JulkICTLab hankkeen arviointi Parviainen Päivi, johtava tutkija Tihinen Maarit, erikoistutkija Kääriäinen Jukka, erikoistutkija VTT

Transkriptio

1 JulkICTLab hankkeen arviointi Parviainen Päivi, johtava tutkija Tihinen Maarit, erikoistutkija Kääriäinen Jukka, erikoistutkija VTT

2 Sisältö Arvioinnin läpivienti Projektin asetus ja tavoitteet Projektin toteutus ja ohjaus Projektissa käytetyt toimintatavat /-mallit ja alusta Yhteenveto

3 Arvioinnin läpivienti 3

4 Arvioinnin tavoitteet ja rajaus Tavoitteena oli selvittää ovatko JulkICTLab -projektissa kehitetyt toimintatavat ja kehittämisalusta käyttökelpoisia, miten pilotit ovat kokeneet toimintatavat sekä alustan ja ovatko hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuneet. Arvioinnin huomio kohdennettiin: Pilottien kokemuksiin toimintatavoista ja alustasta Projektin läpivientiin sekä ohjaukseen Eri osapuolten näkemyksiin JulkICTLab:in tulevaisuudesta Erityisesti arvioinnissa tarkasteltiin onko projektin asettamisdokumentissa määriteltyihin tavoitteisiin päästy. Arvioinnissa ei ollut tarkoitus perehtyä toteutuksen yksityiskohtiin, kuten alustassa käytettyihin teknisiin ratkaisuihin

5 Arvioinnin toteutus (1/2) JulkICTLab arviointi tehtiin projektin ensimmäisen toimintavuoden päätösvaiheessa. Arviointi perustuu pääosin haastatteluihin sekä JulkICTLab -wikin materiaaleihin: Asettamispäätökset Projektisuunnitelma Ohjausryhmän pöytäkirjat Uusien pilottien ehdotuspohja ja ohjeistus Pilottien kuvaukset ja tilanneraportit Avoimen tuotteen hallintamalli Muotoilutyöpajojen materiaalit ja tulokset Haastattelut olivat vapaamuotoisia keskusteluja: Käsiteltävät asiat oli määritelty ylätasolla etukäteen. Fokus määrittyi kunkin haastateltavan näkökulman mukaan

6 Arvioinnin toteutus (2/2) Toteutusaika: Dokumentaatioon tutustuminen. Haastattelut (11 henkilöä): Pilottien edustajat: Moilanen Jarkko (OKM), Muhonen Pekka (CSC), Rainio Antti (Navinova), Tarvainen Teija (MML), JulkICTLab:in tekninen tuki: Laitinen Jarno (CSC) Ohjausryhmän edustajat: Kettunen Elisa (Kuntaliitto), Meloni Ville (Forum Virium), Peltola Ville (IBM), Rossi Aleksi (OKF), Vakkari Mikael (VM) Projektipäällikkö: Pispa Kirsi (CSC) Aineiston analysointi ja tulosdokumentaation laadinta. Tulosten esittely- ja keskustelutilaisuus ohjausryhmässä

7 Projektin asetus ja tavoitteet 7

8 JulkICTLab asettamispäätös ( ) Keskeisimmät tavoitteet: 1. Julkisen hallinnon palvelujen kehittämisalustan määrittely, toteuttaminen, pilotointi ja siirto tuotantokäyttöön. 2. Uusien toimintatapojen kokeilu ja avointen tietovarantojen hyödyntäminen julkisen hallinnon palvelujen kehittämistoiminnassa. 3. JulkICTLab:in toimintatapojen suunnittelu sisältäen julkisen hallinnon tarpeisiin soveltuvien yhteisten palvelukehittämisen ja käyttöönoton menetelmien tuottaminen. 4. Toiminta eri sidosryhmien ja intressitahojen yhteistyön ja osallistumisen mahdollistajana. 5. Toiminnan kytkentä muihin käynnissä oleviin hankkeisiin ja niiden kokoaminen yhteen

9 Muita asettamisasiakirjaan kirjattuja tehtäviä JulkICTLab: Uudenlainen, ketterä ja osallistava, palvelukehittämisen väline. Avoin kehitysympäristö julkisen hallinnon, yhteisöjen, yritysten ja käyttäjien yhteisessä palveluinnovaatiotoiminnassa. Tarjoaa kehitystoimintaan osallistuville: Käytännöt, toimintatavat ja esikaupalliset mallit (nämä mahdollistaa kehitettyjen palvelujen mutkattoman ja laajan käyttöönoton ja hyödyntämisen koko julkisella sektorilla). Tarjoaa mahdollisuuden yhteisölliseen kehittämiseen, kokeiluun ja hallittuun riskinottoon. Jalostaa ideoita käyttökelpoisiksi palveluiksi, jotka hyödyntävät kaikkia palvelujen käyttäjiä ja omistajia

10 Asettamispäätöksen tavoitteiden toteutuminen (1/2) 1. Julkisen hallinnon palvelujen kehittämisalustan määrittely, toteuttaminen, pilotointi ja siirto tuotantokäyttöön: Kehittämisalusta oli toteutettu FORGE:en perustuen. Tätä pilotit pitivät pääosin käyttökelpoisena. Osa haastateltavista piti kehittämisalustan käyttöönottoa jäykkänä. Kehittämisalusta toimii palvelujen kokeilu- ja testausympäristönä, ei tuotantoympäristönä. 2. Uusien toimintatapojen kokeilu ja avointen tietovarantojen hyödyntäminen julkisen hallinnon palvelujen kehittämistoiminnassa: JulkICTLab:ia pidettiin mahdollisuutena kokeilla uusia toimintatapoja. Pilotit olivat pääosin määritelleet itse omat toimintatapansa. Avoimia tietovarantoja oli hyödynnetty lähinnä karttapalveluihin liittyen (olisi todennäköisesti tehty joka tapauksessa). 3. JulkICTLab:in toimintatapojen suunnittelu sisältäen julkisen hallinnon tarpeisiin soveltuvien yhteisten palvelukehittämisen ja -käyttöönoton menetelmien tuottaminen: JulkICTLab:in konseptin määrittely on aloitettu työpajoissa. Yhteisiä palvelukehittämisen ja -käyttöönoton menetelmiä ei vielä juuri ole

11 Asettamispäätöksen tavoitteiden toteutuminen (2/2) 4. Toiminta eri sidosryhmien ja intressitahojen yhteistyön ja osallistumisen mahdollistajana: Ohjausryhmässä oli edustajia monesta eri sidos- ja intressiryhmistä. Pilottien välillä ei ole ollut yhteistyötä. JulkICTLab:in nimissä ei ole järjestetty tapaamisia tai tilaisuuksia, mutta JulkICTLab:ia oli esitelty eri intressitahoille muutamassa tilaisuudessa. Ei ole viestitty selkeästi, miten JulkICTLab:in toimintaan pääsisi mukaan (esim. voiko pilotteja ehdottaa jatkuvasti, pääseekö kehittäjät mukaan jne.) 5. Toiminnan kytkentä muihin käynnissä oleviin hankkeisiin ja niiden kokoaminen yhteen: Tiedonvälitystä on tapahtunut lähinnä yksittäiseen pilottiin ja ohjausryhmään osallistumisen kautta. Muiden hankkeiden kokoamista yhteen tai hankkeiden välisen yhteistyön kehittämiseksi ei ole tehty toimenpiteitä

12 Huomiot tavoitteisiin ja tehtäviin liittyen (1/2) JulkICTLab:in kaltaiselle toiminnolle on selkeä tarve: Uusien toimintatapojen kokeilu ja avointen tietovarantojen hyödyntäminen julkisen hallinnon palvelujen kehittämistoiminnassa. Kokeiluympäristö, jossa saa jopa epäonnistua (toimivat ideat jatkavat elämäänsä ). Kevyt tapa kokeilla pilvipalveluja. Eri sidosryhmien ja intressitahojen yhteistyön ja osallistumisen mahdollistaminen. JulkICTLab:in fokus ei ole täysin selkeä /kirkastunut: Johtuu osin siitä, että koko toimintakonsepti hakee muotoaan, koska on uudenlaista toimintaa julkisella sektorilla. Roolijako JulkICTLab:in ja FORGE:n välillä on epäselvä (+ FORGE:n lisäarvo). Fokuksen selkiyttäminen on kuitenkin onnistumisen kannalta tärkeä jatkossa (vrt. selkeä päämäärä mihin pyritään)

13 Huomiot tavoitteisiin ja tehtäviin liittyen (2/2) Ei ole vielä muodostunut osallistavaksi, eri toimijoiden yhteiseksi kehitysympäristöksi. Ei vielä tarjoa yhteisiä käytäntöjä tai toimintatapoja kehitystoimintaan osallistuville. Ei vielä mahdollista kehitettyjen palvelujen laajempaa hyödyntämistä. Ei vielä tue ideoiden jalostamista käyttökelpoisiksi palveluiksi, jotka hyödyntävät kaikkia palvelujen käyttäjiä ja omistajia. Asetetut tavoitteet eivät ole vain ensimmäisen vuoden tavoitteita, vaan pidemmällä tähtäimellä realistisempia

14 Projektin toteutus ja ohjaus 14

15 Projektisuunnitelma Projektisuunnitelmaa oli täsmennetty 09/ /2014 ja hyväksytty ; muutokset oli kirjattu suunnitelman versiohistoriaan: Suunnitelmaan on kuvattu hankkeen yleiset tavoitteet (ml. JulkICTLab:in asettamisasiakirjan keskeiset tavoitteet), projektiorganisaatio ja vastuut, pilottien periaatteet, valittujen pilottien (2kpl) kuvaukset, alustava kuvaus hankkeiden välisestä yhteistyöstä ja viestintäsuunnitelmasta, tehtävät, riskikartoitus, arviointikäytäntöjen kehittämisen aikataulutus, projektin tekniset määrittelyt ja rajaukset sekä tehtävien karkea aikataulu. Projektin varsinaisia tehtäviä ei oltu yksiselitteisesti kuvattu (vrt. tavoitteet) vaan liitteenä oli aikataulukaavio, jonka toteumaa on seurattu ohjausryhmässä. Projektiriskit oli tunnistettu kattavasti projektin alussa. Projektisuunnitelmaa ei oltu päivitetty hyväksynnän jälkeen. Tulosten hyödynnettävyyden arviointimalleja ei oltu suunnitelman mukaisesti toteutuksen aikana kehitetty. Onnistumisen kriteerejä ei ole määritelty ohjausryhmän toimesta

16 Projektin viestintä Projektisuunnitelmassa oli kuvattu alustava viestintäsuunnitelma. Ydinviesti ei aukea helposti: JulkICTLab on palveluinnovaation ekosysteemi ja julkisen sektorin sähköisten palveluiden kehitysympäristö. Projektikoordinaattorin vastuulla oli verkostoyhteistyö eri toimijoiden ja hankkeiden välillä sekä projektin viestintä. Käytännössä projektikoordinaattori toiminut vain alkuvaiheessa, jolloin on myös laadittu alustava viestintäkalenteri ( ) Viestintäkalenterissa, eikä projektisuunnitelman viestintäsuunnitelmassa ole kuvattu mitä, miten, kuka, kenelle ja milloin viestitään. Viestintä vaikuttaisi olleen muutamia esityksiä JulkICTLab:ista erilaisissa tilaisuuksissa esimerkiksi Kuntamarkkinoilla syksyllä Lisäksi viestintää sosiaalisessa mediassa. Kaikki projektin materiaali oli julkisesti saatavilla JulkICTLab:in wikissä (wiki kuitenkin aika sekava)

17 Projektin toteutus - projektiryhmä Projektiryhmän muodostivat projektipäällikkö, projektikoordinaattori (vain alkuvaiheessa) ja tekninen tuki (CSC). Projektin toiminta on ollut lähinnä pilottien valintaa, tukea ja seurantaa: Alkuvaiheessa valittiin kaksi pilottia; myöhemmin otettiin lisää. Hankkeeseen liittyneet pilotit olivat eri vaiheissa: MML:n kaksi pilottia olivat jo pitkällä, kun taas OKM:n pilotti oli käynnistysvaiheessa. Lisäksi oli useita CSC:n vetämiä pilotteja. Pilottien välillä ei ole ollut yhteistyötä tai tiedonvaihtoa. Projektissa on järjestetty yhteistyössä FORGE:n kanssa kolme suunnattua työpajaa (eri sidosryhmät), joissa on pohdittu JulkICTLab:in toimintamallia. Projektipäällikön toimintaa pidettiin hyvänä. Esimerkiksi hän oli haastatellut ohjausryhmän edustajia käynnistysvaiheessa

