Liittari 2010, työelämä. Lähteenaho Lämppäri 2

Transkriptio

1 Liittari 2010, työelämä Lähteenaho Lämppäri 2

2 (UUSI) LINJAPAPERI: 6.3. Koulutus ja työmarkkinat Koulutus- ja työmarkkinajärjestelmiä tarkastellaan vuorovaikutteisena kokonaisuutena. Koulutusjärjestelmät vastaavat yhteiskunnan tarpeisiin, mutta myös muokkaavat yhteiskuntaa varsinkin työmarkkinoiden osalta. Toimiva ja laajapohjainen koulutusjärjestelmä nostaa yhteiskunnan osaamisen tasoa ja luo uutta tietoa, mikä vastaavasti uudistaa työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän rakennetta Kaikki koulutus- ja työmarkkinajärjestelmien osapuolet tekevät yhteistyötä opiskelijoiden työllistymiseksi koulutusalaa ja -tasoa vastaaviin tehtäviin. Korkeakoulujen opintojen ohjauspalvelut, ura- ja rekrytointipalvelut ja yleiset työvoimapalvelut ovat keskeisessä asemassa työllistymismahdollisuuksien koordinoinnissa. Korkeakoulut seuraavat työmarkkinoiden muutoksia ja kehittävät opiskelijoiden työelämävalmiuksien koulutusta niiden mukaisesti. Opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada ohjausta ja harjoittelumahdollisuuksia osaamisensa ja asiantuntijuutensa kehittämiseen.

3 63-66 Työuran nähdään alkavan ensimmäisestä työsuhteesta. Opinnot ja työkokemukset kulkevat limittäin vaikuttaen yhdessä yksilön tuleviin valintoihin ja mahdollisuuksiin. Opiskelijoiden merkitys työmarkkinoiden rakenteessa ja joustavuudessa tunnistetaan ja sitä arvostetaan. Erityisesti opintoja tukevan työnteon relevanssi työllistymisen kannalta tunnustetaan Työkulttuurin merkitys työurien laatuun ja pituuteen tunnistetaan. Työkulttuuri edistää työssä jaksamista, hyvinvointia, työyhteisötaitoja ja luovuutta sekä kannustaa hyvään johtajuuteen. Työt järjestetään sekä työntekijän että työnantajan tarpeet ja edellytykset huomioon ottaen. Työnantajat ja työntekijät tuntevat omat vastuunsa ja velvollisuutensa sekä huolehtivat omalta osaltaan työlainsäädännön ja työsuojelun toteutumisesta. Epäsäännöllisen työn tekemisen ja teettämisen yleistyminen huomioidaan laajalti yhteiskunnassa sekä sosiaali- ja työlainsäädännössä. Työehtosopimukset huomioivat epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien tarpeet.

4 74-77 Yksilöitä kannustetaan elinikäiseen oppimiseen koko työuran ajan. Työuran siirtymävaiheissa sekä loppupäässä on mahdollista sopia työn porrastamisesta ja keventämisestä kaikille osapuolille järkevällä tavalla. Työelämästä syrjäytyneille ja työkyvyttömyyseläkkeellä oleville tarjotaan mahdollisuuksia palata työelämään joustavasti Korkeakoulutettuja kannustetaan yrittäjyyteen. Valmiuksia yrityksen perustamiseen edistetään koulutustarjonnalla sekä rahoitus- ja riskienhallintajärjestelmiä kehittäen, jolloin kynnys perustaa yritys madaltuu. Yrittäjien sosiaaliturva on rinnastettavissa palkansaajien sosiaaliturvaan. Organisaatiot eivät perusteettomasti ulkoista yrittäjäriskiä työntekijöilleen painostamalla heitä perustamaan omaa yritystä.

5 83-86 Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymisen esteitä madalletaan järjestelmällisesti. Ulkomaalaisten osaaminen tunnistetaan ja sitä arvostetaan työmarkkinoilla. Lisäksi vieraita maita, kieliä ja kulttuureja tuntevat nähdään voimavarana globalisoituvassa maailmassa. Kotimaisten kielten koulutusta järjestetään kattavasti kaikille sitä tarvitseville.

6 Työurat ja eläkejärjestelmä Työurien pidentämisen vastuu on koko kansalla. Nuoret osallistuvat tasavertaisina neuvottelukumppaneina kaikkeen työuria koskevaan päätöksentekoon. Työurien pidentämisessä panostetaan työssä jaksamiseen, työkyvyttömyyden ehkäisyyn sekä työttömien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työelämään palaamisen tukemiseen. Työurien pidentäminen ei heikennä nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia Todellisen eläköitymisiän nostamista edistetään tehokkaasti ja monipuolisesti, kuitenkin huomioiden fyysisen tai muuten kuormittavan työn asettamat rajoitukset. Joustava siirtyminen eläkkeelle on mahdollista niin, että on kannustavaa jatkaa aktiivista työuraa kevyemmillä ehdoilla ja työtehtävillä huomattavasti pidempään.

7 Elinaikakerroin on suomalaisen eläkejärjestelmän ylläpitämisen kannalta välttämätön elementti, joka kannustaa myöhempään eläkkeelle jäämiseen. Sukupolvien välisten tulonsiirtojen tasaamiseen kiinnitetään huomiota, ja näin ollen esimerkiksi eläkkeet eivät seuraa täysimääräisesti ansiotason kehitystä. Eläkejärjestelmä turvaa kaikille riittävän toimeentulon.

8 TOIMINTASUUNNITELMA 1. Eduskuntavaalit 2011 ja vaikuttaminen seuraavan kauden hallitusohjelmaan SYL:n vuoden 2011 päätavoite on vaikuttaa vuosille tehtävään hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmavaikuttamisen päätavoitteet ovat: Maksuton koulutus turvattava Opintotuki sidottava indeksiin Työurien pidentäminen ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia Tavoitellaan mahdollisimman opiskelijamyönteistä ja opiskelijoiden kysymyksistä tietoista eduskuntaa seuraavalle kaudelle olemalla yhteydessä puolueisiin ja ehdokkaisiin koko kevään ajan ja tiedottamalla aktiivisesti SYL:n vaalitavoitteista. Lisätään yhdessä ylioppilaskuntien ja muiden opiskelijajärjestöjen kanssa opiskelijoiden tietoisuutta opiskelijoiden kannalta keskeisistä kysymyksistä. SYL ja ylioppilaskunnat kartoittavat eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteet päätavoitteista. Tietoja hyödynnetään vaalivaikuttamisessa. Lisäksi SYL vaikuttaa nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämiseen Allianssin Nuorisovaalit hankkeen kautta.

9 2. Opiskelijoiden aseman parantaminen työmarkkinoilla Koska opintotuki ei tällä hetkellä takaa yksinään riittävää toimeentuloa, opiskelijat tekevät opiskeluaikanaan usein toimeentulon varmistamiseksi töitä sekä omalla että muilla aloilla. Töitä tehdään toimeentulon varmistamisen lisäksi myös työelämäkokemuksen kartuttamiseksi. Tällä työllä on suurta merkitystä työmarkkinoiden joustavuudelle, mutta sitä ei arvosteta tarpeeksi. Opiskelija saattaa työelämässä kohdata työehtojen polkemista, jolloin heikko neuvotteluasema ja epätietoisuus omista oikeuksista tekevät tilanteen korjaamisen hankalaksi. Opiskeluaikainen työnteko on myös edunvalvonnallisesti hämärää aluetta, on epäselvää kenen vastuulla edunvalvonta on paikallisesti ja valtakunnallisesti. Tavoitteena on saada opiskelijoiden ja muiden epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ongelmat paremmin työmarkkinajärjestöjen agendalle. Edistetään lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevien mahdollisuuksia pitää vuosilomaa yhdenvertaisesti pitkäkestoisissa työsuhteissa olevien kanssa.

