OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAHTOTILA
|
|
- Esko Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oulun kaupungin kestävän kehityksen POLITIIKKA Oulu kasvaa kestävästi OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAHTOTILA Vahvistetaan Oulun edellytyksiä kasvaa kestävästi pohjoisen Euroopan parhaaksi asuin- ja toimintaympäristöksi Hyväksytty kaupunginvaltuustossa
2 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristövirasto Julkaisu 1/2006
3 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA... 5 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA... 7 I ASENTEET JOHTAVAT SITOUTUMISEEN... 7 II OLOSUHTEET LUOVAT MAHDOLLISUUDET... 8 III TOIMINTATAPAVALINNOILLA KOHTI JATKUVAA PARANTAMISTA... 9 MAANKÄYTTÖ JA LIIKENNE... 9 TALOUDELLINEN KESTÄVYYS JA YRITYSTOIMINTA...10 KUORMITUS JA KULUTUS Oulun kaupungin painatuskeskus
4 3 JOHDANTO Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka muodostaa perustan, jolle kaupunki asettaa ympäristötyön tavoitteensa ja päämääränsä. Politiikan päämäärät ja tavoitteet konkretisoituvat käytännön toimiksi hallintokuntien ja liikelaitosten laatimissa kestävän kehityksen ohjelmissa. Kestävän kehityksen seurantaraportti esitetään vuosittain kaupungin tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteenä. Kaupungin suunnittelujärjestelmässä kestävän kehityksen politiikka on kaupungin ympäristöjohtamisen keskeisin työkalu ja tukee kaupungin strategiaa. Ensimmäinen Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja toinen Vuoden 2005 alussa käynnistyneen valtuustokauden myötä tuli ajankohtaiseksi tarkastella asiaa taas uudelleen ja näin ollen kaupunginjohtaja asetti työryhmän laatimaan esityksen kaupunginhallitukselle kestävän kehityksen politiikan päivityksestä. Vuonna 2001 hyväksytty kestävän kehityksen politiikka Oulu kasvaa kestävästi sisälsi kolme toisiinsa kiinteästi liittyvää pääkohtaa: asenteet, olosuhteet ja toimintatavat. Kunkin kohdalle kirjoitettiin, mitä se tarkoittaa kestävän kehityksen näkökulmasta, asetettiin paikalliset päämäärät ja esitettiin keinoja päämäärien saavuttamiseksi. Edellinen kestävän kehityksen politiikka-asiakirja on osoittautunut toimivaksi ja nyt laadittu "Oulu kasvaa kestävästi " -asiakirja onkin rakenteeltaan samanlainen. Päämäärät on tarkistettu tätä päivää vastaaviksi ja esimerkkejä toimenpiteiksi on esitetty tiivistetysti keskittyen oleellisiin ja mahdollisimman monen hallintokunnan ja liikelaitoksen toimintaan sopiviin. Kestävän kehityksen työ Oulussa, kuten monessa muussakin Euroopan kaupungissa käynnistyi vuonna 1994 hyväksytyn ns. Aalborgin julistuksen myötä. Oulu allekirjoitti julistuksen vuonna 1995 ja sitoutui kestävän kehityksen edistämiseen. Kymmenen vuotta myöhemmin kesällä 2004 Aalborg +10 -konferenssissa hyväksyttiin ns. Aalborgin sitoumukset, joiden avulla pyritään tehostamaan kuntien kestävän kehityksen työtä. Uutta politiikka-asiakirjaa laatiessaan työryhmä kävi läpi esitetyt sitoumukset. Tarkastelu osoitti, että kestävän kehityksen työ on Oulussa ollut pitkäjänteistä ja sitoumuksissa esitettyjä tavoitteita toteutetaan kestävän kehityksen toimintaohjelman avulla. Kestävän kehityksen politiikan päivittäneen työryhmän puheenjohtajana on toiminut Pekka Vuononvirta ympäristövirastosta ja jäseninä Markku Illikainen Oulun Jätehuollosta, Väinö Jounila teknisestä keskuksesta, Tapani Kurkela Oulun Energiasta, Matti Matinheikki Oulun Katutuotannosta, Tapani Mäkikyrö rakennusvalvontavirastosta, Jari Mäki- Runsas sosiaali- ja terveystoimesta, Jari Parkkonen liikuntavirastosta, Pekka Pasanen opetusvirastosta, Pekka Pesonen Oulun Vedestä, Mika Uolamo keskusvirastosta, Risto Vuoria kulttuuritoimesta, Juha Ojala keskusvirastosta (koordinaatio strategiaan) sekä ympäristövirastosta Marketta Karhu, joka on toiminut myös työryhmän sihteerinä. Lisäksi työryhmään on kutsuttu Kaisu Haapala nuorisotoimesta. Kestävän kehityksen politiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa
5 4 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAHTOTILA Vahvistetaan Oulun edellytyksiä kasvaa kestävästi pohjoisen Euroopan parhaaksi asuin- ja toimintaympäristöksi OULUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Kaupungin strategia Kestävän kehityksen politiikka Tilinpäätös ja toimintakertomus Seuranta - seurantaraportti - toimintakertomukset - ympäristöraportit Hallintokuntien ja liikelaitosten strategiat, talousarvio Kestävän kehityksen ohjelmat - hallintokuntien ja liikelaitosten kestävän kehityksen ohjelmat - ympäristöjärjestelmät, -ohjelmat - talousarvion tavoitteet Toteutus - perustehtävät - projektit, hankkeet - investoinnit
6 5 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA Oulun kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteena on saada aikaan pitkäjänteinen, kokonaisuuksia tarkasteleva toimintamalli, jonka tuloksena on ekologisesti ja taloudellisesti kestävä, sosiaalisesti ja kulttuurisesti monipuolinen kaupunki. Toimintaohjelma, luo jatkuvan prosessin, jota tarkennetaan ja täydennetään ja johon kaikki voivat osallistua. Toimintaohjelma muodostuu koko kaupungin toimintaa ohjaavasta kestävän kehityksen politiikasta politiikan päämäärät käytännön toimiksi konkretisoivista kestävän kehityksen ohjelmista seurannasta ja arvioinnista KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA Kaupungin kestävän kehityksen politiikka on strategiatason asiakirja, jossa esitetään kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävän toiminnan päämäärät. Politiikka luo tulevaisuudenkuvan kaupungista, jonka tavoitteena on ympäristön tilan jatkuva parantaminen, joka ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja perinteet ja jonka taloudellinen toimeentulo on vakaalla pohjalla. Kestävän kehityksen politiikka on kaupungin johdon tahdon ilmaisu siitä, minkälainen elinympäristö asukkaille halutaan tarjota. Kaupungin rooli paikallisena toimijana on keskeinen ja kestävän kehityksen politiikka on myös osa kunnallista suunnittelujärjestelmää. Politiikka on osa kaupungin pitkän aikavälin strategiaa ja osoittaa mihin suuntaan kaupunkia kehitetään. Kestävän kehityksen politiikka kannustaa kaupungin omaa henkilöstöä ja myös muita tahoja toimimaan ympäristön, terveyden, turvallisuuden ja talouden kannalta vastuullisella tavalla. Oululla on kaikki mahdollisuudet olla myös kestävän kehityksen huippuosaaja. KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMAT Oulun kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutuksen lähtökohtana on käytännön läheisyys. Jokaiselta hallintokunnalta ja liikelaitokselta edellytetään omaa konkreettista kestävän kehityksen ohjelmaa tai kestävän kehityksen periaatteisiin sitoutuvaa laatu- ja ympäristöjärjestelmää. Kestävän kehityksen ohjelmiensa ohella hallintokunnat ja liikelaitokset esittävät talousarviossa ympäristöä koskevat lähiajan toiminnalliset tavoitteensa. Kestävän kehityksen politiikan päivittämisen myötä myös hallintokunnat ja liikelaitokset joutuvat tarkastelemaan omaa toimintaansa. Hallintokunta- ja työyksikkökohtaisten ohjelmien päivityksen yhteydessä on tarpeen miettiä niiden toimivuus ja kattavuus sekä oman toiminnan että sidosryhmäyhteistyön kannalta. Kestävän kehityksen edistäminen on myös keskeinen osa päätöksentekoa, ja tieto hallintokuntien toimintatavoista ja toteutuneesta toiminnasta tulee tuoda tiedoksi lautakunnille vuosittain.
7 6 SEURANTA JA ARVIOINTI Kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutuminen edellyttää säännöllistä seurantaa sekä kuvaavien ja luotettavien indikaattoreiden kehittämistä. Kestävän kehityksen seurantaraportti esitetään kaupungin tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteenä vuosittain. Kestävän kehityksen lähiajan toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan samoin keinoin kuin muidenkin toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Kestävän kehityksen toimintaohjelman seurannasta ja kehittämisestä vastaa eri hallintokuntien edustajista koottu kestävän kehityksen seurantaryhmä. Yhteenvedon koko kaupungin kestävän kehityksen toiminnasta laatii ympäristövirasto, joka myös vastaa ohjelmien koordinoinnista ja sekä seurannan kehittämisestä. Vastuu tiedon tuottamisesta kuuluu hallintokunnille, jotka myös vastaavat lautakuntatason raportoinnista. Seurantaa tullaan kehittämään Suomen kuuden suurimman kaupungin kanssa vuonna 2004 yhteisesti sovitun menettelyn mukaisesti yhteisesti sovittuja indikaattoreita hyväksi käyttäen.
8 7 OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA I ASENTEET JOHTAVAT SITOUTUMISEEN Myönteinen asenne ympäristöä kohtaan vahvistaa valintoja kestävän kehityksen edistämiseksi olipa kyse omasta arkielämästä, työssä toimimisesta tai yhteisten asioiden hoitamisesta. Valinta paremman ympäristön puolesta edellyttää riittävää tietoa siitä, mitä pitää tehdä. Ympäristötietoisuuden kasvun myötä asenteet ja arvot muuttuvat ja vastuu ympäristöstä lisääntyy. Kestävä kehitys on jatkuvaa parantamista ja elinikäistä oppimista. Oulussa päämääränä on: ympäristötietoiset ja kestävän kehityksen edistämiseen sitoutuneet asukkaat, työntekijät, päättäjät ja yritykset kestävän kehityksen toteuttaminen jokapäiväisissä toimintatavoissa ja käyttäytymismalleissa asukkaiden aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen asuinympäristönsä kehittämiseen lisätä yleistä ymmärrystä kestävän kehityksen sosiaalisesta näkökulmasta Toimenpiteitä: Tunnistetaan kaupungin yksiköiden toiminnan ympäristövaikutukset ja -näkökohdat sekä kehitetään yksiköiden toimintaa siten, että kestävän kehityksen toiminta varmistuu. Ylläpidetään hallintokuntien kestävän kehityksen ohjelmia ja määritellään ympäristövastuut johtotasolta jokaiseen työntekijään. Kehitetään edelleen kestävän kehityksen mittareita, jotka kuvaavat kaupungin toiminnan ja kaupunkilaisten elämäntavan kestävyyttä sekä hyödynnetään nykyistä paremmin kestävän kehityksen seurannasta saatavia arviointitietoja. Jokaiselle kaupungin työntekijälle annetaan koulutusta ympäristöasioista, kestävän kehityksen toimintaohjelmasta sekä oman työn ympäristövaikutuksista. Lisätään päättäjien ympäristöosaamista tuottamalla riittävästi ympäristötietoa päätöksenteon pohjaksi. Tiedotetaan kestävän kehityksen edistämisestä ja mahdollisuuksista kaikille oululaisille eri keinoin hyödyntäen sähköistä viestintää ja erilaisia tapahtumia. Otetaan käyttöön tehokkaimmat keinot kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Lisätään eri asteisten koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatusta sekä seurataan koulujen kestävän kehityksen ohjelmien toteutumista koulujen oman seurantatyökalun avulla. Kehitetään uusia kestävää kehitystä edistäviä toimintamuotoja yritysten, yhdistysten ja järjestöjen toimintaan. Sisällytetään asuinalueiden ympäristöasiat säännölliseksi osaksi lähidemokratiatoimintaa asuinalueiden ympäristö/kestävän kehityksen ohjelmia apuna käyttäen.
9 8 II OLOSUHTEET LUOVAT MAHDOLLISUUDET Elinympäristö rakentuu luonnon olosuhteiden, kulttuurin ja elinkeinoelämän välisestä vuorovaikutuksesta. Hyvä elinympäristö tukee ja parantaa ihmisen omia edellytyksiä hallita elämäntilanteitaan, kehittää luovuuttaan sekä edistää terveyttään ja sosiaalista selviytymistään. Oulussa päämääränä on: kaupungin kehittäminen paikallisia luonnon ja kulttuurin ominaispiirteitä hyödyntäen ja kunnioittaen laadukas lähiympäristö sekä monipuoliset virkistys- ja vapaa-ajanviettoalueet ymmärtää suvaitsevaisuus, moniarvoisuus ja monikulttuurisuus voimavarana taata palveluiden saavutettavuudella kaupunkilaisten selviytyminen erilaisissa elämäntilanteissa Toimenpiteitä: Kehitetään asuinalueita tasapuolisesti kaupunkilaisten tasa-arvoisuudesta huolehtien sekä yhteenkuuluvaisuutta ja turvallisuuden tunnetta vahvistaen. Varmistetaan kaikessa suunnittelussa myös ympäristön kannalta hyvä lopputulos. Kehitetään virkistysalue- ja ulkoilureittiverkostoa huolehtimalla laadukkaan lähiympäristön säilymisestä ja tuottamisesta laajentamalla verkosto koko kaupungin kattavaksi muodostamalla toimivia alueita ja reittejä laajan käyttäjäkunnan tarpeisiin hyödyntämällä ympäristöarvoja (vesistöt, maisema, kulttuurihistoriallinen ympäristö) suunnittelun lähtökohtana Toteutetaan lähiliikuntapaikat kaikille asuntoalueille. Mahdollistetaan lähiympäristöön tukeutuva harrastustoiminta tuomalla kaupungin ja muiden tahojen järjestämää toimintaa asuinalueille ja hyödyntämällä olemassa olevia tiloja. Kehitetään seudullista palveluverkkoa organisoimalla palvelut vastaamaan muuttuvia tarpeita ja hyödyntämällä tehokkaasti olevia resursseja. Arvioidaan peruspalveluiden saavutettavuuden tavoiteltava taso asukkaiden ja kestävän kehityksen edistämisen näkökulmasta. Kannustetaan kulttuurintekijöitä uusiin ratkaisuihin ja luoviin kokeiluihin paikallisen kulttuurin vahvaa historiaa ja perinnettä hyväksikäyttäen. Käynnistetään hankkeita monikulttuurisuuden hyväksymiseksi ja hyödyntämiseksi. Pyritään tuottamaan kaikille väestöryhmille ryhmille esteetön elinympäristö sekä tuetaan ikääntyvän väestön kotona asumisen mahdollisuuksia.
10 9 III TOIMINTATAPAVALINNOILLA KOHTI JATKUVAA PARANTAMISTA MAANKÄYTTÖ JA LIIKENNE Kestävän kehityksen mukainen maankäyttö säästää kasvullista maata, uusiutumattomia luonnonvaroja ja energiaa, aiheuttaa mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja, turvaa luonnon monimuotoisuuden ja säilyttää alueen omaleimaisuuden. Liikennesuunnittelulla tuetaan joukkoliikenteen ja muiden henkilöautolle vaihtoehtoisten liikennemuotojen osuutta. Tuloksena on toimiva, viihtyisä, turvallinen ja taloudellinen yhdyskuntarakenne, joka sopeutuu muutoksiin ja luo tuleville sukupolville kehittämismahdollisuuksia. Oulussa päämääränä on: eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen moninaiskäytön periaatteella raakamaan säästäminen ja vanhojen teollisuus- ja muiden vastaavien alueiden uudelleenkäyttö joukkoliikenteen palvelutason ja käyttöasteen merkittävä kasvattaminen nykyisestä kaupunkiluonnon, rantojen, vesistöjen ja metsien hyvä saavutettavuus luonnon monimuotoisuudesta ja paikallisten luonnonvarojen riittävyydestä huolehtiminen Toimenpiteitä: Kehitetään kaupunkirakennetta seudullisesti siten, että maankäytön ja liikenteen suunnittelu tapahtuu samanaikaisesti ja että niiden vaikutusselvitykset tehdään riittävän monipuolisesti. Tiivistetään olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntämällä ensisijaisesti maankäytön muutosalueet ja tehostamalla vanhojen asuinalueiden maankäyttöä. Toteutetaan kaupunkimaisia asuinalueita, joiden asukasmäärä turvaa toimivat lähipalvelut, joukkoliikenteen kehittämismahdollisuudet ja luonnontilaisten alueiden säilymisen. Ajoitetaan uudisrakentaminen palveluiden ylimitoitusta välttäen ja olevia resursseja tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen. Lisätään keskustan vetovoimaisuutta kaavoittamalla lisää liiketilaa ydinkeskustaan ja sen liepeille toteuttamalla liikennejärjestelyjä, joilla pyöräilystä tehdään sujuvaa ja turvallista laajentamalla kävelyalueita ratkaisemalla huoltoliikenne- ja pysäköintiongelmat, ml. polkupyörät Nostetaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja käyttöastetta kehittämällä erityisesti työmatkaliikenteen palvelutasoa toteuttamalla joukkoliikennettä tukevia liikennejärjestelyjä lisäämällä vuorotiheyttä ja toteuttamalla citylinja parantamalla aikataulutietoutta reittien varsilla ja laajentamalla aikataulujen näyttö- ja opastusjärjestelmää
11 10 Kehitetään viherverkostoa turvaamalla virkistyskäytölle ja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle riittävät viheralueet ja viheryhteydet maankäytöltään muuttuvilla alueilla säilyttämällä luonnontilaiset ranta-alueet rakentamattomina ja yleisessä virkistyskäytössä laajentamalla verkosto kattamaan kauniit maisemat ja muut houkuttelevat ympäristöt Edistetään kerrostaloasumisen ja muun tiiviin asumismuodon houkuttelevuutta ympäristönparantamistoimilla. Huolehditaan siitä, että melu- ja tärinätasot eivät asuinalueilla nykyisestä nouse eikä uusia melulle ja tärinälle alttiita asuinalueita synny. TALOUDELLINEN KESTÄVYYS JA YRITYSTOIMINTA Kestävä kehitys edellyttää monipuolista, elinvoimaista ja ympäristövastuunsa tuntevaa elinkeinoelämää, jossa ympäristöasiat ovat osa yritysten johtamisjärjestelmää ja jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöasioiden hallinta ja osaamisen lisääminen luo pohjan menestyvälle yritystoiminnalle ja talouden kestävyydelle. Oulussa päämääränä on: monipuolinen ja paikallisesti kestävä elinkeinorakenne yritysten vastuu ympäristöasioiden hoitamisessa kattaa tuotteiden ja toiminnan koko elinkaareen ympäristötoiminnan taloudelliset tunnusluvut ovat osa talouden ja toiminnan seurantaa ympäristöteknologian osaamiskeskukseksi kehittyminen Toimenpiteitä: Sisällytetään kestävän kehityksen periaatteet kaupungin elinkeinostrategiaan. Edistetään työllistymistä aktiivisella, ympäristövaikutukset huomioonottavalla elinkeinopolitiikalla ja työllistämiskokeiluja toteuttamalla. Parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten ympäristöasioiden hoidon tasoa neuvontapalveluja sekä kaupungin ja yritysten ympäristöyhteistyötä kehittämällä. Edistetään ympäristöalan yhteistoimintasopimuksen kehittymistä ja käytännön toteutumista. Tuetaan teknologian uusia ympäristöä säästäviä mahdollisuuksia ja sovelluksia elinkeinoelämässä ja tarjotaan mahdollisuuksia uusien ympäristöystävällisten ratkaisujen kenttätestaukseen. Kehitetään maaseutualueiden matkailu- ja virkistyspalveluita kaupunkialueella ja seudullisesti. Laaditaan koko kaupungin kattava ympäristötilinpäätös. Otetaan ympäristötekijät osaksi kaupungin hankintojen valintakriteereitä tarjouspyyntöjen valmistelu- ja tilausvaiheessa. Kehitetään kaupungin toimintamalleja siten, että aktiivisesta jätteiden lajittelusta, veden- tai energiankulutuksen säästöistä koituu hyöty toiminnan toteuttajalle. Luodaan toimiva yhteistyö kaupungin yritystoiminnan kehittämisestä ja ympäristöasioista vastaavien tahojen kesken.
12 11 KUORMITUS JA KULUTUS Ihmisen toiminnasta ilmakehään, vesistöihin ja maaperään kohdistuva ympäristökuormitus ei saa vaarantaa terveellistä elinympäristöä eikä ylittää luonnon sietokykyä. Energiatalouden tulee olla säästäväistä ja tehokasta. Luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää tuotannon ja tuotteiden tarkastelun ulottamisen raakaaineista loppusijoitukseen. Oulussa päämääränä on: ilmanlaadun ja vesistöjen tilan parantaminen sekä maaperän ja pohjavesien puhtaudesta huolehtiminen raaka-aineiden ja energian käytön tehostaminen, päästöjen ja jätteiden määrien minimoiminen sekä hyötykäytön ja kierrätyksen edistäminen teknis-taloudellisesti järkevällä tavalla energianhuollon, rakentamisen ja muun toiminnan ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä kestävän kehityksen toimenpiteiden ulottaminen koko elinkaareen ympäristön aiheuttamien terveysriskien torjuminen sekä laadukkaat ja turvalliset elintarvikkeet kulutuksen vähentäminen ja ympäristöä säästävien tuotteiden käyttöönotto Toimenpiteitä: Käsitellään ilmaan, veteen ja maaperään joutuvia päästöjä kokonaisuutena ja sovelletaan ympäristöä kuormittavaan toimintaan taloudellisten resurssien rajoissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Turvataan ja parannetaan vesistöjen veden laatua tehostamalla haja-asutuksen jätevesien käsittelyä sekä maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimia sekä selvittämällä asemakaava-alueiden ulkopuolisten alueiden viemäröintimahdollisuuksia. Lisätään uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottomahdollisuuksia sekä varaudutaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön jo olemassa olevissa laitoksissa teknisten ja taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa. Kukin hallintokunta ja liikelaitos ottaa toiminnassaan huomioon mahdollisuudet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja energian säästämiseksi sekä käynnistää toimenpiteitä niiden toteuttamiseksi. Vähennetään liikenteen aiheuttamia hiukkaspäästöjä ja meluhaittoja kehittämällä huolto- ja kuljetusliikenteen logistiikkaa ja katujen kunnossapitoa sekä muuttamalla liikennekäyttäytymistä. Kaupungin kalustoa uusittaessa pyritään valitsemaan vähäpäästöisiä, monikäyttöisiä ja ympäristöystävällisiä ajoneuvoja ja laitteita. Kehitetään jätehuoltoa käynnistämällä Oulun seudun ja yhteistyöalueiden jätehuoltostrategiassa esitetyt toimenpiteet. Vähennetään kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää EU:n ja kansallisten säädösten edellyttämällä tavalla. Tehostetaan rakennusjätteen hyödyntämistä ja lajittelua kaupungin rakentamis- ja purkutoiminnassa. Ehkäistään ja vähennetään rakennuksen koko elinkaareen liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Turvataan riittävällä valvonnalla sekä elintarvikkeiden tuottajille ja käyttäjille suunnatulla tiedotuksella terveelliset ja turvalliset elintarvikkeet. Lisätään lähiruuan, ympäristömerkittyjen ja reilun kaupan tuotteiden määrää kaupungin toiminnassa.
13 12 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI I Asenteet johtavat sitoutumiseen II Olosuhteet luovat mahdollisuudet III Toimintatapavalinnoilla kohti jatkuvaa parantamista
14 Oulu kasvaa kestävästi KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA SEURANTA JA ARVIOINTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMAT TOTEUTUS Oulun kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelma Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka, 1997 Yhteenveto kestävän kehityksen toimintaohjelman laadinnasta ja toteutuksesta mennessä, 1998 Yhteenveto kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutumisesta Oulun kaupunki-organisaatiossa,1998 Yhteenveto kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutuksesta, 1999 Kestävän kehityksen seurantaraportti, 2000 Oulu kasvaa kestävästi - Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka, 2001 Kestävän kehityksen seurantaraportti, 2001 Kestävän kehityksen seurantaraportti, 2002 Kestävän kehityksen seurantaraportti, 2003 Kestävän kehityksen seurantaraportti, 2004
Oulun kaupungin painatuskeskus - 2001
OULUN KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA OULU KASVAA KESTÄVÄSTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA SEURANTA JA ARVIOINTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMAT TOTEUTUS Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17 12 2001
OULU KASVAA KESTÄVÄSTI
Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin
Ihmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
Lohjan kaupunginkirjaston kehittämisohjelma 2010-2017
Lohjan kaupunginkirjaston kehittämisohjelma 2010-2017 Visio Lohjan kaupunginkirjasto on näkyvä tiedon ja kulttuurin välittäjä ja kaikkien alueen asukkaiden käytössä Toiminta-ajatus Lohjan kaupunginkirjaston
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
AKEn ympäristöjärjestelmä
AKEn ympäristöjärjestelmä Suunnitelmallista ja tavoitteellista ympärist ristötyötä edistämäss ssä 30.9.2009 1 Historiaa LVMn hallinnonalan ensimmäinen ympäristöohjelma tehtiin vuonna 1994 (L53/94) Seuraava
Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmätyön käynnistäminen
Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmätyön käynnistäminen 10.3.2011 Tekninen johtaja Hannu Luotonen Kaupunkikehitys, Kouvolan kaupunki Merikeskus Vellamo, Kotka Esiintyjä 1 Kaupunkistrategia 2011- Esiintyjä
Hyvinvoinnin edistäminen
Hyvinvoinnin edistäminen keskeinen kestävyystavoite HVYINVOIPA-hankeen loppuseminaari 7.2.2014 Helsinki Helmi Risku-Norja, MTT Taloustutkimus NELJÄ YDINVIESTIÄ 1. Väestön hyvinvoinnin edistäminen on kestävyystavoitteiden
Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa
Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Vesiensuojelupäivät 7.-8.9.2011 Tarja Haaranen, YM Pro Saaristomeri ohjelmakokous 2012 Tarja Haaranen, YM Riku Lumiaro
Mitä on kestävä kehitys
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät
Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti
Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ympäristöministeriö Tampereen kaupunki Tampereen Kotilinnasäätiö Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Vaihtoehtoja ikäihmisen asumiseen
Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun
Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun 1 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta
Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016
Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on
HLJ 2011 -liikennejärjestelmäehdotus 2.3.2011
Liite 4 HLJ 2011 -liikennejärjestelmäehdotus 2.3.2011 Helsingin seudun liikenne 2.3.2011 Liikennejärjestelmän visio Korkealaatuiset ja ekotehokkaat liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet edistävät seudun
ULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ
ULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 25.8.2008 Voimaantulo: 1.9.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU 2 SOVELTAMISALA 2 1 Soveltamisala 2 2 LUKU 2 TOIMINTA-AJATUS JA JOHTAMINEN 2 2 Toiminta-ajatus
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
ELY-palvelut. Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015. Ylijohtaja Pekka Häkkinen
ELY-palvelut Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015 Ylijohtaja Pekka Häkkinen Maatilojen kannattavuus jo neljättä vuotta alamäessä LUONNOS 2 Kannattavuus nousuun Hallitusohjelman eväät Maakuntaohjelman linjaukset
Lähes nollaenergiarakentamisen säädösten valmistelusta
Lähes nollaenergiarakentamisen säädösten valmistelusta Kestävää kaupunkirakentamista Espoo 22.10.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa Mitä on laatu? Laatu on esim. asian, asiantilan, tuotteen, toiminnan ominaisuus, jolla kuvataan sitä, MISSÄ MÄÄRIN arvioinnin
Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä. Vanhusneuvosto 19.11.2014 Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila
Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä Vanhusneuvosto 19.11.2014 Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila Eduskunnan oikeusasiamies ja välikysymys vanhuspalvelulain taustalla Eduskunnan oikeusasiamies
Alavus Kuortane Töysä Kuntaliitoksen esiselvitys. Valtuustojen yhteisseminaarissa arvoidut kuntaliitoksen tavoitealueet. PwC
Alavus Kuortane Töysä Kuntaliitoksen esiselvitys Valtuustojen yhteisseminaarissa arvoidut kuntaliitoksen tavoitealueet Strateginen tavoitealue Ulkoinen paine yhdistyä ja vahvistaa asemia Kuntien kilpailu
