Viestintävirasto Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015 2"

Transkriptio

1 Toimialakatsaus 1/2015

2 Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015 2

3 Sisällys Esipuhe Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelut Puhelinpalveluiden käyttö vähenee Matkaviestinverkon tiedonsiirtopalveluiden käyttö kovassa kasvussa Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä pysyi lähes ennallaan Teleyritysten markkinaosuuksissa ei tapahtunut isoja muutoksia Laajakaista hanke on parantanut nopean laajakaistan saatavuutta Verkkotunnukset FI-verkkotunnusten määrä tasaisessa kasvussa Verkkotunnusten kansainväliseen hallinnointiin suunnitteilla muutoksia Radiotaajuuksien käyttö Taajuuksien käyttö Radiolupia haettiin aktiivisesti Taajuuksien käytön valvonta ja radiolaitteiden markkinavalvonta Televisiopalvelut Television katselu monipuolistuu Lähivuosina merkittäviä muutoksia televisiolähetyksiin Toimialakatsaus 1/2015 3

4 6 Postipalvelut Postin yleispalvelu toteutui postilain mukaisesti SmartPost -automaattien määrä kovassa kasvussa viime vuosina Postin kulun ongelmatilanteet Tietoturva ja viestintäverkkojen toiminta Haittaohjelmahavaintojen tyypeissä muutoksia Viestintäverkkojen vikatilanteita aiempaa vähemmän Kyberturvallisuuden kehittämisessä yhteistyö avainasemassa Kuviot Toimialakatsaus 1/2015 4

5 Esipuhe Viestintäviraston edustama toimiala on aktiivinen ja jatkuvassa muutoksessa. Uusien viestintäteknologioiden, palveluiden ja sovellusten käyttöönotto heijastuu siihen välittömästi. Tätä kuvaa vahvistaa myös kokoamamme vuoden 2015 ensimmäinen toimialakatsaus, joka sisältää koosteen viraston keräämistä sähköisiä viestintäpalveluja ja verkkoja, taajuus- ja tietoturva-asioita sekä postipalveluja koskevista tiedoista. Viestintävirastoon tulee vuosittain tuhansia asiakasyhteydenottoja. Virasto on viime vuosina kehittänyt sähköisiä asiointijärjestelmiään, mutta asiakaspalvelulla ja neuvonnalla on edelleen tärkeä rooli viraston toiminnassa. Suurin osa viime vuonna tulleista yhteydenotoista koski fi-verkkotunnuksiin liittyviä asioita. Viime vuoden aikana yhä useampi kotitalous saatiin nopean laajakaistan saatavuuden piiriin. Vuoden 2014 lopussa kiinteän verkon tekniikoilla toteutettuja, nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s laajakaistaliittymiä oli saatavilla noin 81 prosentilla suomalaisista kotitalouksista. Matkaviestinverkossa välitettyjen puheluiden ja tekstiviestien määrän väheneminen näyttää olevan edelleen selkeä trendi viestintämarkkinoilla. Vastaavasti matkaviestinverkoissa siirretyn tiedon määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Sekä älypuhelimien että tiedonsiirtoliittymien kautta käytettävien palvelujen yleistyminen on oletettavasti vaikuttanut tähän muutokseen. Erilaisten pikaviestisovellusten ja sosiaalisen median käytön yleistyminen on myös osaltaan vaikuttanut tekstiviestien määrän nopeaan laskuun. Myös television katselu älylaitteilla yleistyi vuoden 2014 aikana. Kuitenkin televisiota katsotaan edelleen eniten perinteisellä TV-vastaanottimella. Taajuuksien käytössä viime vuoden yksi merkittävimpiä muutoksia oli TV-toiminnan käytössä olleen 800 MHz:n taajuusalueen siirto langattoman laajakaistan käyttöön. Nyt käyttöönotettu taajuusalue mahdollistaa operaattoreille nopeiden 800 MHz LTEverkkojen rakentamisen ja antaa lisäkapasiteettia matkaviestinverkon tiedonsiirrolle. Kuluttajille tämä näkyy entistä nopeampina ja kattavampina mobiililaajakaistayhteyksinä. Viestintävirasto seurasi myös aktiivisesti verkkojen käynnistämiseen liittyvien TVvastaanoton ongelmien poistamista. Operaattorit ovat poistaneet vuoden aikana yli TV-vastaanoton häiriötä. Näiden LTEverkoista johtuneiden häiriöiden määrä oli kuitenkin suhteellisen pieni suhteutettuna 4G-verkon kuuluvuusalueeseen. Osana teknistä valvontaa Viestintävirasto selvitti ja poisti yhteensä 149 virastolle ilmoitettua radiohäiriöitä. Nämä liittyivät muun muassa TV-vastaanottoon ja matkaviestinverkkojen häiriöihin. Suurin osa matkaviestinverkkojen häiriöistä aiheutui kotitalouksien TV-antennien vahvistimista. TVvastaanoton ongelmien syyksi paljastui monessa tapauksessa muu kuin ulkopuolinen radiohäiriö. Antennitelevision lähetysverkossa tehdään lähivuosina koko maata koskevia merkittäviä muutoksia ja samalla siirrytään laajemmin uuteen DVB-T2-lähetystekniikkaan. Osa nykyisin televisiokäytössä olevista lähetystaajuuksista siirretään vuoden 2017 alusta alkaen mobiililaajakaistan käyttöön, mikä vaatii taajuuksien uudelleenjärjestelyjä. Antenniverkon taajuusmuutokset koskettavat noin puolta kaikista suomalaista kotitalouksista. Uusi lähetystekniikka mahdollistaa TV-katsojille teräväpiirto- eli HDlähetykset, mutta edellyttää, että televisiovastaanottimet on varustettu T2-tyypin vastaanottimilla. Löydät lisätietoa aiheesta osoitteesta Toimialakatsaus 1/2015 5

6 Kyberturvallisuuden osalta viime vuonna tyypillisin raportoitu haittaohjelmahavainto koski lataaja-tyyppistä haittaohjelmaa. Kyseessä on ohjelma, joka voi ladata tartunnan saaneelle koneelle myös muita haittaohjelmia varastaakseen esimerkiksi käyttäjän tietoja. Lataajien ohella tilastoissa korostuivat tietovaras-tyyppiset haittaohjelmat, jotka varastavat käyttäjän tietoja, erityisesti käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Varastamillaan salasanoilla hyökkääjät voivat esiintyä uhrin identiteetillä. Erityisen vakavaa tämä on, jos hyökkääjät varastavat verkkopankin tai sähköpostitilin salasanan. Kokonaisuudessaan viestintäverkkojen ja -palveluiden käytettävyys oli vuonna 2014 kuitenkin hyvällä tasolla ja laajavaikutteisia häiriöitä edellisvuotta vähemmän. Perinteisen vuosikatsauksen sijaan Viestintävirasto julkaisee vuonna 2015 useita toimintaympäristönsä kehitystä kuvaavia toimialakatsauksia. Esimerkiksi tietoturvaan ja viestintäverkkojen toimivuuteen liittyviä kysymyksiä käsitellään syvemmin Kyberturvallisuuskeskuksen vuosikatsauksessa 1. Useammalla erillisellä katsauksella on tarkoitus koota toimialan keskeisiä tietoja yksiin kansiin mahdollisimman tuoreena, ja näin tarjota lukijoille ajantasaista analyysiä viestintämarkkinoiden kehittymisestä. Katsaukset perustuvat viraston säännöllisesti keräämiin toimiala- ja valvontatietoihin. Toivotan lukijoille antoisia lukuhetkiä Viestintäviraston kokoaman toimialakatsauksen parissa! Helsingissä Jarno Ilme Johtaja Taajuushallinto Viestintävirasto Seuraava katsaus julkaistaan kesällä, ja se tulee sisältämään muun muassa teleyritysten tulo- ja investointitietoja sekä kansainvälisiä tilastovertailuja. 1 Kyberturvallisuuskeskuksen vuosikatsaus 2014 Toimialakatsaus 1/2015 6

7 1 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot Viestintävirastoon tulee vuosittain kymmeniä tuhansia asiakasyhteydenottoja, jotka avaavat yhden näkökulman viraston toimialaan. Asiakasyhteydenotoissa on useimmiten kysymys Viestintäviraston tarjoamien palvelujen, kuten verkkotunnusten, televerkon numeroiden, lupien tai todistusten hankkimisesta. Tämän ohella Viestintävirasto saa yhteydenottoja viestintäpalvelujen käyttäjiltä, jotka kääntyvät viraston puoleen ymmärrettävistä syistä erityisesti ongelmatilanteissa. Vuonna 2014 Viestintävirastoon tuli yhteensä asiakasyhteydenottoa. Näistä yli puolet, noin yhteydenottoa koski fiverkkotunnuksia. Viestintäpalveluihin liittyviä yhteydenottoja tuli yhteensä yli Nämä yhteydenotot liittyivät muun muassa puhelin- ja laajakaistayhteyksien toimivuuteen, postipalveluihin, internet-palveluihin sekä yksityisyyden suojaan ja henkilötietojen käsittelyyn. Tietoturvaan liittyviä yhteydenottoja tuli lähes 5000 ja näiden määrä oli kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna. Radiotaajuuksia koskevia yhteydenottoja tuli vuonna 2014 lähes Radiotaajuuksiin liittyvät yhteydenotot käsittelivät useimmiten tv- ja radiolähetysten häiriöitä, radiolupia ja pätevyystutkintoja. Vaikka televisiomaksuvelvollisuus päättyi jo vuoden 2012 lopussa, tuli TV-maksuihin liittyviä yhteydenottoja vielä vuonna 2014 yhteensä noin Suurin osa näistä koski vielä maksamatta olleiden televisiomaksujen perintää ja liikaa maksettujen maksujen palautusta, joista luovuttiin Laajakaistapalveluissa asiakasyhteydenottojen aiheena olivat vuonna 2014 toistuvasti alueelliset erot laajakaistaliittymän saatavuudessa ja hinnoittelussa. Sekä kiinteän että mobiililaajakaistan toimivuuteen ja nopeuteen liittyviä yhteydenottoja tulee vuosittain paljon. Valokuitutekniikalla toteutettujen liittymien yleistymisen myötä valokuituun liittyvät kysymykset ovat niin ikään lisääntyneet. Erityisesti valokuituliittymien toimituksen viivästyminen ja peruuntuminen aiheuttavat yhteydenottoja. Puhelinpalveluiden osalta varsinkin matkapuhelimen kuuluvuus on vuodesta toiseen suosittu aihe asiakasyhteydenotoissa. Myös kiinteän verkon purkaminen ja kiinteän puhelin- ja laajakaistaliittymän saatavuus tuottavat edelleen kyselyjä. Radiotaajuudet Tietoturva TV-maksut Verkkotunnusasiat Viestintäpalvelut Kuvio 1 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot vuonna 2014 Toimialakatsaus 1/2015 7

