Toimialakatsaus 2013 Toimialakatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialakatsaus 2013 Toimialakatsaus 2013 1"

Transkriptio

1 Toimialakatsaus

2 2 Toimialakatsaus 2013

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Esipuhe Kansainvälinen taajuussuunnittelu Radioluvat ja tutkinnot Keskeisiä kysymyksiä asiakkaiden näkökulmasta VIESTINTÄVERKKOJEN TOIMINTA TIEDONSIIRTO- JA PUHELINPALVELUT Liittymämäärät Yleisen viestintäverkon häiriöt Radiohäiriöt ja radiolaitteiden markkinavalvonta Markkinaosuudet Tiedonsiirtopalvelut Kiinteiden laajakaistaliittymien hinnoittelu Laajakaista hanke Nopean laajakaistan saatavuus Yleispalvelu Fi-verkkotunnukset Puhelinpalvelut Matkapuhelinpalvelujen hinnoittelu Matkapuhelinpalvelujen käyttö ulkomailla TIETOTURVA Yleisen tietoturvallisuuden taso Kyberturvallisuuskeskus Tietoturvauhat Palvelunestohyökkäykset ja kohdistetut haittaohjelmat Automaatiojärjestelmien tietoturvauhat Tietomurrot ja haittaohjelmahavainnot Kodin verkkolaitteiden ja älypuhelimien tietoturva Kiristyshaittaohjelmat TELEVISIOPALVELUT Maanpäälliset televisiolähetykset Kaapelitelevisio ja uudet vastaanottotavat Teräväpiirtotelevisio POSTIPALVELUT Postilähetysten määrä Kirjeen kulkunopeus Postitoimipisteet RADIOTAAJUUKSIEN KÄYTTÖ KUVIOT FM- ääniradiotoiminta Yleisradion ja kaupallisten radioverkkojen taajuudet Lyhytaikainen ja pienimuotoinen radiotoiminta Lyhytaikaiset tapahtumat Taajuushuutokauppa, television teknologiasiirtymä ja taajuuksien käytön muutokset Television taajuusresurssit Langattomat mikrofonit Radiolinkit ja kognitiivinen radio

4 Johdanto 1.1 Esipuhe VIESTINTÄVIRASTON tavoitteena on varmistaa, että viestintä on varmaa ja vaivatonta kaikille Suomessa. Tätä tavoitetta virasto toteuttaa sähköisen viestinnän ja postimarkkinoiden valvonta- ja sääntelyviranomaisena sekä osaltaan toimillaan edistämällä markkinoiden toimivuutta. Viestintäviraston tietoturvatehtävät laajenivat vuoden 2014 alussa, kun virastoon perustettiin Suomen kyberturvallisuusstrategian mukaisesti Kyberturvallisuuskeskus. Viestintävirasto edistää viestintämarkkinoiden toimivuutta lisäämällä markkinoiden läpinäkyvyyttä. Tätä palvelee nyt julkaistava viestintämarkkinoiden toimialakatsaus, joka kattaa viraston kaikki toiminnan osaalueet: puhelin-, laajakaista- ja televisiopalvelut, taajuuksien käytön, kyberturvallisuuden, viestintäverkkojen toiminnan ja postipalvelut. Markkinoiden läpinäkyvyyttä lisäsi myös marraskuussa 2013 viraston wwwsivuille tuotu MONITORi-palvelu, jossa ensi vaiheessa julkaistaan viestintäverkkojen vika- ja häiriötilanteita. Palvelua kehitetään ja sen on tarkoitus laajentua tämän vuoden lopulla sisältämään myös saatavuus- ja laatutietoja. Suomen sähköisen viestinnän markkinat ovat monella mittarilla mitattuna edistykselliset. Keskeisiä piirteitä ovat matkaviestinverkon palveluiden ja erityisesti dataliittymien laajamittainen käyttö ja samalla kiinteän verkon puhelinliittymien ja puheluiden nopea väheneminen. Myös taajuusasioissa olimme viime vuonna eturintamassa, sillä Suomi teki Euroopan maista ensimmäisenä päätöksen 700 MHz:n alueen siirtämisestä televisiotoiminnasta mobiililaajakaistan käyttöön. Niin ikään tietoturva-asioissa olemme mallimaa, sillä useissa vertailuissa sijoituimme tietoturvassa kärkijoukkoon. Tämä Viestintäviraston vuotuinen katsaus perustuu viraston säännöllisesti keräämiin toimiala- ja valvontatietoihin. Se antaa laajan monipuolisen kuvan toimialan kehittymisestä. Toivon teille kiinnostavia lukuhetkiä näiden mielenkiintoisten faktojen ja analyysien parissa. Asta Sihvonen-Punkka Pääjohtaja 4

5 1.2 Keskeisiä kysymyksiä asiakkaiden näkökulmasta VIESTINTÄVIRASTOON tulevat asiakasyhteydenotot avaavat yhden perspektiivin viraston toimialan keskeisiin kysymyksiin ja muutoksiin erityisesti viestintäpalvelujen käyttäjien kannalta. Yhteydenotoissa korostuvat varsinkin asiakkaiden kokemat ongelmakohdat ja tietyt viraston tehtävät. Ymmärtääkseen toimialan positiivista kehitystä tulee trendejä hakea muista tilastoista. Suurin osa kaikista vuoden 2013 aikana Viestintävirastoon tulleista asiakasyhteydenotoista koski vuoden 2012 lopussa päättynyttä televisiomaksuvelvollisuutta. Viestintävirastossa käsiteltiin vuoden 2013 aikana yhteensä yli asiakasyhteydenottoa, joista arviolta liittyi tv-maksuihin ja maksujen palautukseen. Muita televisioon ja radioon liittyviä asiakasyhteydenottoja tuli Viestintävirastoon vuoden aikana hieman yli 700 kappaletta. Asiakasyhteydentotot ja tiedustelut liittyivät suurimmaksi osin televisio-ohjelmien sponsorointiin ja mainontaan. Yhteydenottojen taustalla oli muun muassa Viestintäviraston antama päätös YLEn esittämästä Lottoarvonnasta, jota Veikkaus sponsoroi. Viestintävirastossa käsiteltiin vuonna 2013 yhteensä noin verkkotunnuksia koskevaa yhteydenottoa. Tietoturvaan liittyviä asiakasyhteydenottoja puolestaan käsiteltiin vuoden aikana yli 4500 kappaletta. Näitä koskevia moninaisia ongelmia on avattu edelleen tämän katsauksen tietoturvauhkia käsittelevissä luvuissa. Puhelin- ja laajakaistapalveluja koskevia asiakasyhteydenottoja käsiteltiin kappaletta. Asiakasyhteydenotoissa toistuivat usein matkapuhelinverkon liittymien saatavuuteen ja kuuluvuuteen liittyvät kysymykset. Viestintävirasto sai edelleen myös varsin runsaasti yhteydenottoja, joissa oli kysymys kiinteän puhelin- ja laajakaistaverkon purkamisesta. Merkittävän puhelinpalveluihin liittyvän yhteydenottojen ryhmän muodostivat edelleen maksullisiin palvelutekstiviesteihin liittyvät kysymykset. Palvelujen teknisiin ratkaisuihin liittyvissä asiakasyhteydenotoissa nousivat esiin kiinteistöjen sisäverkkoja koskevat aiheet. Osaltaan yhteydenottojen määrään on todennäköisesti vaikuttanut Viestintäviraston teknisen sääntelyn uudistuminen ja siihen liittyvä tiedottaminen. Radiotaajuuksiin liittyviä asiakasyhteydenottoja käsiteltiin vuoden aikana runsaat kappaletta. Suurin osa yhteydenotoista koski erilaisia radiolupa-asioita. Myös pätevyystutkinnot ja todistukset sekä radiohäiriöt ja television vastaanotto-ongelmat olivat usein yhteydenottojen aiheena. Etenkin vuoden loppupuolella käsiteltiin lukuisia yhteydenottoja, jotka liittyivät radiomikrofoneille käytettäviin taajuuksiin ja 800 MHz:n luvanvaraisen taajuusalueen radiomikrofonikäytön päättymiseen. Radiomikrofoneja koskevien kysymysten ratkomiseksi asiakkaille on julkaistu verkkopalvelussa ohjeistusta sekä uusi mikrofonitaajuuksien hakupalvelu. Postitoimipisteiden lakkauttamista koskevat kysymykset näkyivät myös Viestintävirastoon tulleissa asiakasyhteydenotoissa. Postipalveluihin liittyviä asiakasyhteydenottoja tuli vuoden 2013 aikana hieman yli 300 kappaletta. 5

6 2 TIEDONSIIRTO- JA PUHELINPALVELUT Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelut kehittyivät vuonna 2013 monessa suhteessa aiempien vuosien kehityssuuntien mukaisesti. Voimakkain kasvu liittyi matkaviestinverkon tiedonsiirtopalveluihin. Kiinteässä verkossa kehitys taas ilmeni ennen kaikkea kasvaneina tiedonsiirtonopeuksina. Sen sijaan perinteisten puhepalvelujen käyttö supistui rajusti kiinteässä verkossa ja jopa matkaviestinverkon osalta oli nähtävissä merkkejä kasvun pysähtymisestä.

