Viestintävirasto Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2
|
|
- Aino Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimialakatsaus 3/2015
2 Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2
3 Sisällys Esipuhe Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelujen kehitys Tiedonsiirtopalvelut jatkavat kasvuaan matkaviestinverkossa Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä laski vuoden ensimmäisellä puoliskolla Kiinteän verkon puhelinliittymät harvinaistuvat edelleen Operaattoreiden liittymämääriin perustuvat markkinaosuudet lähes ennallaan 14 2 Verkkovierailupalvelujen kehitys Kohti edullisempaa verkkovierailua Datapalvelujen käyttö kasvussa myös ulkomailla Tulevaisuudessa tilaa kasvulle Sähköisten viestintäpalvelujen hintakehitys ARPU ja kuluttajan maksamat kuukausihinnat Teleyritysten kotitalousasiakkailta saamat tulot Hintatasoindeksit Televisiopalvelut Kaapeli- ja IPTV-liittymien määrän kasvu hidastui HDTVopas.fi-sivustolla runsaasti kävijöitä Viestintäverkkojen toimivuus Haittaohjelmahavainnot Vika- ja häiriötilanteet HAVARO-järjestelmän havainnot Toimialakatsaus 3/2015 3
4 6 Verkkotunnukset Voimassa olevat fi-verkkotunnukset Verkkotunnusten kansainvälisessä hallinnossa tulossa muutoksia Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot Kuviot Toimialakatsaus 3/2015 4
5 Esipuhe Viestintätoimiala on jatkuvassa liikkeessä. Toimialalle ja sen dynamiikalle on tunnusomaista, että palvelut kehittyvät kiihtyvää vauhtia. Viimeisimpiä Viestintäviraston toimialaa kuvaavia tilastoja tarkasteltaessa voi havaita, että suurin osa alan tunnusluvuista näyttää kasvavan. Kaikissa, kuten haittaohjelmahavaintoja koskevissa, tilastoissa kasvu ei ole hyväksi, mutta pääasiassa palkkien ja käyrien toivotaan kipuavan aina vain ylemmäksi. Yhden palvelun kasvu voi myös olla toisesta pois. Esimerkiksi lankapuhelimen osalta näin näyttää olevan. Sen kautta tarjottu palvelu on pitkälle korvautunut langattomilla ratkaisuilla sekä modernimmilla internetin kautta tarjotuilla palveluilla. Myös perinteisille lineaarisille TV-palveluille ja jopa kiinteille laajakaistayhteyksille ovat hätäisimmät ehtineet povata samaa kohtaloa. Perinteinen TV näyttää kuitenkin sinnittelevän yhä kasvavien videopalvelujen rinnalla. Kiinteiden laajakaistaliittymien osalta tilanne on vielä paljon vakaampi. Suomen ollessa mobiilisti tarjottavan internetin käytössä ehdotonta maailman kärkeä syntyy helposti ajatus, että kiinteät yhteydet ovat jääneet kehityksen jalkoihin. Kiinteiden yhteyksien on arveltu jopa korvautuvan kaupunkien ulkopuolella täysin matkaviestinverkon kautta tarjottavilla ratkaisuilla. Kansainvälisesti vertailtuna Suomi sijoittuukin kiinteiden laajakaistayhteyksien osalta paljon mobiilivertailuja heikommin, mutta ei kuitenkaan huonosti. Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on Suomessa ollut viime vuosina hyvin vakaalla tasolla mobiililaajakaistan hurjasta kasvusta huolimatta. Kiinteä verkko tarjoaa tiedonsiirtonopeuksiin ja kapasiteettiin liittyviä etuja, joita ei tulla ehkä koskaan kuromaan mobiiliratkaisuilla kiinni. Molemmat verkot siis tarjoavat omanlaisiaan mahdollisuuksia sisällöille ja palveluille sekä niistä syntyvälle kasvulle. Viestintäpalvelujen käyttöä kuvaavien tunnuslukujen kasvusta huolimatta laskua on nähtävissä erityisesti taloudellisissa tunnusluvuissa heikon yleisen taloustilanteen saattelemana. Viestintäpalvelujen käyttäjien kannalta tämä lienee hyväkin asia, kun palveluita on voitu hankkia entistä edullisemmin. Toimialan kannalta tällainen kehitys ei luonnollisestikaan ole suotavaa. Kaiken kaikkiaan olisikin toivottavaa, että vaikka yksittäisten palvelujen hinnat jatkaisivat edelleen laskuaan, niin kuluttajat käyttäisivät palveluja yhä monipuolisemmin ja erilaiset yhteydet ja palvelut täydentäisivät toisiaan. Näin voitaisiin tulevaisuudessa nähdä kasvua paitsi palkeissa ja käyrissä myös taloudessa. Tässä toimialakatsauksessa esitetään toimialan eräiden keskeisten tunnuslukujen kehitystä alkuvuoden 2015 aikana sekä telepalvelujen hintatason kehittymistä vuoden 2014 aikana. Seuraavassa vuoden lopulla ilmestyvässä katsauksessa puolestaan pyritään tunnistamaan ja esittelemään toimialan tulevaan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Helsingissä Liisa Räsänen Johtaja Asiakkuudet Viestintävirasto Toimialakatsaus 3/2015 5
6 1 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelujen kehitys Alkuvuodesta 2015 matkaviestinverkon palvelujen käytön kehitys jatkui aiempien vuosien malliin. Mobiilidatan käyttö kasvoi voimakkaasti samaan aikaan kun perinteisten puhe- ja viestipalveluiden käyttö väheni. Kiinteän verkon laajakaistaliittymissä yhä useammalla suomalaisella on huippunopea laajakaistayhteys. 1.1 Tiedonsiirtopalvelut jatkavat kasvuaan matkaviestinverkossa Suomessa oli kesäkuun 2015 lopussa noin 9,4 miljoonaa matkaviestinverkon liittymää. Näiden lisäksi käytössä oli yhteensä hieman yli miljoona matkaviestinverkon koneliittymää eli niin sanottua M2M-liittymää (Machine to Machine). Matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärässä ei vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, kun liittymien määrä kasvoi vain muutamilla tuhansilla liittymillä. Liittymämäärän kasvu oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla varsin pieni edellisvuoden kehitykseen verrattuna, sillä vielä vuonna 2014 liittymien määrä kasvoi useilla kymmenillä tuhansilla puolivuosittain Vuoden ensimmäisen puoliskon kasvu matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärässä tuli yksinomaan yritysliittymistä, joiden määrä vuoden 2014 loppuun verrattuna kasvoi vajaalla liittymällä. Kotitalouksien liittymämäärä sen sijaan laski noin liittymällä vastaavana ajankohtana. Viime vuosina yritysliittymien määrä on kasvanut jatkuvasti, kun kotitalousliittymien määrän muutos on vaihdellut puolivuotiskausittain. Kaikista matkaviestinverkon liittymistä kotitalouksien käytössä oli kesäkuun 2015 lopussa 74 prosenttia ja yritysasiakkaiden käytössä 26 prosenttia Jo kolme neljästä matkaviestinverkon liittymästä sisältää mobiililaajakaistan Mobiililaajakaistalla tarkoitetaan matkaviestinverkon liittymää, johon sisältyy kuukausimaksullinen tiedonsiirtopalvelu. Mobiililaajakaistoja oli kesäkuun lopussa yhteensä noin 7,1 miljoonaa eli 76 prosenttia kaikista matkaviestinverkon liittymistä. Määrä sisältää liittymät, joihin sisältyy sekä kuukausimaksullinen tiedonsiirto että perinteiset puhe- ja viestipalvelut sekä pelkästään tiedonsiirtoon tarkoitetut eli niin sanotut dedikoidut liittymät. Liittymät yhteensä Kotitalousasiakkaat Yritysasiakkaat Kuvio 1 Matkaviestinverkon liittymät Toimialakatsaus 3/2015 6
7 Noin 5,2 miljoonaan matkaviestinverkon liittymään eli 56 prosenttiin liittymistä sisältyi sekä perinteiset puhe- ja viestipalvelut että kuukausimaksullinen tiedonsiirto. Noin 20 prosenttia kaikista mobiililiittymistä eli noin 1,9 miljoonaa matkaviestinverkon liittymää oli niin sanottuja dedikoituja liittymiä, jotka sisältävät vain tiedonsiirtopalvelut, eikä niistä käytetä ollenkaan perinteisiä puhe- ja viestipalveluita. Tällaisia liittymiä käytetään muun muassa tablettitietokoneissa ja usb-modeemeissa eli niin sanotuissa mokkuloissa. Mobiililaajakaistojen kokonaismäärä kasvoi vuoden 2014 loppuun verrattuna noin liittymällä. Tästä kasvusta valtaosa selittyy dedikoitujen liittymien määrän viiden prosentin kasvulla, kun nämä pelkkään tiedonsiirtoon tarkoitetut matkaviestinverkon liittymät lisääntyivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla liittymällä. Mobiililaajakaistaliittymät ovat jaettavissa tiedonsiirtosopimuksen mukaan rajoitettuihin ja rajoittamattomiin liittymiin. Yhteensä 7,1 miljoonasta mobiililaajakaistasta rajoittamattomia oli 4,4 miljoonaa ja rajoitettuja 2,7 miljoonaa. Rajoittamattomien tiedonsiirtoliittymien määrä kasvoi vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana noin liittymällä, kun vastaavana ajankohtana rajoitettujen kuukausimaksullisten tiedonsiirtoliittymien määrä laski noin liittymällä. Todennäköisesti joissakin rajoitetun kuukausimaksullisen tiedonsiirron sisältävissä liittymissä on poistettu käyttörajoitukset. Myös liittymät, joissa tiedonsiirrosta laskutetaan muulla kuin kiinteällä kuukausihinnalla ovat harvinaistuneet ja näiden osuus on enää viisi prosenttia kaikista liittymistä. Kesäkuun päättyessä tällaisia liittymiä oli noin , jossa laskua vuoden 2014 loppuun oli noin 10 prosenttia eli noin liittymää. Pelkästään puhe- ja viestikäytössä olevia liittymiä on enää 1,8 miljoonaa. Niiden määrä laski kahdella prosentilla, eli noin liittymällä viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Lasku on kuitenkin selvästi hidastunut viime vuodesta, jolloin näiden liittymien määrä laski lähes liittymällä verrattuna vuoteen Vuonna 2013 osa operaattoreista liitti kaikkiin matkaviestinverkon liittymiin kuukausimaksullisen tiedonsiirron, mikä selittää edellisvuoden merkittävää muutosta. 24 % 20 % Liittymät, joissa käytetään ainoastaan tiedonsiirtopalveluita Liittymät, joissa mobiililaajakaista sekä puheja viestikäyttö 56 % Liittymät, joissa puhe- ja viestikäyttö, mutta ei kuukausimaksullista dataa Kuvio 2 Matkaviestinverkon liittymät liittymätyypeittäin 1H 2015 Toimialakatsaus 3/2015 7
8 1H H H H H H H H 2014 Kk-maksullinen rajoittamaton tiedonsiirto Kk-maksullinen rajoitettu tiedonsiirto Muu tiedonsiirtosopimus Vain puhe- ja viestikäytössä olevat liittymät 1H % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 3 Matkaviestinverkon liittymät tiedonsiirtosopimuksen mukaan Mobiilidata kasvaa - perinteisten palvelujen käyttö vähenee Viime vuosina perinteisten matkaviestinverkon puhe- ja viestipalvelujen käyttö on kääntynyt laskuun. Vuonna 2014 matkaviestinverkosta soitettujen puheluiden määrä laski noin seitsemän prosenttia vuoteen 2013 verrattuna ja puheluminuuttien määrä noin kolme prosenttia. Puhelukappaleiden määrän lasku jatkui vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla, kun puhelumäärät tippuivat noin viisi prosenttia viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla puheluminuuttien määrän lasku sen sijaan pysähtyi ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen, kun suomalaisten puheluminuutit jopa kasvoivat aavistuksen viime vuoden loppuun verrattuna. Vuodesta 2013 alkanut puheluminuuttien lasku näyttää taittuneen, mutta loppuvuosi tulee näyttämään, onko kyseessä poikkeus laskevassa kehityksessä vai muuttuuko matkapuheluminuuttien määrän kehityssuunta pysyvämmin. Vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana matkaviestinverkossa soitettujen puheluiden keskimääräinen kesto kasvoi viime vuoden loppuun verrattuna noin kymmenellä sekunnilla: puhelun kesto oli kolme minuuttia ja 41 sekuntia. Vuodesta 2010 matkapuhelun keskimääräinen kesto on kasvanut jo yli puolella minuutilla. Matkaviestinverkossa siis soitetaan aiempaa harvemmin, mutta puhutaan entistä pidempiä puheluita. Tekstiviestejä lähetettiin vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana noin 1,46 miljardia kappaletta, mikä oli noin 150 miljoonaa eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Jos vastaava kehitys jatkuu myös tämän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, jää lähetettyjen tekstiviestin määrä kuluvana vuonna alle 3 miljardiin kappaleeseen ensimmäistä kertaa sitten vuoden Multimediaviestejä lähetettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 41 miljoonaa kappaletta. Vuoden takaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna multimediaviestien määrä on pysynyt ennallaan, mutta viime vuoden lopusta määrä on laskenut peräti 12 prosenttia. Kyseessä on käytännössä ensimmäinen puolivuotiskausi, kun multimediaviestien määrä laski selvästi. Multimediaviestien käyttö kasvoi viime vuoden aikana vielä lähes 20 prosenttia, joten kehityksen suunta näyttää olevan muuttumassa. Toimialakatsaus 3/2015 8
9 Puhelukappaleet Puheluminuutit Tekstiviestit Multimediaviestit 1H H H H H H H Kuvio 4 Matkaviestinverkon puhe- ja viestipalveluiden käyttömäärät (miljoonaa kappaletta) Tekstiviestien ja multimediaviestien käytön sijaan suomalaiset käyttävät yhä useammin erilaisia pikaviestinpalveluita. Viestintäviraston alkuvuodesta 2015 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan jo lähes puolet suomalaisista käyttää säännöllisesti matkapuhelimella erilaisia pikaviestimiä, kuten WhatsAppia, Snapchatia tai Facebookin messengeriä. Ilmaiset, mobiilidatan avulla käytettävät palvelut ovat siis osittain korvanneet perinteisiä viestipalveluita. Multimediaviestien lähettämisen vähenemisen taustalla voi olla myös kuvien ja videoiden entistä helpompi jakaminen erilaisissa sovelluksissa, kuten Instagramissa. Viime vuosilta on havaittavissa trendi, että tekstiviestien määrän lasku yleensä hidastuu vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, ja tämä ilmiö voi olla odotettavissa myös tänä vuonna. Ilmiön taustalla vaikuttaa muun muassa joulutervehdysten lähettäminen. Samanlainen trendi saattaa ilmetä loppuvuoden osalta myös multimediaviestien määrässä. Matkaviestinverkossa siirretyn tiedon määrän kasvu on jatkunut voimakkaana. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla mobiilidataa siirrettiin yhteensä lähes teratavua, mikä on kaksinkertainen määrä verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Viime vuoden lopusta kasvua on noin 40 prosenttia, mikä on samalla tasolla viime vuoden kehityksen kanssa. Voimakasta kasvua kuvastaa hyvin myös se, että siirretyn tiedonmäärä vuoden 2015 alkupuoliskolla oli selvästi enemmän kuin vuosien aikana yhteensä. Vuoden 2015 alkupuoliskolla mobiilidataa siirrettiin keskimäärin noin 8 gigatavua suomalaista kohden kuukaudessa Kuvio 5 Matkaviestinverkossa siirretty data (teratavua) Toimialakatsaus 3/2015 9
10 1.2 Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä laski vuoden ensimmäisellä puoliskolla Kesäkuun lopussa 2015 Suomessa oli yhteensä 1,73 miljoonaa kiinteän verkon laajakaistaliittymää. Liittymistä 85 prosenttia oli kotitalouksien käytössä ja 15 prosenttia yritysten käytössä. Vuoden 2014 lopun tilanteeseen verrattuna liittymien määrä on vähentynyt noin 1,5 prosentilla, mikä tarkoittaa noin liittymää. Viime vuosina laajakaistaliittymien määrä on ollut pääosin kasvussa, mutta kehitys näyttää taittuneen tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kun samaan aikaan pelkästään tiedonsiirtokäyttöön tarkoitetut matkaviestinverkon mobiililaajakaistaliittymät kasvoivat kappaleella, voidaan olettaa, että ainakin osin syynä on kiinteiden liittymien korvautuminen mobiiliyhteyksillä. Viestintäviraston alkuvuodesta 2015 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista 28 prosentilla on käytössään pelkästään mobiili internetyhteys, ja osuus on kasvanut muutamilla prosenteilla vuoteen 2014 verrattuna. Erityisesti kotitalouksien käytössä olevien kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on kasvanut viimeisten kuuden vuoden aikana. Kehitys näyttää nyt muuttuneen, kun kotitalousliittymien määrä väheni lähes liittymällä tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Viime vuosien ajalta on havaittavissa trendi, että vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kotitalousliittymien määrää kasvaa kymmenillä tuhansilla liittymillä, kun taas vuoden ensimmäisen puoliskon aikana liittymien määrä pysyy varsin tasaisena. Onkin siis mahdollista, että kotitalousliittymien määrä kääntyy taas kasvuun tämän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Yritysliittymien määrä on laskenut varsin tasaisesti jo vuodesta 2013 alkaen useilla prosenteilla puolivuosittain. Yritysliittymien määrän laskuun voidaan katsoa vaikuttaneen ainakin yleisesti huono taloustilanne sekä siirtyminen mobiililaajakaistojen käyttöön. xdsl-tekniikalla toimivat liittymät vähenivät yli liittymällä Kiinteän verkon laajakaistaliittymissä yleistä kehitystä on viime vuosina kuvannut siirtymä puhelinverkon tekniikalla toimivista DSL-liittymistä modernimpiin tekniikoihin Liittymät yhteensä Kotitalousasiakkaat Yritysasiakkaat Kuvio 6 Kiinteän verkon laajakaistaliittymät Toimialakatsaus 3/
11 Liittymät 2H 2014 Liittymät 1H 2015 Osuus 1H 2015 Muutos 2H2014-1H2015 Muutos lkm DSL % -7 % Kaapelimodeemi % 2 % Ethernet % 7 % FTTH % 10 % Muut % 24 % 0 Yhteensä % -1,5 % Kuvio 7 Kiinteän verkon laajakaistaliittymät yhteystekniikoittain 2H 2014 ja 1H 2015 Siitä huolimatta kesäkuun 2015 lopussa yli puolet kiinteän verkon laajakaistaliittymistä oli DSL-liittymiä. Kaapelimodeemiliittymiä on jo lähes neljännes kaikista liittymistä, ja joka viides liittymä toimii ethernettekniikalla. Valokuitutekniikkaan perustuvien FTTH-liittymien osuus on noin neljä prosenttia. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla DSLliittymien määrä laski peräti liittymällä, jonka jälkeen Suomessa oli kesäkuun lopussa noin DSL-liittymää. Näistä liittymää oli VDSL-liittymiä, joiden määrä myös kasvoi noin liittymällä alkuvuodesta. VDSL-tekniikan yleistyminen siis hidastaa DSL-tekniikoiden liittymien vähenemistä. Liittymämäärällä mitattuna eniten kasvua vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli ethernet-liittymissä, joiden määrä lisääntyi liittymällä. Ethernet-liittymiä on jo Myös kaapelimodeemitekniikka yleistyy kiinteissä laajakaistaliittymissä, ja niiden määrä kasvoi liittymällä vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kaapelimodeemiliittymiä on jo kappaletta ja se on toiseksi yleisin laajakaistaliittymätekniikka Suomessa. FTTH-liittymiä Suomessa oli kesäkuun lopussa lähes kappaletta ja määrä kasvoi alkuvuonna lähes liittymällä. Valokuituyhteyksien rakentaminen näkyy kuitenkin määrällisesti lähes kaikissa tekniikoissa. Paremman kuvan valokuituyhteyksien yleistymisestä saakin tarkastelemalla yhteysnopeuksien erityisesti vähintään 100 megan yhteyksien määrän kasvua. 1H H H H H H 2014 DSL-liittymät Kaapelimodeemiliittymät Ethernet-liittymät FTTH-liittymät Muut 1H % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 8 Kiinteän verkon laajakaistaliittymät tekniikoittain Toimialakatsaus 3/
12 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 100 Mbit/s tai nopeammat 30 Mbit/s tai nopeampi, mutta alle 100 Mbit/s 10 Mbit/s tai nopeampi, mutta alle 30 Mbit/s 2 Mbit/s tai nopeampi, mutta alle 10 Mbit/s Alle 2Mbit/s 0 % 1H H H H H H H 2015 Kuvio 9 Kiinteän verkon laajakaistaliittymät yhteysnopeuksittain Jo lähes neljännes liittymistä huippunopeita 100 megan yhteyksiä Suomalaiset ovat siirtyneet käyttämään yhä nopeampia laajakaistaliittymiä. Jo 23 prosenttia kiinteistä liittymistä on vähintään 100 megan yhteyksiä, ja noin kahdeksan prosenttia liittymistä on yhteysnopeudeltaan Mbit/s. Kesäkuun 2015 lopussa lähes puolet liittymistä oli yhteysnopeudeltaan Mbit/s. Hitaampien, alle 10 megan yhteyksien osuus on enää alle neljännes, ja näiden määrä vähenee koko ajan. Vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla eniten kasvoi nopeiden, vähintään 100- megaisten yhteyksien määrä. Kasvua oli yli 10 prosenttia viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna, jonka seurauksena kesäkuun lopussa Suomessa oli noin yli 100-megaista laajakaistaa. Myös megaisten määrä kasvoi suunnilleen 10 prosenttia, ja näitä oli kesäkuussa yhteensä noin liittymää. Valtaosa liittymistä, noin kappaletta on megaisia. Alle 10 megan nopeudella toimivia liittymiä on yhteensä hieman yli kappaletta. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa on keskimääräistä vähemmän kiinteitä huippunopeita laajakaistoja. Esimerkiksi Ruotsissa nopeiden, yli 30 Mbit/s yhteyksien määrä asukasta kohden on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Muihin EU-maihin verrattuna Suomi sijoittuu kuitenkin keskitason tuntumaan huippunopeiden laajakaistojen levinneisyydessä. Kun tarkastellaan kiinteiden laajakaistaliittymien nopeuksia kotitalous- ja yritysasiakkaiden mukaan, huomataan, että kotitalousasiakkaat käyttävät yrityksiä useammin huippunopeita yhteyksiä. Kotitalousasiakkaista joka kolmannella on vähintään 30 megan internetliittymä, kun yritysasiakkailla osuus on alle viidennes. Yritysasiakkaiden kiinteistä laajakaistoista yli kolmannes on alle 10 megan yhteyksiä, kun kotitalousasiakkailla niitä on enää alle viidenneksellä. Suuret yhteysnopeudet ovat hyödyksi esimerkiksi IPTV-, nettitelevisio- ja suoratoistopalvelujen käytössä. Tämä on mahdollisesti yksi syy siihen, että kotitalousasiakkaat hankkivat ja heille tarjotaan nopeita yhteyksiä yritysasiakkaita enemmän. Kotitalousasiakkaiden ja yritysasiakkaiden liittymien tuotteistusmalleissa on todennäköisesti myös eroja, jotka vaikuttavat asiakasryhmien käyttämissä yhteysnopeuksissa havaittaviin eroihin. Toimialakatsaus 3/
13 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kotitalousasiakkaat 100 Mbit/s tai nopeammat Yritysasiakkaat 30 Mbit/s tai nopeampi, mutta alle 100 Mbit/s 10 Mbit/s tai nopeampi, mutta alle 30 Mbit/s 2 Mbit/s tai nopeampi, mutta alle 10 Mbit/s Alle 2Mbit/s Kuvio 10 Kiinteän verkon laajakaistaliittymien nopeudet kotitalous- ja yritysasiakkailla 1H Kiinteän verkon puhelinliittymät harvinaistuvat edelleen Kiinteän verkon puhelinliittymien määrä on ollut viime vuodet tasaisessa laskussa. Kehitys jatkui vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla samanlaisena, ja kiinteän verkon puhelinliittymien määrä väheni lähes kymmenyksellä viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Kesäkuun lopussa 2015 Suomessa oli yhteensä kiinteän verkon puhelinliittymää, mikä oli noin liittymää vähemmän verrattuna viime vuoden lopun tilanteeseen. Kiinteän verkon puhelumäärät ja puheluminuutit laskivat lähes samassa tahdissa liittymien kanssa, kun vuoden ensimmäisellä puoliskolla puhelukappaleiden määrä laski noin 8 prosenttia ja puheluminuuttien määrä noin 10 prosenttia viime vuoden jälkimmäiseen puoliskoon verrattuna. Kun verrataan puheluvolyymeja edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, puhelumäärät ovat tippuneet 16 prosenttia ja puheluminuutit peräti 21 prosenttia. Kiinteässä verkossa soitettiin tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla yhteensä 130 miljoonaa puhelua ja puheluminuutteja kertyi yhteensä 390 miljoonaa. Puhelun keskimääräinen kesto laski muutamalla sekunnilla edelliskaudesta ja oli hieman yli kolme minuuttia. Kiinteän verkon puhelinliittymistä 53 prosenttia on yritysten käytössä. Puheluvolyymeistä yritysten osuus on vieläkin suurempi. Puhelukappaleista yritysasiakkaat soittavat peräti 84 prosenttia ja puheluminuuteista 70 prosenttia. Puhelukappaleet (miljoonaa) Puheluminuutit (miljoonaa) Puhelun keskimääräinen kesto Liittymät 2H min 0 s 1H min 9 s 2H min 4 s 1H min 11 s 2H min 5 s 1H min 1 s Kuvio 11 Kiinteän verkon puhelinliittymät ja puheluvolyymit sekä puhelun keskimääräinen kesto Toimialakatsaus 3/
14 1.4 Operaattoreiden liittymämääriin perustuvat markkinaosuudet lähes ennallaan 11 % 2 % 24 % Operaattoreiden liittymämääriin perustuvissa markkinaosuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana. Kiinteän verkon laajakaistaliittymämäärällä mitattuna Elisa on markkinajohtaja 32 prosentin osuudella, yhden prosenttiyksikön erotuksella toisena olevaan TeliaSoneraan. DNA:n markkinaosuus on 24 prosenttia ja Finnet-ryhmän 11 prosenttia. Kiinteän verkon laajakaistaliittymissä DNA:n markkinaosuus on kasvanut yhdellä prosenttiyksiköllä ja Soneran markkinaosuus pienentynyt yhdellä prosenttiyksiköllä viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. 31 % 32 % DNA Elisa TeliaSonera Finnet Muut Kuvio 12 Kiinteän verkon laajakaistaliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 1H2015 Matkaviestinverkossa liiketoiminta on keskittynyt lähes kokonaan kolmelle isoimmalle operaattorille. Elisan markkinaosuus matkaviestinverkon liittymistä oli kesäkuun lopussa 2015 noin 39 prosenttia, TeliaSoneran 35 prosenttia, ja DNA:n 25 prosenttia. Edellisvuoden lopun tilanteeseen verrattuna Elisan markkinaosuus laski ja DNA:n kasvoi yhden prosenttiyksikön. 35 % 1 % 25 % Myös kiinteän verkon puhelinliittymissä Elisa on markkinajohtaja 39 prosentin markkinaosuudella. TeliaSoneralla on 23 prosenttia liittymistä ja DNA:lla 15 prosenttia. Finnet-ryhmän osuus on 22 prosenttia. Viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna DNA on kasvattanut markkinaosuuttaan kiinteän verkon puhelinliittymissä 1,5 prosenttiyksiköllä. Tämä selittyy ainakin osin yrityskaupalla, kun DNA Oy osti TDC:n Suomen liiketoiminnat. Vaikka kiinteän verkon puhelinliittymämäärä on tippunut puolessa vuodessa 10 prosenttia, liittymien määrät ovat laskeneet varsin tasaisesti kaikilla operaattoreilla. 39 % DNA Elisa TeliaSonera Muut Kuvio 13 Matkaviestinverkon liittymämääriin perustuvat markkinaosuudet 1H2015 Toimialakatsaus 3/
15 miljoonaa megatavua 2 Verkkovierailupalvelujen kehitys Kansainvälisellä verkkovierailulla tarkoitetaan kotimaisen matkaviestinverkon liittymän käyttämistä ulkomailla. EU:ssa verkkovierailupalveluista perityt hinnat ovat säänneltyjä, minkä seurauksena hintoja on alennettu vuosien saatossa useaan otteeseen. Sääntelyn ja hintojen alentamisen lopullisena tavoitteena on mahdollistaa EU:n sisämarkkinat, jossa kuluttaja voi käyttää matkaviestinpalveluja samalla tavoin ja samoilla hinnoilla kuin kotimaassaan. Alentuneet hinnat ovat näkyneet palvelujen käytössä ja suomalaiset käyttäväkin verkkovierailupalveluja yhä enenevässä määrin Euroopassa ja muualla maailmassa. Erityisesti datapalvelujen kulutus on kasvanut. 2.1 Kohti edullisempaa verkkovierailua Verkkovierailupalvelujen hintoja on alennettu Euroopassa EU-asetuksella asetetuilla enimmäishinnoilla. Enimmäishintojen seurauksena EU:n sisäiset verkkovierailupalvelujen hinnat ovat pudonneet portaittain vuodesta 2012 lähtien. Verkkovierailuhintojen sääntely ei kohdistu kotimaasta ulkomaille tehtyihin puheluihin (ulkomaanpuheluihin) tai kotimaasta ulkomaille lähetettyihin tekstiviesteihin. Asetettujen enimmäishintojen lisäksi teleyritykset voivat tarjota asiakkailleen myös enimmäishinnoista poikkeavasti hinnoiteltuja verkkovierailupalveluja asiakkaan erikseen näin valitessa. Viestintäviraston keräämien tietojen mukaan suomalaiset käyttävät molempia: enimmäishinnoin hinnoiteltuja palveluja sekä muulla perusteella hinnoiteltuja verkkovierailupalveluja. Kesän 2015 aikana EU:n neuvosto, komissio ja Euroopan parlamentti pääsivät sopimukseen verkkovierailupalvelujen hinnoittelua koskevan sääntelyn uudistamisesta. Uuden sääntelymallin lähtökohtana on, että verkkovierailupalveluja voisi käyttää kesästä 2017 lähtien Euroopassa kotimaisilla hinnoilla ajoittaisen matkustelun aikana. Uuden sääntelymallin voimaantulon edellytykseksi on asetettu verkkovierailun tukkusääntelyn uudistaminen ennen uuden mallin voimaantuloa. Tukkusääntelyn lisäksi myös muita tulevaisuuden sääntelyn yksityiskohtia jää ratkaistavaksi vuoden 2016 alkupuolelle saakka. EU:n ulkopuolella verkkovierailuhintoja ei säännellä, vaan hinnat määräytyvät markkinaehtoisesti. Osaltaan tämän vuoksi EU:n ulkopuolella matkusteltaessa matkaviestimen käytön hinnoissa on huomattavia eroja eri teleyritysten ja matkakohteiden välillä. 2.2 Datapalvelujen käyttö kasvussa myös ulkomailla Merkittävin muutos verkkovierailupalvelujen käyttömäärissä vuoden 2012 jälkeen on tapahtunut datapalvelujen kulutuksessa. Suomalaisten datapalvelujen kulutus ulkomailla vuoden 2015 alkuneljänneksellä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi edellisvuoden alkuneljännekseen, ja yli kahdeksankertaiseksi vuoden 2013 alkuneljännekseen verrattuna. Kasvu on ollut tasaista ja pääosa kasvusta on tapahtunut EU:ssa. Valtaosa suomalaisten datapalvelujen käytöstä on kulutettu Euroopassa EU Muu maailma Kuvio 14 Suomalaisista liittymistä käytetyt tiedonsiirtomäärät EU:ssa ja muualla ulkomailla Toimialakatsaus 3/
16 miljoonaa tekstiviestiä miljoonaa minuuttia EU Muu maailma Kuvio 15 Suomalaisista liittymistä soitetut puheluminuutit EU:ssa ja muualla ulkomailla Myös ulkomailla soitettujen puheluminuuttien kokonaismäärä on kasvanut. Soitettujen puheluminuuttien määrä EU:n ulkopuolella on pysynyt melko tasaisena, kun taas kulutus EU-alueen sisällä on kasvanut noin neljänneksen verran tarkastelujakson aikana. Sen sijaan ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien määrässä on tapahtunut vaihtelua, ja tarkastelujakson loppuun mentäessä kulutus on laskenut niin EU:ssa kuin muualla maailmassakin. Suuri ero käyttömäärissä EU:n ja muun maailman välillä johtuu pääasiassa siitä, että EU:ssa hintoja on alennettu sääntelyn avulla. Muualla maailmassa verkkovierailuhinnoissa on merkittäviä eroja matkakohteittain. Joissain EU-sääntelyn ulkopuolelle jäävissä maissa verkkovierailu voi olla erityisen kallista EU Muu maailma Kuvio 16 Suomalaisista liittymistä lähetetyt tekstiviestit EU:ssa ja muualla ulkomailla Toimialakatsaus 3/
17 2.3 Tulevaisuudessa tilaa kasvulle Verkkovierailupalvelujen käyttömäärät ovat edelleen alhaisia verrattuna matkaviestinpalvelujen käyttöön kotimaassa. Ulkomailla soitettujen puheluminuuttien määrä oli vuoden 2014 lopussa alle prosentin kaikista kotimaisten liittymien matkapuheluminuuteista. Tekstiviesteissä osuus on merkittävämpi, yli kaksi prosenttia kaikista suomalaisista liittymistä lähetetyistä tekstiviesteistä. Vaikka ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien määrä on kääntynyt laskuun, niiden osuus kaikista lähetetyistä viesteistä on kasvanut viidenneksellä. Kotimaassa lähetettyjen tekstiviestien määrä siis laskee nopeammin kuin ulkomailla lähetettyjen viestien määrä. Ulkomailla soitettujen puheluminuuttien osuus kaikista matkapuheluminuuteista on kahdessa vuodessa kasvanut kolmanneksella, joten myös puheluminuuttien osalta käyttö ulkomailla kehittyy kotimaan käytöstä poikkeavasti. Vaikka mobiilidatan käyttö ulkomailla on kasvanut viime vuosina merkittävästi, on sen osuus kaikesta käytetystä mobiilidatasta vasta 0,2 prosenttia. Vielä vuoden 2013 alussa verkkovierailujen osuus kaikesta datasta oli 0,1 prosenttia, joten ulkomailla käytetyn datan volyymi kasvaa jopa kotimaassa käytetyn datan volyymiä nopeammin. Onkin todennäköistä, että verkkovierailupalvelujen käyttö kasvaa verkkovierailuhintojen lähentyessä kotimaan hintoja, ja kotimaisten palvelujen ja verkkovierailupalvelujen käyttömäärien ero voi siten kaventua edelleen. 2,50 % 2,00 % 1,50 % 1,00 % 0,50 % 0,00 % 1H H H H 2014 Mobiilidata Tekstiviestit Puheluminuutit Kuvio 17 Ulkomailla käytettyjen matkaviestinverkkojen käyttövolyymien osuus kaikesta suomalaisten liittymien käyttövolyymistä Toimialakatsaus 3/
18 euroa kuukaudessa 3 Sähköisten viestintäpalvelujen hintakehitys Puhe- ja tiedonsiirtopalvelujen kuluttajahinnat ovat laskeneet viime vuosina merkittävästi. Suomalainen asuntokunta käytti vuonna 2014 keskimäärin 53 euroa kuukaudessa sähköisiin viestintäpalveluihin. 3.1 ARPU ja kuluttajan maksamat kuukausihinnat Yhdistämällä liittymämäärätiedot ja teleyritysten tulotiedot, voidaan laskea yhden kotitalousasiakkaan teleyrityksille keskimäärin tuoma tulovirta vuoden aikana (average revenue per user, ARPU). Koska erilaisten liittymien käyttö poikkeaa toisistaan, ARPU:ja on syytä tarkastella liittymätyypeittäin. On huomioitava, että kiinteän verkon liittymät ovat usein koko kotitalouden käytössä, kun taas matkaviestinverkon liittymät ovat henkilökohtaisia eli niillä on usein vain yksi käyttäjä. Kiinteän verkon liittymät voidaan jakaa laajakaista- ja puheliittymiin. Sen sijaan matkaviestinverkon liittymien suhteen tilanne ei ole näin yksiselitteinen. Vaikka myös matkaviestinverkossa on pelkästään puhe- tai tiedonsiirtokäyttöön tarkoitettuja liittymiä, on suurimmasta osasta liittymiä kuitenkin mahdollista käyttää molempia palveluja. Tämän vuoksi matkaviestinliittymiä on mielekästä tarkastella yhtenä kokonaisuutena ARPU:ja laskettaessa. Vuonna 2014 teleyritysten saamat matkaviestinverkon tulot yhtä kotitalouden käytettävissä olevaa liittymää kohden olivat 135 euroa. Kiinteän verkon tiedonsiirtoliittymälle ARPU oli 191 euroa ja lankapuhelinliittymälle 205 euroa. Teleyrityksiltä kerätyt tulotiedot eivät sisällä veroja, joten kuluttajien keskimäärin maksaman hinnan laskemiseksi tulee ARPU:un lisätä arvonlisäveron osuus. Kun ARPU:un lisätään arvonlisävero (24 prosenttia) ja jaetaan summa kahdellatoista, saadaan kuluttajan keskimäärin maksama kuukausihinta viestintäpalveluille. ARPU:n perusteella laskettu kiinteän verkon laajakaistaliittymän keskimääräinen kuukausihinta vuonna 2014 oli 20 euroa. Kiinteiden laajakaistaliittymien osalta hinnat ovat kehittyneet viime vuosina kuluttajan kannalta varsin merkittävästi edullisemmaksi. Viime vuonna kuluttajan kuukausihinta laski kahdella eurolla, ja vuoteen 2008 verrattuna kuukausihinta on laskenut peräti 12 eurolla. Kiinteän verkon puhelinliittymät ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosina. Samalla kuluttajakuukausihinta on noussut muutamilla euroilla, ja se oli viime vuonna 21 euroa. 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 Matkaviestinverkon liittymä Kiinteä puhelinliittymä 10,00 Kiinteä laajakaistaliittymä 5,00 0, Kuvio 18 Kuluttajan keskimäärin maksama kuukausihinta liittymätyypeittäin Toimialakatsaus 3/
19 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Lankapuhe Kiinteä laajakaista Mobiilidata SMS ja MMS Matkapuhe 20 % 10 % 0 % Kuvio 19 Teleyritysten kotitalousasiakkailta saamat tulot palveluittain Kuluttajan maksama kuukausihinta matkaviestinverkon liittymästä oli viime vuonna 14 euroa. Hinnassa on pieni, muutaman kymmenen sentin nousu edellisvuoteen verrattuna. Vuoteen 2008 verrattuna mobiililiittymän kuukausihinta on laskenut vuosittain, ja viime vuosi oli ensimmäinen kerta kuuteen vuoteen, kun kuluttajakuukausihinta nousi. Mobiililiittymän käyttö on viime vuosina muuttunut aiempaa merkittävästi monipuolisemmaksi, kun perinteisten puhe- ja viestipalvelujen käytön ohella matkapuhelimella käytetään yhä enemmän mobiilidatan avulla toimivia palveluita. Vaikka matkapuhelimen käyttötavat ovat mullistuneet, niin muutos ei ole toistaiseksi näkynyt merkittävinä muutoksina kuluttajan matkapuhelimen käytöstä maksamassa kokonaishinnassa. Kuluttajan maksama kuukausihinta mobiililiittymästä on laskenut vuodesta 2008 noin 3,5 eurolla. Keskimäärin asukaskunnat käyttivät vuonna 2014 puhelin- ja laajakaistapalveluihin 53 euroa kuukaudessa, missä ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen verrattuna. Vuoteen 2008 verrattuna summa on laskenut kuudella eurolla. 3.2 Teleyritysten kotitalousasiakkailta saamat tulot Viestintäviraston keräämien teleyritysten tulo- ja investointitietojen perusteella matkapuhelimen käyttökulttuurin muutos näkyy myös siinä, miten teleyritysten kotitalouksilta saadut tulot jakautuvat palveluittain. Matkaviestinverkon tulojen osuus kokonaistuloista oli vuonna 2014 noin 75 prosenttia ja kiinteän verkon osuus 25 prosenttia. Matkaviestinverkon osuus on hienoisesti kasvanut viime vuosina. Suurempi muutos on tapahtunut matkaviestinverkojen tulojen muodostumisessa palveluittain, kun mobiilidatan osuus on muutamassa vuodessa kasvanut lähes puoleen koko matkaviestinverkon tuloista. Samaan aikaan puhepalvelujen osuus kotitalouksilta saaduista matkaviestinverkon tuloista on pienentynyt vuosittain. Kiinteässä verkossa merkittävin osa tuloista muodostuu laajakaistapalveluista. 3.3 Hintatasoindeksit Telepalvelujen hintaindeksi kuvaa kotitalouksien käyttämien telepalvelujen kokonaishintatason muutosta. Puhe- ja viestipalvelujen ja tiedonsiirtopalvelujen painoarvot Toimialakatsaus 3/
20 2008=100 telepalvelujen hintaindeksissä määräytyvät teleyritysten kyseisistä palveluista kotitalouksilta saamien tulojen perusteella. Esitetyt indeksit ovat reaalihintaindeksejä eli niissä on otettu huomioon yleinen hintatason muutos. Käytännössä indeksit on laskettu ensin euromääräistä nimellishinnan muutosta kuvaavina nimellishintaindekseinä ja muutettu sitten reaalihintaindekseiksi Tilastokeskuksen julkaiseman kuluttajahintaindeksin (KHI) avulla. Indeksit perustuvat Viestintäviraston teleyrityksiltä keräämiin tietoihin teletoiminnan liikevaihdosta, liittymämääristä, puheluminuuteista sekä teksti- ja multimediaviestien määristä ja mobiiliverkossa siirretystä datasta. Indeksit kuvaavat kuluttajien todellisuudessa maksamien hintojen kehitystä. Hintaindeksit eivät kerro, miten jonkin yksittäisen yrityksen palvelun hinta on kehittynyt, vaan miten tietyn palvelun hintataso on kehittynyt yleisesti. Lasketut indeksit ottavat huomioon myös erilaisten tarjousten vaikutukset kuluttajien telepalveluista maksamiin hintoihin. Hintaindeksien perusteella viestintäpalvelujen hinnat ovat laskeneet merkittävästi viime vuosina. Matkaviestinverkon puhe- ja viestipalvelujen hinnat ovat laskeneet noin 40 prosenttia vuoden 2008 tasosta, viime vuoden aikana hintaindeksi laski muutamia prosentteja. Mobiilidatan hintaindeksi on laskenut vuodesta 2008 lähes puoleen, joskin mobiilidatan osalta hintaindeksi on pysynyt lähes ennallaan viimeisten parin vuoden ajan. Myös kiinteän verkon tiedonsiirtopalvelujen hinnat ovat laskeneet yli 40 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna, ja viime vuonna hintaindeksi laski noin seitsemän prosenttia. Ainoastaan kiinteän verkon puhelinpalvelujen käyttö on muuttunut vuoteen 2008 verrattuna kuluttajan kannalta kalliimmaksi. Lankapuhelimen käytön kustannukset ovat hintaindeksillä mitattuna lähes kaksinkertaistuneet vuoteen 2008 verrattuna. Samaan aikaan lankapuhelimen käyttö on kuitenkin romahtanut vuoden 2008 tilanteesta. Vielä vuonna 2008 Suomessa oli yli miljoona lankapuhelinliittymää kotitalousasiakkaiden käytössä, kun viime vuoden lopussa määrä oli enää noin Hintojen nousu koskee siis entistä harvempia kuluttajia. Samaan aikaan valtaosan käyttämät matkaviestinverkon puhe- ja datapalvelut ja kiinteän laajakaistan käyttö ovat muuttuneet edullisemmiksi Mobiiliverkon puhepalvelut Mobiilidata Kiinteän verkon data Kiinteän verkon puhepalvelut Kuvio 20 Sähköisten viestintäpalvelujen hintatasoindeksit (2008=100) Toimialakatsaus 3/
21 4 Televisiopalvelut Suomessa on jo yli 1,5 miljoonaa kaapelitelevisioliittymää. IPTV-liittymien määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, mutta alkuvuoden 2015 aikana kasvu on taittunut. 4.1 Kaapeli- ja IPTV-liittymien määrän kasvu hidastui Suomessa oli kesäkuun 2015 lopussa yhteensä yli 1,5 miljoonaa kaapelitelevisioliittymää ja lähes IPTV-liittymää. Kaapelitelevisioliittymien määrä kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin liittymällä, ja siten kasvua oli noin puoli prosenttia viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. IPTV-liittymät ovat pääosin kaapelitelevisioliittymien kaltaisia liittymiä, joissa vastaavia TV-lähetyksiä vastaanotetaan internetyhteyden kautta. IPTVliittymien määrä kasvoi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana yli 3 prosenttia yli liittymällä. Viime vuosina IPTVliittymien määrä on kasvanut jopa yli kymmenyksellä puolivuosittain, joten nyt IPTVliittymien määrän kovin kasvu näyttääkin taittuneen, eikä liittymien määrä juuri nyt kasva enää viime vuosien malliin. Kaapelitelevisioliittymien kasvu viime vuosina on ollut muutenkin maltillista, korkeintaan muutamia prosentteja puolivuosittain. 4.2 HDTVopas.fi-sivustolla runsaasti kävijöitä Viestintäviraston koordinoiman DVB-T2- siirtymäviestinnän tueksi TV-katsojille suunnattua HDTVopas.fi-sivustoa uudistettiin keväällä 2014 palvelemaan erityisesti antenniverkon muutoksissa. Uudistuksen yhteydessä sivustoa toteuttavaa yhteistyöryhmää laajennettiin käsittämään myös viranomaiset (Viestintävirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä liikenne- ja viestintäministeriö). Sivuston ylläpidosta vastaa FiCOM, ja yhteensä 17 eri tahoa on mukana tuottamassa sisältöä H H H H H H H H 2015 Kaapelitelevisioliittymät IPTV-liittymät Kuvio 21 Kaapelitelevisio- ja IPTV-liittymien määrät Suomessa Toimialakatsaus 3/
22 Ennen kevään 2014 uudistusta sivustolla oli keskimäärin alle 100 käyntiä päivässä. Sivustouudistus näkyi selkeänä piikkinä kävijätilastoissa, mutta sittemmin päivittäinen käyntimäärä on ollut keskimäärin noin Vuodenvaihteessa julkaistiin teräväpiirtosisällöistä kertovat TVtietoiskut, joita esitettiin Yleisradion, MTV3:n ja Nelosen kanavilla. Tämä näkyi lähes käyntinä kuukauden aikana Tammikuu 2015 Helmikuu 2015 Maaliskuu 2015 Huhtikuu 2015 Toukokuu 2015 Kesäkuu 2015 Heinäkuu 2015 Kuvio 22 HDTVopas.fi -sivuston kävijät tammi-heinäkuussa 2015 Toimialakatsaus 3/
23 havaintojen määrä 5 Viestintäverkkojen toimivuus Viestintäverkkojen toimivuus on ollut alkuvuodesta hyvällä tasolla, ja laajoja vikatilanteita on ollut verrattain vähän. Haittaohjelmahavaintojen määrä kasvoi elokuussa 2015 merkittävästi Nymain-haittaohjelman vuoksi. 5.1 Haittaohjelmahavainnot Haittaohjelmahavainnoissa on tapahtunut tänä vuonna muutoksia verrattuna vuoteen Vuonna 2014 ylivoimaisesti yleisin haittaohjelmahavainto koski lataajatyyppistä ZeroAccess-haittaohjelmaa. Vuoden 2015 aikana ZeroAccesshaittaohjelman levinneisyys on laskenut, mutta se on edelleen viidenneksi yleisin haittaohjelma. Vastaavasti viime vuoden toiseksi yleisin haittaohjelma Citadel on vuoden 2015 havainnoissa sijalla 15. Vuoden 2015 havainnoissa korostuu elokuussa yleistynyt Nymaim-haittaohjelma. Pelkästään elokuun aikana tehtyjen havaintojen avulla Nymaim on noussut tämän vuoden yleisimmäksi haittaohjelmaksi. Nymaim on toimintatarkoitukseltaan lataaja, eli haittaohjelma, jonka tehtävä on ladata uhrin tietokoneelle jokin toinen haittaohjelma, kuten tiedostot salaava kiristyshaittaohjelma, pankkihaittaohjelma tai vakoiluhaittaohjelma. Alkuvuoden toiseksi yleisin haittaohjelma on Conficker-mato, joka on jo vuonna 2008 löydetty haittaohjelma, mutta jota yhä näkyy Suomessa paljon. Kolmantena havainnoissa on väärin asennetut SSDP-palvelut, joita on hyödynnetty palvelunestohyökkäyksissä vahvistamaan verkkoliikenteen määrää. Havainnot perustuvat Kyberturvallisuuskeskuksen Autoreporter-palvelun keräämiin tietoihin. Raportoituihin lukumääriin vaikuttavat varsinaisten haittaohjelmahavaintojen lisäksi myös muutokset tietolähteissä, joista Autoreporter-palvelu kerää tietonsa. 5.2 Vika- ja häiriötilanteet Viestintäverkot ja -palvelut toimivat hyvin alkuvuonna Vaikka kesäkuun aikana havaittiin muutama merkittävä häiriö, vikojen kokonaismäärä ei ole ollut tavallisesta poikkeava Muut Sality Zeus Gameover Zeus Stealrat ZeroAccess Tinba SSDP Conficker Nymaim Kuvio 23 Haittaohjelmahavainnot tammi-elokuussa 2015 Toimialakatsaus 3/
24 A-luokka B-luokka C-luokka H H H H H H H H H 2015 Kuvio 24 Viestintäverkkojen vika- ja häiriötilanteet Merkittävien, vähintään henkilöön vaikuttavien häiriöiden määrä pysyi lähes samana viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tällaisia A-luokan vikoja oli alkuvuoden aikana vain neljä kappaletta. Korkeimman vakavuusluokan eli A-luokan tilanne koskee satoja tuhansia käyttäjiä, merkittävän vakavuusluokan eli B-luokan häiriö kymmeniä tuhansia käyttäjiä, ja alemman vakavuusluokan eli C-luokan häiriö tuhansia käyttäjiä. Isommilta häiriöiltä vältyttiin, koska suuria myrskyjä ei ollut. Yleensä luonnonilmiöt kasvattavat vikojen määrää vasta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla syysmyrskyjen vuoksi. Merkittävän vakavuustason B- luokan häiriöitä oli 14 ja alemman vakavuusluokan C-luokan häiriöitä 43 kappaletta. Vikatilanteita aiheuttivat eniten viestintäverkkojen muutos- ja päivitystyöt. Toiseksi eniten vikoja syntyi sähkökatkosten vuoksi. Laiteviat olivat syynä 11 ja maanrakennustyöt kolmessa vikatilanteessa. Myös aiemmissa tarkastelujaksoissa verkon muutostyöt ja sähkökatkot ovat aiheuttaneet eniten vikoja. Toimialakatsaus 3/
25 Muut Laiteviat Muutos- ja päivitystyöt Maanrakennustyöt Katkos yleisessä sähköverkossa 0 1H H H H H 2015 Kuvio 25 Viestintäverkkojen vikatilanteiden syyt HAVARO-järjestelmän havainnot HAVARO on huoltovarmuuskriittisille yrityksille ja toimijoille suunnattu tietoturvaloukkausten havainnointi- ja varoitusjärjestelmä. HAVARO-järjestelmä havaitsi tammielokuussa 2015 yhteensä yli niin sanottua punaista havaintoa. Punaiset havainnot kertovat, että järjestelmä on havainnut haitallista liikennettä ja kertoo todennäköisestä tietoturvaloukkauksesta organisaatiossa. Valtaosa havainnoista koskee massajakelualustoilla tehtyjä hyväksikäyttöyrityksiä, ja ne ovat hyödyntäneet internetselaimien lisäosien (erityisesti Adobe Flash) haavoittuvuuksia. Haittaohjelmien massajakelualusta on rikollisten hyödyntämä verkkopalvelimella toimiva ohjelmakoodi, jonka tehtävä on asentaa käyttäjän tietokoneeseen jokin rikollisten haluama haittaohjelma. Paras suojautumiskeino näitä vastaan on pitää selain sekä sen liitännäiset aina ajan tasalla. Toimialakatsaus 3/
26 6 Verkkotunnukset Vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla myönnettiin yli uutta fiverkkotunnusta. Uusia geneerisen tason ylätunnuksia Suomeen on rekisteröity jo yli kappaletta. 6.1 Voimassa olevat fiverkkotunnukset Kesäkuun lopussa 2015 voimassaolevia fiverkkotunnuksia oli yhteensä yli Voimassa olevien verkkotunnusten määrä kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaksi prosenttia edellisvuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla myönnettiin yhteensä uutta fi-verkkotunnusta. Määrä on noin kappaletta enemmän kuin viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla Kuvio 26 Voimassa olevat fiverkkotunnukset Vuoden 2015 aikana uusia geneerisiä ylätason tunnuksia (new gtld) on otettu maailmanlaajuisesti käyttöön syyskuun alkuun mennessä 265 kappaletta. Yhteensä new gtld-tunnuksia on vuodesta 2013 alkaen otettu käyttöön 744 kappaletta, ja näiden alle rekisteröityjä verkkotunnuksia on käytössä hieman yli 7 miljoonaa kappaletta. Suomeen uusia geneerisiä ylätason tunnuksia oli syyskuun alkuun mennessä rekisteröity kappaletta. Suomessa suosituimpia geneerisiä päätteitä ovat olleet.club ja.xyz. 6.2 Verkkotunnusten kansainvälisessä hallinnossa tulossa muutoksia Vuoden 2015 aikana verkkotunnuskeskustelua on käyty maailmalla tiiviisti. Verkkotunnusten hallinnoinnin osalta on pyritty löytämään koko kansainvälistä internetyhteisöä sekä USA:n Department of Commercea (DoC) tyydyttävä ratkaisu internetin nimipalvelinjärjestelmän (DNS) ylimmän tason teknisestä hallinnosta. Nykyisin hallinnosta vastaavat Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN) ja erityisesti tämän alainen Internet Assigned Numbers Authority (IANA). Yhdysvaltojen hallinnolla on historiallisista syistä ollut muista hallituksista poikkeava rooli IANA:n valvonnassa, sisältäen mm. veto-oikeuden IANA:n tekemiin teknisiin muutoksiin DNS-tiedoissa, mikä on voimakkaasti ärsyttänyt Yhdysvaltoihin kriittisesti suhtautuvia hallituksia. Osittain tämän kritiikin seurauksena DoC ilmoitti vuonna 2014 luopuvansa erityisasemastaan, kunhan tiukat ehdot korvaavasta valvontamallista toteutuvat. Vuosina ICANN-yhteisön piiriin syntyi laaja monitoimijatyöryhmä valmistelemaan esitystä uudeksi IANA:n toimintaja valvontamalliksi. Malli oli tarkoitus saada valmiiksi syyskuun 2015 loppuun mennessä, mutta laajan konsensuksen löytyminen vei alkuperäistä arviota kauemmin. Siten huolimatta työryhmän työn hyvästä edistymisestä, antoi DoC elokuussa 2015 työryhmälle vuoden lisäajan saada laajaa kansainvälistä ja koko internetyhteisöä tyydyttävä esitys aikaiseksi. Toimialakatsaus 3/
27 7 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot Viestintävirastoon tuli vuoden 2015 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana yhteensä yli yhteydenottoa. Yhteydenotoista yli tuli puhelimitse ja noin oli kirjallisia. Asiakasyhteydenotoissa on useimmiten kysymys Viestintäviraston tarjoamien palvelujen, kuten verkkotunnusten, televerkon numeroiden, lupien tai todistusten hankkimisesta. Tämän ohella Viestintävirasto saa yhteydenottoja viestintäpalvelujen käyttäjiltä, jotka kääntyvät viraston puoleen ymmärrettävistä syistä erityisesti ongelmatilanteissa. Verkkotunnuksiin liittyvät asiat muodostavat lähes 60 prosenttia kaikista yhteydenotoista, ja vuoden ensimmäisellä puoliskolla Viestintävirastoon tuli lähes verkkotunnusaiheista yhteydenottoa. Tietoturvaasioista tuli yli yhteydenottoa, ja radiotaajuuksista lähes Taajuusaiheiset yhteydenotot liittyvät useimmiten radiolupiin tai pätevyystutkintoihin ja - todistuksiin. Viestintäpalveluihin liittyviä yhteydenottoja tuli lähes kappaletta. Nämä yhteydenotot liittyvät muun muassa postipalveluihin, tv- ja radiopalveluihin sekä puhelin- ja laajakaistapalveluihin. Alkuvuodesta Viestintävirastoon tuli vielä muutamia satoja yhteydenottoja liittyen tv-maksuihin, vaikka tv-maksuvelvollisuus päättyi vuonna 2012, ja vielä maksamatta olleiden televisiomaksujen perinnästä ja liikaa maksettujen maksujen palautuksesta luovuttiin vuoden 2015 alusta. Alkuvuodesta asiakasyhteydenotoissa ovat korostuneet muutamat postipalveluihin ja televisioon liittyvät ilmiöt. TV-vastaanoton osalta alkuvuodesta yhteydenottoja on aiheuttanut erityisesti muutokset kanavanippujen sisällöissä. Ylen HD-kanavien siirtyminen D-kanavanipusta H-kanavanippuun pienensi kanavien maantieteellistä näkyvyysaluetta ja väestöpeittoa, samoin kuin FOX-kanavan siirtyminen A-kanavanipusta C-kanavanippuun. Näkyvyysalueen supistuminen on aiheuttanut negatiivista palautetta, joka näkyy myös Viestintäviraston saamissa yhteydenotoissa. Posti ilmoitti helmikuussa hinnankorotuksista ja maksikirjepalvelun lopettamista, mikä aiheutti varsin runsaasti yhteydenottoja alkuvuodesta. Myös postin jakelun viiveet, kadonneet postilähetykset ja muut postin jakelun ongelmat tuottivat yhteydenottoja. Laajakaista- ja matkapuhelinpalveluiden osalta on tiettyjä aiheita, joihin liittyviä yhteydenottoja tulee vuosittain tasaisesti. Tällaisia aiheita ovat muun muassa matkapuhelinverkon kuuluvuus ja kiinteän laajakaistan saatavuus. Internetpalveluihin liittyen asiakasyhteydenottoja tulee muun muassa sähköisestä suoramarkkinoinnista ja sähköpostipalvelua koskevan sopimuksen päättymiseen liittyvistä asioista. 7 % 18 % 15 % 1 % TV-maksuasiat Verkkotunnusasiat Tietoturva Viestintäpalvelut Radiotaajuudet 59 % Kuvio 27 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot 1H2015 aihealueittain Toimialakatsaus 3/
Markkinakatsaus 2013. Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit
Markkinakatsaus 2013 Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit Sisällysluettelo Johdanto... 3 Telemarkkinoiden mittasuhteet... 4 Liikevaihdon kehitys... 6 Kuluttajaliittymää kohden kertyneet tulot (ARPU)...
LisätiedotTeleviestinnän tulonmuodostus, aiempien vuosien tiedot
Televiestinnän tulonmuodostus, aiempien vuosien tiedot Lähde Viestintävirasto ja Tilastokeskus Viestintäviraston tiedot alkaen vuodesta 2009 Vuosi 2013 Telepalveluista saadut tulot olivat vuonna 2013 yhteensä
LisätiedotMARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa
MARKKINAKATSAUS 4/2012 Teletoiminta Suomessa Teleyritysten tulot ja investoinnit 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.
LisätiedotDNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012
DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %
LisätiedotToimialakatsaus 1/2016. Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J
Toimialakatsaus 1/2016 Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J 1 Sisältö Johdanto... 2 1 Tiedonsiirto- ja puhelinliittymät... 3 1.1 Kiinteän verkon liittymämäärät kehittyivät vakaasti... 3 1.2 Matkaviestinverkon
LisätiedotTeleviestintäkysely 2008
Televiestintäkysely 2008 Kerätyt tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaisesti luottamuksellisia. Yritysten rakenteet 00022 TILASTOKESKUS SÄHKÖINEN LOMAKE OSOITTEESSA: http://sol.itella.net/tele Yrityksen
LisätiedotMARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen
MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava
LisätiedotSähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015
Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6. julkaistavat tulokset Kuluttajatutkimustiedot suomalaisten viestintäpalvelujen käyttötottumuksista» Toteutettu
LisätiedotViestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit
Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten
LisätiedotAsetuksen mukaan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta
Raportti 1 (5) Dnro: 29.11.2017 1310/922/2017 Selvitys tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta Tietoyhteiskuntakaaren yleispalvelusääntelyllä taataan kaikille tietyt perustasoiset viestintäpalvelut
LisätiedotViestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015 2
Toimialakatsaus 1/2015 Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015 2 Sisällys Esipuhe... 5 1 Viestintävirastoon tulleet asiakasyhteydenotot...
LisätiedotMARKKINAKATSAUS 2/2012. Laajakaista- ja puhelinpalvelut
MARKKINAKATSAUS 2/2012 Laajakaista- ja puhelinpalvelut Tilastokatsaus heinä-joulukuu 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.
LisätiedotWelhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010
Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle
LisätiedotMARKKINAKATSAUS 9/2012. Telepalvelujen vähittäishinnat. Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys
MARKKINAKATSAUS 9/2012 Telepalvelujen vähittäishinnat Internet- ja puhelinliittymien hintakehitys Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotMARKKINAKATSAUS 6/2012. Laajakaista- ja puhelinpalvelut
MARKKINAKATSAUS 6/2012 Laajakaista- ja puhelinpalvelut Tilastokatsaus tammi-kesäkuu 2012 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.
LisätiedotTeleviestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa
Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2009 Televiestintä 2008 Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa Vuonna 1988 Suomessa oli kaikkiaan noin 2,6 miljoonaa puhelinliittymää;
LisätiedotKohti kevyempää sääntelyä
Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1.2008 31.3.2008
Osavuosikatsaus 1.1.2008 31.3.2008 Elisan Q1 2008 Taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus matkaviestinnän ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteutus Palveluiden ja 3G:n eteneminen Näkymät
LisätiedotLaajakaista kaikkien ulottuville Viestintäministeri Suvi Lindén
Laajakaista kaikkien ulottuville Viestintäministeri Suvi Lindén 1 Laajakaistatilanne Suomessa Laajakaistan määrä (Viestintäviraston katsaus 11.9.2008) Langaton ja etenkin mobiili laajakaista yleistyy.
LisätiedotSuomen teletoimiala 2018
ESITE Suomen teletoimiala 2018 Strateginen toimialakatsaus Suomen teletoimiala 2018 Ylimmän johdon tarpeisiin suunniteltu Strateginen toimialakatsaus on laadukas kotimainen toimialatuote, joka katsoo vahvasti
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.7.2006 30.9.2006 1 Elisan Q3 2006 Q3 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteutus Yhdysliikennemaksut Näkymät vuodelle
LisätiedotSonera Roaming Desk Research. TeliaSonera Finland Oyj. Raportti. Sonera Roaming Desk Research TNS 27.04.2016 220107223
TeliaSonera Finland Oyj Hintavertailun toteutus Roaming-hintavertailu tehtiin kolmen eri operaattorin valikoitujen liittymien kesken kuudessa maassa ja viidessä eri käyttötapauksessa. Hinnat kerättiin
LisätiedotVuosi 2010. Haetaan valtuutusta 0,40 euron lisäosinkoon ja 5 milj. oman osakkeen hankintaan
Sisällys Katsaus vuoteen 2010 Q4 2010 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät vuodelle 2011
LisätiedotToimialakatsaus 2013 Toimialakatsaus 2013 1
Toimialakatsaus 2013 1 2 Toimialakatsaus 2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 4 1.1...Esipuhe... 4 4.3...Kansainvälinen taajuussuunnittelu...30 4.4...Radioluvat ja tutkinnot...31 1.2...Keskeisiä kysymyksiä
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.4.2007 30.6.2007
Osavuosikatsaus 1.4.2007 30.6.2007 Elisan Q2 2007 Q2 2007 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteutus Matkaviestintäpalveluiden ja 3G:n eteneminen
LisätiedotMARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET
MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotViestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014
Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia
LisätiedotHMV-sääntelyn tiekartta
HMV-sääntelyn tiekartta 26.3.2018 HMV-sääntelyllä vapautta valintoihin Markkinat ovat terveet ja myös uudet teleyritykset pääsevät markkinoille kohtuullisin ehdoin ja hinnoin. Lisääntyvä kilpailu luo teleyrityksille
LisätiedotLaajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee
IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi
Lisätiedot25.1.2013 828/9411/2012. Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla
25.1.2013 828/9411/2012 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 2 (32) Sisältö 1 Lähtökohdat huomattavan markkinavoiman tarkastelulle...
LisätiedotMarkkinakatsaus 2/2011
Markkinakatsaus 2/2011 Telepalvelujen hintataso Suomessa 2010 Viestintävirasto 2011 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Sisällysluettelo
LisätiedotDNA Welho 7.3.2012 / Hki
DNA Welho 7.3.2012 / Hki Tiitus Ranta Myyntijohtaja, Kiinteistötuotemyynti tiitus.ranta@dna.fi GSM 044 044 5045 Agenda: Sisäverkot, niiden saneeraus ja huomioitavat seikat Taloyhtiölaajakaista mikä se
LisätiedotLaajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen
Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla
LisätiedotMarkkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla
10.8.2015 Liite 1 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 2 (34) Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Lähtökohdat huomattavan
LisätiedotDNA:n matka pörssiyhtiönä. Sijoitus Invest Messukeskus, Helsinki talous- ja rahoitusjohtaja Timo Karppinen, DNA Oyj
DNA:n matka pörssiyhtiönä Sijoitus Invest 23.11.2018 Messukeskus, Helsinki talous- ja rahoitusjohtaja Timo Karppinen, DNA Oyj 1 DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikennepalvelujen tarjoajista Kustannustehokas
LisätiedotAntennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340
Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 1 SISÄLTÖ DNA lyhyesti Taajuusmuutos ja T2-siirtymä Yle HD:n siirtovelvoite Yhteenveto 2 DNA LYHYESTI
LisätiedotMarkkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla
15.1.2015 Liite 1 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 2 (34) Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Lähtökohdat huomattavan
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.4.2009 30.6.2009 Sisällys Taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus henkilöasiakkaiden ja yritysasiakkaiden liiketoimintaan Strategian toteutus Palveluiden ja 3G:n eteneminen Näkymät
LisätiedotFinda Vuosikertomus 2014
DNA OY VUONNA 2014 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne säilyi koko vuoden 2014 haasteellisena, mikä lisäsi epävarmuutta myös tietoliikennealalla. Kuluttajien ostovoiman ja taloudellisen luottamuksen heikentyminen
LisätiedotHinnasto 2012. DNA Pro 1. DNA Pro 500. DNA Pro 1000+ DNA Pro 3500. DNA Pro Puhe -liittymät. 3,90 /kk. 16,90 /kk c) 19,80 /kk c) 37,90 /kk c) 3000 min
Hinnasto 2012 DNA Pro Puhe -liittymät Kaikki DNA Pro -liittymät sisältävät nopean nettiyhteyden ja 50 tuntia puheluita DNA Pro- ja DNA-liittymiin. DNA Pro 1 3,90 /kk Liittymän avausmaksu 2,90 Kk-maksuun
LisätiedotMarkkinakatsaus 2/2010. Telepalvelujen hintataso Suomessa 2009. Markkinakatsaus 2/2010
Markkinakatsaus 2/2010 Telepalvelujen hintataso Suomessa 2009 Markkinakatsaus 2/2010 Markkinakatsaus 2/2010 - Telepalvelujen hintataso Suomessa 2009 30.6.2010 Viestintävirasto 2010 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi
LisätiedotVuosi 2015. Haetaan valtuutusta 5 milj. oman osakkeen hankintaan. * Raportoidut: 2 % ja 8 %
1 Sisällys Katsaus vuoteen 2015 Q4 2015 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2016 2 Vuosi 2015 Kaikkien aikojen paras tulos
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.1.2009 31.3.2009 Sisällys Taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus henkilöasiakkaiden ja yritysasiakkaiden liiketoimintaan Strategian toteutus Palveluiden ja 3G:n eteneminen Näkymät
LisätiedotSisällys. Q2 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2014
Sisällys Q2 2014 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2014 2 Q2 2014 keskeiset tapahtumat Tulos kasvoi Kireästä kilpailusta
LisätiedotApteekkien kokonaistaloudellinen tilanne
Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä
LisätiedotDNA Oy Osavuosikatsaus tammikesäkuu
Julkinen Julkinen DNA Oy Osavuosikatsaus tammikesäkuu 18.7.2014 Julkinen osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2014 2 Sisältö Liiketoimintakatsaus - toimitusjohtaja Jukka Leinonen Yhteenveto Q2/2014 Liittymämäärien
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001
Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus
LisätiedotElisa Uutiset. Touko/kesäkuu 2008. Tekee sen helpoksi.
Elisa Uutiset Touko/kesäkuu 2008 Tekee sen helpoksi. Elisalla Suomen paras 3G-verkko Tuoreen kuuluvuusselvityksen mukaan Elisalla on Suomen paras 3G-verkko. Riippumaton tutkimus osoittaa Elisan olevan
LisätiedotVerkkovierailuhinnat EU-alueella ja kohtuullisen käytön politiikka DNA:n yritystuotteissa
Verkkovierailuhinnat EU-alueella ja kohtuullisen käytön politiikka DNA:n yritystuotteissa Tätä verkkovierailuun sovellettavia ehtoja koskevaa liitettä sovelletaan EU/ETA-alueella yritysliittymissä toistaiseksi
LisätiedotKotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016
Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025 Diplomityö seminaari 12.4.2016 Jimi Viitanen Johdanto Tutkimuskysymys Miten koti muodostavat yhteyden Internettiin? Minkälainen
LisätiedotTelepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari
Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari 17.5.2013 Viestintävirasto, Helsinki [Esittäjän nimi, titteli] [pvm] 1 Seminaariohjelma 9:00 9:30 Aamiainen 9:30 11:00 Telepalveluiden laadun ja saatavuuden
LisätiedotMatkaviestinverkon palveluiden volyymi jatkoi kasvua vuonna 2007
Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Televiestintä 2007 Matkaviestinverkon palveluiden volyymi jatkoi kasvua vuonna 2007 Matkaviestinverkon palveluiden käyttö kasvoi aiempien vuosien tapaan edellisvuodesta
LisätiedotSisällys. Katsaus vuoteen 2012 Q4 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2013
Sisällys Katsaus vuoteen 2012 Q4 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2013 2 Vuosi 2012 Liikevaihdon kasvu ylitti jälleen toimialan
LisätiedotKotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd
Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!
LisätiedotSisällys. Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin
Sisällys Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Palveluiden ja 3G:n eteneminen Strategian toteutus Ylimääräinen voitonjako Näkymät loppuvuodelle
LisätiedotDNA Oyj tammi-maaliskuun 2018 osavuosikatsaus
DNA Oyj tammi-maaliskuun 2018 osavuosikatsaus 19.4.2018 toimitusjohtaja Jukka Leinonen talous- ja rahoitusjohtaja Timo Karppinen Liiketoimintakatsaus Q1 2018 liiketoimintakatsaus: Keskeistä tammi-maaliskuussa
LisätiedotHINNASTO. Huoleton-liittymät
HUOLETON- JA TARKKA-LIITTYMIEN HINNASTO 1.6.2017 Huoleton-liittymät Huoleton-liittymien kuukausimaksu sisältää normaalihintaiset puhelut, tekstiviestit, multimediaviestit ja videopuhelut kotimaassa sekä
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotHINNASTO. Huoleton-liittymät
HUOLETON- JA TARKKA-LIITTYMIEN HINNASTO 1.12.2017 Huoleton-liittymät Huoleton-liittymien kuukausimaksu sisältää normaalihintaiset puhelut, tekstiviestit, multimediaviestit ja videopuhelut kotimaassa sekä
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014
01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja
LisätiedotRajahaastattelututkimukset
Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotAsukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014
Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden
Lisätiedot3.12.2012 350/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA TUKKU- TASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINALLA
3.12.2012 350/9411/2011 MARKKINA-ANALYYSI HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA TUKKU- TASON LAAJAKAISTAPALVELUJEN MARKKINALLA 2 (41) SISÄLLYSLUETTELO: 1. LÄHTÖKOHDAT HUOMATTAVA MARKKINAVOIMAN TARKASTELULLE...
LisätiedotMatkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä
Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut
LisätiedotViestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset
Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun
LisätiedotKaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa
1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen
LisätiedotLaajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen
Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu
LisätiedotLiikevaihto 378 milj. (363) Käyttökate 135 milj. (127), 36 % liikevaihdosta (35) Liikevoitto 82 milj. (73)
Sisällys Q3 2011 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät loppuvuodelle 2011 2 Q3 2011 taloudellinen
LisätiedotSisällys. Q1 2015 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2015
Sisällys Q1 2015 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2015 2 Q1 2015 keskeiset tapahtumat Liikevaihto edellisen vuoden
LisätiedotViestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot
Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012
Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu
LisätiedotQ2 2011 keskeiset tapahtumat
Sisällys Q2 2011 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Uusien palveluiden ja älypuhelinmarkkinan eteneminen Näkymät loppuvuodelle 2011 2 Q2 2011 keskeiset
LisätiedotMarkkinakatsaus 3/2010. Puolivuosikatsaus 2010. Markkinakatsaus 3/2010
Markkinakatsaus 3/2010 Puolivuosikatsaus 2010 Markkinakatsaus 3/2010 Markkinakatsaus 3/2010 - Puolivuosikatsaus 2010 12.10.2010 Viestintävirasto 2010 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotDNA LIITTYMÄHINNASTO 9/2019
DNA LIITTYMÄHINNASTO 9/2019 DNA Puhelinliittymät DNA RAJATON DNA Rajaton -liittymät sisältävät rajattomasti puheluita ja teksti- ja multimediaviestejä kotimaassa ja EU/ETA-alueella. DNA Max 4G Rajaton
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA
Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotDNA Oy Tilinpäätös 2014
Julkinen Julkinen DNA Oy Tilinpäätös 2014 6.2.2015 Julkinen / Tilinpäätös 2014 2 Sisältö Liiketoimintakatsaus - toimitusjohtaja Jukka Leinonen Yhteenveto Q4 ja koko vuosi Liittymämäärien kehitys Strategiset
LisätiedotSisältää rajattomasti puheluita ja teksti- ja multimediaviestejä kotimaassa ja EU/ETA-alueella.
DNA LIITTYMÄHINNASTO 4/2019 DNA Max 4G Rajaton Rajaton netti 4G-verkon maksiminopeudella kotimaassa ja EU-dataa 20 Gt/kk. Rajattomasti puheluita ja teksti- ja multimediaviestejä kotimaassa ja EU/ETAalueella.
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotKaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa
1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.7.2004 30.9.2004 1 Elisan Q3 2004 Markkinakatsaus ja taloudellinen tilanne Toiminnan kehittäminen Tulevaisuuden näkymät Voitonjakopolitiikka 2 Elisan Q3 2004 keskeiset asiat Kilpailutilanne
LisätiedotMARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016
EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3
LisätiedotViestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot
Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 8.4.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio
LisätiedotICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus 2013
Julkaisuvapaa ma 28.10.2013 klo 06.00 Tyytyväisyys televiestintäpalveluihin nousee - Terveen kilpailutilanteen säilyttäminen on nyt ratkaiseva ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus
LisätiedotEntistäkin vahvempi, mutkaton ja rohkea DNA Pörssin avoimet ovet, Pörssitalo, Helsinki Toimitusjohtaja Jukka Leinonen, DNA Oyj
Entistäkin vahvempi, mutkaton ja rohkea DNA 24.8.2017 Pörssin avoimet ovet, Pörssitalo, Helsinki Toimitusjohtaja Jukka Leinonen, DNA Oyj 1 DNA tänään 2 DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikennepalvelujen
LisätiedotKonsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.
TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen
LisätiedotViestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 2/2015 2
Toimialakatsaus 2/2015 Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 2/2015 2 Sisällys Esipuhe... 5 1 Teleyritysten tulojen ja investointien kehitys...
LisätiedotSisällys. Q3 2015 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2015
Sisällys Q3 2015 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2015 2 Q3 2015 keskeiset tapahtumat Liikevaihto nousi 3 %, käyttökate
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2018
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006
Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 1 Elisan Q2 2006 Q2 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen ja 3G-palvelupaketit Näkymät vuodelle
LisätiedotSadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö
Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100
LisätiedotDNA Oy -konserni osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2008 DNA:LLE ALKUVUONNA 97 000 UUTTA MATKAVIESTINLIITTYMÄÄ
1 (10) klo 10 DNA Oy -konserni osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2008 DNA:LLE ALKUVUONNA 97 000 UUTTA MATKAVIESTINLIITTYMÄÄ Yhteenveto ensimmäisestä vuosineljänneksestä - DNA-konsernin tammi-maaliskuun tulos
LisätiedotMarkkinakatsaus 3/2011. Viestintämarkkinoiden puolivuosikatsaus
Markkinakatsaus 3/2011 Viestintämarkkinoiden puolivuosikatsaus 2011 Viestintävirasto 2011 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. 2 Sisällysluettelo
LisätiedotViestintämarkkinat Suomessa 2010 VUOSIKATSAUS
Markkinakatsaus 1/2011 Viestintämarkkinat Suomessa 2010 VUOSIKATSAUS Viestintävirasto 2011 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi 2 Sisällysluettelo Johdanto... 4 Telepalvelut... 5 Uusien direktiivien
LisätiedotQ keskeiset tapahtumat
Sisällys Q1 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Mobiilidatan ja älypuhelinmarkkinan kehitys Uusien palveluiden eteneminen Näkymät vuodelle 2012
Lisätiedot