8 Television ja radion osalta merkittävä osa yhteydenotoista koskee lähetysten häiriöitä ja vastaanoton ongelmia. Uutena teemana ovat viime vuosina nousseet esiin tuulivoimaloiden ja 4G-verkon rakennustöistä aiheutuvat häiriöt, joihin liittyvät asiakasyhteydenotot ovat selkeässä kasvussa. HDkanavien vastaanoton yleistymisen myötä niiden näkyvyys tuottaa aiempaa enemmän asiakaskyselyitä. Lisäksi televisio-ohjelmien sponsorointiin liittyvät päätökset herättivät kysymyksiä edellisvuoden tapaan. Kiinnostus sponsorointiin liittyy osaltaan muun muassa Viestintäviraston antamaan päätökseen YLEn esittämistä Tangomarkkinoista ja sponsoroiduista ravilähetyksistä, sekä edellisvuonna tehtyyn lottoarvontaa koskevaan päätökseen. Postipalveluita koskevissa yhteydenotoissa korostuivat viime vuonna postin jakelun häiriöt ja kadonneet postilähetykset. Postin jakelua koskevia yhteydenottoja saatiin erityisen runsaasti keväällä 2014 Itellan postinjakeluun kohdistuneiden irtisanomisten vuoksi. Myös postitoimipaikkojen lakkauttaminen on näkynyt Viestintävirastoon tulevissa asiakasyhteydenotoissa. Viestintävirasto saa kuluttajilta yhteydenottoja myös sellaisista aiheista, jotka eivät kuulu Viestintäviraston valvontatoimivaltaan. Myös näitä yhteydenottoja tilastoidaan toimialan seurannan näkökulmasta. Vuoden 2014 aikana yhteydenotoissa nousivat esiin teleyritysten asiakaspalveluun ja markkinointiin liittyvät kysymykset. Viestintävirastoon oltiin yhteydessä asiakaskaspalvelun pitkistä jonotusajoista sekä paperisista puhelin- tai laajakaistalaskusta perittävistä lisämaksuista. Myös se, millaisia liittymiä operaattorit voivat myydä ja markkinoida 4G-verkon liittyminä herätti kysymyksiä. Toimialakatsaus 1/2015 8

9 2 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelut Viestintäpalveluiden käyttö on tilastojen perusteella muuttumassa, kun perinteisten puhe- ja viestipalveluiden käyttö vähenee. Samaan aikaan älypuhelimista ja rajoittamattomista tiedonsiirtoliittymistä on tullut arkipäivää, ja niiden myötä siirretyn mobiilidatan määrä kasvaa räjähdysmäisesti. 2.1 Puhelinpalveluiden käyttö vähenee Matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärä kääntyi vuonna 2014 lievään kasvuun. Liittymiä oli vuoden 2014 lopussa noin 9,4 miljoonaa, mikä oli noin enemmän kuin vuonna Kokonaisliittymämäärä sisältää kaikki matkaviestinverkon liittymät, mukaan lukien myös pelkästään tiedonsiirtopalveluihin käytetyt liittymät, joista ei käytetä lainkaan puhe- ja viestipalveluja. Tällaisia liittymiä hankitaan esimerkiksi tablettitietokoneisiin. Matkaviestinverkon liittymistä kotitalouksien käytössä oli noin 74 prosenttia ja yritysasiakkaiden käytössä noin 26 prosenttia. Puhe- ja tekstiviestipalveluita käytettiin noin 81 prosentissa matkaviestinverkon liittymistä vuoden 2014 lopussa. Vaikka matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärä kasvoi hieman, matkaviestinverkosta soitettujen puheluminuuttien määrä laski toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2014 matkapuheluminuutteja soitettiin hieman alle 3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Soitettujen puhelukappaleiden määrä laski peräti 7 prosenttia. Matkaviestinverkossa tehtyjen puheluiden keskimääräinen kesto kasvoi noin 3,3 minuutista 3,5 minuuttiin. Vaikuttaa siltä, että etenkin lyhyiden puheluiden soittaminen matkaviestinverkossa on vähentynyt Tuhatta liittymää Kotitalouksien liittymät Yritysten liittymät Kuvio 2 Matkaviestinverkon liittymämäärät Toimialakatsaus 1/2015 9

10 Miljoonaa Matkapuhelut (kpl) Matkapuhelut (min) Tekstiviestit Multimediaviestit Kuvio 3 Matkaviestinverkon puhelu- ja viestimäärät Vuosi 2013 oli ensimmäinen vuosi, kun lähetettyjen tekstiviestien määrä laski Suomessa. Laskua oli tuolloin noin 10 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2014 tekstiviestien määrän lasku kiihtyi: tekstiviestejä lähetettiin jopa noin 15 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Laskusta huolimatta Suomessa lähetettiin vuonna 2014 yhteensä yli 3 miljardia tekstiviestiä. Multimediaviestien määrä sen sijaan kasvoi vuonna 2014 noin 20 prosenttia edellisvuodesta, vaikka niiden kokonaismäärä on edelleen todella vähäinen tekstiviesteihin verrattuna. Lankapuhelinliittymät harvinaistuivat edelleen Kiinteän verkon puhelinliittymiä oli vuoden 2014 lopussa noin , mikä oli noin 15 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Liittymistä noin 52 prosenttia oli yritysten käytössä, joten yritysliittymien osuus kiinteän verkon puhelinliittymistä on selvästi suurempi kuin matkaviestinverkon liittymistä. Lankapuhelinliittymien määrä on supistunut tasaisesti jo pitkään. Vuoteen 2007 verrattuna määrä on pudonnut noin 1,1 miljoonalla liittymällä. Osa teleyrityksistä on lopettanut uusien lankapuhelinliittymien myynnin kokonaan. Kiinteästä puhelinverkosta soitettujen puheluminuuttien määrä laski noin 17 prosenttia ja puhelukappaleiden määrä noin 18 prosenttia edellisvuodesta. Kiinteän verkon liittymistä soitettujen puheluiden keskimääräinen kesto pysyi noin 3,1 minuutissa. Pieni osa matkaviestinverkon liittymistä on tuotteistettu kiinteitä puhelinliittymiä muistuttaviksi. Liittymissä on kiinteän verkon puhelinnumero ja mahdollisesti myös kiinteän liittymän kaltainen hinnoittelu tai palveluvalikoima. Tällaisia matkaviestinverkon liittymiä oli vuoden 2014 lopussa noin kappaletta. Kiinteän verkon puhelinliittymä- ja puhelumäärät Kiinteästä verkosta soitetut puhelut (miljoonaa kpl) Kiinteästä verkosta soitetut puheluminuutit (miljoonaa min) Kiinteän verkon puhelinliittymät (tuhatta kpl) Kuvio 4 Kiinteän verkon puhelinliittymä- ja puhelumäärät Toimialakatsaus 1/

11 Uusi teknologia muuttaa puhelinpalveluiden käyttöä Vuonna 2014 suomalaiset soittivat keskimäärin noin 8,2 puheluminuuttia päivässä, kun huomioidaan sekä kiinteän verkon että matkaviestinverkon puhelut. Tekstiviestejä suomalaiset lähettivät keskimäärin 1,6 kappaletta ja multimediaviestejä keskimäärin 0,04 kappaletta päivässä. Älypuhelimien sekä tiedonsiirtoliittymien kautta käytettävien palvelujen yleistyminen on oletettavasti vaikuttanut etenkin matkaviestinverkon viestipalvelujen käytön supistumiseen. Erilaisten pikaviestisovellusten sekä sosiaalisen median suosio varsinkin nuoremman väestönosan keskuudessa on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut tekstiviestien määrän nopeaan laskuun. Multimediaviestien määrän kasvu on tässä suhteessa poikkeuksellista, mutta sitä selittänee entistä sujuvampi kuvien ottaminen ja jakaminen älypuhelimien avulla. Myös matkapuhepalveluissa on havaittavissa aiemmasta poikkeavaa kehitystä. Aiemmin kehityssuuntana oli puheluiden siirtyminen kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon, mutta viimeisten muutaman vuoden aikana myös matkapuheluiden soittaminen on hieman vähentynyt. Osa kokonaispuheluminuuteista on mahdollisesti korvautunut internetin kautta tarjottavilla palveluilla. 2.2 Matkaviestinverkon tiedonsiirtopalveluiden käyttö kovassa kasvussa Yhä useammassa matkapuhelinliittymässä rajoittamaton tiedonsiirtopalvelu Vuoden 2014 lopussa noin 7,0 miljoonassa matkaviestinverkon liittymässä käytettiin kuukausimaksullista tiedonsiirtopalvelua. Tämän lisäksi noin liittymässä käytettiin muulla perusteella laskutettavaa tiedonsiirtopalvelua. 2 Kuukausimaksullisten tiedonsiirtoliittymien määrä kasvoi noin 15 prosenttia edellisvuodesta, kun taas muilla perustein laskutettavien tiedonsiirtoliittymien määrä laski noin 12 prosenttia. Vuonna 2013 kuukausimak- sullisten tiedonsiirtoliittymien määrä kasvoi peräti kolmanneksen verrattuna vuoteen 2012, joten kasvuvauhti on hidastunut vuoden 2014 aikana. Vuonna 2013 osa operaattoreista liitti kaikkiin matkaviestinliittymiin kuukausimaksullisen datapaketin, mikä osaltaan selittää silloista tiedonsiirtoliittymien määrän nopeaa kasvua. Matkaviestinliittymien tuotteistusmallit ovat kehittymässä suuntaan, jossa lähes jokaiseen liittymään sisältyy kuukausimaksullinen tiedonsiirtopalvelu. Vuoden 2014 lopussa kuukausimaksullinen tiedonsiirtosopimus oli noin 75 prosentissa kaikista matkaviestinverkon liittymistä. Kuukausimaksulliset tiedonsiirtoliittymät voidaan jakaa rajoittamattomiin ja rajoitettuihin liittymiin. Rajoittamattomissa liittymissä tiedonsiirrossa ei ole ennakkoon määrättyä käyttökattoa, kun taas rajoitetuissa liittymissä on tiedonsiirtokatto, jonka saavuttamisen jälkeen palvelun käyttö voi sopimuksesta riippuen hidastua tai muuttua maksulliseksi. Kuukausimaksullisista tiedonsiirtoliittymistä noin 59 prosenttia oli rajoittamattomia ja 41 prosenttia rajoitettuja vuoden 2014 lopussa. Rajoittamattomien liittymien määrä kasvoi noin 22 prosenttia ja rajoitettujen liittymien määrä noin 5 prosenttia edellisvuodesta. Siten rajoittamattomien liittymien määrä kasvoi selkeästi rajoitettuja nopeammin. Noin 71 prosenttia kotitalousasiakkaiden liittymistä oli rajoittamattomia, kun taas noin 79 prosenttia yritysasiakkaiden liittymistä oli rajoitettuja. Entistä nopeampi tiedonsiirto siivitti mobiilidatan kasvua Vuoden 2014 lopussa kuukausimaksullisista tiedonsiirtoliittymistä noin 54 prosenttia oli nimelliseltä yhteysnopeudeltaan megabittiä sekunnissa. Noin 28 prosentissa yhteysnopeus oli alle 2 megabittiä. Yli 100 megan tiedonsiirtonopeus löytyy vasta 4 prosentista tiedonsiirtoliittymiä. 2 Muut laskutustavat ovat esimerkiksi tiedonsiirtomäärään perustuvia. Toimialakatsaus 1/

