Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2020 Etelä-Savossa

Transkriptio

1 Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2020 Etelä-Savossa Etelä-Savon Ely-keskus Eeva Heikkilä Anne Kallinen Reijo Pirttijärvi

2 Sisältö YHTEENVETO 1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 10 2 Tilanpidon jatkuminen ja sukupolvenvaihdokset 3 Kannattavuusnäkymät, yrittäjyys ja investointiaikomukset 4 Tilanpidon kehittämistä rajoittavat tekijät, toteutetut toimenpiteet ja koulutustarpeet 5 Tuotteiden myyntikanavat Kasvinviljely 56 7 Maidontuotanto 72 8 Naudanlihantuotanto 96 9 Sianlihantuotanto Maatilojen rahavirrat 111 2

3 Yhteenveto - Etelä-Savo Etelä-Savon maatilojen määrän ennakoidaan vähenevän noin tilaan vuoteen 2020 mennessä. Tilamäärän pienenee koko maan tahtiin, 3-4 %:n vuosi-vauhdilla. Maatiloja on nykyisellään noin kpl. Kotieläintilojen osuus koko tilamäärästä laskee nykyisestä 37 %:sta alle kolmannekseen. Enemmistö luopuvista kotieläintiloista jatkaa kasvinviljelytilana. Etelä-Savon viljelijät ovat 1-2 vuotta vanhempia kuin maassa keskimäärin. Kolmannes muun kasvinviljelyn (mm. heinä) harjoittajista on jo yli 60-vuotiaiaita. Oman tilan kannattavuuteen (2013) ollaan tyytyväisempiä kuin maassa keskimäärin sekä maatalouden, metsätalouden että muun yritystoiminnan osalta. Tyytyväisimpiä ovat lypsykarjatilat ja erikoiskasvien viljelijät. Kannattavuuteen ei odoteta suurta muutosta. Etelä-Savon kotieläintiloilla viljelijät ovat yrittäjähenkisempiä kuin kasvitiloilla. Koko maan keskiarvosta jäädään kuitenkin jälkeen. Etelä-Savon maatiloilla harjoitetaan muuta yritystoimintaa maan keskiarvoa useammin ja se on edelleen lisääntymässä (50 >55 %). Tilanpidon kehittämistä rajoittavat eniten tilan peltoala, kannattavuus sekä oma jaksaminen. Lisääntyvässä määrin mainittiin tuki-/lupahakuun liittyvä byrokratia sekä kirjanpitovaatimukset. Etelä-Savon pellonkäyttö on nurmivaltaista, 45 % peltoalasta on nurmella. Alueen tiloista lähes 900 harjoittaa heinänviljelyä päätuotantosuuntanaan, jonka ohessa harjoitetaan yleensä vain metsätaloutta. Tilat eivät juurikaan panosta tilojen tai viljelyn kehittämiseen. Nurmialan ennakoidaan lähivuosina vähenevän ja viljakasvien alan lisääntyvän. Kotieläin- ja erikoiskasvitilat panostavat kasvinviljelyyn muita kasvitiloja enemmän. Luomutuotanto kiinnostaa 12 % Etelä-Savon maatiloista 3

4 Kotieläintuotantosuunnat vähenevät 2020 mennessä 5 %- yksiköllä % kaikista Päätuotantosuunnat Päätuotantosuunnat % kaikista. pl metsätilat ja muu toiminta Maito Nauta Lammas Muu kotieläin Vilja Marja Vihannes Peruna Muu erikoiskasvi Muu kasvi (heinä ym.) Metsä Muu Maito Nauta Lammas Muu kotieläin Vilja Marja Vihannes Peruna Muu erikoiskasvi Muu kasvi (heinä ym.) v luvut perustuvat näytetietoon, jossa kasvitilojen osalta alaraja 2 ha ja puutarhatilojen osalta 1 ha 15

