KYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Transkriptio

1 KYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tutkija: Petri Pethman Työnro: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, Itätuulenkuja 10, Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.

2 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 3 Tulokset 4 Grafiikka 10

3 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET Johdanto Tässä raportissa ennustetaan viljojen ja öljykasvien kylvöpinta-aloja Suomen eri alueilla keväällä Ennusteen aineistona on käytetty tehtyä informoitua puhelinkyselyä, jossa haastateltiin yhteensä 501 viljelijää. Kylvöpintaalaennuste kuvaa näin ollen kyselyajankohtana, alkuvuodesta 2008, vallinneita kylvöaikomuksia. Tuloksia tulkittaessa ja verrattaessa niitä myöhemmin toteutuneisiin kylvöaloihin on otettava huomioon kylvösuunnitelmien muutokset helmikuun ja kylvöajankohdan välissä. Kyselyaineiston perusteella on määritelty muutosprosentti suhteessa vuoden 2007 kylvöalaan. Muutosprosentin avulla on laskettu hehtaarimääräiset pintaalaennusteet vuodelle Vuoden 2007 pinta-aloina on käytetty TIKE:n joulukuussa 2007 julkaisemia tilastoja. Aineisto on painotettu käyttäen suuralueilla (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjanmaa, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi) vallitsevaa viljelyrakennetta. Muina painotusperusteina on käytetty tilakoon ja tuotantosuuntien mukaista tilarakennetta. Ahvenanmaalla ei ole tehty haastatteluja, joten ennusteessa on oletettu Ahvenanmaan kylvöalojen pysyvän ennallaan. Oheisessa taulukossa nähdään vastaajanäytteen rakenne alueittain. Taulukko. Vastaajanäytteen rakenne alueittain. KOKO Etelä- Lounais- Pohjan- Itä- Pohjois- MAA Suomi Suomi maa Suomi Suomi Haastatteluja, kpl Painotettu N

4 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET Tulokset Alla olevassa taulukossa on koottuna kasvien toteutuneet pinta-alat vuosilta 2006 ja 2007 sekä pinta-alaennuste vuodelle 2008 ja muutos viime vuoteen. Taulukko. Elintarviketiedon kylvöpinta-alaennuste kasveittain vuodelle 2008(1000 ha) Kasvi e Muutos 07/08 % RUIS 21,9 32,0 29-9,4 % SYYSVEHNÄ 20,3 36, ,0 % KEVÄTVEHNÄ 172,1 167, ,0 % OHRA 564,4 550,1 585,9 6,5 % KAURA 353,6 361,3 383,2 6,1 % RYPSI JA RAPSI 107,9 90,2 75,8-16,0 % Ruisala pienenee hieman viime vuodesta. TIKE: n syksyllä tekemän kyselyn mukaan syksyllä kylvetty ruisala on vähentynyt. Rukiin ja syysvehnän kylvöaikana eivät sääolosuhteet suosineet ja edellisvuoden aloista jäätiin noin kolmannes. Syksyn ja talven olosuhteiden vaikutus rukiin oraisiin jää nähtäväksi, joten syysrukiin lopullinen ala saattaa jäädä kylvöalaa pienemmäksi. Kevätrukiin kylvöala on arvioitu mukaan kokonaisalaan, joten ruisala on ennusteessa hieman syysrukiin kylvöalaa suurempi. Kevätvehnäala kasvaa aikomusten mukaan jopa 12 % noin 188 tuhanteen hehtaariin. Syysvehnän kylvöala jäi viime vuonna pieneksi ja tämä kasvatta osaltaan kevätvehnäalaa. Leipävehnän hyvä hintataso lupaa parempaa kannattavuuta viljelyyn tänäkin vuonna, ja alaa saattaa siirtyä osin viime vuonna heikosti onnistuneilta öljykasveilta. Etelä-Suomen alueella kevätvehnäala kasvaa aikomusten mukaan vuoden 2007 tasostaa vain hieman. Muualla maassa vehnäalan kasvu on suhteessa suurempaa. Kokonaisvehnäala kasvaa, kevätvehnäalan kasvun vuoksi kokonaisvehnäala on lisääntymässä 5,9 % viime vuodesta. Aikomusten mukaan kasvu tulee olemaan suurmpaa Lounais-Suomessa kuin Etelä-Suomen allueella. Ruisalan tapaan myös syysvehnäalaa joudutaan varmasti keväällä jonkin verran kylvämään uudestaan muille kasveille. Huonosti talvehtineiden syysvehnälohkojen mahdolliset uudelleenkylvöt eivät todennäköisesti vähennä vehnän kokonaisalaa kovin paljon, koska rikotuille syysvehnämaille kylvetään usein kevätvehnää.

5 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET Ohra-ala kasvaa aikomusten mukaan viime vuoteen verrattuna 6,6 %, eli noin hehtaaria. Kokonaisuudessaan alaksi muodostuu ennusteen mukaan noin 585,9 tuhatta hehtaaria. Mallasohran viljelyaikomukset ovat nousseet merkittävästi. Viime syksyn aikana reilusti noussut hinta kannustaa viljelijöitä mallasohran tuotantoon. Mallasohra-ala kasvaa aikomusten mukaan lähes neljänneksellä 159,7 tuhanteen hehtaariin. Erityisesti Etelä-Suomen alueella mallasohra-alan kasvu on huomattavaa Rehuohra-ala puolestaan lisääntyisi vain hieman (1,4 %). Ennusteen mukaan ohran kokonaispinta-ala kasvaa Lounais-Suomessa suhteessa vähemmän kuin muualla maassa. Kaura-ala kasvaa aikomusten perusteella noin 6 % eli yli ha. Kevään 2008 kylvöala olisi tällöin 383,8 tuhatta hehtaaria. Kesantovelvoitteen poistuessa viljaalaa on mahdollista kasvattaa ja kaura on viljelyyn tuleville kesantopelloille usein paras tai ainoa vaihtoehto. Rypsin ja Rapsin kylvöala vähenee helmikuun kylvöaikomusten mukaan jopa 16 %, jolloin verrattaessa viimevuotiseen kylvöalaan päädyttäisiin 75,8 tuhanteen hehtaariin tänä vuonna. Näin ollen palattaisiin takaisin sille tasolle, missä rypsi- ja rapsiala oli ennen vuoden 2006 ennätyssuurta kylvöalaa. Surin pudotus viljelyalassa on tulossa Etelä- ja Lounais-Suomeen, mutta myös Pohjanmaalla öljykasviala näyttäisi laskevan jonkin verran. Viime vuoden eteläisen Suomen laajojen kirppatuhojen aiheuttamat vaikeudet sekä viljojen hinnannousu ovat ilmeisesti laskeneet kiinnnostusta öljykasvien viljelyyn. Mallasohra ja leipävehnä ovat nyt kasvinviljelytiloille aiempaa kiinnostavampia vaihtoehtoja öljykasvien rinnalla. Kesantoala Kesannon ja hoidetun viljelemättömän pellon pinta-ala oli viime vuonna noin 231 tuhatta hehtaaria. Kyselyn mukaan kesantoala on vähenemässä vuonna 2008 kesantovelvoitteen poistuessa noin 23 % ja olisi noin 178 tuhatta hehtaaria, suuri osa kesantoalasta on aikomusten mukaan siirtymässä viljantuotantoon. Usein kasvukunnoltaan heikommille, pidempään viljelemättä olleille kesantopelloille viljaa kylvettäessä todennäköisin valinta on kaura.

6 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET Pinta-alamuutosten vaikutus tuotantomääriin Oheisessa taulukossa on laskettu ennusteen mukaisten pinta-alamuutoksen vaikutus satoon, jos hehtaarisadosta tulee kymmenen tai viiden vuoden keskiarvon tasoinen. Viime vuoden keskimääräistä paremmista satotasoista johtuen muutokset kokonaistuotannossa olisivat keskiarvosadoilla väheneviä viljelyalojen kasvusta huolimatta. Ainoastaan ohran tuotanto kasvaisi viiden viime vuoden keskimääräisellä satotasolla. Yli/alijäämäarvio perustuu vuoden 2006 tilastoituun kotimaan käyttömäärään. Taulukko. Pinta-alamuutosten vaikutus tuotantoon 10 vuoden keskisadolla. KAURA OHRA VEHNÄ RUIS RYPSI JA RAPSI Kylvöpinta-ala 2008e, 1000 ha 383,2 585, ,5 Keskisato, 1000 kg/ha 3,07 3,25 3,57 2,26 1,42 Tuotanto 2008e, milj. kg 1 176, ,4 766,9 65,5 111,5 Tuotanto 2007, milj. kg 1 222, ,4 796,8 86,7 113,6 Tuotannon muutosarvio -45,58-81,98-29,89-21,16-2,13 Kotimainen käyttö , ,40 715,2 92,3 280,1 Yli-/alijäämäarvio 08/09 530,7 358,0 51,7-26,8-168,6 Taulukko. Pinta-alamuutosten vaikutus tuotantoon 5 vuoden keskisadolla. KAURA OHRA VEHNÄ RUIS RYPSI JA RAPSI Kylvöpinta-ala 2008e, 1000 ha 383,2 585, ,5 Keskisato, 1000 kg/ha 3,14 3,44 3,65 2,41 1,28 Tuotanto 2008e, milj. kg 1 201, ,7 784,5 70,0 100,4 Tuotanto 2007, milj. kg 1 222, ,4 796,8 86,7 113,6 Tuotannon muutosarvio -20,28 32,27-12,27-16,69-13,16 Kotimainen käyttö , ,40 715,2 92,3 280,1 Yli-/alijäämäarvio 08/09 556,0 472,3 69,3-22,3-179,7

7 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET Tärkeimmät kylvöpäätöksiin vaikuttavat tekijät Kyselyssä tiedusteltiin myös viljelijöiden kylvöpäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Viljelijöitä pyydettiin mainitsemaan kolme kylvöpäätöksiin eniten vaikuttavaa tekijää. Viljelykierron mainitsi vaikuttavaksi tekijäksi yli kaksi viidesosaa (42 %) vastaajista. Vähiten vaikuttava tekijä listassa oli jäljellä olevat varastot. Alla olevassa taulukossa on esitetty tulokset myös tuotantosuunnann mukaan jaoteltuna. Kotieläintiloilla, erityisesti nautakarjatiloilla eläiniten rehuntarve vaikuttaa eniten kylvöpäätöksiin. Viljanviljelyn tilansa päätuotantosuunnaksi ilmoittavilla merkittävin kylvöpäätöksiin vaikuttava tekijä on ajankohdan viljamarkkinanäkymät. Viljelykierto ja edellisvuoden viljamarkkinat ovat viljatiloilla kaksi seuraavaksi useimmin mainittua vaikuttavaa tekijää. Aiempien vuosien tutkimuksissa viljamarkkinoiden tilanne kylvöpäätöksiin vaikuttavana tekijänä ei ole ollut näin merkittävä. Taulukko. Tärkeimmät kylvöpäätöksiin vaikuttavat tekijät. HAVAINTOJA N= Kaikki Tuotantosuunta Nautakarjatalous Muu kotieläin Viljanviljely Muu kasvintuotanto Viljelykierto 42% 46% 35% 44% 33% Eläinten rehuntarpeet 37% 92% 82% 5% 12% Ajankohdan viljamarkkinanäkymät 28% 7% 7% 47% 27% Perinteet, tavat, tottumukset 23% 8% 2% 26% 46% Edellisvuoden viljamarkkinat 17% 3% 2% 30% 12% Maan rakenne 14% 9% 17% 17% 17% Tukipolitiikka 14% 6% 25% 18% 15% Edellisvuoden sato 12% 12% 2% 15% 4% Viljelytekniikka 11% 7% 6% 13% 23% Muu 10% 4% 9% 12% 13% Jäljellä olevat varastot 5% 9% 4% 3% 7%

8 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET Pinta-alaennusteen toteutuminen aiempina vuosina Alla olevassa taulukossa on koottuna kasvien toteutuneet pinta-alat vuosilta 2006 ja 2007 sekä Elintarviketiedon alkuvuoden ennusteet. Erotuksella kuvataan ennusteen toteutumista. Viljelyalaltaan suurimpien kasvien, kauran ja ohran ennusteet ovat aiemmin toteutuneet muita paremmin. Muiden kasvien alan ennustaminen on ollut vaikeampaa syysviljojen talvehtimisen vaikuttaessa yleensä myös kylvettävään kevätvehnän ja öljykasvien alaan. Taulukko. Elintarviketiedon kylvöpinta-alaennusteen toteutuminen 2006 ja 2007 Kasvi 2006e 2006 toteutunut erotus % 2007e 2007 toteutunut erotus % RUIS 17,3 21,9 26,6 % 33,0 32,0-3,0 % SYYSVEHNÄ 21,4 20,3-5,1 % 34,0 36,0 5,9 % KEVÄTVEHNÄ 194,5 172,1-11,5 % 161,8 167,9 3,8 % OHRA 580,8 564,4-2,8 % 557,9 550,1-1,4 % KAURA 357,2 353,6-1,0 % 373,2 361,5-3,1 % RYPSI JA RAPSI 92,4 107,9 16,8 % 97,3 90,2-7,3 %

9 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET Sopimustuotanto Kyselyssä tiedusteltiin myös toteutunutta sopimustuotantoa 2007 ja viljelijöiden aikomuksia sopimustuotannon toteuttamisesta vuonna Kyselyn mukaan 25 % viljelijöistä oli viime vuonna ollut sopimustuotantoa jostakin vilja- tai öljykasvista. Aikomusten mukaan sopimusviljelijöiden määrä tulee olemaan samalla tasolla myös vuonna Sopimusviljely lisääntyy hieman mallasohran sekä kauran osalta ja vähenee öljykasvien kohdalla. Lisäksi tiedusteltiin aikovatko viljelijät sitoa vuoden 2008 viljasatoa kiinteähintaisiin sopimuksiin jo ennen sadonkorjuuta. Vain 2 % kaikista vastaajista aikoo sitoa tulevan sadon tai osan siitä jo ennen sadonkorjuuta kiinteähintaiseen sopimukseen. Yhdeksän kymmenestä viljelijästä ei aio tehdä kiinteähintaisia sopimuksia ennen sadonkorjuuta. Viljatiloista hieman yli 3 % aikoo tehdä kiinteähintaisen sopimuksen ennen sadonkorjuuta. Käytettävän kylvösiemenen laatu Sertifioidun kylvösiemenen käyttöaikomukset ovat hieman kokreammalla tasolla kuin viime vuonna vastaavassa kyselyssä. Erityisesti mallasohran ja vehnän kylvöillä aiotaan käyttää nyt viimevuotista enemmän sertifioitua siementä. Ei-sertifioitua siementä käytettäessä tehdään eniten kunnostustoimenpiteitä leipävehnän sekä mallasohran siemenelle ja vähiten kauran siemenelle. Varastotilanne ja varaston käyttö Viljelijöiltä tiedusteltiin tilalla olevien viljavarastojen suuruutta ja varaston käyttöä. Kyselyn mukaan vehnää olisi tiloilla varastossa vielä noin 300 miljoonaa kiloa, ohraa noin 840 miljoonaa kiloa ja kauraa 680 miljoonaa kiloa. Varastossa olevan kauran ja ohran osalta suurin osa on menossa tilojen omaan käyttöön. Kauppaan tai teollisuuteen aikoo kauraa myydä 39 % ja ohraa 43 % niistä tiloista joilla varastoja on. Sen sijaan vehnä- (73 %), öljykasvi- (95 %) ja ruisvarastojaan (68 %) aikoo myydä kauppaan tai teollisuuteen suurin osa vastanneista.

10 Kylvöpinta-alaennuste FINGRAIN VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄ Tutkimuksessa käytetty aluejako Työvoima- ja elinkeinokeskukset 1 Uudenmaan 2 Varsinais-Suomen 3 Satakunnan 4 Hämeen 5 Pirkanmaan 6 Kaakkois-Suomen 7 Etelä-Savon 8 Pohjois-Savon 9 Pohjois-Karjalan 10 Keski-Suomen 11 Etelä-Pohjanmaan 12 Pohjanmaan 13 Pohjois-Pohjanmaan 14 Kainuun 15 Lapin Pohjanmaa Pohjois-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

11 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET

12 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET

13 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET

14 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET

15 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET

16 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET

17 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET

18 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET

19 Suomen Gallup KYLVÖAIKOMUKSET