12 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kk-maksullinen rajoitukseton tiedonsiirto Muunlaiset tiedonsiirtosopimukset Kk-maksullinen rajoitettu tiedonsiirto Ei tiedonsiirtosopimusta Kuvio 5 Matkaviestinverkon liittymät tiedonsiirtosopimuksen mukaan Matkaviestinverkoissa siirretyn tiedon määrä on viime vuosina kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Vuoden 2014 aikana siirretyn tiedon määrä oli noin teratavua 3 eli 82 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuoteen 2007 verrattuna siirretyn tiedon määrä on 620-kertaistunut. Vuonna 2014 mobiilidataa siirrettiin keskimäärin 163 megatavua suomalaista kohti päivässä, kun määrä oli vuonna 2013 vielä 90 megatavua. Matkaviestinverkon tiedonsiirtopalveluiden viime vuosien nopeaa kasvua selittää muun muassa tiedonsiirtopalvelujen saatavuuden ja laadun parantuminen. Erityisesti LTEverkot mahdollistavat aiempia verkkoteknologioita nopeammat mobiilit tiedonsiirtopalvelut. Valtakunnallisten matkaviestinverkkoyritysten LTE-verkkojen peitto kattaa Suomessa jo suuren osan väestöstä. Lisäksi tiedonsiirtopalvelujen käytön kasvua selittävät älypuhelimien ja tablettien sekä niihin ladattavien sovellusten kehittyminen ja yleistyminen Teratavua Kuvio 6 Matkaviestinverkossa siirretyn tiedon määrän kehittyminen Luku sisältää sekä lähetetyn että vastaanotetun mobiilidatan. Toimialakatsaus 1/

13 Pelkkään tiedonsiirtoon tarkoitettujen mobiililiittymien määrä lisääntyy Osaa matkaviestinverkon liittymistä käytetään esimerkiksi tableteissa ja kannettavissa tietokoneissa pelkästään tiedonsiirtoon, eikä niissä käytetä lainkaan puhe- tai tekstiviestipalveluja. Tällaisia niin sanottuja dedikoituja tiedonsiirtoliittymiä oli vuoden 2014 lopussa noin 1,8 miljoonaa eli 19 prosenttia kaikista matkaviestinverkon liittymistä. Matkaviestinverkkoa käytetään ihmisten välisen viestinnän lisäksi myös erilaisten laitteiden, koneiden ja järjestelmien välisen verkkoyhteyden luomiseen ja datapohjaiseen tiedonsiirtoon. Tällaisia laiteliittymiä kutsutaan M2M-liittymiksi (Machine to Machine), ja niitä voidaan soveltaa esimerkiksi sähkömittareiden etäluentaan, ajoneuvojen etähallintaan tai teollisuuden prosessien valvontaan. M2M-liittymiä oli Suomessa noin vuoden 2014 lopulla. Määrän odotetaan tulevaisuudessa kasvavan M2M-teknologioiden kehittymisen myötä. 2.3 Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä pysyi lähes ennallaan Kiinteän verkon laajakaistaliittymiä oli vuoden 2014 lopussa noin 1,8 miljoonaa, joka oli noin 2 prosenttia enemmän kuin vuonna Liittymien määrä on pysynyt melko vakaana viime vuosien aikana. Liittymämäärän voimakas kasvu taittui vuonna 2008, jonka jälkeen hienoista laskua kesti aina vuoden 2010 ensimmäiselle vuosipuoliskolle asti. Tämän jälkeen määrä on jälleen hieman kasvanut. Todennäköisesti kiinteän verkon laajakaistaliittymien kokonaismäärässä ei tapahdu lähitulevaisuudessa suuria muutoksia. Merkittävimmät muutokset ovat jatkossakin odotettavissa liittymätekniikoissa ja yhteysnopeuksissa. Eri tekniikoilla toteutetuista kiinteän verkon laajakaistaliittymistä vuonna 2014 eniten lisääntyivät ethernet-liittymät noin liittymällä sekä kaapelimodeemiliittymät noin liittymällä. Valokuituverkkoihin tehdyt investoinnit näkyvät kasvuna paitsi niin sanottujen FTTH-liittymien (Fiber to the Home, kotiin tuotu valokuitutilaajayhteys) määrissä, myös muiden valokuituverkkoa hyödyntävien liittymien, kuten ethernetliittymien määrissä. Kyseessä olevilla tekniikoilla toteutettujen liittymien määrät kasvavat todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Vaikka DSL-tekniikalla (Digital Subscriber Line, puhelinverkon metallijohtimilla toteutettu laajakaistaliittymä) toteutettujen liittymien osuus on edelleen laskussa, kiinteän verkon laajakaistaliittymistä noin 55 prosenttia oli vuoden 2014 lopussa yhä toteu- Tuhatta liittymää xdsl Ethernet Kiinteistö- ja taloyhtiöliittymät * Kaapelimodeemi Langaton laajakaista FTTH Muu Yhteensä *Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden määrä sisältää muun muassa ethernet-liittymät vuoteen 2010 saakka. Kuvio 7 Kiinteän verkon laajakaistaliittymämäärät tekniikoittain M2M-liittymiä ei lueta mukaan matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärään, vaan kokonaismäärään on luettu mukaan vain kotitalouksien ja yritysten käytössä olevat liittymät. Toimialakatsaus 1/

14 tettu DSL-tekniikalla. Kaapelimodeemiliittymiä oli noin 22 prosenttia ja ethernetliittymiä noin 18 prosenttia kaikista liittymistä. Loppukäyttäjät ovat siirtyneet käyttämään yhä nopeampia kiinteän verkon laajakaistaliittymiä. Vuoden 2014 lopussa noin 73 prosenttia liittymistä oli nopeudeltaan vähintään 10 megaa. Noin 20 prosenttia liittymistä oli vähintään 100-megaisia. Hitaimpia, nopeudeltaan alle 2 Mbit/s liittymiä oli enää noin 3 prosenttia kaikista liittymistä. 2.4 Teleyritysten markkinaosuuksissa ei tapahtunut isoja muutoksia Matkaviestinverkon liittymämääriin perustuvia markkinaosuuksia on syytä tarkastella matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärän perusteella, koska puhelin- ja tiedonsiirtopalveluihin käytetään usein samaa liittymää. Matkaviestinverkossa kolme suurinta toimijaa ovat matkaviestinverkko-operaattorit Elisa Oyj, TeliaSonera Oyj sekä DNA Oy. Niiden yhteenlaskettu osuus liittymämarkkinoista oli vuoden 2014 lopussa 99 prosenttia. Elisan markkinaosuus oli 40 prosenttia, TeliaSoneran 35 prosenttia ja DNA:n 24 prosenttia. Markkinaosuuksissa ei tapahtunut muutoksia vuoteen 2013 verrattuna. Pitkän aikavälin tarkastelussa Elisan ja vielä selvemmin DNA:n markkinaosuudet ovat kasvaneet, kun taas TeliaSoneran markkinaosuus on vastaavasti laskenut. Kaiken kaikkiaan liittymämäärien nopea kasvu on jakautunut kuitenkin melko tasaisesti markkinatoimijoiden kesken. Kiinteässä verkossa tarjottavat laajakaistaja puhelinpalvelut myydään yleensä erikseen omina liittyminään. Nämä liittymämäärät ovat kehittyneet hyvin erisuuntaisesti. Puhelinliittymien vähentyessä voimakkaasti kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on pysynyt melko vakaana. Näistä syistä markkinaosuuksia on kiinteän verkon osalta syytä tarkastella palveluittain. Kiinteän verkon puhelin- ja laajakaistapalveluiden markkinoilla on Suomessa suhteellisen suuri joukko yrityksiä. Markkinaosuuksia laskettaessa on huomioitu samaan konserniin kuuluvien teleyritysten liittymämäärät. Kolme suurta yksittäistä toimijaa ovat Elisa, TeliaSonera ja DNA. Lisäksi Finnetryhmän yritykset muodostavat yhteenlaskettuna merkittävän toimijan. 45 % 40 % 35 % Prosenttia liittymistä 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Elisa TeliaSonera DNA Muut Kuvio 8 Matkaviestinverkon liittymämääriin perustuvat markkinaosuudet Toimialakatsaus 1/

15 40 % 35 % 30 % Prosenttia liittymistä 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Elisa TeliaSonera DNA Finnet Muut Kuvio 9 Kiinteän verkon laajakaistaliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet Vuoden 2014 lopussa kiinteän verkon laajakaistaliittymämarkkinoilla markkinajohtajuuden jakoivat Elisa ja TeliaSonera 32 prosentin markkinaosuuksillaan. DNA:n markkinaosuus oli 23 prosenttia, Finnet-yritysten yhteenlaskettu osuus 11 prosenttia ja muiden teleyritysten 2 prosenttia. TeliaSoneran markkinaosuus kasvoi yhden prosenttiyksikön ja Elisan laski yhden prosenttiyksikön vuodesta DNA:n markkinaosuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna markkinaosuuksissa tapahtuneet merkittävät ja nopeat muutokset liittyvät yritysjärjestelyihin. Finnet-ryhmän yrityksistä kootun DNA:n markkinoille tulo vuonna 2007 näkyy Finnet-ryhmän markkinaosuuden pudotuksena. Welho Oy:n sulautuminen DNA:han vuonna 2010 puolestaan kasvatti DNA:n markkinaosuutta. Tulevaisuudessa kiinteiden laajakaistaliittymien markkinaosuuksissa voi tapahtua merkittäviä muutoksia johtuen siirtymisestä metallijohdinyhteyksillä toteutetuista verkoista valokuituverkkoihin. Jatkossa kiinteän verkon laajakaistayhteyksien markkinaosuutta voivat kasvattaa erityisesti ne teleyritykset, jotka ovat ensimmäisten jou- kossa aloittaneet investoinnit uusiin laajakaistatekniikoihin. Todennäköisesti markkinaosuuksien muutokset eivät kuitenkaan ole kovin nopeita, vaan näkyvät useamman vuoden aikana. Kiinteän verkon puhelinliittymien markkinoilla Elisan markkinaosuus oli 39 prosenttia, TeliaSoneran 23,5 prosenttia, Finnetryhmän 21 prosenttia ja DNA:n 13,5 prosenttia vuoden 2014 lopussa. Elisan markkinaosuus laski edellisvuodesta yhden prosenttiyksikön, TeliaSoneran nousi 1,5 prosenttiyksikköä, Finnet-ryhmän nousi yhden prosenttiyksikön ja DNA:n laski 0,5 prosenttiyksikköä. Pitkällä aikavälillä markkinoiden suurin muutos on tapahtunut vuonna 2007, jolloin DNA irtautui Finnet-ryhmästä. Tämän jälkeen Elisa erottautui selvästi suurimmaksi kiinteän puhelinverkon toimijaksi. Markkinaosuuksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä kiinteän verkon puhelinliittymämarkkinoiden hiipuminen: liittymien määrä on tarkastelujaksolla pudonnut reilusti alle puoleen. Toimialakatsaus 1/

16 45 % 40 % 35 % Prosenttia liittymistä 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Elisa TeliaSonera Finnet DNA Muut Kuvio 10 Kiinteän verkon puhelinliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet Laajakaista hanke on parantanut nopean laajakaistan saatavuutta Euroopan komission digitaalisessa agendassa on asetettu tavoitteeksi, että 30 Mbit/s - laajakaistaliittymät ovat kaikkien eurooppalaisten saatavilla vuoteen 2020 mennessä. 5 Suomessa hallitus puolestaan asetti vuonna 2008 tavoitteeksi 100 Mbit/s -laajakaistan saatavuuden lähes kaikille suomalaisille vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuoden 2014 aikana yhä useampi kotitalous saatiin nopean laajakaistan saatavuuden piiriin. Vuoden 2014 lopussa kiinteän verkon tekniikoilla toteutettuja, nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s laajakaistaliittymiä oli tarjolla noin 81 prosentille suomalaisista kotitalouksista. Kasvua edellisvuodesta oli noin 2 prosenttia. Valokuituverkon saatavuus kasvoi vuonna 2014 noin 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Näin ollen vuoden lopussa valokuituverkolla toteutettu laajakaistaliittymä oli hankittavissa jo 53 prosentilla kotitalouksista. Viestintäviraston teleyrityksiltä keräämien tietojen mukaan kiinteän laajakaistaverkon saatavuuden laajeneminen selittyy suurelta osin juuri uuden valokuituverkon rakentamisella. Teleyritykset rakentavat valokuituverkkoa markkinaehtoisesti pääasiassa kaupunkeihin ja taajama-alueille. Harvemmin asutuilla alueilla Laajakaista hankkeessa myönnetyllä valtiontuella on ollut merkittävä vaikutus valokuituverkon rakentamiseen. Laajakaistahankkeen puitteissa vuonna 2014 rakennettiin noin 6000 kilometriä valokuituverkkoa ja siten verkkokilometrien määrä nousi kilometriin. Laajakaistaliittymiä näihin uusiin verkkoihin oli vuoden 2014 loppuun mennessä myyty yhteensä kappaletta. Näistä valtaosa oli huippunopeita 100 megan yhteyksiä. 5 Euroopan komission digitaalisen agendan tavoitteena on parantaa ICT:n hyödyntämistä Euroopassa ja siten edistää talouskasvua ja innovaatioita. Nopean internetyhteyden saatavuuden edistäminen on yksi agendan seitsemästä keskeisestä keinosta. Toimialakatsaus 1/

17 Laajakaista hankkeen budjetti nousi vuoden 2015 alusta 69,5 miljoonaan euroon, kun eduskunta myönsi hankkeelle lisämäärärahan. Maakuntaliitot ilmoittivat käynnistävänsä vuoden 2015 alussa laajakaistahankkeita 80 uudella alueella. Mikäli kaikki uudet hankkeet toteutuvat, saadaan yli uutta kotitaloutta huippunopean laajakaistan saatavuuden piiriin. Uudet hankealueet on merkitty karttakuvaan vaalean vihreällä värillä (Kuvio 11). Saatavuuteen on laskettu myös tapaukset, jossa kiinteän verkon laajakaistayhteyden hankinta edellyttää lyhyen tilaajayhteyden rakentamista, esimerkiksi talokaapelin vetämistä tontin rajalta rakennukseen. Nopean mobiililaajakaistan saatavuus voi puolestaan paikoin edellyttää ulkoisen kiinteän lisäantennin käyttöä. Laajakaista hankkeen tukea oli vuoden 2014 loppuun mennessä myönnetty yhteensä 46 miljoonaa euroa 18 eri tuen saajalle. Valmistuneiden hankkeiden osuus tuesta oli 20 miljoonaa euroa. Maakunnittain tarkasteltaessa eniten tukea on saanut Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Pohjois-Pohjanmaalla olikin vuonna 2014 paras nopean laajakaistaverkon saatavuus koko Suomessa, kun yli 80 prosenttiin vakituisista asunnoista oli saatavilla nopea kiinteän verkon laajakaistayhteys. Myös matkaviestinverkon avulla toteutettujen nopeiden mobiililaajakaistaliittymien saatavuus on selvässä kasvussa. Vuoden 2014 aikana nimellisnopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s -mobiililaajakaista on saatavilla jo 95 prosentilla kotitalouksista ja kasvua viime vuoteen on noin 12 prosenttia. Kuvio 11 Laajakaistahankkeiden rakennusvaihe joulukuussa 2014 Toimialakatsaus 1/

18 3 Verkkotunnukset Fi-verkkotunnusten määrä kasvaa edelleen tasaiseen tahtiin. Verkkotunnusten hallinnoinnin kansainvälisessä maailmassa on tulossa mahdollisesti muutoksia lähivuosina. 3.1 FI-verkkotunnusten määrä tasaisessa kasvussa Fi-verkkotunnusten määrä jatkoi tasaista kasvuaan ja vuoden 2014 aikana myönnettiin yli uutta fi-verkkotunnusta, eli lähes täsmälleen saman verran kuin vuonna Voimassa olevien fi-verkkotunnusten määrä oli vuoden lopussa yli kappaletta Kuvio 12 Voimassa olevien fi-verkkotunnusten määrä 3.2 Verkkotunnusten kansainväliseen hallinnointiin suunnitteilla muutoksia Verkkotunnuksia hallinnoi ja koordinoi kansainvälisesti ICANN (Internet Corporation of Assigned Names and Numbers). Koska suomalaisten voivat hankkia myös muita kuin fi-tunnuksia, verkkotunnuksien kansainvälinen hallinnointi vaikuttaa paitsi fiverkkotunnuksiin, myös välillisesti niiden kysyntään. Ovathan eri verkkotunnukset osaltaan toisiaan korvaavia. ICANN delegoi vuoden 2014 loppuun mennessä käyttöön noin 500 uutta ylimmän tason tunnusta pitkäaikaisen uusien tunnusten projektin puitteissa (new gtld). Suosituimmaksi uudeksi tunnukseksi vuoden aikana valikoitui.xyz, joka sai lähes rekisteröintiä joulukuun 2014 loppuun mennessä. Keskimäärin uusien tunnusten suosio on kuitenkin jäänyt alle etukäteisarvioiden. Vuoden merkittävin tapahtuma verkkotunnustoiminnassa oli kuitenkin Yhdysvaltojen hallituksen maaliskuussa antama ehdollinen ilmoitus luopua internetin osoitteistoja ylläpitävän IANAn (Internet Assigned Numbers Authority) valvojan roolista. ICANN on perustamisestaan saakka ylläpitänyt IANA:n toimintoja erillissopimuksella USA:n kauppaministeriön (Department of Commerce) kanssa. Tämä sopimus jäi voimaan ICANNin itsensä vapauduttua kauppaministeriön valvonnasta vuonna IANA-sopimuksen ansiosta USA:n kauppaministeriöllä on veto-oikeus kaikkiin internetin osoitteistoa koskeviin muutoksiin ja esimerkiksi fijuuren nimipalvelinten muutokset vaativat kauppaministeriön hyväksynnän. Kauppaministeriön valta on ristiriidassa kansallisten lakien ja intressien kanssa, minkä erityisesti Venäjä, Kiina, Iran ja eräät muut maat kokevat loukkaavan kansallista itsemääräämisoikeuttaan. Toisaalta maailmalla on myös voimakkaita mielipiteitä nykyisen toimintatavan puolesta, koska se takaa muun muassa sananvapauden säilymisen osoitteiston osalta. Ainakin osittain tästä syystä Yhdysvaltojen kauppaministeriö asetti siirtymän ehdoksi sen, ettei IANA joudu tulevaisuudessa yksittäisen hallituksen tai hallitusten välisen elimen valvomaksi, vaan että IANAn toimintojen järjestämisen ja niiden valvonnan tulee perustua laajalti internetyhteisön varaan. Kauppaministeriön ilmoituksen jälkeen ICANN:n johdolla perustettiin useista erillisistä työryhmistä koostuva kokonaisuus valmistelemaan siirtymäesitystä kauppaministeriön hyväksyttäväksi. Toimialakatsaus 1/