5 Maidontuotanto Etelä-Savo Tuotantorakenne Keskilehmäluku (kpl/tila) Etelä-Savon maitotiloilla kohoaa nykyisestä noin 28 lehmästä vuoteen 2017 mennessä 31 lehmään. Vuonna 2020 keskilehmäluku olisi 43 kpl/tila (+15 lehmää vuodesta 2014). Kehitys on nopeampaa kuin 2012 kyselyn mukaan. Tilakoko kohoaa koko maan tahtia hitaammin (koko maa kpl/tila) Noin 40 % Etelä-Savon maidosta tuotetaan vuonna 2020 yli 70 lehmän tiloilla. Osuus on tällä hetkellä 15 %. Maidontuotanto Maidontuotannon ennakoidaan säilyvän Etelä-Savossa lähivuodet nykyisessä noin 111 milj. litrassa. Koko maassa maitomäärien arvioidaan kasvavan vuoteen 2017 mennessä 4-5 %. Tuottajien suunnitelmien toteutuessa Etelä-Savon maidontuotanto kääntyy laskuun 2017 jälkeen runsaiden luopumisten myötä. Tuotanto voi vähetä noin 8 %. Koko maan tuotannon ennakoidaan säilyvä lähes 2017 tasolla. Lypsylehmien tuotostason ennakoidaan kohoavan tuottajien suunnitelmien mukaan noin 0,5 %:n vuosivauhdilla. 80

6 Maidontuotanto koko maa 2020 jatkavia maitotiloja hieman vuoden 2012 tutkimusta vähemmän, vähennystä enemmän lähinnä C2-alueella Luopujat tuottavat yli viidenneksen nykyisestä maitomäärästä. Luopumisen syinä suuri työmäärä ja työn sitovuus sekä suuri investointitarve Lähes 80 % jatkaa maataloustuotantoa, pääosin kasvinviljelytilana Kannattavuus ja odotukset paria edellistä kyselyä paremmat, eniten kohennusta ABtukialueen näkymissä Laajennusinvestointeja suunnitteilla vuotta 2012 useammalla AB- ja C1- tukialueen maitotilalla Lypsylehmäpaikkalisäyksiä koko maassa suunnitteilla noin kpl aiempaa enemmän. Lisäys yht lypsylehmäpaikkaa. Investoivia tiloja yht kpl Noin puolet (675 kpl) laajennussuunnitelmista ajoittumassa vuosille ( lypsylehmän lisäys), AB- ja C1- tukialueilla ajoitus aiemmin 80 % vuoteen 2020 jatkavista tavoittelee lehmien keskituotosten nostoa lähivuosina, tavoite +7 % nykytasosta Enimmillään viidennes C-alueen tuottajista arvioi tukirajoitteen ylityksen vaikuttavan tuotantomääriin. Alentava vaikutus yht. noin 40 milj. litraa, jos ylitys yli 10 % Suunnitelmien toteutuessa maidontuotanto voi kohota vuoteen 2020 mennessä nyk. yli 2,2 mrd. litrasta 2,3-2,4 mrd. litraan ennuste: maitotilaa ja keskimäärin 52 lehmää/tila Laajentavien tilojen kehittämistä haittaavat enemmän mm. lisäpellon kustannus, tuki- ja lupahakuun liittyvä byrokratia, tukiin liittyvät vaatimukset, ympäristölainsäädäntö sekä investoinnin riskit 43

