OHJEITA VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMISEEN, KÄYTTÄMISEEN JA SEURAN- TAAN

Transkriptio

1 OHJEITA VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMISEEN, KÄYTTÄMISEEN JA SEURAN- TAAN Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutus 2016 Tässä annetaan ohjeita liittyen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen valtionavustusten hakemiseen, käyttämiseen ja seurantaan sekä esitellään vuoden 2016 haun kohteena olevia teemoja tarkemmin. SUUNNITTELU Koulutushanke voi olla alueellinen tai valtakunnallisia verkostoja hyödyntävä. Vain yhden kunnan alueella toteutettu, pelkästään yhden opetuksen/koulutuksen järjestäjän omalle henkilöstölle tarkoitettu hanke ei ole mahdollinen. Aiempien hankkeiden tuloksia ja arvioinnista saatua tietoa tulee hyödyntää suunnittelussa. Hakemuksesta tulee ilmetä miksi hanke tarvitaan ja miten tarve on kartoitettu. Tärkeää on kuvata hankeprosessi selkeästi sekä esittää hankkeen laadulliset ja määrälliset tavoitteet sekä koulutushankkeen tuotokset. Hakijoiden toivotaan tekevän laajoja yhteishankkeita, joiden toteuttamisessa tulisi hyödyntää aikaisempia verkostoja sekä koulutustoimialan toimijoiden ja elinkeinoelämän keskeistä yhteistyötä. On tärkeää varmistaa sellainen yhteistyön ja hankehallinnan muoto, jolla taataan tehokas toimeenpano. Hakijoita kannustetaan suunnittelemaan myös kokonaan verkossa toteutettavia koulutuksia, jotka mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman koulutukseen osallistumisen. Englanninkielisten osioiden sisällyttäminen toteutukseen on mahdollista. Vaikuttavuuden varmistamiseksi hakijoita kannustetaan laatimaan hankkeita, joissa ylitetään koulumuotojen rajat, jotka ovat poikkihallinnollisia ja joissa otetaan mukaan eri sidosryhmät. Koulutusosioiden laajuudet määritellään joko opintopisteinä tai koulutuspäivinä. Hakemuksessa koulutuksen laajuus ilmoitetaan koulutettavapäivinä ja opiskelijamäärinä. Hakulomakkeessa oleva laskentakaava ohjaa laajuuksien laskennassa. Koulutettavapäivä on kuusi tuntia opiskelijatyötä/opiskelija/päivä. Opiskelutunnin pituus on 45 minuuttia. Laajuuksia määriteltäessä huomioidaan esimerkiksi lähiopetukseen, välitöihin ja verkkotyöskentelyyn käytettävä aika. Opintopiste on 4,5 koulutettavapäivää tai 27 tuntia opiskelua. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen valtionavustuksella on tarkoitus rahoittaa erityisesti pitkäkestoista, yksittäisten henkilöiden osaamista lisäävää täydennyskoulutusta. Korkealaatuisten hankkeiden varmistamiseksi hakijoiden tulee hakulomakkeella osoittaa osaamisensa ja kokemuksensa opetustoimen henkilöstökoulutuksen alueella. Jo hakuvaiheessa tulee osoittaa koulutushankkeen kouluttajat, heidän osaamisensa, osaamisalueensa ja kokemuksensa opetustoimen henkilöstökoulutuksesta. Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , förnamn.efternamn@oph.fi,

2 Hankkeen menot ja rahoitus eritellään hakulomakkeeseen liitettävään talousarviopohjaan (Excel), jonka pohja noudetaan hakulomakkeella annetun linkin kautta. Pohja on noudettavissa myös viraston verkkosivuilta Rahoitus Valtionavustukset Opetustoimen henkilöstökoulutus. Lisää ohjeistusta on Opetushallituksen yleisohjeessa valtionavustusten hakijoille ja käyttäjille, joka löytyy internetistä viraston verkkosivuilta Rahoitus Valtionavustukset. TEEMAT Hakemusta laadittaessa valitaan ensin teema-alue, jolle hankesuunnitelmaa esitetään. Valita voi vain yhden teeman mutta on hyvä huomata, ettei se sulje pois mahdollisuutta sisällyttää suunnitelmaan teemoja myös muilta alueilta, mikäli se on perusteltua. Seuraavaksi hakija esittää mille kohderyhmille koulutus suunnataan. Kohderyhmiä voi valita useampia. Vuoden 2016 haun teemat ovat seuraavat 2 johtamisosaaminen kehittämisosaaminen pedagoginen osaaminen, aineenhallinta ja ammatillinen osaaminen hyvinvointi- ja turvallisuusosaaminen kulttuurinen moninaisuus osaamisperusteisuus tieto- ja viestintäteknologia sekä digitalisaatio näyttötutkintomestarikoulutus Johtamisosaaminen Johtamiskoulutusten tulee vahvistaa