LAHDEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2003
|
|
- Sofia Turunen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LADN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2003
2 LADN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2003 yvä ympäristö on tärkeä elementti Lahden viihtyisyyden ja houkuttelevuuden kannalta. Lahden kaupungin lähitulevaisuuden tavoitteena on talouden vakauttaminen. Tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää elinympäristöä, jossa halutaan asua, tehdä työtä ja yrittää. Lahdesta visioidaan alueellista kasvukeskusta, joka tarjoaa turvallisen ja luonnoltaan korkeatasoisen elinympäristön sekä hyvät edellytykset monipuoliselle elinkeinotoiminnalle vuonna Nämä päämäärät luovat haasteen Lahden kaupungin ympäristöasioiden hallinnalle. Lahden kaupungin ympäristöpolitiikka hyväksyttiin kaupungin valtuustossa keväällä Se ohjaa Lahden kaupunkia ja sen liikelaitoksia toimimaan ympäristöä säästäen. Lahden ympäristöpolitiikka painottaa muun muassa pohjavesien suojelua, järvien hoitoa sekä ympäristöosaamista ja kasvatusta. Lahden kaupungin ympäristöasioiden hoito kehittyi kokonaisuudessaan vuoden 2003 aikana. Vesijärven tila on alkanut parantua hitaasti pitkäjänteisen hoidon ansiosta. Vuosien varrella hoitokalastuksesta on tullut yksi tärkeimmistä hoitomuodoista. Kaupunkilaisten tuottama yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohden on tasaantunut useiden vuosien kasvun jälkeen. Vastaavasti yhdyskuntajätteen hyötyaste on kasvanut, mikä vähentää jatkuvasti kaatopaikoille loppusijoitettavan jätteen määrää. Kaupungin virastojen ja laitosten tuottama jätemäärä on laskenut jo useamman vuoden ajan lisääntyvän ympäristötietoisuuden ja koulutuksen ansiosta. Ympäristöasioiden hoidon tulee olla pitkäjänteistä, sillä muutokset ympäristössä näkyvät usein vasta pitkällä aikavälillä. Viime vuosina torjunta-aineet pohjavedessä ovat aiheuttaneet ongelmia. Tällä hetkellä kaksi Lahden vedenottamoa on poissa käytöstä torjuntaaineiden takia. Näitä kaivoja puhdistetaan pumppaamalla ja niiden tilaa seurataan jatkuvasti. Lahden kaupunkikonserni jatkaa ympäristöasioiden hoitoa tavoitteenaan viihtyisä, turvallinen ja kestävä elinympäristö. Lahdessa Tarmo Pipatti Kaupunginjohtaja Kari Porra Ympäristöjohtaja 2
3 LADN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Valtuuston päätös 39 Lahden kaupunkikonsernin ympäristöpolitiikka ohjaa kaupungin hallintokuntien, liikelaitosten ja yhtiöiden toimintaa ympäristöasioissa. Ympäristöasioiden hoito on osa hyvää taloudenpitoa ja toiminnan jatkuva parantaminen takaa, että Lahti on ympäristöasioissa ja kestävässä kehityksessä edelläkävijöiden joukossa. Ympäristöpolitiikan toteuttamista seurataan ja siitä raportoidaan lahtelaisille, kaupunginhallitukselle, -valtuustolle ja eri sidosryhmille. Lahden ympäristöpäämäärät, joiden toteuttamiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat toimintaansa soveltuvia yksityiskohtaisempia ympäristötavoitteita: Pohjavesien laatu turvataan Järvien virkistys- ja luontoarvoja vaalitaan Ympäristökuormitusta vähennetään Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistetään Luonnon monimuotoisuutta suojellaan Rakennetun ympäristön maisema- ja kulttuuriarvoja vaalitaan Ympäristön terveydellistä laatua ja viihtyisyyttä parannetaan Ympäristöklusteria kehitetään Ympäristöasiat kytketään osaksi kaikkea koulutusta Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään allintokuntien ja liikelaitosten johtajat ja yhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat ympäristöpolitiikan toteuttamisesta omassa organisaatiossaan. Konsernin työntekijät ja luottamushenkilöt ovat tietoisia omasta vastuullisesta roolistaan ympäristöasioissa. Päätöksenteossa kaikilla tasoilla tarkastellaan aina päätöksien vaikutuksia ympäristöpäämääriin. Lahden kaupunkikonserni toimii yhteistyössä asukkaiden, yritysten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa yhteisen ympäristön hyväksi. 3