7 Naudanlihantuotanto Etelä-Savo Tuotantorakenne Maitotiloista 16 % kasvatti viime vuonna teurasnaudat omalla tilalla (24 % koko maa). Emolehmiin perustuvan naudanlihantuotannon osuus on hieman korkeampi (18 %) kuin maassa keskimäärin (17 %). Keskikoko (kpl/tila) kohoaa nykyisestä 23 emolehmästä vuoteen 2017 mennessä 24 emolehmään ja 28 emolehmään vuonna Nykyään neljännes ja vuonna 2020 puolet emolehmistä on yli 50 emolehmän yksiköissä. Muut erikoistuneet nautatilat kasvattavat keskimäärin 65 nuorta nautaa vuodessa ja paikkoja on 92 kpl/tila keskimäärin. Tilamäärä vähenee puoleen, mutta keskimääräinen koko (kpl/tila) kohoaa 127 paikkaan vuoteen 2017 ja 146 paikkaan vuonna Eniten kasvaa yli 300 naudan yksiköiden osuus (paikoista). Naudanlihantuotanto Etelä-Savossa emolehmien määrä kasvaa 11 % ja korvaa lypsylehmien määrän laskua. Lehmiä olisi vuonna 2020 yhteensä kpl (-7 %). Lypsylehmien vähetessä emolehmiin perustuvan tuotannon osuus nousee enemmän kuin maassa keskimäärin (Etelä-Savo 18 à21 %, koko maa 17 à 18 %). Tuotanto hieman vähenee, mitä loiventaa teuraspainojen nostotavoite noin 10 kilolla. Tuotanto voisi kasvaa 4,4 miljoonaan kiloon vuonna 2017 ja olisi vuonna ,1 miljoonaa kiloa, -3 % vuodesta Koko maassa lehmien lisäys voi nostaa tuotannon 81 miljoonasta kilosta 86 miljoonaan kiloon (+3 %). Etelä-Savossa naudan kasvatushalukkuus riittää vasikkamäärään, vaikka investointeja tehdäänkin niukasti. Paikat eivät kuitenkaan riitä, jos investoinnit eivät toteudu suunnitellussa laajuudessa. 96 7

8 Naudanlihantuotanto koko maa Nautatilojen väheneminen jatkuu ja tuotantopotentiaali kehittyy likimain vuoden 2012 näkymien mukaisena. Erikoistuneista tiloista kolmannes luopuu, mutta maidontuotannosta luopuvien siirtymä lihantuotantoon loiventaa laskua. Vuonna 2020 erikoistuneita tiloja olisi neljännes nykyistä vähemmän, sekä emolehmätiloja että muita runsaat 1200 kpl. Tänä vuonna ostovasikan kasvatukseen erikoistuneita tiloja (lihanautatilat) on noin 1800 kpl, emolehmiin erikoistuneita 1500 kpl ja emolehmiä pitäviä maitotiloja 650 kpl. Teuraskasvatus tapahtuu pääosin erikoistuneilla tiloilla: viime vuonna nuorista naudoista noin 75 % ja 40 % 2000-luvun alussa. Lehmämäärä kasvaa, mutta nyt enemmän lypsylehmien ja vähemmän emolehmien lisäyksen tuloksena. Tuotanto voi nousta miljoonaan kiloon, minkä varmistaa teuraspainon tavoiteltu nousu. Tuotannossa on kasvupotentiaalia Etelä-Suomea lukuun ottamatta. Suurin haaste on saada Itä-Suomeen riittävästi kasvatuspaikkoja, sillä investointihalukkuus jää jälkeen vasikoiden suunnitellusta lisäyksestä. Luomutuotannon merkitys kasvaa ja osuus voi lähes kolminkertaistua vuoteen Haasteena on huolehtia kasvatuspaikkojen riittävyydestä. Teuraskasvatuskapasiteetista poistuu runsas neljännes, noin paikkaa, mikä vastaa 16 miljoonaa kiloa. Korvausinvestointien lisäksi tarvitaan uusia paikkoja vasikkamäärän kasvaessa. Vasikoiden markkinatasapainon varmistaminen on erityisen tärkeää, jotta vältyttäisiin vasikoiden lopettamisilta. Investoinnit kiinnostavatkin aiempaa useampaa ja suunnitelmat kohdistuvat sekä kasvatuspaikkoihin että emolehmäpaikkoihin, jopa enemmän AB- kuin C-alueella. Hankkeet ovat kuitenkin alkuvaiheessa ja vaativat niin kannustamista kuin rahoituksen järjestymistä. Muun muassa lihanautatilojen todennäköisinä pitämien hankkeiden piirissä on paikkaa ja suunnitelmissa on paikkaa. Paikkojen kokonaistarve on paikkaa. Naudanlihaa tuottavilla tiloilla investointitukea tarvittaisiin 57 miljoonaa ja omaan rahoitukseen jäisi 246 miljoonaa euroa. Lypsylehmäpaikat mukaan lukien nautasektorille tarvittava rahoitus on lähes miljardin, josta tuen osuus on 290 miljoonaa euroa. 60