opetuksen ja koulutuksen järjestäjien, sivistys- ja toimialajohtajien, koulujen ja oppilaitosten rehtorien sekä varhaiskasvatuksen johtotehtävissä toimivien henkilöiden strategista ja pedagogista johtamista. Koulutusten tulee edistää tietoperusteisuutta paikallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä tukea paikallisten ja alueellisten kehittämissuunnitelmien ja vapaan sivistystyön järjestäjien strategisten suunnitelmien toimeenpanoa. Opetussuunnitelmien sekä tutkinnon- ja koulutusten perusteiden toimeenpanossa tarvittava pedagoginen johtaminen, oppimisympäristöjen muutokset ja digitalisaatio ovat keskeisiä. Johtamisen tulee tukea koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurin muutosta oppiviksi yhteisöiksi. Verkostoitumisen, vahvan kehittämisen sekä yhteistyön johtaminen erilaisten kumppaneiden kanssa mahdollistaa innovaatioiden syntyä. Johtamisen koulutuksia tulee suunnata myös turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen koulussa ja oppilaitoksessa sekä sen tuomat muutokset toimintakulttuurissa ja osaamisen kehittämisessä on otettava alueellisesti huomioon. Osaaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa koulutuksessa vaikuttaa koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseihin ja pedagogisiin käytäntöihin sekä opetushenkilöstön tehtäväkuviin ja toimintamuotoihin. Osaamisperusteisuuden johtaminen edellyttää osaamisen kehittämistä. Koulutuksia suunniteltaessa tulee huomioida koulutussektorilla suunnitteilla olevat muutokset, kuten ammatillisen koulutuksen reformi, joilla on huomattavia vaikutuksia rahoitukseen, ohjaukseen, säätelyyn ja tutkintoihin, järjestäjärakenteisiin, koulutuksen toteuttamismuotoihin, toimintaprosesseihin sekä ohjaus- ja laatujärjestelmiin. Uudistusten myötä poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja lisätään yksilöllistä oppimista sekä osaamisen hankkimista.

3 3 Johtamiskoulutukset tulee suunnata johtamisen eri vaiheissa oleville johtajille ja rehtoreille. Koulutusten sisällöt muodostuvat kohderyhmästä riippuen esimerkiksi seuraavasti: - johtajien ja rehtoreiden tehtäviin valmentava koulutus - uusien johtajien ja rehtoreiden koulutus - muutosjohtajuus - henkilöstöjohtaminen, rekrytointi ja perehdyttäminen - strateginen johtaminen, rakennemuutokset ja talouden johtaminen - kehittämis- ja innovaatiotoiminnan johtaminen On toivottavaa, että koulutettavat tekevät oman henkilökohtaisen kehittymissuunnitelmansa osana johtamiskoulutusta. Kehittämisosaaminen Kehittämisosaamisen lisäämisellä tähdätään organisaation ja sen eri osa-alueiden kehittymiseen, joten kehittämistoiminnan tulee olla luonteva osa organisaation toimintakulttuuria. Lisäksi tarvitaan kykyä tasapainoilla hallinnollisen ohjauksen ja paikallisen innovaatiotoiminnan välillä. Kehittäminen on kokonaisuus, joka liittyy kaikkeen toimintaan, ja huomioon on otettava sekä valtakunnalliset että paikalliset kehittämistarpeet. Paikallisen ja koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelman laatimis- ja kehittämistyö on yksi keskeisimmistä opettajan osaamisalueista. Uusien opetussuunnitelman, tutkintojen ja koulutusten perusteiden käyttöönotto sekä paikallisten ja koulutuksen järjestäjäkohtaisten suunnitelmien laatiminen on parhaimmillaan koko koulu- ja oppilaitosyhteisöä rikastuttava prosessi. Uudistamistyön toteuttamisessa tarvitaan valmiuksia rakentaa yhteistä näkemystä kehittämistyöstä. Työn luonteen muuttuessa vaaditaan aikaisempaa enemmän osallistumista kehittämis- ja kokeilutoimintaan kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Kehittämisen osalta esiin nostetaan erityisesti seuraavia teemoja: - kehittämis- ja kokeilukulttuuriin edistäminen - paikallisen strategian mukainen kehittämistyö - oppimisympäristöjen kehittäminen - yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen - ulkopuolisten yhteisöjen ja työelämän kanssa toimiminen - pedagogiikan kehittäminen - tutkimus- ja kehittämishankkeiden osaaminen, projektinhallinta - tutkimus- ja kehittämistyön ohjausosaaminen (opinnäytetyöt) Pedagoginen osaaminen, aineenhallinta ja ammatillinen osaaminen Koulutusten tulee vahvistaa opettajien kykyä kehittää omaa pedagogista osaamistaan suunnitelmallisesti ja jakaa asiantuntemustaan työyhteisön käytäntöjä kehittäen. Ammatillisen osaamisen kehittämisessä keskeisiä teemoja ovat pedagogiikan uudistaminen ja kokeilut, opetusmenetelmien ja -järjestelyjen kehittäminen ja teknologiataitojen käyttö pedagogiikassa. Tärkeää on myös kehittää arviointiajattelua ohjaavan, jatkuvan ja kehittävän arvioinnin suuntaisesti. Lisäksi koulutusten tulee kehittää opettajan valmiuksia tukea oppimista arvioinnin avulla sekä arviointiin liittyvien ohjeiden ja normien tuntemusta. Keskeistä on arviointimenetelmien monipuolinen käyttö, oppilaan ja opiskelijan osallisuus arvioinnissa sekä arvioinnin luotettavuus ja oikeudenmukaisuus. Varhaiskasvatus ja esiopetus

4 4 Lasten kasvun ja oppimisen edellytyksiä varhaiskasvatuksessa tuetaan toteuttamalla leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstökoulutuksissa tulee lisätä henkilöstön pedagogista ja kasvatuksellista osaamista, tietoja ja taitoja lasten sosiaalisista suhteista ja niiden merkityksestä sekä kykyä kehittää oppimista edistäviä kasvu- ja oppimisympäristöjä. Koulutuksen tulee erityisesti vahvistaa ja tukea varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien käyttöönottoa sekä niiden tulkitsemista, käyttämistä ja soveltamista paikallisesti. Koulutus antaa tietoa varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavista normeista sekä niiden merkityksestä varhaiskasvatuksen kehittämisen välineenä. Pedagoginen osaaminen lasten toimijuus ja osallisuus vertaissuhteiden merkitys lapsen kehityksessä, oppimisessa ja leikissä leikki- ja oppimisympäristöjen kehittäminen monikielisyyden tukeminen varhaislapsuudessa (ml. suomi toisena kielenä ja lapsen oman äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa) erilaiset katsomukset pedagogiikan näkökulmasta teknologian hyödyntäminen kasvu- ja oppimisympäristöissä monilukutaito varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, mediakasvatustaidot monipuolisten oppimiskokonaisuuksien rakentuminen esiopetuksessa; eheyttäminen lukemisen ja kirjoittamisen taitojen edistäminen leikillisin menetelmin kieliin tutustuminen Ammatillisen osaamisen kehittyminen varhaiskasvatussuunnitelmaosaaminen ja esiopetuksen opetussuunnitelmaosaaminen varhaiskasvatuksen pedagogiikan tavoitteellinen suunnittelu ja arviointi pedagogisten työtapojen kehittyminen, teknologiataitojen käyttö pedagogiikassa, tiimityötaidot varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen pedagogisen jatkumon kehittäminen Perusopetus ja lukiokoulutus Opetushenkilöstön pedagogista osaamista ja aineenhallintaa tukevan koulutuksen tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa pedagogista osaamista, aineenhallintaa ja arviointia. Koulutuksen tulee tukea opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönottoa ja niiden keskeisiä painotuksia. Uudet perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat korostavat laaja-alaista osaamista ja toimintakulttuuria, joka kannustaa oppiaineiden yhteistyöhön ja opetuksen eheyttämiseen. Perusopetuksen opettajille suunnattavassa koulutuksessa voi käsitellä laaja-alaista osaamista eri oppiaineissa, monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista, monipuolisia oppimisympäristöjä ja toimintakulttuurin kielitietoisuuden lisäämistä. Koulutuksen sisältönä voivat olla esimerkiksi monilukutaito tai tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen laaja-alaisina osaamisina sekä toiminnalliset, liikunnalliset tai draamamenetelmät opetuksessa. Lukio-opettajille suunnatun koulutuksen tavoitteena voi olla opiskeluympäristöjen monipuolistaminen, osallistavan ja yhteisöllisen toimintakulttuurin edistäminen sekä aihekokonaisuuksien toteuttaminen. Koulutuksen aiheita voivat olla esimerkiksi digitaaliset sekä tutkivaan toimintaan perustuvat opiskelumenetelmät, sähköiset kokeet, yhteistyö yli oppiainerajojen ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa sekä opetushenkilöstön aineenhallintaan liittyvät teemat. Esimerkkejä koulutusteemoista: Äidinkieli ja kirjallisuus monilukutaito, monimuotoiset tekstit, kielitietoisuus, digitaalisuus ja medialukutaito oppiaineen kannalta puhe- ja vuorovaikutustaidot sekä draama lukemisen, kielitiedon ja kirjoittamisen opettaminen (esimerkiksi sähköinen kirjoittaminen) suomi toisena kielenä ja kirjallisuus sekä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärien opetuksen yhteistyö