7 2.1 Liittymämäärät Matkaviestinverkon liittymämäärän kasvu hyytyi vuoden 2013 aikana. Liittymiä oli vuoden 2013 lopussa noin 9,3 miljoonaa, mikä oli saman verran kuin vuonna Luku sisältää kaikki matkaviestinverkon liittymät, mukaan lukien tiedonsiirtopalveluihin käytetyt liittymät, joihin ei kuulu lainkaan puhe- ja viestipalveluja. Kokonaisliittymämäärän voimakkaan kasvun huomioiden on merkille pantavaa, että matkaviestinverkon kotitalousja yritysliittymien osuudet ovat pysyneet hyvin vakaina. Matkaviestinverkon liittymistä kotitalouksien käytössä oli noin 75 prosenttia. Yritysliittymien osuus taas on pysytellyt viime vuosina noin 25 prosentissa ja pitkälläkin aikavälillä tarkasteltuna prosentissa. (Kuvio 1) Kuvio 1. Matkaviestinverkon liittymämäärät Tuhatta liittymää / /2006 6/ /2007 6/ /2008 6/ /2009 6/ /2010 6/ /2011 6/ /2012 6/ /2013 Kotitalouksien liittymät Yritysten liittymät PIENI osa matkaviestinverkon liittymistä on tuotteistettu kiinteitä puhelinliittymiä muistuttaviksi. Liittymissä on kiinteän verkon puhelinnumero ja mahdollisesti myös kiinteän liittymän kaltainen hinnoittelu tai palveluvalikoima. Tällaisia liittymiä oli vuoden 2013 lopussa runsaat kappaletta. Kiinteän verkon puhelinliittymiä oli vuoden 2013 lopussa noin , mikä oli noin 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Liittymistä noin 52 prosenttia oli yritysten käytössä, joten yritysliittymien osuus kiinteän verkon puhelinliittymistä on selvästi suurempi kuin matkaviestinverkon liittymistä. Kiinteän verkon puhelinliittymien määrä on supistunut tasaisesti jo pitkään. Vuoteen 2007 verrattuna määrä on pudonnut melko tarkkaan miljoonalla liittymällä. Kiinteän verkon laajakaistaliittymiä puolestaan oli vuoden 2013 lopussa noin 1,7 miljoonaa. Liittymien määrä on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuosina. Liittymämäärän voimakas kasvu taittui vuonna 2008, jonka jälkeen hienoista laskua kesti aina vuoden 2010 ensimmäiselle vuosipuoliskolle asti. Tämän jälkeen määrä on jälleen hieman kasvanut. Todennäköisesti kiinteän verkon laajakaistaliittymien kokonaismäärässä ei tapahdu lähitulevaisuudessa suuria muutoksia. Merkittävimmät muutokset ovat jatkossakin odotettavissa liittymätekniikoissa ja yhteysnopeuksissa. 7

8 Liittymien määrän suhteellista kehitystä voi verrata havainnollisesti liittymämääräindekseillä, joissa vuoden 2008 liittymämäärä saa arvon 100. Liittymämääräindeksien mukaan vuosina suhteellisesti suurin muutos on tapahtunut matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymissä. Rajoittamattomien tiedonsiirtoliittymien määrä on kasvanut erittäin voimakkaasti, noin seitsemänkertaiseksi vuoden 2008 tasosta. Myös matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärä on kasvanut merkittävästi, noin 35 prosenttia. Samaan aikaan kiinteän verkon puhelinliittymien määrä on supistunut yli 55 prosentilla. Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrässä ei puolestaan ole juuri tapahtunut muutoksia. Vuonna 2013 jokaista suomalaista kohden oli 1,71 matkaviestinverkon liittymää, 0,31 kiinteän verkon laajakaistaliittymää ja 0,14 kiinteän verkon puhelinliittymää. (Kuvio 2) KUVIO 2: Tiedonsiirto- ja puhelinliittymien suhteelliset lukumäärät Suhteellinen liittymäärä, 2008 = Matkaviestinverkon tiedonsiirto- ja puheliittymät Matkaviestinverkon rajoittamattomat tiedonsiirtoliittymät Kiinteän verkon laajakaistaliittymät Kiinteän verkon puhelinliittymät 8

9 2.2 Markkinaosuudet Matkaviestinverkossa markkinaosuuksia on syytä tarkastella matkaviestinverkon kokonaisliittymämäärän perusteella, koska puhelin- ja tiedonsiirtopalveluihin käytetään usein samaa liittymää. Matkaviestinverkossa kolme suurinta toimijaa ovat matkaviestinverkkooperaattorit Elisa Oyj, TeliaSonera Finland Oyj sekä DNA Oy. Niiden yhteenlaskettu osuus liittymämarkkinoista oli vuoden 2013 lopussa 99 prosenttia. Elisan markkinaosuus oli 40 prosenttia, TeliaSoneran 35 prosenttia ja DNA:n 24 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna TeliaSoneran markkinaosuus kasvoi prosenttiyksikön, DNA:n laski prosenttiyksikön ja Elisan pysyi ennallaan. Pitkän aikavälin tarkastelussa Elisan ja vielä selvemmin DNA:n markkinaosuudet ovat kasvaneet ja TeliaSoneran markkinaosuus on vastaavasti laskenut. Kaiken kaikkiaan liittymämäärien nopea kasvu on kuitenkin jakautunut melko tasaisesti markkinatoimijoiden kesken. (Kuvio 3) KUVIO 3: Matkaviestinverkon liittymämääriin perustuvat markkinaosuudet % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 6/ /2006 6/ /2007 6/ /2008 6/ /2009 6/ /2010 6/ /2011 6/ /2012 6/ /2013 TeliaSonera Elisa DNA Muut Kiinteässä verkossa tarjottavat laajakaista- ja puhelinpalvelut myydään yleensä erikseen omina liittyminään. Nämä liittymämäärät ovat kehittyneet hyvin erisuuntaisesti. Puhelinliittymien vähentyessä voimakkaasti kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on pysynyt melko vakaana. Näistä syistä markkinaosuuksia on kiinteän verkon osalta syytä tarkastella palveluittain. Kiinteän verkon puhelin- ja laajakaistapalveluiden markkinoilla on Suomessa suhteellisen suuri joukko yrityksiä. Markkinaosuuksia laskettaessa on huomioitu samaan konserniin kuuluvien teleyritysten liittymämäärät. Kolme suurinta yksittäistä toimijaa ovat Elisa, Telia- Sonera ja DNA. Lisäksi Finnet-ryhmän yritykset ovat yhteenlaskettuna muodostaneet merkittävän toimijan. Vuoden 2013 lopussa kiinteän verkon laajakaistaliittymämarkkinoilla Elisa nousi markkinajohtajaksi 34 prosentin markkinaosuudella. TeliaSoneran markkinaosuus oli 32 prosenttia ja DNA:n 19 prosenttia. Finnetyritysten yhteenlaskettu markkinaosuus oli 12 prosenttia ja muiden teleyritysten 4 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna Elisan markkinaosuus kasvoi noin 3 ja Telia- Soneran noin 2 prosenttiyksikköä. Finnet-liiton markkinaosuus laski noin 4 prosenttiyksikköä ja DNA:n pysyi ennallaan. Markkinaosuuksien muutoksia selittää osaltaan yrityskauppa, jossa Elisa osti entiset Finnet-liiton yritykset KYMP Oy:n, PPO Yhtiöt Oy:n ja Telekarelia Oy:n. 9

