Markkinakatsaus Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit

Transkriptio

1 Markkinakatsaus 2013 Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Telemarkkinoiden mittasuhteet... 4 Liikevaihdon kehitys... 6 Kuluttajaliittymää kohden kertyneet tulot (ARPU)... 8 Investointien kehitys... 9

3 Johdanto Viestintävirasto on tilastoinut teleyritysten liikevaihto- ja investointitietoja vuodesta 2009 lähtien. Tilastotiedot perustuvat teleyrityksiltä kerättyihin tietoihin, joita käytetään ensisijaisesti Viestintäviraston taloudellisessa ohjausja valvontatyössä. Tiedoista tilastoidaan ja julkaistaan myös koko toimialaa koskevat tunnusluvut sekä markkinaosuudet. Lisäksi tietoja käytetään vähittäispalvelujen hintatasoindeksien laskennassa. Liikevaihtotiedot antavat hyvän kuvan teletoiminnan mittasuhteista ja kertovat liittymä- ja käyttömäärätilastojen ohella toimialan kehityssuunnista. Investointitiedot puolestaan tarjoavat viitteitä tulevaisuuden kehityksestä. Vastaavia tietoja on saatavissa ajantasaisemmin esimerkiksi palveluntarjoajien sijoittajatiedotteista. Viestintäviraston liikevaihto- ja investointitilasto tarjoaa kuitenkin kattavat tiedot koko toimialan taloudellisesta kehityksestä. Vuotta 2013 koskevat tiedot perustuvat 60 teleyrityksen antamiin tietoihin. Muutamia tunnuslukujen kannalta merkityksettömiä poikkeuksia lukuun ottamatta yritysjoukko on säilynyt samana vuodesta 2009 asti sisältäen kaikki merkittävimmät teleyritykset. Tarkastelun piiriin kuuluvilla yrityksillä voi osittain olla myös muuta kuin telepalveluihin liittyvää liiketoimintaa, tai ne voivat jopa pääosin toimia toisella toimialalla. Tilastoon sisältyvät vain teleyritysten Suomessa tarjotuista palveluista saadut tulot ja Suomeen tekemät investoinnit. Tilasto ei sisällä kaikkien Suomessa teletoimintaa harjoittavien toimijoiden tietoja. Tilasto ei esimerkiksi kerro kaikista osuuskunnista ja muista paikallisista toimijoista, jotka ovat viime vuosina rakentaneet alueellisia valokuituverkkoja. Näiden toimijoiden merkitys koko toimialan investoinneista on kasvamassa, ja tästä syystä tilastoinnin piiriin pyritään saamaan jatkossa myös tällaiset toimijat. 3

4 Telemarkkinoiden mittasuhteet Teleyritysten yhteenlaskettu kokonaisliikevaihto oli 4,7 miljardia euroa vuonna Summa sisältää tuloja myös muusta kuin teletoiminnasta, kuten laitemyynnistä ja teletoimintaan kuulumattomien palvelujen myynnistä. Varsinaisten telepalvelujen liikevaihto oli 3,6 miljardia euroa eli 77 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Teletoiminnasta kertynyt liikevaihto voidaan eritellä matkaviestinverkon, kiinteän verkon sekä TV- ja radiotoiminnan palveluihin sekä edelleen vähittäis- ja tukkupalveluihin. Vähittäispalveluja ovat kuluttaja-, yritys- ja yhteisöasiakkaille myydyt telepalvelut, kuten puhelu- ja laajakaistapalvelut. Tukkupalvelut taas ovat yritysten toisilleen myymiä palveluja, joita käytetään edelleen vähittäispalvelujen tarjoamiseen. Vuoden 2013 liikevaihdosta runsaat 50 prosenttia kertyi matkaviestinverkon palveluista, noin 40 prosenttia kiinteän verkon palveluista ja vajaat 10 prosenttia TV- ja radiopalveluista. Tukkupalveluista kertynyt liikevaihto muodosti noin viidenneksen teletoiminnan liikevaihdosta. 11% 8% 34% Kiinteän verkon vähittäispalvelut Kiinteän verkon tukkupalvelut Matkaviestinverkon vähittäispalvelut 40% 7% Matkaviestinverkonverkon tukkupalvelut TV- ja radiotoiminta KUVIO 1: Teletoiminnan liikevaihdon jakautuminen palveluittain vuonna

5 Suomen telemarkkinoilla on kolme markkinoiden kokoon nähden isoa valtakunnallista toimijaa sekä lukuisia pienempiä ja alueellisia toimijoita. Vuonna 2013 Elisa Oyj:n (Elisa), TeliaSonera Finland Oyj:n (TeliaSonera) ja DNA Oy:n (DNA) toiminta muodosti lähes koko matkaviestinverkon, yli kolme neljäsosaa kiinteän verkon ja hieman alle kaksi kolmasosaa TV- ja radiotoiminnan liikevaihdosta. Kokonaisliikevaihtoa tarkasteltaessa Elisa ja TeliaSonera ovat melko tasavahvoja lähes kaksinkertaisella liikevaihdolla DNA:han nähden. Vuoteen 2012 verrattuna Elisan markkinaosuus teletoiminnasta kasvoi prosenttiyksiköllä 35 prosenttiin ja TeliaSoneran ja DNA:n pysyi ennallaan. Muiden toimijoiden yhteenlaskettu markkinaosuus laski yhdellä prosenttiyksiköllä 13 prosenttiin. 18% 13% 34% 35% Elisa TeliaSonera DNA Muut KUVIO 2: Teletoiminnan liikevaihdosta lasketut markkinaosuudet vuonna

6 Liikevaihdon kehitys Vertailtaessa vuosia 2013 ja 2012 teleyritysten kokonaisliikevaihto laski lähes 4 prosenttia ja teletoiminnasta kertynyt liikevaihto 4,5 prosenttia. Teletoiminnalle kyseessä oli toinen peräkkäinen laskuvuosi. Yleisen taloustilanteen ohella laskua selittävät telepalvelujen kulutustavoissa tapahtuneet muutokset. On kuitenkin huomioitava, että suuri osa teletoiminnan liikevaihdon laskusta selittyy pienentyneillä tukkutuloilla eikä loppuasiakkaiden kuten kotitalouksien vähentyneellä telepalvelujen kulutuksella. Vuonna 2013 teleyritysten tarjoamien tukkupalveluiden liikevaihto oli noin 730 miljoonaa euroa. Tämä oli noin 15 prosenttia eli noin 130 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tukkutulot laskivat kauttaaltaan selvästi lukuun ottamatta kiinteän verkon vuokrausta, josta kertyi jopa hivenen enemmän liikevaihtoa kuin vuonna Esimerkiksi yhteenliittämis- ja liikennemaksuista kertyneet tukkutulot laskivat noin viidenneksen, mihin vaikutti merkittävästi Viestintäviraston ennakkosääntely. Näiden tukkumaksujen alentuminen ei kuitenkaan kaikilta osin heikennä teleyritysten kannattavuutta, koska yritykset veloittavat niitä vastavuoroisesti toisiltaan. Vuonna 2013 teleyritysten liikevaihto vähittäispalveluista oli noin 2,9 miljardia euroa. Tämä oli 1,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Vähittäispalveluista kertynyt liikevaihto voidaan jakaa edelleen verkoittain, sillä suurin osa tuloista on kohdistettavissa yksiselitteisesti kiinteään ja matkaviestinverkkoon sekä TV- ja radiopalveluihin. TV- ja radiopalveluita tarjotaan sekä edellä mainituissa verkoissa että erillisissä joukkoviestinverkoissa. Vuoden 2013 aikana teleyrityksille kertyi matkaviestinverkon vähittäispalveluista liikevaihtoa hieman vajaat 1,5 miljardia euroa, mikä oli noin 2 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Tätä merkittävämpää oli muutos tulojen jakautumisessa palveluittain. Matkaviestinverkon tiedonsiirtopalvelujen tulot kasvoivat noin neljänneksen ja vastaavasti puhe- ja viestipalvelujen laskivat noin kuudenneksen. Tiedonsiirtopalveluiden osuus matkaviestinverkon vähittäistuloista siis kasvoi puhe- ja viestipalveluiden osuuden supistuessa, ja sama trendi on ollut havaittavissa myös liittymä- ja käyttömääriä tarkasteltaessa. Toisaalta puheja viestipalvelut tuottavat matkaviestinverkossa edelleen lähes kaksinkertaisen liikevaihdon tiedonsiirtopalveluihin verrattuna. Kiinteän verkon vähittäispalveluiden liikevaihto oli noin 1,2 miljardia euroa ja TV- ja radiotoiminnan noin 220 miljoonaa euroa. Kiinteän televerkon vähittäispalvelujen liikevaihto laski reilut 3 prosenttia vuodesta Laskua selittää pitkään jatkunut lankapuhelinpalvelujen tulojen pienentyminen, mutta toisaalta myös laajakaistaliittymistä saadut tulot laskivat hieman. TV- ja radiotoiminnan vähittäispalvelujen liikevaihto sen sijaan kasvoi 20 prosenttia. 6