19 4 Radiotaajuuksien käyttö Vuoden 2014 yksi merkittävimpiä muutoksia taajuuksien käytössä oli TVtoiminnan käytössä olleiden 800 MHz:n taajuuksien siirto langattoman laajakaistan käyttöön. Radiolupia haettiin aiempien vuosien malliin aktiivisesti. Viestintäviraston tietoon tulevien selvitettävien radiohäiriöiden määrä oli viime vuonna laskussa. 4.1 Taajuuksien käyttö Taajuussuunnittelun tavoitteena on osoittaa radiolaitteiden käyttäjille heidän tarpeisiinsa sopivia ja riittävän häiriöttömiä radiotaajuuksia kysyntää vastaavasti. Taajuuksien käyttöä voidaan parhaiten havainnollistaa jakamalla ne eri taajuusalueille. Eniten taajuuksia käytetään radiolinkkien ja tutkien toimintaan. Matalista MHz:n taajuuksista suurinta osaa käytetään pelkästään tälle taajuusalueelle keskittyneeseen TV-jakeluun sekä analogiseen ääniradiotoimintaan. Taajuusalueella tapahtui muutoksia vuonna 2014, kun aikaisemmin TV-toiminnassa olleella 800 MHz:n taajuusalueella alkoi langattomien laajakaistaverkkojen käyttöönotto. Vastaavanlainen muutos tapahtuu 700 MHz:n taajuusalueella vuoden 2017 alussa, jolloin TV-toiminta keskittyy UHFtaajuusalueella teräväpiirtolähetyksiin ja siirtyy taajuuskaistalle MHz. Myös 700 MHz:n taajuusalue siirretään langattomien laajakaistaverkkojen käyttöön. Taajuusalueen 1-3 GHz merkittävimpinä käyttäjinä ovat matkaviestinverkot, mutta niiden lisäksi alueella on myös muuta käyttöä, kuten sääpalveluita ja meriradiotoimintaa. Taajuusalueen 3-6 GHz käytössä korostuvat kiinteät langattomat verkot, ilmailuradioliikenne, SRD ja sotilaskäyttö. Korkeimpia 6-10 GHz:n taajuuksia käytetään pääasiassa radiolinkeille, tutkiin ja satelliittiliikenteeseen. Radiolinkit Tutkat Sotilaskäyttö Satelliittiliikenne SRD MUUT Matkaviestinverkot Ilmailuradioliikenne TV-jakelu Kiinteät langattomat verkot MHz 1-3 GHz 3-6 GHz 6-10 GHz Kuvio 13 Taajuuksien käyttö eri taajuusalueilla vuonna 2014 Toimialakatsaus 1/

20 Alueelliset ja paikalliset taajuudet Valtakunnallisten verkkojen taajuudet Yleisradion käytössä olevat taajuudet Kuvio 14 Käytössä olevien FM-taajuuksien määrä 2014 Ääniradiotoiminnassa Yleisradion ja toimiluvanvaraisen radiotoiminnan käyttöön osoitettujen taajuuksien määrä on kasvanut hieman vuosittain. Erityisesti alueellisten ja paikallisten taajuuksien määrä on kasvanut. Radiolinkit olivat vuonna 2014 suurin yksittäinen taajuuksien käyttäjä. Radiolinkkien osalta operaattorit ovat jatkaneet vanhojen kapeamman kanavanleveyden radiolinkkien korvaamista suuremman kanavanleveyden radiolinkeillä, millä saadaan modulaation kasvattamisen ohella nostettua radiolinkkien kapasiteettia lähelle yhtä gigabittiä sekunnissa Kanavan leveys (MHz) Kuvio 15 Radiolinkkijänteiden lukumäärät kanavaleveyksittäin Toimialakatsaus 1/

21 Radiolupien lukumäärä Yksityiset radioverkot Alukset ja ilma-alukset Radioamatöörit Radio- ja kauko-ohjaus Radiolinkit 438 Ilmailu- ja merijärjestelmät 328 Henkilökohtaiset hätälähettimet 303 Radiomikrofonit 529 Matkaviestinverkot 53 FM-radiot 110 Muut 380 Kuvio 16 Voimassa olevat radioluvat Radiolupia haettiin aktiivisesti Monien radiolaitteiden käyttö vaatii Viestintäviraston myöntämän radioluvan, niiden avulla varmistetaan toimiva radioliikenne. Radiolupien perusteella Viestintävirasto arvioi taajuuksien käyttäjämääriä ja taajuuksien kysynnän kehitystä. Lupatietojen perusteella Viestintävirasto on myös yhteydessä radiolaitteiden käyttäjiin käytön rajoituksia tai muita muutoksia koskevissa asioissa. Pääsääntöisesti radiolähettimen hallussapito ja käyttö edellyttävät aina radiolupaa, ellei laitetta ole erikseen vapautettu luvista. Radiolupia haettiin aktiivisesti vuonna Lupien lukumäärä vuoden lopussa oli kappaletta eli yli 2000 kappaletta enemmän kuin edellisenä vuonna. 4.3 Taajuuksien käytön valvonta ja radiolaitteiden markkinavalvonta Radiohäiriöt ja taajuuksien käytön valvonta Viestintävirasto selvitti ja poisti yhteensä 149 virastolle ilmoitettua radiohäiriöitä osana teknistä valvontaa. Ilmoitukset liittyivät muun muassa TV-vastaanottoon ja matkaviestinverkkojen häiriöihin. Suurin osa matkaviestinverkkojen häiriöistä aiheutuu kotitalouksien TV-antennien vahvistimista. TVvastaanoton ongelmien syyksi paljastui monessa tapauksessa muu kuin ulkopuolinen radiohäiriö. Viestintävirasto valvoo taajuuksien käyttöä erilaisissa urheilutapahtumissa ja musiikkifestivaaleilla. Taajuuksien käyttöä valvottiin vuonna 2014 kuudessa urheilutapahtumassa: Salpausselän kisat, Kontiolahden ampumahiihdon maailmancup, Neste Rally, Levin alppihiihdon maailmancup sekä Rukan hiihtolajien maailmancup. Kansainvälisissä urheilutapahtumissa on paljon taajuuksien käyttäjiä. Urheilujoukkueet käyttävät radiopuhelimia joukkueen sisäiseen viestintään, kun taas media käyttää taajuuksia esimerkiksi ohjelmien tuottamiseen ja TV-kuvan siirtoon. Musiikkifestivaaleilla on runsaasti vastaavaa taajuuksien käyttöä. Viestintäviraston asiantuntijat tarkastavat kaikki tapahtuma-alueelle tuotavat radiolaitteet ja niiden radioluvat, jotta laitteiden voidaan varmistaa toimivan oikeilla taajuuksilla. Tapahtumien aikana taajuuksien käyttöä monitoroidaan mahdollisten häiriöiden nopeaksi poistamiseksi Kuvio 17 Viestintäviraston selvittämien radiohäiriöiden määrä Toimialakatsaus 1/

22 Tv-vastaanoton ongelmat Viestintävirasto käsittelee vuosittain suuren määrän erilaisia televisiolähetysten vastaanotto-ongelmia koskevia yhteydenottoja. Vuoden 2014 aikana uusina ongelmien aiheuttajina ovat olleet 800 MHz tukiasemat ja tuulivoimalat. Aikaisemmin TV-käytössä olleella 800 MHz:n taajuusalueella alkoi vuoden 2014 alusta langattomien laajakaistaverkkojen käyttöönotto. Viestintävirasto seurasi aktiivisesti 800 MHz LTE-verkkojen käynnistämiseen liittyvien TV-vastaanoton ongelmien poistamista. Operaattorit ovat poistaneet vuoden aikana yli 6000 TV-vastaanoton häiriötä. LTE-verkkojen aiheuttamien häiriöiden määrä on kuitenkin pieni suhteutettuna siihen, että yli 95 % suomalaisista asui vuoden lopussa 4G-verkon kuuluvuusalueella. Myös tuulivoimalat saattavat vaikuttaa kuluttajien TV-vastaanottoon ja matkaviestinpalveluihin. Viestintävirasto selvitti vuonna 2014 VTT:n 6 avulla, miten tuulivoimalat vaikuttavat antennitelevisiovastaanottoon ja matkaviestinverkkoihin. Tuloksia hyödynnetään jatkotyössä palveluiden jatkuvuuden varmistamiseksi. Radiolaitteiden markkinavalvonta Viestintävirasto varmistaa myös radiolaitteiden markkinavalvonnan avulla, että radiotaajuuksia käytetään tehokkaasti ja häiriöttömästi. Radio- ja telepäätelaitteiden vaatimustenmukaisuutta valvottiin tarkastuksin ja mittauksin. Osana ennakoivaa valvontaa virasto seurasi radiolaitteiden myyntiä verkkokaupoissa ja alan messutapahtumissa. Virasto osallistui eurooppalaiseen valvontakampanjaan, jossa selvitettiin matkaviestinverkkojen toistimien vaatimustenmukaisuutta. Matkaviestinverkkojen toistinten tutkiminen on tärkeä osa toistimien aiheuttamien radiohäiriöiden ennaltaehkäisemistä. Lisäksi virasto on selvittänyt langattomien sääasemien sekä meri-vhf-puhelimien vaatimustenmukaisuutta teknisin mittauksin. Langattomat sääasemat ovat aiheuttaneet radiohäiriöitä, jotka estävät autojen kaukoohjatun lukituksen toiminnan. Virasto asetti vaatimusten vastaisia laitteita myyntikieltoon ja esitti sääasemia koskevan eurooppalaisen standardin tarkentamista häiriöiden estämiseksi. TV-vastaanoton ongelmien syyksi osoittautuvat usein asiakkaiden puutteelliset antennijärjestelmät. Viestintävirasto antoi vuoden 2014 alussa TV-vastaanottoantenneja koskevan määräyksen, jonka vaatimuksista on viestitty aktiivisesti antenniasentajille ja kuluttajille. 6 Tutkimusraportti: Tuulivoimaloiden vaikutus matkaviestin- ja TV-verkkoihin. Toimialakatsaus 1/

23 5 Televisiopalvelut Television katselun keskeisimpiä muutoksia vuonna 2014 olivat laitekannan monipuolistuminen ja nettitelevision katselun yleistyminen. Muutoksista huolimatta televisio-ohjelmia katsotaan edelleen useimmiten perinteisellä TVvastaanottimella. Tulevat televisiolähetysten taajuusmuutokset ja laajempi siirtyminen uuteen DVB-T2-tekniikkaan lähenevät, minkä vuoksi kuluttajille suunnattua viestintää tehostettiin vuonna Television katselu monipuolistuu Televisio-ohjelmia katsotaan yhä useammin myös muulla kuin perinteisellä TVvastaanottimella Television katselu älypuhelimella ja tabletilla yleistyi vuoden 2014 aikana. Selvästi eniten televisiota katsotaan kuitenkin edelleen perinteisellä TV-vastaanottimella. Tiedot perustuvat Finnpanelin elokuussa 2014 tekemään TV-taloudet Suomessa -tutkimukseen. Suomalaisista kotitalouksista televisioohjelmia katselee 98 prosenttia. TVohjelmia katsellaan yhä eniten perinteisellä TV-vastaanottimella, jolla ohjelmia katsoo 95 prosenttia kaikista kotitalouksista. Toiseksi yleisin TV-ohjelmien katseluun käytetty laite on tietokone. Erityisesti tabletin ja älypuhelimen käyttö TV:n katselussa on kasvussa, sillä jo kolmannes kotitalouksista katsoo TV-ohjelmia niiden kautta. Pääasiallisesti tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin kautta TV-lähetyksiä katselee 8,4 prosenttia kotitalouksista. Vaikka TV-ohjelmien katselu muilla kuin TVvastaanottimella on kasvanut viime vuosina, myös perinteinen TV on säilyttänyt asemansa. TV-ohjelmia katsellaan nykyään entistä monipuolisemmin, eikä uusien laitteiden läpilyönti ole syrjäyttänyt perinteisiä katselun tapoja Prosenttia kotitalouksista TV-vastaanottimella Tietokoneella Älypuhelimella tai tabletilla Kuvio 18 Televisio-ohjelmien katseluun käytetyt laitteet Toimialakatsaus 1/

24 Nettitelevisio ja tilausvideopalvelut kasvattavat suosiotaan Nettitelevision katselu on kasvattanut tasaisesti suosiotaan viime vuosina, elokuussa 2014 jo kaksi kolmasosaa kotitalouksista katsoi netti-tv:tä. Nettitelevisiolla tarkoitetaan paitsi perinteisen television ohjelmatarjonnan seuraamista internetissä, myös esimerkiksi videoiden katselua eri palveluista, kuten Youtubesta tai Vimeosta. Suosiossa ovat TV-yhtiöiden omat netti-tvpalvelut, kuten Yle Areena, Katsomo tai Ruutu.fi. Elokuussa 2014 lähes puolet kotitalouksista seurasi nettitelevisiota mainittujen sivustojen kautta. TV-yhtiöiden sovellusten ohella suosiotaan on vuoden 2014 aikana kasvattanut myös Netflix-palvelu, jota käyttää jo 17 prosenttia suomalaisista kotitalouksista. Eniten nettitelevisiota katsellaan toistaiseksi tietokoneella (60 %), mutta älypuhelimet ja tabletit ovat yleistymisensä myötä kasvattaneet nopeasti suosiotaan myös netti-tv:n katselun välineinä. Elokuussa 2014 nettitelevisiota katseli tabletilta tai älypuhelimelta yhteensä lähes puolet kotitalouksista. IPTV-liittymien määrä kasvussa Finnpanelin tutkimuksen mukaan vajaat 50 prosenttia kaikista kotitalouksista vastaanottaa TV-lähetyksensä antenniverkosta ja kaapelitelevisioverkon osuus on likimain yhtä suuri. Muutamalla prosentilla TVtalouksista on käytössä oma lautasantenni, taloyhtiön yhteinen satelliittiantenni tai muu yhteys. Osassa kotitalouksista on käytössä samaan aikaan useampia vastaanottotapoja. Viestintäviraston keräämien markkinatietojen mukaan joulukuussa 2014 Suomessa oli yli 1,5 miljoonaa kaapelitelevisioliittymää ja yli IPTV-liittymää. Kaapelitelevisioliittymien määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti muutamilla kymmenillä tuhansilla liittymillä vuodessa. Myös IPTV-liittymien määrä on ollut tasaisessa kasvussa ja niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta Lähes kaikki näistä liittymistä ovat kotitalousasiakkaiden käytössä. IPTV-liittymämäärä sisältää kiinteän verkon laajakaistaliittymien kautta tarjottavat palvelut, joissa välitetään perinteisen television ohjelmatarjontaa. Matkaviestinverkon kautta esimerkiksi matkapuhelimiin ja tablet-tietokoneisiin tarjottavat TV-palvelut eivät siis sisälly lukuihin. Teleyrityksiltä kerättyjen tietojen nojalla reilulla 13 prosentilla kotitalouksista on käytössään IPTV-liittymä. Finnpanelin tutkimuksen mukaan osuus on muutaman prosentin pienempi. IPTV-palvelut myydään usein osana liittymäpakettia yhdessä laajakaistaliittymän kanssa, jolloin tilaajat eivät välttämättä aina miellä hankkineensa IPTVliittymää Liittymämäärä Kaapelitelevisioliittymät IPTV-liittymät Kuvio 19 Kaapelitelevisioliittymät ja IPTV-liittymät Toimialakatsaus 1/

25 Samaan aikaan IPTV-liittymien kanssa myös nopeiden laajakaistaliittymien määrä on kasvanut. IPTV-liittymien yleistyminen on voinut siten edistää myös nopeiden laajakaistayhteyksien kasvua, koska nopeammat liittymät mahdollistavat palvelujen monipuolisempaa käyttöä ja ennen kaikkea parempaa kuvanlaatua. Esimerkiksi satamegainen tai sitä nopeampi laajakaistayhteys mahdollistaa lukuisten teräväpiirtokanavien yhtäaikaisen vastaanoton. Vähintään sadan megan laajakaistayhteyksien määrä on lähes nelinkertaistunut vuodesta IPTV-yhteyksillä on siis varsin runsas kasvupotentiaali, kun yhä useammasta kotitaloudesta löytyy nopea laajakaistayhteys. 5.2 Lähivuosina merkittäviä muutoksia televisiolähetyksiin Vuoden 2017 alusta alkaen toteutetaan seuraavat televisiolähetyksiin liittyvät merkittävät muutokset: UHF-taajuusalueen antennitelevisioverkon käytössä oleva 700 MHz:n taajuusalue siirretään televisiolähetyksiltä mobiililaajakaistan käyttöön. Tämä pienentää televisiolähetyksille varattua taajuusaluetta ja vaatii taajuuksien uudelleenjärjestelyä. UHF-taajuusalue siirtyy vähitellen kokonaan uuteen DVB-T2- lähetystekniikkaan. Tämä mahdollistaa taajuuksien aiempaa tehokkaamman käytön ja teräväpiirto- eli HD-lähetykset. Taajuusmuutoksia ja uutta lähetystekniikkaa Digitan operoimassa UHF-taajuusalueen televisiolähetysverkossa tehdään lähivuosina koko maata koskevia merkittäviä muutoksia. Osa nykyisin televisiokäytössä olevista lähetystaajuuksista 7 siirretään vuoden 2017 alusta alkaen mobiililaajakaistan käyttöön, mikä vastaa kasvaneeseen laajakaistakapasiteetin kysyntään. Televisiolähetyksille varattu taajuuskapasiteetti pienenee ja vaatii taajuuksien uudelleenjärjestelyjä. Alueittain toteutettavat muutostyöt käynnistyvät kesällä 2015 ja ne viedään päätökseen vuoden 2016 loppuun mennessä. Antenniverkon taajuusmuutokset koskettavat noin puolta kaikista suomalaista kotitalouksista, joten kyse on merkittävästä kokonaisuudesta TV:n katsojan kannalta. Taajuusmuutosten lisäksi toinen merkittävä lähivuosien muutos on UHF-taajuusalueen siirtyminen laajemmin uuteen DVB-T2- lähetystekniikkaan. DVB-T2-lähetystekniikka on jo käytössä DNA:n operoimassa VHF-taajuusalueen verkossa. Uusi tekniikka mahdollistaa pienenevän taajuuskapasiteetin tehokkaamman käytön. Se mahdollistaa myös teräväpiirto- eli HD-lähetykset tai vaihtoehtoisesti suuremman määrän perustasoisia SD-kanavia. Uusi lähetystekniikka tuo mukanaan vaatimuksia TV-vastaanottimille Uudella DVB-T2-lähetystekniikalla lähetettävien perus- ja teräväpiirtotasoisten ohjelmien vastaanottaminen edellyttää, että TV-vastaanottimessa tai digiboksissa on DVB-T2-viritin. Vanhalla tekniikalla lähetettävien ohjelmistojen määrä vähenee vuodesta 2017 alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa kokonaan uuteen lähetystekniikkaan siirtyvät maksutelevisiokanavat. Viimeisimpänä siihen siirtyvät Yleisradion kanavat vuonna Mikäli DVB-T2-virittimillä varustettujen vastaanottimien määrä yleistyy kotitalouksissa nopeasti, voidaan Yleisradion kanavien siirtymää aikaistaa. Uuden lähetystekniikan ja HD-lähetysten vastaanottamiseen soveltuvan laitteen tunnistaa "Antenna Ready HD" -merkinnästä. Kyseisellä merkinnällä varustetut laitteet on testattu Suomen markkinoille sopiviksi. HDlähetyksiä on jo nyt tarjolla kaapelitelevisioverkossa, jossa teräväpiirto-ohjelmien vastaanottoon tarvitaan Cable Ready HD - merkinnällä varustettu laite. 7 Ns. 700 MHz:n taajuusalue. Toimialakatsaus 1/

Toimialakatsaus 1/2016. Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J

Toimialakatsaus 1/2016. Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J Toimialakatsaus 1/2016 Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J 1 Sisältö Johdanto... 2 1 Tiedonsiirto- ja puhelinliittymät... 3 1.1 Kiinteän verkon liittymämäärät kehittyivät vakaasti... 3 1.2 Matkaviestinverkon

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2 Toimialakatsaus 3/2015 Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2 Sisällys Esipuhe... 5 1 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelujen kehitys... 6

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2013 Toimialakatsaus 2013 1

Toimialakatsaus 2013 Toimialakatsaus 2013 1 Toimialakatsaus 2013 1 2 Toimialakatsaus 2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 4 1.1...Esipuhe... 4 4.3...Kansainvälinen taajuussuunnittelu...30 4.4...Radioluvat ja tutkinnot...31 1.2...Keskeisiä kysymyksiä

Lisätiedot

Markkinakatsaus 2013. Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit

Markkinakatsaus 2013. Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit Markkinakatsaus 2013 Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit Sisällysluettelo Johdanto... 3 Telemarkkinoiden mittasuhteet... 4 Liikevaihdon kehitys... 6 Kuluttajaliittymää kohden kertyneet tulot (ARPU)...

Lisätiedot

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavia toimialatietoja Asiakkaiden rekisteritiedot Valvottavien yritysten julkaisemat tiedot

Lisätiedot

Television ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko

Television ja radion tulevaisuus. Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus Suvi Juurakko Television ja radion tulevaisuus - uudet teknologiat Joukkoviestinnän linjaukset ja suunnat» Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma (VNS 4/2012 vp

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 2/2012. Laajakaista- ja puhelinpalvelut

MARKKINAKATSAUS 2/2012. Laajakaista- ja puhelinpalvelut MARKKINAKATSAUS 2/2012 Laajakaista- ja puhelinpalvelut Tilastokatsaus heinä-joulukuu 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus?

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Cable Days 18.11.2014 Jaakko Harno, Watson Nordic Oy Watson lyhyesti Watson Nordic on Anvia Oyj:n ja Makuuni Oy:n omistama yhtiö Watson Nordic operoi, myy ja markkinoi

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

DNA Welho 7.3.2012 / Hki

DNA Welho 7.3.2012 / Hki DNA Welho 7.3.2012 / Hki Tiitus Ranta Myyntijohtaja, Kiinteistötuotemyynti tiitus.ranta@dna.fi GSM 044 044 5045 Agenda: Sisäverkot, niiden saneeraus ja huomioitavat seikat Taloyhtiölaajakaista mikä se

Lisätiedot

RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014. DVB-T2 VIESTINTÄ Tiina Aaltonen projektikoordinaattori

RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014. DVB-T2 VIESTINTÄ Tiina Aaltonen projektikoordinaattori RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014 DVB-T2 VIESTINTÄ Tiina Aaltonen projektikoordinaattori Television antenniverkon muutokset lähivuosina Taajuusmuutokset 2015 2016 osa tv-käytössä olevista taajuuksista siirretään

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Television antenniverkon muutokset Mitä isännöitsijöiltä ja taloyhtiöiltä edellytetään?

Television antenniverkon muutokset Mitä isännöitsijöiltä ja taloyhtiöiltä edellytetään? Television antenniverkon muutokset Mitä isännöitsijöiltä ja taloyhtiöiltä edellytetään? Radioverkkojen erityisasiantuntija Kari Kangas, Viestintävirasto TV muuttuu Television käytettävissä oleva taajuusalue

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa MARKKINAKATSAUS 4/2012 Teletoiminta Suomessa Teleyritysten tulot ja investoinnit 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin 28.4.2010 Tauno Hovatta 1 Maanpäällisen tv-jakelun verkkotoimiluvat Valtakunnallisen F-kanavanipun ja alueellisen HD3-kanavanipun toimiluvat Anvia Oyj:lle (8.4.2010/LVM)

Lisätiedot

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot Antennitelevisioverkon muutokset Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot Antennitelevision muutokset 2015... 31.12.2016 2017...2026 UHF-alueen TV:n taajuusmuutokset 2015-2016

Lisätiedot

Televiestintäkysely 2008

Televiestintäkysely 2008 Televiestintäkysely 2008 Kerätyt tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaisesti luottamuksellisia. Yritysten rakenteet 00022 TILASTOKESKUS SÄHKÖINEN LOMAKE OSOITTEESSA: http://sol.itella.net/tele Yrityksen

Lisätiedot

800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto

800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto 800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto Heidi Himmanen Päällikkö, Taajuusvalvonta Antennialan tekniikkapäivä 30.10.2014, Hyvinkää Mitä on Taajuusvalvonta? 1. Taajuuksien käytön valvonta» Radiohäiriöiden selvittäminen

Lisätiedot

TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN. Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin

TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN. Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin TELELIIKENTEEN HUOMIOIMINEN Tuulivoimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin Tuulivoimalan vaikutukset radioaaltoihin Vaimennus tuulivoimapuiston läpi kulkevalle signaalille Heijastukset voimaloiden rungoista

Lisätiedot

Taajuuksien valvonta tänään ja tulevaisuudessa. Heidi Himmanen

Taajuuksien valvonta tänään ja tulevaisuudessa. Heidi Himmanen Taajuuksien valvonta tänään ja tulevaisuudessa Heidi Himmanen Mitä on taajuusvalvonta? 1. Taajuuksien käytön valvonta» Häiriöiden selvittäminen ja poistaminen» Radiolupien noudattamisen valvonta» Radioasemien

Lisätiedot

Laajakaistan tilanne Suomessa

Laajakaistan tilanne Suomessa Laajakaistan tilanne Suomessa Suomen Seutuverkot ry:n kevätseminaari 23.4.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö 2 Valtion rooli ICT-sektorilla Keskeinen rooli viestintäpolitiikan suunnannäyttäjänä

Lisätiedot

Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä

Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä Cable Days 27.11.2013 Olli-Pekka Rantala, viestintämarkkinat -yksikön päällikkö Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Hallitus antoi hallitusohjelman

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 9/2012. Telepalvelujen vähittäishinnat. Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys

MARKKINAKATSAUS 9/2012. Telepalvelujen vähittäishinnat. Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys MARKKINAKATSAUS 9/2012 Telepalvelujen vähittäishinnat Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori. Anne Suomi, Digita Oy @450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari 23.4.2009 Pori Anne Suomi, Digita Oy Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. Kylien laajakaistayhteydet valtioneuvoston

Lisätiedot

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28 DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne oli koko katsauskauden haasteellinen, mikä lisäsi epävarmuutta markkinoilla. Suomen tietoliikennemarkkinoiden kilpailutilanne jatkui vuonna 2013 kireänä.

Lisätiedot

DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON

DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON Mikko Saarentaus Cable Days 23.4.2015 Hanasaari, Espoo Julkinen 1 SISÄLTÖ Uudistunut DNA DNA TV avain uuteen televisioon Ajankohtaista antenniverkosta uusi antennitelevisio

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 6/2012. Laajakaista- ja puhelinpalvelut

MARKKINAKATSAUS 6/2012. Laajakaista- ja puhelinpalvelut MARKKINAKATSAUS 6/2012 Laajakaista- ja puhelinpalvelut Tilastokatsaus tammi-kesäkuu 2012 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 2/2015 2

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 2/2015 2 Toimialakatsaus 2/2015 Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 2/2015 2 Sisällys Esipuhe... 5 1 Teleyritysten tulojen ja investointien kehitys...

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4.2007 30.6.2007

Osavuosikatsaus 1.4.2007 30.6.2007 Osavuosikatsaus 1.4.2007 30.6.2007 Elisan Q2 2007 Q2 2007 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteutus Matkaviestintäpalveluiden ja 3G:n eteneminen

Lisätiedot

DNA HDTV 12.11.2009. Juhani Simpanen

DNA HDTV 12.11.2009. Juhani Simpanen DNA HDTV 12.11.2009 Juhani Simpanen Sisältö DNA lyhyesti Teräväpiirtotelevisio DNA:n TV-strategiasta DNA:n HD-suunnitelmista 2 DNA lyhyesti Suomen nopeimmin kasvava operaattori Noin 2,5 miljoonaa asiakasta

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015 Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6. julkaistavat tulokset Kuluttajatutkimustiedot suomalaisten viestintäpalvelujen käyttötottumuksista» Toteutettu

Lisätiedot

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto

Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto Antennialan tekniikkapäivä 8.11.2012 Kari Kangas Taajuuksien käyttö tehostuu Radioympäristö muuttuu Taajuuksien käyttö tehostuu - tv vastaanotolle uusia

Lisätiedot

LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO

LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO LUVASTA VAPAUTETUT RADIOLAITTEET LVR 1 / 2010 VIESTINTÄVIRASTO Luvasta vapautetut radiolaitteet 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. TÄRKEIMMÄT RADIOLAITTEITA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET... 2 3. RADIOLAITTEITA

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

3.12.2012 350/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA TUKKU- TASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINALLA

3.12.2012 350/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA TUKKU- TASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINALLA 3.12.2012 350/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA TUKKU- TASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINALLA 2 (41) SISÄLLYSLUETTELO: 1. LÄHTÖKOHDAT HUOMATTAVA MARKKINAVOIMAN TARKASTELULLE...

