Laitilan ikääntymispoliittinen strategia vuosille

Transkriptio

1 Laitilan ikääntymispoliittinen strategia vuosille

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Laitilan kaupungin vanhustenhuollon visio ja arvot Visio Arvot 2 3. Laitilan vanhustenhuollon palvelujen peittävyyden tarkastelua ja resurssien 3 tarpeen tarkastelua 4. Laitilan vanhustenhuollon tavoitteet, keinot ja mittarit Ikäihmisten näkökulma Henkilöstön näkökulma Talouden ja tehokkuuden näkökulma 6 5. Ikääntymispoliittisen strategian tärkeimmät painopisteet 7 6. Ikääntymispoliittisen strategian päivitys ja seuranta 7 Liite 1 Laitilan ikääntymispoliittisen toimikunnan ja työryhmän jäsenet 8 Liite 2 Laitilan vanhustenhuollon nykytilanarviointi 9 Liite 3 Palvelujen peittävyys Laitilassa (poikkileikkaustutkimus) 13 Liite 4 Laitilan kaupungin palvelurakenne tarkasteltuna valtakunnallisten 14 tavoitteiden pohjalta

3 1 1. Johdanto Laitilan kaupunginhallitus käynnisti valtuustoaloitteen mukaisen ikääntymispoliittisen strategian laatimisen syksyllä Toimikunnan jäsenenä on ollut monien eri alojen edustajia. Toimikunta nimesi työryhmän, joka on valmistellut toimikunnassa käsiteltävät asiat. Toimikunnan ja työryhmän jäsenten nimet ovat liitteessä 1. Laitilan ikääntymispoliittisen strategian tekemisen apuna on käytetty ikäihmisten palvelujen laatusuositusta (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3). Strategiantyön aluksi toimikunta teki Laitilan vanhustenhuollosta nykytilanarvioinnin (liite 2). Sen pohjalta johdettiin strategian tavoitteet ja keinot. Strategia on laadittu Balance Score Card (BSC) menetelmällä ottaen huomioon asiakkaiden, henkilöstön, talouden ja tehokkuuden näkökulmat. Laitilan ikääntymispoliittinen ohjelma on jatkoa ja päivitystä Laitilan vanhustenhuollon strategialle, mikä valmistui vuonna Laitilan kaupungin vanhustenhuollon visio ja arvot 2.1 Visio Laitilan kaupungin vanhustenhuolto edistää ikäihmisten terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia järjestämällä laadukkaat palvelut ikäihmisten tarpeet huomioiden oikea- aikaisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti ammattitaitoisen henkilöstön avulla. Laitilan ikääntymispoliittisen strategian pääajatus on: Täynnä elämää oleva työyhteisö tuottaa täyttä elämää ikäihmisille.

4 2 2.2 Arvot Itsemääräämisoikeus vanhukset saavat päätöksentekoaan varten tietoa ja muuta tukea tuetaan vanhusten mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristönsä kehittämiseen Oikeudenmukaisuus yhdenvertaisuuden turvaava palvelutarpeen arviointi palveluiden yhtenäiset myöntämisperusteet Turvallisuus koulutetun henkilöstön riittävä määrä suhteessa asiakkaiden määrään huomioiden asiakkaiden toimintakyky ja muu hoitoisuus turvataan sosiaalisen tuen ja palvelujen saatavuus ehkäistään tapaturmia Yksilöllisyys kohdataan vanhukset arvokkaina, ainutlaatuisina, yksilöllisinä persoonina vanhuksilla mahdollisuus vastuunottoon omasta elämästä kannustetaan vanhuksia omatoimisuuteen huomioiden vanhusten omat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat Palveluiden taloudellisuus ja kustannustehokkuus asiakas saa tarkoituksenmukaisia palveluja oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tuotetaan määrältään ja laadultaan sekä vaikuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia palveluja kustannustehokkaasti joko omana toimintana, ostopalveluna tai kolmannen sektorin palveluna