4 LADN YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT Lahden ympäristötilinpäätös 2003 esittelee ympäristön tilaa ympäristötunnuslukujen ja sanallisen selostuksen muodossa. Ympäristötunnusluvut pohjautuvat ympäristöpolitiikan tavoitteisiin. Tunnuslukujen säännöllinen seuranta yhdessä tiedostossa on aloitettu vasta ympäristötilinpäätöksen yhteydessä, aikaisempien vuosien lukuja ei ole kaikkien tavoitteiden kohdalta saatavissa. Ympäristötilinpäätökseen on kuvattu pidemmän ajan muutos ympäristön kannalta eri värisillä nuolilla. Vihreä nuoli tarkoittaa ympäristön kannalta positiivista muutosta, punainen negatiivista ja sininen ei suurta muutosta. Tilinpäätöksessä selvitetään ympäristön kannalta merkittävimpien kaupunkikonsernin yhtiöiden ympäristöinvestointeja. Ympäristötilinpäätös on koottu kaupunkikonsernin yhteistyönä. Pohjavesien laatu turvataan Lahti Vesi Oy:n pohjavedensuojelutoimintaa kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2003 aikana yhtiön toimeksiannosta päivitettiin Lahden pohjavesien suojelusuunnitelman toimenpideosa sekä laadittiin Lahden ja ollolan pohjaveden virtausmalli, jonka tavoitteena on alueen pohjaveden suojelun parantaminen. Virtausmallin avulla pystytään havainnollistamaan pohjavesien kulkeutumista ja vahinkotapauksissa suunnittelemaan tarvittavia suojelutoimenpiteitä. Suurimmaksi ongelmaksi ovat muodostuneet torjunta-aineet, joita on havaittu aikaisemmin Launeen vedenottamolla (kuvassa) ja toukokuussa 2003 myös Urheilukeskuksen vedenottamon toisesta kaivosta otetussa pohjavesinäytteessä. Vedenottoon kelpaamattomat kaivot ovat poissa käytöstä ja niiden tilaa seurataan jatkuvasti. Tällä hetkellä näistä kaivoista on käynnissä puhdistuspumppaus. Pohjaveden sähkönjohtavuus, Urheilukeskus, µs/cm 1997 Saastumisen vuoksi käytöstä poissa oleva vedenotto kapasiteetti, % 2000 Pilantuneiden maiden puhdistamisesta tehdyt päätökset
5 JA SURANNAN TUNNUSLUVUT Järvien virkistys- ja luontoarvoja vaalitaan Alasenjärven tila heikentyi viimevuosina, mutta tilanteen odotetaan paranevan lähivuosina viemäriverkoston laajentuessa kattamaan koko järven ranta-alueet. Vesijärveä on kunnostettu U-rahoitteisen Vesijärvi II projektin avulla. Järven kunnostustoimenpiteitä ovat esimerkiksi niitto ja hoitokalastus, jonka vuoden 2003 saalis oli noin kg. Tulevaisuudessa Kymijärven tilan seurantaa tehostetaan Kariston alueen rakentamisen käynnistyessä. Kymijärven hoidosta tehtiin sopimus Lahden kaupungin valvonta- ja ympäristökeskuksen, maankäytön ja Koiskalan kalastuskunnan kesken. Lahden pienjärvien tilaa parannetaan vuoden 2003 lopussa alkaneen Päijät-ämeen järvien kuormituksen pienentämishankkeen avulla. Vesijärvi, nonselän levämäärä ,5 Klorofylli a:n maksimimäärät, µg/l 1997 Vesijärvi, nonselän näkösyvyys, m 2,9 2,0 1,9 2, Alasenjärvi, näkösyvyys, m 3,3 2,5 3,5 4, Vesijärven hoitokalastussaaliit, t
6 Ympäristökuormitusta vähennetään nergiantuotannon määrä ja siitä aiheutuvat päästöt ovat riippuvaisia valtakunnallisesta energian tarpeesta ja sähkönhankintatilanteesta. Vuonna 2003 energiantuotanto kasvoi, mikä nosti myös kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Yhdyskuntajätemäärän kasvu asukasta kohden on tasaantunut. Yhdyskuntajätteeksi lasketaan kotitalouksissa syntyvä ja siihen rinnastettava kaupan, laitosten ja pienyritysten jäte. Yhdyskuntajätteen syntyä on ehkäisty ympäristötietoisuuden lisäämisellä, neuvonnalla, maksuohjauksella ja kierrätyskeskusten palveluilla. Vuonna 2003 Ali-Juhakkalan puhdistamolle tuli voimakas teollisuusjätevesipäästö, joka huononsi hetkellisesti puhdistustuloksia siten, että ammoniumtyppipäästöt Porvoonjokeen kasvoivat edellisvuosia suuremmiksi. Muilta osin jätevesipäästöt ovat selvästi alle asetettujen lupaehtojen. Kaupungin virastojen ja laitosten tuottaman kaatopaikkajätteen määrä, t Yhdyskuntajätteen määrä / asukas, kg 1996 Kasvihuonekaasupäästöt O 2 ekv. t / asukas 2000 iilidioksidipäästöt energian tuotanto ja teollisuus, t 1997 Typenoksidien päästöt, liikenne, t Fosforipäästöt Porvoonjokeen, t 2,2 2,5 2,6 4, Ammoniumtyppipäästöt 23,5 8,0 10,2 13,9 Porvoonjokeen (N4), t 1995 BK7-päästöt* Porvoonjokeen, t 57,6 52,2 54,9 83, * Biologinen hapenkulutus osoittaa, miten paljon veden lika-aineet kuluttavat hajotessaan vesistöstä happea. 6