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON digitaalista maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa koskeva TOIMILUPA- PÄÄTÖS

VALTIONEUVOSTON digitaalista maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa koskeva TOIMILUPA- PÄÄTÖS Liite 3 VALTIONEUVOSTON digitaalista maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa koskeva TOIMILUPA- PÄÄTÖS 12.11.2015 LVM 2138/07/2014 HAKIJA DNA Welho Oy (DNA) PÄÄTÖKSEN KOHTEENA OLEVA TOIMILUPA Toimilupa verkkopalvelun

Lisätiedot

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 1 SISÄLTÖ DNA lyhyesti Taajuusmuutos ja T2-siirtymä Yle HD:n siirtovelvoite Yhteenveto 2 DNA LYHYESTI

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.2008 31.3.2008

Osavuosikatsaus 1.1.2008 31.3.2008 Osavuosikatsaus 1.1.2008 31.3.2008 Elisan Q1 2008 Taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus matkaviestinnän ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteutus Palveluiden ja 3G:n eteneminen Näkymät

Lisätiedot

Antennijakelu UHF-alueella 2017

Antennijakelu UHF-alueella 2017 Antennijakelu UHF-alueella 2017 Antennialan tekniikkapäivä 31.10.2013 Teppo Ahonen Agenda Esityksen sisältö Viestintäpoliittinen ohjelma, pääkohdat TV-jakelun näkökulmasta Toimialan T2-siirtymää suunnitteleva

Lisätiedot

Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta:

Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: 1) Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 :n 1 momentissa tarkoitetut, verkon sijaintikunnassa

Lisätiedot

Yhden megan laajakaista kaikille

Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Yhden megan laajakaista kaikille Kuluttajalla ja yrityksellä on 1.7.2010 alkaen oikeus saada yhden megan laajakaistaliittymä vakituiseen asuinpaikkaan tai yrityksen sijaintipaikkaan.

Lisätiedot

Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa

Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2009 Televiestintä 2008 Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa Vuonna 1988 Suomessa oli kaikkiaan noin 2,6 miljoonaa puhelinliittymää;

Lisätiedot

Viestintämarkkinat Suomessa 2010 VUOSIKATSAUS

Viestintämarkkinat Suomessa 2010 VUOSIKATSAUS Markkinakatsaus 1/2011 Viestintämarkkinat Suomessa 2010 VUOSIKATSAUS Viestintävirasto 2011 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi 2 Sisällysluettelo Johdanto... 4 Telepalvelut... 5 Uusien direktiivien

Lisätiedot

Matkaviestinverkon palveluiden volyymi jatkoi kasvua vuonna 2007

Matkaviestinverkon palveluiden volyymi jatkoi kasvua vuonna 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Televiestintä 2007 Matkaviestinverkon palveluiden volyymi jatkoi kasvua vuonna 2007 Matkaviestinverkon palveluiden käyttö kasvoi aiempien vuosien tapaan edellisvuodesta

Lisätiedot

Mustalamminmäen tuulivoimahanke, Karstula

Mustalamminmäen tuulivoimahanke, Karstula S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT MUSTALAMMINMÄKI OY AB Mustalamminmäen tuulivoimahanke, Karstula FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25023 Digitan tv- ja radiolähetysten 1 (9) Vadbäck Hans

Lisätiedot

Tietoliikenneyhteydet ja kaapeli-tv-ratkaisut taloyhtiöille ja asukkaille Porvoon kiinteistöyhdistyksen laajakaistailta 26.11.2013

Tietoliikenneyhteydet ja kaapeli-tv-ratkaisut taloyhtiöille ja asukkaille Porvoon kiinteistöyhdistyksen laajakaistailta 26.11.2013 Tietoliikenneyhteydet ja kaapeli-tv-ratkaisut taloyhtiöille ja asukkaille Porvoon kiinteistöyhdistyksen laajakaistailta 26.11.2013 LPOnet Oy Ab toimitusjohtaja Gustaf Forsberg Agenda: 1. LPOnet Oy Ab 2.

Lisätiedot

Tekniset reunaehdot analogisilta televisiolähetyksiltä vapautuneiden taajuuksien käyttömahdollisuuksille

Tekniset reunaehdot analogisilta televisiolähetyksiltä vapautuneiden taajuuksien käyttömahdollisuuksille Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 28.3.2008 112/04/2008 Liikenne- ja viestintäministeriö Viite Ref. Ref. Asia Ärende Subject 53/12/2008 Tekniset reunaehdot analogisilta televisiolähetyksiltä vapautuneiden

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Julkinen Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Sisältö DNA:n televisioliiketoiminta Televisiokatselun muutosten vaikutukset Antenniverkko osana DNA:n televisiotarjontaa Yhteenveto Julkinen /

Lisätiedot

Radio- ja telepäätelaitteet. Opas myyjille ja maahantuojille. Opas myyjille ja maahantuojille

Radio- ja telepäätelaitteet. Opas myyjille ja maahantuojille. Opas myyjille ja maahantuojille Radio- ja telepäätelaitteet Opas myyjille ja maahantuojille Opas myyjille ja maahantuojille Sisällysluettelo Johdanto... 2 Vaatimustenmukaiset laitteet... 3 Merkinnät laitteessa, pakkauksessa ja käyttöohjeessa...

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

25.1.2013 828/9411/2012. Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

25.1.2013 828/9411/2012. Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 25.1.2013 828/9411/2012 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 2 (32) Sisältö 1 Lähtökohdat huomattavan markkinavoiman tarkastelulle...

Lisätiedot

Sisällys. Katsaus vuoteen 2012 Q4 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2013

Sisällys. Katsaus vuoteen 2012 Q4 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2013 Sisällys Katsaus vuoteen 2012 Q4 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2013 2 Vuosi 2012 Liikevaihdon kasvu ylitti jälleen toimialan

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Finda Vuosikertomus 2014

Finda Vuosikertomus 2014 DNA OY VUONNA 2014 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne säilyi koko vuoden 2014 haasteellisena, mikä lisäsi epävarmuutta myös tietoliikennealalla. Kuluttajien ostovoiman ja taloudellisen luottamuksen heikentyminen

Lisätiedot

Määräyksen 2 C/2015 M perustelut ja soveltaminen

Määräyksen 2 C/2015 M perustelut ja soveltaminen 1 (8) 17.4.2015 Määräyksen 2 C/2015 M perustelut ja soveltaminen Määräys suuren häiriöriskin aiheuttavien radiolähettimien tarkastusmenettelystä MPS 2 C/2015 M MPS 2 C/2015 M 2 (8) SISÄLLYS A-OSA KESKEISET

Lisätiedot

700 MHZ taajuusalueen huutokauppa. 1. 700 MHz taajuusalue

700 MHZ taajuusalueen huutokauppa. 1. 700 MHz taajuusalue VEO/ Laitinen Kaisa Muistio 17.6.2016 LIITE 2 1(6) 700 MHZ taajuusalueen huutokauppa 1. 700 MHz taajuusalue Taajuusalue (703-733 ja 758-788 MHz) on Suomessa osoitettu vuoden 2017 alusta lähtien langattoman

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 8.4.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Sisällys. Q2 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. Q2 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys Q2 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Strategian toteutus Uusien palveluiden eteneminen Näkymät vuodelle 2010 2 Q2 2010 keskeiset

Lisätiedot

Viestintäviraston strategia 2020

Viestintäviraston strategia 2020 Viestintäviraston strategia 2020 2 Viestintäviraston strategia 2020 Sisällys Johdanto...4 Visio...5 Toiminta-ajatus...5 Strategiset tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet...6 Strateginen tavoite 1: Viestintäpalvelujen

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen 2 Fi-verkkotunnus on yhtä supisuomalainen asia kuin sauna ja joulupukki. Se on merkki turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Lisätiedot

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt.

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010 Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriö antti.kohtala@lvm.fi Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009, Hyvinkää, Rantasipi Televisiotaajuudet

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Määräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä

Määräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä 1 (13) 14.1.2015 Määräyksen 15 AG/2014 M perustelut ja soveltaminen Määräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä MPS 15 AG/2014 M MPS 15 AG/2014 M 2 (13) Sisällys A OSA Pykäläkohtaiset

Lisätiedot

Sisällys. Q1 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014

Sisällys. Q1 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014 Sisällys Q1 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014 2 Q1 2014 keskeiset tapahtumat Liikevaihto ja tulos kasvoivat Kilpailu oli

Lisätiedot

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Viestintävirasto LIITE () TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Tässä liitteessä esitetään yksityiskohtaisesti taajuusmaksun laskenta ja verrataan sitä nykyiseen lupa- tai taajuusmaksuun. Matkaviestinverkkojen

Lisätiedot

Radiolaitteet. Ostajan opas. Opas myyjille ja maahantuojille

Radiolaitteet. Ostajan opas. Opas myyjille ja maahantuojille Radiolaitteet Ostajan opas Opas myyjille ja maahantuojille Sisällysluettelo Johdanto... 2 Mitä merkinnät tarkoittavat?... 3 Oletko oikealla taajuudella?... 4 Kuka vastaa nettiostoksestasi?... 5 1 Johdanto

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON

TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV-VASTAANOTTOON Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on tärkeää huomioida tuulivoimaloiden rakentamisesta

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 10.8.2015 Liite 1 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 2 (34) Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Lähtökohdat huomattavan

Lisätiedot

Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 15.1.2015 Liite 1 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 2 (34) Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Lähtökohdat huomattavan

Lisätiedot

Tv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi

Tv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi Tv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi Antennialan tekniikkapäivä 18.11.2010 Kari Kangas, radioverkkojen erityisasiantuntija Viestintävirasto Sisältöä Eri viranomaisten roolit valtioneuvosto liikenne-

Lisätiedot

Sisällys. Katsaus vuoteen 2013 Q4 2013 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014

Sisällys. Katsaus vuoteen 2013 Q4 2013 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014 Sisällys Katsaus vuoteen 2013 Q4 2013 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014 2 Vuosi 2013 Liikevaihto edellisen vuoden tasolla Käyttökate

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Viestintämarkkinat Suomessa vuosikatsaus 2011. Viestintämarkkinat Suomessa

Viestintämarkkinat Suomessa vuosikatsaus 2011. Viestintämarkkinat Suomessa Viestintämarkkinat Suomessa Vuosikatsaus 211 1 Sisällysluettelo Johdanto Johdanto 3 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelujen markkinat 4 Tiedonsiirtoliittymät 5 Puhelinliittymät 8 Tiedonsiirto-, puhelu- ja viestimäärät

Lisätiedot

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus, helmikuu 2015 2 Yhteenveto Tabletit, tietokoneet ja älypuhelimet

Lisätiedot