5 3 3. Laitilan vanhustenhuollon palvelujen peittävyyden ja resurssien tarpeen tarkastelua Palvelujen peittävyyttä Laitilassa on tarkasteltu poikkileikkaustutkimuksena , jonka tulokset ovat liitteessä 3. Laitilan kaupungin vanhustenhuollon asiakasmäärää on arvioitu vuoteen 2035 saakka (liite 4). Arviointi on tehty tilastokeskuksen väestöennusteen ja valtakunnallisten tavoitteiden perusteella. Arvioinnin tulosten mukaan säännöllistä kotihoitoa saavien asiakkaiden määrä tulee lisääntymään. Vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja ei tarvitse lähivuosikymmenten aikana lisätä. Alla olevassa taulukossa on kuvattu resurssilisäystarpeet sekä paikkojen, henkilöstön ja määrärahojen osalta ikäihmisten valtakunnallisen palvelurakennetavoitteiden saavuttamiseksi. Palvelumuoto Lisätarve vuosina Lisätarve vuoteen 2020 mennessä (vertailuvuosi 2009) Kotihoito Asiakasmäärän lisäys: Asiakasmäärän lisäys Henkilökunnan lisätarve 4 * Määrärahan tarve Omaishoidontuki ** Asiakasmäärän lisäys Tehostettu palveluasuminen Määrärahan tarve Koivukodon asiakasmäärän lisäys:*** 6 asukaspaikkaa + 2 intervallipaikkaa Henkilökunnan lisätarve 4 Henkilökunnan lisätarve 8 Määrärahan tarve Asiakasmäärän lisäys Määrärahan tarve Mahdollinen asiakaspaikkojen lisäys tarve (kunnan omana toimintana tai ostopalveluna) Vanhainkotihoito ja muu sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito Määrärahan tarve Ei lisäystarpeita Ei lisäystarpeita Taulukko 1 : Laitilan vanhustenhuollon arvioidut resurssitarpeet vuosina sekä vuoteen 2020 mennessä * Henkilökunnan lisätarve on laskettu taulukossa nykyisen asiakas/henkilöstön suhdeluvun mukaan huomioiden vain asiakasmäärän lisäys. Asiakkaiden toimintakyvyn huononemiseen ei ko. luvussa ole varauduttu ** Omaishoidontuen osalta suurin haaste on saada omaishoitajia tarpeeksi. *** Koivukodon asukaspaikkojen lisäys on perusteltua, koska Koivukodon palvelun tehokkuus ja taloudellisuus eivät ole optimaalisia, koska paikkoja on täyttämättä ja samalla Laitila ostaa yksityisiltä ostopalveluja huomattavasti. Samoin terveyskeskuksessa on edelleen pitkäaikaishoiva-asiakkaita.

6 4 Laitilan ikääntymispoliittinen strategian keskeinen lähtökohta on ollut valtakunnallisen ikäihmisten laatusuosituksen mukainen palveluiden peittävyysrakenteen saavuttaminen. Valtakunnallisesti ja myös siis Laitilassa strateginen vanhuspalvelujen kehittämisen muutossuunta on avopalveluiden laajentaminen ja lisäresursointi. 4. Laitilan vanhustenhuollon tavoitteet, keinot ja mittarit Kunkin keinon lopussa on sulkeissa aikataulutus keinon käyttöönotosta ja vastuutaho, jos se on muu kuin sosiaalitoimi. 4.1 Ikäihmisten näkökulma Tavoite 1: Ikäihmisten syrjäytymisen ehkäiseminen Keinoja: Laajennetaan vanhusten osallistumismahdollisuutta päivätoimintaan lisäämällä määrärahoja ko. palveluun (v. 2010; valtuusto) Huolehditaan siitä, että kokoontumispaikat ovat esteettömiä (esteettömyysasiamies) Ikäihmisten neuvontapalveluja kehitetään siten, että ikäihmiset saavat apua yhdestä pisteestä (v ) Vanhusjärjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan (esim. antamalla asiantuntijaapua ja tiloja) Liikuntatoimen ja kulttuuritoimen palveluja kehitetään ikäihmisten tarpeiden ja toiveiden mukaan ja ko. palveluista tiedotetaan tehokkaasti vanhusväestölle (v ; sivistystoimi) Erityisesti kiinnitetään huomiota erityisryhmien kuten muistisairaiden asiakkaiden, mielenterveysasiakkaiden, alkoholisoituvien/alkoholisoituneiden asiakkaiden palvelujen järjestämiseen Mittarit: Kaupungin järjestämään vanhusten päivätoimintaan osallistujien %-osuus 75 vuotta täyttäneistä Yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet, % -osuus vastaavanikäisestä asuntoväestöstä (SOTKAnet) Onko perustettu alueellinen tai paikallinen neuvontapiste ikäihmisille Asiakastyytyväisyyskyselyt

7 5 Tavoite 2: Elinympäristö mahdollistaa omatoimisen elämisen kotona Keinoja: Elinympäristö vastaa tarpeita (esteettömyyssuunnitelmat, asunnonmuutostyöt/ perusparannukset) (v. 2010) Matalankynnyksen kotihoito ( tarjotaan esim. siivouspalveluita). Palvelusetelit otetaan käyttöön ensimmäisinä kotihoidon tukipalveluissa (v. 2011) Laajempi turvateknologian käyttöönotto vanhusten kodeissa Vanhusystävällisten asuntojen rakentaminen ja vanhojen asuntojen uudistaminen (v. 2012, tekninen toimi) Tiedotetaan vanhuksille erilaisista valtakunnallista palvelevista puhelimista Mittarit: Puutteellisesti tai erittäin puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden lukumäärä ja prosentuaalinen osuus (Tilastokeskus) OMANA hankkeen (hyvinvointiturvateknologia hanke) tulosten arviointi 4.2 Henkilöstön näkökulma Tavoite 1: Hyvinvoipa ja sitoutunut henkilökunta Keinoja: Laadukas ja asiantunteva johtaminen varmistetaan johdon täydennyskoulutuksilla Erilaiset kuntoutukset (ASLAK, TYKY) henkilöstölle (työterveyshuolto) Henkilökunnan koulutukset (mm. gerontologinen ja vanhustenhuollon sosiaalityön osaaminen tärkeää) säännöllisesti ja kaikille tasapuolisesti järjestettyinä Osaamiskartoitukset tehdään kehityskeskustelujen yhteydessä (v. 2010) Työnkierto mahdollistetaan eri yksiköiden välillä Mittarit: säännölliset kehityskeskustelut säännölliset työterveyshuollon tarkastukset

8 6 4.3 Talouden ja tehokkuuden näkökulma Tavoite 1: Ikääntyneen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Keinoja: Vanhusten oman toimijuuden vahvistaminen esimerkiksi kuntouttavalla työotteella ja päivätoiminnan avulla sekä vanhusten liikuntakyvyn ylläpidolla Moniammatilliset ehkäisevät kotikäynnit kunakin vuonna 83 vuotta täyttäville ei sosiaali -ja terveydenhuollon palvelujen piirissä oleville (v. 2010; sosiaalitoimi ja terveystoimi) Perusterveydenhuolto järjestää vanhusneuvolatoiminnan, jossa tehdään kaikille tietyn ikäryhmän vanhuksille riskiarvioinnit (v. 2012; terveystoimi) Mittarit: Ehkäisevien kotikäyntien lukumäärä ei sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä oleville kunakin vuonna 83 vuotta täyttäville kotona asuville vanhuksille Yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet, % -osuus vastaavanikäisestä asuntoväestöstä (SOTKAnet) Onko perustettu vanhusneuvolaa? Tavoite 2: Palvelukokonaisuuksien kehittäminen (koti avopalvelut laitoshoito) Keinoja: Palvelujen oikea-aikaisuus Hyvä yhteistyö hallintokuntien välillä Omaishoitajien tukeminen Mittarit: kotona asuvat ja kattavuus ikääntyneiden palveluissa, % 75 vuotta täyttäneistä (SOTKAnet) RAVA-toimintakykymittarin hyödyntäminen Sosiaalihuollon vanhuspalveluiden itsearviointi EFQM mallin avulla kahden vuoden välein