10 Pitkällä aikavälillä markkinaosuuksissa tapahtuneet merkittävät ja nopeat muutokset liittyvät yritysjärjestelyihin. Finnet-ryhmän yrityksistä kootun DNA:n markkinoille tulo vuonna 2007 näkyy Finnet-ryhmän markkinaosuuden pudotuksena. Welho Oy:n sulautuminen DNA:han vuonna 2010 puolestaan kasvatti DNA:n markkinaosuutta. Huomattavin suoranaisesti yritysjärjestelyistä riippumaton kehitys on ollut Elisan markkinaosuuden lasku noin kuudella prosenttiyksiköllä vuosien aikana. Tulevaisuudessa kiinteiden laajakaistaliittymien markkinaosuuksissa voi tapahtua suuriakin muutoksia johtuen siirtymisestä metallijohdinyhteyksillä toteutetuista verkoista valokuituverkkoihin. Jatkossa kiinteän verkon laajakaistayhteyksien markkinaosuutta voivat kasvattaa erityisesti ne teleyritykset, jotka ovat ensimmäisten joukossa aloittaneet investoinnit uusiin laajakaistatekniikoihin. Todennäköisesti markkinaosuuksien muutokset eivät kuitenkaan ole kovin nopeita, vaan näkyvät useamman vuoden aikana. (Kuvio 4) KUVIO 4: Kiinteän verkon laajakaistaliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 6/ /2006 6/ /2007 6/ /2008 6/ /2009 6/ /2010 6/ /2011 6/ /2012 6/ /2013 TeliaSonera Elisa DNA Finnet Muut 10

11 Vuoden 2003 lopussa kiinteän verkon puhelinliittymien markkinoilla Elisan markkinaosuus oli 40 prosenttia, TeliaSoneran 22 prosenttia ja Finnet-ryhmän 20 prosenttia. Elisan markkinaosuus kasvoi edellisvuodesta noin 5 prosenttiyksikköä ja Finnet-ryhmän laski noin 4 prosenttiyksikköä. Elisan yrityskaupat selittävät osaltaan markkinaosuuksien muutoksia myös näillä markkinoilla. Pitkällä aikavälillä markkinoiden suurin muutos on tapahtunut vuonna 2007, jolloin DNA irtautui Finnetryhmästä. Tämän jälkeen Elisa erottautui selvästi suurimmaksi kiinteän puhelinverkon toimijaksi. Markkinaosuuksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä kiinteän verkon puhelinliittymämarkkinoiden hiipuminen: liittymien määrä on tarkastelujaksolla pudonnut reilusti alle puoleen. (Kuvio 5) KUVIO 5: Kiinteän verkon puhelinliittymämääriin perustuvat markkinaosuudet % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 6/ /2006 6/ /2007 6/ /2008 6/ /2009 6/ /2010 6/ /2011 6/ /2012 6/ /2013 TeliaSonera Elisa DNA Finnet Muut 2.3 Tiedonsiirtopalvelut Matkaviestinverkon tiedonsiirtopalvelujen käyttö on kasvanut viime vuosina merkittävästi sekä tiedonsiirtoon käytettävien liittymien että niissä käytetyn tiedonsiirron määrällä mitattuna. Vuoden 2013 lopussa yli 6,1 miljoonasta matkaviestinverkon liittymästä käytettiin kuukausimaksullista tiedonsiirtopalvelua ja tämän lisäksi alle liittymästä muulla perusteella laskutettavaa tiedonsiirtopalvelua. Muut laskutustavat voivat olla esimerkiksi tiedonsiirtomäärään perustuvia. Vuoteen 2012 verrattuna kuukausimaksullisten tiedonsiirtoliittymien määrä on kasvanut lähes kolmanneksen, kun muilla perustein laskutettavien tiedonsiirtopalveluiden määrä on laskenut yli 40 prosenttia. Vuoden 2013 aikana osa operaattoreista liitti kaikkiin matkaviestinliittymiin kuukausimaksullisen datapaketin, mikä osaltaan näkyy tiedonsiirtoliittymien määrien kehityksessä. Vaikuttaa siltä, että sekä liittymien käyttö että liittymien tuotteistusmallit ovat kehittymässä suuntaan, jossa lähes jokaiseen matkaviestinverkon liittymään sisältyy jonkinlainen tiedonsiirtopalvelu. Koska vuoden 2013 lopussa matkaviestinverkon liittymiä oli kaikkiaan noin 9,3 miljoonaa kappaletta, kuukausimaksullinen tiedonsiirtosopimus oli siis noin 66 prosen- 11

12 tissa liittymistä, ja kaikkiaan 72 prosentissa liittymistä maksettiin tiedonsiirtopalveluiden käytöstä. Jälkimmäinen osuus on kasvanut nopeasti: vuonna 2011 se oli 52 prosenttia ja vuonna 2007 noin 17 prosenttia. Kuukausimaksulliset tiedonsiirtoliittymät voidaan jakaa rajoittamattomiin ja rajoitettuihin liittymiin sen mukaan, kuuluuko kuukausimaksuun rajoittamaton tiedonsiirto vai onko tiedonsiirrossa jonkinlainen katto, jonka jälkeen tiedonsiirto voi sopimuksesta riippuen hidastua tai muuttua maksulliseksi. Kuukausimaksullisista tiedonsiirtoliittymistä noin 55 prosenttia oli rajoittamattomia vuoden 2013 lopussa. Rajoittamattomien tiedonsiirtoliittymien osuus kaikista kuukausimaksullisista tiedonsiirtoliittymistä oli vuoden 2013 lopussa suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden 2011 lopussa. Vuonna 2012 osuus laski alle 50 prosentin, mutta nyt rajoittamattomien liittymien määrä kasvaa jälleen rajoitettuja nopeammin (Kuvio 6) KUVIO 6: Matkaviestinverkon liittymät tiedonsiirtosopimuksen mukaan % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 6/ /2011 6/ /2012 6/ /2013 Ei tiedonsiirtosopimusta Muunlaiset tiedonsiirtosopimukset Kk-maksullinen rajoitettu tiedonsiirto Kk-maksullinen rajoitukseton tiedonsiirto Mobiilitiedonsiirtoliittymien määrä on siis kehittynyt voimakkaasti ja niiden käyttö on matkaviestin verkoissa siirretyn tiedon määrällä mitattuna kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Vuoden 2013 aikana tietoa siirrettiin noin teratavun edestä. Luku sisältää sekä lähetetyn että vastaanotetun mobiilidatan. Määrä yli kaksinkertaistui vuoden aikana ja vuoteen 2007 verrattuna se on 365-kertaistunut. Vaikka kasvu on hidastunut kuuden vuoden takaisesta, se on viime vuosinakin ollut eksponentiaalista ja suhteellinen vuosittainen kasvuvauhti on ollut noin 1,5-2-kertainen. Vuonna 2013 mobiilidataa siirrettiin keskimäärin 96 megatavua suomalaista kohti päivässä. (Kuvio 7) 12

13 KUVIO 7: Matkaviestinverkossa siirretyn tietomäärän kehittyminen Teratavua / /2008 6/ /2009 6/ /2010 6/ /2011 6/ /2012 6/ /2013 Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä on pysynyt melko vakaana jo useiden vuosien ajan. Vuoden 2013 lopussa liittymiä oli noin 2 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eri tekniikoilla toteutetuista kiinteän verkon laajakaistaliittymistä vuonna 2013 absoluuttisesti eniten lisääntyivät Ethernet-liittymät noin liittymällä sekä kaapelimodeemiliittymät noin liittymällä. Valokuituverkkoihin tehdyt investoinnit näkyvät kasvuna paitsi niin sanottujen FTTH-liittymien (Fiber to the Home, kotiin tuotu valokuitutilaajayhteys) määrissä, myös muiden valokuituverkkoa hyödyntävien liittymien kuten Ethernet-liittymien määrissä. Kyseessä olevilla tekniikoilla toteutettujen liittymien määrät kasvavat todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Vaikka DSL-tekniikalla (Digital Subscriber Line, puhelinverkon metallijohtimilla toteutettu laajakaistaliittymä) toteutettujen liittymien osuus on edelleen laskussa, kiinteän verkon laajakaistaliittymistä noin 61 prosenttia oli vuoden 2013 lopussa yhä toteutettu DSL-tekniikalla. Kaapelimodeemiliittymiä oli noin 19 prosenttia ja Ethernet-liittymiä noin 17 prosenttia kaikista liittymistä. (Kuvio 8) KUVIO 8: Kiinteän verkon laajakaistaliittymämäärät tekniikoittain Tuhatta liittymää 12/ / / / / / /2013 xdsl Ethernet Kiinteistö- ja taloyhtiöliittymät * Kaapelimodeemi Langaton laajakaista FTTH Muu *Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden määrä. Vuoteen 2010 saakka sis. lisäksi mm. Ethernet-liittymät. Loppukäyttäjät ovat johdonmukaisesti siirtyneet käyttämään yhä nopeampia kiinteän verkon laajakaistaliittymiä. Vuoden 2013 lopussa kaksi kolmesta liittymästä oli nopeudeltaan 10 Mbit/s tai enemmän, ja noin joka kuudes liittymä oli vähintään satamegainen. Nopeudeltaan yli 10 Mbit/s liittymien osuus kaikista liittymistä on kasvanut edelleen, mutta hitaammin kuin aikaisemmin. Tällä hetkellä nopein kasvu nähdään vähintään 100 Mbit/s liittymissä. Hitaimpia, nopeudeltaan alle 2 Mbit/s liittymiä oli enää noin 4 prosenttia kaikista liittymistä. 13

14 2.3.1 Kiinteiden laajakaistaliittymien hinnoittelu Kiinteiden laajakaistaliittymien hinnat laskivat koko maassa noin 5 prosenttia vuonna Huomattavin hinnanlasku, lähes 9 prosenttia, oli nähtävissä nopeissa 100-megan liittymissä. Tämä lienee seurausta nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonnan kasvusta ja liittymien yleistymisestä. Sen sijaan yhteysnopeudeltaan yhden megabitin liittymien tarjonnassa oli havaittavissa hienoista hintojen nousua. Suurimmat alueelliset hintaerot muodostuivat pääkaupunkiseudun ja muun Manner- Suomen välille tiedonsiirtonopeudesta riippumatta. Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat keskimäärin 18 prosenttia edullisempia kuin muualla Suomessa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurissa kaupungeissa laajakaistaliittymät olivat keskimäärin vajaat 4 prosenttia edullisempia kuin muissa kunnissa. (Kuvio 9) KUVIO 9: Kiinteiden laajakaistaliittymien hintakehitys nopeusluokittain Mbit/s 2 Mbit/s 8 Mbit/s 24 Mbit/s 100 Mbit/s Viestintävirasto antoi joulukuussa 2012 huomattavan markkinavoiman päätöksiä kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinalla (markkina 4). Päätökset tulivat voimaan , minkä jälkeen kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoite koski enää kahdeksaa markkinan kannalta merkittävintä HMV-yritystä. Muita HMV-yrityksiä jäi koskemaan ainoastaan syrjimättömän hinnoittelun velvoite. HMV-päätöksillä asetettiin ensimmäistä kertaa kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvoite myös valokuitutilaajayhteyksille sekä velvoite noudattaa Viestintäviraston asettamaa tilaajayhteyksien kuukausivuokran ja kytkentämaksun enimmäishintaa. Varsinaiset enimmäishinnat Viestintävirasto määrittää erillisellä päätöksellä. Viestintävirasto jatkoi vuonna 2013 uuden kustannussuuntautuneen hinnoittelun arviointiin ja enimmäishinnan asettamiseen liittyvän menetelmän kehittämistä tilaajayhteysmarkkinoille. Viestintäviraston tavoitteena oli määrittää uuden menetelmän avulla yrityskohtaiset enimmäishinnat tilaajayhteyksien kuukausivuokralle ja kytkentämaksulle vuoden 2013 loppuun mennessä. Viestintävirasto joutui kuitenkin lykkäämään enimmäishintapäätösten antamista useilla kuukausilla kevääseen 2014, koska teleyritykset eivät toimittaneet Viestintäviraston tarvitsemia tietoja pyydetyssä aikataulussa. Lisäksi toimitetut tiedot olivat osin puutteellisia ja epäluotettavia. Metallijohtimisen tilaajayhteyden kuukausivuokran mediaani nousi vuoden 2012 lokakuusta vuoden 2013 lokakuuhun 4 prosenttia ja oli vuoden 2013 lokakuussa 12,40 euroa/kk. Vastaavana aikana kytkentämaksun mediaani nousi yhden prosentin 100,20 euroon. Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokran mediaani laski vastaavana aikana 15 prosentilla 233,50 euroon/kk, 14

15 ja kytkentämaksun mediaani laski 44 prosentilla 446,50 euroon. Metallijohtimisen tilaajayhteyden mediaanihintojen nousun selittää se, että useat suuret teleyritykset korottivat tilaajayhteyden kuukausivuokria prosenttia lähes samanaikaisesti muiden yhtiöiden kanssa heinä syyskuussa Viestintävirasto ilmaisi huolensa hinnankorotusten vaikutuksista teleyritysten väliseen kilpailuun ja sitä kautta loppuasiakkaiden laajakaistaliittymien hintoihin. Valokuitutilaajayhteyksien osalta Viestintävirasto havaitsi, että neljän teleyrityksen kuukausivuokrat tai kytkentämaksut olivat vielä voimaan tulleiden uusien HMV-velvoitteiden asettamisen jälkeenkin merkittävästi suuremmat kuin yritysten hinnoittelulaskelmissaan esittämät kustannukset. Viestintäviraston huomautettua asiasta yritykset muuttivat hinnoitteluaan vastaamaan hinnoittelulaskelmissaan esittämiään kustannuksia. Vuoden 2013 aikana näiden huomautuksen saaneiden teleyritysten valokuitutilaajayhteyksien kytkentämaksut alenivat prosenttia ja kuukausimaksut 9 37 prosenttia. Teleyritysten hinnankorotukset sekä kustannussuuntautuneen hinnoittelun havaitut puutteet vahvistavat entisestään tarvetta enimmäishintojen asettamiselle. Nykyinen, pääosin jälkikäteiseen valvontaan perustuva sääntely on tehotonta ja vie aikaa, koska Viestintävirasto joutuu kyseenalaistamaan teleyritysten asettamat hinnat tapauskohtaisesti. Yrityksillä ei ole halua tai syytä asettaa hintojaan oma-aloitteisesti lain edellyttämälle kohtuulliselle tasolle, eikä jälkikäteen todetusta kohtuuttomasta hinnoittelusta seuraa yrityksille sanktioita Laajakaista hanke Euroopan komission digitaalisessa agendassa on asetettu tavoitteeksi, että 30 Mbit/s -laajakaistaliittymät ovat kaikkien eurooppalaisten saatavilla vuoteen 2020 mennessä. Suomessa hallitus puolestaan asetti vuonna 2008 tavoitteeksi 100 Mbit/s -laajakaistan saatavuuden lähes kaikille suomalaisille vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuoden 2014 alkuun mennessä Viestintävirasto on myöntänyt Laajakaista hankkeeseen osallistuneille yrityksille noin 25 miljoonaa euroa valtion tukea valokuituverkon rakentamiseen. Tukihakemuksia on vireillä yhteensä noin 45 miljoonan euron arvosta. Eniten tukea on myönnetty Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Savon maakuntiin. Suurimpia tuensaajayrityksiä ovat Kaisanet Oy (Kainuu ja Pohjois-Savo), Kairan Kuitu verkko-osuuskunta (Pohjois-Pohjanmaa) sekä TeliaSonera Finland Oy (Lappi, Keski-Suomi ja Kymenlaakso). Laajakaistahankkeessa mukana olevissa kunnissa valokuituverkon saatavuusalue on kasvanut hankkeen aikana arviolta noin kotitaloudella. Erityisesti harvaan asutuissa maaseutukunnissa laajakaistahanke on vaikuttanut merkittävästi nopean laajakaistan saatavuuteen. Suomalaisista noin 41 prosenttia asuu omakotitaloissa, 14 prosenttia rivitaloissa ja 45 prosenttia kerrostaloissa. Laajakaistahankkeen tukikelpoiset alueet ovat Suomen harvimmin asuttuja alueita, joissa asuu noin 5 prosenttia koko maan väestöstä. Näiden alueiden rakennuskanta muodostuu suurelta osin omakotitaloista, joten hankkeessa mukana olevissa kunnissa uuden valokuituverkon rakentamisen voidaan katsoa kohdistuvan pääosin omakotitaloalueille Nopean laajakaistan saatavuus Vuoden 2013 lopussa kiinteän verkon tekniikoilla toteutettuja, nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s olevia laajakaistaliittymiä oli saatavilla noin 69 prosentilla suomalaisista kotitalouksista. Kasvua edellisvuodesta oli noin 5 prosenttia. Valokuituverkon avulla kotiin tai kiinteistöön toteutettu laajakaistaliittymä oli puolestaan käytettävissä noin 41 prosentilla, missä oli kasvua edellisvuodesta noin 11 prosenttia. Paras nopean kiinteän laajakaistaverkon saatavuus on Pohjanmaan maakunnassa, jossa yli kolmeen neljäsosaan vakituisista asunnoista on saatavilla nopea laajakaistayhteys. Myös matkaviestinverkon avulla toteutettujen mobiililaajakaistaliittymien saatavuus on parantunut koko Suomessa. Vuoden 2013 aikana 30-megaisten mobiililaajakaistojen saatavuus kasvoi 10 prosenttia tavoittaen vuoden lopussa 85 prosenttia Suomen väestöstä. Teleyritysten joukosta eniten valokuituverkkoa vuoden 2013 aikana rakensivat Elisa Oyj, TeliaSonera Finland Oyj, Anvia Oyj, Suupohjan Seutuverkko Oy ja Savon Kuituverkko Oy. Nämä viisi teleyritystä rakensivat vuonna 2013 valokuituverkkoa yhteensä noin uuden kotitalouden liittämiseksi nopean laajakaistan saatavuuden piiriin. 15

16 2.3.4 Yleispalvelu Viestintävirasto antoi vuoden 2013 aikana uusia yleispalveluun liittyviä päätöksiä, joilla nimettiin yleispalveluyrityksiä yhä laajemmalle alueelle Suomessa. Päätöksillä nimettiin yhteensä 10 teleyritystä yleispalvelun tarjontaan. Yleispalveluyritys nimettiin puhelinpalvelun tarjontaan 92 alueelle, laajakaistaliittymän tarjontaan 304 alueelle, puhe- ja kuulovammaisten tekstiviestipalvelujen tarjontaan 93 alueelle sekä kuulo- ja puhevammaisten symmetrisen internetyhteyden tarjontaan 304 alueelle. Yleispalvelun saatavuutta tarkasteltiin alueellisesti yhteensä 390 kunnan tai sen osan alueella. Teleyritysten uudet yleispalveluvelvoitteet parantavat muun muassa kuulo- ja puhevammaisten mahdollisuuksia käyttää sähköisiä viestintäpalveluja. Kuulo- ja puhevammaisten tarvitsemat videopuhelu- ja etätulkkauspalvelut asettavat internetyhteydelle erityisiä vaatimuksia, sillä liittymän tulee mahdollistaa riittävän nopea kahdensuuntainen tiedonsiirto. Myös hätäpalvelujen käyttöön soveltuvat tekstiviestipalvelut ovat kuuloja puhevammaisille välttämättömiä Fi-verkkotunnukset Fi-verkkotunnusten määrä jatkoi tasaista kasvuaan ja vuoden 2013 aikana myönnettiin yli uutta fiverkkotunnusta, eli hieman enemmän kuin vuonna Voimassa olevien fi-verkkotunnusten määrä oli vuoden lopussa yli kappaletta. (Kuvio 10) KUVIO 10: Voimassa olevat fi-verkkotunnukset Kpl / / / / / / /2013 Vuosi 2013 oli muutenkin mielenkiintoinen fi-verkkotunnusten kannalta. Verkkotunnuksia hallinnoivan ja koordinoivan organisaation ICANNin (Internet Corporation of Assigned Names and Numbers) pitkäaikainen uusien tunnusten projekti (new gtld) huipentui, kun vuoden lopulla otettiin internetissä käyttöön ensimmäiset uudet tunnukset kaikkiaan noin 1400 haetusta tunnuksesta. Loput tunnukset tultaneen delegoimaan vuosien 2014 ja 2015 aikana. Suomalaisten hakemina joukossa ovat muun muassa.nokia,.kone,.helsinki,.promo,.city sekä kolme kiinankielistä tunnusta. ICANN globalisoi toimintaansa vuoden aikana perustamalla alueelliset toimistot Singaporeen ja Istanbuliin. Snowden-paljastukset toivat oman lisänsä muutoinkin aktiivisena käytyyn keskusteluun Internetin hallinnosta - erityisesti Internetin osoitteiston hallinnasta. Paineet myös IANA (Internet Assigned Numbers Authority)-toimintojen kansainvälistämiseksi kasvoivat merkittävästi. Tietoyhteiskuntakaaren valmistelu oli tiivistä koko vuoden ajan, myös fi-verkkotunnusten osalta. Mikäli eduskunta hyväksyy esityksen annetussa muodossa, tuo se merkittäviä muutoksia fi-verkkotunnustoimintaan muun muassa välittäjämallin ja haltijaan kohdistuvien rajoitusten poistumisen muodossa. Viestintävirasto onkin aloittanut mahdollisten tulevien muutosten valmistelun. 16

17 2.4 Puhelinpalvelut Matkaviestinverkosta soitettujen puheluminuuttien määrä laski vuonna 2013 jo toisena vuonna peräkkäin. Vuositason lasku oli sekä vuonna 2012 että vuonna 2013 pientä, alle prosentin luokkaa. Puolivuositasolla puheluminuuttien määrä laski vuoden 2012 toisella puoliskolla selvästi ja kasvoi vuoden 2013 molemmilla puoliskoilla hieman, mutta ei kuitenkaan noussut vuoden 2012 alkupuoliskon tasolle. Vuositason luvut siis kertovat pienestä laskusta, mutta puolivuositason luvut pienestä kasvusta. Vuosi 2013 oli ensimmäinen vuosi, kun lähetettyjen tekstiviestien määrä laski Suomessa. Laskua oli noin 7 prosenttia vuoden takaiseen määrään nähden. Puolivuositason tarkastelussa lasku alkoi itse asiassa jo vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla. Multimediaviestien määrä sen sijaan kasvoi edelleen, ja kasvu on myös nopeutunut vuoden takaisesta noin 20 prosentin vuosikasvusta yli 35 prosenttiin. Kiinteästä puhelinverkosta soitettujen puheluminuuttien määrä laski vuoden 2013 aikana noin 10 prosenttia. Lasku on jatkunut edelleen voimakkaana, mutta hidastunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. (Kuvio 11) KUVIO 11: Puhelu- ja viestimäärät Miljoonaa kappaletta Matkapuheluminuutit Kiinteän verkon puheluminuutit Tekstiviestit Multimediaviestit Vuonna 2013 suomalaiset soittivat keskimäärin noin 8,6 puheluminuuttia päivässä, kun huomioidaan sekä kiinteän verkon että matkaviestinverkon puheluminuutit. Tekstiviestejä suomalaiset lähettivät keskimäärin 2,6 kappaletta ja multimediaviestejä keskimäärin 0,04 kappaletta päivässä. Kaiken kaikkiaan puhelu- ja viestipalveluiden käyttöä koskevissa tilastoissa näkyy todennäköisesti tiedonsiirtoyhteyksien kautta käytettävien palveluiden vaikutus. Kiinteän verkon puheluminuuttien määrä on pitkään vähentynyt samaa tahtia kun matkaviestinverkon puheluminuuttien määrä on kasvanut. Puheluminuutit ovat siis aiemmin siirtyneet kiinteästä puhelinverkosta matkaviestinverkkoon. Tässä tasapainossa on tapahtunut muutos, kun matkaviestinverkon puheluminuuttien määrä ei ole enää kasvanut kahden viime vuoden aikana. Käytännössä kokonaispuheluminuuteista osa on korvautunut muilla tavoin, todennäköisesti internetin kautta tarjottavilla palveluilla. Nettipalvelujen käyttö selittänee myös tekstiviestien määrän vähenemistä. Multimediaviestin määrän kasvu on tässä suhteessa poikkeuksellista, mutta sitä voi selittää ainakin entistä sujuvampi kuvien jakaminen älypuhelimien avulla. Telepalvelujen käytön vertailu vuoden 2008 käyttötasoon paljastaa hyvin palveluiden käytön toisistaan poikkeavan kehityksen. Vuoden 2008 käyttötasoa merkitään indeksiarvolla 100 ja suhteellista muutosta vuoden 2008 arvoon merkitään indeksin muutoksella. Puhe- ja viestipalveluita tarkastellessa MMSviestien määrä on kasvanut suhteellisesti eniten, vuoteen 2013 mennessä arvoon 240 eli lähes 2,5-kertaiseksi vuoteen 2008 verrattuna. Tekstiviestien määrän suhteellinen kasvu oli pitkään vain hieman MMS-viestien määrän kasvua hitaampaa, mutta vuoden 2012 jälkeen määrä kääntyi selvään laskuun. Puheluminuuttien suhteellisessa kehityksessä nähdään kokonaispuheluminuuttien hienoinen lasku ja kiinteän verkon puheluminuuttien indeksiarvon putoaminen arvoon 40 viiden vuoden aikana. Vaikka viesti- ja puheluminuuttimäärien muutokset ovat erisuuntaisia ja osin suhteellisen paljonkin toisis- 17