5 5 Kielet suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetus ja arviointi uusien perusteiden mukaisesti tiedonalan kielen opettaminen suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden opetuksessa kielenoppiminen vuosiluokilla 1 2 sekä ruotsin opetus alaluokilla kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus, kielikasvatus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet oppimisympäristöt ja työtavat kielten opetuksessa: opetuksen autenttisuus, digitaalisuus, monilukutaito kielenopiskelutaitojen opettaminen, monipuolinen arviointi, uudet taitotasot ja Kielisalkun käyttö Matematiikka sekä ympäristö- ja luonnontieteet ohjelmoinnin ja algoritmisen ajattelun opettaminen toiminnallinen matematiikka kemikaalilainsäädännön muuttuminen biologiset tutkimusmenetelmät, tutkiva ja itseohjautuva oppiminen geomedia (uutiset ja media osana opetusta) ympäristövaikuttaminen, kestävän kehityksen teemojen integrointi oppiaineisiin oppimisympäristöjen laajentaminen yhteistoiminnalliset työtavat, tutkiva oppiminen monipuolinen arviointi Historia ja yhteiskuntaoppi vuosiluokkien 4 6 yhteiskuntaoppi sekä historian taidot yhteiskuntaoppiin liittyvät talous-, työelämä- ja yrittäjyysosaaminen oppilaiden osallisuuden ja aktiivisen demokraattisen kansalaisuuden vahvistaminen, mediaosaaminen sekä kulttuuriset taidot muuttuvassa maailmassa Taito- ja taideaineet monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu oppiaineissa oppiaineiden välinen yhteistyö, opetuksen eheyttäminen sekä monialaiset oppimiskokonaisuudet ja teemaopinnot oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittäminen, erityisesti digitaaliset oppimisympäristöt ja sovellukset, uusi teknologia kuvataideopetuksessa ilmiölähtöinen pedagogiikka ja taiteidenvälisyys kuvataiteen opetuksessa kotitalouden opetus alemmilla vuosiluokilla laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet ja arviointi kotitaloudessa fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn opettaminen sekä oppimisen arviointi liikunnassa Taiteen perusopetus Taiteen perusopetuksen henkilöstön koulutuksen tulee tukea opettajien opetussuunnitelma- ja pedagogista osaamista, erityisesti arviointiin ja palautteen antamiseen liittyvää osaamista sekä monipuolisia opetusmenetelmiä. Koulutus voi tukea oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittämistä ja oppivana yhteisönä rakentumista. Koulutuksen aiheena voi olla esimerkiksi opetusteknologian hyödyntäminen niin hallinto- kuin opetuskäytössäkin. Koulutus voi tukea kouluissa toteutettavaa hallituksen kärkihankkeena aloitettavaa taiteen perusopetuksen kerhotoimintaa ja siinä tarvittavaa pedagogista ja menetelmällistä osaamista. Ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö Henkilöstön pedagogisen ja ammatillisen osaamisen kehittämisen merkitys lisääntyy, kun oppilaitosten toimintakulttuuriin kohdistuu muutosvaatimuksia ja opettajuus on muutoksessa. Opettajan tehtäväkuva laajenee ja kattaa perinteisen opetuksen ohella vahvasti oppijoiden ohjausta sekä esimerkiksi hallinnollisia, koulutuksen, opetussuunnitelmien ja oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä sidosryhmäyhteistyöhön liittyviä tehtäviä. Henkilöstön osaamisen kehittämisen osalta esiin nostetaan erityisesti seuraavia osa-alueita:

