tiet ja liikenne pienyrittäjyys työaikasuojelu verotus perhevapaat työsuojelu työurat

Transkriptio

1 tiet ja liikenne pienyrittäjyys työaikasuojelu verotus perhevapaat työsuojelu työurat Hallitusohjelmatavoitteet 2011

2 Millainen on myynnin ja markkinoinnin ammattilainen? Faktoja: > Myynnin ja markkinoinnin ammattilainen liikkuu paljon autolla. Ajokilometrejä kertyy vuodessa keskimäärin Keskimääräinen viikkotyöaika on 40 tuntia. Asiakastapaamiset ovat osa työn kuvaa 95 prosentilla alamme ammattilaisista. Myyntialueet ovat usein laajoja ja työhön liittyen yövytään paljon muualla kuin kotona. Alan työsuojelun tarvetta painottaa enemmänkin kiire, työaika, matkustaminen, työpaineet ja tavoitteet sekä liikenteeseen liittyvät asiat kuin suojautumistarve työn fyysisiltä riskeiltä. > Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat muun muassa myyntipäällikkö, myyntijohtaja, myyntiedustaja, aluemyyntipäällikkö, aluepäällikkö, asiakaspäällikkö, asiakkuuspäällikkö, tuotepäällikkö, tuoteryhmäpäällikkö, tuotespesialisti, maajohtaja, avainasiakaspäällikkö, myyntineuvottelija, markkinointipäällikkö, myynti-insinööri, yhteyspäällikkö ja myyntiassistentti. > Alamme mediaanipalkka eli keskimmäinen bruttokuukausiansio oli euroa joulukuussa Palkat nousivat edelliseen vuoteen verrattuna keskimäärin 3,4 prosenttia. > Mediaanipalkkoja asematasoittain: johtajat /kk päälliköt /kk edustajat /kk myyntisihteerit ja assistentit /kk > Kahdella kolmesta alalla toimivasta on kannustava palkkarakenne. Palkkaustapana yleisin on kiinteän palkan ja bonuksen yhdistelmä. Palkkaukseen liittyviä luontoisetuja alan työntekijöistä on yli 80 prosentilla. > Naisia alamme työntekijöistä on noin yksi neljästä. Naisten suhteellinen osuus kuitenkin nousee tasaisesti. Alan työtä tehdään myös yrittäjänä. Lähde: Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ / Työmarkkinatutkimus Taloustutkimus (tammikuu 2011). Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ on myynti-, markkinointi- ja ostoalan ammattilaisen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Tarjoamme jäsenillemme tukea ja turvaa työelämään ja sen muutostilanteisiin sekä runsaasti rahanarvoisia jäsenetuja edullista ja verovähennyskelpoista vuosijäsenmaksua vastaan. Keskusjärjestömme on Akava. 2 Hallitusohjelmatavoitteet 2011

3 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ:n hallitusohjelmatavoitteet Hyvä lukija! Sinulla on käsissäsi Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten SMKJ:n hallitusohjelmatavoitteet. Maailma ei mielestämme vielä ole niin valmis, etteikö sitä politiikalla ja yhteiskunnallisella toiminnalla voisi edelleen kehittää. Alamme palkansaajankaan näkökulmasta ei ole yhdentekevää, mitä maan tulevan hallituksen ohjelmaan kirjataan. Hallitusohjelmasta onkin tullut tärkeä paperi; painomusteen kuivuttua tuo ohjelma luotailee pitkälle seuraavan nelivuotiskauden yhteiskunnallisia kehittämistoimia maassamme. Ja jo pelkästään eduskuntavaaleja edeltävä keskustelu Suomen tilasta, taloudesta ja ennen kaikkea suunnasta on tärkeää. Me SMKJ:ssäkin haluamme olla siinä mukana. Emmekä vähiten siksi, että yksi osaava ja pystyvä myynnin ja markkinoinnin ammattilainen mahdollistaa helposti omalla työllään yli kymmenen muun työntekijän työn erilaisissa tuotanto- ja toimitusketjuissa. Ei siis ole yhdentekevää, minkälaisessa toimintaympäristössä me toimimme. Lue ja tutki teesimme. Uskon, että Sinäkin voit niistä moniin yhtyä. Demokratia on arvokas asia, sitä on syytä vaalia. Nyt on aika ottaa kantaa ja vaikuttaa huhtikuussa sitten äänestämme. Jarmo Hyvärinen Puheenjohtaja Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Hallitusohjelmatavoitteet

