Skolioosileikkaukseen tulevan lapsen ja perheen kokonaisvaltaisen hoidon varmistaminen

Transkriptio

1 Skolioosileikkaukseen tulevan lapsen ja perheen kokonaisvaltaisen hoidon varmistaminen Elina Kiviniitty Tuula Koivuniemi Pirkko Silvola Jarmo Välipakka Päivi Linnovaara Maarit Nieminen Asta Kurikka Kristiina Ervomaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 18/2003

2 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 18/2003 SKOLIOOSILEIKKAUKSEEN TULEVAN LAPSEN JA PERHEEN KOKONAISVALTAISEN HOIDON VARMISTAMINEN Elina KIVINIITTY, Tuula KOIVUNIEMI, Pirkko SILVOLA, Jarmo VÄLIPAKKA, Päivi LINNOVAARA, Maarit NIEMINEN, Asta KURIKKA, Kristiina ERVOMAA Tampereen yliopistollinen sairaala Lastenklinikka Tampere 2003

3 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL TAMPERE ISBN ISSN Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2003

4 KUVAILUSIVU PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Skolioosileikkaukseen tulevan lapsen ja perheen kokonaisvaltaisen hoidon varmistaminen Tekijä/tekijät: Kiviniitty Elina, Koivuniemi Tuula, Silvola Pirkko, Välipakka Jarmo, Linnovaara Päivi, Nieminen Maarit, Kurikka Asta, Ervomaa Kristiina Julkaisun numero: 18/2003 ISSN ISBN Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Kokonaissivumäärä: 9 s. + liitteet (yht. 49 s.) Laatuprojektiin ryhdyttiin, koska skolioosileikkaukseen tulevan lapsen hoidon suunnittelu on ollut pirstaleista ja yhtenäiset kirjatut hoitolinjat ovat puuttuneet. Leikkaus on erittäin vaativa ja iso ja lisäksi monella potilaalla on muita perustauteja (kehitysvammaisuus, epilepsia, lihasrappeuma). Projektin keskeisimpinä tavoitteina asiakkaan ja perheen näkökulmasta oli yksilöllinen, turvallinen, perhekeskeinen ja kokonaisvaltaisesti suunniteltu hoito sekä hoitoketjun selkiyttäminen. Henkilöstön näkökulmasta tavoitteena oli yhtenäiset ja kirjatut hoitolinjat eri hoitoyksiköissä huomioiden sisäiset (mm. L09b, L01, L02, ATO, LE6, heräämö, röntgen, laboratoriot, fysiatrian osasto) ja ulkoiset yhteistyökumppanit. Uudistumisen näkökulmasta haluttiin levittää käytännössä saatua kokemusta mahdollisimman laajasti. Talouden näkökulmasta uskottiin tällä kokonaissuunnittelulla olevan vaikutusta myös kustannuksia vähentävästi. Ryhmän työn tuloksena saatiin kuvattua skolioosileikkaukseen tulevan potilaan hoitopolku vuo-kaavion avulla. Kalanruotokaavion avulla kartoitettiin prosessin ei-toimivia kohtia. Yhteistyökumppaneina nähtiin potilaan ja perheen lisäksi kaikki sairaalassa hoitoon osallistuvat yksiköt. Tärkeinä yhteistyötahoina olivat lasten kotipaikkakuntien keskussairaalat. Tärkeimpänä tuloksena projektista oli yhteisistä hoitolinjoista sopiminen ja yhtenäisten hoitolinjojen suunnittelu. Henkilökunnalle tehty kirjallinen hoito-ohjeistus tuotettiin käytännön kokemusten pohjalta. Ohjeistuksen rakenteessa käytetty OPC -hoitoisuusluokitus oli tuttu ryhmälle ja koko muulle henkilökunnalle, jolloin luokituksen sisäistäminen antoi mahdollisuuden jäsentää ja syventää jo olemassa olevaa tietoa ja käytäntöä. Hoito-ohjeita tehtiin skolioosileikkaukseen tulevalle potilaalle ja perheelle, läheisille tehohoitojaksosta ja fysioterapeutin ohje liikunnasta skolioosileikkauksen jälkeen. Hoito-ohjeistuksen rakennetta on mahdollisuus hyödyntää, jos halutaan tehdä vastaavanlaisia ohjeistuksia muille potilasryhmille. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: Julkaisu tilattavissa osoitteesta: Julkaisu ostettavissa Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, Tampereen Yliopisto puh. (03) , Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, Tampere puh. (03) , Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, Tampere puh. (03)

