LAHDEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2006
|
|
- Jorma Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAHDEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2006
2 LAHTI, KESTÄVÄSTI KEHITTYVÄ KAUPUNKI LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Lahden kaupungin ulkoisia vahvuuksia ovat sen sijainti ja yhteydet, tiivis ja toimiva kaupunkirakenne sekä monipuolinen luontoympäristö ja hyvät virkistysmahdollisuudet. Uudessa strategiassa todetaan, että kaupungin kestävä kehitys merkitsee ympäristövaikutusten huomioimista suunnittelussa ja rakentamisessa ja että ilmastomuutoksen vaikutusten huomioiminen on tässä työssä keskeisellä sijalla. Näiden päämäärien toteutumiseen vaikutetaan hyvällä kaupunkisuunnittelulla, ympäristökuormitusta vähentämällä sekä vaalimalla monipuolista ja määrältään riittävää viherympäristöä sekä puhtaita, vaativaan virkistyskäyttöön soveltuvia vesistöjä. Lahden kaupunki uudisti vuonna 2006 ympäristöpolitiikkansa. Se ilmai see kaupungin sitoutumista hyvään ympäristöasioiden hoitoon ja kestä vän kehityksen edistämiseen. Lahdessa on vuoden 2006 aikana kohennettu ympäristön tilaa mm. panostamalla pilaantuneiden maa-alueiden puhdistukseen ja melusuojauksien rakentamiseen. Lahden seudun ympäristölautakunta aloitti toimintansa ja vuoden aikana on huomattu, että yhteistyöllä naapurikuntien Hollolan ja Nastolan kanssa ympäristöasioiden hoito sujuu mallikkaasti. Lautakunnan alaisuudessa toimivan Lahden seudun ympäristöpalvelut yksikön henkilökunta palvelee laajalla ympäristönsuojelun asiantuntemuksella kaikkien kolmen kunnan asukkaita, yrityksiä ja muita toimijoita tavoitteenaan hyvä ja viihtyisä elinympäristö sekä ympäristöongelmien synnyn ennaltaehkäisy. Pitkäjänteinen työ alueemme ympäristöosaamisen vahvistamiseksi on kantanut hedelmää. Lahden seudun ympäristöklusteri vahvistaa alueellista ympäristötoimijoiden joukkoa ja sillä on niin kansallista kuin kansain välistä vaikutusta. Lahti haluaa olla kestävästi kehittyvä kaupunki, joka kehittää jatkuvasti omaa toimintaansa ja edistää ympäristömyönteisempää organisaatiokulttuuria. Kaupungissa ollaan parhaillaan laatimassa uutta ympäristöstrategiaa. Kaupunkikonsernin ympäristöjohtamisjärjestelmä määrittelee eri toimijoiden vastuut ja velvoitteet. Jatkuva ja systemaattinen kehityksen sekä resursoinnin seuranta vuosittain laadittavan ympäristötilinpäätöksen muodossa varmistaa ajankohtaisen tiedon ja valmentaa organisaatiota kohtaamaan paremmin tulevia ympäristöhaasteita. Kaupunki ei toimi ympäristöasioissa kuitenkaan yksin vaan alueella on monia ympäristövastuullisia toimijoita. Yksi hieno esimerkki on Vesijärvi, jonka vesien äärelle kaupunki on kasvanut. Sen hoidon ja suojelun tukijaksi on halunsa ilmoittanut joukko kuntaorganisaation ulkopuolisia toimijoita, lähinnä elinkeinoelämän edustajia! Lisäksi monet yksittäiset kansalaiset toimivat talkoohengessä lähiympäristön parantamiseksi tai muuten ympäristöystävällisesti arkipäivässään. Lahdessa Mika Mäkinen va. Kaupunginjohtaja Kari Porra Ympäristöjohtaja Valtuuston päätös 51 Lahden kaupunkikonsernin ympäristöpolitiikka ohjaa kaupungin toimialojen, liikelaitosten ja yhtiöiden toimintaa ympäristöasioissa. Ympäristöasioiden hoito on osa hyvää taloudenpitoa ja toiminnan jatkuva parantaminen takaa, että Lahti on ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen edistäjänä