4 4 Hallitusohjelmatavoitteet 2011

5 Tiestö kuntoon liikenne sujumaan Tieliikenne on edelleen liikennemuodoista tärkein. Harvaan asutussa maassa tämä on kiistämätön tosiasia. Tiestön kehittämisen ja riittävän kunnossapidon hyödyt olisivat moninkertaiset investointeihin verrattuna. Tieliikenteeltä peritään kuitenkin nykyisin veroja ja maksuja kahdeksankertainen määrä olemassa olevaan tiebudjettiin verrattuna. Samanaikaisesti tieverkon kunto rapistuu ja erilaisten liikenneväylien rahoitus vaikuttaa laahaavan jatkuvasti jäljessä tavoitteistaan. Ajonopeuksiakin pyritään rajoittamaan vain tieliikenteessä rohkenematta miettiä sen vaikutuksia tarkemmin. Näin toimimalla pitkien etäisyyksien maassa matka-ajat pitenevät ja kuljetuskustannukset kasvavat entisestään. Alueellista eriarvoisuuttakin pohdittaessa ratkaisevaa ei ole niinkään matka vaan sen kulkemiseen käytetty aika. Haluammeko, että jo nyt kaukana sijaitsevat alueet ovat ajallisesti vieläkin kauempana? Kun vielä lisäksi tieliikenteen rikkeistä määrättävät seuraamukset ovat edelleen osittain kohtuuttomia, ei ole ihme, että monet tiestön ylläpitoon ja tieliikenteeseen liittyvät asiat eivät saa nykymuodossaan sen paremmin suuren yleisön kuin ammatikseen liikkuvienkaan tukea. > Tiestön rahoitus riittäväksi. > Rakentamisen ja kunnossapidon rahoitusmallit toimiviksi ja vaalikaudet ylittäviksi. > Kohtuulliset tieliikenteen matka-ajat turvattava. > Toimiva ja kohtuullinen pistejärjestelmä tieliikenteen rangaistuksiin. Hallitusohjelmatavoitteet

6 Palkansaajan verotus kannustavaksi Nykyisen verojärjestelmän keskeisin ongelma on ankara työtuloverotus yhdessä korkeiden rajaveroasteiden kanssa. Tällainen järjestelmä ei kannusta ja se on ristiriidassa työn tuloksellisuutta mittaavien ja kaikilla aloilla yhä enemmän siihen perustuvien palkkausjärjestelmien kanssa. Palkansaajien tuloverotus tuleekin saattaa ns. vanhojen EU-maiden tasolle. Verotuksen painopistettä voidaan siirtää palkkatulojen verotuksesta ensisijaisesti kulutus- ja haittaverotukseen. Palkansaajien ansiotulojen verotusta ei tule siis kiristää millään tulotasolla. > Ansiotulojen verotusta ei tule kiristää. > Korkeimmaksi rajaveroasteeksi 50 prosenttia. Järjestöjen kanneoikeus selkeyttäisi työelämän pelisääntöjä Järjestöjen kanneoikeudella vähennettäisiin työehtojen tietoista rikkomista. Samalla yksittäiselle työntekijälle tuomioistuinmenettelystä aiheutuvat haitat vähenisivät, kun ammattijärjestöllä olisi oikeus ajaa kannetta jäsentensä puolesta yhteisesti. Yhtenäiset työelämän pelisäännöt ovat tärkeä kilpailutekijä rehellisesti ja lainsäädännön mukaan toimivien yritysten ja työnantajien kannaltakin tarkastellen. Paikallisen sopimisen pelisääntöjä tulee kehittää parantamalla sopimusosapuolten tasavertaista neuvotteluasemaa. Henkilöstön edustajien toimivaltuuksia ja asemaa tulee parantaa lainsäädännöllä. > Järjestöille on säädettävä kanneoikeus. > Henkilöstön edustajien toimivaltuuksia ja asemaa tulee parantaa. 6 Hallitusohjelmatavoitteet 2011