Palosuojelurahasto 2025. Aktiivisesti ja avoimesti tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämisen puolesta
Palosuojelurahasto 2025 Aktiivisesti ja avoimesti tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämisen puolesta 1 1. Toimintaympäristön muutokset, joihin rahaston strategialla pyritään osaltaan vastaamaan
Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014
LIITTOUMAKORKEAKOULUT JA LAINSÄÄDÄNTÖ Liittoumakorkeakouluseminaari, Laurea 1.2.2012 Kommentit,Timo Luopajärvi Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014 Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen
Koulutusasiainvaliokunta
Mietintö 1 (6) Koulutusasiainvaliokunta Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta Esitykset 6.1.1 6.1.11 Kaikella koulutustoiminnallaan liitto tähtää siihen, että edunvalvonta- ja järjestötyö
KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA ESPOON KRISTILLINEN KOULU
KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA ESPOON KRISTILLINEN KOULU 1. LINJAUKSET 1.1. ARVOT Kestävä kehitys on Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistyksen arvojen mukaista toimintaa. Kestävä kehitys on oleellinen
Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen 26.1.2012
Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Katsauksen sisältö: 1. Tausta 2. Nykytila 3. Keinot 4. Tietotarpeet
Ilmakuvat: Lentokuva Vallas Oy / rakennusliike SRV Oyj. 12.2.2014 / Ksv / Anu Kuutti
Ilmakuvat: Lentokuva Vallas Oy / rakennusliike SRV Oyj ILLAN OHJELMA 18.00 Tilaisuuden avaus Suunnittelun lähtökohtia ja työn eteneminen, projektipäällikkö Anu Kuutti (Kysymyksiä ja vastauksia lyhyesti)
Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5. Ympäristölautakunta 54 13.06.2013
Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5 400/00.01.03/2013 54 Vuoden 2012 arviointikertomuksen käsittely ympäristölautakunnassa Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh. (09) 816 24830 etunimi.sukunimi@espoo.fi
ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020
POHJOIS-KARJALAN ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020 Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Miksi lähdettiin ohjelmaa tekemään? Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008): Valtioneuvosto
TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 TOHOLAMMIN KUNTA
TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 31.01.2014 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008
Pariisin ilmastosopimus
Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata
KUOPION KAUPUNKISTRATEGIAN ALUSTAVAT TAVOITTEET VUODELLE 2015
KUOPION KAUPUNKISTRATEGIAN ALUSTAVAT TAVOITTEET VUODELLE 2015 Kuopion kaupungin strategisia painotuksia lähivuosille ja vuodelle 2015 on valmisteltu palvelualueiden johtoryhmien seminaarissa sekä Kuopion
PIENEN KUNNAN ASUNTOTUOTANTOHAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Case Tervo
PIENEN KUNNAN ASUNTOTUOTANTOHAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Case Tervo Petteri Ristikangas Kunnanjohtaja Tervon kunta Tervo Tervo on vajaan 1700 asukkaan kunta keskellä järvirikasta Pohjois-Savoa. Sijainti
Kansallinen metsästrategia 2025
Kansallinen metsästrategia 2025 1 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen antama vastine ohjasi Kansallisen metsästrategia 2025:n laadintaa. Kansallinen
Satakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja. Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta 12.12.2014
Satakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta 12.12.2014 Taidetoimikunnan tehtävät Alueelliset taidetoimikunnat ovat Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelimiä,
ARENEn strategia 2010 2014. 15.9.2009 - Helsinki ARENEn hallitus
ARENEn strategia 2010 2014 15.9.2009 - Helsinki ARENEn hallitus ARENEn visio, toiminta-ajatus ja strategia VISIO SUOMALAISESTA AMMATTIKORKEAKOULUTUKSESTA Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja
ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA
ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA Elinikäisen oppimisen tarpeet ja rakenteet Paula Määttä Jyväskylän yliopisto (2000-2005): Opetuksen kehittämisryhmän pj. Avoimen yliopiston johtokunnan pj. Täydennyskoulutuskeskuksen
YHTEINEN OTE alkoholi-, huume- ja
YHTEINEN OTE alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN LAKI JA TOIMINTAOHJELMA TIETOA KUNTAPÄÄTTÄJÄLLE www.thl.fi/ ehkaisevapaihdetyo Tehoa haittojen ehkäisyyn,
HLJ 2015. Helsingin seudun asukkaiden liikkumisasenteita HLJ-barometri
HLJ 2015 Helsingin seudun asukkaiden liikkumisasenteita HLJ-barometri HLJ-barometri kertoo asukkaiden mielipiteistä HLJ-barometri on HSL:n toukokuussa 2013 tekemä mielipidekysely, jossa selvitettiin Helsingin
Vuosittainen raportti
Vuosittainen raportti Eeva Ruutiainen, terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus, Väestöterveyttä yhteistyöllä -hanke 15.5.2014 Hyvinvointikertomuksen vaiheet 2014 ILO
Elinvoiman eväät Kunta elinvoiman johtajana -hanke 2012 2014
Elinvoiman eväät Kunta elinvoiman johtajana -hanke 2012 2014 Kansikuva: Heli Sorjonen Suomen Kuntaliitto Helsinki 2013 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki Puh. 09 7711, faksi 09 771 2291
Auli Korhonen, neuvotteleva virkamies, TEM Hyvinvointialan toimialatietopäivä, Joensuu 2.2.2011
HYVÄ hanke - missä mennään? Auli Korhonen, neuvotteleva virkamies, TEM Hyvinvointialan toimialatietopäivä, Joensuu 2.2.2011 Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen - HYVÄ 2010 PÄÄTAVOITE
Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.
Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.2012 Kaupan oppaan tilanne Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskeva
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: arvioi oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista. täsmentää
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi
9.11.2012 Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi 9.11.2012 Taustaa -53 miljardia panostus
Liikennepolitiikalla elinvoimaa. Minna Kivimäki, Fintrip-seminaari 11.6.2014
Liikennepolitiikalla elinvoimaa Minna Kivimäki, Fintrip-seminaari Millaista maailmaa varten liikennepolitiikkaa tehdään? Energiamurros Fossiiliset sähkö, vety, biokaasu, Teknologiakehitys mahdollistaa
ARJEN KESKIÖSSÄ HELSINKI 7.3.2013 MARTTI NORJA
ARJEN KESKIÖSSÄ HELSINKI 7.3.2013 MARTTI NORJA Seinäjoki 2005 ja 2009 kuntaliitosten jälkeen Pinta-ala kasvoi yli kymmenkertaiseksi ja on nyt 1469 km2 Asukkaita tällä hetkellä lähes 60000 ja väkiluku kasvaa
TYÖSUUNNITELMA 1(6) Helsinki Vantaa-selvitys Seurantaryhmä 11.12.2009. Tausta ja tavoitteet
1(6) Helsinki Vantaa-selvitys Seurantaryhmä 11.12.2009 TYÖSUUNNITELMA Tausta ja tavoitteet Selvitystyön vaiheet Tavoitteena on selvittää Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja
tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015
Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015 Miksi biotaloutta on niin vaikea ymmärtää? 2 2 Biotalous vastaa kolmeen kysymykseen Biologisten luonnonvarojen hoito, käyttö ja jalostus
Uudenmaan ympäristökeskuksen toimenpiteitä Itämeren pelastamiseksi. Itämerihaasteen kansallinen seminaari
Uudenmaan ympäristökeskuksen toimenpiteitä Itämeren pelastamiseksi Itämerihaasteen kansallinen seminaari Päivi Blinnikka 1 Ympäristöhallinto Aluehallinto Alueelliset ympäristökeskukset 1 Uusimaa 2 Lounais-Suomi
Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen
Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen Mikä on liikkumissuunnitelma ja miksi se kannattaa tehdä? Liikkumissuunnitelma antaa konkreettisen suunnan Liikkumissuunnitelma
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle
ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU 27.4.2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS Johdanto...1 1 Toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja kv-henkilöstöpalveluiden kehittyminen...2
Elinvoimaa lähiöihin. Kehittyvä Pansio-Perno. Minna Sartes, toimialajohtaja vapaa-aikatoimiala. Pekka Sundman, johtaja konsernihallinto 17.3.
Elinvoimaa lähiöihin Kehittyvä Pansio-Perno Minna Sartes, toimialajohtaja vapaa-aikatoimiala Pekka Sundman, johtaja konsernihallinto 17.3.2016 Turun kaupungin visio Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti
MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA -Infrahankkeiden näkökulma Mikko Leppänen 28.5.2013 Infrarakentaminen vuonna
Porin seudun kehittämiskeskustelu 2013
Porin seudun kehittämiskeskustelu 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus Alueidenkäyttö Anna-Leena Seppälä ELY edistää kulttuuriympäristön hoitoa ja kulttuuriperinnön vaalimista Rakennusperintöaiheiset seminaarit
Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Täydellisesti integroitu järjestelmä Integraation hyödyt mahdollista saavuttaa, jos lähtökohtana asiakas, ei hallinnonala
Ajankohtaista maahanmuutosta - mikä on kansanopistojen rooli? Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä, Turun Kristillinen opisto 29.1.
Ajankohtaista maahanmuutosta - mikä on kansanopistojen rooli? Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä, Turun Kristillinen opisto 29.1.2013 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Pääministeri Jyrki Kataisen
-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8
Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8 Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen
KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA
KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian
ASEMAKAAVOJEN ULKOPUOLISEN RAKENTAMISEN SEUDULLISET PERIAATTEET
ASEMAKAAVOJEN ULKOPUOLISEN RAKENTAMISEN SEUDULLISET PERIAATTEET Seutuhallitus 30.1.2013 Kuntajohtajakokous 14.12.2012 Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä 5.12.2012 1. PERIAATTEIDEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yhdyskuntarakenteen
Kestävän kehityksen strategia 2015
Kestävän kehityksen strategia 2015 KESTÄVÄ KEHITYS OSANA JOKAISEN ARKEA Yhtymähallitus 1. Johdanto... 3 1.1. KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIAPROSESSI... 3 1.2. KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIAN NÄKÖKULMAT...
YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa
Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen
Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen Vammaisten palveluista hallitusohjelmassa Jatketaan vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanoa. Erityisenä
HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Talous ja kehittäminen/oka TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI 1/2007
HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Talous ja kehittäminen/oka TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI 1/2007 Kslk 19.4.2007 2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO 3 2. TALOUSARVIO 3 2.1. Toimintamenot
Joukkoliikennepalvelujen markkinoinnin ja kehittämisen asiakasarvoselvitys
Joukkoliikennepalvelujen markkinoinnin ja kehittämisen asiakasarvoselvitys Nykyisillä resursseilla enemmän asiakkaita, käyttöä ja suosittelua: Millaiset palvelut tuottaisivat arvoa asiakkaille? Miten niistä
Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos
Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Vakiintuneen määritelmän mukaan kestävä kehitys on kehitystä, joka
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 27.2.2014 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaalihuollon kehittämistoimintaa
Tieliikenteen turvallisuudesta 2012. Anna Liisa Tarvainen.
Tieliikenteen turvallisuudesta 2012 Anna Liisa Tarvainen. Linjauksia Hallitusohjelmasta poimittua Sisäisen turvallisuuden tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Poliisipalvelut turvataan
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Joensuun tulevaisuusfoorumi 15.3.2010
Kohti vähäpäästöistä Suomea Joensuun tulevaisuusfoorumi 15.3.2010 Tulevaisuus- selonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050
Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset ja yritykset energiamurroksen
Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) - Ohjelma-alue - Toimintalinjat - Toteutustilanne - Miten NPA toteuttaa Itämeristrategian
Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) - Ohjelma-alue - Toimintalinjat - Toteutustilanne - Miten NPA toteuttaa Itämeristrategian tavoitteita? Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1)
Niemenkulman vanha koulu. Yhdistysten talot ja tilat ilta 3.5. Vartsala Terhi Ajosenpää
Niemenkulman vanha koulu Yhdistysten talot ja tilat ilta 3.5. Vartsala Terhi Ajosenpää Niemenkulman koulu yi Koulun käyttötarkoitus muotoutunut vuosien saatossa tilanteiden mukaan o Rakennettu kansakouluksi
Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2016. Strategiset päämäärät:
1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2016 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on
LUONNOLLISESTI TÖISSÄ Green Care
LUONNOLLISESTI TÖISSÄ Green Care Ohjausryhmä Pekka Stenfors Luonnollisesti töissä -hanke lyhyesti Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja toimintaa hallinnoi Porin kaupungin työllisyysyksikkö.
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset ELY-keskuksissa Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan ELY
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset ELY-keskuksissa Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan ELY Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ETOK Osaaminen ja kulttuuri
Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella 2008-2012
Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella 2008- Sauli Rouhinen Ympäristöministeriö / kestävän kehityksen sihteeristö Smolna 24.4.2008 1 Kestävä kehitys mahdollisuuksien luomisena Kestävä kehitys
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
Jyvälle palvelumuotoilusta on palvelumuotoilun ja verkostoitumisen tapahtuma hoiva-, hyvinvointi- ja matkailuyrityksille.
Jyvälle palvelumuotoilusta - tapahtuma 27.11.2014 Haluatko kehittää omaa liiketoimintaasi? Hyödynnätkö maaseudun kallisarvoisinta resurssia - luontoa - palveluliiketoiminnassa? Haluatko löytää liikekumppaneita
Kestävä kehitys autoalalla
Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän
ATK- päivät Maakuntamallin toteutus Pentti Itkonen
ATK- päivät Maakuntamallin toteutus Pentti Itkonen Palvelun kehittämisen vaiheet Erillinen hierarkia Hallinnollinen integraatio Toiminnallinen integraatio Ekosysteemi ENNEN KÄÄNNEKOHTA TULEVAISUUS Kunta
Salon kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelma vuosille 2016 2020
Dnro 1680/11.00.01.00/2015 Salon kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelma vuosille 2016 2020 Ilmasto- ja ympäristöryhmä Dnro 1680/11.00.01.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 20.1.2016 7, kaupunginhallitus
KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN
KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN Keuruun kaupunkia johdetaan seuraavien asiakirjojen pohjalta: 1. Keuruun kaupungin johtamisen periaatteet 2. Keuruun kaupungin hallintosääntö 3. Keuruun kaupungin organisaatiosääntö
Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan
Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi
Kaija Blom suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto. 8.9.2014 Mikkeli. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kaija Blom
Kuntakyselyn tuloksia Itä-Suomesta nuorisotakuun kannalta Miten kunnat ovat järjestäneet nuorten ohjausja palveluverkostoja ja miten ne tukevat nuorisotakuun onnistumista? Kaija Blom suunnittelija Itä-Suomen
ORIVEDEN KAUPUNKI STRATEGIAN PÄIVITYS. Aija Tuimala FCG Konsultointi. 14.6.2016 Page 1
ORIVEDEN KAUPUNKI STRATEGIAN PÄIVITYS Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.6.2016 Page 1 ORIVEDEN KAUPUNGIN STRATEGIA - TAUSTAA Strategia on päivitetty 28.10.2013 Toimintaympäristömuutosten vuoksi strategiaa
Sosiaalinen, inhimillinen ja ekologinen kestävyys - sosiaali- ja terveysturvan haasteena
Sosiaalinen, inhimillinen ja ekologinen kestävyys - sosiaali- ja terveysturvan haasteena Aila-Leena Matthies Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Ekososiaalisen kestävyysajattelun ajankohtaisuus
TYÖELÄMÄ- JA YHTEISKUNTATAIDOT JA OHJAUS. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus 29.2.
TYÖELÄMÄ- JA YHTEISKUNTATAIDOT JA OHJAUS Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus 29.2.2012 OPISKELIJAN TUKEMINEN JA OHJAUS opastamista kotoutumiskoulutuksen
Joensuun seudun hankintatoimen strategia
Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä
LAPPEENRANNAN JOUKKOLIIKENNE 2020
LAPPEENRANNAN JOUKKOLIIKENNE 2020 LIIKENNESEMINAARI 27.1.2012 TONI JOENSUU, DI Tavoite Ohjelmatyön tavoitteena on luoda pitkäjänteinen, tavoitteeltaan ja rahoitukseltaan realistinen ohjelma, joka ohjaa
KIVIRANTA, ASEMAKAAVAMUUTOS
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 25.2.2016 1(7) KIVIRANTA, ASEMAKAAVAMUUTOS 25.2.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus
POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
Ajankohtaista koulutuspolitiikassa. Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.
Ajankohtaista koulutuspolitiikassa Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.2013 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Suomen kokonaistuotanto jää tänä
Kuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS. Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.
Kuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.2012 1. Taustaa Esityksen rakenne 2. Kuntien erityisliikunnan lainsäädäntö
Sähköinen hyvinvointikertomus PERTUNMAAN KUNTA HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2012 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2013
Sähköinen hyvinvointikertomus PERTUNMAAN KUNTA HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2012 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2013 KH 6/2012: Hyvinvointityöryhmä Kunnanjohtaja Juha Torniainen Rehtori/ koulutoimen johtaja
Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue
Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue Vanhusneuvosto uusi mahdollisuus ja mahdollistaja Innoittaja: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i tukemisesta sekä iäkkäiden