18 Projektin toteutus - ohjausryhmä Ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti (yht. kuusi kertaa). Pääsääntöisesti vakioagenda: hallinnollinen tilanne ja pilottien statuskuvaukset. Kokoukset aikataulutettu hyvissä ajoin, asiakirjat toimitettu johtoryhmälle ennakkoon tutustuttavaksi, kokoukset dokumentoitu hyvin wikiin. Ohjausryhmässä on mukana julkisen ja yksityisen sektorin edustajia erilaisia ihmisiä ja sen ilmapiiri on ollut keskusteleva. Pilottien valinta ohjausryhmän kokouksissa tapahtui projektipäällikön tuomien ehdotusten pohjalta. Projektin riskejä ei ole käsitelty lainkaan projektisuunnitelman hyväksynnän jälkeen (alkuvaiheessa riskejä tunnistettu hyvin). Viestintäsuunnitelmaa ei ole päivitetty, eikä sen toteutumista seurattu. Ohjausryhmän ohjaava rooli oli vähäinen; käytännössä ei päätösvaltaa. Haastatteluissa tuli esiin tarve JulkICTLab:in Roadmapin tekemiseen. Ohjausryhmässä toivottiin tehtävän enemmän avointa ideointia ja toiminnan suuntaamista

19 Pilottien valinta Pilottiehdokkaat laativat kuvauksen ideasta ohjausryhmälle (wikissä ohjeet). Valinta tehtiin ohjausryhmän päätöksellä. Ei soveltuvat pilotit karsiutuivat ennen ohjausryhmän käsittelyä. Käytännössä ohjausryhmässä hyväksyttiin lähes kaikki sinne päätyneet pilottiehdotukset. Pääosin pilotit olivat valikoituneet perustuen aikaisempiin kontakteihin ja tietoihin. Käytännössä pilotit olisivat joka tapauksessa kehittäneet ideaansa eteenpäin; JulkICTLab:iin tultiin, koska se oli helppoa ja ilmaista. Haastateltujen oli vaikeaa arvioida, mitä muuta lisäarvoa tuottaa tällaisenaan, mutta tavoitteiden mukaisena JulkICTLab voisi olla hyvinkin houkutteleva. Erivaiheessa olevien pilottien tarpeet JulkICTLab:in suuntaan olivat erilaiset: Osa piloteista haki vain palvelinkapasiteettia, kun osa haki näkyvyyttä JulkICTLab:in kautta. Alkuvaiheessa olevilla piloteille nähtiin jatkossa olevan hyötyä myös palvelukehittämisen käytännöistä ja työkaluista

20 Huomiot projektin toteutukseen ja ohjaukseen liittyen Projektin tavoitteet tulisi osittaa osatehtäviksi: Projektin tehtävät olisi hyvä kuvata tarkemmin: tehtävän tavoite, toimenpiteet, tulos, vastuuhenkilö, resursointi ja aikataulu. Tavoitteiden saavuttaminen sekä seuranta helpottuu. Viestinnän lisääminen ja suunnitelmallisuus: Tunnistettava kohderyhmät sekä kuvattava mitä, miten, kuka, kenelle ja milloin viestitään. JulkICTLab evankelista. Omistajan (JulkICT) sitoutuminen ja näkyvämpi rooli. Riskejä tulisi seurata ja arvioida jatkuvasti. Ohjausryhmän roolin vahvistaminen projektin suuntaamisessa (uusi toimintatapa hakee muotoaan)

21 Projektissa käytetyt toimintatavat /-mallit ja alusta: - Pilottien kokemukset 21

22 JulkICTLab:ssa kehitetyt ja sovelletut menetelmät ja toimintatavat JulkICTLab:ssa kehitettyjä yhteisiä menetelmiä ja toimintatapoja ei juurikaan ole: Avoimen tuotteen hallintamalli (sovellettu vain yhdessä pilotissa). Lisäksi FORGE:n käyttöön oli kuvattu toimintaohjeita. Pilotit olivat määritelleet omat toimintatapansa tarpeensa mukaan: Piloteista voidaan löytää hyviä käytäntöjä hyödynnettäväksi JulkICTLab:ssa tulevaisuudessa. Hyvät käytännöt on syytä paketoida, jotta ne on helppo löytää ja hyödyntää tulevissa piloteissa. JulkICTLab konseptin kuvaaminen ylätasolla oli aloitettu (kesken): Kehitetty soveltamalla FORGE:n palvelumuotoilun työpajoja. Yhteisymmärrystä konseptista ei oltu vielä saavutettu, eikä konseptista siten oltu kommunikoitu laajemmin

23 Pilottien kokemuksia (1/2) Perustelut tulla mukaan JulkICTLab:iin vaihtelivat: Haettiin palvelinkapasiteettia ilmaiseksi. Etsittiin uudenlaisia verkostoja pilotin tuotosten hyödyntämiseen. Ajateltiin, että koska kyseessä Valtiovarainministeriön hanke, niin se tarjoaa näkyvyyttä mukana olevalle pilotille ( markkinointikanava ) julkishallintoon. FORGE:n hyödyntäminen piloteissa: Perinteiseen julkishallinnon toimintatapaan verrattuna ketterä tapa päästä kokeilemaan ja testaamaan ideaa pilviympäristössä. JulkICTLab:in kautta saatu tekninen tuki nähtiin toimivana. FORGE:n tarjoama lisäarvo jäi kuitenkin epäselväksi. Tilanneraportointi ohjausryhmälle koettiin sopivan kevyeksi, ei liian byrokraattiseksi

24 Pilottien kokemuksia (2/2) Pilotit saavat vapaasti päättää, miten hyödyntävät JulkICTLab:ia ja sinne kuvattuja toimintamalleja. Pilottien tarpeet toimintamalleille oli erilaisia; osa halusi vain palvelinresurssia, mahdollisuutta kokeilla, toiset kaipasivat tukea esimerkiksi paketointiin ja tuotteistamiseen. Yhteistyö pilottien välillä oli vähäistä: Jotkut pilotit olivat pitkään ajatelleet olevansa ainoa pilotti hankkeessa. Olisi hyvä olla joku yhteinen paikka, jossa tekemiset olisi näkyvillä tai tapaaminen silloin tällöin. Pilotit olivat antaneet vähän (ei juuri lainkaan) palautetta tai kehitysehdotuksia JulkICTLab:lle

25 Pilottien tarpeita Saada ymmärrys Open source -lisenssien välisestä yhteensopivuudesta: työkalu, jolla saisi helposti selville ristiriitaiset komponentit eri lisenssien näkökulmasta. Avoimen lähdekoodin kehittämisprosessi tulisi määritellä (esim. flow miten GitHub:ssa tulisi kehittämisen toimia). Käytännöt paketointiin ja tuotteistamiseen: huomioitava jo pilotin alkuvaiheessa, jos tavoitteena on loppujen lopuksi tuote. Best practices -käytäntöjä ja kokemuksia esim. kehittämisprosessiin, avoimen konsortion kokoamiseen ja käynnistämiseen (OSKARI, jne.) Yleiskäyttöisiä komponentteja saatavilla yleisille, yhteisille toiminnoille, kuten käyttäjien hallintaratkaisut tai kuormanjako. Virtuaalinen tapaamisympäristö pilotin sisäiseen kommunikointiin. JulkICTLab voisi tarjota piloteille palveluna käyttäjäkyselyä

26 Esimerkkejä piloteissa kehitetyistä malleista Pilottien haastatteluissa ilmitulleita toimintamalleja, joita voisi paketoida muiden hyödynnettäväksi: Uusi hankintatapa OSKARI:ssa (resurssien alihankinta): kuvattiin tarvittavat resurssit, joita kilpailutettiin eri yrityksistä, ja SCRUM tiimi valittiin parhaista tarjotuista eri yrityksistä. Itsellä oli arkkitehti ja tuoteomistaja. OSKARI:ssa monia avoimen kehittämisen käytäntöjä. Esimerkiksi: OSKARI Git flow: Toimintamalli avoimessa verkostossa: yhteistuottaminen, verkoston toiminta, ohjausryhmä, osapuolet & sopimukset, viestintä: Pilviväylä hankkeen käytännöt ja kokemukset: Hanke on rakentanut ja käynnistänyt konsortion, joten varmasti hyödynnettävää oppimaa muille käynnistettäville hankkeille

27 OSKARI Jne

28 Pilviväylä ( Pilviväylän kokemukset ja toimintatavat konsortion rakentamisesta ja käynnistämisestä voisivat olla hyödyllisiä myös tuleville piloteille, jotka ovat aloittamassa hankkeitaan = kuinka avoimen kehityksen toimintatapa / konsortio kootaan, mahdollistetaan ja käynnistetään?

29 Yhteenveto 29

30 Haastateltujen kommentit Hyvää? Saatu palvelinresurssia ilmaiseksi. Kokemusta ja oppimaa pilvipalvelujen käytöstä. Kokeiluympäristön luominen julkishallinnolle, jonka perustoiminto on saatu käynnistettyä. Hyvä, että on uskallettu lähteä tällaiseen julkishallinnossa, JulkICTLab koettiin mahdollisuutena. Kokoavana voimana tarpeellinen, on saatu erityyppisiä toimijoita saman pöydän ääreen. Kehitettävää? Omistajan tahtotilan selkiyttäminen ja JulkICTLab:in ydinviestin kirkastaminen. Toimintaprosessien ja menetelmien kuvaus tukemaan itse JulkICTLab:in toimintaa. Nopeampi, yhteisöllisyyttä tukeva, Lab -tyyppinen toimintatapa. Enemmän hyödynnettävää sisältöä (avoin data) ja hyödynnettäviä palasia esim. rajapintoja. Yhteistyön lisääminen, ekosysteemin rakentaminen ja vahva viestintä (evankelista). Lab -tyyppiseksi toiminnaksi ei vielä riittävää, pitää päästä pitemmälle

31 Yhteenveto huomioista Asettamispäätösten tavoitteiden suhteen on päästy vasta alkuun; tavoitteet eivät ole vain yhden vuoden tavoitteita. Tällainen toiminnan muutos vaatii pitempiaikaista toimintaa. Projekti on hallinnollisesti hoidettu hyvin. Pilotit pitivät kevyttä raportointikäytäntöä hyvänä. Ero JulkICTLab:in ja FORGE:n välillä on epämääräinen; roolit ja vastuut epäselvät toimijoille. Ydinsanoma tulisi kirkastaa ja viestintää tehostaa. Pilotteja tulisi saada lisää ja laajemmin. Kokeilujen vaikuttavuuden varmistamiseen tulisi luoda menettelyt. Ohjausryhmän ohjaavaa roolia tulisi hyödyntää. Vielä ei ole yhteisiä toimintamalleja; pilotit ovat määritelleet omat toimintatavat, joista tulisi kerätä ja paketoida parhaat käytännöt. JulkICTLab nähdään mahdollisuutena: hienoa, että julkishallinnossa on uskallusta lähteä kokeilemaan. Tälle on tarvetta!

32 Visioita tulevaisuudesta (1/3) JulkICTLab: alusta JulkICTLab on julkishallinnon ketterä kokeilu ja testausympäristö Toimii matalan kynnyksen testailuympäristönä: Kokeiluja, joille ei tarvitse erikseen hankki rahoitusta tai raskaita systeemejä pitkillä sopimuksilla. Valmiit työkalut ja toimintamallit, joita ei kuitenkaan ole pakko hyödyntää vaan voidaan valita tarpeen mukaan. Fyysinen yhteistyötila ja huone, sekä kehitystyökaluja, valmiita rajapintoja muitten sovelluksiin, joiden avulla voisi nopeaa koota uusia palveluja. Tuetaan tuotteistamista toimintamallien kautta pilottien alkuvaiheesta alkaen. Alusta

33 Visioita tulevaisuudesta (2/3) JulkICTLab: avoin data JulkICTLab on tuotosten ja avoimen datan hyödyntämisympäristö: Arvo olisi sisällössä ei niinkään palvelinkapasiteetissä. Eri hankkeissa kehitettyjä uudelleenkäytettäviä palasia olisi saatavilla muille. Toimii julkisen hallinnon, yhteisöjen, yritysten ja käyttäjien yhteisenä osallistavana ympäristönä. Avointa dataa saatavilla: Raaka-ainetta uusille palveluille. Jalostettua sitä mukaa kun käytetty eri hankkeissa. Kuka tahansa voisi pyytää dataa avattavaksi. Avoin data Alusta

34 Visioita tulevaisuudesta (3/3) JulkICTLab: uudistaja Julkisen hallinnon toimintatapojen uudistaja Herättäjä, tehdään uudella tavalla ja saadaan nopeasti aikaan juttuja. Verkosto, johon kootaan hyviä asioita ja hankkeita ja tiimejä. Julkishallintoon tuodaan kokeilumentaliteettia, aina ei tarvitse onnistua. Nopean kokeilun iskujoukot. JulkICTLab:in kautta voisi saada julkisen hallinnon tarpeisiin päteviä kehittäjiä, jotka tulisivat korjaamaan ongelmia tarvittaessa. Avoin data Alusta Uudistaja

35 Arvioinnin laatijat Parviainen Päivi, FT, johtava tutkija Tihinen Maarit, FK, erikoistutkija Kääriäinen Jukka, FT, erikoistutkija

36 TEKNOLOGIASTA TULOSTA