7 Työurat pitenevät kolmikantaisella yhteistyöllä Kansantalouden kestävyys vaatii työurien pidentämistä. Toimet työurien pituuden lisäämiseksi eivät voi kuitenkaan olla vain eläkkeellesiirtymisiän nostamiseen tähtääviä, vaan niiden on oltava laajempia, pitkäjänteisesti ja kolmikantaisesti valmisteltavia toimia suomalaisten työelämässä pysymisen varmistamiseksi. Eläkejärjestelmä ei siis pelkällä kepillä kohene. Työelämässä pysyvät mukana pisimpään ne, joiden työpaikalla ilmapiiri, työolot, töiden organisointi ja johtaminen ovat kunnossa joilla on mahdollisuus pitää oma ammatillinen osaamisensa ajan tasalla ja myös kehittyä työssään ja osaamisessaan. Suuri merkitys on työajan joustavalla käytöllä, sen kohtuullisuudella ja keinoilla sekä halulla työntekijöiden kouluttamiseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen. > Työaikoja on joustavoitettava työaikapankeilla ja osa-aikatyömahdollisuuksilla. > Työnantajien vastuuta ikääntyneiden työllistämisestä on lisättävä. > Kaikki eläkejärjestelmään tehtävät muutokset on valmisteltava pitkäjänteisesti ja kolmikantaisesti. Hallitusohjelmatavoitteet

8 8 Hallitusohjelmatavoitteet 2011

9 Tukea ja kannustusta pienyrittäjyydelle Kynnys palkkatyön ja yrittäjyyden väliltä on poistettava. Ammatinharjoittajan ja yrittäjän sekä heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaa on kehitettävä ja parannettava niin, että esteet siirtyä palkkatyön ja yrittäjyyden välillä poistuvat. Esimerkiksi oikeutta soviteltuun päivärahaan tulisi tarkastella ansioiden, ei työajan perusteella, jotta myös ammatinharjoittajien olisi mahdollista saada sitä. Yksittäiselle elinkeinonharjoittajalle tulisi säätää oikeus vähentää tietyissä tapauksissa omien lasten hoitokustannuksia verotuksessa. Ammatinharjoittajalle tulisi säätää oikeus vähentää kulttuuri- ja liikuntaseteleiden hankintameno verotuksessaan. Harmaa talous ei saa estää tai heikentää rehellisten yritysten menestymisen edellytyksiä eikä yrittäjien tai palkansaajien työelämän laatua. On toimittava niin, että yritykselle kuuluvien velvoitteiden hoitamatta jättäminen yhteiskuntaa kohtaan ei voi parantaa yrityksen kilpailukykyä esimerkiksi urakoista tai hankinnoista kilpailtaessa. Yrittäjyyteen siirtymiseen on luotava uusia kannusteita, esimerkiksi uusia starttirahamuotoja. Vero- ja muita kannusteita on suunnattava selkeämmin myös pienille yrityksille, jopa yksinyrittäjille, verotuksen kilpailukykyisyyden on oltava yhteydessä yrittäjän henkilökohtaisessa elämässään ottamaan riskiin. Julkisen sektorin hankintamenettelyjä ja -osaamista on kehitettävä. Sen vastuuta ja asemaa palvelujen tilaajana ja tuottajana on selkeytettävä ja muutettava läpinäkyvämmäksi. Pienille yrityksille olisi luotava erillinen, kevyempi hankintamenettely. > Palkkatyön ja yrittäjyyden välillä sosiaaliturvassa olevat esteet on poistettava. > Harmaa talous ja lain kiertämiseen perustuvat kilpailuedut kuriin. > Yritysverotusta on muutettava pienyrittäjyyttä kannustavaan suuntaan. > Julkisen sektorin hankintaosaamista on parannettava, pienten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin on parannettava. Hallitusohjelmatavoitteet

10 Työaikasuojelu, ikääntyneiden asema ja perhevapaiden kehittäminen nostettava työelämän kärkihankkeiksi Maan hallituksen tulee laatia yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa vastuullisen henkilöstöpolitiikan ja -johtamisen pelisäännöt. Erityisesti on otettava huomioon ikääntyneiden asema työmarkkinoilla. Työsuojelun erityisesti työaikasuojelun parantaminen tulee olla korkealla sijalla seuraavan hallituskauden toiminnassa. Työaikalakiin kirjattava työaikapankki vähimmäisvaatimuksineen olisi hyvä uudistus. Uudella lainsäädännöllä tuettaisiin myös muiden joustavien työaikajärjestelyjen kuten liikkuvassa myynti- ja markkinointityössä toteutettavien järjestelyjen toimivuutta, seurantaa ja kehittämistä. Lakisääteisen työaikaseurannan piiriin tulee ottaa kaikki työhön sidonnainen aika, kuten työajan ulkopuolella tapahtuva matkustaminen ja ns. harmaa ylityö eli työajan ulkopuolella tehtävä palkaton työ. Työn psykososiaaliset riskit on otettava työsuojelun painopisteeksi. Kiire, työaika, matkustaminen, liiallinen työkuorma, tavoitteet ja työpaineet määrittävät enemmänkin tämän päivän työsuojelun tarvetta kuin suojautumistarve työn fyysisiltä riskeiltä. Ylemmät toimihenkilöt ja paljon työssään matkustamaan joutuvat on saatettava työaikasuojelussa samanarvoiseen asemaan muiden työntekijäryhmien kanssa. Työturvallisuuslakia on muutettava siten, että työajan ja muuhun työhön sidonnaisen ajan kuormitustekijät selvitetään etukäteen. Kuormitustekijöitä ovat ainakin jatkuva säännöllisen työajan ylitys, toistuva työhön liittyvä matkustaminen ja vapaa-ajan käytön rajoitukset. 10 Hallitusohjelmatavoitteet 2011 Työterveyshuoltoa tulee kohdentaa varhaiseen ehkäisyyn, työkyvyn edistämiseen ja sen heikke-

11 nemisen merkkien tunnistamiseen mahdollisimman ajoissa. Kelan rahoittamien kuntoutuspalvelujen vaihtoehtoja ja monimuotoisuutta olisi lisättävä. Perhevapaajärjestelmää tulee kehittää. Perhevapailta saatavia etuuksia ei tule leikata tulotason mukaan. Samoin perhevapailta palaaville säädetään vähintään kuusi kuukautta kestävä jälkisuoja irtisanomista vastaan ja oikeutta palata entisiin tehtäviin parannetaan. Perhevapaajärjestelmää tulee kehittää siten, että vain isille kohdistettujen vapaiden määrää lisätään. Näillä muutoksilla myös vahvistettaisiin naisten työmarkkina-asemaa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan toimeenpanoa tulee yksinkertaistaa muun muassa selkeyttämällä sovitellun päivärahan täytäntöönpanoa sekä luopumalla työsuhteen aikaseurannasta päivärahaoikeutta ratkaistaessa. Työttömyysturvan rahoitus on turvattava ja nykyinen hyväksi osoittautunut työttömyyskassajärjestelmä tulee säilyttää. Työnteon on kuitenkin aina oltava ensisijainen toimeentulon lähde. > Työaikalakiin on kirjattava työaikapankki. > Työn psykososiaaliset riskit on otettava työsuojelun painopisteeksi. > Työterveyshuoltoa on kohdennettava ennaltaehkäisyyn. > Isien mahdollisuuksia perhevapaisiin on lisättävä. > Perhevapailta saatavia etuuksia ei tule leikata tulotason mukaan. > Ansiosidonnaisen työttömyysturvan toimeenpanoa tulee yksinkertaistaa. Hallitusohjelmatavoitteet

12 Kaiken, minkä ympärilläsi näet, on joku myynyt. PL 1100, HELSINKI (käynti Töölönkatu 11 A, 5. krs.) puh. (09) Jarmo Hyvärinen puheenjohtaja puh. (09) Juha Häkkinen toiminnanjohtaja puh. (09) Hallitusohjelmatavoitteet 2011