9 7 5. Ikääntymispoliittisen strategian tärkeimmät painopisteet Ikääntymispoliittisen strategian keskeinen painopiste on kotihoidon palvelujen peittävyyden lisääminen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tällä hetkellä säännöllistä kotihoitoa saavien osuus 75 vuotta täyttäneistä ei ole valtakunnallisten tavoitteiden tasolla. Kotihoitoon tarvitaan lisää rerurssointia, jotta lisääntyvään palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan koko kunnan alueella ja jotta ko. palveluja pystytään tuottamaan kuntouttavalla työotteella. Yöpalvelun järjestäminen kotiin kaikkialle Laitilan kaupungissa ei ole tarkoituksenmukaista eikä kustannustehokasta, kun otetaan huomioon pitkät välimatkat eri kyliin. Lisäksi yöpalveluja kotiin tarvitsevien määrän arvioidaan olevan vähäinen. Jos Laitilassa tulevaisuudessa lähdetään kehittämään yöajanpalveluja kotona asuville vanhuksille, niin taloudellisin tapa on se, että ko. palveluja tarvitsevat henkilöt asuisivat keskustan alueella esim. tietyllä rivitalo- tai kerrostaloalueella. Näin tarvittavaa henkilökuntaresurssia saataisiin osaksi hyödynnettyä jo olemassa olevista ympärivuorokautista hoitoa antavista yksiköistä, eikä työntekijöiden siirtymisiin menisi kohtuuttomasti aikaa. Huomioitavaa on myös se, että tarvitaan lisää tehostetun palveluasumisen asukaspaikkoja, jotta pystytään vastaamaan niiden ikäihmisten palvelutarpeeseen, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Ikäihmisten syrjäytymistä ehkäisevät palvelut ovat erittäin tärkeä kehittämiskohde. Yhtenä parhaimpana ehkäisevänä toimintana voidaan pitää kuntouttavaa päivätoimintaa, jossa huomioidaan sekä henkinen että fyysinen toimintakyky. Sosiaalitoimen lisäksi myös muiden hallintokuntien, seurakunnan sekä toisen ja kolmannen sektorin ikäihmisille järjestämät palvelut ovat merkityksellisiä tässä suhteessa. Vanhusväestön määrän lisääntyessä myös muistisairaiden määrä lisääntyy. Muistisairaiden kohdalla on tärkeää huomioida katkeamaton palveluketju. Laitilan kotisairaanhoidossa toimiva muistineuvoja sekä Laitilan kaupungin järjestämä kuntouttava ja virikkeellinen päivätoiminta ovat tärkeä osa palveluketjua. Käytöshäiriöiset (esim. levottomat, karkailevat) muistisairaat tarvitsevat oman hoitoyksikkönsä. Kaukolankodin dementiayksikön lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan lisää nimenomaan käytöshäiriöisille muistisairaille tarkoitettuja hoitoyksikköjä. Pitkäaikaisen laitoshoidon osalta kehittämisen painopiste on palvelulaadun varmistaminen. Seutukunnallisessa yhteistyössä painopisteenä on vanhustenhuollon toimijoiden välinen yhteistyö ja osallistuminen mahdollisiin seutukunnallisiin koulutuksiin. 6. Ikääntymispoliittisen strategian päivitys ja seuranta Ikääntymispoliittisen strategian päivittävät ja seurannan toteuttavat sosiaalitoimen vanhustenhuollon viranhaltijat kerran vuodessa. Strategian päivitys ja seuranta toimitetaan kerran vuodessa tiedoksi sosiaalilautakuntaan ( alkaen yhteinensosiaali- ja terveyslautakunta) ja kerran vaalikaudessa tiedoksi valtuustoon.

10 8 Liite 1 Laitilan ikääntymispoliittisen strategian toimikunnan jäsenet: Aulikki Aatsinki Pentti Isotupa Kristian Kallio Elisa Kivi-Jalonen Birgit Kinnanen Sari Koski Eero Kuisma Liinu- Stina Kunnaala Helvi Kähkölä Ritva Miesmaa Sari Rantanen Ilkka Simola Teuvo Siniste Ulla Tynni Moonika Valtonen Marjo Venno kotipalveluhenkilökunnan edustaja Vanhusneuvoston edustaja Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön kuntayhtymän edustaja, tammikuusta 2009 lukien Laitilan teknisen lautakunnan edustaja Laitilan sosiaalilautakunnan edustaja asiantuntijajäsen Laitilan vanhaintuki ry:n edustaja, marraskuusta 2008 lukien Laitilan seurakunnan edustaja puheenjohtaja Laitilan kaupunginhallituksen edustaja sihteeri, asiantuntijajäsen asiantuntijajäsen Laitilan sivistystoimen edustaja Laitilan-Pyhärannan Yrittäjät ry:n edustaja, luopunut toimikunnan jäsenyydestä 2008 Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön kuntayhtymän edustaja, vuoden 2008 aikana Kaukolankodin henkilökunnan edustaja Laitilan Pyhärannan kansanterveystyön kuntayhtymän edustaja Laitilan ikääntymispoliittisen strategian työryhmän jäsenet: Birgit Kinnanen Elisa Kivi-Jalonen Sari Koski Eeva Lainio Ritva Miesmaa Strategian ovat koostaneet: Sari Koski, Ritva Miesmaa ja Sari Rantanen

11 9 Liite 2 LAITILAN VANHUSTENHUOLLON NYKYTILAN ARVIOINTI VAHVUUDET HYÖDYNTÄMINEN Osaava henkilöstö - Mahdollistetaan johtamisen kautta henkilökunnan osaamisen optimaalinen käyttö Monipuolinen palvelurakenne - Kehitetään edelleen erityisesti kotiin annettavia palveluja ennakoivista kotikäynneistä saatavien tietojen pohjalta Kunnallinen vanhainkoti ja tehostetun palveluasumisen yksiköt ja myös terveyskeskuspalvelut ovat omassa kaupungissa - Sosiaali- ja terveystoimen saumaton yhteistyö, palveluketjujen jatkuvuus Laitila kehittää vanhustenhuoltoaan idearikkaasti Koulutusmyönteinen ja sitoutunut henkilökunta -Työnantaja mahdollistaa koulutuksiin osallistumisen. Henkilöstön osaamisen näkyminen hoiva- ja hoitotyössä. - Osallistutaan alueellisiin koulutustilaisuuksiin Laitilan kaupungin vanhustenhuollolla on hyvä työnantajaimago

12 10 HEIKKOUDET Yöaikaisen kotiin annettavan palvelun puuttuminen TORJUNTA -Yöajan turvateknologia - Rerurssit yöpalvelun järjestämiseen joko omana toimintana tai ostopalveluna Ehkäisevään vanhustenhuoltoon ei ole riittäviä taloudellisia resursseja (esim. päivätoiminta) - Riittävät määrärahat Henkilöstön ikääntymisen tuomat haasteet - Työnjohdolliset ratkaisut esim. työnkierron mahdollistaminen ja työnkiertoon kannustaminen - Työyhteisössä huomioidaan ikääntymisen tuomia vaatimuksia tuetaan työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä säännölliset terveystarkastukset, osa-aikaeläkkeet, työhön uudelleen sijoitukset, tyky-ohjelmat - Työhyvinvoinnin lisääminen (mm. joustot, koulutus, työhön vaikuttamisen mahdollisuudet) Vanhusväestön osallistuminen vanhuspalvelujen suunnitteluun ja palvelujen laadun kehittämiseen on vähäistä - Vanhusväestön osallistumisen mahdollistaminen vanhuspalvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä palvelujen laadun kehittämiseen Vanhusväestön tiedottaminen ja neuvonta - Vanhusten neuvontapisteen perustaminen - Palvelevapuhelin ja seniorineuvola virkaaikana, josta saa apua esim. fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin Hoidon porrastuksessa kehitettävää Kuljetuspalvelujen vähäisyys esim. sivukyläläiset kaipaavat kyyditystä keskustaan Kotipalvelun ja mielenterveysyksikön yhteistyö on vähäistä - Yhteistyötä lisättävä mielenterveysyksikön kanssa

13 11 MAHDOLLISUUDET Tieto- ja turvallisuustekniikka laajempaan käyttöön HYÖDYNTÄMINEN -Tieto- ja turvallisuustekniikan käyttö esim. yöajanturvassa ja asiakastietojen kirjaamisessa Alueellinen yhteistyö sekä alueelliset ja paikalliset hankkeet - Sitoutuminen alueelliseen yhteistyöhön (esim. dementoituneiden erityishoitoyksikön perustaminen) - Vuorovaikutus- hanke (Laitilan kaupungin ja Laitilan Pyhärannan terveyskeskuksen yhteinen hanke) Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden johdosta vanhusten toimintakyky pysyy hyvänä - Tarjotaan kuntouttavia palveluja - Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 83 v. - Kuntouttava työote - Ikääntyvien virkistäytymisen lisääminen - Toimintakykyä tukevien hankkeiden lisääminen - Ikäihmisten toiveiden ja odotusten kartoittaminen virike- ja harrastustoiminnan suhteen Avopalvelujen lisääminen ja monipuolistaminen - Tuetaan ikääntyvien kotona asumista pidempään - Uusia palveluntuottajia rohkaistaan toiminnan aloittamiseen - Omaishoidontuen avulla uudet omaishoitajat rohkaistuvat hoitamaan omaisiaan Poikkihallinnollinen yhteistyö - Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö - Sosiaalitoimen yhteistyö esim. teknisen toimen, sivistystoimen sekä ympäristö- ja rakennustoimen kanssa Terveet ikäihmiset ovat voimavara ikätovereilleen asuessaan samalla asuinalueella - Kerros-, rivi- ja pientaloja, joissa ikääntyvät kokevat yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta Yhteisöjen omistuksessa olevien vanhusten asuntojen nykyaikaistaminen - Yhteys esim. Laitilan Vanhaintuki ry:hyn

