LUOTTO- JA MAKSUVÄLINEET Heikki Halila. Oikeustapaukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUOTTO- JA MAKSUVÄLINEET Heikki Halila. Oikeustapaukset"

Transkriptio

1 LUOTTO- JA MAKSUVÄLINEET Heikki Halila Oikeustapaukset 1. Ylilääkäri A oli ottanut kesällä 1989 B-pankista mk:n määräisen autolainan. Tuolloin sovittiin lainan hoitamisesta automaattisesti A:n tililtä kuukausittain ns. annuiteettiperiaatteen mukaan. Kesästä 1991 alkaen pankki oli perinyt luotosta koron ja lyhennyksen ohella kuukausittain 12 mk:n tapahtumamaksun, minkä seikan A on vasta tänään huomannut tiliotteista. Vihastunut A kääntyy konttorinjohtajan puoleen ja pitää pankin menettelyä lakiin perustumattomana, varsinkin kun hän on kuluttaja, jota lain pitäisi erityisesti suojata kulutusluottotilanteessa. Hän ei ole sitoutunut maksamaan mitään palvelumaksuja, joiden määräkin tuntuu luoton määräänkin nähden korkealta. Hän hoitaisi mieluiten luottoaan suoraan itse tililtään eräpäivinä. Pankin mukaan kyseessä on käyttöön tullut kustannusvastuuperiaatteen mukainen yleinen pankkikäytäntö. Pankin on voitava kannattavuuden heikennyttyä ja muutenkin periä asiakkaalta luoton todelliset kustannukset. Kulloinenkin palveluhinnasto on nähtävillä pankin jokaisessa toimipaikassa. Pankki katsoi sitä paitsi tehneensä A:n kanssa maksupalvelusopimuksen ja viittasi jo kesällä 1989 voimassa olleisiin yleisiin luottoehtoihin, joissa oli mm. seuraava ehto: Pankki on oikeutettu perimään ja velallisen pankissa olevalta tililtä veloittamaan velasta aiheutuneet kustannukset ja palkkiot, jotka aiheutuvat velan perimisestä ja pantin rahaksi muuttamisesta. Palveluhinnastosta ja siihen tehtävistä muutoksista pankki ilmoittaa toimipaikoissaan. Tilanteen oikeudellinen arviointi. 2. Pankki irtisanoi vuonna 1992 merkonomi A:n asuntoluoton, koska sitä koskevat lyhennykset ja korko olivat maksamatta kolmen kuukauden ajalta. Luoton vakuutena olevien asunto-osakkeiden arvo oli sitä paitsi pudonnut lähes puoleen, eikä A ollut kyennyt hankkimaan häneltä vaadittuja lisävakuuksia. A piti pankin menettelyä perusteettomana; oli kohtuutonta esittää tällaisia vaatimuksia, kun hän oli jäänyt työttömäksi. Pankki vetosi Rata:n hyväksymään luottosopimukseen, jonka mukaan luotto oli irtisanottavissa maksuviivästyksen vuoksi milloin tahansa. Pankki vaati luoton maksua myös takaajalta, A:n tädiltä, eläkeläinen B:ltä. Tämä ei mielestään voinut olla vastuussa velasta. Hän oli A:n pyynnöstä kirjoittanut nimensä velkakirjaan mutta luullut tämän puheiden perusteella olevansa vain velkakirjan todistaja. Pankin mielestä A:n ja B:n keskinäisillä puheilla ei voinut olla merkitystä sen asemaan. Sillä oli sen sijaan oikeus luottaa siihen, että A taloudellista koulutusta saaneena tarvittaessa informoi sukulaistaan B:tä. Vielä pankki vetosi siihen, että sillä oli tallettajien edun vuoksi ja pankkituen saajana velvollisuus huolehtia pankkilain mukaisesti tallettajien varoista. Tilanteen oikeudellinen arviointi. 3. Liikemies A oli joulukuussa 1998 luvannut kirjallisesti antaa urakoitsija B:lle velaksi mk viideksi vuodeksi 1 %:n korkoa vastaan. B:llä oli tämän asiakirjan mukaan oikeus saada rahat toukokuussa B vaati A:lta suoritusta. A kieltäytyi siitä vedoten huonosti sujuneisiin liiketoimiinsa sekä siihen, että kumpikin sopijapuoli oli ymmärtänyt luoton myöntämisen edellyttävän sellaista keskinäisen liikesuhteen jatkuvuutta, jota heidän välillään ei enää ollut. Lisäksi A arveli, ettei mitään sopimusta ollut vielä edes syntynyt, koska hän oli lakikirjasta lukenut, että sopimuksen tekemistä koskevat oikeustoimilain säännökset eivät koske sopimuksia, joiden päättämiseen vaaditaan suorituksen toimittamista toiselle sopijapuolelle. A sanoi voivansa nyt harkita luoton myöntämistä vain pankkitakausta vastaan - luotonantajallahan oli hänen käsityksen mukaan aina oikeus saada riittävät vakuudet - sekä muutenkin vain normaaleilla luottoehdoilla. B piti väitteitä tekaistuina, koskei liikemiesten välisissä velkasuhteissa

2 voinut vedota subjektiivisiin seikkoihin. B päätti kuitenkin kääntyä asianajaja X:n puoleen saadakseen tietää, mitä mahdollisuuksia hänellä oli päästä oikeuksiinsa ja saada tämä luotto, jonka kariutuminen vaikeuttaisi tuntuvasti hänen elinkeinotoimintaansa. X:n asiantuntevat neuvot! 4. A oli sitoutunut haltijavelkakirjassa nro 1 suorittamaan velan takaisin vuosittain erääntyvin mk:n erin ja velkakirjassa nro 2 kuukauden kuluessa irtisanomisesta velkakirjan haltijalle mk, jonka hän oli velkakirjan mukaan jäänyt velkaa auton hänelle myyneelle C:lle sekä päiväämättömässä haltijavelkakirjassa nro 3 vaadittaessa mk. X:n, jolle Y eli siirtänyt velkakirjat, vaadittua irtisanottuaan asian mukaisesti velkakirjan nro 2 A:lta velkakirjojen perusteella maksua tämä kieltäytyi maksusta, koska hän oli maksanut velkakirjan nro 1 lyhennykset jo Y:lle ja autokaupasta jääneen velan aikanaan C:lle ja velkakirja nro 3, joka oli joka tapauksessa vanhentunut kun se oli annettu yli 10 vuotta sitten eikä siitä ollut häntä muistutettu, oli alkuaan tehty näön vuoksi, jotta A erilaisia avustuksia hakiessaan oli näyttänyt velkaiselta. Perusteltu ratkaisu. 5. Varatuomari A, joka ilmoittaa toimivansa B:n antaman valtuutuksen perusteella, luovuttaa B:n omistaman haltijavelkakirjan liikemies C:lle. C:n saatua velkakirjan haltuunsa, ottaa B häneen yhteyttä ja vaatii velkakirjaa takaisin, koska B oli valtuuttanut A:n luovuttaman velkakirjan pelkästään pantiksi. Tilanteen oikeudellinen arviointi. Mitä vaikutusta olisi ollut sillä, jos kyseessä olisi ollut tavallinen velkakirja? 6. A:lla oli tavalliseen velkakirjaan perustuva markan saaminen B:ltä. C:ltä ja D:ltä. A:n kuoltua ilmeni, että hän oli testamentannut velkakirjasaatavansa B:lle. Velkakirjan eräpäivänä B vaati C:tä ja D:tä maksamaan yhteisvastuullisesti markkaa. C:n mielestä oli mahdotonta, että B nyt esiintyisi heidän velkojanaan. Velka oli lakannut kokonaan testamentin johdosta. Mikäli velka kuitenkin oli voimassa, hänen vastuunsa olisi enintään markkaa. Sen määrän hän suorittaisi kuittaamalla, sillä hän oli juuri löytänyt kaapistaan kellastuneen paperin, joka oli ilmennyt A:n allekirjoittamaksi markan velkakirjaksi. D katsoi vastuumääränsä olevan enintään markkaa. Velkakirja oli päivätty , jolloin B ja C kirjoittivat siihen nimensä. Kun D oli allekirjoittanut velkakirjan jo , hänen velkansa oli nyt vanhentunut. - Ratkaisu. 7. C osti B:ltä markalla auton. C maksoi mk käteisellä. Loput sovittiin suoritettavaksi niin, että C maksaisi B:n markan haltijavelkakirjavelan A:lle. C ilmoittautui A:lle ja kirjoitti nimensä haltijavelkakirjaan B:n nimen viereen. A:n vaatiessa suoritusta C kuitenkin kieltäytyi väittäen autokauppaa pätemättömäksi. Toisaalta B vaati C:ltä markkaa maksamattomana kauppahintana; B väitti haltijavelkakirjan olevan pätemätön. - C:n maksuvelvollisuus? 8. A oli sijoittanut ,- pankki X:n liikkeelle laskemaan debentuurilainaan. Lähtiessään ulkomaille A luovutti hallussaan olleet debentuurit ystävänsä B:n säilytettäviksi. B maksoi oman autokauppaan perustuvan velkansa C:lle luovuttamalla tälle mainitun debentuurilainan tapahtuvaa lyhennysmaksua koskevan maksulipun. A palasi matkaltaan ja sai samana päivänä tietää B:n menettelystä. A otti välittömästi yhteyttä pankki X:ään, mutta sai kuulla pankin jo suorittaneen lyhennysmaksun C:lle. A vaatii nyt korvausta kärsimästään vahingosta a) X:ltä sillä perusteella, että se ei olisi saanut lunastaa maksulippua C:ltä, b) B:ltä sillä perusteella, että hän oikeudettomasti luovutti maksulipun C:lle sekä c) C:ltä sillä perusteella, että maksulipun luovutus C:lle on A:ta, debentuurin oikeaa haltijaa, kohtaan tehoton. Tilanteen oikeudellinen arviointi. 2