10 3. Korkeakoulutettujen yrittäjyyden kehittäminen Viime vuosina korkeakouluihin on syntynyt useita yhteisöjä, jotka kehittävät paikallisesti opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen mahdollisuuksia perustaa yrityksiä. Yritysten perustaminen ja siten syntyvät työpaikat tarjoavat korkeakoulutetuille työllistymismahdollisuuksia ja tilaisuuksia kehittää asiantuntemustaan. Uusien yritysten merkitys kansantaloudellisesti ja työllisyyttä lisäävästi on merkittävä. On tärkeää tunnistaa korkeakoulutettujen yrittäjyyden erityispiirteet. Korkeakoulutettujen yrittäjyyden esteinä ovat yrittäjyyttä ja riskinottoa karsastava asenneilmapiiri sekä korkeakoulujen yrittäjyyskoulutuksen vähäinen määrä ja taso. SYL selvittää sidosryhmien kanssa yhteistyössä, miten opiskelijoiden valmiuksia yrittäjyyteen voidaan parantaa sekä yleistä asenneilmapiiriä ja rahoitusmekanismeja kehittää yrittäjyyteen kannustaviksi. Tavoitteena on luoda edellytyksiä uusien yritysten perustamiselle, huomioiden myös vähemmän tyypillisesti yrittämiseen liittyvät alat.

11 4. Työelämävalmiuksien kehittäminen Työllistymisensä edistämiseksi opiskelijoilla on oltava mahdollisuus kehittää työelämävalmiuksiaan ja harjoitella oman alansa tehtävissä jo opintojen aikana. Oman alan työ- ja harjoittelupaikat, joissa kiinnitetään huomiota ohjaukseen, palkkaukseen ja työtehtävien mielekkyyteen, antavat hyviä eväitä valmistumisen jälkeiseen työmarkkinoille siirtymiseen. SYL kannustaa yliopistoja kantamaan vastuunsa opiskelijoidensa työllistymisestä ja lisäämään opiskelijoille mahdollisuuksia saada tietoa työelämän tarpeista, odotuksista ja pelisäännöistä. Näin opiskelijat voivat kehittää työnhakutaitojaan ja tunnistaa omaa osaamistaan työelämässä ja siten työllistyä nykyistä paremmin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Kansainväliset opiskelijat on huomioitava siten, että heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä suorittamaan työharjoitteluja ja käyttämään ura- ja rekrytointipalveluja. SYL:n tavoitteena on selvittää sidosryhmien kanssa valtakunnallinen harjoittelutilanne ja tukea ylioppilaskuntien edunvalvontaa työelämävalmiuksien koulutuksen edistämiseksi.

12 13. Työurakeskusteluun osallistuminen Työurien pidentäminen on ollut keskeinen aihe poliittisessa keskustelussa. Työmarkkina- ja eläkeratkaisujen vaikeuden takia paineita pidentää työuria on suuntautunut myös työurien alkupäähän ja siten koulutusjärjestelmiin. Lisäksi korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu on vaikeuttanut opiskelijoiden tilannetta. Eduskuntavaalien 2011 tulos tulee vaikuttamaan kauaskantoisesti, miten työmarkkinat kehittyvät. Tämä luo uudenlaisia edunvalvontahaasteita, koska on vaara, että tehdään opiskelijoihin suoraan vaikuttavia päätöksiä huomioimatta opiskelijoiden ja koulutusjärjestelmän tarpeita. Opiskelukykyyn panostamalla ja opiskelun mahdollisuuksia parantamalla luodaan pohja yksilön koko työuran kestävälle hyvinvoinnille ja työkyvylle. Työurien pidentämisen varjolla ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia. SYL:n tavoitteena on, että työurakeskustelussa ymmärretään myös opiskelijoiden tekemän työn merkitys yhteiskunnalle sekä opiskelun ja työn limittyminen elämän eri vaiheissa. Työuran pidentämisen toimenpiteiden on kohdennuttava tasapuolisesti työuran kaikille vaiheille.

13 KANNANOTTO: SYL:n liittokokous: Muuttuva työelämä edellyttää rakenteiden ja asenteiden muuttamista Liittokokous vaatii toimia muuttuvan työelämän aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi Epätyypillisten työsuhteiden määrä kasvaa Avointa keskustelua työhyvinvoinnista Esittää lomapankin käyttöönottoa Lomapankki ei luonnollisesti yksin ratkaise työelämän ongelmia. Tarvitaan myös työkulttuuria joka edistää työssä jaksamista, hyvinvointia ja luovuutta sekä hyvää johtajuutta.

14 LOPPU.