14 12 UHAT Vanhuuden käsittäminen sairaudeksi medikalisoituminen TORJUNTA - Vanhusten kokonaisvaltaisen hoivan merkityksen korostaminen Vanhusväestön määrän lisääntyminen palvelujen tarve lisääntyy - Palvelujen riittävä määrä, laatu ja oikeaaikaisuus Sijaistyövoiman saatavuuden vaikeus - Oppilaitosyhteistyö - Hyvinvoipa henkilöstö markkinoi Laitilaa työnantajana Henkilöstön liika työkuormitus - Töiden jakaminen - Oikea henkilökuntamitoitus asiakkaiden hoitoisuuteen nähden. Laitos/asumisyksiköiden henkilöstömäärä mitoitus siten, että pystytään tukemaan/ylläpitämään ikääntyneiden toimintakykyä - Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen (perhejoustot ym.) - Tiivis yhteistyö asiakkaiden omaisten kanssa - Työnkierto Talouden taantuma - Suunnitelmallisuus palvelujen tuottamisessa - Valtioavun kohdentaminen kuntouttavaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan - Järkevät investoinnit Dementia-asiakkaiden määrän lisääntyminen Mielenterveysasiakkaiden määrän lisääntyminen Alkoholiasiakkaiden määrän lisääntyminen - Valistus ja hoitoonohjaus Haastavasti käyttäytyvät asiakkaat/omaiset - Työntekijöiden koulutus esim. itsepuolustustaidot, vuorovaikutustaidot

15 13 Liite 3 Palvelujen peittävyys Laitilassa (poikkileikkaustutkimus) vuotta täyttäneitä laitilalaisia vuotta täyttäneistä: lukumäärä Kotipalvelun + kotisairaanhoidon piirissä 63 Kotipalvelun piirissä 8 Kotisairaanhoidon piirissä Tehostetussa palveluasumisessa 41 Omaishoidontuki 23 Vanhainkodissa 36 Terveyskeskuksessa pitkäaikaisessa 6 laitoshoidossa Palvelujen peittävyys Laitilassa: Kotona asuvien osuus (pois lukien 89,5 % (91 92 %) ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat) Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus 10, 5 % (13 14 %) Omaishoidontuen piirissä 2, 9 % (5 6 %) Tehostetun palveluasumisen piirissä 5,2 % (5 6 % ) Vanhainkodissa ja tk:n pitkäaikaisessa 5,3 % (3%) laitoshoidossa Valtakunnallinen tavoite

16 14 LAITILAN KAUPUNGIN PALVELURAKENNE TARKASTELTUNA VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN POHJALTA Suhteutus 75 vuotta täyttäneisiin (75 vuotta täyttäneiden määrä perustuu tilastokeskuksen väestöennusteeseen) (Arvio: v vuotta täyttäneitä 800) Liite 4 v v v v v Indikaattori Arvio: 875 henkilöä (75 v. täyttäneitä) Arvio: 1008 henkilöä (75 v. täyttäneitä) Arvio: 1190 henkilöä (75 v. täyttäneitä) Arvio: 1324 henkilöä (75 v. täyttäneitä) Arvio: 1429 henkilöä (75 v. täyttäneitä) Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat) Tavoite: % asuu kotona Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus Tavoite: % saa säännöllistä kotihoitoa Omaishoidon tukea saavien osuus Tavoite: 5 6 % saa omaishoidon tukea Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus Tavoite: 5 6 % on tehostetussa palveluasumisessa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (vanhainkoti, terveyskeskussairaala) olevien osuus Tavoite: 3 % hoidossa vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastoilla