Maatilojen kehitysnäkymät 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatilojen kehitysnäkymät 2020"

Transkriptio

1 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Anne Kallinen Eeva Heikkilä Petri Pethman Reijo Pirttijärvi Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

2 Sisältö 1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 3 2 Maatilojen määrä ja tilakoko 11 3 Kasvinviljely 19 4 Maidontuotanto 39 5 Naudanlihantuotanto 58 6 Sianlihantuotanto 70 7 Kannattavuusnäkymät ja muu yritystoiminta maatiloilla 8 Maatilojen kehittämistarpeet 84 9 Maatiloilla toteutetut toimenpiteet ja kiinnostus sekä luomutuotanto

3 1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 3

4 Maatilojen Kehitysnäkymät tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueen maatilojen 1. kevään 2012 tuotanto- ja investointi- sekä sukupolvenvaihdossuunnitelmia 2. laatia kyselyn pohjalta ennusteet maatilojen lukumäärän ja rakenteen kehityksestä tuotantosuunnittain (kaikki tilat, maitotilat, naudanlihatilat, avomaan puutarhatilat, muut kasvitilat) 3. käsityksiä maatalouden viime vuoden kannattavuudesta ja tulevaisuuden odotuksista 4. muun yritystoiminnan laajuutta ja tulevaisuuden suunnitelmia 5. ammatillista koulutusta ja tulevaisuuden koulutustarpeita 6. kehittämistä rajoittavia tekijöitä 7. vastuullisuuteen liittyviä toimenpiteitä ja kiinnostusta 8. luomutuotannon näkymiä

5 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 757 koko maa / n=290 Pohjois-Pohjanmaa Kokonaisvastaajanäyte koko maassa noin vastaajaa Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde: MMM/TIKE tukirekisteri; satunnaisotanta Tiedonkeräys Kenttätyö helmi-maaliskuu 2012 Tiedonkeräysmenetelmät ennakkoinformoitu web/puhelinkysely. Kaikille lähetettiin paperilomake, johon pyydettiin tutustumaan ja vastaamaan etukäteen. Vastaaminen oli mahdollista tehdä omatoimisesti netissä (3 500 vastausta) tai vaihtoehtoisesti vastaajille soitettiin ja tiedot kerättiin puhelinhaastatteluna (1 260 vastausta) Puhelinhaastattelijoiden lukumäärä 29 kpl Vastanneiden kesken arvottiin palkintoja Tiedonkeräys ja -käsittely toteutettiin SFS-ISO standardia noudattaen Aineiston käsittely Tutkimusaineisto painotettiin vastaamaan kaikkia maatiloja (myös ruotsinkieliset viljelijät) 3- uloitteisella painotusmatriisilla: ELY-keskus, tilamäärä tuotantosunnittain ja peltoala. 5

6 Tutkimusaineisto / Pohjois-Pohjanmaa Näyte, kpl Painotettu, kpl % Yhteensä Päätuotantosuunta Maidontuotanto Erikoistunut naudanlihantuotanto Muu kotieläintalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Muu tuotanto Perunanviljelijöitä yht. 47 kpl Erikoistuneita nautatiloja yht. 46 kpl

7

8

9 9

10

11 2 Tilanpidon jatkuminen Tilojen lukumäärän ja keskipeltoalan kehitys 11

12 Ikä ja sukupolvenvaihdossuunnitelmat Ikä Pohjois-Pohjanmaa viljelijöiden keski-ikä oli aineistossa 48,9 vuotta (koko maa 50,9 v). Alle 40-vuotiaita viljelijöitä on 17 % ja yli 60-vuotiaita 14 %. Jatkaja Yli 50-vuotiaiden tilojen viljelijöistä 40 % sanoo tilalle löytyvän jatkajan joko varmasti tai todennäköisesti. Koko maan vastaava luku on 56 % Sukupolvenvaihdokset Sukupolvenvaihdoksia on yli 50-vuotiaiden omistamilla tiloilla suunnitteilla yhteensä n. 500 tilalla vuosille eli keskimäärin 80 kpl/vuosi 12

13 Tuotannolle jatkaja (yli 50-vuotiaiden tilat) Kyllä, varma jatkaja Mahdollinen jatkaja KAIKKI (n=2155) ELY-KESKUS: Kainuu (n=22) Uusimaa (n=69) Pohjanmaa (n=173) Satakunta (n=214) Etelä-Pohjanmaa (n=139) Pirkanmaa (n=250) Pohjois-Savo (n=103) Kaakkois-Suomi (n=216) Varsinais-Suomi (n=387) Etelä-Savo (n=206) Häme (n=84) Keski-Suomi (n=66) Pohjois-Pohjanmaa (n=104) Lappi (n=47) Pohjois-Karjala (n=61) % jos viljelijä on yli 50-vuotias 13

14 Yli 50-vuotiaiden viljelijöiden tiloilla jatkaja löytyy puolelta tiloista kyllä, varma jatkaja ei jatkajaa mahdollinen jatkaja ei ajankohtainen KOKO MAA (n=2155) Pohjois-Pohjanmaa (n=104) PÄÄTUOTANTOSUUNTA Maito (n=40) Nauta (n=11) Sika (n=7) Muu kotieläin (n=7) 100 Vilja (n=15) Muu kasvi (n=21) jos viljelijä on yli 50-vuotias, % vastanneista 14

15 Spv:n todennäköinen ajankohta (jos viljelijä yli 50 v) - Pohjois-Pohjanmaalla vaihdokset ajoittuvat hieman myöhemmille vuosille Myöhemmin KAIKKI (n=1298) ELY-KESKUS: Lappi (n=22) Satakunta (n=149) Pohjois-Savo (n=60) Pirkanmaa (n=166) Kaakkois-Suomi (n=124) Pohjanmaa (n=118) Etelä-Pohjanmaa (n=90) Varsinais-Suomi (n=235) Etelä-Savo (n=103) Uusimaa (n=47) Keski-Suomi (n=39) Pohjois-Pohjanmaa (n=48) Pohjois-Karjala (n=25) Häme (n=49) Kainuu (n=14) % vastanneista 15

16 Tilanpidon jatkuminen vuodesta 2012 vuoteen 2020 saakka - Pohjois-Pohjanmaalla tilojen määrä likimain samaa tahti kuin maassa keskimäärin KOKO MAA (n=4757) ELY-KESKUS: Kainuu (n=45) Uusimaa (n=150) Pohjanmaa (n=435) Pohjois-Savo (n=231) Ahvenanmaa (n=26) Pirkanmaa (n=537) Satakunta (n=468) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Lappi (n=106) Häme (n=220) Varsinais-Suomi (n=773) Keski-Suomi (n=160) Kaakkois-Suomi (n=431) Pohjois-Karjala (n=140) % kaikista 16

17 Tilanpidon jatkuminen ELY-keskuksittain

18 Tilojen keskikoko nousee Pohjois-Pohjanmaalla samaa tahtia kuin koko maassa; hieman yli 60 hehtaariin v Varsinais-Suomi Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Häme Etelä-Pohjanmaa KOKO MAA Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Savo Ahvenanmaa Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Keski-Suomi Lappi ,6 37,3 35, ,9 45,1 44,2 42,0 51,2 51,0 50,8 50,0 49,9 48,7 60,5 60,4 60,0 65,2 hehtaaria

19 3 Kasvinviljely 19

20 Yhteenveto kasvinviljelyn kehityssuunnista Pohjois-Pohjanmaan kasvinviljelytiloilla tuotannon jatkaminen 2020 mennessä kokonaisuutena samalla tasolla kuin koko maassa, vilja- ja perunatiloilla jatkamishalukkuus on muuta maata suurempaa Syysviljojen ja öljykasvien viljely kiinnostaa, olosuhteiden salliessa näiden kasvien viljelyalat kaksinkertaistuvat lähivuosina Pohjois-Pohjanmaalla perunaa viljelevistä tiloista vuoteen 2016 asti viljelyä jatkaa 94 % ja vuoteen %. Perunan viljelyala on ennusteen mukaan Pohjois-Pohjanmaan alueella pienenemässä välillä noin 2 % Kasvinviljelyssä panostetaan eniten rikkakasvien hallintaan sekä sadon laadun parantamiseen lannoitusta ja kasvisuojelua kehittämällä Satotasojen nostoaikeet ovat samalla tasolla kuin 2010 kyselyssä, satotasoa nostavilla tavoitteena keskimäärin noin 400 kg/ha lisäys Kalkitus, lajikevalinnat sekä lannoituksen parantaminen mainitaan keskeisimpinä satotason noston keinoina 20

21 Pohjois-Pohjanmaan vilja- ja perunatiloilla tuotannosta luopuvia vähemmän kuin koko maan tasolla, muilla kasvinviljelytiloilla hieman enemmän jatkaa 2020 jatkaa 2016 jatkaa 2014 KOKO MAA: Kaikki tilat Viljatilat Muut kasvitilat Perunatilat POHJOIS-POHJANMAA: Kaikki tilat Viljatilat Muut kasvitilat Perunatilat % % 20% 40% 60% 80% 100% 21

22 Pellonkäyttö Pohjois-Pohjanmaalla 2011 Pohjois- KOKO Kasvin pinta-ala, 1000 ha Pohjanmaa jakauma MAA jakauma Syysvehnä 0,4 0 % 39,4 2 % Kevätvehnä 3,2 1 % 217,2 10 % Ruis 0,8 0 % 27,1 1 % Ohra 55,4 24 % 465,1 20 % Kaura 29,3 13 % 323,5 14 % Seosviljat 5,2 2 % 27,9 1 % Muut viljat 0,1 0 % 2,5 0 % Rypsi+rapsi 2,6 1 % 92,0 4 % Peruna 4,0 2 % 25,0 1 % Sokerijuurikas 0,0 0 % 14,1 1 % Herne 0,2 0 % 4,8 0 % Nurmet alle 5 v. 92,9 41 % 666,3 29 % Puutarhakasvit 0,5 0 % 16,5 1 % Ruokohelpi 2,1 1 % 14,9 1 % Muut kasvit 2,3 1 % 41,0 2 % Kesanto + luonnnonhoitopelto 23,7 10 % 275,5 12 % Monivuotiset nurmet ja niityt 3,9 2 % 32,1 1 % Käytössä oleva maatalousmaa 226, Osuus koko maan pellosta 10 % Lähde: MMM/TIKE (tukea hakeneiden tilojen pellonkäyttö) 22

23 Pellonkäyttö Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2005, 2011 ja 2016 (ennuste) 1000 ha Pellonkäyttö ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaa , ,5 229,6 Muut kasvit* Kesanto Nurmi Öljykasvit Kevätvilja Syysvilja * mm. peruna, sokerijuurikas, puutarha- ja energiakasvit kokonaispeltoala TNS Suomen 2012 Gallup Tämän Elintarviketieto tutkimuksen Oy, tulokset Maatilojen on tarkoitettu kehitysnäkymät vain tilaajan 2016 omaan Uudellamaalla, käyttöön. Niitä ei kesäkuu saa lainata, 2010

24 Eläinten rehuntarpeet merkittävin Pohjois-Pohjanmaalla kylvöpäätöksiin vaikuttavat tekijä, myös maan rakenne vaikuttaa pellonkäyttöön keskimääräistä enemmän Mitkä tekijät vaikuttavat eniten päättäessänne siitä, mitä kasveja kylvätte? (mahdollisuus nimetä enintään 3 tekijää) KAIKKI (n=4756) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Viljelykierto Eläinten rehuntarpeet Perinteet, tavat, tottumukset Tukipolitiikka Edellisvuoden sato ja viljamarkkinat Ajankohdan viljamarkkinanäkymät Maan rakenne Viljelytekniikka Jäljellä olevat varastot Muu % kaikista viljelijöistä

25 Kylvettävän kasvin valintaan vaikuttavat tekijät ELY-keskus KAIKKI (n=4756) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Pohjanmaa (n=434) Kainuu (n=45) Lappi (n=106) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Pohjois-Savo (n=231) Viljelykierto 49 Eläinten rehuntarpeet 38 Perinteet, tavat, tottumukset 28 Tukipolitiikka 23 Edellisvuoden sato ja viljamarkkinat 22 Ajankohdan viljamarkkinanäkymät 22 Maan rakenne 18 Viljelytekniikka 14 Jäljellä olevat varastot 5 Muu 6 25

26 Viljelykierron ohella rehuntarve ohjaa kotieläintilojen pellonkäyttöä, kasvitiloilla tavat ja tottumukset, maan rakenne sekä viljamarkkinat POHJOIS-POHJANMAA Kylvettävän kasvin valintaan vaikuttavat tekijät Päätuotantosuunta KAIKKI (n=290) Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) Muu kasvi (n=51) Eläinten rehuntarpeet 47 Viljelykierto 45 Perinteet, tavat, tottumukset 26 Maan rakenne 22 Tukipolitiikka 20 Edellisvuoden sato ja viljamarkkinat 19 Ajankohdan viljamarkkinanäkymät 15 Viljelytekniikka 13 Jäljellä olevat varastot 4 Muu 7 26

27 Suuremmilla tiloilla viljelykierron vaikutus korostuu, pienemmillä päätöksiä tehdään enemmän tapojen ja tottumusten mukaan POHJOIS-POHJANMAA Kylvettävän kasvin valintaan vaikuttavat tekijät Tilakoko, ha KAIKKI (n=290) (n=43) (n=86) (n=105) 100- (n=51) Eläinten rehuntarpeet 47 Viljelykierto 45 Perinteet, tavat, tottumukset 26 Maan rakenne 22 Tukipolitiikka 20 Edellisvuoden sato ja viljamarkkinat 19 Ajankohdan viljamarkkinanäkymät 15 Viljelytekniikka 13 Jäljellä olevat varastot 4 Muu 7 27

28 POHJOIS-POHJANMAA Kylvettävän kasvin valintaan vaikuttavat tekijät Työssäkäynti tilan ulkopuolella KAIKKI (n=290) Kyllä satunnaisesti (n=20) Kyllä osa-aikaisesti (n=11) Kyllä täyspäiväisesti (n=23) Ei (n=236) Eläinten rehuntarpeet 47 Viljelykierto 45 Perinteet, tavat, tottumukset 26 Maan rakenne 22 Tukipolitiikka 20 Edellisvuoden sato ja viljamarkkinat 19 Ajankohdan viljamarkkinanäkymät 15 Viljelytekniikka 13 Jäljellä olevat varastot 4 Muu 7 28

29 Rikkakasvien hallinta sekä sadon laadun ja lannoituksen parantaminen ovat kasvinviljelyssä suurimman panostuksen kohteina Miten panostatte kasvinviljelyn kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa? KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS: Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Rikkakasvien hallinta Sadon laadun parantaminen Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Suunnitelmallinen viljelykierto Kalkitus Maanparannusinvestoinnit Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) 3,72 3,53 3,48 3,42 3,36 3,27 3,14 3,02 2,77 1,98 1,97

30 Miten panostatte kasvinviljelyn kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa ELY-keskus KAIKKI (n=4756) Pohjanmaa (n=434) Lappi (n=106) Pohjois-Savo (n=231) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Kainuu (n=45) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Rikkakasvien hallinta Sadon laadun parantaminen Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Suunnitelmallinen viljelykierto Kalkitus Maanparannusinvestoinnit Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) 3,72 3,53 3,48 3,42 3,36 3,27 3,14 3,02 2,77 1,98 1,97 30

31 Tilakoko on merkittävin yksittäinen kasvinviljelyn panostusten eroja selittävä tekijä Miten panostatte kasvinviljelyn kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa Tilakoko, ha POHJOIS_POHJANMAA KAIKKI (n=424) (n=23) (n=150) (n=146) (n=85) 100- (n=20) Rikkakasvien hallinta Sadon laadun parantaminen Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Suunnitelmallinen viljelykierto Kalkitus Maanparannusinvestoinnit Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) 3,76 3,63 3,49 3,48 3,39 3,29 3,12 3,12 2,67 1,72 1,96 31

32 Nuorten panostus kasvinviljelyyn suurempaa kautta linjan, erityisesti kalkituksen, maanparannusinvestointien ja sadon laadun suhteen Miten panostatte kasvinviljelyn kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa Ikä POHJOIS_POHJANMAA KAIKKI (n=290) < 40 v (n=71) v (n=151) v (n=35) >= 60 v (n=33) Rikkakasvien hallinta Sadon laadun parantaminen Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Suunnitelmallinen viljelykierto Kalkitus Maanparannusinvestoinnit Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) 3,97 3,65 3,61 3,48 3,40 3,37 3,30 3,25 2,70 1,96 1,83 32

33 Päätoimiset viljelijät panostavat muita enemmän kalkitukseen, sekä sadon laadun ja markkinatilanteiden seurantaan Miten panostatte kasvinviljelyn kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa POHJOIS_POHJANMAA Työssäkäynti tilan ulkopuolella KAIKKI (n=290) Kyllä satunnaisesti (n=20) Kyllä osa-aikaisesti (n=11) Kyllä täyspäiväisesti (n=23) Ei (n=236) Rikkakasvien hallinta Sadon laadun parantaminen Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Suunnitelmallinen viljelykierto Kalkitus Maanparannusinvestoinnit Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) 3,97 3,65 3,61 3,48 3,40 3,37 3,30 3,25 2,70 1,96 1,83 33

34 Koko maan tasolla yhteensä noin 61 % viljojen ja öljykasvien viljelijöistä tavoittelee satotasoon lähivuosina keskimäärin noin 400 kg/ha nousua KOKO MAA kg/ha Ilmoitettu tilan satotaso Tavoite lähivuosille Nostotavoite kg/ha Keskisato

35 Pohjois-Pohjanmaan viljelijöiden suurimmat satotason nostotavoitteet kauralla sekä syysvehnällä kg/ha 6000 POHJOIS_POHJANMAA Ilmoitettu tilan satotaso Tavoite lähivuosille 5000 Nostotavoite kg/ha Koko maan keskisato Ruis Syysvehnä Kevätvehnä Ohra Kaura Rypsi 35

36 Pohjois-Pohjanmaan viljaa ja öljykasveja viljelevien joukossa lähivuosina satotason nostoa tavoittelevien osuus on maan keskitasolla Lähivuosina vilja-tai öljykasvien satotasoa nostamaan pyrkivien viljelijöiden osuus niitä viljelevistä Koko maa ELY-keskus Uudenmaan Varsinais-Suomen Satakunnan Hämeen Pirkanmaan Kaakkois-Suomen Etelä-Savon Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Lapin Ahvenanmaan 44% 61% 58% 66% 64% 67% 55% 60% 52% 52% 62% 63% 62% 63% 59% 55% 50% 0% 15% 30% 45% 60% 75% 36

37 Koko maan tasoon verrattuna Pohjois-Pohjanmaalla on suhteellisesti enemmän satotason nostoa tavoittelevia vain kauran ja rukiin viljelijöiden osalta Satotasoa nostamaan pyrkivien viljelijöiden osuus kaikista ko. kasvia viljelevistä Kevätve hnä Ohra Kaura Rypsi Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa 53% 61% 53% 56% 60% 52% 63% 69% Syysveh nä Ruis Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Koko maa 64% 65% 68% 66% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 37

38 Kalkitus yleisin keino nostaa satotasoa, lajikevalinta ja lannoituksen parantaminen seuraavaksi suosituimmat Millä keinoin aiotte päästä satotavoitteeseenne? Kalkitsemalla 20 Lajikevalinnalla, uusia parempia lajikkeita viljelemällä 14 Lannoitusta tarkentamalla/tehostamalla/jakamalla 14 Maan kasvukunnon parantaminen/ravinnetaseiden 11 Viljelykiertoa parantamalla/kehittämällä 10 Lannoitus 10 Kasvinsuojelua tehostamalla/tarkentamalla 8 Viljelytekniikkaa kehittämällä 8 Muu 7 Vesitaloutta/ojitusta parantamalla 6 Maan rakenteen parantaminen 5 Tarkentamalla viljelytoimenpiteitä/tarkemmalla viljelyllä 4 Paremman sään avulla/ilmastonmuutoksen 4 Kylvösiemenen laatuun panostamalla (sertisiemenen 4 Tautiaineiden käyttöä lisäämällä 4 Lannoitusta lisäämällä (typen käytön lisäys, apulannan 3 Karjanlannan käyttöä tehostamalla/lisäämällä 3 Hyödyntämällä luomumenetelmiä (orgaanista 2 Rikkakasvien torjuntaa tehostamalla 2 Hivenlannoitus/hivenravinteiden saannin turvaaminen 1 Ei osaa sanoa/tuurilla 4 % satotasoon yli 150 kg/ha parannusta tavoittelevista

39 4 Maidontuotanto 39

40 Maidontuotannon kehitys Pohjois-Pohjanmaan maitotilojen määrä on vähentynyt 28 % ja maidontuotanto lisääntynyt 4 % vuodesta Samanaikaisesti tilakohtainen maitomäärä on 1,4- kertaistunut. Maitotiloja oli vuonna 2011 yhteensä kpl. Maitotilojen määrä on vähentynyt muuta maata hitaammin. Muusta maasta poiketen tuotanto alueella on lisääntynyt. Tilojen keskikoko on kasvanut muun maan tahtia hieman hitaammin, pienemmästä luopumistahdista johtuen. Pohjois- Pohjanmaa Maitotiloja kpl Meijerimaitomäärä milj. litraa Maitomäärä litraa/tila Ind. Ind. Ind KOKO MAA 2011: IND. 2005=100 IND= -maitotilat, kpl 65 -maitomäärä, milj. l 96 -maitomäärä litraa/tila 148

41 Maidontuotanto , milj. litraa

42 Maidontuotannon jatkuminen Pohjois-Pohjanmaalla muuta maata varmempaa %-tiloista 42

43 Varmimmin maidontuotantoa Pohjois-Pohjanmaalla jatkavat suuremmat maitotilat, pienimmiltä puuttuu tilanpidon jatkaja 43

44 Maidontuotannosta luopumisen jälkeen jatketaan kasvinviljelytilana, vain pieni osa (15 %) lopettaa kokonaan maataloustuotannon. Emolehmätuotanto kiinnostaa muuta maata useampaa maitotilaa 44

45 Pohjois-Pohjanmaalla suunnitteilla navettainvestointeja muun maan tahtiin 45

46 Navettainvestointeja suunnittelevat jo nyt keskimääräistä suuremmat maitotilat 46

47 Pohjois-Pohjanmaalle suunnitteilla 210:n navetan uusinvestoinnit lähivuosille, investoinnit muuta maata pienempiä INVESTOINTISUUNNITELMAT %-tiloista Investoivia tiloja yht., kpl -Uudet ja vanhojen laajennukset, kpl -Peruskorjaukset, kpl Pohjois- Pohjanmaa Koko maa INVESTOINNIN SUURUUS -Uudet ja vanhojen laajennukset, kpl -Peruskorjaukset, kpl LYPSYLEHMÄPAIKKOJEN LISÄYS -Uudet ja vanhojen laajennukset, kpl /tila kpl /tila kpl 46 87

48 Puolet Pohjois-Pohjanmaan uusinvestoinneista toteutumassa ennen vuotta 2014 ja puolet 2014 jälkeen INVESTOINTIAJANKOHTA/UUDET JA LAAJENNUKSET Pohjois- Koko maa Pohjanmaa % % INVESTOINTIAJANKOHTA/PERUSKORJAUKSET % %

49 Jalostussuunnitelmalla varaudutaan lehmämäärän kasvattamiseen, yleisimmin ostetaan vasikoita/hiehoja ja kasvatetaan omalla tilalla tai lisätään omasta karjasta %-tiloista 49

50 Muuta maata useampi Pohjois-Pohjanmaan maitotila aikoo lisätä lehmien määrää lähivuosina, lisäykset keskiarvoa pienempiä 50

51 Pohjois-Pohjanmaalla suunnitellaan laiteinvestointeja yhtä yleisesti kuin koko maassa keskimäärin 51

52 Pohjois-Pohjanmaan maitotiloista 15 %:lla on tarvetta hankkia lisää maitokiintiötä. Hankinnan syinä lehmämäärän ja tuotannon kasvu, investoinnit, kiintiön ylittyminen, pohjoinen tuki (%-tiloista) 52

53 Maidontuotanto tuottajien suunnitelmat Tuotantorakenne Keskilehmäluku (kpl/tila) kohoaa nykyisestä noin 29 lehmästä vuoteen 2016 mennessä 38 lehmään. Vuonna 2020 keskilehmäluku on 47 kpl/tila (+18 lehmää vuodesta 2012) Tilakoko kohoaa hieman koko maan tahtia hitaammin (koko maa kpl/tila) Kolmannes Pohjois-Pohjanmaan maidosta tuotetaan vuonna 2016 yli 70 lehmän tiloilla. Osuus on tällä hetkellä noin viidennes. Koko maassa ko. tilakoon osuus tuotannosta kohoaa nykyisestä 17 prosentista yli kolmannekseen (35 %) lähivuosina. Maidontuotanto Pohjois-Pohjanmaan maidontuotannon trendi vuoteen 2020 mennessä on kasvava tuottajien suunnitelmien toteutuessa. Vuoteen 2020 maitomäärä voi kasvaa yli 5 % nykytasosta. Koko maassa maitomäärien arvioidaan säilyvän vuoteen 2016 saakka lähes nykytasolla koko maan maitomäärä voisi kohota noin 4 %. Lypsylehmien tuotostason ennakoidaan kohoavan tuottajien suunnitelmien mukaan noin 0,5 %:n vuosivauhdilla.

54 MAIDONTUOTANTO, Pohjois-Pohjanmaa tuottajien suunnitelmien mukaan Maitotilat tiloja,kpl Keskilehmäluku lypsylehmiä, kpl/tila Lypsylehmien lukumäärä kpl Maidontuotanto meijeriin milj.litraa

55 MAIDONTUOTANTOENNUSTE, KOKO MAA - tuottajien suunnitelmien mukaan Maitotilat tiloja,kpl Keskilehmäluku lypsylehmiä, kpl/tila Lypsylehmien lukumäärä 1000 kpl

56 MAITOTILOJEN TUOTANTORAKENNE, Pohjois-Pohjanmaa tuottajien suunnitelmien mukaan 2016 tiloja, kpl lypsylehmiä, kpl/tila ennuste ennuste % tiloista % tuotannosta lypsylehmiä, kpl/tila: 70- kpl kpl kpl kpl alle 20 kpl KOKO MAA tiloja, kpl / ennuste / ennuste % tiloista % tuotannosta lypsylehmiä, kpl/tila lypsylehmiä, kpl/tila: 70- kpl kpl kpl kpl alle 20 kpl 56

57 Luomumaidontuotanto kiinnostaa joka kymmenettä Pohjois-Pohjanmaan maitotilaa KOKO MAA: tilaa (12 %) kiinnostuneita oli 5 % Jos puolet kiinnostuksesta toteutuisi, luomumaidon osuus voisi kohota lähivuosina 9 %:iin maidontuotannosta 57

58 5 Naudanlihantuotanto 58

59 Naudanlihantuotannon kehitys Pohjois-Pohjanmaa on keskeisimpiä naudanlihantuotantoalueita Suomessa. Alueella on 15 % koko maan lehmistä. Teurastuloilla on myös suurempi merkitys, sillä maitotilojen teuraskasvatus on yleisempää kuin maassa keskimäärin. Naudanlihasta noin 43 % tulee maitotiloilta, kun teuraslehmät lasketaan mukaan. Erikoistuneet nautatilat ovat kooltaan 1,3-1,4-kertaisia koko maan keskiarvoon verrattuna. Viime vuonna nautakarjataloutta harjoitti noin tilaa. Naudanlihantuotantoon erikoistuneita tiloja oli keskimäärin 330 kpl. Emolehmiä oli 125 erikoistuneella tilalla ja 72 maitotilalla. Tilojen määrä on laskenut hieman jyrkemmin kuin maassa keskimäärin, mutta tuotanto on pysynyt likimain ennallaan. Erikoistuneita nautatiloja, kpl Pohjois- Pohjanmaa Koko maa Naudanlihantuotanto milj.kg Pohjois- Pohjanmaa Koko maa ,3 84, ,4 82, ,6 83,0 Ind. Ind. Ind

60 Erikoistuneet nautatilat 2012 Emolehmätilat, kpl Muut erik. nautatilat EMOLEHMÄ Ikä, vuotta Peltoala, ha Emolehmiä, kpl/tila Emolehmiä lehmien kokonaismäärästä % MUU ERIK. NAUTA Ikä, vuotta Peltoala, ha Nuoren naudan vuosimyynti, kpl/tila keskimäärin MAITO Nuoren naudan vuosimyynti, kpl/tila keskimäärin Pääasiassa oma teuraskasvatus % tiloista Kaikki Pohjois - Pohjanmaa

61 Naudanlihantuotanto pysynyt pitkään ennallaan Milj. kg

62 Naudanlihantuotanto tuottajien suunnitelmat Tuotantorakenne Pohjois-Pohjanmaalla emolehmätilojen keskikoko (kpl/tila) kohoaa 40 emolehmästä vuoteen 2016 mennessä 52 emolehmään ja 58 emolehmään vuonna Rakenne painottuu suuriin yksiköihin, nykyään yli puolet ja vuonna 2016 jo 86 % emolehmistä on yli 50 emolehmän yksiköissä. Alueen emolehmämäärä on valtakunnan suurin, mutta maidontuotannon suuresta merkityksestä johtuen osuus tuotannosta on pienempi (14 %) kuin maassa keskimäärin (17 %). Muilta erikoistuneilta tiloilta tulee nautaa teuraaksi keskimäärin 85 kpl vuodessa. Keskikoko (kpl/tila) kohoaa vuoteen 2016 mennessä 105 nautaan ja 140 nautaan vuonna Keskikoko kasvaa pääosin pienten tilojen luopumisten myötä. Maitotiloista 20 % kasvattaa nuoret naudat teuraaksi pääasiassa omalla tilalla (16 % koko maa). Naudanlihantuotanto Emolehmien määrä kasvaa lähes neljänneksen ja korvaa lypsylehmien määrän aleneman. Lehmiä olisi vuonna 2016 yhteensä liki nykyinen määrä ( kpl ). Emolehmiin perustuvan tuotannon osuus nousisi 17 % alueen lehmien kokonaismäärästä. Kiloja kertyy enemmän, kun teuraspainot nousevat, osin emolehmäpohjaisen tuotannon kasvusta johtuen. Tuotanto nousisi 14,2 miljoonaan kiloon vuonna 2016 ja pysyisi sillä tasolla vuoteen 2020 tuottajien suunnitelmien toteutuessa. Koko maassa naudanlihantuotanto kasvaisi 83 miljoonasta kilosta miljoonaan kiloon (+3 %). Kasvua on tulossa myös Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon, vähennystä taas Kaakkois-Suomeen, Hämeeseen, Pirkanmaalle, Etelä-Savoon ja Etelä- Pohjanmaalle lehmämäärän mukaan.

63 Pohjois-Pohjanmaalla emolehmätilat jatkavat pitempään, muista erikoistuneista nautatiloista pienemmät lopettavat % tiloista ERIK. NAUTATILAT YHTEENSÄ Koko maa Pohjois-Pohjanmaa EMOLEHMÄTILAT Koko maa Pohjois-Pohjanmaa MUUT ERIK. NAUTATILAT Koko maa Pohjois-Pohjanmaa EMOLEHMIÄ/TILA alle 30 kpl 30 ja yli TEURASKASVATUS, KPL/TILA (ostovas.tilat) alle 60 kpl 60 ja yli jatkaa 2016 jatkaa

64 Emolehmätiloilla enemmän ja muilla erikoistuneilla tiloilla vähemmän investointihalukkuutta (5 seuraavaa vuotta) kuin maassa keskimäärin % ERIK. NAUTATILAT YHTEENSÄ Tekee investointeja, % Investoivia tiloja, kpl Koko maa % 750 Pohjois-Pohjanmaa % 66 EMOLEHMÄTILAT Koko maa % Pohjois-Pohjanmaa % MUUT ERIK. NAUTATILAT Koko maa % Pohjois-Pohjanmaa % uusi+laajennus peruskorjaus 64

65 Emolehmätilat (erikoistuneet) huomattavasti keskimääräistä suurempia Pohjois-Pohjanmaalla (tiloja, kpl) (keskim.) Emolehmiä, kpl/tila 50- kpl % tiloista % eläinmäärästä kpl kpl alle 10 kpl Koko maa (keskim.) Emolehmiä, kpl/tila kpl kpl kpl alle 10 kpl % tiloista % eläinmäärästä 65

66 Lihanautatilojen rakenne (ostovasikan kasvatus) Pohjois-Pohjanmaa keskikoko kasvaa pääosin pienten tilojen luopumisten takia (keskim.) Nuoren naudan myynti, kpl/tila/vuosi % tiloista % eläinmäärästä 300- kpl kpl kpl kpl kpl alle 20 kpl Koko maa (keskim.) Nuoren naudan myynti, kpl/tila/vuos 300- kpl kpl kpl kpl kpl alle 20 kpl % tiloista % eläinmäärästä 66

67 Emolehmämäärä voi kasvaa neljänneksen vuoteen 2016

68 Tilamäärä alenee, mutta tuotanto voi kasvaa tuottajien suunnitelmien perusteella

69 Naudanlihantuotantoennusteet koko maa Nautatilojen määrä kpl Lehmien lukumäärä 1000 kpl Naudanlihantuotanto milj.kg emolehmätilat ostovasikkatilat maitotilat emolehmiä lypsylehmiä

70 6 Sianlihantuotanto 70

71 Tuotanto on kasvanut voimakkaasti. Tilarakenne painottuu suurempiin yksiköihin: emakkotilojen keskikoko on viidenneksen ja lihasikaloiden 70 % valtakunnallista suurempi.

72 Sikatilat vähenevät, mutta tuotanto voi kasvaa tai pysyä ainakin nykytasolla riippuen investointien toteutumisesta

73 Kolme neljästä tilasta jatkaa vuoteen 2016 ja 60 % vuoteen 2020

74 Sianlihantuotantoennusteet Sikatilat Keskiemakkoluku tiloja, kpl emakkoja, kpl/tila Tuotannon muutos v:sta % - 4% + 2% + 3 % +1% Emakoiden lukumäärä 1000 kpl Sianlihantuotanto 202 milj.kg/vuosi *) **) ***) *) porsastuotos +2,5 kpl/emakko vuodesta 2012 **) porsastuotos +2,5 ja puolet investoinneista jää toteutumatta ***) porsastuotos vuoden 2012 tasolla 74

75 6 Kannattavuusnäkymät ja muu yritystoiminta maatiloilla 75

76 Pohjois-Pohjanmaalla maatalouden kannattavuus koetaan paremmaksi kuin koko maassa keskimäärin Maatalouden kannattavuus KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS: Kainuu (n=45) Pohjois-Savo (n=231) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Karjala (n=140) Varsinais-Suomi (n=773) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Satakunta (n=468) Lappi (n=106) Häme (n=220) Pohjanmaa (n=434) Pirkanmaa (n=537) Kaakkois-Suomi (n=431) Uusimaa (n=150) Keski-Suomi (n=160) 3,23 3,50 3,46 3,44 3,32 3,30 3,29 3,29 3,26 3,24 3,19 3,16 3,15 3,13 2,97 2,83 v lähivuosina 1,0 2,0 3,0 4,0 asteikko 1= erittäin heikko -- 6 = erittäin hyvä 76

77 Lypsykarjatiloilla paras kannattavuus, mutta näkymät ovat heikkenemässä; sikatiloilla odotetaan käännettä. Pohjois-Pohjanmaa Maatalouden kannattavuus v lähivuosina KAIKKI (n=290) 3,44 PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=117) Peruna* (n=47) Muu kasvi (n=51) Vilja (n=34) Muu nauta (n=41) Muu kotieläin (n=22) Sika (n=17) 3,94 3,73 3,56 3,27 2,79 2,49 2,38 1,0 2,0 3,0 4,0 asteikko 1= erittäin heikko -- 6 = erittäin hyvä * perunaa viljelevät tilat 77

78 Pohjois-Pohjanmaan lypsykarjatilat ennakoivat kannattavuuden pysyvän lähes ennallaan 78

79 Metsätaloudessa kannattavuus Pohjois-Pohjanmaalla maan keskiarvoa heikompi Metsätalouden kannattavuus KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS: Pohjois-Karjala (n=140) Etelä-Savo (n=424) Pirkanmaa (n=537) Keski-Suomi (n=160) Häme (n=220) Kainuu (n=45) Kaakkois-Suomi (n=431) Lappi (n=106) Pohjois-Savo (n=231) Satakunta (n=468) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Varsinais-Suomi (n=773) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Pohjanmaa (n=434) Uusimaa (n=150) 3,25 3,75 3,73 3,57 3,50 3,42 3,40 3,38 3,38 3,36 3,29 3,18 3,15 2,97 2,83 2,75 v lähivuosina 1,0 2,0 3,0 4,0 asteikko 1= erittäin heikko -- 6 = erittäin hyvä 79

80 Muussa yritystoiminnassa kannattavuustilanne koko maan toiseksi paras Pohjois-Pohjanmaalla Muun yritystoiminnan kannattavuus KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS: Etelä-Savo (n=217) Pohjois-Pohjanmaa (n=134) Pohjois-Karjala (n=75) Varsinais-Suomi (n=351) Häme (n=122) Satakunta (n=201) Pirkanmaa (n=258) Kainuu (n=18) Etelä-Pohjanmaa (n=139) Pohjanmaa (n=178) Kaakkois-Suomi (n=188) Keski-Suomi (n=79) Pohjois-Savo (n=109) Uusimaa (n=82) Lappi (n=43) 3,65 3,96 3,86 3,85 3,75 3,72 3,72 3,69 3,68 3,67 3,63 3,63 3,49 3,49 3,21 2,97 v lähivuosina 1,0 2,0 3,0 4,0 asteikko 1= erittäin heikko -- 6 = erittäin hyvä 80

81 Muussa yritystoiminnassa selvää kasvua näköpiirissä KAIKKI (n=4756) Lähivuosina Uusimaa (n=150) Varsinais-Suomi (n=773) Satakunta (n=468) Häme (n=220) Pirkanmaa (n=537) Kaakkois-Suomi (n=431) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Savo (n=231) Pohjois-Karjala (n=140) Keski-Suomi (n=160) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Pohjanmaa (n=434) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Kainuu (n=45) Lappi (n=106) ,0 20,0 40,0 60,0 0,0 20,0 40,0 60,0 81

82 Pohjois-Pohjanmaalla muuta yritystoimintaa harjoitetaan vähemmän kuin maassa keskimäärin KAIKKI (n=4756) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) HARJOITTAA MUUTA YRITYSTOIMINTAA ELY-KESKUS: Koneurakointi (esim. maatalous- ja metsäkoneurakointi, Polttopuun tai hakkeen valmistus myyntiin sekä muu Matkailu-, majoitus ja virkistyspalvelut Muiden omien jalostamattomien tai jatkojalostettujen Rakentaminen (tilan ulkopuolella) Puutavaran jatkojalostus (esim. sahaus, höyläys, Muut palvelut (mm. kiinteistö- ja siivousala, Elintarvikkeiden jatkojalostus (mm. meijerituotteet, liha, Hevostalouden palvelut (ratsastus, tallipaikat yms.) Käsitöiden valmistus myyntiin (mm. matot, ryijyt, Metallituotteiden valmistus (sis. alihankintatyön) ja muu Kuljetuspalvelut (esim. taksi, rekka, kuorma-auto) Turkistarhaus Hoito- ja hoivapalvelut Muu toiminta, mikä?

83 Muuta yritystoimintaa lihanauta- ja muun kasvintuotannon tiloilla Pohjois-Pohjanmaa 2011 KAIKKI (n=290) TUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) Muu kasvi (n=51) TILAKOKO: < 20 (n=47) (n=86) (n=105) 100- (n=51) IKÄ: < 40 v (n=71) v (n=151) v (n=35) >= 60 v (n=33) ,0 20,0 40,0 60,0 83

84 7 Maatilojen kehittämistarpeet - investointisuunnitelmat - kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät - työvoiman käyttö - koulutus 84

85 Investointisuunnitelmat ELY-keskuksittain Investoinnit seuraavan 5 vuoden aikana Vilja-/ rehu ym. tuotevarasto Viljan kuivuri Konehallit/-varastot Lämpökeskus KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS Uusimaa (n=150) Varsinais-Suomi (n=773) Satakunta (n=468) Häme (n=220) Pirkanmaa (n=537) Kaakkois-Suomi (n=431) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Savo (n=231) Pohjois-Karjala (n=140) Keski-Suomi (n=160) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Pohjanmaa (n=434) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Kainuu (n=45) Lappi (n=106) % kaikista 85

86 Investointisuunnitelmat koko Pohjois-Pohjanmaalla Investoinnit seuraavan 5 vuoden aikana Vilja-/ rehu ym. tuotevarasto Viljan kuivuri Konehallit/-varastot Lämpökeskus KAIKKI (n=290) PÄÄTUOTANTOSUUNTA Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) Peruna* (n=47) * perunaa viljelevät tilat % kaikista 86

87 Useat tekijät vähemmän rajoittavia kuin koko maassa keskimäärin, mutta jaksaminen on koetuksella Mitkä seuraavista asioista rajoittavat tilanne kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista (% kaikista)? KAIKKI (n=4756) Tilan peltoala Tuotannon kannattavuus Maatalouspolitiikan epävarmuus Oma jaksaminen Lisäpellon kustannus Oman työvoiman määrä Investoinnin riski ja kannattavuus Tuki-/lupahakuun liittyvä byrokratia Hintojen vaihtelu Tilan koneistus Ympäristölainsäädäntö Investointitukiin liittyvät vaatimukset Eläinten pidolle asetett. olosuhdevaat. Ammattitaitoisen työvoiman saatav. Rakentamiselle asetettavat vaatim. Oma osaaminen ja ammattitaito Kirjanpitovaatimukset Tilan lannanlevitysala Maitokiintiö / viitetukimäärä Lainarahoituksen saatavuus Markkinointi-/jalostuskanavan puute Rehujen saatavuus Muu, mikä? Ei mikään ELY-KESKUS: Pohjois-Pohjanmaa (n=290) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,

88 Rajoittavana tekijänä peltoala ja kannattavuus, kotieläintiloilla erityisesti jaksaminen Mitkä seuraavista asioista rajoittavat tilanne kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista (% kaikista) Pohjois-Pohjanmaa KAIKKI (n=290) Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Tilan peltoala Tuotannon kannattavuus Maatalouspolitiikan epävarmuus Oma jaksaminen Lisäpellon kustannus Oman työvoiman määrä Investoinnin riski ja kannattavuus Tuki-/lupahakuun liittyvä byrokratia Hintojen vaihtelu Tilan koneistus Ympäristölainsäädäntö Investointitukiin liittyvät vaatimukset Eläinten pidolle asetett. olosuhdevaat. Ammattitaitoisen työvoiman saatav. Rakentamiselle asetettavat vaatim. Oma osaaminen ja ammattitaito Kirjanpitovaatimukset Tilan lannanlevitysala Maitokiintiö / viitetukimäärä Lainarahoituksen saatavuus Markkinointi-/jalostuskanavan puute Rehujen saatavuus Muu, mikä? Ei mikään

89 Työvoimapalveluiden käyttö ELY-keskuksittain Urakointipalveluja Ostopalveluja (kirjanpito, neuvonta yms.) Tilapäistä palkkatyövoimaa Ei lisätyövoiman tarvetta Yhteistyö toisten viljelijöiden kanssa Lomittajatyövoimaa Vakituista palkkatyövoimaa KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS: Uusimaa (n=150) Varsinais-Suomi (n=773) Satakunta (n=468) Häme (n=220) Pirkanmaa (n=537) Kaakkois-Suomi (n=431) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Savo (n=231) Pohjois-Karjala (n=140) Keski-Suomi (n=160) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Pohjanmaa (n=434) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Kainuu (n=45) Lappi (n=106) % vastanneista 89

90 Työvoimapalveluiden käyttö Pohjois-Pohjanmaalla Työvoimapalveluiden käyttö Urakointipalveluja Yhteistyö toisten viljelijöiden kanssa Ostopalveluja (kirjanpito, neuvonta yms.) Lomittajatyövoimaa Tilapäistä palkkatyövoimaa Vakituista palkkatyövoimaa Ei lisätyövoiman tarvetta KAIKKI (n=290) PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) Muu kasvi (n=51) Peruna* (n=47) * perunaa viljelevät tilat % vastanneista 90

91 Työvoimapalveluiden muutossuunnat Pohjois-Pohjanmaalla Työvoimapalveluiden käytön muutossuunnat KAIKKI: (n=290) Kasvaa Ennallaan Vähenee Ei käytetä %, käyttää palveluita nykyisin tarve lähivuosina Urakointipalvelut Yhteistyö toisten viljelijöiden kanssa Ostopalvelut (kirjanpito, neuvonta yms.) Lomittajatyövoima Tilapäinen palkkatyövoima Vakituinen palkkatyövoima % vastanneista 91

92 Työvoimapalveluiden muutossuunnat Pohjois-Pohjanmaalla Työvoimapalveluiden käytön muutossuunnat PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=117) Kasvaa Ennallaan Vähenee Ei käytetä %, käyttää palveluita nykyisin tarve lähivuosina Urakointipalvelut Yhteistyö toisten viljelijöiden kanssa Ostopalvelut (kirjanpito, neuvonta yms.) Lomittajatyövoima Tilapäinen palkkatyövoima Vakituinen palkkatyövoima % vastanneista 92

93 Työvoimapalveluiden muutossuunnat Pohjois-Pohjanmaalla Työvoimapalveluiden käytön muutossuunnat PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Vilja (n=34) Kasvaa Ennallaan Vähenee Ei käytetä %, käyttää palveluita nykyisin tarve lähivuosina Urakointipalvelut Yhteistyö toisten viljelijöiden kanssa Ostopalvelut (kirjanpito, neuvonta yms.) Lomittajatyövoima Tilapäinen palkkatyövoima Vakituinen palkkatyövoima % vastanneista 93

94 Urakointipalveluiden muutossuunnat Pohjois-Pohjanmaalla Työvoimapalveluiden käyttö lähivuosina: Urakointipalvelut Kasvaa Ennallaan Vähenee Ei käytetä %, käyttää palveluita nykyisin tarve lähivuosina KAIKKI (n=290) PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) Muu kasvi (n=51) Peruna* (n=47) * perunaa viljelevät tilat % vastanneista 94

95 Koulutus ja neuvontatarpeet Aiempi koulutus/neuvonta KAIKKI (n=4756) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Koulutustarve lähitulevaisuudessa KAIKKI (n=4756) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Tukiin 47 Tukiin 26 Muuhun peltoviljelyyn 33 Talousasioihin 17 Talousasioihin 31 Atk-taitoihin 17 Atk-taitoihin 27 Energia-asioihin 16 Kotieläinten ruokintaan ja 25 Muuhun peltoviljelyyn 15 Johtamiseen ja 17 Riskien hallintaan 12 Markkinointiin 14 Työhyvinvointi 11 Työhyvinvointi 14 Markkinointiin 11 Säilörehutuotantoon 13 Johtamiseen ja 10 Riskien hallintaan 12 Kotieläinten ruokintaan ja 8 Energia-asioihin 11 Säilörehutuotantoon 5 Muuhun koulutukseen, 5 Muuhun koulutukseen, 3 Ei ole osallistunut 19 Ei ole osallistunut % kaikista % kaikista 95

96 Koulutus ja neuvontatarpeet lähitulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaa Koulutustarve lähitulevaisuudessa Päätuotantosuunta KAIKKI (n=290) Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) Tukiin Energia-asioihin Talousasioihin Muuhun peltoviljelyyn Riskien hallintaan Atk-taitoihin Työhyvinvointi Kotieläinten ruokintaan ja hoitoon Johtamiseen ja suunnitteluun Markkinointiin Säilörehutuotantoon Muuhun koulutukseen, mihin? Ei ole osallistunut % kaikista 96

97 8 Maatiloilla toteutetut toimenpiteet ja kiinnostus sekä luomutuotanto 97

98 Tilalla toteutetut ympäristölliset ja tuotannolliset toimenpiteet Mitä toimenpiteitä tilalla toteutettu KAIKKI (n=4756) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Enemmän kuin vähimm.määrä ymp.tuen. Korvattu fossiilisia polttoain. uusiutuvilla energialäht. Tehdään ravinnetaselaskelmia Laatujärjestelmä Eläinten terveydenhuoltosopimus Muita erityisympäristötukisopimuksia Ruokinnan tarkentaminen kasvuvaiheen mukaan Eläinten hyvinvointituki Eläinten olosuht. parant. liittyvät ei-tuotannolliset Lannan käsittely ravint. hyöd. parantamiseksi Taloudellisen tilanpidon kehittäminen Taloudellisten riskien hallinta Luomusopimus Vihreä sähkösopimus Ymp. tilaa parantavat ei-tuotan. invest. Riskienhallintasuunnitelmat Maatilojen energiaohjelma (energian säästö) Kotieläintuot. synt. lämmön tai kaasun talteenotto % kaikista 98

99 Tilalla toteutetut ympäristölliset ja tuotannolliset toimenpiteet Pohjois-Pohjanmaa Mitä toimenpiteitä tilalla toteutettu Päätuotantosuunta KAIKKI (n=290) Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) Enemmän kuin vähimm.määrä ymp.tuen. lisätoimenp. Tehdään ravinnetaselaskelmia Laatujärjestelmä Korvattu fossiilisia polttoain. uusiutuvilla energialäht. Eläinten terveydenhuoltosopimus Muita erityisympäristötukisopimuksia Ruokinnan tarkentaminen kasvuvaiheen mukaan Eläinten olosuht. parant. liittyvät ei-tuotannolliset Eläinten hyvinvointituki Lannan käsittely ravint. hyöd. parantamiseksi Taloudellisen tilanpidon kehittäminen Taloudellisten riskien hallinta Luomusopimus Vihreä sähkösopimus Ymp. tilaa parantavat ei-tuotan. invest. Maatilojen energiaohjelma (energian säästö) Riskienhallintasuunnitelmat Kotieläintuot. synt. lämmön tai kaasun talteenotto % kaikista 99

100 Kiinnostusta taloudellisen tilanpidon kehittämiseen ja ympäristötuen lisätoimenpiteisiin Mihin toimenpiteisiin on kiinnostusta KAIKKI (n=4756) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Taloudellisen tilanpidon kehittäminen Maatilojen energiaohjelma (energian säästö) Ymp. tilaa parantavat ei-tuotan. invest. Taloudellisten riskien hallinta Luomusopimus Korvattu fossiilisia polttoain. uusiutuvilla energialäht. Muita erityisympäristötukisopimuksia Lannan käsittely ravint. hyöd. parantamiseksi Vihreä sähkösopimus Enemmän kuin vähimm.määrä ymp.tuen. Kotieläintuot. synt. lämmön tai kaasun talteenotto Tehdään ravinnetaselaskelmia Eläinten hyvinvointituki Eläinten olosuht. parant. liittyvät ei-tuotannolliset Laatujärjestelmä Riskienhallintasuunnitelmat Ruokinnan tarkentaminen kasvuvaiheen mukaan Eläinten terveydenhuoltosopimus % kaikista 100

101 Kiinnostus ympäristöllisiin ja tuotannollisiin toimenpiteisiin Pohjois-Pohjanmaa Mihin toimenpiteisiin on kiinnostusta Päätuotantosuunta KAIKKI (n=290) Lypsykarja (n=117) Muu nauta (n=41) Sika (n=17) Muu kotieläin (n=22) Vilja (n=34) Taloudellisen tilanpidon kehittäminen Taloudellisten riskien hallinta Ymp. tilaa parantavat ei-tuotan. invest. Maatilojen energiaohjelma (energian säästö) Enemmän kuin vähimm.määrä ymp.tuen. lisätoimenp. Vihreä sähkösopimus Tehdään ravinnetaselaskelmia Muita erityisympäristötukisopimuksia Lannan käsittely ravint. hyöd. parantamiseksi Luomusopimus Kotieläintuot. synt. lämmön tai kaasun talteenotto Eläinten hyvinvointituki Eläinten olosuht. parant. liittyvät ei-tuotannolliset Korvattu fossiilisia polttoain. uusiutuvilla energialäht. Ruokinnan tarkentaminen kasvuvaiheen mukaan Riskienhallintasuunnitelmat Eläinten terveydenhuoltosopimus Laatujärjestelmä % kaikista 101

102 Luomutuotantoon suhteellisesti suurin kiinnostus lammas- ja emolehmätiloilla Luomutilat ja kiinnostus luomuun: KOKO MAA Ollut aiemmin luomussa Siirtymävaiheessa luomuun Luomussa tällä hetkellä Kiinnostunut siirtymään luomuun Lypsykarja (n=1125) Ostovasikkatilat (n=364) Emolehmätilat (n=368) Sika (n=455) 1 7 Kananmuna (n=142) Lammas (n=266) Vihannes (n=135) Marja (n=147) Vilja (n=1249) % kaikista 102

103 Kasvinviljelyn siirtäminen luomuun kiinnostaa kotieläintiloja sikatiloja lukuun ottamatta Kiinnostus siirtää kasvintuotanto luomuun: KOKO MAA Ollut aiemmin luomussa Siirtymävaiheessa luomuun KAIKKI (n=3266) TUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=474) Muu nauta (n=330) Sika (n=375) Lammas (n=104) Vilja (n=1249) Muu kasvi (n=544) TILAKOKO: < 20 (n=705) (n=1143) (n=958) 100- (n=457) IKÄ: < 40 v (n=653) v (n=1540) v (n=516) >= 60 v (n=547) SUURALUE: Etelä-Suomi (n=607) Lounais-Suomi (n=1433) Itä-Suomi (n=472) Pohjanmaa (n=536) Pohj.-Suomi (n=218) Luomussa tällä hetkellä Kiinnostunut siirtymään luomuun % kaikista

104 Pohjois-Pohjanmaalla kiinnostus luomuun on hieman laimeampaa kuin maassa keskimäärin Kiinnostus siirtää kasvintuotanto luomuun Ollut aiemmin luomussa Siirtymävaiheessa luomuun Luomussa tällä hetkellä Kiinnostunut siirtymään luomuun KAIKKI (n=3266) ELY-KESKUS: Uusimaa (n=121) Varsinais-Suomi (n=667) Satakunta (n=364) Häme (n=167) Pirkanmaa (n=387) Kaakkois-Suomi (n=319) Etelä-Savo (n=204) Pohjois-Savo (n=118) Pohjois-Karjala (n=75) Keski-Suomi (n=75) Etelä-Pohjanmaa (n=249) Pohjanmaa (n=287) Pohjois-Pohjanmaa (n=173) Kainuu (n=14) Lappi (n=31) % kaikista 104

105 Pohjois-Pohjanmaalla luomu kiinnostaa kotieläintiloilla Pohjois-Pohjanmaa Kiinnostus siirtää kasvintuotanto luomuun Ollut aiemmin luomussa Luomussa tällä hetkellä Siirtymävaiheessa luomuun Kiinnostunut siirtymään luomuun KAIKKI (n=173) PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=52) 3 24 Muu nauta (n=13) Sika (n=14) Muu kotieläin (n=6) (=lammastiloja) Vilja (n=34) Muu kasvi (n=49) Peruna* (n=47) % kaikista * perunaa viljelevät tilat 105

106 Kiinnostusta lähiruokatukun toimintaan Pohjois-Pohjanmaalla keskimääräin samaa tasoa kuin koko maassa Kiinnostus osallistumaan lähiruokatukun toimintaan KAIKKI (n=4756) ELY-KESKUS: Uusimaa (n=150) Varsinais-Suomi (n=773) Satakunta (n=468) Häme (n=220) Pirkanmaa (n=537) Kaakkois-Suomi (n=431) Etelä-Savo (n=424) Pohjois-Savo (n=231) Pohjois-Karjala (n=140) Keski-Suomi (n=160) Etelä-Pohjanmaa (n=321) Pohjanmaa (n=434) Pohjois-Pohjanmaa (n=290) Kainuu (n=45) Lappi (n=106) Erittäin kiinnostunut En kovin kiinnostunut Melko kiinnostunut En kiinnostunut lainkaan % jos harjoittaa muuta yritystoimintaa keskiarvo 2,04 2,05 2,06 1,99 1,97 2,08 1,85 2,18 2,08 2,09 2,43 1,95 2,02 2,08 2,26 1,58 106

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maatilojen 1. kevään 2012 tuotanto- ja investointi- sekä sukupolvenvaihdossuunnitelmia 2. laatia kyselyn pohjalta

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2020 Etelä-Savossa

Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2020 Etelä-Savossa Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2020 Etelä-Savossa Etelä-Savon Ely-keskus 29.8.2014 Eeva Heikkilä Anne Kallinen Reijo Pirttijärvi Sisältö YHTEENVETO 1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 10 2 Tilanpidon

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Maitotilojen näkymät 2020 Etelä-Savossa

Maitotilojen näkymät 2020 Etelä-Savossa Maitotilojen näkymät 2020 Etelä-Savossa Etelä-Savon ELY-keskus 1.7.2015 Eeva Heikkilä Sisältö YHTEENVETO 1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 2 Maidontuotannon toimenpiteet 2015-16 9 3 Kannattavuusnäkymät

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työhyvinvointi -työpaja Tampere 6.2.2013. Johtaja Liisa Hakala STM/Työsuojeluosasto

Maatalousyrittäjien työhyvinvointi -työpaja Tampere 6.2.2013. Johtaja Liisa Hakala STM/Työsuojeluosasto Maatalousyrittäjien työhyvinvointi -työpaja Tampere 6.2.2013 Johtaja Liisa Hakala STM/Työsuojeluosasto Maatilojen lukumäärä ja keskimääräinen peltoala vuosina 1995-2011 Lähde: MMM:n Tietopalvelukeskus,

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Lammastalouden kehitysnäkymät 2020

Lammastalouden kehitysnäkymät 2020 Lammastalouden kehitysnäkymät 2020 11.7.2014 Eeva Heikkilä SISÄLTÖ YHTEENVETO 1 Tutkimuksen tavoite ja toteutus 4 2 Kannattavuusnäkymät 9 3 Tuotantorakennusinvestoinnit 15 4 Lammastalouden jatkaminen 22

Lisätiedot

Lammastalouden kehitysnäkymät 2020

Lammastalouden kehitysnäkymät 2020 Lammastalouden kehitysnäkymät 2020 18.6.2012 Eeva Heikkilä Job 221100079 Sisältö 1 Tutkimuksen tavoite ja toteutus 5 2 Kannattavuusodotukset 10 3 Tuotantorakennusinvestoinnit Investointitukien merkitys

Lisätiedot

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.213 KARELIA-AMK Joensuu Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.11.213 1 Joensuu ELY-keskus: Pohjois-Karjala Joensuu Tiloja

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitokatsaus 2013 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitosuomi 2012 Liikevaihto milj. 142 Maidontuottajia 1400 Maidon vastaanotto milj. ltr 298 Henkilöstö 19 Maidonkuljettajat 70 Maitoautoyhdistelmiä 15 Perustettu

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2012. 6.3.2012 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. petri.pethman@tnsglobal.com. SFS-ISO 20252 -sertifioitu

Kylvöalaennuste 2012. 6.3.2012 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. petri.pethman@tnsglobal.com. SFS-ISO 20252 -sertifioitu SFS-ISO 20252 -sertifioitu Kylvöalaennuste 2012 6..2012 Petri Pethman petri.pethman@tnsglobal.com Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät Itä-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maatilojen kehitysnäkymät Itä-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilojen kehitysnäkymät Itä-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 20 % maan tulovirroista Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 19 % maan myyntituloista Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2025 Etelä-Savossa. Pirttijärvi, Reijo

Maatilojen kehitysnäkymät 2025 Etelä-Savossa. Pirttijärvi, Reijo Maatilojen kehitysnäkymät 2025 Etelä-Savossa Pirttijärvi, Reijo 10.9.2018 221100555 Sisällys 1 Miten tähän on tultu? 4 2 Miten tästä eteenpäin? 14 3 Toimintaedellytykset 29 4 Maidontuotanto 35 5 Naudanlihantuotanto

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2022

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2022 Luomutuotannon kehitysnäkymät 2022 12.8.2016 Sisältö 1 Tutkimuksen tavoite ja toteutus 4 2 Luomutuotannon kehitys vuoteen 2016 8 3 Kannattavuusnäkymät, yrittäjäominaisuudet 12 4 Kehittämisen esteet Kiinnostus

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( ) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2025

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2025 Luomutuotannon kehitysnäkymät 2025 MMM Saarnivaara Pasi, Kallinen Anne, Pirttijärvi Reijo 29.6.2018 Kantar TNS Agri Oy Sisältö 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja toteutus 5 3 Luomutuotannon kehitys

Lisätiedot

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus Asiana Pihvi seminaari 11.10.2012 Tampere Johan Åberg/MTK 12.10.2012 Maatalouspolitiikan muutosvoimat CAP 2020 uudistus Maaseudun kehittämisohjelma Kansallisten tukien

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2011. Vilja-alan yhteistyöryhmä 2.3.2011. Petri Pethman Työnro. 79234. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2011. Vilja-alan yhteistyöryhmä 2.3.2011. Petri Pethman Työnro. 79234. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2011 Vilja-alan yhteistyöryhmä 2.3.2011 Petri Pethman Työnro. 79234 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020 Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020 2.6.202 Anne Kallinen Arvi Heikkilä Eeva Heikkilä Petri Pethman Reijo Pirttijärvi Job 2200079 Sisältö Tutkimuksen tavoite ja toteutus 6 2 Luomutuotanto vuonna 20 3 Kannattavuus

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020 Luomutuotannon kehitysnäkymät 2020 29.8.2014 Eeva Heikkilä Anne Kallinen Sisältö 1 Tutkimuksen tavoite ja toteutus 4 2 Luomutuotannon kehitys vuoteen 2014 8 3 Kannattavuusnäkymät, yrittäjäominaisuudet

Lisätiedot

Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi

Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi Excelissä toimivalla tilastosovelluksella Pirttijärvi, Reijo 2019 Kaikki alkaa tilastosta Perinteinen taulukko ja ehkäpä vielä kuva Tilastojen lähde: Ruokavirasto;

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja ProAgria Etelä-Savo vuosikokous 26.4.2018 Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja Maija Puurunen

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Anne Kallinen Reijo Pirttijärvi Pasi Saarnivaara Eeva Heikkilä Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2022 4500 maatilan tulevaisuudensuunnitelmat Viesti suoraan maatalousyrittäjiltä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa 2022

Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa 2022 Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa 0 Reijo Pirttijärvi Anne Kallinen Eeva Heikkilä..0 Contents Tilalukumäärän kehitys Kasvinviljelyyn panostaminen Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Kannattavuus,

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin

Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin MMM Saarnivaara, Pasi, Kallinen Anne, Pirttijärvi Reijo 29.6.2018 Kantar TNS Agri Oy Sisältö 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja toteutus 6 3 Myyntikanavat

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Maatalouden rakennetuet 2014-2020

Maatalouden rakennetuet 2014-2020 Maatalouden rakennetuet 2014-2020 Tilanpidon aloittaminen Maatalouden investointituki Esko Juvonen MMM 25.1.2013 Lähde: Pyykkönen ym. 2013 Maidon yksikkökustannus ( /kg) ja tilakokoluokittain 2010 (alustavat

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS Petri Pethman 8.11.2016 221100472 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=552 Kokonaisvastaajanäyte 2 135 vastaajaa Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde:

Lisätiedot

VYR kylvöalaennuste 2016

VYR kylvöalaennuste 2016 Petri Pethman.3.16 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttavat kylvöpäätöksiinne kasvukauden 16 osalta? Ei lainkaan Erittäin paljon 1 2 3 4 5 Viljelykierto 3,32 Peltolohkojen

Lisätiedot

KYLVÖAIKOMUKSET 18.2.2008. - Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

KYLVÖAIKOMUKSET 18.2.2008. - Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu KYLVÖAIKOMUKSET 18.2.2008 - Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tutkija: Petri Pethman Työnro: 74509 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Itätuulenkuja 10, 02100 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT. Luomu50 - mitä tarkoittaisi, jos 50 % viljelyalasta siirtyisi luomuun Toimittajatilaisuus, Säätytalo 30.01.2012 Kauko Koikkalainen, MTT kauko.koikkalainen@mtt.fi 27.1.2012 Taustaa selvitykselle MMM:n tilaama

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuudennäkymät. Kuusamo 6.11.2014 Juha Lappalainen

Maatalouden tulevaisuudennäkymät. Kuusamo 6.11.2014 Juha Lappalainen Maatalouden tulevaisuudennäkymät Kuusamo 6.11.2014 Juha Lappalainen 8000,0 7000,0 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 Maatilojen tulovirrat, milj. KOKO MAA 6668,2 6597,7 6340,8 6435,6 5785,9

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa -viljelijäkysely

Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa -viljelijäkysely SUOMEN GALLUP ELINTARVIKETIETO OY Miestentie 9 C, 00 Espoo Helmi-maaliskuu 07 Työ 000 LOMAKE nettiin tutustuttavaksi EI PALAUTETA Maatilojen kehitysnäkymät Keski-Suomessa -viljelijäkysely VASTATKAA KYSYMYKSIIN

Lisätiedot

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Viljelijän tulevaisuudennäkymät Jari Kajan

Viljelijän tulevaisuudennäkymät Jari Kajan Viljelijän tulevaisuudennäkymät 24.2.2015 Jari Kajan Viljelijän arki ympäristöasioissa Tuotannon kannattavuus Sopimus käytännöt ja erilaiset sitoumukset Toimintaympäristön muutos Ympäristölupa, kokonaisuus

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Luomulla lisäarvoa ja euroja Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Suomi: Luomun nykytila Pellon osuus (luomu+sv) 7,5 % (3,7-22,2%) Tiloista 6,2 %, keskikoko 43,1 ha 520 tilaa luomueläinvalvonnassa

Lisätiedot

Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo

Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo 29.11.17 Keitä vastaajat olivat n 417 kpl % Viljelijä 361 87 Eu-avustaja ja viljelijä 15 4 EU-avustaja/asiantuntija/kunnan

Lisätiedot

MAATILOJEN LUKUMÄÄRÄN KEHITYS TUOTANTOSUUNNITTAIN / 1995 2000 2005 2008 Ennuste 2020 Muutos 1995-2008

MAATILOJEN LUKUMÄÄRÄN KEHITYS TUOTANTOSUUNNITTAIN / 1995 2000 2005 2008 Ennuste 2020 Muutos 1995-2008 KATSAUS INVESTOINTITUETTUUN NAVETTARAKENTAMISEEN Valion navettaseminaari..04. Rantasipi Airport Congress Center Yliarkkitehti RAIJA SEPPÄNEN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ruokaosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Luomumarkkinoiden tulevaisuudennäkymät Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomumarkkinoiden tulevaisuudennäkymät Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomumarkkinoiden tulevaisuudennäkymät 28.11.2016 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy SISÄLTÖ Luomun kysyntänäkymät - Pro Luomu Luomutuotannon näkymät Mitkä ovat kannattavuusnäkymät? Millainen

Lisätiedot

Luomun kasvuskenaariot

Luomun kasvuskenaariot Luomun kasvuskenaariot Luomuforum 13.3.2019 Ahlman, Tampere Anu Koivisto ja Kauko Koikkalainen Luomun kasvuskenaariot Tavoitteena luomun tuplaus neljässä vuodessa 1. Pinta-alan kaksinkertaistaminen 2.

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila 1 Teppo Tutkija 4.4.2016 Osana hanketta Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto Luomupuutarha

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Ympäristö käytännön viljelyssä - viljelijän puheenvuoro. Peppi ja Marko Laine Mikkola, Salo Kohti vihreämpää tukipolitiikkaa seminaari 9.11.

Ympäristö käytännön viljelyssä - viljelijän puheenvuoro. Peppi ja Marko Laine Mikkola, Salo Kohti vihreämpää tukipolitiikkaa seminaari 9.11. Ympäristö käytännön viljelyssä - viljelijän puheenvuoro Peppi ja Marko Laine Mikkola, Salo Kohti vihreämpää tukipolitiikkaa seminaari 9.11.2012 Perheviljelmä Varsinais-Suomessa, rantaradan varrella, n.

Lisätiedot

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT 23.4.2012 www.mt t.f i MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki puh. 020 772 004 s-posti:

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Satokysely 2015. Petri Pethman 18.11.2015. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Satokysely 2015. Petri Pethman 18.11.2015. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS Satokysely 0 Petri Pethman..0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satokysely 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte vastaajaa vastausprosentti oli yli 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna 2013. Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus

Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna 2013. Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna 2013 Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus 6.6.2013 Mikä nuorisotakuu? Nuorisotakuulla tarkoitetaan: Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle

Lisätiedot