7 Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistetään Yli puolet Lahden seudulla syntyvistä jätteistä saadaan nykyisin ohjattua hyötykäyttöön. yötyjätteeksi lasketaan paperi, pahvi, keräyskartonki, lasi, pienmetalli, erilliskerätty energiajäte sekä erilliskerätty biojäte. Uusiutuvien polttoaineiden ja energiajätteen osuus energiantuotannosta vuonna 2003 oli suhteessa pienempi kuin vuonna Vähennys johtuu energiantuotannon kokonaismäärän lisääntymisestä. Vedenkulutukseen asukasta kohden lasketaan asutuksessa, teollisuudessa ja palveluissa käytetty vesi. Kerrostaloasukkaan henkilökohtainen vedenkulutus vaihtelee 60 l ja 430 l välillä vuorokaudessa. linkaaritarkastelu kuvaa tuotteen ympäristövaikutuksia kehdosta hautaan. KAUPPA Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste, % 1997 Uusiutuvien polttoaineiden osuus energian tuotannosta, % 5,2 6,1 6,3 Veden kulutus / asukas, l/vrk Sähkön kulutus / asukas, kwh/v Sähkön ominaiskulutus kaupungin kiinteistöissä, 16,8 17,0 18,2 16,2 Wh/r-m Lämmön kulutus kaupungin 49,6 49,2 52,1 49,9 kiinteistöissä, kwh/r-m Vesijärven kadun liikenne, ajoneuvoa / vrk Julkisenliikenteen käyttäjä- 5,5 milj 5,6 milj. 6 milj. 6,5 milj. määrä, matkaa / vuosi 1997 Kevyen liikenteen väylät, km
8 Luonnon monimuotoisuutta suojellaan Lahden kaupunkimetsien hoidossa on painotettu virkistys- ja suojeluarvoja, jotka mahdollistavat myös luonnon monimuotoisuuden suojelun. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita on kartoitettu Lahdessa jo useamman vuoden ajan. Noin 250 kohdetta on koottu LUMO- tietokantaan, joka avataan myös kuntalaisten käyttöön vuoden 2004 aikana. U- direktiivilajien, kuten liito-oravan ja lepakoiden, kartoitus aloitettiin Lahden alueella vuonna Lahden luonnontilaiset rannat kartoitettiin vuonna Lahdessa on yhteensä 58 km rantaviivaa, josta 29 km on luonnontilassa. Luonnosuojelualueiden pinta-ala kaupungin ha omistamilla mailla, ha 1982 Rakennetun ympäristön maisema- ja kulttuuriarvoja vaalitaan Lahdessa rakennetun ympäristön maisemaan, viihtyisyyteen sekä kulttuuriarvojen säilymiseen vaikuttavat liikenteen kasvu, tiivistysrakentaminen sekä kaupan ja elinkeinorakenteen nopeat muutokset. rityisiä maisema- ja kulttuuriarvoja voidaan suojella muun muassa asemakaavojen suojelumääräyksillä. Maisemalliset-, kaupunkikuvalliset-, kulttuuriset- ja luonnonarvot pyritään ottamaan huomioon maankäytönsuunnittelussa. Puistojen ja viheralueiden osuus asemakaavoitetuilla alueilla, % Asemakaavamääräyksillä suojeltujen arvokkaiden 89,3 89,3 89,3 5,4 alueiden pinta-ala, ha
9 Ympäristön terveydellistä laatua ja viihtyisyyttä parannetaan Ympäristön terveydelliseen laatuun ja viihtyisyyteen Lahdessa vaikuttavat esimerkiksi keskustan ilmanlaatu, sisäilmanlaatu ja meluntorjunta. Lahden kaupungin terveydenvalvonta saa vuosittain noin 350 tarkastuksiin johtavaa valitusta sisäilmanlaadusta. Suurin syy huonoon sisäilmanlaatuun ovat mikrobit, kuten home, sekä orgaaniset hiilivedyt ja huono ilmanvaihto. uono sisäilmanlaatu aiheuttaa tuntuvia kustannuksia sairas poissaoloina ja rakennusten korjauskustannuksina. Päivien lukumäärä, jolloin ilman laatu on ollut huonoa, vrk 1997 Asukkaita melualueella Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään Lahden kaupunki parantaa kaupunkilaisten osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia erilaisten projektien avulla. Koko Suomelle mallia näyttää Kotikaupunkini - projekti, jonka alue- ja virkamieskummit luovat kattavan verkoston kaupunkilaisten ja kaupunkiorganisaation välille. Lahden liikenne forum aloitti toiminnan 2003 osana ympäristötietoisuuden lisäämiseen pyrkivää hanketta (Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa). Lahtelaisen nuorison osallistumisja vaikutusmahdollisuuksiin on keskittynyt Aivovalta projekti, joka kestää vuodesta 2002 vuoteen Maankäytön suunnittelun asukastilaisuuksien määrä, kpl 2000 Asukaskyselyjen tyytyväisyys prosentti, tekniset palvelut, % 1998 Patinan ympäristöneuvonnan Toiminta asukastilaisuuksien määrä, kpl käynnistyi
