Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Transkriptio

1 Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1

2 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte vastaajaa vastausprosentti oli noin 46 Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde: ETT DataLaari- nimistö Tiedonkeräys Kenttätyö Tiedonkeräysmenetelmänä yhdistetty puhelin- ja internetkysely, vastaajille lähetettiin sähköpostitse tai kirjeitse kutsu sekä kysymyslomake Tiedonkeräys ja -käsittely toteutettiin SFS-ISO standardia noudattaen 2

3 Tutkimuksessa käytetty aluejako Työvoima- ja elinkeinokeskukset 1 Uudenmaan 2 Varsinais-Suomen 3 Satakunnan 4 Hämeen 5 Pirkanmaan 6 Kaakkois-Suomen 7 Etelä-Savon 8 Pohjois-Savon 9 Pohjois-Karjalan 10 Keski-Suomen 11 Etelä-Pohjanmaan 12 Pohjanmaan 13 Pohjois-Pohjanmaan 14 Kainuun 15 Lapin Pohjois-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi 3

4 Kyselyn tulokset 4

5 Kylvöaikomusten mukaiset ennusteet vuoden 2014 viljelyaloiksi TIKEn syksyllä tekemän kyselyn mukaan syksyllä kylvetty ruisala on noin 24,7 tuhatta hehtaaria. Kevätrukiin kylvöala on arvioitu mukaan kokonaisalaan, joten rukiin kokonaisala on ennusteessa hieman syysrukiin kylvöalaa suurempi. Rukiin kokonaisalaksi tulee ennusteen mukaan 26,1 tuhatta hehtaaria, yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna Syysvehnäala kasvoi yli kaksinkertaiseksi TIKEn ennakkotilaston mukaan noin 50 tuhanteen hehtaariin. Kevätvehnäala on kylvöaikomusten mukaan vastaavasti pienenemässä viime vuodesta noin 10 %, ollen noin 196 tuhatta hehtaaria Vehnän kokonaisala, noin 246 tuhatta hehtaaria olisi 7 % suurempi kuin Kesantona, viherlannoitusnurmena tai luonnonhoitopeltona oleva peltoala tulisi ennusteen mukaan pysymään liki edellisvuoden tasolla yhteensä noin 270 tuhannessa hehtaarissa 5

6 Kylvöaikomusten mukaiset ennusteet vuoden 2014 viljelyaloiksi Ohran yhteenlaskettu viljelyala lähes ennallaan, aikomusten mukaan noin 530 tuhatta hehtaaria (- 1 %). Mallasohran viljelyala vähenee aikomusten toteutuessa 7 %, noin 92 tuhanteen hehtaariin. Muun ohran ala kasvaa ennusteen mukaan hieman + 1 %, ollen noin 438 tuhatta hehtaaria. Kauran viljelyala olisi sen sijaan aikomusten vähenemässä noin 7 %, hieman reiluun 340 tuhanteen hehtaariin. Rypsin osalta viljelyala olisi edellisvuoteen verrattuna hieman lisääntymässä, ennusteen mukaan noin +18 %, reiluun 43 tuhanteen hehtaariin. Rapsin viljelyala jatkanee kasvuaan, ennusteen mukaan viljelyala olisi 2014 noin 18 tuhatta hehtaaria (+10 %) Valkuaiskasvien viljelyala olisi kyselyn mukaan hieman lisääntymässä, jopa noin + 15 %, myös muiden viljojen (seosviljat, vihantaviljat) viljelyala on aikomusten mukaan pienessä kasvussa (+ 4%) 6

7 Toteutuneet pellonkäytön pinta-alat 2013 ja ennuste 2014 Muu ohra 434,5 1% 438,0 Kaura 368,2 341,3-7% Kevätvehnä 217,0 195,5-10% Rypsi 36,6 43,3 18% Mallasohra 99,2 92,1-7% Ruis 12,4 26, % Syysvehnä 14,1 50, ennuste 260% Rapsi 16,4 17,9 10% Viherlannoitusnurmi 49,7 52,4 5% Luonnonhoitopellot 143,1 139,4-3% Kesanto (viher-sänki- ja avo-) 79,2 77,3-2% ha

8 Toteutunut kylvöpinta-ala 2013 ja ennuste ohra Etelä-Suomi 112,3 107,5-4% Lounais-Suomi 151,7 150,1-1% Itä-Suomi 63,9 62, % Pohjanmaa 141,5 141, ennuste 0% Pohjois-Suomi 64,3 68,2 6% KOKO MAA 533,7 530,1-1% ha 8

9 Toteutunut kylvöpinta-ala 2013 ja ennuste kaura Etelä-Suomi 93,9 84,3-10% Lounais-Suomi 116,9 106,3-9% Itä-Suomi 50,8 48, % Pohjanmaa 73,3 69, ennuste -5% Pohjois-Suomi 33,3 32,8-2% KOKO MAA 341,3 368,2-7% ha 9

10 Toteutunut kylvöpinta-ala 2013 ja ennuste vehnä Etelä-Suomi 92,9 100,8 8% Lounais-Suomi 103,4 108,4 5% Itä-Suomi 8,7 8, % Pohjanmaa 23,3 25, ennuste 10% Pohjois-Suomi 2,7 2,6-5% KOKO MAA 231,1 246,2 7% ha 10

11 Toteutunut kylvöpinta-ala 2013 ja ennuste rypsi Etelä-Suomi 11,3 13,9 23% Lounais-Suomi 11,8 12,4 5% Itä-Suomi 4,2 3, % Pohjanmaa 7,5 11, ennuste 57% Pohjois-Suomi 1,8 1,6-13% KOKO MAA 36,6 43,3 18% ha 11

12 Kesanto, LHP + VLN 2013 ja ennuste 2014 (sis. kaikki kesannot, viherlannoitusnurmi ja luonnonhoitopellot) Etelä-Suomi 78,7 79,9 2% Lounais-Suomi 65,4 64,2-2% Itä-Suomi 54,5 52,6-3% Pohjanmaa 43,5 43, ennuste 0% Pohjois-Suomi 30,9 29,0-6% KOKO MAA 273,0 269,0-1% ha 12

13 Sopimustuotantoaikomukset pääosin viime vuoden tasolla, öljykasvien ja mallasohran viljelyssä sopimustuotanto yleisintä - Sopimuksen tekevien %- osuus ko. kasvia viljelevistä Mallasohra Rapsi Rypsi Kevätvehnä Syysvehnä Ruis Muu ohra Kaura

14 Kiinnostus kiinteähintaisiin sopimuksiin on edelleen aiempien vuosien tapaan varsin vähäistä Aiotteko sitoa tulevan satokauden viljasatoa osittain tai kokonaan kiinteähintaisiin sopimuksiin jo ennen sadonkorjuuta? -vertailu eri vuosien kyselyiden tuloksista, viljaa myyvät viljelijät Kaikki yhteensä Viljatilat Kyllä En En osaa sanoa % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 14

15 Suuremmilla tiloilla kiinnostus kuitenkin selvästi suurempaa, kymmenesosa viljaa myyvistä yli 50 ha tiloista aikoo käyttää sadon hintaa etukäteen määrittävää sopimusta Aiotteko sitoa tulevan satokauden viljasatoa osittain tai kokonaan kiinteähintaisiin sopimuksiin jo ennen sadonkorjuuta? - Viljaa myyvät viljelijät Kyllä En En osaa sanoa Kaikki yhteensä Tilakokoluokka: alle 20 ha ha ha ha Suuralue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 15

16 Sopimus ja laatulisät ovat selvästi eniten viljelysopimusten käyttöön kannustava tekijä, pitkäaikaisia sopimuksia ei puolestaan koeta kovin houkuttelevina Missä määrin seuraavat tekijät lisäisivät viljelysopimusten kiinnostavuutta/käyttöä teidän kohdallanne? Ei lainkaan Erittäin paljon Sopimuksiin kuuluvat laatu/sopimuslisät 3,14 Sopimusviljelijöille tarjotut palvelut 2,77 Sadolle ostaja, hinta avoin 2,61 Sadolle ostaja, hinta kiinnitetty 2,50 Mahdollisuus tehdä useamman satokauden sopimuksia 2,20 Kaikki yhteensä Viljatilat Kotieläintilat 16

17 Suuremmilla tiloilla sopimuslisien merkitys korostuu Missä määrin seuraavat tekijät lisäisivät viljelysopimusten kiinnostavuutta/käyttöä teidän kohdallanne? Ei lainkaan Erittäin paljon Sopimuksiin kuuluvat laatu/sopimuslisät 3,14 Sopimusviljelijöille tarjotut palvelut 2,77 Sadolle ostaja, hinta avoin 2,61 Sadolle ostaja, hinta kiinnitetty 2,50 Mahdollisuus tehdä useamman satokauden sopimuksia 2,20 Kaikki yhteensä ha ha ha 100- ha 17

18 Koettu sopimusten tarpeettomuus, ja se että niiden ei koeta antavan riittävästi lisäarvoa ovat yleisimmin mainitut esteet nykyistä laajemmalle viljelysopimusten käytölle Mitkä ovat suurimmat esteet sille, että ette tällä hetkellä käytä viljan ja öljykasvien viljelyssä enempää viljelysopimuksia? Sopimusasiat tuntuvat vaikeilta Sopimusten sisällöstä ei ole tarpeeksi tietoa Sopimusvaihtoehdot eivät ole riittävän monipuolisia En tarvitse sopimuksia Sopimuksesta ei ole riittävästi lisäarvoa En osaa sanoa Kaikki yhteensä 3% 3% 3% 29% 54% 15% Viljanviljely 6% 4% 5% 41% 34% 20% Kotieläintilat 1% % 12% 82% 7% ha 3% - 36% 53% 9% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 18

19 Kun jätetään sopimusten tarpeettomuus ja vastaamatta jättäneet pois kuvasta, sopimusten tarjoaman lisäarvon puutteen merkitys korostuu entisestään Mitkä ovat suurimmat esteet sille, että ette tällä hetkellä käytä viljan ja öljykasvien viljelyssä enempää viljelysopimuksia? Sopimusasiat tuntuvat vaikeilta Sopimusten sisällöstä ei ole tarpeeksi tietoa Sopimusvaihtoehdot eivät ole riittävän monipuolisia Sopimuksesta ei ole riittävästi lisäarvoa Kaikki yhteensä 9% 8% 7% 76% Viljanviljely 10% 7% 8% 74% Kotieläintilat 8% 8% 2% 82% 100- ha 8% 8% 85% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 19

20 Sertifioidun siemenen käyttöaikomukset - Ohralla ja kauralla sertifioidun siemenen käyttöaikomukset ovat hieman edellisvuotta heikommat, vehnällä ja rukiilla puolestaan korkeammat Rypsi Ruis Muu ohra Kaura Mallasohra Vehnä

21 Omaa siementä käytettäessä eniten toimenpiteitä tehdään ohran ja myllyvehnän siemenille Toimenpiteet ei-sertifioidulle siemenelle 100% % 80% 70% 60% 50% 40% % 20% 10% 13 % Kaura Rehuvehnä Myllyvehnä Muu ohra Mallasohra Ruis Lajiteltu Itävyys ja tjp mitattu Peitattu 21

22 Viljelijöillä on tavoitteena nostaa satotasoja keskimäärin noin 500 kg/ha, rukiilla ja syysvehnällä satotasojen nostotavoitteet ovat selvästi kovemmat kuin muilla kasveilla Kasvi Nykyinen satotaso Tavoite lähivuosille Ruis kg/ha Syysvehnä kg/ha Kevätvehnä kg/ha Ohra kg/ha Kaura kg/ha Rypsi kg/ha Rapsi kg/ha 22

23 Kasvintuotannon kehittämisen painotuksissa havaittavissa selkeä ero viljaa myyntiin tuottavien tilojen ja sitä eläimille syöttävien tilojen välillä Missä määrin panostatte seuraaviin tilanne kasvinviljelyn kehittämiseen liittyviin asioihin nyt ja tulevaisuudessa? En lainkaan Erittäin paljon Suunnitelmallinen viljelykierto Pellon perusparannusinvestoinnit (ojitus, kalkitus, ym.) Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Sadon laadun parantaminen Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Tuottojen ja tuotantokustannusten tunteminen, Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Hometoksiinien riskienhallinta Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö, Öljykasvit mukana viljelykierrossa 3,61 3,57 3,56 3,55 3,51 3,47 3,19 2,98 2,76 2,11 2,10 1,88 Kaikki yhteensä Viljatilat Maito Sika 23

24 Suuremmilla tiloilla panostus kasvinviljelyyn selvästi suurempaa kuin muilla Missä määrin panostatte seuraaviin tilanne kasvinviljelyn kehittämiseen liittyviin asioihin nyt ja tulevaisuudessa? En lainkaan Erittäin paljon 5 Suunnitelmallinen viljelykierto Pellon perusparannusinvestoinnit (ojitus, kalkitus, Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Sadon laadun parantaminen Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Tuottojen ja tuotantokustannusten tunteminen, Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Hometoksiinien riskienhallinta Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö, Öljykasvit mukana viljelykierrossa 3,61 3,57 3,56 3,55 3,51 3,47 3,19 2,98 2,76 2,11 2,10 1,88 Kaikki yhteensä Viljatilat yli 100 ha tilat 24

25 Missä määrin panostatte seuraaviin tilanne kasvinviljelyn kehittämiseen liittyviin asioihin nyt ja tulevaisuudessa? 1= En lainkaan = Erittäin paljon ka. Suunnitelmallinen viljelykierto ,61 Pellon perusparannusinvestoinnit (ojitus, ,57 Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen ,56 Sadon laadun parantaminen ,55 Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen ,51 Tuottojen ja tuotantokustannusten tunteminen, ,47 Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen ,19 Markkinatilanteen seurannan lisääminen ,98 Hometoksiinien riskienhallinta ,76 Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) ,11 Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö, ,1 Öljykasvit mukana viljelykierrossa ,88 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 25