Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Transkriptio

1 Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen vähenee. Seurauksena on talouskasvun hidastuminen ja suotuisan työllisyyskehityksen heikkeneminen. Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää energiaa. Teollisuus- ja palvelutuotanto Kotimainen kysyntä BKT Hyvinvoinnin edellytys on BKT:n kasvu. Energia yhtenä tuotannontekijänä pyörittää talouden rattaita. Työvoima Raaka-aine Energia Kilpailukyky Vienti Lähde: Energia ja ilmasto Suomen malli vuoteen 2025

2 Sähkön käyttö ,8 TWh Metallien jalostus 8 % Kemianteollisuus 8 % Muu teollisuus 5 % Asuminen ja maatalous 29 % Teollisuus yhteensä 46 % Muu käyttö yhteensä 51 % Metsäteollisuus 24 % Häviöt 4 % Palvelut ja rakentaminen 22 % Lähde: ET Energiavuosi 2009

3 Sähkön hankinta energialähteittäin 2009 (80,8 TWh) Nettotuonti 15,0 % Vesivoima 15,6 % Kivihiili 13,1 % Öljy 0,6 % Tuuli 0,3 % Turve 5,4 % Biomassa 10,0 % Maakaasu 11,4 % Jäte 0,7 % Ydinvoima 27,9 % Lähde: ET Energiavuosi 2009

4 Sähkön nettohankinta ,8 TWh Vesivoima 15,6 % Tuulivoima 0,3 % Ydinvoima 27,9 % Nettotuonti 15,0 % Erillistuotanto 11,3 % Yhteistuotanto, teollisuus 11,7 % Yhteistuotanto, kaukolämpö 18,3 % Lähde: ET Energiavuosi 2009

5 Sähkön käyttö kasvaa 1/2 Teollisuudessa sähköllä korvataan polttoaineiden suoraa käyttöä. Sama kehitys on havaittavissa kotitalouksissa, jotka valitsevat lämmitysjärjestelmäksi usein lämpöpumpun energiansäästösyistä. Automaattiset prosessinohjausjärjestelmät ohjaavat sähköisiä prosesseja tarkemmin ja paremmalla hyötysuhteella kuin polttoaineiden käyttöön perustuvia prosesseja. Pk-sektorilla samaan suuntaan vaikuttaa joustavien tuotannonohjausjärjestelmien käyttöönotto.

6 Sähkön käyttö kasvaa 2/2 Suuria tehomääriä voidaan ohjata tarkasti haluttuihin kohteisiin pienin häviöin ilman paikallisia päästöjä. Sähkön käytöllä lisätään tuottavuutta ja vältetään omat kattilainvestoinnit, poltinhuollot ja paikalliset ympäristökuormitukset. Kotitalouksissa asumisväljyys kasvaa ja samalla myös sähkölämmitettävä pinta-ala. Ruokakuntien koko on pienenemässä ja sen vuoksi kotitalouksissa käytettävien koneiden ja laitteiden lukumäärä kasvaa. Liikenteessä ladattavat hybridit voivat yleistyä nopeasti kalliin öljyn takia.

7 Arvio sähkön käytön kehityksestä Suomessa TWh 120 Tilasto Ennuste Lähde: ET Energiavuosi 2007

8 Energiasektorin haasteet Sähköntuotannon lisäkapasiteetin rakentaminen Sähkömarkkinoiden toiminnan parantaminen Sähkönsiirron pullonkaulojen poistaminen Päästökaupan vipuvaikutus sähkön markkinahintaan

9 Energiatehokkuutta uusilla sopimuksilla Vanha energiansäästösopimuskausi päättyi 2005, jatkoaika 2007 loppuun saakka. Uusi energiatehokkuussopimus ; räätälöidyt sopimukset energiaintensiiviselle teollisuudelle ja elinkeinoelämän keskisuurille energiankäyttäjille. EU-lainsäädännön vaateet: Energiapalveludirektiivi Yrityksen kannalta kyse on energiatehokkuuden parantamisen myötä syntyneistä säästöistä. Energy Service Directive:n haasteisiin vastaaminen yritysten ehdoilla ja kilpailukyky säilyttäen (ja jopa parantaen).

10 Sähkön hinnan muodostuminen pohjoismaisessa sähköpörssissä Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Kulutus Öljylauhde Kaasuturbiinit Suuntaa-antava sähkön hintataso nykyisin Vesivoima (ka.) Tuuli Tuonti Ydinvoima CHP Hiililauhde Tuotantokyky (TWh/a) Kuva suunnilleen mittakaavassa

11 Pohjoismainen sähkön hinta ja CO 2 -päästökauppa Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Suuntaa-antava sähkön hintataso päästökaupassa Kulutus Öljylauhde Kaasuturbiinit päästöoikeuksista aiheutuva muutos? Suuntaa-antava sähkön hintataso nykyisin Vesivoima (ka.) Tuuli Tuonti Ydinvoima CHP Hiililauhde Tuotantokyky (TWh/a) Kuva suunnilleen mittakaavassa

12 Nord Poolin kuukausihinnat /2010 Keskihinta EUR/MWh Lähde:

13 Pohjoismaiden siirtoyhteydet 2007 Tekniset siirtokyvyt (MW) Käytössä Rakenteilla

14 Lisäkapasiteetin rakentaminen Perusvoiman tuotannossa ydinvoiman lisärakentaminen Uusiutuvien energialähteiden edistäminen erityisesti rakentamalla biovoimaloita yhdistettyyn lämmön ja sähköntuotantoon Vesivoimaa lisää jo valjastetuissa vesistöissä Yhdyskuntajätteiden polttolaitoksia kaukolämpövoiman tuotantoon Hajautettuun pientuotantoon tuulivoimaa

15 MW Huipun aikana käytettävissä oleva kapasiteetti: nykyiset ja uudet laitokset Ydinvoima uusi Ydinvoima Erillinen sähköntuotanto uusi Erillinen sähköntuotanto Kaukolämpö yhteistuotanto uusi Kaukolämpö yhteistuotanto Teollisuus yhteistuotanto uusi Teollisuus yhteistuotanto Vesivoima uusi Vesivoima Tarve Lähde: Energiateollisuus: Sähköntuotantoskenaariot vuoteen 2030, 2/2008