18 taan poikkeavia, on matkaviestinverkossa siirretyn datan määrän kasvu näihin verrattuna aivan omaa luokkaansa. Samalla periaatteella indeksoituna siirretyn datan määrän indeksiarvoksi saadaan lähes 4000 vuonna (Kuvio 12) KUVIO 12: Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelujen suhteelliset käyttömäärät Suhteellinen käyttömäärä, 2008 = Matkapuheluminuutit Lankapuheluminuutit Puheluminuutit yhteensä Tekstiviestit Multimediaviestit Mobiilidata Matkapuhelinpalvelujen hinnoittelu Viestintävirasto on vertaillut teleoperaattoreiden julkisista hinnastoista kerättyjen matkapuhelinliittymien hintoja matkapuheluista, tekstiviesteistä sekä datasiirtopalveluista. Kun huomioon ei oteta tarjouksia tai määräaikaisia sopimuksia, hinnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna Hintataso on pysynyt ennallaan jo useamman vuoden ajan Matkaviestinverkon laskevan puheliikenteen yhdysliikennemaksuissa eli terminointihinnoissa ei tapahtunut vuoden 2013 aikana muutoksia. Matkaviestinverkon terminointihinta on ollut lähtien 2,8 senttiä minuutissa. Matkaviestinverkkoon laskevalla liikenteellä tarkoitetaan toisesta verkosta tulevaa liikennettä, joka laskee kohdeverkon yhteenliittämispisteestä puhelun vastaanottajan liittymään. Matkaviestinverkkoon laskevassa liikenteessä on aina kysymys liikenteestä yhteenliitettyjen verkkojen välillä. Viestintävirasto on asettanut HMV-päätöksissään matkaviestinverkon laskevan puheliikenteen markkinoilla velvoitteita viidelle teleyritykselle. Näistä DNA Oy:llä, Elisa Oyj:llä ja TeliaSonera Finland Oyj:llä on velvollisuus hinnoitella laskevasta liikenteestä perittävä korvaus kustannussuuntautuneesti. Viestintävirasto päivitti vuosien aikana matkaviestinverkon laskevan puheliikenteen kustannusten arviointiin käytettävää mallia siten, että siinä otetaan huomioon matkaviestinverkkojen tämänhetkinen teknologia sekä palvelujen käyttö. Päivitetty malli huomioi paremmin verkkojen teknologisen kehityksen sekä mobiilidatan kasvun kustannusten kohdistamisessa. Suomen matkaviestinverkon terminointihinta 2,8 senttiä minuutissa ylittää EU-keskiarvon ja on selvästi korkeampi kuin niissä maissa, joissa hinnat on asetettu EU:n komission suosittelemalla menetelmällä (ns. pure LRIC). Viestintävirasto kävi vuoden 2013 aikana aktiivista keskustelua terminointihintojen tasosta kunkin kolmen yrityksen kanssa ja kehotti niitä neuvottelemaan hintatason laskemisesta. Matkaviestinverkko-operaattorit pääsivät helmikuussa 2014 neuvottelutulokseen, jonka mukaan terminointihinta alenee syyskuun alussa 1,87 senttiin minuutissa. 18

19 2.4.2 Matkapuhelinpalvelujen käyttö ulkomailla Vuonna 2013 kansainvälisen verkkovierailun hinnat laskivat Euroopan unionin alueella matkustettaessa, kun EU-verkkovierailuasetuksen (no 531/2012) mukaiset uudet enimmäishinnat tulivat voimaan Voimaantulleet kansainvälisen verkkovierailun enimmäishinnat Euroopassa (sisältäen arvonlisäveron) ovat: 0,30 euroa minuutissa/ ulkomailta soitettu puhelu 0,09 euroa minuutissa/ ulkomailla vastaanotettu puhelu 0,10 euroa/ ulkomailta lähetetty tekstiviesti 0,56 euroa megatavulta/ ulkomailla käytetty mobiilidata (mukaan lukien ulkomailla lähetetty tai vastaanotettu multimediaviesti) Mainitut enimmäishinnat ovat voimassa siihen asti, kunnes enimmäishinnat laskevat edelleen EU-verkkovierailuasetuksen mukaisesti Viestintävirasto valvoo säännöllisesti kansainvälisen verkkovierailun enimmäishintojen noudattamista Suomessa. Vuonna 2013 suomalaiset teleyritykset noudattivat asetettuja enimmäishintoja hyvin. Enimmäishintojen lisäksi EU-verkkovierailuasetuksella pyritään edistämään kilpailua markkinoilla verkkovierailupalvelujen erillisen myynnin velvoitteiden avulla. Näiden velvoitteiden mukaan teleyritysten tulee tarjota asiakkailleen mahdollisuus käyttää mahdollisen kilpailevan verkkovierailuoperaattorin tarjoamia verkkovierailupalveluja alkaen. Heinäkuussa 2013 yhteistyöelin BEREC (Body of European Regulators for Electronic Communications) julkaisi verkkovierailupalvelujen erillisen myynnin toteuttamista koskevat suuntaviivat. Suuntaviivat eivät ole sitovaa lainsäädäntöä, mutta sääntelyviranomaisten on otettava ne huomioon tehtäviään hoitaessaan. Syyskuussa 2013 Euroopan komissio antoi Euroopan sähköisiä sisämarkkinoita koskevan EU-asetusehdotuksen, jonka osana unionin sisäiseen kansainväliseen verkkovierailuun ehdotettiin sopimusjärjestelyihin perustuvaa Roam Like at Home -mallia vaihtoehdoksi kansainvälisten verkkovierailupalvelujen erilliselle myynnille. Ehdotetussa mallissa käyttäjät voisivat kohtuullisen käytön rajoissa käyttää matkapuhelintaan kotimaisten palvelujen hinnoilla ulkomailla matkustaessaan. Vuoden 2013 lopussa ehdotuksen käsittely oli vielä kesken. 19

20 3 TELEVISIOPALVELUT Perinteiset TV-lähetysten vastaanottotavat ovat yhä voimissaan. Niiden rinnalla myös uudet tekniikat kasvattavat kuitenkin suosiotaan täydentävinä katselumuotoina. Yhä useammasta kotitaloudesta löytyy teräväpiirtokuvan katselemiseen ja uuden lähetystekniikan vastaanottoon soveltuvia laitteita. Vuoden aikana otettiin askelia kohti terävämpää televisiokuvaa myös edistämällä antennitelevisioverkon DVB-T2 -siirtymää. 20

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2

Viestintävirasto 2015. Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2 Toimialakatsaus 3/2015 Viestintävirasto 2015 Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Toimialakatsaus 3/2015 2 Sisällys Esipuhe... 5 1 Tiedonsiirto- ja puhelinpalvelujen kehitys... 6

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot

Antennitelevisioverkon muutokset. Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot Antennitelevisioverkon muutokset Radiotaajuuspäivä 18.2.2016 Markus Mettälä Päällikkö, Kiinteät radioverkot Antennitelevision muutokset 2015... 31.12.2016 2017...2026 UHF-alueen TV:n taajuusmuutokset 2015-2016

Lisätiedot

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä pekka.viitanen@dna.fi suunnittelupäällikkö +358 44 721 2340 1 SISÄLTÖ DNA lyhyesti Taajuusmuutos ja T2-siirtymä Yle HD:n siirtovelvoite Yhteenveto 2 DNA LYHYESTI

Lisätiedot

Kohti kevyempää sääntelyä

Kohti kevyempää sääntelyä Kohti kevyempää sääntelyä Viestintäviraston näkemyksiä komission 6.5.2015 tiedonantoon Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Mediainfo, Asta Sihvonen-Punkka 1 Euroopan komission Digitaaliset sisämarkkinat tiedonanto

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö

Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa. Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen Viestintävirastossa Saara Punkka Tieto-ryhmän päällikkö Asiakkailta saatavia toimialatietoja Asiakkaiden rekisteritiedot Valvottavien yritysten julkaisemat tiedot

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt.