7 Miljoonaa euroa Kokonaisliikevaihto Teletoiminta Tukkutulot Kiinteän verkon vähittäistulot Matkaviestinverkon vähittäistulot TV- ja radiotoiminnan vähittäistulot Muu liiketoiminta KUVIO 3: Teletoimialan yritysten liikevaihto vuosina 2012 ja Vähittäistulot voidaan jakaa edelleen kotitalous- ja yritysasiakkailta saatuihin tuloihin. Kaikkia tuloja ei ole mahdollista jakaa näin segmenteittäin, mutta karkeasti voidaan arvioida kotitalousasiakkaille tarjottavien palvelujen muodostavan noin 60 prosenttia vähittäispalvelujen liikevaihdosta. Asiakassegmentteihin perustuva tarkastelu paljastaa, että tukkutulojen vähentymisen ohella kotitalouksien matkapuheluista maksamien tulojen pienentyminen on toinen keskeinen syy teletoiminnan kokonaisliikevaihdon supistumiseen. Kuluttajille tarjottujen matkapuhelinpalvelujen yksikköhinnat ovat laskeneet kaikkina viime vuosina, mutta vuoteen 2012 saakka tätä laskua on kompensoinut jatkuva käyttömäärien kasvu, joka pysähtyi vuonna Taustalla piilee ainakin välillisesti pikaviestimien, sosiaalisen median ja sähköpostin käytön yleistyminen. Viestintäviraston teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan näitä palveluita käyttäjää matkapuhelimestaan jo prosenttia kuluttajista. Vähittäis- ja tukkutuloihin kuulumaton osuus yritysten kokonaisliikevaihdosta muodostui muusta kuin teletoiminnasta, kuten laitemyynnistä ja teletoimintaan kuulumattomien palvelujen myynnistä. Tämän toiminnan liikevaihto laski teleyrityksissä noin yhden prosentin vuosien 2013 ja 2012 välillä. 7

8 Kuluttajaliittymää kohden kertyneet tulot (ARPU) Yhdistämällä tulotietoihin Viestintäviraston vuodelta 2013 keräämät liittymämäärätiedot voidaan laskea yhden kotitalousasiakkaan teleyrityksille keskimäärin tuoma tulovirta vuoden aikana (average revenue per user, ARPU). Koska erilaisten liittymien käyttö poikkeaa toisistaan, ARPU:ja on syytä tarkastella liittymätyypeittäin. Kuten liittymämääriä myös tulotietoja tarkastellessa on huomioitava, että kiinteän verkon liittymät ovat usein koko kotitalouden käytössä, kun taas matkaviestinverkon liittymät ovat henkilökohtaisempia eli niillä on usein vain yksi käyttäjä. Kiinteän verkon liittymät voidaan jakaa laajakaista- ja puheliittymiin. Sen sijaan matkaviestinverkon liittymien suhteen tilanne ei ole näin yksiselitteinen. Vaikka myös matkaviestinverkossa on pelkästään puhe- tai tiedonsiirtokäyttöön tarkoitettuja liittymiä, on suurimmasta osasta liittymiä kuitenkin mahdollista käyttää molempia palveluja. Tämän vuoksi matkaviestinliittymiä on mielekästä tarkastella yhtenä kokonaisuutena ARPU:ja laskettaessa. Niin kiinteän verkon kuin matkaviestinverkon ARPU:t ovat kehittyneet melko johdonmukaisesti viime vuosien aikana. Kiinteän verkon tiedonsiirtopalvelujen ARPU on laskenut kolmena viime vuotena, joskin kahtena viime vuonna hitaammin kuin aiemmin. Edelliseen vuoteen verrattuna vuoden 2013 ARPU laski noin 4 prosenttia 250 euroon. Toisaalta kasvavien TV-palveluista saatavien tulojen voidaan katsoa korvaavan tätä laskua siltä osin, kun teleyritykset tarjoavat IPTV- ja sisältöpalveluita laajakaistaliittymäasiakkailleen. Matkaviestinverkon liittymästä kertyi teleyrityksille tuloja keskimäärin 133 euroa vuoden 2013 aikana. Tämä oli 8 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna. ARPU on laskenut jo kolmena peräkkäisenä vuotena, kunakin edeltävää vuotta vauhdikkaammin. Edellä mainittu puhepalvelujen kulutuksen väheneminen on ainakin yksi syy laskuun. Kiinteän verkon puhelinliittymäkohtaiset tulot ovat edellä esitetyistä palveluista poiketen kasvaneet kahden viime vuoden ajan. Pääasiassa kasvu on johtunut kiinteän verkon puhelinliittymien määrän supistumisesta noin 15 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2013 lankapuhelinliittymien ARPU kasvoi peräti 10 prosenttia ja vuodessa liittymää kohden kertyi tuloja 200 euroa. 8

9 Investointien kehitys Teleyritysten bruttomääräiset aineelliset ja aineettomat kokonaisinvestoinnit olivat vuonna 2013 yhteensä 660 miljoonaa euroa ja investoinnit olivat käytännössä samalla tasolla kuin vuonna Kokonaisinvestoinneista noin kolme neljäsosaa oli aineellisia. Aineettomien investointien ja erityisesti matkaviestinverkoihin kohdistuneet aineettomien investointien osuus kasvoi vuodesta Yhtenä selityksenä tälle voidaan pitää 800 MHz -taajuusalueen toimilupamaksuista teleyrityksille syntyneitä kuluja. Teletoiminta on investointi-intensiivinen ala, jossa käytössä olevaa teknologiaa korvataan tai päivitetään nopealla tahdilla. Yhteiskunnan näkökulmasta alan investoinnit turvaavat kilpailukykyisten telepalvelujen tarjonnan myös tulevaisuudessa. Telealan kannalta kokonaisinvestointeja kiinnostavampaa on tarkastella nimenomaan teletoimintaan kohdistettujen investointien määrää. Teletoiminnan investoinnit olivat yhteensä 565 miljoonaa euroa, joka oli vain 5 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Investoinnit matkaviestinverkkoon kasvoivat noin 16 prosenttia. Kehityksen taustalla on erityisesti valtakunnallisten matkaviestinverkkoyritysten LTE-verkkojen rakentaminen. Sen sijaan investoinnit kiinteään televerkkoon supistuivat noin 16 prosenttia ja TV- ja radiotoimintaan noin 7 prosenttia. Investoinneissa onkin nähtävissä selkeä painopisteen muutos investointien painottuessa aikaisempia vuosia enemmän matkaviestinverkkoihin. Miljoonaa euroa Investoinnit yhteensä Investoinnit teletoimintaan yhteensä Investoinnit kiinteään televerkkoon Investoinnit matkaviestinverkkoon Investoinnit tv- ja radiotoimintaan Muut investoinnit KUVIO 4: Teletoimialan investoinnit vuosina 2012 ja Vuonna 2013 investointien suhde kokonaisliikevaihtoon eli kokonaisinvestointiaste oli noin 14 prosenttia. Teletoiminnan investointiaste, eli teletoimintaan tehtyjen investointien suhde siitä saatuihin tuloihin, oli 15,5 prosenttia. Molemmat tunnusluvut olivat puoli prosenttiyksikköä suurempia kuin vuonna Matkaviestinverkon investointiaste oli noin 15 prosenttia, joka oli noin kolme prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi. Kiinteän televerkon investointiaste oli myös noin 15 prosenttia, joka oli noin kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi. Sen sijaan TV- ja radiotoiminnan investointiaste laski noin neljä prosenttiyksikköä 20 prosenttiin. 9

10 Yhteystiedot PL 313 Itämerenkatu 3A Helsinki Puh: Faksi: