Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Transkriptio

1 Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Vesiensuojelupäivät Tarja Haaranen, YM Pro Saaristomeri ohjelmakokous 2012 Tarja Haaranen, YM Riku Lumiaro

2 Itämeri huippukokous 2010 Suomen hallitus sitoutuu 2010 Itämeri huippukokouksessa siihen, että kaikilla toimialoilla ryhdytään tehostettuihin toimiin Saaristomeren hyvä tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Suomi pyrkii ravinteiden kierrättämisen esimerkkialueeksi. 2 Ravinteiden kierron parantaminen, vesistökuormituksen vähentäminen, vesien hyvän tilan saavuttaminen. Saaristomeren hyvän tilan saavuttaminen nopeutetusti, toimenpiteiden kohdistaminen Saaristomeren valumaalueelle. Ravinteita sisältävien sivutuotteiden parempi hyödyntäminen, varautuminen epäorgaanisten lannoiteravinteiden niukkuuteen ja hinnannousuun.

3 Työryhmä ja tiekartta Sitoumuksen tavoitteiden toteuttamiseksi asetettiin MMM:n ja YM:n yhteinen työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia tiekartta tarvittavista toimenpiteistä, joilla Suomesta tehdään ravinnekierrätyksen esimerkkialue. A osa: Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen Suomessa B osa: Tehostetut toimenpiteet Saaristomeren tilan parantamiseksi 3

4 Kataisen hallitusohjelma Kehitetään Suomesta ravinnekierrätyksen mallimaa ravinteiden kierrätystä selvittäneen työryhmän työn pohjalta muun muassa poistokalastusta edistäen merija sisävesien kuormituksen vähentämiseksi. 4

5 5 Rahoitus Itämeren tilan parantamiseen Budjetissa 2012 Itämeren tilan parantamiseen 4,84 milj. euroa. Määrärahaa käytetään merenhoidon suunnittelun yhteensovittamiseen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen. Määrärahat kohdennetaan siten, että toimenpiteiden vaikuttavuus meren tilan parantamiseen on mahdollisimman suuri.

6 Ohjelma ravinnekierrätyksen edistämiseen ja maatalouden vesiensuojelun tehostamiseeen Parhaillaan laadittavana ohjelma, josta hankerahoitusta voi hakea ravinnekierrätyksen edistämiseen sekä Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen. Hankehaku kevään 2012 aikana. YM on asettanut ravinteiden kierrätyksen seurantaryhmän, jonka tehtävänä on edistää ja seurata työryhmän raportissa ehdotettujen toimenpiteiden toteutumista ja arvioida jatkotoimenpiteiden tarvetta. 6

7 Saaristomeren kokonaiskuormitusmalli Aarno Torvinen Jotta Saaristomerellä ja sen valuma-alueella voidaan tehokkaasti suunnitella ja kohdentaa tehostettuja toimenpiteitä sekä seurata ja arvioida niiden vaikutuksia, tarvitaan Saaristomeren alueen kokonaiskuormitusmalli. Aarno Torvinen 7

8 Saaristomeren valuma-alueen ravinneomavaraisuuden lisääminen Tavoitteena on lisätä Saaristomeren valuma-alueen ravinneomavaraisuutta edistämällä pelloilla käytettävien ostolannoitteita korvaamista alueella syntyvillä ravinteilla. Tarvitaan selvitys siitä, mitä ravinteita alueella on käytössä ja käytettävissä (ostolannoite, lanta, biomassat, puhdistamoliete) sekä missä ja miten ravinteet liikkuvat alueella. Tämän tiedon pohjalta suunnitellaan jatkotoimenpiteet. 8

9 Yhdyskuntien jätevesikäsittelyjen tehostaminen Yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn tehostamiskeinoista tarvitaan lisää tietoa. Erityisesti tietotarpeita on toimenpiteiden toteutettavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Esimerkiksi sakokaivolietteen erilliskäsittelystä, bioroottorilaitosten tehostamismahdollisuuksista, teollisuuslaitosten lauhdeveden käytöstä typenpuhdistuksen parantamiseen, kosteikkojen käytöstä jäteveden jälkikäsittelynä sekä vuotovesien vähentämisen merkityksestä puhdistustehon parantamiseen. 9

10 Veneilyn jätevesien käsittelyn tehostaminen Tarvitaan toimenpiteitä, joilla parannetaan edellytyksiä vastaanottaa veneiden jätevesiä Saaristomeren alueella sekä parantaa vastaanottojärjestelmien kuntoa. 10

11 Poistokalastuksen saaliin ravinteiden kierrätys Tietoa tarvitaan poistokalastuksen edellytyksistä ja ympäristövaikutuksista. Arvioidaan, miten poistokalastus voidaan ottaa huomioon ympäristölupamenettelyssä Riku Lumiaro 11

12 Kansalaisten kannustaminen osallistumaan sekä viranomaisten ja kansalaisten vuorovaikutus ovat vesien- ja merenhoidon keskeisiä tavoitteita, joita tulee edelleen kehittää. Kansalaisten osallistuminen vesiensuojeluun 12

13 TEHO- ja TEHO Plus -hankkeet Tapio Heikkilä TEHO hankkeen arviointi, jonka tuloksia voidaan hyödyntää TEHO Plus hankkeen toteutuksessa. 13

14 Tarjouskilpailu maatalouden vesiensuojelun ohjauskeinona Selvitetään, voidaanko tarjouskilpailua käyttää tai hyödyntää maatalouden vesiensuojelun ohjauskeinona. Tavoitteena on, että vesiensuojelutoimenpiteet ovat mahdollisimman kstannustehokkaita ja toimenpiteet kohdentuisivat tarkemmin ympäristön herkimpiin alueisiin. MTT:n Tarjouskilpailu vesiensuojelun ohjauskeinona (Tarveke) -hankkeen tuloksia tulee hyödyntää. Erityisesti tietoa tarvitaan typpikuormitukseen ja monimuotoisuuteen kohdistuvista toimenpiteistä. 14

15 Lannan ja kierrätyslannoitteiden taloudelliset kannustinjärjestelmät Epäorgaanisten lannoitteiden käyttö on usein viljelijän kannalta helpompaa kuin lanta-, biojäte- ja lietepohjaisten kierrätysravinteiden käyttö. Kierrätysravinteiden käyttöön tulee kuitenkin kannustaa ympäristösyistä ja raaka-aineiden riittävyyden takia. Kierrätyslannoitteiden kilpailukyvyn lisäämiseksi niiden käyttöön tulee kehittää taloudellisia kannustimia. 15

16 Lannan, biojäte- ja lietepohjaisten lannoitevalmisteiden varastointi ja käyttö Lannan, biojäte- ja lietepohjaisten lannoitevalmisteiden varastoinnista ja turvallisesta, ympäristöystävällisestä ja tehokkaasta käytöstä maataloudessa tarvitaan lisää tietoa ja ohjeistusta, jolla pyritään haittojen minimointiin, käyttöhalukkuuden lisäämiseen ja käytön helpottamiseen. 16

17 Kiitos! 17 Tapio Heikkilä