5 SISÄLLYS 1. Aiheen valinta, rajaus ja resurssit Aiheen valinta ja perustelut Organisaatiorajojen ylittäminen Asiakaslähtöisyys Moniammatillisuus Johdon sitoutuminen Aikataulu Nykytilan kartoitus ja suunnittelu Ongelman määrittely Laatutyökalujen käyttö Tavoitteiden määrittely Kehittämistoimenpiteet Korjaavien toimenpiteiden kuvaus Korjaavien toimenpiteiden kokeilu Kehittämistyön tuloksia Vaikutukset toimintatapaan Vaikutukset asiakkaalle Taloudelliset vaikutukset Tulosten vakiinnuttaminen... 9 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Skolioosileikkaukseen tulevan lapsen ja perheen kokonaisvaltaisen hoidon varmistaminen *ohjeistus hoitohenkilökunnalle Ohje skolioosileikkaukseen tulevalle potilaalle ja perheelle Ohje läheisille tehohoidojaksosta Liikunta skolioosileikkauksen jälkeen

6 3 1. Aiheen valinta, rajaus ja resurssit 1.1 Aiheen valinta ja perustelut Laatuprojektiin ryhdyttiin, koska skolioosileikkaukseen tulevan lapsen hoidon suunnittelu on ollut pirstaleista ja yhtenäiset kirjatut hoitolinjat ovat puuttuneet. Skolioosileikkaus on erittäin vaativa ja iso leikkaus ja lisäksi monella potilaalla on muita perustauteja (kehitysvammaisuus, epilepsia, lihasrappeuma). Skolioosileikkaukset on keskitetty muutamaan yksikköön Suomessa ja käytännössä saatuja tietoja ja taitoja ei ole kerätty aiemmin yhtenäisiksi ohjeiksi. 1.2 Organisaatiorajojen ylittäminen Henkilöstön näkökulmasta tavoitteena oli yhtenäiset ja kirjatut hoitolinjat eri hoitoyksiköissä huomioiden sisäiset (mm. L09b, L01, L02, ATO, LE6, heräämö, röntgen, laboratoriot, fysiatrian osasto) ja ulkoiset yhteistyökumppanit. Projektiryhmä kävi tutustumassa Malmossa skolioosipotilaiden hoitoon. Heidän hoito-ohjeistaan ryhmä sai tietoa ja etenkin tukea omien ohjeiden työstämiseen. 1.3 Asiakaslähtöisyys Projektin keskeisimpinä tavoitteina asiakkaan ja perheen näkökulmasta oli yksilöllinen, turvallinen, perhekeskeinen ja kokonaisvaltaisesti suunniteltu hoito sekä hoitoketjun selkiyttäminen. 1.4 Moniammatillisuus Projektiryhmän jäsenet edustivat kaikkia hoitoprosessissa mukana olevia ammattiryhmiä. Vuodeosastolta mukana projektissa olivat lastenhoitaja, sairaanhoitajia ja lääkäri. Teho-osastolta mukana oli sairaanhoitajia. Hoitoprosessissa on tiiviisti mukana fysioterapeutti, joka myös kuului projektiryhmään.

7 4 1.5 Johdon sitoutuminen Osastonhoitajat ottivat huomioon työvuorolistoissa projektiryhmän kokoukset. He järjestivät myös kokonaisia työpäiviä ryhmäläisille niin, että he voivat tehdä projektiin liittyviä kehittämistöitä. Tulosyksikön johtaja oli kiinnostunut projektista ja hän tuki apurahaanomustamme ja projektille myönnettiin apuraha. 1.6 Aikataulu Kuvio 1. Projektin aikataulu Teimme aikataulun projektin alussa (Kuvio 1) ja se toteutui melko hyvin alkuvaiheessa. Raportin kirjoittaminen siirtyi suunnitellusta aikataulusta, koska halusimme raporttiin valmiit ja kommentoidut henkilökunnalle suunnatut hoitoohjeet mukaan. Aikataulu venyi, koska ensimmäiseenkin ohjeistukseen haluttiin kirjata myös muiden sairaaloiden kommentit mukaan. 2. Nykytilan kartoitus ja suunnittelu 2.1 Ongelman määrittely Hoidon suunnittelu on ollut pirstaleista ja yhtenäiset kirjatut hoitolinjat ovat puuttuneet. Potilaan hoitopolku vaati selkiyttämistä.

8 5 2.2 Yhteistyökumppaneiden määrittely Projektin tärkeimpinä sisäisinä yhteistyökumppaneina olivat potilas, perhe, L09b:n hoitajat, kollegat, lääkärit (ortopedit, anestesialääkärit ym.), fysioterapeutit, anestesiateho-osaston henkilökunta, laboratoriohenkilökunta, opettaja (sairaalakoulun ja potilaan oman koulun opettajat), röntgenosaston henklökunta ja leikkaussalin henkilökunta. Projektin ulkoisina yhteistyökumppaneina olivat terveyskeskukset, aluesairaalat, kunnat, potilaiden koulut, jatkokuntoutuspaikat, lähettävät sairaalat ja lähettävät lääkärit. 2.3 Laatutyökalujen käyttö Projektiryhmä kuvasi skolioosipotilaan hoitopolun (Kuvio 2) mahdollisimman tarkasti, jotta kaikki mahdolliset epäkohdat huomioitaisiin. Hoitopolun kuvaaminen auttoi kaikkia ryhmäläisiä selkiyttämään potilaan kokonaishoidon.

9 6 POTILAAN HOITOPOLKU Potilas tulee poliklinikalle Omahoitaja ottaa potilaan vastaan Perheelle info leikkauksen jälkeen Erityistyöntekijöiden tarve Potilas asetetaan jonoon Preoperatiiviset tutkimukset ATOlla hoito 1 vrk-viikko Vuodeosaston henkilökunnan ohjaus kuntoutukseen Potilaalle annetaan leikkausaika Leikkaussaliin vieminen Potilas tulee ATOlta osastolla Jatkohoidon suunnittelu ja kotihoitoohjeet Potilas saapuu osastolle Potilas leikkaussalista ATOlle Osastohoito L09b:llä Potilas lähtee L09:ltä Kuvio 2. Kaavio hoitopolusta. Nykytilan ongelmia kerättiin ja työstettiin kalanruototekniikalla (Kuvio 3). Keskeisimmät ongelmat ryhmiteltiin viiteen kokonaisuuteen: potilas, henkilökunta, laitteet, tilat ja menetelmät. Kuvio 3. Hoitoprosessin ongelmakohtien kartoitus

10 7 Henkilökunnalle tehtiin kysely sekä vuodeosastolla että ATOlla. Kyselyllä kartoitettiin ongelmatilanteita, joita oli tullut henkilökunnalle. Kysely tehtiin vuodeosastolla keräämällä tietoa OPC- hoitoisuusluokituksen mukaisiin asiakokonaisuuksiin. ATOlla tietoa kerättiin vapaamuotoisesti. 2.4 Tavoitteiden määrittely Potilaan hoitopolun kuvauksen, kalanruodolla tehdyn syy-seurauskaavion sekä kyselyjen perusteella päätettiin keskittyä keräämään henkilökunnalle ohjeistus hoidon eri vaiheista. 3. Kehittämistoimenpiteet 3.1 Korjaavien toimenpiteiden kuvaus Henkilökunnalle tehtiin kirjalliset ohjeet hoidon eri vaiheista OPC-ryhmittelyllä (Liite 1). Leikkaukseen tulevalle lapselle ja hänen perheelleen laadittiin ohjeet vuodeosastohoidosta (Liite 2), tehohoitojaksosta (Liite 3) ja liikunnasta leikkauksen jälkeen (Liite 4). 3.2 Korjaavien toimenpiteiden kokeilu Kun kirjalliset ohjeet oli saatu kerättyä yhteen, annettiin skolioosipotilaita hoitavien hoitajien tutustua materiaaliin ja toivottiin heidän antavan kritiikkiä ja korjausehdotuksia.