Televisiotaajuudet. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010. alue: 47-68 MHz (yht. 21 MHz) - ei televisiokäytt. HD-palveluja maanpäälliseen verkkoon - koelähetykset käyntiin 2010 Antti Kohtala Liikenne- ja viestintäministeriö antti.kohtala@lvm.fi Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009, Hyvinkää, Rantasipi Televisiotaajuudet

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Toimialakatsaus 1/2016. Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J

Toimialakatsaus 1/2016. Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J Toimialakatsaus 1/2016 Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J 1 Sisältö Johdanto... 2 1 Tiedonsiirto- ja puhelinliittymät... 3 1.1 Kiinteän verkon liittymämäärät kehittyivät vakaasti... 3 1.2 Matkaviestinverkon

Lisätiedot

Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus. Joonas Orkola Toimialatieto

Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus. Joonas Orkola Toimialatieto Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus Joonas Orkola Toimialatieto Viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuus Tietoja tuotetaan... 1. Viestintävirastolle 2. viestintäpalvelujen käyttäjille 3. muihin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON digitaalista maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa koskeva TOIMILUPA- PÄÄTÖS

VALTIONEUVOSTON digitaalista maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa koskeva TOIMILUPA- PÄÄTÖS Liite 3 VALTIONEUVOSTON digitaalista maanpäällistä joukkoviestintäverkkoa koskeva TOIMILUPA- PÄÄTÖS 12.11.2015 LVM 2138/07/2014 HAKIJA DNA Welho Oy (DNA) PÄÄTÖKSEN KOHTEENA OLEVA TOIMILUPA Toimilupa verkkopalvelun

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

Vertailusivustoja verkossa

Vertailusivustoja verkossa Vertailusivustoja verkossa Kuluttajaliitto on koonnut avuksesi verkossa toimivia erilaisia hintojen ja palvelujen vertailusivustoja. Kuluttajaliitto ei vastaa listalla esiintyvien toimijoiden tietojen

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari 17.5.2013 Viestintävirasto, Helsinki [Esittäjän nimi, titteli] [pvm] 1 Seminaariohjelma 9:00 9:30 Aamiainen 9:30 11:00 Telepalveluiden laadun ja saatavuuden

Lisätiedot

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä 1 Lausunto 29.11.2011 ML Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntö 2006/02/2011 kirjaamo@lvm.fi kaisa.laitinen@lvm.fi FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä Tietoliikenteen

Lisätiedot

Sonera Roaming Desk Research. TeliaSonera Finland Oyj. Raportti. Sonera Roaming Desk Research TNS 27.04.2016 220107223

Sonera Roaming Desk Research. TeliaSonera Finland Oyj. Raportti. Sonera Roaming Desk Research TNS 27.04.2016 220107223 TeliaSonera Finland Oyj Hintavertailun toteutus Roaming-hintavertailu tehtiin kolmen eri operaattorin valikoitujen liittymien kesken kuudessa maassa ja viidessä eri käyttötapauksessa. Hinnat kerättiin

Lisätiedot

Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta. Viestintämarkkinapäivä Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen

Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta. Viestintämarkkinapäivä Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta

Lisätiedot

Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 10.8.2015 Liite 1 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 2 (34) Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Lähtökohdat huomattavan

Lisätiedot

Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 15.1.2015 Liite 1 Markkina-analyysi huomattavasta markkinavoimasta yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 2 (34) Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Lähtökohdat huomattavan

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv palvelujen valvonnan ajankohtaisista

Lisätiedot

Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa

Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2009 Televiestintä 2008 Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa Vuonna 1988 Suomessa oli kaikkiaan noin 2,6 miljoonaa puhelinliittymää;

Lisätiedot

Tv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi

Tv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi Tv-jakeluverkot mitä säädellään ja miksi Antennialan tekniikkapäivä 18.11.2010 Kari Kangas, radioverkkojen erityisasiantuntija Viestintävirasto Sisältöä Eri viranomaisten roolit valtioneuvosto liikenne-

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

Q keskeiset tapahtumat

Q keskeiset tapahtumat Sisällys Q1 2012 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Mobiilidatan ja älypuhelinmarkkinan kehitys Uusien palveluiden eteneminen Näkymät vuodelle 2012

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 6/2012. Laajakaista- ja puhelinpalvelut

MARKKINAKATSAUS 6/2012. Laajakaista- ja puhelinpalvelut MARKKINAKATSAUS 6/2012 Laajakaista- ja puhelinpalvelut Tilastokatsaus tammi-kesäkuu 2012 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 2/2012. Laajakaista- ja puhelinpalvelut

MARKKINAKATSAUS 2/2012. Laajakaista- ja puhelinpalvelut MARKKINAKATSAUS 2/2012 Laajakaista- ja puhelinpalvelut Tilastokatsaus heinä-joulukuu 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta

HMV-sääntelyn tiekartta HMV-sääntelyn tiekartta Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Taustaa... 4 2.1 Huomattavan markkinavoiman sääntelyyn vaikuttava lainsäädäntö ja ohjeistus 5 2.2 Yhteenveto HMV-sääntelystä ja hinnoittelumenetelmistä

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1716/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Kainuun maakunnan liiton

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI) 1025/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Pohjanmaan maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Karijoki

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

Päätös 1 (5) DNA Oy (Y-tunnus: ) PL DNA. Elisa Oyj (Y-tunnus: ) PL ELISA

Päätös 1 (5) DNA Oy (Y-tunnus: ) PL DNA. Elisa Oyj (Y-tunnus: ) PL ELISA Päätös 1 (5) Dnro: 5.10.2016 1029/921/2016 Viestintäviraston päätös yleispalveluyritysten nimeämisestä kuulo- ja puhevammaisille (512/512 kbit/s) tarjontaan 1. Teleyritys, jota päätös koskee 2. Viestintäviraston

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

Määräyksen 70 B perustelut ja soveltaminen. Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräyksen 70 B perustelut ja soveltaminen. Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä 1 (12) 30.6.2015 Määräyksen 70 B perustelut ja soveltaminen Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä MPS 70 B MPS 70 B 2 (12) SISÄLLYS A-OSA MÄÄRÄYKSEN TAUSTA... 3 1.1

Lisätiedot

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta Juha Parantainen Valtioneuvoston periaatepäätös 3.5.2012 1. Yleispalveluun kuuluvan tietoliikenneyhteyden nopeustaso säilytetään toistaiseksi yhdessä megassa

Lisätiedot

DigiTV Lehdistömateriaali

DigiTV Lehdistömateriaali DigiTV Lehdistömateriaali Antennilla edullisesti ja vaivattomasti digiaikaan Antennivastaanotto on erinomainen vaihtoehto television digiaikaan siirtymisessä. Antenni on nykyaikainen vastaanottoratkaisu,

Lisätiedot

800 MHz LTE-verkkojen

800 MHz LTE-verkkojen 800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto ja tvvastaanoton varmistaminen Heidi Himmanen Päällikkö, Taajuusvalvonta Antennialan tekniikkapäivä 29.10.2015 Esityksen sisältö 800 MHz operaattoreiden velvoitteet ja

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 24.2.2016 1282/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015

Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6.2015 Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto 23.6. julkaistavat tulokset Kuluttajatutkimustiedot suomalaisten viestintäpalvelujen käyttötottumuksista» Toteutettu