3 9. A vuokrasi B:ltä itselleen asuinhuoneiston ajaksi Vuokra sovittiin maksettavaksi yhtenä eränä Vuokran suuruudeksi määriteltiin Ruotsin kruunua. A maksoi pankkisiirtona B:lle 8.700,-, mikä summa saapui B:n tilille Tänään B tulee kysymään Sinulta neuvoa. Hänen mukaansa A:n menettely on lain vastaista. Maksu sovittiin Ruotsin kruunuina, mutta A maksoi Suomen markoissa. Kruunun kurssi on B:n mukaan lisäksi laskeva. joten A:n olisi tämänkin vuoksi tullut maksaa vuokransa nimenomaan Ruotsin valuutassa; yksi kruunu oli ,87 markkaa, ,85 markkaa ja tänään 0,81 markkaa. B on närkästynyt myös siitä, että A maksoi vuokran hänen pankkitililleen, vaikka hän oli sanonut A:lle, että veroviranomaisten osoittaessa hänen pankkitileihinsä nähden liiallista uteliaisuutta A:n tuli maksaa rahat hänelle käteen. Ja kaiken kukkuraksi B katsoo A:n myöhästyneen vuokransa maksamisessa, kun rahat olivat tulleet B:lle vasta Sinun perusteltu neuvosi B:lle. 10. A:lla oli hallussaan B:n allekirjoittamat kaksi mk:n haltijavelkakirjaa, joista toinen erääntyi kahdessa mk:n erässä ja sekä toinen yhdellä kertaa A:n ostettua C:ltä veneen mk:lla A maksoi käteisellä kaupantekotilanteessa mk, minkä lisäksi A ja C sopivat tuolloin, että kauppahinnan loppuosa suoritetaan siten, että A:n hallussa olleet B:n allekirjoittamat haltijavelkakirjat annetaan C:n veljelle D:lle, jolle C oli velkaa mk. Sittemmin kävi ilmi, että erääntyvä velkakirja oli väärennetty ja että B oli kuitannut erääntyneen maksun A:lta olevalla saamisellaan. Kun B ei pystynyt maksamaan erääntynyttä velan osaa ja kun C:kin oli tehnyt konkurssin D vaati A:ta suorittamaan mk, A piti vaatimusta lakiin perustumattomana. Perusteltu ratkaisu. 11. A antoi B:lle velkakirjan, jossa hän sitoutui suorittamaan B:lle Skr Velkakirjassa oli ns. effektiivilauseke. Eräpäivänä A kieltäytyi maksusta, koska B:llä ei ollut velkakirjaa hallussaan. Viikon kuluttua A:n luokse ilmaantui C, joka esitti A:lle siirtomerkinnällä varustetun velkakirjan ja vaati suoritusta. A suoritti C:lle velkakirjan osoittaman määrän Smk maksupäivän kurssin mukaan ja sai velkakirjan itselleen. Saatuaan kuulla asiasta B vaati A:lta velkakirjan ehtojen mukaista suoritusta viivästysseuraamuksineen. Onko A joutunut velallisen viivästykseen? Perusteltu vastaus. 12. Y vaati markan haltijavelkakirjan nojalla suoritusta yhteisvastuullisesti A:lta, B:ltä ja C:ltä. Lisäksi hän vaati viivästyskorkoa markalle lähtien ja markalle lähtien. Kaikki velalliset kiistivät kanteen. Velkakirjaa ei voitu katsoa vielä erääntyneeksi. Y oli irtisanonut velan maksettavaksi kahdessa erässä, markkaa ja markkaa Irtisanominen johtui siitä, että heinäkuun alussa erääntynyt korkoerä oli erehdyksen vuoksi viivästynyt kolme päivää. Y:n irtisanomisilmoitus oli kohtuuttomana OikTL 36 :n vastainen. C huomautti lisäksi, ettei hän ollut saanut velkakirjaa vastaan lainkaan rahaa. Luotto oli otettu A:n ja B:n omistamalla kiinteistöllä tehtäviä töitä varten. C ei täten ollut mikään todellinen velkakirjavelallinen. Tähän liittyen B totesi vastaavansa vain 1/3 velkakirjan määrästä, koska hän omisti 1/3 em. kiinteistöstäkin. A väitti vastuunsa olevan tällä perusteella 2/3. Y totesi olleensa tietämätön velkakirjan perustana olleista suhteista. Hän oli hankkinut velkakirjan vilpittömässä mielessä. Velallisten mukaan tämä oli valhe, koska alkuperäisenä velkojana oli ollut Y:n aviomies X. Millainen tuomio annetaan Y:n kanteen johdosta? Onko kiinteistön omistussuhteilla vaikutusta velkakirjasuhteisiin tämän prosessin jälkeen? 3

4 13. C jäi B:lle eräästä kaupasta velkaa Hinta sovittiin suoritettavaksi siten, että C maksaisi B:n :n velkakirjavelan A:lle. Kyseessä oli vaadittaessa maksettava määrännäisvelkakirja; C kirjoitti nimensä velalliseksi B:n nimen viereen. Kun A vaati C:ltä suoritusta, tämä kieltäytyi maksamasta. B oli huiputtanut häntä kaupassa. Tavara oli ollut kelvotonta. C ei siksi ollut kaupasta B:lle velkaa kuin Koska C:llä lisäksi oli hallussaan A:n allekirjoittama erääntynyt :n velkakirja, C torjui kuittaamalla A:n koko vaatimuksen. A oli eri mieltä. Hän ei ensinnäkään tiennyt mitään B:n ja C:n välisen kaupan koko olemassaolosta. B:n huiputuksesta puhumattakaan. A:n väitesuoja esti täten C:tä vetoamasta kauppaan. Hänen allekirjoittamansa :n velkakirja taas oli täysin perusteeton. Velkakirja oli laadittu C:n vaatimuksesta tämän myöntäessä :n luoton A:n veljelle D:lle. A ei ollut saanut luotosta euroakaan ja D:llekin C oli kuulemma tosiasiassa antanut vain A:n allekirjoittama velkakirja ei näihin asianhaaroihin nähden ollut todellinen, joka ilmeni siitäkin, että hän oli kirjoittanut nimensä paperiin huolimattomalla käsialalla lyijykynää käyttäen. - A:n ja C:n velkasuhteiden selvittely? 14. A oli allekirjoittamassaan velkakirjassa sitoutunut maksamaan velkakirjan haltijalle siinä mainitun velan korkoineen. B, jolle A oli velkakirjan antanut, teki myöhemmin siirtäessään sen C:lle velkakirjaan merkinnän, että A:n tuli maksaa velka ainoastaan viimeksi mainitulle. Velan erääntymispäivänä tulee D vaatimaan velkaa A:lta. A:n holhoojaksi määrätty E kieltäytyy maksamasta velkaa sillä perusteella, että A jo velkakirjan antaessaan oli ollut mielisairas, mistä syystä hänet oli julistettu holhouksen alaiseksi vain kuukautta velkakirjan antamista myöhemmin. E:n mukaan maksun tulisi joka tapauksessa tapahtua ainoastaan C:lle B:n velkakirjaan tekemän merkinnän mukaisesti, siitäkin huolimatta, että velkakirjaan oli C merkinnyt avosiirron. Siinä tapauksessa, että A olisi maksuvelvollinen, E ilmoittaa kuittaavansa velan A:n erääntyneellä vastasaamisella B:ltä. Tilanteen oikeudellinen arviointi. 15. B velkoi A:ta tuomioistuimessa markan tavallisen velkakirjan nojalla ja markan haltijavelkakirjan nojalla. Kumpikin velkakirja oli erääntynyt ja molemmissa oli A ainoana velallisena ja C omavelkaisena takaajana. A kiisti markan velan kokonaan. koska hänen ja C:n nimet oli merkitty paperiin väärin. Valuutta oli annettu C:lle, joka siten oli asiallisesti päävelallinen, ja A oli pannut nimensä velkakirjaan vain takaustarkoituksessa. Kun B oli tietoinen tosiasiallisesta velkasuhteesta, hänen oli kunnianvastaista ja arvotonta velkoa A:ta varsinaisena velallisena. Haltijavelkakirjaa C oli lyhentänyt markalla, joten B:n vaade oli alennettava markkaan. B huomautti, että lyhennys oli tehty velkakirjan edelliselle haltijalle X:lle. Kun C oli jäänyt pois oikeudesta, hän ei ilmeisesti vastustanut kannetta, eikä A:kaan saisi käyttää C:n väitteitä. B vaati molempien velkakirjojen tuomitsemista maksettavaksi täysin määrin. - Perusteltu ratkaisu. 16. A:lla oli kolme luottokorttia, joista yhden anasti ryöstäjä ja maksoi sillä ravintolalaskun. Toista A oli käyttänyt polttoaineen ostamiseen autoonsa, mutta oli lopettanut kortin käytön myytyään autonsa. A:n luona käynyt siivooja oli löytänyt sen myöhemmin piirongin laatikosta ja ostanut sillä itselleen polttoainetta. Kolmannen kortin A oli palauttanut luottokorttiyhtiölle ja ilmoittanut samalla, että hän oli allekirjoittanut kortin nojalla C:lle summaltaan avoimen ostotodistuksen, joka C:llä oli oikeus täyttää markan määrälle. Luottokorttiyhtiön vaadittua A:lta maksua suoritetuista ostoista ja C:n mk:lle täyttämästä ostotositteesta A kiisti maksuvelvollisuutensa a) koska hän oli ollut ryöstön vuoksi vielä sairaalassa ryöstäjän käyttäessä luottokorttia, b) siivoojan osalta, koska kortin käyttö perustui varkauteen, jolloin kortin haltija ei ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä ja c) C:n liiallisten ostojen osalta, koska ne olivat tapahtuneet sen jälkeen, kun kortti oli palautettu ja C:n asemasta ilmoitettu luottokorttiyhtiölle. Yhtiö vetosi puolestaan 4

5 5 A:n kanssa tekemänsä luottokorttisopimukseen, jonka mukaan A oli objektiivisessa vastuussa oikeudettomista ostoista. Perusteltu vastaus. 17. Luottokorttiyhteisö C:n myöntäessä A:lle yleisluottokortin B sitoutui vuodeksi 1992 omavelkaiseen takaukseen markkaan saakka A:n veloista C:lle. C lunasti X Oy:ltä ostotositteet, joiden mukaan A oli ostanut huonekaluja markalla. Kun A oli kateissa, C vaati B:tä maksamaan takaajana nämä suoritukset. B kieltäytyi. A:n nimi huonekaluja koskevassa ostotositteessa ei ollut A:n käsialaa. C vastasi tähän, että muistutukset väärentämisestä olisi pitänyt tehdä suoraan X Oy:lle; C:llä oli väitesuoja tällaisia muistutuksia vastaan. Lisäksi B oli vastuussa siitä, että A oli antanut jonkun muun käyttää luottokorttiaan. - B kieltäytyi edelleenkin maksamasta. Jos hänen kuitenkin olisi pakko tehdä suoritus, hän lakkauttaisi velan kuittaamalla. C oli aikanaan antanut B:lle markan omavelkaisen takauksen Z:n veloista B:lle. Takaus oli päässyt vanhenemaan , mutta nyt B ottaisi siitä hyödyn, C torjui kuittauksen. Ratkaisu. 18. Luottokorttiyhteisö A joutui konkurssiin , josta lähtien A:n myöntämien luottokorttien käyttö lakkasi. Öljy-yhtiö B:n hallussa oli tuolloin yhteensä markan määräiset ostotositteet, jotka olivat kertyneet heinä-elokuussa 1992 B:n huoltamoilla tehdyistä ostoista. B ei lähettänyt tositteita A:n konkurssipesälle, vaan ryhtyi itse perimään tositteiden osoittamia saatavia luottokorttien haltijoilta. A:n konkurssipesä vaati oikeutta saada periä saatavat itselleen. Konkurssipesän hoitajat vetosivat A:n ja B:n välillä aikanaan solmittuun sopimukseen. Kortinhaltija X puolestaan kieltäytyi maksamasta ostoksiaan B:lle. Hän vetosi tekemäänsä luottokorttisopimukseen. Hänellä oli vastasaatava A:lta, jota hän ei voisi periä kuittaamalla, jos hän joutuisi tekemään suorituksensa B:lle. Kortinhaltijat Y ja Z kieltäytyivät niin ikään maksamasta B:lle. - Tilanteen oikeudellinen arviointi. 19. Liikemies A oli käynyt neuvotteluja B-pankin kanssa markan luotosta. A pyysi takaajaksi merkonomi C:n. A kertoi käyttävänsä summan latomakoneen hankkimiseen. C:n asema takaajana olisi vain muodollinen, koska B-pankissa olivat vakuutena myös A:n markan arvoiset asunto-osakkeet. A ja C kävivät B-pankissa sopimassa velaksiannosta ja takauksesta. C sai tietää, että luotto ei menisikään latomakoneen ostamiseen, vaan A:n rästiin jääneiden vekselivelkojen maksuun. C ilmoitti heti tietonsa B-pankille ja peruutti takauslupauksensa. B-pankin johtaja totesi, että takaus oli annettu ja että A saisi nostaa rahat sopimuksen mukaan Pankille ei kuulunut, mitä A oli sanonut C:lle luoton käyttötarkoituksesta. Samalla johtaja kertoi, että A:n asunto-osakkeiden arvosta ei riittäisi penniäkään tämän luoton osalle. C vastasi, että hänen sitoumuksensa oli ollut täytetakaus. Takaussitoumuksen valokopiosta C oli lisäksi havainnut, ettei hän ollut 9.7. allekirjoittanut takausta. Takauksessa oli alla hänen nimensä vain koneella kirjoitettuna. C katsoi, että hän oli useastakin syystä vapaa vastuusta. Mikä on C:n asema? 20. A ja X Oy olivat erillisessä omavelkaisessa takaussitoumuksessa, joka sanamuotonsa mukaan edellytti kolmea takaajaa, sitoutuneet vastaamaan B:n markan velasta pankki Y:lle. Velka oli B:n pyynnöstä uudistettu 15 kuukauden kuluttua sen antamisesta. B:n jätettyä velkansa maksamatta ja Y:n vaadittua takauksen perusteella A:lta suoritusta tämä kieltäytyi maksusta, koska B ei ollut onnistunut hankkimaan kolmatta takaajaa ja lisäksi oli käynyt ilmi, että X Oy:n puolesta takauksen antaneella prokuristilla ei ollut ollut oikeutta antaa sitoumusta ja koska se velkasuhde, josta oli annettu takaus, oli velan uudistamisella jo lakannut yli 12 kuukautta aikaisemmin. Perusteltu vastaus. 21. A antoi B:lle markan velkakirjaluoton, jonka eräpäiväksi merkittiin C ja D antoivat toisistaan tietämättä luotosta omavelkaisen takauksen. A vaati tuomioistuimessa C:tä maksamaan velan. C huomautti B:n antaneen

6 A:lle pantiksi markan asunto-osakkeet. A:n tulisi realisoida pantti, ennen kuin vaatii takaajalta suoritusta. A kertoi palauttaneensa osakkeet jo syksyllä 2000, joten C ei voinut vedota niihin. Samalla A oli vapauttanut takauksesta D:n, mutta tälläkään ei ollut merkitystä C:lle, koska D oli varaton. C väitti tämän jälkeen takauksensa vanhentuneen. A kiisti tämänkin. Hän oli lokakuussa 2000 todennut B:n joutuneen maksuvaikeuksiin ja myöntänyt tälle pyynnöstä lisäaikaa. Uudeksi eräpäiväksi oli sovittu , joten takaus ei voinut olla vanhentunut. - Perusteltu ratkaisu. 22. Y-pankki vaati markan haltijavelkakirjan nojalla suoritusta velallinen A:lta sekä B:ltä, joka oli merkinnyt velkakirjaan omavelkaisen takauksen. A myönsi pankin vaatimuksen oikeaksi ja hyväksyi kanteen. B taas vastusti kannetta useilla perusteilla. Hänen kirjoittaessaan takauksen oli velkojana ollut X Oy, joka sitten oli luovuttanut velkakirjan Y-pankille. Kun takausta ei voi siirtää, oli B vapautunut sitoumuksestaan. B:n käsityksen mukaan oli A:n nimi velkakirjassa väärennetty; tästä hän oli saanut tiedon sen jälkeen, kun oli antanut takauksen X Oy:lle. A oli lisäksi käyttänyt X Oy:ltä saamansa markkaa liiketoimiin, vaikka hän takausta pyytäessään oli sanonut tarvitsevansa luoton kiinteistön ostamiseen. B:n takaus ei voinut olla voimassa tätä väärää tarkoitusta varten. Jos kuitenkin takaus sitoisi, olisi Y-pankin vaatimusta vähennettävä kuittaamalla markalla, joka A:lla oli tilillään Y-pankissa. Y-pankki piti kaikkia huomautuksia perusteettomina ja vetosi myös vilpittömään mieleensä. - Perusteltu ratkaisu. 23. K:n kuntaan muuttanut rakennusurakoitsija A pyysi paikallista liikemies B:tä sen luoton takaajaksi, jota A havitteli C-pankista. A ilmoitti käyttävänsä luoton investointeihinsa ja lupasi suorittaa B:lle sopuhintoihin rakennustöitä ja ryhtyä tarpeen mukaan muutenkin näin alkavan liikesuhteen ylläpitämistä tarkoittaviin toimiin. B suostui takaajaksi, mutta edellytti A:n luottotietojen olevan kunnossa jotta hän voisi takausvastuuseen mennä. Tämän B ilmoitti C:lle, C:n eräältä luottotietoyhtiöltä hankkimat tiedot osoittivat, ettei A:n maksuissa ollut ollut viivästyksiä. B kirjoitti nimensä A:n hankkimaan haltijavelkakirjaan takaajaksi. Velkakirja toimitettiin samana päivänä pankkiin, josta ilmoitettiin, että lama tullaan myöntämään. Kun vakuuskysymys on nyt tullut kuntoon B:lle selvisivät seuraavat asiat: 1) Luotto ei mennytkään rakennusliikkeen investointeihin vaan se oli A:lle yksityishenkilönä myönnetty kulutusluotto. 2) A oli ollut haluton tulemaan asettajaksi B:n tarjoamaan vekseliin, jota B yritti saada D-pankista. Ihmetyksekseen B sai tietää D-pankista A:n taloudellisen aseman olevan huono: Rakennusliikkeen maksuja oli peritty tratoilla. Luottotietoyhtiön tiedot olivat ilmeisesti koskeneet erehdyksen vuoksi vain A:ta yksityishenkilönä. B ilmoitti heti tietonsa C-pankkiin ja peruutti takauslupauksensa. Mitään sitoumusta hän ei ollut katsonut vielä syntyneen. C-pankin johtaja oli toista mieltä: Takaus oli annettu ja luotto myönnetty eivätkä epäselvyydet koskeneet C:tä, joka ei ollut niissä osallisena, vaan oli niistä tietämätön. A voisi nostaa luoton vielä samana päivänä, niin kuin tämän kanssa oli sovittu. Mikäli takaus lankeaisi maksettavaksi, pankinjohtaja ilmoitti realisoivansa B:n asunto-osakkeet, jotka olivat pankissa yleispanttaussitoumuksen mukaisesti vakuutena kaikista sitoumuksista C-pankille. Tilanteen oikeudellinen arviointi. 24. A ja B olivat menneet omavelkaiseen takaukseen X:n mk:n velasta Y:lle. C oli puolestaan antanut omavelkaisen vastatakauksen A:lle siitä määrästä, jonka A ehkä joutui takauksensa perusteella maksamaan. A:n kuoltua ennen velan erääntymistä A:n leski D meni A:n sijasta B:n, X:n ja Y:n suostumuksin omissa nimissään omavelkaiseen takaukseen velasta. B:nkin kuoltua ennen velan erääntymistä ja X:n osoittauduttua eräpäivänä maksukyvyttömäksi ja B:n perillisten kieltäydyttyä maksusta, koska Y ei ollut vaatinut B:n kuoleman jälkeen uutta takausta, D maksoi velasta rahana mk. Kun 6

7 7 hänellä ei ollut enempää rahaa, hän antoi Y:n kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella Y:lle omistamaansa kiinteistöön kiinnitettyjä velkakirjoja mk:n arvosta, jolloin Y vapautti hänet takauksesta. D:n vaadittua tämän jälkeen C:ltä vastatakauksen perusteella mk:aa C kieltäytyi maksusta, koska ei ollut mielestään lainkaan suoritusvelvollinen. Perusteltu ratkaisu. 25. Luottokorttiyhteisö L:n myöntäessä A:lle yleisluottokortin B sitoutui vuodeksi 1987 omavelkaiseen takaukseen markkaan saakka A:n veloista L:lle. A kuoli L lunasti X Oy:ltä ostotositteet, joiden mukaan A oli ostanut huonekaluja markalla ja television markalla. L vaati B:tä maksamaan takaajana nämä suoritukset. B kieltäytyi maksamasta mitään. Takaus oli hänen mielestään rauennut A:n kuollessa. L:n ei olisi pitänyt lunastaa tositteita enää A:n kuoleman jälkeen. L:n vaade oli myös ennenaikainen, sillä A:lla oli ollut luottokortti eikä pelkkä maksukortti. A:n nimi huonekaluja koskevassa ostotositteessa ei ollut A:n käsialaa. Huonekaluissa oli niin paljon vikoja, että A:lle olisi tullut hinnanalennusta ainakin markkaa. Television oli ostanut A:n leski C, joten takaus ei ulottunut tähän velkaan. L piti B:n väitteitä väärinä. A ei ollut vaatinut hinnanalennusta huonekaluista. Mahdolliset muistutukset tavaran laadusta oli tehtävä X Oy:lle eikä L:lle. L:n väitesuoja olisi estänyt A:nkin muistutukset takaajan väitteistä puhumattakaan. Päävelallisen kuollessa takaus L:n mukaan siirtyy koskemaan kuolinpesän velkoja. C oli A:n ainoa perillinen, joten B oli nyt vastuussa C:n luottokorttiveloista. Onko takaaja maksuvelvollinen? 26. B, C ja D olivat antaneet omavelkaisen takauksen A Oy:lle yhtiön kassanhoitajan X:n mahdollisista kassavajauksista oli käynyt ilmi, että X oli syyllistynyt 1 milj. mk:n kavallukseen. Kun X ei pystynyt korvaamaan kavaltamiaan varoja, A Oy vaati kavallettua määrää B:ltä, C:ltä ja D:ltä B kiisti vaatimuksen sillä perusteella, että X oli petollisesti vietellyt hänet takaukseen, mistä petoksesta X oli myös tuomittu rangaistukseen. C puolestaan katsoi olevansa vapaa maksuvelvollisuudesta sillä perusteella, että kun hän suostui takaajaksi, oli sovittu, että takaajia olisi neljä ja eräs heistä olisi pankinjohtaja Y, joka ei ollut kuitenkaan C:n nyt saaman ilmoituksen mukaan suostunutkaan aikanaan takaajaksi. D katsoi takauksensa jo vanhentuneeksi. Perusteltu ratkaisu. 27. A oli mennyt enintään mk:n määräiseen omavelkaiseen takaukseen C:n tiliveloista B:lle. Samalla A ja B sopivat, että B ei anna C:lle tilivelkaa ennen kuin B on saanut hyväkseen toisen samanlaisen takauksen kuin A oli antanut B:lle. C:n tiliveloista menivätkin D ja E yhdessä omavelkaiseen takaukseen, mutta rajoittivat vastuunsa markkaan. Myöhemmin kävi ilmi, että E oli takaukseen mennessään alaikäinen. C:n jätettyä maksamatta mk:n tilivelat, B velkoi niitä A:lta, D:ltä ja E:ltä. Perusteltu ratkaisu. 28. Kauppasuhteessa syntyneen tilivelan vuoksi A antoi B:lle samana päivänä allekirjoittamansa velkakirjan. Velkakirjaan liittyi C:n mainittuna päivänä antama takaus. Velkakirja kiersi B:ltä usean velkojan kautta D:lle. Koska D puolestaan oli velkaa A:lle, hän luovutti velkakirjan takaisin tälle. Samana päivänä pahasti velkaantunut A luovutti velkakirjan edelleen E:lle. A osoittautui sittemmin maksukyvyttömäksi. Joulukuussa 2001 E vaati suoritusta C:ltä, joka kieltäytyi maksusta E kääntyy puoleesi kysyen neuvoa, voiko hän pätevästi periä velkakirjan osoittamaa saatavaansa C:ltä. Perusteltu neuvosi.

8 29. Liikemiehillä A ja B oli yhteinen yritys Oy X Ab. A ja B menivät omavelkaiseen takaukseen niistä sitoumuksista ja saatavista, joista Oy X Ab oli tai tulisi olemaan vastuussa pankille Y. Antamansa takauksen lisäksi A ja B luovuttivat mainittujen sitoumusten vakuudeksi yleispanttauslausekkein omistamiinsa kiinteistöihin kiinnityttämiään velkakirjoja. Takaussitoumusten jälkeen antoi pankki A:lle lainaa markkaa, jotka A käytti oman yrityksensä tarpeisiin. Pankki luovutti myöhemmin A:lle pantiksi paneman omaisuuden takaisin. Pian tämän jälkeen A kuoli. Nyttemmin pankki vaatii B:ltä tämän antamien sitoumusten nojalla paitsi kaikkia yrityksen rahoittamiseen annettuja velkoja myös A:n saamaa markkaa. B kääntyy puoleesi ja tiedustelee, onko hänen todellakin maksettava kaikki pankin saatavat. 30. A oli suorittanut B:n puolesta eräistä verorikoksista tuomitut markan sakot ja vahingonkorvaukset. Suorituksen johdosta B antoi A:lle markan velkakirjan. Vakuudeksi velasta B luovutti A:n haltuun markan valtion obligaatiot. Myöhemmin C kirjoitti velkakirjaan omavelkaisen takauksen ja D vastatakaukseksi nimitetyn sitoumuksen. Velan eräännyttyä A vaati maksua C:ltä ja D:ltä yhteisvastuullisesti. Molemmat kieltäytyivät maksamasta. C:n mukaan oli rikoksen johdosta annettu sitoumus hyvän tavan vastaisena pätemätön. Hän oli lisäksi oikeudenkäynnin aikana kuullut pantiksi annetuista obligaatioista. Hänen mielestään nämä arvopaperit pitäisi myydä ensin ja pyytää vasta sitten takaajilta suoritusta. Velan määräkin oli liian suuri. Takausta annettaessa oli puhe ollut vain sakoista ja vahingonkorvauksista, mutta velkakirjaan oli merkitty mk yli tämän määrän. D puolestaan huomautti, ettei B:n täydellinen maksukyvyttömyys ollut varma. B pystyisi maksamaan ainakin osan velasta. A piti takaajien väitteitä asiattomina. B:n varattomuus tiedettiin yleisesti jo lukuisien vekseliprotestien nojalla. C ei liioin voinut vedota pantteihin, kun hän oli antanut takauksensa niistä riippumatta. A oli sitä paitsi palauttanut puolet obligaatioista B:lle jo muutamaa kuukautta aikaisemmin, joten C:n vaatimus oli tältä osin mahdoton. - Perusteltu ratkaisu. 31. A antoi taloudellisissa vaikeuksissa olevalle B:lle markan luoton puoleksi vuodeksi markan korkoa vastaan. Luotosta laadittiin B:n allekirjoittama markan haltijavelkakirja, jonka A myi seuraavana päivänä C:lle. B:n setä X merkitsi tämän jälkeen velkakirjaan omavelkaisen takauksen. Kahdeksan kuukauden kuluttua tästä X:n puoleen kääntyi D vaatien velkakirjan uutena haltijana suoritusta. X kieltäytyi maksamasta. Hän oli saanut tietää A:n pakottaneen törkeästi B:n velkasitoumukseen käyttäen hyväkseen tämän taloudellista ahdinkoa. Koko velkakirja oli täten pätemätön. Missään tapauksessa ei rikollisesti kiskottu markan korko-osuus voinut olla sitova. Lisäksi B oli kuukautta aikaisemmin saanut velkojiltaan akordilla 60 %:n velanhelpotuksen, joten D:n saamisesta oli vähennettävä ainakin markkaa. - Perusteltu ratkaisu. 32. A oli mennyt omavelkaiseen takaukseen mk:n velasta, jonka B oli sitoutunut maksamaan C:lle. D ja E olivat A:n siitä tietämättä myös menneet omavelkaiseen takaukseen samasta velasta C vaati todistajan läsnäollessa A:lta mk, koskei sitä ollut vielä hänelle suoritettu. Tällöin A väitti: a) B oli antanut C:lle velkansa pantiksi tuolloin mk arvoisia erään liikepankin osakkeita, jotka A:n luulon mukaan oli ensisijaisesti käytettävä velan maksuun takauksen asemesta. b) Kun D oli edellisenä talvena kuollut eikä C ollut hankkinut hänen tilalleen uutta takausmiestä, A oli vapautunut ainakin D:n osasta velkaa ja ehkä kokonaankin. c) C:n saatava A:lta tämän takauksen perusteella oli jo vanhentunut, kun velan erääntymisestä oli kulunut yli 6 kuukautta. 8

9 C ilmoitti palauttaneensa osakekirjat jo vuosi sitten B:lle, joka oli niitä kipeästi tarvinnut. Sitä paitsi B oli saanut C:ltä puolen vuoden lykkäyksen velkansa maksamiseen, joten todellinen erääntymispäivä oli vasta ja vanhentumisväite siis perusteeton. Miten A:n takausvastuuseen edellä selostetun valossa on suhtauduttava? 33. X antoi A-pankille omavelkaisen takauksen kaikista B Oy:n ja C Oy:n vekseliveloista. Takauksen mukaan sen voimassaolo päättyi A-pankki nosti X:ää vastaan kanteen, jossa se vaati suoritusta C Oy:n asettamasta, B Oy:n hyväksymästä erääntyneestä mk:n vekselistä. X esitti kannetta vastaan seuraavat väitteet: a) A:n vaade on vanhentunut, kun takauksen voimassaoloaika oli päättynyt jo v lopussa. Pankki huomautti tähän, että X:lle oli lähetetty jäljennös vekselin eräpäiväilmoituksesta. Jäljennökseen oli lisätty huomautus X:n maksuvelvollisuudesta sen varalta, etteivät B Oy tai C Oy suorita maksua. b) X:n mielestä takaus oli laadittu väärässä muodossa. Takaukset vekseliveloista olisi merkittävä vekseliin, mutta X:n antama takaus oli erillisessä asiakirjassa. c) Vekselissä oli muotovirhe, koska B Oy:n toimitusjohtajan nimikirjoitus oli lukukelvoton. d) Vekseli oli protestoitu vasta , joten ainakin C Oy ei ollut velasta vastuussa. e) B Oy:n shekkitilillä A-pankissa oli mk, joka olisi vähennettävä vekselin määrästä. A piti X:n väitteitä perusteettomina. Perusteltu ratkaisu. 34. Z Oy antoi X Oy:lle markan luoton. Luoton johdosta laadittiin vekseli, jossa oli asettajana X Oy, hyväksyjänä X Oy:n pääosakas A ja vekselinsaajasiirtäjänä B. Vekselin eräpäiväksi merkittiin Kun vekseliä ei maksettu sovittuna aikana, Z Oy otti protestin, mutta jätti sitten perimisyritykset sikseen velallisten heikon maksukyvyn vuoksi. Talvella 1984 Z Oy:n juristi saa tietää, että B on päässyt varoihinsa ja että A:n ja X Oy:nkin asema on kohentunut. Mitä mahdollisuuksia juristilla on periä vekselin määrä Z Oy:lle? 35. X antoi A-pankille omavelkaisen takauksen kaikista B Oy:n ja C Oy:n vekseliveloista. Takauksen voimassaolo määrättiin päättymään A-pankki nostaa X:ää vastaan kanteen, jossa vaatii suoritusta Oy C:n asettamasta, Oy B:n hyväksymästä, erääntyneestä markan vekselistä. X esittää kannetta vastaan seuraavat väitteet: 1) A-pankin vaade on myöhästynyt, kun takausaika oli päättynyt jo vuoden 1985 lopussa. - Pankin taholta huomautetaan, että X:lle oli lähetetty jäljennös vekselin eräpäiväilmoituksesta. Jäljennökseen oli lisätty huomautus X:n maksuvelvollisuudesta sen varalta, etteivät B Oy tai C Oy maksa. 2) X:n mielestä takaus oli laadittu väärässä muodossa. Takaukset vekseliveloista olisi merkittävä vekseliin, mutta X:n antama takaus oli erillisessä asiakirjassa. 3) Vekselissä oli muotovirhe. Oy B:n toimitusjohtajan nimikirjoitus oli lukukelvoton. 4) Vekseli oli protestoitu vasta , joten ainakaan Oy C ei ollut velasta vastuussa. 5) Oy B:n shekkitilillä A-pankissa oli rahaa markkaa, jotka olisi vähennettävä vekselin määrästä. 9

10 10 A-pankki piti X:n väitteitä perusteettomina ja jätti jutun päätettäväksi. Tuomioistuimen ratkaisu? 36. Liikemies A luovutti velkojalleen B:lle asettamansa vekselin, johon maksajaksi oli merkitty Oy X Ab. Vekselin asettamispäivä oli ja erääntymispäivä Vekseli oli protestoitu maksamatta jättämisen vuoksi Vireille panemassaan vekselioikeudenkäynnissä B vaatii A:n ja Oy X Ab:n velvoittamista maksamaan vekselin määrän. Oy X Ab, jonka toimitusjohtaja A oli, kieltäytyi maksamasta sillä perusteella, että yhtiön nimi oli merkitty vekseliin hyväksyjän omakätiselle nimikirjoitukselle varatulle paikalle testaten eikä yhtiön puolesta vekseliä ollut hyväksynyt kukaan toiminimen kirjoittamiseen oikeutettu henkilö. A katsoi, ettei hän ollut vastuussa vekselin maksamisesta, koska B oli laiminlyönyt oikeassa ajassa vekselin protestoimisen hyväksymättä jättämisen vuoksi. Edelleen A vetosi siihen, että asiakirjan yläkulmassa oleva sana Vekseli oli yliviivattu ja sen tilalle oli kirjoitettu sana tratta. A:n mukaan kysymys ei ollut vekselistä lainkaan ja vaati tälläkin perusteella kanteen hylkäämistä. Perusteltu vastaus. 37. A sai X-pankista markan vekseliluoton. Luotosta laaditussa vekselissä oli hyväksyjänä A, asettajana B ja vekselinsaajana ja siirtäjänä C. Kun vekseliä ei maksettu eräpäivänä , X-pankki otti protestin. Tämän jälkeen pankki kuitenkin suostui jatkamaan luottoaikaa kolme kuukautta markan vekselille. Uudessa vekselissä olivat samat velalliset kuin edellisessä; eräpäiväksi merkittiin Vekselin jäätyä maksamatta pankki otti protestin ja kutsui tämän jälkeen velalliset neuvotteluun. Kaikki velalliset ilmoittivat kieltäytyvänsä maksamasta vekseliä. A huomautti, ettei hän ollut saanut alkuperäisestä markan summaa haltuunsa kokonaan. Pankki oli pidättänyt siitä virheellisesti kuittaamalla markkaa. B:n mielestä viimeksi laadittu vekseli oli kummallinen, kun siitä puuttui maininta rahalajista. C:n mukaan tämä vekseli oli protestoitu liian myöhään. Pankkikonttorin esimies puntaroi velallisten väitteitä. Hän miettii, olisiko kanne syytä nostaa ensimmäisen vekselin nojalla, joka oli ainakin protestoitu ajoissa ja jossa oli merkittynä rahalaji. Edelleen hän miettii, voisiko velasta olla vastuussa D, joka oli antanut pankille kolmeksi kuukaudeksi takauksen kaikista A:lle myönnetyistä luotoista. - Perusteltu vastaus esimiehen ongelmiin? 38. D vaatii raastuvanoikeudessa perjantaina kello A:n (hyväksyjä), B:n (asettaja) ja C:n (siirtäjä) velvoittamista maksamaan yhteisvastuullisesti D:n hallussa olevan markan vekselin määrän. Haastemies on antanut kaikille velallisille haasteen tiedoksi eräässä hotellissa samana aamuna kello Vastaajat katsovat, että D:n kanne olisi hylättävä tämän tökerön haastemenettelyn vuoksi. He asuvat eri paikkakunnalla ja ovat nyt joutuneet pitkittämään paluutaan. D:n tulisi korvata tästä aiheutuneet kulut. Itse vekselissäkin on vastaajien mukaan vikaa. A:n mukaan vekseli oli laadittu eräiden hänen ja D:n välisten taloudellisten erimielisyyksien sovittelun tuloksena. Sovintoneuvottelujen jälkeen oli menty ravintolaan ja kun vekseliä oli kirjoitettu sen jälkeen olivat hän ja varsinkin D olleet juovuksissa. D oli juopuneen päähänpiston vuoksi merkinnyt vekselin erääntymään toukokuun puolivälissä eikä 30.4., niin kuin oli alunperin tarkoitettu. B ja C vastustivat kannetta petokseen vedoten. Heitä oli pyydetty vain takaajiksi A:n liiketoimeen eivätkä he olleet ymmärtäneet joutuvansa vekselivelallisiksi. Lisäksi C huomautti luovuttaneensa omaisuutensa konkurssiin Perusteltu ratkaisu. 39. A velkoi B:ltä RO:ssa viittätuhatta markkaa. Kanteensa tueksi A esitti asiakirjan, jonka otsikon muodosti sana Velkakirja, koko sisällön merkintä mk ja jonka alareunassa oli B:n nimikirjoitus. B kiisti kanteen. Paperi ei velvoittanut häntä mihinkään,

11 koska se ei sisältänyt minkäänlaista maksulupausta. Lisäksi siitä puuttuivat päiväys ja todistajat sekä merkintä maksuajasta. B ei liioin ollut allekirjoittanut paperia omakätisesti, vaan nimikirjoituksen oli merkinnyt B:n vaimo C. Kun C oli kirjoittanut nimen, ei asiakirjassa vielä ollut ollut mitään rahasummaa. C oli ilmeisesti pitänyt silmällä A:n ja B:n välistä tulevaa autokauppaa, josta oli käyty neuvotteluja. Kauppa oli sitten kyllä tehty ja jopa markan hinnasta, mutta heti kaupanteon jälkeen oli ilmennyt, ettei auto vastannut laadultaan A:n antamia tietoja: sen arvo oli korkeintaan mk. Auton hinnasta taas pitäisi A:n ja B:n riidellä erikseen oikeudessa; A:n velkakirjaksi nimittämän paperin nojalla B ei suostunut maksamaan mitään. - A nimesi todistajaksi D:n, joka kertoi B:n antaneen luvan vaimolleen velkakirjan allekirjoittamiseen B:n nimissä. Tämän jälkeen juttu jätettiin päätettäväksi. Perusteltu ratkaisu. 40. A ja B olivat tunnustaneet C:lle markan määräisen vaadittaessa erääntyvän velkakirjan. C:n vaatiessa maksua A suoritti mk ja B siirsi C:lle mk:n suuruisen saatavansa X:ltä, jolloin C palautti kuitattuna A:lta ja B:ltä saamansa velkakirjan. C:n yrittäessä periä saatavaa X:ltä ilmeni, että X:n velka todellisuudessa rajoittui mk:aan, josta C onnistui ulosotossa perimään vain mk. C nosti kanteen A:ta ja B:tä vastaan vaatien näiltä yhteisvastuullisesti mk. A ja B katsoivat jo vapautuneensa velasta ja viittasivat kuitattuun velkakirjaan. Ratkaisu. 41. A oli mennyt omavelkaiseen takaukseen urakoitsija B:n urakkasuorituksesta rakennuttaja X:lle. B:n suoritus oli aluksi viivästynyt X:n syystä, jolloin B:lle oli syntynyt markan vahingonkorvaussaatava X:ltä. Myöhemmin B joutui kuitenkin itse viivästykseen, josta aiheutui X:lle markan saatava B:ltä, minkä lisäksi X:lle syntyi B:n olennaisen sopimusrikkomuksen vuoksi sopimuksen purkuoikeus, jota X ei kuitenkaan käyttänyt. Purkamisen asemesta X ja B sopivat, että X maksaa urakkasopimuksen seuraavan markan suuruisen maksuerän B:lle jo siinä vaiheessa, kun maksuerän edellyttämästä työstä oli tehty vain puolet. Kun B tuli kuitenkin kykenemättömäksi jatkamaan urakkaansa, X vaati A:lta mainittuja markan ja markan määriä. A vastusti markan vaatimusta, koska X olisi voinut pienentää saatavaansa markan kuittauksella. Lisäksi A piti markan vaatimusta perusteettomana, koska X:n olisi pitänyt purkaa sopimus. Joka tapauksessa A olisi tältä osin vastuussa vain markan suorituksesta. - Perusteltu vastaus. 42. A, joka vietti Floridassa eläkepäiviään, velkoi B:ltä Helsingin käräjäoikeudessa dollaria. Kanteensa tueksi A esitti asiakirjan, jonka otsikon muodosti sana velkakirja, koko sisällön merkintä " ja jonka alareunassa oli B:n nimikirjoitus. B kiisti kanteen. Paperi ei velvoittanut häntä mihinkään, koska se ei sisältänyt minkäänlaista maksulupausta. B ei liioin muistanut allekirjoittaneensa paperia, mutta jos hän olikin siihen nimensä pannut, se oli tapahtunut umpihumalassa Floridan lomalla. A oli joskus 25 vuotta sitten antanut B:lle markan luoton, joka oli ehtinyt vanhentua 15 vuotta sitten. Mikäli B:n nimi paperissa oli todella hänen kirjoittamansa, paperi varmaankin liittyi tähän vanhaan velkaan. Kumpikin osapuoli jätti tämän jälkeen jutun päätettäväksi. Ratkaisu. 43. C antoi A Oy:lle omavelkaisen yleistakauksen kaikista B:n veloista A Oy:lle. Takauksen ylärajana oli markkaa ja sen voimassaolo päättyi D puolestaan antoi C:lle em. takausta koskevan omavelkaisen vastatakauksen. A Oy:n hallussa oli B:n allekirjoittama vaadittaessa maksettava markan haltijavelkakirja. A Oy:n työntekijä X esitti velkakirjan ja A Oy:n perimisvaltakirjan C:lle C maksoi velkakirjan X:lle, jonka jälkeen D suoritti maksun C:lle. Kun C vaati maksua B:ltä, B kieltäytyi maksamasta penniäkään, koska hän ei ollut saanut velkakirjasta vastiketta. A Oy taas vaati heti sen jälkeen D:ltä velkakirjaa takaisin, koska X:llä ei ollut 11

12 12 ollut mitään oikeutta saatavan perimiseen. D huomautti, että hän oli saanut velkakirjan haltuunsa laillisesti maksua vastaan ja vilpittömässä mielessä. Hän ei suostunut palauttamaan velkakirjaa A Oy:lle ja hän oli edelleen sitä mieltä, että B oli velvollinen maksamaan velkakirjan hänelle. - Perusteltu ratkaisu. 44. X-pankki vaati syyskuussa 2001 käräjäoikeudessa A:lta ja B:ltä yhteisvastuullista suoritusta allekirjoitetusta markan haltijavelkakirjasta. Vastaajat kiistivät kanteen. A totesi antaneensa velkakirjan X-pankin konttorinjohtaja C:lle, joka sittemmin oli erotettu pankista väärinkäytösten vuoksi, erästä tulevaa luotonantoa varten. Luoton piti olla markan määräinen. Myöhemmin luottoneuvottelut kariutuivat ja C sanoi hävittäneensä velkakirjan. - B puolestaan muisteli panneensa aikanaan nimensä tyhjään paperiin; allekirjoitushetkellä hän oli ollut alaikäinen. Paperi oli tehty jotakin tulevaa velaksiantoa varten, mutta A:lla ei ollut oikeutta luovuttaa sitä vielä kenellekään velkojalle. - X-pankki vetosi vilpittömään mieleensä. Pankki totesi myös, että A:lla ilman muuta oli ollut oikeus luovuttaa velkakirja pankille, kun kyseessä oli haltijavelkakirja. - Perusteltu ratkaisu. 45. A antoi B:lle markan velkakirjaluoton, jonka eräpäiväksi merkittiin C antoi samana päivänä A:lle toissijaisen takauksen koko velasta. D taas merkitsi samaan asiakirjaan C:n tietämättä markan omavelkaisen takauksen Myöhemmin A laati eri takaussitoumuksen, johon E merkitsi takauksen koko velasta ja F niin ikään koko velasta E maksoi A:lle eräpäivänä markkaa. E:n takautumisoikeus? 46. A Oy vaati nostamassaan kanteessa B Oy:ltä suoritusta markan tilisaamisista, jotka olivat syntyneet vuonna B Oy vastusti kannetta vedoten maksukyvyttömyyteensä, joka oli aiheutunut ylivoimaisesta esteestä (sotatilasta B Oy:n emoyhtiön kotimaassa). - A Oy vaati samassa kanteessa myös C:tä maksamaan takaajana em markkaa. C oli sitoutunut henkilökohtaisesti takaamaan B Oy:n kaikki velat A Oy:lle. C huomautti olevansa täysin varaton ja totesi, ettei tällainen takaus muutenkaan lain mukaan voinut olla sitova. - A Oy vaati edelleen suoritusta myös D:ltä, joka oli merkinnyt vastatakaus -nimisen sitoumuksen samaan paperiin, jossa C:n takaus oli. D ilmoitti, ettei hän ollut ymmärtänyt sitoumuksensa oikeudellista merkitystä, jonka vuoksi hänkin kieltäytyi maksamasta. A Oy piti vastaväitteitä väärinä ja jätti jutun päätettäväksi. Perusteltu ratkaisu. 47. A:lla oli hallussaan B:n allekirjoittama markan määrännäisvelkakirja, jonka eräpäivä oli Velkakirjaan oli merkitty omavelkainen takaus; takaajana oli X. A lahjoitti velkakirjan veljelleen C:lle. C puolestaan peri maksun X:ltä Kun X vaati suoritusta B:ltä, B kieltäytyi maksamasta. B:n mukaan hän oli allekirjoittanut velkakirjan umpihumalassa ravintolassa. Hän oli pannut nimensä paperiin korvauksena siitä, että A maksoi hänen puolestaan markan ravintolalaskun. Velkakirja oli B:n mielestä pätemätön. X vetosi vilpittömään mieleensä. Hän oli ollut bona fide A:n hakiessa nimeä takaukseen ja samoin maksaessaan C:lle. Onko B:n maksettava X:lle? 48. A-yhtiön työntekijä B oli työpaikallaan humalassa ja rikkoi yhtiön jätepuristimen. B sai pitää työpaikkansa, kun hänen veljensä C antoi A-yhtiölle omavelkaisen yleistakauksen kaikista B:n veloista korkoineen ja kuluineen. B:n ollessa kesälomalla yhtiö lähetti hänelle ja C:lle kirjeen, jossa vaadittiin korvaus markan vahingoista 8 prosentin viivästyskorkoineen lukien. Kirjeeseen oli liitetty X Oy:n arvio jätepuristimen korjauskuluista. B avasi kirjeen palattuaan lomalta ja C:lle

13 13 kirje saapui B ei palannut enää työhönsä ja A-yhtiö vaatii tänään suoritusta C:ltä. C:n maksuvelvollisuus? 49. Päivittäistavarakauppias A:n kassasta varastettiin haltijavelkakirja ja tavallinen velkakirja, joissa kummassakin oli velallisena B ja takaajana C. Muutamaa päivää myöhemmin X vaati haltijavelkakirjan perusteella maksua C:ltä. C maksoi velkakirjan summan ja sai velkakirjan itselleen. Tavallisen velkakirjan määrän B maksoi X:lle, joka esitti A:n allekirjoittaman perimisvaltakirjan. Tänään A vaatii kummankin velkakirjan määrää yhteisvastuullisesti B:ltä ja C:ltä. Maksut olisi voitu suorittaa vain hänelle, kun velkakirjat olivat joutuneet pois häneltä hänen tahtomattaan ja kun hän oli joutunut allekirjoittamaan perimisvaltakirjan varkaan uhkailemana. B ja C vetosivat maksuun ja vilpittömään mieleensä. 50. A oli mennyt omavelkaiseen takaukseen B:n velasta C:lle. C:n velkoessa tänään A:ta tämä kiistää maksuvelvollisuutensa seuraavin perustein: 1. C ei ollut valvonut satavaansa B:n konkurssissa; 2. B:lle oli myönnetty lisää maksuaikaa eikä A:n kanssa ollut tästä sovittu; 3. B oli valehdellut A:lle, että B:n isä antaisi velasta turvaavan pantin; ja 4. C ei ollut kertonut A:lle, mitä takauksen omavelkaisuus merkitsee. C piti A:n väitteitä tekaistuina ja asiaan vaikuttamattomina. 51. A oli antanut B:lle kolme velkakirjaa, joissa kaikissa luki: A sitoutuu maksamaan B:lle euroa. Tänään velkakirjat haltuunsa saanut C velkoo velkakirjoja. A kiistää maksuvelvollisuuden seuraavilla perusteilla. Velkakirja 1: Velkomus perustui kauppaan ja tavara oli kelvotonta. C:n piti olla tästä tietoinen. Velkakirja 2: Mitään todellista velkasuhdetta ei ollut. Velkakirja oli laadittu sosiaaliviranomaisia varten, jotta voitiin osoittaa A:n heikko taloudellinen tilanne. Velkakirja 3: A torjuu maksuvelvollisuutensa kuittausväitteellä käyttämällä vastasaatavana B:ltä olevaa saman määräistä saamista. B on maksukyvytön ja jos kuittaus evättäisiin, A kärsisi vahinkoa. 52. B pyysi C:n takaajaksi allekirjoittamaansa haltijavelkakirjaan. Luoton B sanoi käyttävänsä kesämökin ostamiseen. C suostui takaajaksi. Muutaman päivän kuluttua C sai kuitenkin tietää, että B oli luovuttanut velkakirjan tavaratalo A:lle maksuksi luottokortilla tekemistään hankinnoista. C katsoi, ettei hän ollut sidottu takaukseen B:n vilpin vuoksi ja ilmoitti tavaratalo A:lle pitävänsä takausta pätemättömänä. Tänään alkaneessa oikeudenkäynnissä tavaratalo A:n palveluksessa oleva varatuomari D, jolle haltijavelkakirja on siirretty, vaatii C:ltä takauksen perusteella maksua.

14 53. Liikemies A oli myöntänyt rahoitusyhtiö B:lle takauksen vakuudeksi C Oy:n tietyistä liiketoiminnan luotoista. A oli C Oy:n huomattava omistaja. Tänään rahoitusyhtiö B perii takauksen johdosta velkaa A:lta ja A esittää seuraavat väitteet: 1 C Oy oli hankkinut velalle uuden takauksen, jonka pitäisi riittää velan suoritukseen. Kun näin oli tarkoitus korvata aikaisempi takaus, on epälojaalia periä mitään A:lta. 2 C Oy oli antanut alun perin luotosta pantin, josta B oli perinyt maksun. A:n mukaan takaus oli sammunut, vaikka sittemmin oli havaittu, ettei C Oy ollutkaan kokonaan omistanut panttia. 3 A ilmoittaa torjuvansa velkomuksen sen perusteella, että C Oy:llä on erääntynyt saaminen B:ltä. B:n edustaja ihmettelee A:n väitteitä. Erityisesti häntä kummastuttaa viimeinen väite, kun hän on saanut tietää C Oy:n vastustavan A:n esittämää menettelyä. 54. A-yhtiön työntekijä B oli työpaikallaan humalassa ja rikkoi yhtiön jätepuristimen. B sai pitää työpaikkansa, kun hänen veljensä C antoi A-yhtiölle omavelkaisen yleistakauksen kaikista B:n veloista korkoineen ja kuluineen. B:n ollessa kesälomalla yhtiö lähetti hänelle ja C:lle kirjeen, jossa vaadittiin korvaus markan vahingoista 8 prosentin viivästyskorkoineen lukien. Kirjeeseen oli liitetty X Oy:n arvio jätepuristimen korjauskuluista. B avasi kirjeen palattuaan lomalta ja C:lle kirje saapui B ei palannut enää työhönsä ja A-yhtiö vaatii tänään suoritusta C:ltä. C:n maksuvelvollisuus? 55. A siirsi B:lle tavallisen velkakirjan, jossa oli velallisena C. Kun B velkoi C:tä, C torjui maksuvaatimuksen seuraavilla perusteilla: 1 C oli ollut alaikäinen, kun velkakirja laadittiin. 2 C ei ollut saanut velkakirjasta valuuttaa; se oli annettu takaajaksi merkitylle D:lle. 3 C oli nyttemmin niin heikoissa varoissa, että häneen oli kohdistettu tulokseton ulosmittausyritys. Tämän kuultuaan B vaati velkakirjan määrää A:lta. A kieltäytyi maksamasta, koska väitesuoja ei koske tavallisia velkakirjoja. Lisäksi A epäili C:n varattomuutta tämä oli edellisenä syksynä maksanut hänelle velkakirjan vuotuisen koron. 56. A, joka toimi C Oy:ssä kassanhoitajana, oli kavaltanut yhtiön varoja euroa. Asian tultua ilmi laadittiin tilanteen lopulliseksi selvittämiseksi tuosta summasta velkakirja, johon C Oy merkittiin velkojaksi ja A velalliseksi. A:n avovaimo B antoi omavelkaisen takauksen tämän sitoumuksen maksamisesta. B maksoi aikanaan kolmanneksen kyseisestä summasta C Oy:lle. Nyt C Oy vaatii B:tä maksamaan loppuerän ja siitä johtuvat perimiskustannukset, koska maksua ei ollut saatu A:lta. B kieltäytyy maksamasta. Hänen suhteensa A:han oli päättynyt, ja hänen painostamisensa rikollisesta teosta johtuvaan takausvastuuseen oli ollut laitonta menettelyä. Perimiskulut eivät sitä paitsi muutenkaan kuuluneet takaajan maksettaviksi. Tuohtunut B ilmoitti vaativansa aikanaan maksamaansa summaa regressinä A:lta. A torjui vaatimuksen sillä, että heidän keskinäiset välinsä oli jo 14

Velvoiteoikeus 15.9.2003

Velvoiteoikeus 15.9.2003 Velvoiteoikeus 15.9.2003 Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro. 1 5. Kysymyksen nro. 6 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä yhden ruudun

Lisätiedot

Siviilioikeus 11.4.2003

Siviilioikeus 11.4.2003 Siviilioikeus 11.4.2003 Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro. 1 5. Kysymyksen nro. 6 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä yhden ruudun

Lisätiedot

Vastaustilan ylittävää vastauksen osaa ja epäselvällä käsialalla kirjoitettua vastausta ei lueta.

Vastaustilan ylittävää vastauksen osaa ja epäselvällä käsialalla kirjoitettua vastausta ei lueta. 6,9,,/,2,.(86 Vastaustilaa on NDNVLVLYXD kysymyksissä nro. 1 4 ja \NVLVLYX kysymyksessä nro. 5. Kysymyksen nro. 6 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. 6LYXQRLNHDDQODLWDDQRQMlWHWWlYl\KGHQUXXGXQOHY\LQHQPDUJLQDDOLKukin

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 26.10.2007

Yleinen velvoiteoikeus 26.10.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä

Lisätiedot

SIVIILIOIKEUS 2.7.2002

SIVIILIOIKEUS 2.7.2002 SIVIILIOIKEUS 2.7.2002 Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro. 1 5. Kysymyksen nro. 6 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä yhden ruudun levyinen

Lisätiedot

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen.

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen. Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana Käytössä 23.3.2011 alkaen. 1. Takausvastuun laajuus ja takauskäsitteet 1.1. Takaus tarkoittaa sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008

Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Yleinen velvoiteoikeus 28.4.2008 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi

Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi 1 Yrityksen sopimukset käytännössä, valinnainen kurssi Kuulustelu 22.4.2015 1. Yritys A valmisti lastinkäsittelyjärjestelmiä. Se oli kehittänyt lastinkäsittelyjärjestelmän,

Lisätiedot

Siviilioikeus 1.7.2003

Siviilioikeus 1.7.2003 Siviilioikeus 1.7.2003 Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro. 1 5. Kysymyksen nro. 6 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä yhden ruudun levyinen

Lisätiedot

YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS

YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS 1. PANTINANTAJA Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (y-tunnus: 2556709-7), osoite: Tuurinkyläntie 2, 63610 Tuuri (jäljemäpänä Pantinantaja ) 2. PANTINSAAJAT 1) kunta 2) kunta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI

NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI Kh 9.6.2014 175 NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI NURMIJÄRVEN KUNTA Kunnanhallitus / kunnanvaltuusto Keskustie 2, 01900 NURMIJÄRVI KUNNAN OMAVELKAINEN TAKAUS

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

LUOTTOSUHDE 18.3.2015

LUOTTOSUHDE 18.3.2015 LUOTTOSUHDE 18.3.2015 Valinnainen opintojakso, 7 op 1. a: Koron korottaminen ja b: lisäkorko ( 2. Velan periminen. (Saarnilehto, Kivi ym) 3. Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2013:72 on kysymys muun ohessa

Lisätiedot

1) PANKKIEN TILITAPAHTUMAMAKSUT

1) PANKKIEN TILITAPAHTUMAMAKSUT 1) PANKKIEN TILITAPAHTUMAMAKSUT Soveltuuko kulutusluottoja koskeva KSL 7 luku (pankkiluotto) vuonna 1993 kyllä Millainen käytäntö sivuuttaa OikTL 1 luvun säännökset? Pankkikäytäntö voi synnyttää sopimuksia,

Lisätiedot

T A K A U S S I T O U M U S

T A K A U S S I T O U M U S T A K A U S S I T O U M U S Sivu 1 (6) Takauksen saaja Danske Bank Oyj Takaaja Kankaanpään kaupunki 01335961 Velallinen PSSV Palvelut Oy Päävelka Sopimuksen numero FI35 8116 7710 0328 54 Pääoma EUR 5 000

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 18.8.2006

Yleinen velvoiteoikeus 18.8.2006 Yleinen velvoiteoikeus 18.8.2006 Vastaustilaa on kaksi sivua kysymyksissä nro. 1 3. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä yhden

Lisätiedot

SOPIMUSOIKEUS 4.7.2006. Vastausohjeet. Hyvityspisteet

SOPIMUSOIKEUS 4.7.2006. Vastausohjeet. Hyvityspisteet SOPIMUSOIKEUS 4.7.2006 Vastausohjeet Vastaustilaa on kaksi sivua kysymyksissä nro 1 3. Kysymyksen nro 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 26.1.2007

Yleinen velvoiteoikeus 26.1.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä

Lisätiedot

YKSITYISHENKILÖ. takaajana OIKEUSMINISTERIÖ KULUTTAJAVIRASTO SUOMEN PANKKIYHDISTYS RAHOITUSTARKASTUS

YKSITYISHENKILÖ. takaajana OIKEUSMINISTERIÖ KULUTTAJAVIRASTO SUOMEN PANKKIYHDISTYS RAHOITUSTARKASTUS YKSITYISHENKILÖ takaajana OIKEUSMINISTERIÖ KULUTTAJAVIRASTO SUOMEN PANKKIYHDISTYS RAHOITUSTARKASTUS 2 3 Mikä on takaus 4 Yksityistakaajan suoja 5 Pankilla on velvollisuus antaa tietoja 6 Takaajan oma vastuukyky

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 27.4.2009

Yleinen velvoiteoikeus 27.4.2009 Yleinen velvoiteoikeus 27.4.2009 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään.

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. TARJOUS, asunto-osake Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. 2. Kaupan

Lisätiedot

Velallinen Oy, kotipaikka 17.3.2001 1.9.2001. Osoite Puhelinnumero Telefaxnumero. Tuomittaviksi ja maksettaviksi esitettävät valvotut saatavat

Velallinen Oy, kotipaikka 17.3.2001 1.9.2001. Osoite Puhelinnumero Telefaxnumero. Tuomittaviksi ja maksettaviksi esitettävät valvotut saatavat X:N KÄRÄJÄOIKEUDELLE KONKURSSIASIA 18.8.2001 01/xxx 1 LUETTELO KONKURSSIVALVONNOISTA Velallinen Velallinen Oy, kotipaikka Y- tai henkilötunnus xxxxxxx Takaisinsaannin määräpäivä eli hakemuksen vireilletuloajankohta

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 13.3.2006

Yleinen velvoiteoikeus 13.3.2006 Yleinen velvoiteoikeus 13.3.2006 Vastaustilaa on kaksi sivua kysymyksissä nro. 1 3. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä yhden

Lisätiedot

ESINEOIKEUS 7.3.2005. OTK-tutkinnon aineopintotentti (4,5 ov) - kysymykset 1, 2, 3, 4 ja 5

ESINEOIKEUS 7.3.2005. OTK-tutkinnon aineopintotentti (4,5 ov) - kysymykset 1, 2, 3, 4 ja 5 ESINEOIKEUS 7.3.2005 OTK-tutkinnon aineopintotentti (4,5 ov) - kysymykset 1, 2, 3, 4 ja 5 ON-tutkinnon aineopintojen täydennystentti - kysymykset 2, 3 ja 5 Ruotsissa JUK-tutkinnon suorittaneet - kysymykset

Lisätiedot

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet Kaupunginhallitus 428 17.11.2014 Kaupunginhallitus 32 26.01.2015 Kaupunginhallitus 126 30.03.2015 Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet 849/72.722/2012 KAUPHALL 17.11.2014 428

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 11.2.2008

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 11.2.2008 SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 11.2.2008 Vastausohjeet Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro 1 3. Tilaa ylittävää vastausta tai sellaista vastausta, jossa on riviä kohden enemmän kuin yksi

Lisätiedot

Opiskelijoiden tietokonelaitteistoa koskeva sopimus

Opiskelijoiden tietokonelaitteistoa koskeva sopimus Opiskelijoiden tietokonelaitteistoa koskeva sopimus 1. Sopimuksen osapuolet Optima (alla nimettynä Optima ) Optiman täysi-ikäinen allekirjoittanut opiskelija, tai alaikäisen Optiman opiskelijan allekirjoittanut

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki 1 (5) LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS II Asiamies: Y-tunnus: Yhteystiedot: Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki Yhteystiedot: PL 111, Lauttasaarentie 8

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

Optiosopimus. Turun kaupungin, YH- Länsi Oy:n. Kiinteistö Oy Turun Yliopistonkatu 30:n. välillä

Optiosopimus. Turun kaupungin, YH- Länsi Oy:n. Kiinteistö Oy Turun Yliopistonkatu 30:n. välillä Optiosopimus Turun kaupungin, YH- Länsi Oy:n ja Kiinteistö Oy Turun Yliopistonkatu 30:n välillä..2012 ASTREA Asianajotoimisto Attorneys at Law 2/6 OPTIOSOPIMUS 1. SOPIJAPUOLET 1.1. Optio-oikeuden myöntäjä

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Kurssitehtävät Kaikissa tehtävissä voit lähteä siitä, että perittävän oikeudenomistajat vetoavat osituksessa tai jaossa kaikkiin mahdollisiin lahjoihin

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 6.3.2008

Yleinen velvoiteoikeus 6.3.2008 Yleinen velvoiteoikeus 6.3.2008 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

Yhtiön perustamishetken osakepääoma on 100 000 euroa.

Yhtiön perustamishetken osakepääoma on 100 000 euroa. 1 OSAKASSOPIMUS Sopijapuolet 1) Joutsan kunta 2) A.Reponen Oy Määritelmät Tässä sopimuksessa tarkoitetaan yhtiöllä sopijapuolten tänään perustamaa Kiinteistö Oy XXX nimistä kiinteistöyhtiötä ja osakkaalla

Lisätiedot

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET Ohjeita velkatietojen selvittämiseen Näin pääset alkuun Kokoa kaikki velkojilta, perimistoimistoilta tai ulosotosta viimeksi saamasi laskut tai maksuhuomautukset, haastehakemukset

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa:

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa: OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FINANSSIOIKEUS Julkisoikeuden laitos Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 2.12.2004 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

TURUN PALVELUTILAT OY:N JA TURUN KAUPUNGIN VÄLINEN LUOTTOLIMIITTISOPIMUS. 1) Turun Palvelutilat Oy (jäljempänä Yhtiö - Luotonottaja)

TURUN PALVELUTILAT OY:N JA TURUN KAUPUNGIN VÄLINEN LUOTTOLIMIITTISOPIMUS. 1) Turun Palvelutilat Oy (jäljempänä Yhtiö - Luotonottaja) TURUN PALVELUTILAT OY:N JA TURUN KAUPUNGIN VÄLINEN LUOTTOLIMIITTISOPIMUS Osapuolet, 1) Turun Palvelutilat Oy (jäljempänä Yhtiö - Luotonottaja) Y-tunnus: 2554156-7 ja 2) Turun kaupunki (jäljempänä Kaupunki

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Kela, Suomen Apteekkariliitto, Helsingin Yliopiston Apteekki ja Itä- Suomen yliopiston apteekki ovat 24.1.2013 allekirjoittaneet uudistetun

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT

INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT 1. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ Määräaikaistalletus on sopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaisesti avattu talletustili. Yhdistys maksaa talletustilille korkoa talletusajan päättyessä,

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT. 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT. 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista Sivu 1 (5) VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Internet-osoite Danske Bank Oyj Hiililaiturinkuja 2, PL 1561, 00075 DANSKE

Lisätiedot

Asrnr L 15/10666 Elo / Lohjan kaupunki, vastaus

Asrnr L 15/10666 Elo / Lohjan kaupunki, vastaus 1 (7) KYMENLAAKSON KARAJAOI KEU DELLE Asrnr L 15/10666 Elo / Lohjan kaupunki, vastaus VRsrRurseN ANTAJA Lohjan kaupunki, Lohja Asiamies ja prosessiosoite Asianajaja, varatuomari Seppo Lindberg c/o Asianajotoimisto

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

Kiinteäehtoinen laina. Vuosimaksulainan muuttaminen kiinteäehtoiseksi. Koron määrä. Uusi maksusuunnitelma PÄÄTÖS

Kiinteäehtoinen laina. Vuosimaksulainan muuttaminen kiinteäehtoiseksi. Koron määrä. Uusi maksusuunnitelma PÄÄTÖS VALTIOKONTTORI Rahoitus Erityisrahoitusjärjestelyt PÄÄTÖS 13.10.14 LOIMAAN,KAUPUNKI DG, a - r, o..(13 i i ' 1 Ol / V Kiinteistö Oy Loimaan Vuokra-asunnot c/o Hulmin Huolto Oy Hannele Vainio Kauppalankatu

Lisätiedot

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7)

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) LIEKSAN KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Kaupunginhallitus hyväksynyt

Lisätiedot

Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. Kunta, kaupunginosa / alue Kiinteistön osoite Tunnus. Kauppahinta maksetaan kokonaan kaupantekohetkellä.

Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. Kunta, kaupunginosa / alue Kiinteistön osoite Tunnus. Kauppahinta maksetaan kokonaan kaupantekohetkellä. TARJOUS, vuokraoikeus Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön vuokraoikeuden ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset Valtiokonttori OHJE 1 (6) Omistusasuntolainojen valtiontakaukset 1 Omistusasuntolainat Omistusasuntolainojen valtiontakauksia ja takauskorvauksen maksua sääntelee laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan tehdyksi 2 vuodeksi. Sopimus

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Velkojan tulee olla ammattitaitonsa puolesta ammattimainen sijoittaja.

Velkojan tulee olla ammattitaitonsa puolesta ammattimainen sijoittaja. 1. SOPIMUS MULTIFIRE PÄÄOMALAINAN EHDOISTA SOPIJAPUOLET Velkoja Sijoittaja X (123456 1234) ( Yritys X ) Kotipolku 1 a 2 12345 Rahala Velallinen Hedgehog Oy 1920825 8 Vesannontie 9 A 00510 Helsinki 040

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla.

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. TARJOUS, kiinteistö Tarjoudumme ostamaan tässä mainitun kiinteistön ja sillä olevat rakennukset tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja allekirjoitetaan

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Vuokra- ja vastikesaatavien perintä

Vuokra- ja vastikesaatavien perintä Päivitetty 03/2013 Isännöintiliiton yritysjäsenille ja paikallisyhdistysten henkilöjäsenille Vuokra- ja vastikesaatavien perintä Tässä ohjeessa perehdytään vuokra- ja vastikesaatavien perintään. Vuokra-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) 225 Oikaisuvaatimus autopaikkavuokrien korvaamista koskevasta viranhaltijapäätöksestä HEL 2015-000537 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä Vallilan terveysaseman

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä KAU Yhteistyösopimus Uudenkaupungin kaupungin ja Finn Sportsman Oy:n välillä 2 1. OSAPUOLET Tämän yhteistyösopimuksen osapuolina ovat: (1) Uudenkaupungin kaupunki (Y-tunnus: 0144036-6) Välskärintie 2 23500

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

YLEISET VASTATAKUUEHDOT VAKUUDENANTAJA

YLEISET VASTATAKUUEHDOT VAKUUDENANTAJA 1 (7) 10.12.2001 YLEISET VASTATAKUUEHDOT VAKUUDENANTAJA 1. Määrittelyt Näitä yleisiä vastatakuuehtoja sovelletaan, ellei niistä joiltain osin ole takuuasiakirjassa tai muutoin kirjallisesti toisin sovittu

Lisätiedot

1) Parikkalan kunta, osoite: Harjukuja 6, 59100 Parikkala.

1) Parikkalan kunta, osoite: Harjukuja 6, 59100 Parikkala. 1 SOPIMUS (LUONNOS) Sopijapuolet 1) Parikkalan kunta, osoite: Harjukuja 6, 59100 Parikkala. 2) Kiinteistö Oy Aatunniemen konkurssipesä, Parikkala, c/o Asianajaja Jussi Luukko, Asianajotoimisto Laine Nikkanen

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2013. 31/2013 Laki. saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2013. 31/2013 Laki. saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2013 31/2013 Laki saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Palveluntuottajan nimi. Puhelinnumero/faksinumero

Palveluntuottajan nimi. Puhelinnumero/faksinumero Suun terveydenhuolto Hakemus 1 (4) HAKEMUS PALVELUSETELIPALVELUN TUOTTAJAKSI Suun terveydenhuollon palveluseteli Tällä hakemuksella yritys tai itsenäinen ammatinharjoittaja voi hakeutua Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 340. Laki. korkolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2002

SISÄLLYS. N:o 340. Laki. korkolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2002 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2002 N:o 340 348 SISÄLLYS N:o Sivu 340 korkolain muuttamisesta... 2739 341 elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille 201/02.03.05/2013

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

Kiinteistöasiamies..2016 297-

Kiinteistöasiamies..2016 297- Kiinteistöasiamies..2016 297- V U O K R A S O P I M U S (luonnos 7.1.2016) Kuopion kaupunki vuokraa kenelle ( ) maanvuokralain 5. luvun mukaisena vuokrauksena Kuopion kaupungissa sijaitsevan kiinteistön

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013 SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013 Mallivastaukset Kysymys 1 Osakeyhtiö X:n (myöhemmin X Oy) edustaja ottaa yhteyttä paikanninlaitteita mittatilaustyönä valmistavan osakeyhtiö Y:n (myöhemmin

Lisätiedot