6 - osaamisperusteisuutta edistävä pedagoginen osaaminen yhdistettynä määriteltyyn ammattialaan tai tutkintoon - ammatillinen opetus-, ohjaus- ja oppimisprosessi - aikuispedagoginen osaaminen, aikuisen oppijan yksilöllisen oppimisprosessin tukeminen - erityispedagogiset valmiudet, erilaiset oppijat ja erityistä tukea tarvitsevat oppijat - valmiudet toimia maahanmuuttajien ja vieraskielisten kanssa - oppimisen ja osaamisen arviointi - henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ja henkilökohtaistamiseen liittyvä ohjaus, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - yksilölliset opintopolut ja joustavuus - opettajien työelämäosaaminen ja työelämäyhteydet - työelämälähtöinen koulutus ja oppimisympäristöt; työelämälähtöisten teemojen ja tutkinnon osien opetus ja ohjaus; ajoitus - yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteet - kestävän hyvinvoinnin edistäminen, erityisesti opettajien kosteus- ja homekorjaamisosaamisen kehittäminen. 6 Hyvinvointi- ja turvallisuusosaaminen Hyvinvointi ja turvallisuus ovat osaamisen ja oppimisen perusta. Niitä voidaan tarkastella yksilön, yhteisön ja ympäristön näkökulmista. Oppilaiden ja opiskelijoiden tunne- ja sosiaaliset taidot sekä toimivat vertaissuhteet lisäävät hyvinvointia ja osallisuuden kokemuksia sekä ehkäisevät myöhempiä ongelmia. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen tehtävänä on tarjota opettajille ja muulle henkilöstölle enemmän tietoa, menetelmiä ja valmiuksia toteuttaa yhteistyötä hyvinvoinnin kysymyksissä jaetun asiantuntijuuden, osallistavan toimijuuden ja monialaisuuden periaatteiden mukaisesti. Hyvinvointi- ja turvallisuusosaaminen kouluissa ja oppilaitoksissa luo edellytyksiä kaikkien hyvinvoinnille ja oppimiselle sekä työrauhalle ja turvallisuudentunteelle. Koulutuksiin voi sisältyä osaamisen kehittämistä seuraavilla osa-alueilla: lainsäädännön ja normien tuntemus koulurauhan edistäminen, psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti turvalliseen koulupäivän turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle ryhmänhallintataidot ja työrauhan vahvistaminen kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen kriisivalmius ja kriisitilanteessa toimiminen yhteisöllinen ja yksilökohtainen opiskeluhuolto yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, sukupuolitietoinen kasvatus ja ohjaus, sukupuolten tasaarvon kehittäminen kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa; lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen sekä niihin liittyvien prosessien ja riskien tunnistaminen ja varhainen tukeminen oppimisen ja koulunkäynnin tuki, oppilaiden ja opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja opiskeluhuollon lakisääteiset asiakirjat verkostoyhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta; aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittäminen sekä koulun kerhotoiminnan kehittäminen sosiaalisen median ja internetin turvallinen käyttö mediakasvatuksessa

7 7 aktiivinen ja oppilaita aktivoiva toimintakulttuuri esiopetuksessa, perusopetuksessa, kerhotoiminnassa, aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Opetuksen liikunnallistaminen toimijoiden kanssa. Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan on hallituksen kärkihanke, jossa nuorisotakuusta kehitetään malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla. Olemassa olevia yhden luukun palvelupisteitä eli Ohjaamoita kehitetään ja laajennetaan. Etsivää nuorisotyötä vahvistetaan kehittämällä luottohenkilötoimintamallia. Merkittävä osa nuorten ohjaustoimintaa kanavoituu opetussektorin kautta. Opetustoimen henkilöstökoulutuksella vahvistetaan nuorisotakuun toimeenpanossa tarvittavaa osaamista. Olennaista on, että tarjottava koulutus hyödyntää olemassa olevaa koulutusjärjestelmää ja sen tarjoamia mahdollisuuksia ja että jo aiemmin tehty nuorisotakuun tavoitteita edistävä työ ja kehittämistoiminta muodostavat suunnittelun lähtökohdan. Hankkeiden tulee edistää opetuksen ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden toimijoiden verkottumista. Koulutuksen keskeisiä alueita: - koulutus- ja ammattitietouteen valmentaminen perusopetuksessa - mahdollisimman hyvä ennakkotieto ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista - sujuvat siirtymät, joustavat, yksilölliset opinto- ja tutkinnon suorittamispolut, polkujen ohjaus ja seuranta - ohjauksen kehittäminen - läpäisyn tehostaminen - valmistavat sekä valmentavat koulutukset (LUVA sekä VALMA ja TELMA) - nivelvaiheisiin ja opintojen/tutkinnon loppuunsaattamiseen liittyvä osaaminen - työpaikalla tapahtuva oppiminen, oppisopimus, laajennettu työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja tutkintotilaisuudet - varhainen ongelmiin puuttuminen - tiedon välitys ja yhteistyö eri toimijoiden kesken, opiskelijahuollollinen panos oppilaitosten välillä, seudullinen näkökulma - perheiden tukeminen. Kulttuurinen moninaisuus Varhaiskasvatusyksiköiden, koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurissa kulttuurinen moninaisuus näyttäytyy yhteisön ja ryhmien monikielisyytenä, erilaisista taustoista tulevien lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden kohtaamisena sekä tarpeena järjestää varhaiskasvatusta ja opetusta monin eri tavoin moninaiset kulttuuriperinteet äidinkielet ja katsomukset huomioiden. Kaikki tämä edellyttää taitoa toimia joustavasti kulttuurien välisissä vuorovaikutustilanteissa sekä eri kulttuurien, uskontojen, katsomusten ja kansainvälisen tilanteen ymmärtämistä. Mitä aiemmin kielen opettelu aloitetaan, sitä varhemmin alkaa kieleen ja kulttuuriin tutustuminen, sosiaalisten suhteiden luominen ja yhteiskuntaan integroituminen. Henkilöstön interkulttuuriseen osaamiseen kuuluvat: - oman kulttuurin ja taustan ja sen moninaisuuden tunnistaminen ja tunteminen - kulttuurinen lukutaito - yhteiskunnallinen tietämys, erityisesti ajankohtaisen poliittisen tilanteen ymmärtäminen - kulttuuriseen moninaisuuteen kasvamista tukevat pedagogiset taidot globaalikasvatuksen asiantuntijoina - lainsäädännön tuntemus - kielitietoisen pedagogiikan tuntemus, kielitaito (S2), oman äidinkielen tukemisen merkityksen ymmärtäminen

8 Yhtenäinen ja laadukas oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujärjestelmä kaikilla koulutusasteilla sekä eri toimijoiden hallinnonalojen yhteistyönä mahdollistaa opiskelijan tarvitseman tuen saannin. Samalla vastataan myös vähemmistöjen sekä lisääntyvän maahanmuuton ja kasvavan monikulttuurisuuden koulutusjärjestelmälle asettamiin haasteisiin. Koulutuksiin voi sisältyä osaamisen kehittämistä seuraavilla osa-alueilla: - kulttuurien välinen osaaminen - kotikansainvälisyys, globaalikasvatus, kansainvälisyysosaaminen - kyky opettaa ja ohjata toiselta kielialueelta ja toisesta kulttuurista tulevia lapsia, oppilaita ja opiskelijoita sekä tutkinnon suorittajia - ihmisoikeuksien tuntemus ja rohkeus puolustaa ihmisoikeuksia - vuorovaikutustaidot ja erityisesti taidot kohdata ja tehdä yhteistyötä katsomuksiltaan tai kulttuuritaustoiltaan erilaisten lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa kanssa - kansallinen ja kansainvälinen koulutuspolitiikka - kestävä elämäntapa - turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajaryhmien huomioiminen varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa sekä ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa - perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet - ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteet - kielitietoinen opetus, monilukutaito ja mediakasvatus - monikielisyys opetuksen resurssina Osaamisperusteisuus Uusissa tutkinnon perusteissa opettajan työssä korostuu opiskelijoiden oppimisen ohjaaminen kohti tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista, ammattiosaamisen näyttöä/tutkintotilaisuutta ja työllistymistä yksittäisten opintojaksojen sijasta. Opettamisesta siirrytään kohti opiskelijan oppimisen tukemista. Osaamisperusteisuuden juurruttaminen osaksi ammatillisen opettajan osaamista edellyttää: - koulutuksen järjestäjien osaamista muutosten johtamisessa ja toimintajärjestelmien kehittämisessä - toimintakulttuurien muutoksen hallintaa - ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen muodostumisen ja tutkinnon perusteiden hallintaa - yksilöllisten ja joustavien oppimis- ja tutkintopolkujen rakentamisen hallintaa - osaamisperusteisten tutkinnonperusteiden oppimis-, opetus- ja ohjausprosessien hallintaa - osaamista koulutuksen tuottaman ammatillisen osaamisen laadun varmistuksessa - oppimisen ja osaamisen arvioinnin sekä osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessin hallintaa - moniammatillista toimintaa ja yhteistyötä - työelämälähtöisyyttä koulutuksen toteutuksessa ja tutkintojen järjestämisessä. Uudistusten toimeenpanoa tukevaa koulutusta tulee tarjota pitkäjänteisenä koulutus- ja valmennusohjelmana siten, että edellä luetellut alueet tulevat katetuiksi mahdollisimman laajasti. Tarjottava koulutus tulee suunnitella siten, että koko ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on sen piirissä. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen ja digitalisaatio Tieto- ja viestintäteknologian nopea kehitystahti luo uusia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen. Kansainväliset tutkimukset, kuten kesäkuussa 2014 julkaistu opettajatutkimus TALIS2013, osoittavat, että Suomi on jäänyt jälkeen monista maista tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä koulutuksessa. Tilanne edellyttää kykyä etsiä 8

9 9 keinoja nopeuttaa digitaalisen infrastruktuurin luomista ja uudenlaisten oppimisympäristöjen luomista sekä tehokkaampaa hyödyntämistä koulutuksessa ja opetuksessa. Opetushenkilöstön tieto- ja viestintäteknologian hallinnasta mukaan lukien pedagoginen osaaminen on huolehdittava. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien valmiuksia johtaa tieto- ja viestintäteknologian edellyttämää muutosta on edistettävä. Osaamista kehitetään seuraavilla osa-alueilla: - käytännön taidot ja oma tuottaminen - TVT:n hyödyntäminen oppimista tukevan arviointikulttuurin monipuolistamisessa - opetuksen eriyttäminen TVT:n avulla (sisältäen mm. digitaalisten oppimateriaalien tarjoamat mahdollisuudet) - vastuullinen ja turvallinen toiminta - tiedonhankinta, tutkiva oppiminen sekä luova työskentely - yhteisöllisen oppimisen tukeminen TVT:n avulla - vuorovaikutus ja verkostoituminen - digitaaliset oppimisympäristöt ja oppimateriaalit - tiimiopettaminen tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen - verkkopedagogiikka ja tietoverkoissa työskentely, etäyhteyksiä hyödyntävä opetus - media- ja monilukutaito / monilukutaito ja TVT - tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät viestinnälliset taidot - ohjelmointi opetuksessa (esi- ja perusopetus, lukiokoulutus) - sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa - näppäintaidot - työpaikkojen digitalisaatiossa toimiminen - digitalisoituneessa yhteiskunnassa toimiminen Näyttötutkintomestarikoulutus Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman tavoitteena on, että koulutus kehittää osallistujien osaamista näyttötutkintojen järjestämisestä, ammattitaidon arvioinnista ja näyttötutkintotoiminnan laadun varmistamisesta. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman suorittaneet varmistavat koko näyttötutkintoprosessin laatua toimiessaan näyttötutkintojen järjestämisen suunnittelijoina, toteuttajina tai arvioijina. Opetustoimen henkilöstökoulutuksena toteutettavan koulutuksen tavoitteena on Näyttötutkintomestarin koulutusohjelman mukaisen koulutuksen laadukas toteuttaminen. Koulutusohjelman toteutuksessa huomioidaan ammatillisen koulutuksen reformi. VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTTÖAIKA SEKÄ RAHOITUSTA SAANEIDEN HANK- KEIDEN AIKATAULU Avustukset myönnetään vuoden 2016 määrärahasta. Avustusten käyttöaika alkaa valtionavustuksen päätöspäivämäärästä ja päättyy Opetushallitus pyrkii tekemään päätökset avustusten myöntämisestä maaliskuun 2016 loppuun mennessä Haku päättyy klo Päätökset pyritään tekemään maaliskuun loppuun mennessä. Ensimmäinen erä (60 %) maksetaan kuukauden kuluessa myönteisestä päätöksestä. Väliselvitys toimitetaan, kun ensimmäinen erä on lähes käytetty tai viimeistään Toinen erä maksetaan väliselvityksen perusteella. Toinen erä maksetaan viimeistään , jolloin myös avustuksen käyttöaika päättyy. Loppuraportti toimitetaan viimeistään mennessä.

10 10 AVUSTUKSEN KÄYTTÄMINEN Valtionavustusten maksamisessa, maksamisen keskeyttämisessä, avustusten käytön tarkastuksissa, avustusten palauttamisessa ja takaisinperinnässä noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001). Avustusten käyttöaika alkaa hankepäätösten hyväksymisen jälkeen keväällä 2016 ja päättyy Avustus maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan avustuksen saajan tilille kuukauden kuluessa siitä, kun myönteinen rahoituspäätös on tehty. Ensimmäinen erä on 60 % koko avustuksesta. Väliselvitys toimitetaan Opetushallitukseen, kun ensimmäinen erä on lähes kokonaisuudessaan käytetty, tai viimeistään Toinen erä maksetaan väliselvityksen perusteella. Toisen erän maksamisen edellytyksenä on, että hanke on edennyt hankesuunnitelman mukaisesti. Toinen erä maksetaan viimeistään Valtionavustus sisältää mahdollisen arvonlisäveron, silloin kun se jää hakijan lopullisesti maksettavaksi. Hakemuksessa menot ilmoitetaan näin ollen joko arvonlisäverollisina tai ilman arvonlisäveroa. Yhteishankkeissa menot tulee ilmoittaa joko arvonlisäverollisina tai arvonlisäverottomina hakijan kirjanpidon mukaisesti. Hankkeilla on kirjanpitovelvollisuus ja yksittäisiä hankkeita tulee seurata kirjanpidossa yhtenä kokonaisuutena, kuten Opetushallituksen yleisohjeessa valtionavustusten hakijoille ja käyttäjille kuvataan. Kirjanpidon pääkirja tulee toimittaa hankkeen loppuselvityksen yhteydessä; yhteishankkeiden kohdalla myös hankeosapuolten hanketta koskeva pääkirjat. Mikäli hanke ei ole toteutunut päätöksessä hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti, organisaatio on velvollinen palauttamaan osan rahoituksesta. VALTIONAVUSTUKSEN SEURANTA Hankkeiden määrällisistä ja laadullisista tuloksista tulee lähettää selvitys Opetushallituksen erikseen antaman ohjeen mukaisesti. Määrällisillä tuloksilla tarkoitetaan toteutuneita opiskelijamääriä ja koulutettavapäiviä. Laadullisilla tuloksilla tarkoitetaan hankkeiden vaikutusten ja tuotosten kuvaamista. Väliselvitys palautetaan viimeistään mennessä ja loppuselvitys palautetaan kuukauden kuluttua koulutushankkeen päättymisestä tai viimeistään Hankepäätöksessä ilmoitetut osallistuja- ja koulutettavapäivämäärät ovat velvoittavia. Mikäli hankkeen toteutus laadullisesti, määrällisesti tai toteutukseltaan tulee poikkeamaan päätöksestä, tulee hankkeesta tehdä muutoshakemus. Muutoshakemusta edellytetään myös, mikäli hyväksyttyjen menoerien välillä tapahtuu olennaisia muutoksia. Hankkeilta edellytetään, että ne ehdottavat julkaistavaksi koulutuksessa syntyneitä tuotoksia Opetushallituksen Hyvien käytäntöjen julkaisualustalle (