Lisätiedot

Viestintäviraston vuosikertomus 2013 VUOSIKERTOMUS 2013

Viestintäviraston vuosikertomus 2013 VUOSIKERTOMUS 2013 Viestintäviraston vuosikertomus 2013 VUOSIKERTOMUS 2013 Pääjohtajan katsaus Vuotta 2013 leimasi viestintämarkkinoiden positiivinen kehitys, Kyberturvallisuuskeskuksen tulo virastoon, kesäkuussa uutisoitu

Lisätiedot

Vuosi 2015. Haetaan valtuutusta 5 milj. oman osakkeen hankintaan. * Raportoidut: 2 % ja 8 %

Vuosi 2015. Haetaan valtuutusta 5 milj. oman osakkeen hankintaan. * Raportoidut: 2 % ja 8 % 1 Sisällys Katsaus vuoteen 2015 Q4 2015 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2016 2 Vuosi 2015 Kaikkien aikojen paras tulos

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.2006 31.3.2006 1 Elisan Q1 2006 Q1 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen Näkymät vuodelle 2006 2 Q1 2006

Lisätiedot

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 36

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 36 Sivu 1 (9) LL/AJ 21.12.2015 TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 36 Hinnasto sisältää Länsilinkki Oy:n (Y-tunnus 0853251-1 ja teleyritystunniste 23) vahvistamat televerkko-operaattoripalvelujen

Lisätiedot

Sisällys. Q taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2016

Sisällys. Q taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2016 Sisällys Q2 2016 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2016 2 Q2 2016 keskeiset tapahtumat Liikevaihto kasvoi 1 % ja käyttökate

Lisätiedot

Savon Kuituverkko Oy:n lausunto laajakaistahankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiosta

Savon Kuituverkko Oy:n lausunto laajakaistahankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiosta Savon Kuituverkko Oy:n lausunto laajakaistahankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiosta Lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin olemme antaneet seuraavia näkemyksiä sekä ehdotuksia: 1. Ensimmäisessä

Lisätiedot

700 MHZ taajuusalueen huutokauppa. 1. 700 MHz taajuusalue

700 MHZ taajuusalueen huutokauppa. 1. 700 MHz taajuusalue VEO/ Laitinen Kaisa Muistio 17.6.2016 LIITE 2 1(6) 700 MHZ taajuusalueen huutokauppa 1. 700 MHz taajuusalue Taajuusalue (703-733 ja 758-788 MHz) on Suomessa osoitettu vuoden 2017 alusta lähtien langattoman

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTIN- TÄVERKKOA KOSKEVIEN VERKKOTOIMILUPIEN MUUTTAMISESTA AHVENAN- MAAN MAAKUNNASSA

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTIN- TÄVERKKOA KOSKEVIEN VERKKOTOIMILUPIEN MUUTTAMISESTA AHVENAN- MAAN MAAKUNNASSA VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTIN- TÄVERKKOA KOSKEVIEN VERKKOTOIMILUPIEN MUUTTAMISESTA AHVENAN- MAAN MAAKUNNASSA Päivämäärä 19.5.2016 Diaarinumero LVM/292/07/2016 VERKKOTOIMILUPIEN

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) 670/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Vieremä Eteläinen

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1768/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 8.4.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 9.3.2016 1767/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta 1

Lisätiedot

Radiofoorumi avoin keskusteluareena alan toimijoille. Kari Kangas Radioverkkojen erityisasiantuntija Taajuushallinto / kiinteät radioverkot

Radiofoorumi avoin keskusteluareena alan toimijoille. Kari Kangas Radioverkkojen erityisasiantuntija Taajuushallinto / kiinteät radioverkot Radiofoorumi avoin keskusteluareena alan toimijoille Kari Kangas Radioverkkojen erityisasiantuntija Taajuushallinto / kiinteät radioverkot Taustalla LVM:n työryhmän ehdotus LVM asetti syyskuussa 2013 työryhmän,

Lisätiedot

Antennitelevisiopalveluiden käyttöönotto

Antennitelevisiopalveluiden käyttöönotto Antennitelevisiopalveluiden käyttöönotto Antennitelevisiolla tarkoitetaan televisiokuvan lähettämistä ilmateitse radiotaajuuksia hyödyntäen. Televisiokuva välitetään vastaanottajille lähetysmastojen kautta

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

TIKU-tietopyynnön vastausohje

TIKU-tietopyynnön vastausohje TIKU-tietopyynnön vastausohje SISÄLLYSLUETTELO 1. Puhelin-, laajakaista- ja TV-palvelujen tarjontaan soveltuvan kiinteän verkon saatavuusalue 2. Puhelin-, laajakaista- ja TV-palvelujen tarjontaan soveltuvan

Lisätiedot

DNA LIITTYMÄHINNASTO 11/2016

DNA LIITTYMÄHINNASTO 11/2016 DNA LIITTYMÄHINNASTO 11/2016 DNA Rajaton -liittymät Ei käyttökattoa, liittymät sisältävät rajoittamattoman määrän kotimaan puheluita, teksti- ja multimediaviestejä sekä tiedonsiirtoa. DNA Rajaton 3G Perus

Lisätiedot

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste)

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste) Elisa Oyj:n Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste) Voimassa 1.7.2006 alkaen Hinnaston yleiset ehdot 1. Oikeus hintojen muutoksiin pidätetään. 2. Hinnastossa mainitut maksut ovat

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva) Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO) 556/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KAINUU HANKEALUE 1 (SOTKAMO) Markkina-analyysi koskee Kainuun maakuntayhtymän ilmoittamaa hankealuetta, joka kattaa koko Sotkamon kunnan.

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

DNA Oy Tilinpäätös 2014

DNA Oy Tilinpäätös 2014 Julkinen Julkinen DNA Oy Tilinpäätös 2014 6.2.2015 Julkinen / Tilinpäätös 2014 2 Sisältö Liiketoimintakatsaus - toimitusjohtaja Jukka Leinonen Yhteenveto Q4 ja koko vuosi Liittymämäärien kehitys Strategiset

Lisätiedot

DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin

DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin LAKIASIAT JA REGULAATIO 1 (6) HMV - Viestintävirasto dnro 18/961/2015 DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin 1 Yhteenveto 2 Päätösluonnos DNA Oy (DNA) kiittää

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

DNA Oy -konserni osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2008 DNA:LLE ALKUVUONNA 97 000 UUTTA MATKAVIESTINLIITTYMÄÄ

DNA Oy -konserni osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2008 DNA:LLE ALKUVUONNA 97 000 UUTTA MATKAVIESTINLIITTYMÄÄ 1 (10) klo 10 DNA Oy -konserni osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2008 DNA:LLE ALKUVUONNA 97 000 UUTTA MATKAVIESTINLIITTYMÄÄ Yhteenveto ensimmäisestä vuosineljänneksestä - DNA-konsernin tammi-maaliskuun tulos

Lisätiedot

Viestintäviraston näkemys sisätilakuuluvuusasioihin. Jukka Pihonen / Taajuusvalvonta / Viestintävirasto

Viestintäviraston näkemys sisätilakuuluvuusasioihin. Jukka Pihonen / Taajuusvalvonta / Viestintävirasto Viestintäviraston näkemys sisätilakuuluvuusasioihin Jukka Pihonen / Taajuusvalvonta / Viestintävirasto Kuuluvuusongelmien tausta Nykyään kiristyneet energiatehokkuusvaatimukset ovat johtaneet siihen, että

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Päätös 1 (9) Dnro KKV/258/14.00.10/2016 Julkinen versio 4.4.2016

Päätös 1 (9) Dnro KKV/258/14.00.10/2016 Julkinen versio 4.4.2016 Päätös 1 (9) 1 Asia... 2 2 Asian vireilletulo... 2 3 Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta... 2 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi... 2 4.1 Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn... 2

Lisätiedot

Palvelujen myynnin aloittaminen

Palvelujen myynnin aloittaminen Palvelujen myynnin aloittaminen Merja Saari Esityksen sisältö Tarjonnan alkaessa? Miten sopimukset on tehtävä? Mitä sopimusten pitää sisältää? Miten sopimuksia voi muuttaa? Miten virheet ja viivästykset

Lisätiedot

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin 1. Mihin valokuitua tarvitaan 2. Valokuitu vs kilpailevat teknologiat 3.

Lisätiedot