11 8 Projektin aikana korostui, että hoitokäytännöt olivat muodostuneet epäyhtenäisiksi, koska kirjalliset ohjeet puuttuivat. Uuden työntekijän perehdyttäminen ei onnistunut suunnitellusti, koska ohjaus vaihteli perehdyttäjän mukaan. 4. Kehittämistyön tuloksia 4.1 Vaikutukset toimintatapaan Kirjallisten hoito-ohjeiden valmistumisen myötä toiminta on yhdenmukaistunut. Eri sairaaloista tulevat lapset on aikaisempaa paremmin valmennettu vaativaa leikkausta varten. Yhteistyö lähettävien toimipisteiden kanssa on lisääntynyt. 4.2 Vaikutukset asiakkaalle Leikkaukseen tulevat lapset ja heiden perheensä ovat aikaisempaa paremmin tietoisia asioista, jotka liittyvät leikkaukseen. Kun leikkauspäätös on tehty, eri sairaaloista tulevat lapset saavat jo omasta sairaalastaan tietoa tulevista hoitotapahtumista leikkauspaikassa ja leikkauksen vaikutuksesta leikkauksen jälkeiseen elämään, koska kaikilla on yhteiset hoito-ohjeet käytössään. Lapsen on helppo käydä leikkausta varten tarvittavissa tutkimuksissa tutussa hoitopaikassa kotipaikkakunnallaan silloin, kun se on mahdollista.

12 9 4.3 Taloudelliset vaikutukset Hoitopolun selkiytymisen myötä henkilöstöresurssit voitiin kohdentaa tehokkaasti. Ennen leikkausta tarvittavat tutkimukset voidaan suunnitella tehtäväksi kunkin sairaalan kanssa erikseen ja kunkin leikkauksen suhteen tarkoituksenmukaisessa paikassa. 5. Tulosten vakiinnuttaminen Kehitysprojektin tulosten hyödyntäminen laajennettiin koskemaan kaikkia yksiköitä, jotka lähettävät selkäleikkaukseen potilaita. Ohjeisto tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain. Päivittämisen yhteydessä henkilökunnalta kartoitetaan kyselyllä kehittämiskohteita ja uusia ideoita hoidosta. Tulosyksiköissä on järjestetty osaston koulutuspäiviä, joissa on esitelty projektin tulokset ja keskusteltu uuden toimintamallin vakiinnuttamisesta. Ryhmän jäsenet kävivät myös yhteistyökumppaneiden luona eri aluesairaaloissa esittelemässä työtä.

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48 JAKELU Länsi-Suomen lääninhallitus, lääninlääkäri Helsingin yliopiston kirjasto Kainuun keskussairaala, tieteellinen kirjasto Kanta-Hämeen keskussairaala, ammattikirjasto Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, lääketieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen sairaala, tieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen kirjasto Oulun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/terveysala, kirjasto Pirkanmaan Maakuntakirjasto Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin ky, tieteellinen kirjasto Päijät-Hämeen keskussairaala, tieteellinen kirjasto Seinäjoen ammattikorkeakoulu, terveysalan yksikkö, kirjasto Seinäjoen sairaala, tieteellinen kirjasto Sosiaali- ja terveysministeriö, kirjasto STAKES, tietopalvelu Suomen kuntaliitto, kirjasto/tietopalvelu Tampereen ammattiopisto, kirjasto Tampereen yliopistollinen sairaala, lääketieteellinen kirjasto (2 kpl) Terveystieteiden keskuskirjasto Turun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto UKK-instituutti, kirjasto Vaasan keskussairaala, Tieteellinen kirjasto Varastokirjasto, luettelointi Pohjois-Karjalan keskussairaala/lastenkirurgian poliklinikka Mikkelin keskussairaala/lastentautien poliklinikka Vaasan keskussairaala/lastentautien poliklinikka Etelä-Pohjanmaan keskussairaala/lastentautien poliklinikka Päijät-Hämeen keskussairaala/lastentautien poliklinikka Keski-Suomen keskussairaala/lastenkirurgian poliklinikka TAYS/LO9b TAYS/fysiatrian osasto TAYS/LO2 TAYS/LO1 TAYS/ATO TAYS/PLKI

49 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 18/2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000, TAMPERE Puhelin: (03) Faksi: (03) Toimituskunta: Ylilääkäri Timo Koivula (03) sähköpostimuoto: Kehittämispäällikkö Juha Heino (03) Ylihoitaja Pirjo Aalto (03) Viestintäpäällikkö Leena Kuupakko (03) Toimitussihteeri Anne Pyydönniemi (03) ISBN ISSN