10 Ympäristöklusteria kehitetään Lahden kaupungin elinkeinostrategia painottaa ympäristöosaamisen keskeisyyttä kehittämiskohteena eri koulutus- ja tuotantoaloilla. Strategia pyrkii kehittämään Neopoli Oy:tä ympäristöteknologian valtakunnallisesti merkittävänä osaajana. Ympäristöalan koulutuspaikkojen määrä Lahden ammattikorkeakoulussa ja yliopistokeskuksessa on kuusinkertaistunut kuudessa vuodessa. Ympäristöalan koulutuspaikat, opiskelijat / v 1997 Ympäristöasiat kytketään osaksi kaikkea koulutusta Ympäristöasiat sisällytetään kasvatukseen jo päiväkodeissa, joissa ympäristöasiat otetaan osaksi jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöasioiden koulutus jatkuu läpi koko peruskoulun. Kouluilla ja päiväkodeilla on oma ympäristöohjelma ja ympäristömerkintä vihreä lippu. Olennaista vihreässä lipussa on pyrkimys kohti ympäristöystävällisempää arkea, ympäristökasvatustyön pitkäjänteisyys sekä lasten ja nuorten osallistuminen. Lahdessa Kivimaan ala-aste ja Salinkallion yläaste ovat saaneet vihreän lipun käyttöoikeuden. Vihreälippu koulut ja päiväkodit,lkm 2000 Ympäristökoulu koteon Toiminta osallistujat, henkilöä käynnistyi 1999 Päijät-ämeen Jätehuolto Oy:n 1,47 1,35 1,24 1,39 jäteneuvonnan tulos, /asukas
11 Lahden kaupunkikonsernin merkittävät ympäristöinvestoinnit 2003 ja lähitulevaisuudessa YMPÄRISTÖINVSTOINNIT 2003 uroa Yhtiö Kariniemen jätevedenpuhdistuksen lietteenkäsittelyn uusiminen LV Lahti Vesi Oy Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamon muutostyöt LV Lahti Vesi Oy Jätevesien johtaminen ja vesijohtoverkoston saneeraus LV Lahti Vesi Oy Maakaasulinja Vääksyyn Lahti nergia Oy Kaukolämpöverkon saneeraus Lahti nergia Oy Biokentän laajennus Päijät-ämeen Jätehuolto Oy Vesienhallintajärjestelmä Päijät-ämeen Jätehuolto Oy Sääasema Päijät-ämeen Jätehuolto Oy YMPÄRISTÖINVSTOINNIT 2004 uroa Yhtiö Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamon muutostyöt LV Lahti Vesi Oy Kompostointilaitos Kujalan Komposti Oy (Päijät-ämeen Jätehuolto Oy, LV Lahti Vesi Oy 50/50) Jätevesien johtaminen ja vesijohtoverkoston saneeraus LV Lahti Vesi Oy Kaukolämpöverkon saneeraus Lahti nergia Oy Maakaasuverkon rakentaminen Lahti nergia Oy 11
12 Lisätietoja Lahden kaupungin valvonta- ja ympäristökeskus Kari Porra Tarja Laitinen puh. (03) Vesijärvenkatu 11 A LATI Lahden ympäristötilinpäätös 2003 ISSN ISBN Sarja A5/2004 Markprint Oy, Lahti, 2004
LAHDEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2004
LADN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2004 LADN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2004 Lahden kaupungin uusi strategia korostaa hyvinvoinnin, elinympäristön ja asumisviihtyisyyden merkitystä kaupungin keskeisinä vetovoimatekijöinä,
LAHDEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2005
LAHDEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2005 LAHDEN YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT JA SEURANNAN TUNNUSLUVUT Lahden ympäristötilinpäätös 2005 esittelee ympäristön tilaa ympäristötunnuslukujen ja sanallisen selostuksen muodossa.
ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020
POHJOIS-KARJALAN ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020 Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Miksi lähdettiin ohjelmaa tekemään? Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008): Valtioneuvosto
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
Ihmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
AKEn ympäristöjärjestelmä
AKEn ympäristöjärjestelmä Suunnitelmallista ja tavoitteellista ympärist ristötyötä edistämäss ssä 30.9.2009 1 Historiaa LVMn hallinnonalan ensimmäinen ympäristöohjelma tehtiin vuonna 1994 (L53/94) Seuraava
Vuosaaren alueen palveluverkko. Ideariihi 8.9.2015
Vuosaaren alueen palveluverkko Ideariihi 8.9.2015 Kaupungin strategiassa olevia tavoitteita Opetustilat ovat laadukkaat ja mahdollistavat yhteiskäytön. Koulu- ja oppilaitosverkko sopeutetaan oppilaiden
Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)
Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen
LAHDEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2006
LAHDEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAHTI, KESTÄVÄSTI KEHITTYVÄ KAUPUNKI LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 2006-2009 Lahden kaupungin ulkoisia vahvuuksia ovat sen sijainti ja yhteydet, tiivis ja toimiva
TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 TOHOLAMMIN KUNTA
TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 31.01.2014 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO
Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten
Ilmastokumppanit. Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöverkosto. Mira Jarkko
Ilmastokumppanit Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöverkosto Mira Jarkko Muutos vuodesta 1990-25 % -30 % vuonna 2020 Hiilineutraalius Pääkaupunkiseudun KHK-päästöt - ennakkotieto 2014 Pääkaupunkiseudun
Imatran Golf Oy YMPÄRISTÖOHJELMA 2.12.2013. Tekijät:
Imatran Golf Oy YMPÄRISTÖOHJELMA 2.12.2013 Tekijät: Turkka Ollilainen, toimitusjohtaja Jarmo Johansson, hallituksen jäsen Jani Huotilainen, toimistopäällikkö/pro Mika Kontra, kenttämestari SISÄLLYSLUETTELO
Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa
Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200
Uudenmaan ympäristökeskuksen toimenpiteitä Itämeren pelastamiseksi. Itämerihaasteen kansallinen seminaari
Uudenmaan ympäristökeskuksen toimenpiteitä Itämeren pelastamiseksi Itämerihaasteen kansallinen seminaari Päivi Blinnikka 1 Ympäristöhallinto Aluehallinto Alueelliset ympäristökeskukset 1 Uusimaa 2 Lounais-Suomi
ARJEN KESKIÖSSÄ HELSINKI 7.3.2013 MARTTI NORJA
ARJEN KESKIÖSSÄ HELSINKI 7.3.2013 MARTTI NORJA Seinäjoki 2005 ja 2009 kuntaliitosten jälkeen Pinta-ala kasvoi yli kymmenkertaiseksi ja on nyt 1469 km2 Asukkaita tällä hetkellä lähes 60000 ja väkiluku kasvaa
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaava nro 841000 Leppäkorpi 4E asemakaava
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 841000 Leppäkorpi 4E asemakaava Suunnittelualue sijaitsee Leppäkorven kaupunginosassa, Harmaahylkeentien ja
Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050
Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset ja yritykset energiamurroksen
Jyväskylän energiatase 2012. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto
Jyväskylän energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Jyväskylästä Jyväskylän energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos
Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Vakiintuneen määritelmän mukaan kestävä kehitys on kehitystä, joka
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.4.2013 COM(2013) 239 final 2013/0127 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn yleissopimuksen
Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi
9.11.2012 Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi 9.11.2012 Taustaa -53 miljardia panostus
TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tikkakosken varhaiskasvatuspalvelut 41160 Tikkakoski SISÄLLYS 1. TIKKAKOSKEN VARHAISKASVATUSPALVELUT 2 2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMIVA ARKI......3 3. HYVINVOIVA
HIRVAAN OSAYLEISKAAVA
LIITE Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Suunnittelupalvelut 2009 HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma HIRVAAN osayleiskaavan rakennusoikeuden
Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen 26.1.2012
Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Katsauksen sisältö: 1. Tausta 2. Nykytila 3. Keinot 4. Tietotarpeet
Kestävä kuluttaminen ja onnellisuus
Kestävä kuluttaminen ja onnellisuus Tatu Hirvonen, taloustieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto tathirvo@econ.jyu.fi Onnellisuus ja kohtuullisuus kestävässä kehityksessä seminaari 26.10.2005 Useimmat
Rakentaminen, asuminen ja ympäristö
Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375
Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja
Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat
Porin seudun kehittämiskeskustelu 2013
Porin seudun kehittämiskeskustelu 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus Alueidenkäyttö Anna-Leena Seppälä ELY edistää kulttuuriympäristön hoitoa ja kulttuuriperinnön vaalimista Rakennusperintöaiheiset seminaarit
Ilmakuvat: Lentokuva Vallas Oy / rakennusliike SRV Oyj. 12.2.2014 / Ksv / Anu Kuutti
Ilmakuvat: Lentokuva Vallas Oy / rakennusliike SRV Oyj ILLAN OHJELMA 18.00 Tilaisuuden avaus Suunnittelun lähtökohtia ja työn eteneminen, projektipäällikkö Anu Kuutti (Kysymyksiä ja vastauksia lyhyesti)
Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Energiatehokkuus ja lämmitystavat Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus nyt ja tulevaisuudessa Lämmitysmuotojen kustannuksia
Imatran ympäristöohjelma
Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-
Vindkraftsutredning i Egentliga Finland 2010-2011. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011. Kimito Kemiö 21.6.2011, Heidi Saaristo
Vindkraftsutredning i Egentliga Finland 2010-2011 Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011 Kimito Kemiö 21.6.2011, Heidi Saaristo Hallitusohjelma 17.6.2011 Hallituksen päämääränä on kehittää Suomesta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 115. Valtuusto 29.09.2014 Sivu 1 / 1
Valtuusto 29.09.2014 Sivu 1 / 1 3706/10.03.01/2014 Kaupunginhallitus 247 15.9.2014 115 Matinkylä - Kivenlahti metron rakennustöiden osoittaminen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön tehtäväksi Valmistelijat
Mitä on kestävä kehitys
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät
Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmätyön käynnistäminen
Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmätyön käynnistäminen 10.3.2011 Tekninen johtaja Hannu Luotonen Kaupunkikehitys, Kouvolan kaupunki Merikeskus Vellamo, Kotka Esiintyjä 1 Kaupunkistrategia 2011- Esiintyjä
2005-2008 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAHTOTILA
Oulun kaupungin kestävän kehityksen POLITIIKKA Oulu kasvaa kestävästi 2005-2008 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAHTOTILA Vahvistetaan Oulun edellytyksiä kasvaa kestävästi pohjoisen Euroopan parhaaksi
Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto
Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen
Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus
HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,
Ympäristövastuullinen Riihimäki
Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,
Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet
Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa
Satakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja. Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta 12.12.2014
Satakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta 12.12.2014 Taidetoimikunnan tehtävät Alueelliset taidetoimikunnat ovat Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelimiä,
Tutkimusdatanhallinnan suunnittelu ja DMPTuuli-työkalu
Tutkimusdatanhallinnan suunnittelu ja DMPTuuli-työkalu KIRJASTON NEUVOTTELUKUNNAT MARI ELISA (MEK) KUUSNIEMI, TUULIN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TUTKIMUKSEN PALVELUT, HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO Tutkimusprojektin
BIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA
BIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA Niina Huikuri, projektipäällikkö Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat -hanke Bioenergiafoorumi 5.9.2014 Joensuu BIOENERGIA PIELISEN KARJALAN ELINKEINOSTRATEGIASSA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 9.11.2011 Jyrki Haataja suunnittelija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi
Käyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille
Käyttövaltuushallintaa kehitetään (SAP IDM -projekti), hyödyt virastoille Kieku-info virastoille 9.6.2015 OPH:n monitoimitila, Helsinki Lari Nikoskelainen, ERP hankepäällikkö Esittäjän nimi 9.6.2015 kehitysprojekti
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5. Ympäristölautakunta 54 13.06.2013
Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5 400/00.01.03/2013 54 Vuoden 2012 arviointikertomuksen käsittely ympäristölautakunnassa Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh. (09) 816 24830 etunimi.sukunimi@espoo.fi
Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
Luonto on tärkeintä mitä ihmisellä on! ja varsinkin vesi!!
Luonto on tärkeintä mitä ihmisellä on! ja varsinkin vesi!! Luonto on meidän kotimme! Teksti ja kuvat: Janne Gröning Kaikki aineellinen, mitä ihminen tarvitsee jokapäiväisessä elämässään, tulee luonnosta,
Oulun kaupungin painatuskeskus - 2001
OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA OULU KASVAA KESTÄVÄSTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA SEURANTA JA ARVIOINTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMAT TOTEUTUS Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17 12 2001
-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8
Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8 Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. 23 Liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020
19.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 23 nuorisolautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Nina Taipale, puh. 050 365 3431 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
Tieliikenteen turvallisuudesta 2012. Anna Liisa Tarvainen.
Tieliikenteen turvallisuudesta 2012 Anna Liisa Tarvainen. Linjauksia Hallitusohjelmasta poimittua Sisäisen turvallisuuden tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Poliisipalvelut turvataan
Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Raasepori 2.5.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Aurinkosähkö ympäristön kannalta Raasepori 2.5.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä
Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle
Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
TAITAJA 2015 YRITTÄJYYS
TAITAJA 2015 YRITTÄJYYS Semifinaali, Seinäjoki Tuomarit: Jennika Hakola, Harri Seppälä, Terhi Varpuluoma Semifinaalitehtävän yhteistyökumppanit: Mever Oy, Lakeuden Etappi Oy Yrittäjyyslajin semifinaalitehtävän
Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä
Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja
REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain
Biodiversiteetti ja. rakentaminen. kompensaatiot. Seminaari & työpaja 30.3.2016 Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus?
Biodiversiteetti ja rakentaminen kompensaatiot Seminaari & työpaja Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus? Pekka Vuorinen Ympäristö- ja energiajohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus
Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014
JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014 KOMISSIO Komissio otetaan käyttöön kaikissa kilpailutuksissa, joiden hankintakausi alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen Raha liikkuu Joensuun seudun hankintatoimen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2014 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/13 02.12.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2014 1 (5) 416 Vanhusten palveluasumisen palvelusetelin arvon korottaminen HEL 2014-012928 T 05 04 02 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. Pöydällepanoehdotus:
Hollola - Lahti - Nastola yhteiset ympäristötavoitteet 2012
tekninen- ja ympäristötoimiala Hollola - Lahti - Nastola yhteiset ympäristötavoitteet 2012 Lahden seudun ympäristölautakunta 30.11.2010 Hollola - Lahti - Nastola yhteiset ympäristötavoitteet 2012 SISÄLLYSLUETTELO
Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA
Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin
Liikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
Pohjois-Karjala vähähiilisyyden eturintamassa
Pohjois-Karjala vähähiilisyyden eturintamassa Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus BIOTALOUDESTA SUUNTA TULEVAISUUTEEN - Askelmerkit öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois- Karjalaan,14.03.2016 Joensuu
SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi
SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön
LAHDEN YMPÄRISTÖ- RAPORTTI
LAHDEN YMPÄRISTÖ- RAPORTTI 5.6.2006 Lahden ympäristöraportti 5.6.2006 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 1 JOHDANTO 4 2 LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ 5 3 POHJAVESI JA MAAPERÄ 6 4 VESISTÖT 8 5 ILMA 10 6
Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus
Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Asiana Pihvi seminaari 11.10.2012 Tampere Johan Åberg/MTK 12.10.2012 Maatalouspolitiikan muutosvoimat CAP 2020 uudistus Maaseudun kehittämisohjelma Kansallisten tukien
Alueiden kilpailukyky 2016. Jussi Eerikäinen, Hämeen kauppakamari
Alueiden kilpailukyky 0 Jussi Eerikäinen, Hämeen kauppakamari Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella (Suomessa)? Yritykselle sopivan
Hyvä Potku loppuraportti. Kontiolahden terveysasema
Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Apulaisylilääkäri Riitta Myyry Lääkäri Tomi Kiiala Sairaanhoitaja Leena Lukkarinen Sairaanhoitaja Tea
Hintalappu toimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle
Hintalappu toimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari: miten vesistö hyvään tilaan? 11.10.2012 KarTuTa Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten
Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa
Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Vesiensuojelupäivät 7.-8.9.2011 Tarja Haaranen, YM Pro Saaristomeri ohjelmakokous 2012 Tarja Haaranen, YM Riku Lumiaro
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
ELY-palvelut. Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015. Ylijohtaja Pekka Häkkinen
ELY-palvelut Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015 Ylijohtaja Pekka Häkkinen Maatilojen kannattavuus jo neljättä vuotta alamäessä LUONNOS 2 Kannattavuus nousuun Hallitusohjelman eväät Maakuntaohjelman linjaukset
Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
Pariisin ilmastosopimus
Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata
Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti
Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ympäristöministeriö Tampereen kaupunki Tampereen Kotilinnasäätiö Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Vaihtoehtoja ikäihmisen asumiseen
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260
KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKKA LIIKELAITOS JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA. Hyväksytty: 9.2.2009 / Kv 146. Voimaantulo: 1.1.
KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKKA LIIKELAITOS JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 9.2.2009 / Kv 146 Voimaantulo: 1.1.2010 Muutettu: 12.3.2012/ Kv 26 Voimaantulo: 1.4.2012 Muutettu: 11.6.2012
Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Joensuun tulevaisuusfoorumi 15.3.2010
Kohti vähäpäästöistä Suomea Joensuun tulevaisuusfoorumi 15.3.2010 Tulevaisuus- selonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Vaikutusten arviointi jatkuvassa yleiskaavaprosessissa
Vaikutusten arviointi jatkuvassa yleiskaavaprosessissa Liikenne ja maankäyttö 8.10.2015 Rinnakkaissessio 6 Menetelmätyöpaja - suunnittelun ja päätöksenteon uudet työvälineet Johanna Palomäki yleiskaava-arkkitehti
Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka
26.9.2012 1 (8) Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka kaupunginvaltuuston hyväksymä 26.9.2012 26.9.2012 2 (8) Sisältö 1. Johdanto... 3 Työryhmän tehtävä ja kokoonpano... 3 Työryhmän toimintatapa... 3
Kymenlaakson maakuntatilaisuus 7.4.2016
Kymenlaakson maakuntatilaisuus 7.4.2016 Kymenlaakson maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Seuraa Kuntaliittoa ja keskustele
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn neuvontatarve
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn neuvontatarve KOKOEKO seminaari 24.2.2011 Kuopio SAVO-KARJALAN Vesiensuojelua vuodesta 1963 Yrittäjäntie 24, 70150 Kuopio Puh: 017-2647 200, Fax: 017-2647 217 Toiminnanjohtaja,
Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen
/m 3 Alv 24 % Yhteensä Vesi 1,76 0,42 2,18 Jätevesi 1,88 0,45 2,33
1/5 KEMIN VESI OY:N TAKSA Taksan voimaantulopäivä 1.1.2013. Kemin Vesi Oy perii liittymistä ja käyttöä koskevia maksuja, sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioiden. Kaikki perittävät maksut ovat
Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2013/14 30.10.2015 Motiva Oy
Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 213/14 3.1.215 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 MJ/euro (21 hinnoin) 1 8 6 4 2 199 1992 1994 1996 1998
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22
17.02.2016 Sivu 1 / 1 5557/2015 02.02.00 5 7.1.2016 22 terveystoimen vuoden 2016 käyttösuunnitelman tarkistus Valmistelijat / lisätiedot: Markus Syrjänen, puh. 09 816 23000 Marjo Lahtinen, puh. 043 825
21.3.2016. Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2015. Vuoden 2015 tuloskehitys
Tilinpäätöstiedote vuodelta 2015 1 (6) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2015 Vuoden 2015 tuloskehitys Osuuskunta KPY -konsernin liikevaihto oli 319,7 miljoonaa euroa (323,6
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien
Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy
Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan