KAUKAJÄRVI , 4 JA 5, HIKIVUORENKATU JA ROSMARIININKATU 2, RIVITALO- KORTTELIN MUUTTAMINEN OMAKOTITONTEIKSI, KAAVA NRO 8469

Transkriptio

1 KAUKAJÄRVI , 4 JA 5, HIKIVUORENKATU JA ROSMARIININKATU 2, RIVITALO- KORTTELIN MUUTTAMINEN OMAKOTITONTEIKSI, KAAVA NRO 8469 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä tammikuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta kaakkoon, Kaukajärven kaupunginosassa, osoitteessa Hikivuorenkatu ja Rosmariininkatu 2. Kaavamuutos koskee korttelissa nro 6065 olevia tontteja nro 3, 4 ja 5 sekä katualuetta. Suunnittelualue rajautuu lännessä Hikivuorenkatuun, idässä Rosmariininkatuun, pohjoisessa Maustekatuun ja etelässä omakotitontteihin. Alueen lähiympäristö on pääosin luvulla rakentunutta asuinaluetta. Tontin pinta-ala on 1233 m 2 ja tehokkuusluku e=0.34. Tontin pinta-ala on 1253 m 2 ja tehokkuusluku e=0.33. Molemmat tontit ovat rakentamattomia ja merkitty kaavassa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR-1). Tontin pinta-ala on 1469 m 2 ja tehokkuusluku e=0.2. Tontilla on 70-luvun alussa valmistunut, yksikerroksinen ja tiiliverhoiltu paritalo sekä talousrakennus, jotka sijaitsevat puoliksi tontilla Asuinrakennuksen kerrosala tontin osalta on noin 160 k-m Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutos laaditaan tonttien ja omistajien aloitteesta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tonttien ja jakaminen omakotitalotonteiksi ja rakennusoikeuden tarkistaminen. Samalla tutkitaan, voidaanko tonttien länsipuolelta liittää pieni osan katualuetta suunnittelualueeseen sekä tarkistetaan tontin rajalinjoja. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus ja -edellytykset kaava-alueella sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumisja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Määräaikakaan mennessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty yhtään kommenttia. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan, ja siitä pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta ja viranomaistahoilta. Luon-

2 noksesta jätettiin kuusi kommenttia. Kiinteistötoimella ei ollut lausunnossaan huomautettavaa. Yhdyskuntalautakunta on kokouksessaan hyväksynyt asemakaavaehdotuksen nähtäville asetettavaksi. Ehdotus kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana asemakaavasta ei jätetty muistutuksia. 1.4 Asemakaava Korttelin nro 6065 pohjoisosan rakentamattomat rivitalotontit nro 4 ja 5 jaetaan yhteensä neljäksi omakotitontiksi. Asemakaavamuutoksella muodostuvat tontit , -11, -12 ja -13 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Kullekin tontille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 210 k-m 2. Tonttien pinta-alaksi muodostuu m 2 ja tehokkuusluvuksi e= Olemassa olevalle asuinrakennukselle muodostuu tontti , jonka pinta-ala on 1503 m 2. Tontin käyttötarkoitus säilyy erillispientalojen korttelialueena (AO). Tontille osoitetaan rakennusoikeutta aiemmin voimassa olevan asemakaavan mukaisesti yhteensä 300 k-m 2. Tontin tehokkuusluvuksi muodostuu e=0.2. Aiemmin voimassa olevaan asemakaavaan nähden rakennusoikeus suunnittelualueella lisääntyy yhteensä 10 k-m 2. Suunnittelualueella sijaitseva katualueen osa liitetään osaksi pientalokorttelia. Katualue vähenee 230 m Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Päätös toteuttamisen ajankohdasta kuuluu yksityiselle maanomistajalle. 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Kaukajärven kaupunginosan korttelin nro 6065 tontteja nro 3, 4 ja 5 sekä katualuetta. Asemakaavamuutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Kaukajärven kaupunginosan korttelin nro 6065 tontit nro 9, 10, 11, 12 ja 13. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavoitusarkkitehti Päivi Veijola. Dno: TRE:6632/ /2012 Vireille tulo:

3 2.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta kaakkoon, Kaukajärven kaupunginosassa, osoitteessa Hikivuorenkatu ja Rosmariininkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Kaukajärvi , 4 ja 5, Hikivuorenkatu ja Rosmariininkatu 2, Rivitalokorttelin muuttaminen omakotitonteiksi, kaava nro Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavakartta ja poistettava asemakaava, havainnepiirros, asemakaavan seurantalomake 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta kaakkoon, Kaukajärven kaupunginosassa, osoitteessa Hikivuorenkatu ja Rosmariininkatu 2. Alue rajautuu lännessä Hikivuorenkatuun, idässä Rosmariininkatuun, pohjoisessa Maustekatuun ja etelässä omakotitontteihin. Tontin pinta-ala on 1469 m 2 ja tehokkuusluku e=0.2. Tontin pinta-ala on 1233 m 2 ja tehokkuusluku e=0.34. Tontin pinta-ala on 1253 m 2 ja tehokkuusluku e= Luonnonympäristö Kaavamuutoksen kohteena olevat tontit ja ovat luonnontilaista metsikköä. Ne sijaitsevat koilliseen laskevassa rinteessä. Korkeusasemat suunnittelualueella vaihtelevat välillä Maaperä on hiekkamoreenia (Geologian tutkimuskeskus, Maaperäkartta 1:20 000) Rakennettu ympäristö Tontilla on 70-luvun alussa valmistunut, yksikerroksinen ja tiiliverhoiltu paritalo sekä talousrakennus, jotka sijaitsevat puoliksi tontilla Asuinrakennuksen kerrosala tontin osalta on noin 160 k-m 2. Hoidetulla pihaalueella kasvaa puita ja pensaita. Tontit ja ovat rakentamattomia ja merkitty kaavassa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR-1). Suunnittelualueen läpi kulkee maanalaisia vesi- ja viemärijohtoja Maustekadulta tontille Alueen lähiympäristö on pääosin luvulla rakentunutta asuinaluetta. Suunnittelualueen itä- ja länsipuolella on rivitaloja ja Maustekadun pohjoispuo-

4 lella kerrostaloja. Lähietäisyydellä Hikivuorenkadun ja Juvankadun risteyksessä sijaitsevat elintarvikeliike, koulu, päiväkoti ja seurakuntakoti. Kaukajärven aluekeskuksen palvelut ovat noin kolmen kilometrin päässä. Suunnittelualueelta on hyvät liikenneyhteydet kaupungin keskustaan. Maustekadun varrella, suunnittelualueen pohjoisrajalla on linja-autopysäkki Maanomistus Tontin omistaa Pentti Karonen ja tontit ja omistavat Martti ja Pentti Karonen. Tontteihin liitettävän katualueen omistaa Tampereen kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontit ja ovat rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR-1). Tontilta on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennusoikeus kummallakin tontilla on ilmoitettu lukusarjana 330+v85. Ensimmäinen luku ilmoittaa asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku ainoastaan maanpäälliseksi autosuoja- ja taloustilaksi varattavan kerrosalan neliömetrimäärän. Molemmille tonteille on osoitettu erilliset rakennusalat asuinrakennukselle sekä yksikerroksiselle talousrakennukselle (t). Rakennusten yhtäjaksoisen julkisivun enimmäispituus on 15 metriä (ju-pit-15). Tonttien välisellä rajalla sekä tontin pohjoisosassa on maanalaista johtoa varten varatut alueen osat. Tonteille on merkitty ajokielto Mauste- ja Hikivuorenkadun puoleisille rajoille. Tonteilla on voimassa rakentamistapaohjeisto (ro ). Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Rakennusoikeus tontilla on ilmoitettu lukusarjana 240+v60. Ensimmäinen luku ilmoittaa asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku ainoastaan maanpäälliseksi autosuoja- ja taloustilaksi varattavan kerrosalan neliömetrimäärän. Rakennuksille on osoitettu erilliset rakennusalat. Tontilla on maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Tontille on merkitty rasitteena ajoyhteys (ajo) tontille

5 Tonttijako Tonteilla , -4 ja -5 on voimassa hyväksytty tonttijako (tunnus 7928). Tontit ja on merkitty kiinteistörekisteriin , ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima, ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on rivitalotonttien ja jakaminen omakotitonteiksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutos laaditaan tonttien ja omistajien Martti ja Pentti Karosen aloitteesta. Kaavamuutoksen hakijat esittävät kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta rivitalokorttelin muuttamiseksi omakotitonteiksi. Kaavamuutoksesta peritään taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakijat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, Tilakeskus Liikelaitos, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY) Kaukajärviseura, Itä-Kaukajärven omakotiyhdistys Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakijat eivät ole ennakkoon kuulleet naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa mainituille osallisille. Määräaikakaan mennessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty yhtään kommenttia.

6 Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Samalla pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta ja viranomaistahoilta. Luonnoksesta jätettiin kuusi kommenttia. Kiinteistötoimella, Ympäristönsuojelulla, Yleisten alueiden suunnittelulla, Tampereen Sähköverkko Oy:lla sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksella ei ollut lausunnoissaan hankkeesta huomautettavaa. Tampereen Veden lausunnossa todettiin, että uudet omakotitontit ovat vesihuollon verkostojen piirissä, ja ne voidaan liittää yleiseen vesijohtoon sekä viemäreihin asemakaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla. Yhdyskuntalautakunta on kokouksessaan hyväksynyt asemakaavaehdotuksen nähtäville asetettavaksi. Ehdotus kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana asemakaavasta ei jätetty muistutuksia. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tonttien ja jakaminen omakotitalotonteiksi ja rakennusoikeuden tarkistaminen. Samalla tutkitaan, voidaanko tonttien länsipuolelta liittää pieni osan katualuetta suunnittelualueeseen sekä tarkistetaan tontin rajalinjoja. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus ja -edellytykset kaava-alueella sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksella korttelin nro 6065 pohjoisosan rakentamattomat rivitalotontit nro 4 ja 5 jaetaan yhteensä neljäksi omakotitontiksi. Tonttien rajojen tarkistamisen yhteydessä 70-luvun alussa valmistuneelle asuinrakennukselle muodostuu tontti Suunnittelualueella sijaitseva katualueen osa liitetään osaksi pientalokorttelia. Katualue vähenee 230 m Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavamuutoksella muodostuvat omakotitontit , -11, -12 ja -13 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Rakennusten suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi merkitään II. Kullekin tontille osoitetaan rakennusoikeutta 210 k-m 2, josta 170 k-m 2 asuinrakennusta varten ja 40 k-m 2 maanpäällisiä autosuoja- ja taloustiloja varten. Autosuoja- ja taloustilojen suurin sallittu kerrosluku on I. Asuinrakennusten harjasuunta ja sijainti Maustekadun varressa osoitetaan tarkasti kaavassa, jotta ne muodostavat yhtenäisen katutilan. Tonttien Hikivuorenkadun ja Maustekadun puoleisilla rajoilla on liittymärajoituksia.

7 Tontin pinta-alaksi muodostuu 685 m 2 ja tehokkuusluvuksi e=0.31. Ajo tontille on Hikivuorenkadun puolelta. Tontin pinta-alaksi muodostuu 710 m 2 ja tontin pinta-alaksi 707 m 2. Molempien tonttien tehokkuusluku on e=0.30. Ajo tonteille on Maustekadun puolelta. Tonttien välisellä rajalla sekä kummankin tontin pohjoisosassa on maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Tontin pinta-alaksi muodostuu 580 m 2 ja tehokkuusluvuksi e=0.36. Ajo tontille on Rosmariininkadun puolelta. Tontin pohjoisosassa on maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Olemassa olevalle asuinrakennukselle muodostuu tontti , jonka pinta-ala on 1503 m 2. Tontin käyttötarkoitus säilyy erillispientalojen korttelialueena (AO). Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta aiemmin voimassa olevan asemakaavan mukaisesti yhteensä 300 k-m 2, josta 240 k-m 2 asuinrakennusta varten ja 60 k-m 2 maanpäällisiä autosuoja- ja taloustiloja varten. Tontin tehokkuusluvuksi muodostuu e=0.2. Tontilla on maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Aiemmin voimassa olevaan asemakaavaan nähden rakennusoikeus suunnittelualueella lisääntyy yhteensä 10 k-m Muut alueet Asemakaavamuutoksella ei muodostu muita alueita. Tampereen kaupungin Suunnittelupalvelut on tehnyt suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä maastokatselmuksen, jonka perusteella korttelialueen laajentaminen katualueelle katsotaan mahdolliseksi. Suunnittelualueen pohjoisrajalla oleva linja-autopysäkki sijaitsee tonttien ja -12 liittymien kohdalla, joten sen paikkaa korttelissa nro 6065 tullaan tarkistamaan. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutos vastaa kaavamuutoksen hakijoiden laatimaa aloitetta. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, joka sopeutetaan rakennettuun ympäristöön ja maaston muotoihin. Kaavan mukainen toiminta tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Tontti yhdistetään kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon tonttihaaralla, joka kulkee tontin kautta. Suunnittelualueen pohjoisrajalla olevan linja-autopysäkin paikkaa joudutaan siirtämään, mutta se säilyy korttelissa nro Tontilla auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala sijaitsee vain kahden metrin päässä naapuritontin rajasta, mikä aiheuttaa kyseiselle rakennukselle palosuojavaatimuksia.

8 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu korttelin nro 6065 rakentamattomaan pohjoisosaan, joka on metsikköä. Rakentamisen yhteydessä maastoa joudutaan jonkin verran tasaamaan ja suurin osa olemassa olevasta puustosta poistamaan. Vaikutus luontoon ja asukkaiden virkistysmahdollisuuksiin on vähäinen, sillä suunnittelualue on jo nykyisellään kaavoitettu asuinkäyttöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tontilla. Asemakaavan toteuttamista ohjaa havainnepiirroksen ohella alueelle laadittu rakentamistapaohje, joka selventää ja täydentää asemakaavan tavoitteita. Asemakaavassa on osoitettu merkinnällä ro ne alueet, joita ohjeet koskevat. Rakentamistapaohje Tonttijärjestelyt ja istutukset Asuinrakennukset, autosuoja- ja taloustilat, oleskelupihat sekä pysäköintialueet on sijoitettava tonteille havainnepiirroksen periaatteita soveltaen. Pihoilla ja pysäköintialueilla tulee maaston luonnollisia korkeustasoja noudattaa siten, ettei maastoon jouduta tekemään suuria pengerryksiä, leikkauksia eikä luiskia. Kullekin tontille tulee rakentaa kaksi autopaikkaa, joista ainakin toisen tulee sijaita katoksessa tai tallissa. Tonttien väliset rajat tulee aidata ainoastaan pensasaidalla. Maustekadun ja Rosmariininkadun puoleisille rajoille voidaan rakentaa aita puusta tai kivestä. Aidat tulee sovittaa materiaaleiltaan ja väritykseltään yhteen naapuritonttien kanssa. Rakennusten sijoittelu ja massoittelu Asuinrakennusten kerrosluku on II. Rakennukset tulee sovittaa rinnemaastoon siten, ettei näkyvän sokkelin korkeus ylitä yhtä metriä. Asuinrakennusten harjasuunta ja sijainti tontilla on osoitettu kaavassa tarkasti, jotta Maustekadun varteen muodostuu yhtenäistä katutilaa. Autosuoja- ja talousrakennuksia ei tule sijoittaa samaan katulinjaan, vaan sisemmäksi tonttia. Asuntojen ulko-oleskelutilat on suunnattava pääsääntöisesti lämpimiin ilmansuuntiin etelän ja lännen välille. Asuntopihat tulee suojata talousrakennuksilla ja istutuksilla, ja jokaisella asunnolla tulisi olla myös katettua ulko-oleskelutilaa. Materiaalit ja kattomuoto Asuinrakennusten julkisivujen materiaalina tulee käyttää punatiiltä, vaaleaksi värjättyä rappausta tai vaaleaa, sileää puupintaa. Autosuoja- ja talousrakennuksien julkisivumateriaalit ovat samat kuin asuinrakennuksissa. Kattomuotona on käytettävä loivaa pulpetti- tai harjakattoa. Kattomateriaalina tulee käyttää kattotiiltä tai sileää konesaumattua peltiä. Autosuoja- ja talousrakennuksissa on käytettävä samanlaista rakentamistapaa kuin asuinrakennuksissa siten, että piha-

9 piirien rakennukset muodostavat kokonaisuuden liittyen toisiinsa kattomuodoiltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Päätös toteuttamisen ajankohdasta kuuluu yksityiselle maanomistajalle. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.