edelläkävijöiden joukossa. Ympäristöpolitiikan toteuttamista seurataan ja siitä raportoidaan lahtelaisille, kaupunginhallitukselle, kaupunginvaltuustolle ja eri sidosryhmille. Ympäristöpolitiikka toteuttaa osaltaan kaupunginvaltuuston hyväksymää Lahden kaupungin strategiaa. Lahden ympäristöpäämäärät, joiden toteuttamiseksi kaupungin toimialat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat toimintaansa soveltuvia yksityiskohtaisempia ympäristötavoitteita: Ympäristön viihtyisyyttä ja terveydellistä laatua parannetaan Ympäristökuormitusta vähennetään Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistetään Ympäristön maisema- ja kulttuuriarvoja vaalitaan Pohjavesien laatu ja määrä turvataan Järvien virkistys- ja luontoarvoja vaalitaan Luonnon monimuotoisuutta suojellaan Ympäristöklusteria kehitetään Ympäristöasiat kytketään osaksi opetusta kaikilla kouluasteilla Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään Toimialojen johtajat ja liikelaitosten sekä yhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat ympäristöpolitiikan toteuttamisesta omissa organisaatioissaan. Konsernin työntekijät ja luottamushenkilöt ovat tietoisia omasta vastuullisesta roolistaan ympäristöasioissa. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen sisällytetään kaupunkikonsernin yksiköiden toimintajärjestelmiin. Päätöksenteon kaikilla tasoilla tarkastellaan päätöksien vaikutuksia ympäristöpäämääriin. Lahden kaupunkikonserni toimii yhteistyössä asukkaiden, yritysten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa yhteisen ympäristön hyväksi. 2 3
3 LAHDEN YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT JA SEURANNAN TUNNUSLUVUT Lahden ympäristötilinpäätös 2006 esittelee ympäristön tilaa ympäristötunnuslukujen ja sanallisen selostuksen muodossa. Tilinpäätös julkaistaan vuosittain ja se kuvaa Lahden ympäristöpolitiikan toteutumista. Tilinpäätöksen otsikointi vastaa ympäristöpolitiikan (kaupunginvaltuusto ) päämääriä. Tunnuslukujen säännöllinen seuranta yhdessä tiedostossa on aloitettu ympäristötilinpäätöksen muodossa vuodesta Ympäristötilinpäätökseen on kuvattu pidemmän ajan muutosta eri värisillä nuolilla. Vihreä nuoli tarkoittaa positiivista muutosta, punainen negatiivista ja sininen ei suurta muutosta. Tilinpäätökseen on koottu kaupunkikonsernin ympäristötoiminnan tuottoja ja kustannuksia. Ympäristötilinpäätös on koottu kaupunkikonsernin yhteistyönä. Ympäristön viihtyisyyttä ja terveydellistä laatua parannetaan Ympäristökuormitusta vähennetään Energiantuotannon määrä ja siitä aiheutuvat päästöt ovat riippuvaisia ulkolämpötilasta, valtakunnallisesta energian tarpeesta ja sähkönhankintatilanteesta. Hiilidioksidipäästöt energiantuotannossa ovat lisääntyneet, koska Kymijärven voimalaitos tuotti vuonna 2006 enemmän sähköä kuin edellisenä vuonna. Hiilidioksidipäästöt ovat kasvihuonepäästöjä, joiden vähenemiseen Lahdessakin pyritään. Loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen eli kaatopaikkajätteen määrä asukasta kohden on edelleen hieman vähentynyt. Loppusijoitettavaksi yhdyskuntajätteeksi lasketaan kotitalouksien, kaupan, laitosten ja pienyritysten kaatopaikkajäte. Kaatopaikkajätteen syntyä on ehkäisty ympäristötietoisuuden lisäämisellä, lajitteluneuvonnalla, maksuohjauksella ja kierrätyskeskusten palveluilla. Lupaehtojen edellyttämät puhdistusvaatimukset täyttyivät jäteveden puhdistuksessa. Vuonna 2006 lupaehdot tiukentuivat biologisen hapenkulutuksen osalta ja kokonaistypen poistovaatimus tuli voimaan Kariniemen lisäksi myös Ali-Juhakkalan puhdistamolla. Ympäristön terveydelliseen laatuun ja viihtyisyyteen Lahdessa vaikuttavat esimerkiksi keskustan ilmanlaatu, sisäilmanlaatu ja melu. Liikenteen päästöt vaikuttavat erityisesti keskustan ilmanlaatuun. Ilmanlaadun kannalta huonot päivät johtuvat pääosin kevään katupölystä. Katujen tehokas ja nopea puhdistaminen vähentävät kevätpölyhaittoja. Haittoja on pyritty minimoimaan yhteistyössä Kunnallistekniikan kanssa. Päivien lukumäärä, jolloin ilmanlaatu on ollut huonoa, vrk Melualueen tonttien %-osuus kaavoitetuista omakoti tonteista Melualueen asuntojen %-osuus kaavoitetuista kerrostaloneliöistä Lahden kaupungin terveysvalvonta saa vuosittain noin 200 tarkastuksiin johtavaa valitusta sisäilmanlaadusta. Suurin syy huonoon sisäilmanlaatuun ovat mikrobit, kuten home, sekä orgaaniset hiilivedyt ja huono ilmanvaihto. Huono sisäilmanlaatu aiheuttaa tuntuvia kustannuksia sairaspoissaoloina ja rakennusten korjauskustannuksina. Liikenteen kasvun myötä melusta on muodostunut kasvava ympäristö- ja terveyshaitta Lahdessa. Melua torjutaan suunnittelun ja melusuojausten avulla, joita on toteutettu vilkasliikenteisten väylien varressa B 0 41 Kaupungin virastojen ja laitosten tuottaman kaatopaikkajätteen määrä, t Loppusijoitettavan yhdyskunta jätteen määrä / asukas, kg Hiilidioksidipäästöt energian tuotanto ja teollisuus, t Typenoksidien päästöt, liikenne, t Puhdistamojen kautta tulevat fosforipäästöt Porvoonjokeen, t Puhdistamojen kautta tulevat typpipäästöt Porvoonjokeen (NH4), t Puhdistamojen kautta tulevat BHK7-päästöt** Porvoonjokeen, t 2,7 2,8 3,0 9,6 9,5 59,1* 57,9 64, C ,8 28,8 140 * Vuonna puhdistamoiden saneeraukset ja rankkasateet vaikuttivat ammoniumtypen tuloksiin. ** Biologinen hapenkulutus osoittaa miten paljon veden lika-aineet kuluttavat hajotessaan vesistöstä happea. 4 5
4 Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistetään Ympäristön maisema- ja kulttuuriarvoja vaalitaan Yli puolet Lahden seudulla syntyvistä jätteistä saadaan hyötykäyttöön. Hyötyjätteeksi lasketaan paperi, pahvi, keräyskartonki, lasi, metalli, erilliskerätty energiajäte sekä erilliskerätty biojäte. Uusiutuvien polttoaineiden ja energiajätteen käyttö energiantuotannossa on lisääntynyt lajittelujärjestelmien kehittyessä. Kaukolämpöön liittyneiden asukkaiden osuus on yli 90 % Lahden lämmitettävistä kiinteistöistä. Vuonna 2006 uusia kaukolämpöasiakkaita liitettiin 199 kpl ja maakaasuasiakkaita 25 kpl kaukolämpöverkkoon. Vedenkulutukseen asukasta kohden lasketaan sekä asutuksessa, teollisuudessa ja palveluissa käytetty vesi että sammutus- ja vuotovedet. Kerrostaloasukkaan henkilökohtainen vedenkulutus vaihtelee 60 l ja 250 l välillä vuorokaudessa. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste, % Uusiutuvien polttoaineiden osuus energian tuotannosta, % 55 Sähkön kulutuksen kasvu on jatkunut pidemmällä aikavälillä valtakunnallisesti noin kahden prosentin kasvuvauhtia. Sähkön kulutuksen kasvu liittyy yleiseen kulutuksen kasvuun. Tietoja sähkön kulutuksesta vuonna ei ole saatavilla. Kaupungin energiankulutus koostuu käytetystä lämmöstä, sähköstä ja vedestä. Kaupunki on tehnyt KTM:n kanssa energia- ja ilmastosopimuksen energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseksi. Kaupunki toimii aktiivisesti energia- ja materiaalitehokkaiden hankintojen kehittämiseksi, mutta suurimpien hankintojen osalta ympäristöasioiden huomioimisessa olisi vielä parantamisen varaa. Lahden liikenteen kehitys vastaa valtakunnallista toteutumaa. Henkilöautoliikenne kasvaa jatkuvasti, mutta joukkoliikenteen matkustajamäärä on vähentynyt hiljalleen pidemmällä aikavälillä. Kevyen liikenteen väylien määrä lisääntyy hieman vuosittain ,6 7,1 6,4 Veden kulutus, l/asukas/vrk Sähkön kulutus, kwh /asukas vuosittain Sähkön ominaiskulutus kaupungin kiinteistöissä, kwh/r-m 3 17,2 16,8 16,8 Lämmön kulutus kaupungin kiinteistöissä, kwh/r-m 3 47,9 47,2 47,9 Ympäristönäkökohdat huomioitu tarjouspyynnöissä, % Ajoneuvoliikenteen suhteellinen muutosindeksi * Julkisen liikenteen käyttäjämäärä, matkaa/asukas vuosittain ,9 108,1 107, Yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet, km Autoistuminen, henkilöautojen määrä/1000 as C 16, , , C C * Ajoneuvoliikenteen suhteellisessa muutosindeksissä on Lahdessa kymmenen eri kohdetta, joiden liikenne määriä seurataan Lahdessa rakennetun ympäristön maisemaan, viihtyisyyteen sekä kulttuuriarvojen säilymiseen vaikuttavat liikenteen kasvu, tiivistysrakentaminen sekä kaupan ja elinkeinorakenteen nopeat muutokset. Maisemalliset, kaupunkikuvalliset ja kulttuuriset luonnonarvot pyritään ottamaan huomioon maankäytönsuunnittelussa. Suojellut arvokkaat alueet on pyritty suojaamaan asemakaavoilla hyvin varhain, mistä syystä rakennetun ympäristön suojeluala ei ole enää kasvanut lähivuosina. Lahdessa kaavoitettuja puistoja on 1888 ha ja asemakaavamääräyksin suojeltuja tontteja 961 kpl. Puistojen ja viheralueiden osuus asema kaavoitetuilla alueilla, % Asemakaavamääräyksillä suojellut arvokkaat alueet, tonttien lukumäärä Suojeltavat rakennukset, lukumäärä Perinnemaisemat, ha 26,6 26,6 * Tapanilan omakotialueen kaava Pohjavesien laatu ja määrä turvataan Pohjaveden paremman laadun turvaamiseksi raakavettä tarkkaillaan pohjavedestä, pohjaveden muodostumisalueilla ja vedenottamoilla. Vuonna 2006 otettiin käyttöön uusi valvontatarkkailuohjelma, johon on keskitetty sekä terveys- että ympäristöviranomaisten edellyttämä vedenlaadun ja ympäristön tarkkailu. Vuonna 2006 otetut verkostovesinäytteet täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimus- ja suositusarvot. Launeen vedenottamolla ja Urheilukeskuksen veden ottamon toisessa kaivossa on edelleen jat- Pohjaveden sähkönjohtavuus, Urheilukeskus, µs/cm Pilaantumisen vuoksi käytöstä poissa oleva vedenottokapasiteetti, % Pilaantuneiden maiden puhdista misesta tehdyt päätökset * 1983 B B 26, kettu puhdistuspumppausta torjunta-ainejäämien vuoksi. Vertailtaessa eri vuosien tuloksia toisiinsa, havaitaan pohjavesiesiintymissä tapahtuneen pientä likaavien aineiden vähentymistä. Siten pitkäjänteinen pohjaveden suojelutyö on tuottamassa tulosta parantuneena pohjaveden laatuna. Pilaantuneita maita koskevat päätökset tehdään Hämeen ympäristökeskuksessa. Pohjavesien laatua ja maaperää uhkaavat öljytuotteet ja muut kemikaalit kuten torjunta-aineet ja liuottimet
5 Järvien virkistys- ja luontoarvoja vaalitaan Luonnon monimuotoisuutta suojellaan Vesijärvi, Enonselän levämäärä Klorofylli a:n maksimimäärät, µg/l Vesijärvi, Enonselän näkösyvyys, m 1,8* 2,2 2,3 Alasenjärvi, näkösyvyys, m 3,1 3,0 3,3 Vesijärven hoitokalastussaaliit, t Vesijärvi-projektissa on jatkettu vuonna 2006 konkreettisia vesiensuojelutoimenpiteitä koko valuma-alueella. Vesiensuojelua, kunnostustöitä ja hoitokalastusta on toteutettu laajalti. Jätevesitarkastuksia on tehty Asikkalassa, Hollolassa ja Nastolassa. Enonselän kuntoon on kiinnitetty huomiota kalaistutuksin ja hoitokalastuksella. Enonselän kesäinen happitilanne oli huono, mutta pahoja leväongelmia ei kuitenkaan esiintynyt. Hoitokalastustoiminta on vähentynyt hieman aiemmasta projektirahoituksen rajallisuuden ja sääolosuhteiden vaihtelevuuden vuoksi. Lahden seudun muita järviä hoidettiin Päijät-Hämeen järvien kuormituksen pienentäminen hankkeen toimenpitein. Erityistä huomiota kiinnitettiin järviin laskevien ojien kuormituksen leikkaamiseen laskeutusaltaita ja kosteikkoja rakentamalla. Uusien asuntoalueiden rakentaminen ja hulevesien viemäröinti aiheuttavat merkittä vän lisän Alasenjärveen ja Kymijärveen päätyvään ravinnekuormitukseen. Suurimpia sade vesiviemäreitä ei johdeta enää suoraan järveen, vaan niiden vedet käsitellään laskeutusaltaissa ja kosteikoissa. Vesistöjen ja ojien veden laatua seurataan näytteenotoilla. Lisäksi toteutetaan hoitotoimenpiteitä, joilla estetään rantarakentamisen haitallisia vaikutuksia. 12 3,5 4,6 125 * Vuoden 2006 tunnusluku on elokuulta, kun aiemmat näkösyvyydet on laskettu vuoden keskiarvoina. Lahden kaupunkimetsien hoidossa on painotettu virkistys- ja suojeluarvoja, jotka mahdollistavat myös luonnon monimuotoisuuden suojelun. LUMO- kohteista (luonnon monimuotoisuus) n. 300 on koottu tietokantaan, joista noin 80 avattiin kaupunkilaisten käyttöön vuonna EU -direktiivilajien (esim. liito-orava) kartoituksia jatkettiin. Vuonna 2006 Linnaistensuon suojelualueen pitkospuut uusittiin ja Pesäkallion luonnonsuojelualueen opastaulut kunnostettiin. Kaupungin metsiä hoidetaan FFCS ja FSC sertifikaattien edellyttämällä tavalla. FSC sertifikaatti myönnettiin kaupungille. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen alueiden %-osuus maa-alasta Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut alueet kaupungin omistamilla mailla, ha Ympäristöklusteria kehitetään Lahden alueen elinkeinostrategia vuosille painottaa ympäristöosaamisen keskeisyyttä eri koulutus- ja tuotantoalojen kehittämiskohteena. Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n klusterityössä priorisoidaan ympäristöklusteri keihäänkärkiklusteriksi. Alueellisen kehittämistyön tavoitteena on saada Päijät-Häme tunnetuksi kierrätyksen, polttoteknologian sekä maaperä- ja vesistöekologian kansainvälisen tason liiketoiminnan sekä tutkimuksen ja koulutuksen keskittymänä. Ympäristöklusterin liikevaihto (energia, jätehuolto, maaperä, vesi ja muut) M Ympäristöklusterin työpaikat Ympäristöalan koulutuspaikat, opiskelijat / v 2,7 2,7 2, LUMO-kohteet Lahdessa, ha Luontotyyppikohteet, ha * 17,5 17,5 Päijät-Hämeessä on monipuolista ympäristöalan koulutusta ja tutkimustoimintaa. Merkittävä rooli ympäristöklusterin kehittymiseksi on oppilaitoksilla ja Lahden tiede- ja yrityspuistolla. Ympäristöalan koulutuspaikkojen määrä Lahdessa on ollut kasvussa viimeisen 10 vuoden ajan. Ympäristöalan koulutusta tarjoavat Lahden ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos, TKK: n Lahden keskus ja Koulutuskeskus Salpaus B B , B B B * Luontotyyppikohteilla tarkoitetaan luontotyyppejä, joiden luontainen esiintymisalue on pieni tai ne ovat vaarassa hävitä Euroopan yhteisön alueelta.
6 Ympäristöasiat kytketään osaksi opetusta kaikilla kouluasteilla Ympäristöasiat sisällytetään kasvatukseen jo päiväkodeissa, joissa ympäristöasiat otetaan osaksi jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöasioiden koulutus jatkuu läpi koko peruskoulun. Kouluilla ja päiväkodeilla on oma ympäristöohjelma ja ympäristömerkintä Vihreä lippu, jolla pyritään kohti ympäristöystävällisempää arkea, ympäristökasvatustyön pitkäjänteisyyteen sekä lasten ja nuorten osallistumiseen. Lahdessa Kivimaan ala-aste sekä Salinkallion yläaste ja lukio ovat saaneet Vihreän lipun käyttöoikeuden. Ympäristökasvatusta on toteutettu lisäksi lapsiryhmille sekä kasvattajille parantamalla ympäristötietoja, -taitoja ja -valmiuksia Ympäristökoulu Ekoteon toimesta, jonka resurssit ovat riippuvaisia hankerahoituksesta. Asukkaille tehtävä jäteneuvonta on pienentynyt hieman 2000 luvulla. Jätteiden lajittelujärjestelmään ei ole tullut suuria muutoksia sen jälkeen, kun omakotitalot tulivat energiajätteen lajittelun piiriin vuonna Myöskään uusia kuntia ei ole liittynyt Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:hyn sen jälkeen, kun Nastola tuli mukaan vuonna Vihreä lippu koulut ja päiväkodit, lkm Ympäristökoulu Ekoteon osallistujat Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n jäteneuvonnan tulos, /asukas 1,04 1,11 1, B ,39 Lahden kaupunkikonsernin ympäristötoiminnan tunnuslukuja v Ympäristötuotot tuhatta euroa Yhtiö / toimiala Jätevesimaksut ja ympäristötuottojen laskennallinen osuus vesimaksuista LV Lahti Vesi Oy Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia edistetään asukastilaisuuksissa ja kyselyin. Maankäytön suunnittelun asukastilaisuudet ovat vähentyneet, mutta tietoa on saatavilla muilla keinoin. Kaikki kaavat ovat nähtävissä alueen kirjastoissa ja pääkirjastossa sekä internetissä on hyvin tietoa asukkaille. Kaava-asioissa internetissä on asioitu vuosina ja 2006 yhteensä kertaa, joista yksittäisissä kaavoituskohteissa kertaa. Lahden kaupunki parantaa kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia erilaisten pro- Maankäytön suunnittelun asukastilaisuuksien määrä, kpl Asukaskyselyiden tyytyväisyys prosentti, tekniset palvelut, % Patinan ympäristöneuvonnan asukastilaisuuksien määrä, kpl jektien avulla. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia lisätään Vanamo - Päijät-Hämeen kes tä vän kehityksen keskus -hankkeessa (v. 2007), joka tukee alue- ja virkamieskummitoimintaa sekä muuta paikallista ympäristötoimintaa. Lahtelaisen nuorison osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin on keskittynyt Aivovalta hanke (v ). Lahden kaupunki osallistuu Kuntien demokratiatilinpäätös hankkeeseen (v. 2008). Kansalaisvaikuttamisen haasteita edistetään kansalaisvaikuttamisen kehittämisohjelmalla Ympäristökulut Puhdistamoiden ja verkostojen käyttö- ja kunnossapitokulut, vesiensuojelu, ympäristöperusteiset maksut ja verot, ympäristötutkimuskulut, ympäristöperusteiset korvaukset, ympäristöjohtamisen kulut, muut LV Lahti Vesi Oy Meluesteiden suunnittelu 2,4 Lahden kaupunki Pilaantuneiden maa-alueiden saneeraus ja tutkimus Lahden kaupunki Ympäristökulut 603 Lahti Energia Oy Ympäristöinvestoinnit Jätevesien johtaminen, jäteveden puhdistus, vesijohtoverkon saneeraus, pohjavesiputket LV Lahti Vesi Oy Meluesteiden rakentaminen 183,3 Lahden kaupunki Kaukolämpöverkon korjaaminen 604 Lahti Energia Oy Kujalan jätekeskuksen väkevien vesien tasausaltaan rakentaminen 504 Päijät-Hämeen jätehuolto Oy, LV Lahti Vesi Oy, Kujalan komposti Oy 10 11
7 Lisätietoja Lahden seudun ympäristöpalvelut Vesijärvenkatu 11 A, LAHTI Kari Porra Mervi Virtanen puh. (03) Kuvat: Lakes - Lahden Alueen kehittämisyhtiö Oy sekä eri toimijatahojen arkistot Lahden ympäristötilinpäätös 2006 ISBN Sarja 5/2007 Markprint Oy, Lahti, 2007
LAHDEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2005
LAHDEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2005 LAHDEN YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT JA SEURANNAN TUNNUSLUVUT Lahden ympäristötilinpäätös 2005 esittelee ympäristön tilaa ympäristötunnuslukujen ja sanallisen selostuksen muodossa.
LAHDEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2004
LADN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2004 LADN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2004 Lahden kaupungin uusi strategia korostaa hyvinvoinnin, elinympäristön ja asumisviihtyisyyden merkitystä kaupungin keskeisinä vetovoimatekijöinä,
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖKATSAUS 2008
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖKATSAUS 2008 ESIPUHE Seudullinen ympäristönsuojelu on Hollolan, Lahden ja Nastolan yhteistyönä ollut käynnissä kesästä 2006 lähtien. Lahden seudun ympäristöpalvelut ja viranomaisena
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖKATSAUS 2009
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖKATSAUS 2009 ESIPUHE Hollolan, Lahden ja Nastolan yhteinen ympäristökatsaus julkaistaan nyt kolmannen kerran sisältäen ympäristön tilaa kuvaavia tunnuslukuja jokaisesta kunnasta.
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖKATSAUS 2010
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖKATSAUS 2010 ESIPUHE Hollolan, Lahden ja Nastolan yhteinen ympäristökatsaus julkaistaan nyt neljännen kerran sisältäen ympäristön tilaa kuvaavia tunnuslukuja jokaisesta kunnasta.
Ihmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018 Kuva: Portti Päijänteelle 3/2018 A.J. ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2018 Anniina Jäntti Asikkala 3/2019 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristömenojen ja
YMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS Yhteistyötoimikunta (YHTMK XX) Kunnanhallitus (KH XX) Kunnanvaltuusto XX.X.
YMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS 2017 Yhteistyötoimikunta 26.3.2018 (YHTMK XX) Kunnanhallitus 26.3.2018 (KH XX) Kunnanvaltuusto XX.X.2018 (KVALT XX) 2 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristömenojen ja tulojen
YMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus (KH/2017) Kunnanvaltuusto (KVALT/2017)
YMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS 2016 Kunnanhallitus 30.3.2017 (KH/2017) Kunnanvaltuusto 22.5.2017 (KVALT/2017) Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva kirjanpitolautakunta
Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.
TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan
OULU KASVAA KESTÄVÄSTI
Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin
1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus
HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015
ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015 Kuva: Päijänne / Ykskoivu 7/2015 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2016 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ- ja
Ympäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006
KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien
Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei
Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖKATSAUS 2011
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖKATSAUS 2011 ESIPUHE Hollolan, Lahden ja Nastolan yhteinen ympäristökatsaus julkaistaan nyt viidennen kerran sisältäen ympäristön tilaa kuvaavia tunnuslukuja jokaisesta kunnasta.
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi
Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä
Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä
Lahden seudun kierrätyspuisto
Lahden seudun kierrätyspuisto Kujalan jätekeskus? Hajut, haittaeläimet? Vaarallinen jäte? Asukastilaisuudet 3. ja 4.6.2019 Heinsuon koulu, Hollola / Erkko-lukio, Orimattila Mielipiteissä ja kommenteissa
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA
JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2021 tpjk 20.9.2018 Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT Osallistujamäärä alle 20 Leirialue nimi (leiriläiset) 2050 koko
Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi PK-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
TEKNINEN LAUTAKUNTA. Toiminta-ajatus. Päämäärä. Toiminnan painopistealueet Toimintaympäristön muutos
TEKNINEN LAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Teknisen toimen tarkoituksena on tuottaa ja ylläpitää teknisiä palveluja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen yhteistyössä naapurikuntien ja ulkopuolisten palvelun
Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus
JOENSUUN VESI -LIIKELAITOS Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisesti kaupungin vesihuollosta, joka sisältää vedentuotannon
JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA
JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 ltjk 5.10.2016 Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain
RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA
luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000
Imatran ympäristöohjelma
Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA
JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 tpjk 28.9.2017 Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖKATSAUS 2012
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖKATSAUS 2012 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Kaupunkiseudun yhteinen ympäristöpolitiikka 2009-2012 4 Lahden seudun ympäristöpäämäärät ja seurannan tunnusluvut 5 Ympäristön viihtyisyyttä
LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010
LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin
1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017
JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan
Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen
Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus 10.12.2013 Yliaktuaari Tilastokeskus Ympäristöliiketoiminta osana ympäristötilinpitoa Ympäristötilinpito mittaa
Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija
Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija Kirkon ympäristödiplomi Suomen ev.lut. kirkon oma ympäristöjärjestelmä Voimassa
TIETOISKU 8/2002 Espoo
1 TIETOISKU 8/22 Espoo 1.1.22 Kestävä kehitys Espoossa 22 Kestävän kehityksen kulmakivinä pidetään ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on luonnon monimuotoisuuden
Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.
Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija
Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 18.1.2018 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä tai jo aiemmin? Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan
A Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi
A-2701 1 (6) A-2701 Asemakaavan muutos 25.4.2018 Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö Lahti.fi A-2701 2 (6) Asemakaavan muutos laaditaan Kiinteistö Oy Lahden Hirsimetsäntie 5 sekä JMK Investment
Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön
Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)
Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen
Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen
Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen KETS-yhdyshenkilöpäivät 7.-8.11.2018 Ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, Kuopion kaupunki Kuopion strategia 2030 ohjaa resurssiviisaustyötä
SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS
SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS 24.1.2018 1. Avaus, kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen 2. Yleiskaavaehdotuksen esittely, yleiskaavasuunnittelija Hannu Lindqvist 3. Asemakaavan vireilletulon esittely,
Ympäristökaupunki Lahti kiertotalouden edelläkävijä
Ympäristökaupunki Lahti kiertotalouden edelläkävijä Saara Vauramo, Ympäristöjohtaja Lahden kaupunki GO sessiot ja kiertotalous Päijät-Hämeessä 11.12.2017 Lahden kaupungin tavoite on kasvaa kansainvälisesti
Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus
Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus Ulla-maija.liski@ymparisto.fi Alueellinen ympäristökeskus Ympäristöministeriön ja maa-
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
ELINKEINOELÄMÄ POHJAVESIALUEELLA. Teollisuus- ja työpaikka-alueet
ELINKEINOELÄMÄ POHJAVESIALUEELLA Teollisuus- ja työpaikka-alueet TARKASTELEE YRITYSTOIMINNAN SIJOITTUMISTA POHJAVESIALUEELLE Erityisesti tarkoituksena avata ristiriitaa pohjavesien suojelun ja elinkeinoelämän
TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri
Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va
Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,
Vesi asema- ja rantaasemakaavassa
Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan
HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja
HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut
VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen
Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,
Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä?
Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä? 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka, elintarviketeollisuus
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi pk-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
Keski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö
Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet
Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila
POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään
Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Energian tuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
Lahden kaupungin hulevesiohjelma
Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki
Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015
Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi
Ilmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 30.11.2017 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne
METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1
METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,
Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City
Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen
Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
A-2737 D/488/ /2018 A Asemakaavan muutos. Kujalan pistoraide, Kujala Lahti.fi
OAS A-2737 D/488/10.02.03.00.04/2018 1 (5) A-2737 Asemakaavan muutos Kujalan pistoraide, Kujala 19.2.2018 Lahden kaupunki Lahti.fi ML/RK OAS A-2737 D/488/10.02.03.00.04/2018 2 (5) ALOITE/HAKIJA Asemakaavan
Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä
Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?
Rauman kaupunki Yrityspalvelut
Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti
Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja
Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja 2016-2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmä 8.5.2014 23.5.2014 Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen perusteista Toimenpiteisiin sisältyvät merkittävimmät
NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara
ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008
Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut