RAHOITUS

Transkriptio

1 RAHOITUS

2 VELKASUHDE Velkasuhteella tarkoitetaan henkilöiden tai oikeushenkilöiden (mm. yritysten) välistä sidonnaisuutta, jossa toinen osapuoli on oikeutettu saamaan toiselta tietyn suorituksen. Esimerkiksi: Rahalaina Ostovelka Työsuorite Pätevä velkasuhde voi muodostua kirjallisen, suullisen tai niin sanotun hiljaisen eli konkludenttisen sitoumuksen perusteella Velkasitoumukselle ei siis edellytetä mitään tietynlaista muotoa, esimerkiksi kirjallista velkakirjaa.

3 VELKAKIRJA Velkakirjalla tarkoitetaan vain sellaista sitoumusta, jonka velallinen on antanut erityisellä kirjallisella tahdonilmauksellaan. Velkakirjaan sovelletaan omaa lakiaan (Velkakirjalaki /622). Velkakirjaan tulee lähtökohtaisesti sisällyttää velan kokonaismäärä ja sen takaisinmaksuvelvollisuus eli velan lyhennyserät sekä maksuaikataulu. Velkakirja toimii todisteena velasta, mutta siinä sovitaan myös velan takaisinmaksusta. Velkakirja kannattaa laatia huolellisesti.

4 VELKAKIRJA Velkakirjan irtisanomisella tarkoitetaan sitä, kun velkakirjassa oleva velka päätetään tai se erääntyy maksettavaksi. Jos velkakirjassa ei ole erikseen määritelty eräpäivää, erääntyy velka maksettavaksi velkojan vaatimuksesta. Velkakirjassa voidaan sopia irtisanomisajasta. Irtisanominen onnistuu toimittamalla velalliselle irtisanomisilmoitus sovittujen ehtojen mukaisesti. Mikäli eräpäivän jälkeen velkoja on maksamatta, on velallisen suoritettava viivästyskorkoa, ellei ole sovittu toisin.

5 VELAN MAKSAMINEN Velan erääntyminen tarkoittaa sitä ajankohtaa, jolloin velallinen on velvollinen maksamaan velkakirjassa täsmennetyn velan. Mikäli velka on sovittu erääntyväksi tiettynä päivänä, kutsutaan tätä päivää eräpäiväksi. Velka on maksettava eräpäivänä, tai viivästys seuraamuksena voi olla esimerkiksi viivästyskorko Velka voi erääntyä tiettynä päivänä joko osittain tai kokonaan. Jos velkakirjassa on määrätty tietty eräpäivä, velkojan ei ole pakko vastaanottaa velallisen maksua ennen eräpäivää. Velka kuitenkin voidaan maksaa ennen eräpäivää, jos se sopii velkojalle. Velkakirjassa saattaa olla määräys, että ennen aikaisesta maksamisesta huolimatta, velallinen on velvollinen maksamaan koko laina-ajan korot. Mikäli eräpäivää ei ole määritelty, velallinen voi maksaa velkansa ilman, että velkoja sitä vaatii.

6 LAKI TAKAUKSESTA JA VIERASVELKAPANTTAUKSESTA Laki koskee takausta ja panttausta toisen henkilön velasta. Lain säännöksiä sovelletaan siltä osin kuin muuta ei johdu takaus- tai panttaussitoumuksesta, osapuolten omaksumasta käytännöstä, kauppatavasta tai muusta osapuolia sitovasta tavasta. Laki on siis tahdonvaltaista, jäljempänä mainituin poikkeuksin. Lain säännöksistä ei kuitenkaan saa sopimuksin poiketa takaajan tai pantinantajan vahingoksi silloin, kun tässä laissa tarkoitettu yksityistakaaja tai yksityinen pantinantaja antaa sitoumuksen luotonantajalle. Yksityistakaajaksi ei lasketa velallisyhtiön johtoon kuuluvaa tai henkilöä, jolla on yhtiöstä merkittävää omistusta. Yrittäjä, joka antaa yrityksensä puolesta takauksen ei ole yksityistakaaja.

7 VAKUUS Lainan vakuus turvaa lainan takaisinmaksun lainan myöntäjälle eli velkojalle. Lainapäätös perustuu ensisijaisesti luotonhakija maksukykyyn mutta myös lainan takaisinmaksun turvaksi annettavalla vakuudella on merkitystä. Vakuudella tarkoitetaan luoton tai muun velan vakuutena olevaa omaisuutta tai lainan vakuudeksi asetettua takausta. Vakuus on siis jonkun asian takeena oleva sitoumus. Pantti ja takaus.

8 TAKAUS Takaus annetaan päävelan vakuudeksi. Takaukselle voidaan sopia rajoitteita. Esim. takaus koskee vain osaa velallisen velvoitteista. Esimerkiksi tiettyyn euromäärään saakka tai, että takaaja ei vastaa koroista ja kuluista. Takaus voi olla toissijainen, omavelkainen, täytetakaus tai yleistakaus. Takauksen toissijaisuus on olettama, jos muuta ei ole sovittu. Takaaja ei olettamasäännön mukaan vastaa liitännäiskuluista (korot, maksut), jos ei ole muusta sovittu. Takaajan vastuu velkojaa kohtaan lakkaa, kun päävelka on suoritettu tai kun se on muuten lakannut.

9 TAKAUS Toissijainen takaus tarkoittaa takausta: Jonka mukaan takaaja vastaa päävelasta vain, jos suoritusta ei saada velalliselta. Takaajalta voidaan vaatia suoritusta vasta, jos velallinen on todettu ulosotossa tai muulla laissa säädetyllä tavalla varattomaksi (konkurssi, yrityssaneeraus, yksityishenkilön velkajärjestely). Jos velasta vastaa useita velallisia, on toissijainen takaus kaikkiin näihin nähden toissijaista. Kaikki velalliset pitää ensin todeta maksukyvyttömiksi.

10 TAKAUS Omavelkainen takaus Omavelkainen takaus on takaajan näkökulmasta huomattavasti ankarampi kuin toissijainen takaus. Takaaja vastaa päävelasta samalla tavalla kuin päävelallinen. Velkoja voi vaatia maksun suoraan takaajalta kääntymättä ensin velallisen puoleen. Velka pitää kuitenkin ensin eräännyttää velalliselle (sekä myös takaajalle). Täytetakaus Takaaja vastaa velasta vain siltä osin, kuin suoritusta ei saada päävelan vakuudeksi annetusta omaisuudesta. Yksityistakaajan antama takaus asuntoluotoissa on aina täytetakaus. Muutoin täytetakauksesta on sovittava erikseen takausta annettaessa.

11 TAKAUS Yleistakaus Koskee velallisen velkoja yleisesti tietyltä velkojalta, myös siis tulevia velkoja. Ei ole yksilöytyä päävelkaa. Takauksen antaja ei voi olla varma mistä kaikesta hän voi joutua vastuuseen. Yleistakaukselle on määrättävä yläraja ja voimassaoloaika. Jos näin ei ole tehty, vastaa takaaja ainoastaan niistä veloista, joiden myöntämisen yhteydessä takaus on annettu tai jotka olivat syntyneet ennen takauksen antamista ja olivat tuolloin takaajan tiedossa. Tästä ei voida poiketa, jos takaaja on yksityistakaaja. Yleistakaaja voi myös ilmoittaa ettei hän enää vastaa uusista veloista tietystä hetkestä alkaen.

12 TAKAUS Regressioikeus (takautumisoikeus) Syntyy takaajalle, jos hän joutuu maksamaan päävelkaa. Tällöin velan maksanut takaaja voi hakea saatavaansa alkuperäiseltä velalliselta. Ei vaadi, että asiasta olisi erikseen sovittu. Voidaan antaa myös erillinen vastatakuu, jonka nojalla takaaja voi hakea saatavansa velalliselta. Esim. pankkitakaukseen liittyen, jos pankki joutuu maksamaan päävelan takaajan ominaisuudessa (yhtiö on päävelallinen ja yrittäjä antaa vastatakuun pankille). Jos takaaja on maksanut velkaa yli oman osuutensa, voi hän periä muilta takaajilta heille kuuluvan osuuden, jos takaukset on annettu samanaikaisesti ja toisiaan edellyttäen. Jos takaukset on annettu eri aikaan ja toisistaan riippumatta. Voi takaaja hakea koko saatavansa siltä kuka on antanut takauksen aikaisemmin.

13 TAKAUS Yksityistakaajan vastuuta luotonantajalle voidaan sovitella, jos takaajan maksettavaksi tulevan päävelan määrä on kohtuuttoman suuri takaajan taloudelliseen asemaan nähden ja luotonantaja on ollut tästä tietoinen. Päävelan ehtojen muuttaminen takaajan vahingoksi ei sido takaajaa, ellei hän ole antanut kyseiseen muutokseen suostumustaan taikka ellei takausta ole annettu yleistakauksena. Ilman takaajan suostumusta voidaan sopia sellaisesta maksuajan pidentämisestä tai muusta päävelan ehdon muutoksesta, jonka vaikutus takaajan vastuuseen on vähäinen. Ennen kuin takaus annetaan, luotonantajan on selvitettävä: Yksityistakaajalle takauksen piiriin kuuluvat velat liitännäiskustannuksineen. Ne edellytykset, joiden perusteella suoritusta voidaan vaatia takaajalta. Muut takaajan asemaan olennaisesti vaikuttavat seikat.

14 TAKAUS Takausvastuusta vapautuminen. Jos velkoja vapauttaa yhdenkin velallisen vastuusta (tai ainoan) vapautuu takaajakin vastuustaan. Jos velalla on useita takaajia, joista jokainen vastaa koko velasta ja velkoja vapauttaa yhdenkin tällaisen takaajan, vastaavat muut enää vain oman päälukunsa mukaisen osuutensa suorittamisesta. Jos velkoja vapauttaa velasta annetun muun vakuuden, vapautuvat takaajat vastaamasta siitä osasta, joka olisi saatu vakuudesta. Takaajan vastuu velkojaa nähden vanhentuu kolmen vuoden kuluttua päävelan erääntymisestä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Jos takaus on annettu voimassaololtaan määrätyksi ajaksi, velkoja menettää oikeutensa takaajaa kohtaan, jollei hän vaadi takaajalta suoritusta ennen kyseisen ajan päättymistä.

15 PANTTAUS Panttauksessa velallinen tai muu henkilö antaa omaisuuttaan lainan vakuudeksi. Mikäli lainaa ei makseta, saa velkoja myydä vakuudeksi annetun omaisuuden ja käyttää myynnistä saadut varat lainan maksuun. Velkoja määrittää vakuudeksi annettavan omaisuuden arvon itse, eikä vakuusarvo ole sama kuin kohteen käypä arvo. Esimerkiksi pankki arvioi kiinteistön tai asunto-osakkeiden vakuusarvon vähentämällä tietyn suuruisen varmuusmarginaalin kohteen käyvästä arvosta. Tällä varmistetaan se, ettei käyvän arvon laskiessa lainan takaisinmaksu vaarannu.

16 PANTTAUS Pankit hyväksyvät vakuudeksi asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen lisäksi esimerkiksi talletuksia ja pörssissä listattuja osakkeita. Pantti voidaan antaa myös toisen velan vakuudeksi. Tällöin puhutaan vierasvelkapanttauksesta. Velkojalla on vierasvelkapanttauksen perusteella oikeus saada maksu pantista, kun päävelka on erääntynyt.

17 KIINTEISTÖN PANTTAUS Kiinteistön panttaus tapahtuu kiinnityksen, panttikirjan ja panttaussopimuksen perusteella. Pitää erottaa kiinteistön kiinnittäminen ja kiinteistön panttaus. Kiinnitysmenettelyssä (kiinteistön kiinnittäminen) hankitaan tietyn suuruinen vakuuskirja, jota kutsutaan panttikirjaksi. Tämä ei ole velkakirja, vaan maanmittauslaitoksen antama todistus kiinteistölle tietylle rahamäärälle vahvistetusta kiinnityksestä. Tämä on edellytys, että kiinteistö voidaan pantata. Panttioikeus kiinteistöön perustetaan antamalla panttikirja velkojen vakuudeksi ja tekemällä panttaussopimus (kiinteistön panttaus). Kiinteistön panttaus vaatii, että on olemassa velka, jonka maksun turvaksi panttaus tehdään.

18 KIINTEISTÖN PANTTAUS Panttikirjan luovuttaminen on panttauksen julkiseksi tekemistä. Tämän jälkeen panttioikeus sitoo kolmansia tahoja kohtaan, kuten kiinteistön uutta omistajaa ja kiinteistönomistajan muita velkojia kohtaan. Panttikirjan luovuttamisen jälkeen kiinteistön omistaja ei enää voi määrätä panttikirjasta, esim. luovuttaa sitä toiselle velkojalle. Panttikirja voidaan luovuttaa myös kolmannelle, joka säilyttää sitä velkojan nimiin. Esim. panttikirja on pankin hallussa mutta sen saatava on pienempi kuin kiinnityksen euromäärä. Tällöin voidaan käyttää vapaata tilaa muiden velkojien vakuudeksi. Tällöin puhutaan jälkipanttauksesta. Sähköinen panttikirja kirjataan velkojan nimiin.

19 KIINTEISTÖN PANTTAUS Kiinteistöpanttauksen haltija ei voi omatoimisesti myydä kiinteistöä. Kiinteistön myynnistä huolehtii tarvittaessa ulosottoviranomainen. Velkojan pitää hakea tuomioistuimesta maksutuomio. Kiinteistön omistaja saa myydä tai vuokrata kiinteistön, jolloin panttioikeus jää rasittamaan kiinteistöä.

20 YRITYSKIINNITYS Elinkeinotoimintaan kuuluvan irtaimen omaisuuden kiinnittäminen voidaan tehdä ilman sen hallinnan siirtämistä. Panttaaminen velan vakuudeksi. Rakennukset, koneet, kalusto ja muu käyttöomaisuus. Immateriaalioikeudet Aineet, tarvikkeet ja tavarat Arvopaperit, kassavarat ja muu rahoitusomaisuus. Kiinnitettyä omaisuutta voidaan luovuttaa ja käyttää siten kuten normaali liiketoiminta edellyttää. Kiinnitetyn omaisuuden luovutuksen yhteydessä yrityskiinnitys niihin lakkaa.

21 OSAKEYHTIÖN RAHOITTAMINEN Osakeyhtiö voi rahoittaa toimintaansa tulorahoituksen lisäksi ottamalla; Velkaa (vieras pääoma) Oman pääoman ehtoista rahoitusta Osakeannit Pääomasijoitukset Pääomalainaa

22 PÄÄOMALAINA Pääomalainan ottaminen osakeyhtiölle on tapa lisätä yhtiöön pääomaa ja siten vahvistaa tasetta. Lähtökohtaisesti pääomalaina on vierasta pääomaa, mutta nykylainsäädännön puitteissa se voidaan tietyin edellytyksin merkitä omaan pääomaan. Pääomalaina voidaan kuitenkin aina laskennallisesti lisätä omaan pääomaan tilanteessa, jossa omat pääomat on menetetty ja halutaan välttää oman pääoman menettämisestä johtuva rekisteröintivelvollisuus. Olemassa oleva velka voidaan muuttaa pääomalainaksi. Pääomalaina sopimus on tehtävä kirjallisesti.

23 PÄÄOMALAINA Osakeyhtiölain mukaan: Laina on pääomalainaa, jos pääoma saadaan palauttaa ja korko maksaa vain: Siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön tappioiden määrän. Yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vasta jos vieraan pääoman velkojen ja korkojen maksamisen jälkeen jää varoja. Pääoman ja koron maksamisesta ei yhtiö tai sen tytäryhteisö saa antaa vakuutta. Muu taho saa antaa. Esim. emoyhtiö tai emon toinen tytär (sisaryhtiö).

24 PÄÄOMALAINA Pääomalaina kirjanpitolain mukaan. Pääomalaina saadaan merkitä omaan pääomaan, jos pääomalaina sopimuksen mukaan täyttää seuraavat kriteerit: Pääomalaina voidaan maksaa takaisin vasta vieraan pääoman erien jälkeen ( takaisinmaksun takasijaisuus). Korko saadaan maksaa ainoastaan jakokelpoisesta vapaasta pääomasta (ts. on oltava edellytykset jakaa varoja yhtiöstä) Eräpäivättömyys (tämä on lisäys osakeyhtiölain ehtoihin nähden). Vaikka edellä mainitut edellytykset täyttyisivätkin ei pääomalainaa ole pakko merkitä omaan pääomaan (lähtökohtaisesti siis merkitään vieraaseen pääomaan).

25 PÄÄOMASIJOITUS Yhtiöön voidaan tehdä sijoitus, sijoittamalla pääomaa SVOP- rahastoon, saamatta vastineeksi osakkeita. Perustuu yhtiön ja sijoituksen tehneen henkilön sopimukseen. Ei ole yhtiölle (saajalle) veronalaista tuloa vaan veroton pääomasijoitus. Sijoitus lisää osakkeiden matemaattista arvoa, joten se koituu kaikkien osakkeenomistajien eduksi. Palautettua pääomaa verotetaan joko osinkona tai luovutuksena. Luovutuksena verotettuna ei veroseuraamuksia yleensä synny. Pääoman palautuksen yhteydessä pitää verokohtelu kuitenkin aina selvittää tapauskohtaisesti.

26 OSAKEANTI Maksullisella osakeannilla kerätään varoja yhtiölle luovuttamalla uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Merkintähinta voidaan merkitä osakepääomaan tai SVOP- rahastoon tai molempiin. Osakeanti voidaan suunnata kaikille olemassa oleville osakkeenomistajille (tavallinen osakeanti), vain osalle olemassa olevista osakkeenomistajista tai uudelle (uusille) osakkeenomistajalle (suunnattu osakeanti).

27 OSAKEANTI Suunnatussa osakeannissa anti suunnataan osalle vanhoista osakkeenomistajista ja/tai uusille osakkeenomistajille. Suunnatussa annissa poiketaan siis osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta. Suunnatussa osakeannissa onkin oltava yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Jos osakkeella on nimellisarvo, on nimellisarvoa vastaava määrä merkittävä osakepääomaan. Nimellisarvon käyttäminen perustuu vanhaan osakeyhtiölakiin. Säädöstä ei löydy enää nykyisestä osakeyhtiölaista. Suunnatulla osakeannilla voidaan myös muuttaa yhtiön omistussuhteita ja siten vaikuttaa päätösvallan jakaantumiseen yhtiössä, mikäli annissa luovutetaan äänivaltaisia osakkeita.