9 Sianlihantuotanto koko maa Sikatilojen määrä on lähes puolittumassa vuoteen 2020 mennessä, tämän vuoden 1490 tilasta alle 800 tilaan. Alamäki jyrkkenee vuoden 2017 jälkeen noin 13 prosenttiin vuodessa. Sikapaikkoja poistuu noin neljännes: emakkoa ja yli lihasikapaikkaa. Kiinnostus investointeihin on vähentynyt, mutta tuottavuuden parantamiseen panostetaan. Porsastuotos voi nousta 20à23 porsaaseen/emakko/vuosi, noin 0,5 porsasta/emakko/vuosi, (lihasikojen teurasmäärästä). Lihasikalan täyttöastetta nostetaan: kierto 2,8à3,4 erää/vuosi). Verkostosikaloissa (runsaat 200 tilaa) vieroitettujen porsaiden määrä nousisi 26:sta 29 porsaaseen vuodessa. Perinteisissä sikaloissa keskiarvo jää nykyisin noin 18 porsaaseen ja nousu jäisi 2 porsaaseen. Sioista tuotetaan % verkostosikaloissa. Lähivuosien investointisuunnitelmat koskevat lähinnä lihasikapaikkoja. Vuoden 2017 jälkeen vain verkostosikalat aikovat lisätä emakkopaikkoja. Uudisrakennukseen/laajennuksiin liittyviä suunnitelmia on 100:lla tilalla, mutta käynnistyminen voi viivästyä markkinoiden ja lupaprosessin viiveiden ja yleisen markkinatilanteen takia. Varmoina/todennäköisinäkin pidetyissä, lähivuosien hankkeissa lupahaku on pääosin kesken. Hintojen vaihtelun, ympäristölainsäädännön ja kirjanpitovaatimusten koetaan rajoittavan aiempaa enemmän tuotannon kehittämistä. Tuottavuuden nousun ansiosta tuotanto voi pysyä liki nykytasolla, noin 190 miljoonassa kilossa. Ensi vuonna tuotanto vähenee, mutta voi palautua 190 miljoonaa kiloon vuonna 2017 ja nousta lähes 200 miljoonaan kiloon vuonna Emakoita (porsineet + astutetut ensikot) oli viime vuonna , tänä vuonna arviolta kpl ja vuonna kpl investoinneista riippuen. Lihasikapaikkojen määrä vähenee noin 8 %, mutta kierron kasvattaminen mahdollistaa liki nykyisen tasoisen kasvatusmäärän vuositasolla. Emakoiden määrä vähenee likimain samoin AB- ja C-tukialueilla. Lounais-Suomen ja Pohjanmaan osuus tuotannosta kasvaa, Etelä- ja Itä-Suomen supistuu. 71

10 1 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto

11 Maatilojen Kehitysnäkymät tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Etelä-Savon ELY-keskuksen alueen maatilojen kevään 2014 tuotanto- ja investointi- sekä sukupolvenvaihdossuunnitelmia laatia kyselyn pohjalta ennusteet maatilojen lukumäärän ja rakenteen kehityksestä tuotantosuunnittain käsityksiä maatalouden viime vuoden kannattavuudesta ja tulevaisuuden odotuksista viljelijöiden yrittäjäominaisuuksia muun yritystoiminnan laajuutta ja tulevaisuuden suunnitelmia ammatillista koulutusta ja tulevaisuuden koulutustarpeita kehittämistä rajoittavia tekijöitä vastuullisuuteen liittyviä toimenpiteitä ja kiinnostusta luomutuotannon näkymiä

12 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä Maatilojen kehitysnäkymät kyselytutkimusta haastateltiin yhteensä viljelijää. Etelä-Savo yhteensä 562 Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaatilat Näytelähde: MMM/Mavi maaseutuelinkeinorekisteri Edustaa kaikkia Suomen maatiloja, myös ruotsinkielisiä tiloja Tiedonkeräys Aineiston käsittely Maalis-huhtikuu 2014 Tiedonkeräysmenetelmät Kyselylomake lähetettiin etukäteen tiloille, vastausten miettimistä varten. Vastaajilla oli vastausmahdollisuus netissä tai puhelimella. Netissä vastanneiden osuus oli 89 %. Vastanneiden kesken arvottiin palkintoja. Tiedonkeräys ja -käsittely toteutettu SFS-ISO standardia noudattaen. Koko tutkimusaineisto painotettu vastaamaan kaikkia maatiloja 3-uloitteisella painotusmatriisilla: ELY-keskus, tilamäärä tuotantosuunnittain ja peltoala Aineisto oikaistiin myös ELY-keskuksittain luomutilojen lukumäärän mukaan. Kotieläintalouden tuotantosuunnat painotetaan eläinmäärien ja alueiden mukaan 6

13 Tutkimusnäytteen rakenne pääasiallisen ja kaikkien harjoitettujen tuotantosuuntien osalta (tiloja, kpl): koko maa Tuotantosuunta 2014 Pääasiallinen Kaikki Maidontuotanto Nautojen teuraskasvatus Emolehmätuotanto Muu nautakarjatalous, mm. vasikka-, hiehokasvatus Sikatalous Kananmunantuotanto Lammastalous Muu kotieläintuotanto, mm. lihasiipikarja, hevostalous Viljanviljely Sokerijuurikkaan viljely Perunanviljely Vihannesten viljely avomaalla Marjanviljely avomaalla Muu erikoiskasvien viljely, mm. herne, härkäpapu Muu kasvituotanto, mm. heinä, viherheinä Metsätalous YHTEENSÄ

14 Tutkimusnäyte / Etelä-Savo Näyte, kpl Painotettu, kpl % Yhteensä Päätuotantosuunta Maidontuotanto Erikoistunut naudanlihantuotanto 1) Muu kotieläintalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto 2) Muu tuotanto ) Emolehmätiloja yht. 38 kpl 2) Avomaavihannes- ja marjanviljelijöitä 58 kpl 8

15 Viljelijöiden ikä - Etelä-Savon viljelijät 1,4 vuotta vanhempia 9

16 Maatilojen peltoala, ha - Etelä-Savon tiloista muuta kasvinviljelyä harjoittavat pienimpiä 16

17 2 Tilanpidon jatkuminen ja sukupolvenvaihdokset

18 Kasvinviljelytiloilla tuotanto loppuu suhteellisesti useammin kuin kotieläintiloilla Tilan peltoviljelyn jatkuminen (itse tai jatkaja): Etelä-Savo KAIKKI (n=562) TUOTANTOSUUNTA Kotieläintilat (n=290) Kasvitilat (n=272) KASVINVILJELYTILAT Peruna (n=14) * Muu kasvi (n=53) Vilja (n=88) Marjanviljely (n=41) Vihannesviljely (n=17) *mm. heinä, viherheinä %, kaikista 56

19 Tilalukumäärä alenee likimain samaa tahtia kuin koko maassa keskimäärin tilalukumäärän muutos >2020, % Kainuu Satakunta Keski-Suomi Ahvenanmaa Pirkanmaa Häme Pohjois-Savo Etelä-Savo KOKO MAA Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Uusimaa Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala

20 Tilalukumäärän kehitys kantalukuna tukea hakeneet tilat (TIKE) 12

21 Etelä-Savossa ovat maan pienimmät maatilat >-20 lisäys yhteensä 2020 Varsinais-Suomi ,0 Uusimaa ,0 Pohjois-Pohjanmaa ,5 Häme ,6 Pohjanmaa ,2 Kaakkois-Suomi ,5 Etelä-Pohjanmaa ,4 Satakunta ,6 Pohjois-Savo ,1 Pirkanmaa ,9 Pohjois-Karjala ,3 Kainuu ,7 Keski-Suomi ,6 Lappi ,2 Etelä-Savo ,3 hehtaaria

22 Sukupolvenvaihdokset Kyllä, varma jatkaja Mahdollinen jatkaja Ei jatkajaa asia ei ajankohtainen KAIKKI (n=2138) ELY-KESKUS: Uusimaa (n=118) Varsinais-Suomi (n=253) Satakunta (n=144) Häme (n=143) Pirkanmaa (n=132) Kaakkois-Suomi (n=83) Etelä-Savo (n=302) Pohjois-Savo (n=135) Pohjois-Karjala (n=98) Keski-Suomi (n=79) Etelä-Pohjanmaa (n=157) Pohjanmaa (n=225) Pohjois-Pohjanmaa (n=164) Kainuu (n=37) Lappi (n=68) %, jos viljelijä yli 50 v 16

23 3 Kannattavuusnäkymät, yrittäjyys ja investointiaikomukset

24 Kannattavuus 2013 ja odotukset lähivuosille (3-5 v) koko maassa ja Etelä-Savossa - lukemat hieman muuta maata korkeammat KOKO MAA Maatalous Metsätalous Muu yritystoiminta KAIKKI (n=4663) KAIKKI (n=4381) KAIKKI (n=2143) 2013 lähivuosina muutos 2013 lähivuosina muutos 2013 lähivuosina muutos Erittäin hyvä 3 2-0, , ,0 Melko hyvä , , ,4 Tyydyttävä , , ,0 Välttävä , , ,0 Melko heikko , , ,7 Erittäin heikko , , ,8 Keskiarvo 3,25 3,23-0,02 3,33 3,38 0,05 3,53 3,64 0,11 ETELÄ-SAVO Maatalous Metsätalous Muu yritystoiminta Etelä-Savo (n=540) Etelä-Savo (n=519) Etelä-Savo (n=266) 2013 lähivuosina muutos 2013 lähivuosina muutos 2013 lähivuosina muutos Erittäin hyvä 2 2-0, , ,9 Melko hyvä , , ,2 Tyydyttävä , , ,1 Välttävä , , ,1 Melko heikko , , ,5 Erittäin heikko , , ,6 Keskiarvo 3,30 3,23-0,07 3,78 3,76-0,02 3,60 3,77 0,17 ero koko maahan 0,05 0,00-0,05 0,45 0,38-0,07 0,08 0,13 0,06 18

25 Etelä-Savo kotieläintilat Kannattavuus ja kannattavuusnäkymät Maatalous v Lähivuosina asteikko 1= erittäin heikko -- 6 = erittäin hyvä 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 KAIKKI (n=540) KOTIELÄINTILAT: Lypsykarja (n=154) Emolehmätilat (n=34) Muut nautatilat (n=46) Porsas/yhdistelmätilat (n=6) Muut sikatilat, ei emakoita (n=3) Kananmunantuotanto (n=3) Lammastalous (n=12) Muu kotieläintuotanto (n=4) 3,30 3,87 3,32 3,25 2,35 2,94 3,43 3,07 2,98-1,00-1,00 19

26 Etelä-Savo kasvinviljelytilat Kannattavuus ja kannattavuusnäkymät Maatalous v Lähivuosina asteikko 1= erittäin heikko -- 6 = erittäin hyvä 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 KAIKKI (n=540) KASVINVILJELYTILAT: Vilja (n=85) Peruna (n=14) Vihannesviljely (n=17) Marjanviljely (n=39) Muu kasvi (n=50) 3,30 2,70 3,69 4,17 3,67 2,96-1,00-1,00-1,00-1,00-1,00 20

27 Yrittäjyysmittarit jäävät hieman jälkeen koko maan keskimääräisestä tasosta Yrittäjäominaisuudet % vastaajista, jotka ovat antaneet arvion 4=Sopii hyvin tai 5=Sopii erittäin hyvin omille yrittäjäominaisuuksilleen KAIKKI (n=4819) ELY-KESKUS: Etelä-Savo (n=558) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 Pyrin maatilani toiminnassa mahd. hyvään kannattavuuteen /taloudelliseen tulokseen Tähtään mahd. korkeaan tuotostasoon (keskituotos, satotaso, kasvunopeus yms.) Pyrin aina hankkimaan parasta osaamista niihin asioihin, joissa oma osaaminen ei ole Maatilani toimintaa suunnitellaan myös yli 5 vuoden tähtäimellä Suhtaudun luottavaisesti maatilani tulevaisuuteen Seuraan tilani talouden tunnuslukuja aktiivisesti (vähintään kuukausittain) Maatalous on minulle enemmän yritystoimintaa kuin elämänmuoto Käyn usein maatilan toimintaan/suunnitteluun liittyvässä koulutuksessa (tms.)

28 Etelä-Savon kotieläintiloilla viljelijät hieman yrittäjähenkisempiä kuin kasvitiloilla KAIKKI (n=558) Kotieläintilat (n=289) Kasvitilat (n=269) 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Pyrin maatilani toiminnassa mahd. hyvään kannattavuuteen /taloudelliseen tulokseen Tähtään mahd. korkeaan tuotostasoon (keskituotos, satotaso, kasvunopeus yms.) Pyrin aina hankkimaan parasta osaamista niihin asioihin, joissa oma osaaminen ei ole Suhtaudun luottavaisesti maatilani tulevaisuuteen Maatilani toimintaa suunnitellaan myös yli 5 vuoden tähtäimellä Maatalous on minulle enemmän yritystoimintaa kuin elämänmuoto Seuraan tilani talouden tunnuslukuja aktiivisesti (vähintään kuukausittain) Käyn usein maatilan toimintaan/suunnitteluun liittyvässä koulutuksessa (tms.) 3,55 3,20 3,20 3,06 2,94 2,77 2,75 2,45 Keskiarvot vastauksista (vastausasteikko 1: Ei sovi lainkaan <--> 5 Sopii erittäin hyvin) 22

29 Etelä-Savon kotieläintiloilla viljelijät hieman yrittäjähenkisempiä kuin kasvitiloilla KOTIELÄINTILAT KASVINVILJELYTILAT Yrittäjyysmuuttujien keskiarvot suuruusjärjestyksessä Yrittäjyysmuuttujien keskiarvot suuruusjärjestyksessä KAIKKI (n=558) 2,99 KAIKKI (n=558) 2,99 Lypsykarja (n=156) 3,23 Vihannesviljely (n=17) 3,70 Marjanviljely (n=41) 2,92 Muut nautatilat (n=50) 2,93 Vilja (n=87) 2,91 Emolehmätilat (n=38) 2,90 Muu kasvi (n=52) 2,58 1,00 2,00 3,00 4,00 1,00 2,00 3,00 4,00 Keskiarvot vastauksista (vastausasteikko 1: Ei sovi lainkaan <--> 5 Sopii erittäin hyvin) 23

30 Muun yritystoiminta ja koneyrittäjyys ELY-keskuksittain Muuta yritystoimintaa harjoittavat tilat 2013, % KAIKKI (n=4685) ELY-KESKUS: Uusimaa (n=232) Varsinais-Suomi (n=555) Satakunta (n=335) Häme (n=291) Pirkanmaa (n=309) Kaakkois-Suomi (n=171) Etelä-Savo (n=542) Pohjois-Savo (n=312) Pohjois-Karjala (n=204) Keski-Suomi (n=192) Etelä-Pohjanmaa (n=380) Pohjanmaa (n=572) Pohjois-Pohjanmaa (n=368) Yritystoimintaa yhteensä Kainuu (n=86) Lappi (n=136) Koneurakointia

31 Yritystoimintaa harjoitetaan muuta maata aktiivisemmin Muun yritystoiminnan harjoittaminen 2013 KAIKKI (n=4685) Etelä-Savo (n=542) HARJOITTAA MUUTA YRITYSTOIMINTAA ELY-KESKUS: Koneurakointi (esim. maatalous- ja metsäkoneurakointi, Polttopuun tai hakkeen valmistus myyntiin sekä muu Elintarvikkeiden jatkojalostus/myynti mm. maito ja muut Matkailu-, majoitus ja virkistyspalvelut Muiden omien jalostamattomien tai jatkojalostettujen Puutavaran jatkojalostus esim. sahaus, höyläys, Kuljetuspalvelut (esim. taksi, rekka, kuorma-auto) Hevostalouden palvelut (ratsastus, tallipaikat yms.) Muut palvelut (mm. kiinteistö- ja siivousala, Metallituotteiden valmistus (sis. alihankintatyön) ja muu Rakentaminen (tilan ulkopuolella) Käsitöiden valmistus myyntiin (mm. matot, ryijyt, Hoito- ja hoivapalvelut Mökkitalkkaritoiminta Turkistarhaus Muu toiminta, mikä?

32 Maatiloilla harjoitettu muu yritystoiminta 2011 ja 2013 Etelä-Savo Koneurakointi (esim. maatalous- ja metsäkoneurakointi, Matkailu-, majoitus ja virkistyspalvelut Polttopuun tai hakkeen valmistus myyntiin sekä muu Muiden omien jalostamattomien tai jatkojalostettujen Elintarvikkeiden jatkojalostus/myynti mm. maito ja Puutavaran jatkojalostus esim. sahaus, höyläys, Muut palvelut (mm. kiinteistö- ja siivousala, Käsitöiden valmistus myyntiin (mm. matot, ryijyt, Rakentaminen (tilan ulkopuolella) Kuljetuspalvelut (esim. taksi, rekka, kuorma-auto) Hevostalouden palvelut (ratsastus, tallipaikat yms.) Mökkitalkkaritoiminta Hoito- ja hoivapalvelut Metallituotteiden valmistus (sis. alihankintatyön) ja muu Turkistarhaus Muu toiminta E-Savo 2011 (n=424) E-Savo 2013 (n=542) 26

33 Maatiloilla harjoitettu muu yritystoiminta Etelä-Savossa Koneurakointi (esim. maatalous- ja metsäkoneurakointi, Matkailu-, majoitus ja virkistyspalvelut Polttopuun tai hakkeen valmistus myyntiin sekä muu Muiden omien jalostamattomien tai jatkojalostettujen Elintarvikkeiden jatkojalostus/myynti mm. maito ja Puutavaran jatkojalostus esim. sahaus, höyläys, Muut palvelut (mm. kiinteistö- ja siivousala, Käsitöiden valmistus myyntiin (mm. matot, ryijyt, Rakentaminen (tilan ulkopuolella) Kuljetuspalvelut (esim. taksi, rekka, kuorma-auto) Hevostalouden palvelut (ratsastus, tallipaikat yms.) Mökkitalkkaritoiminta Hoito- ja hoivapalvelut Metallituotteiden valmistus (sis. alihankintatyön) ja muu Turkistarhaus Muu toiminta Lähivuosina (2020 jatkavat tilat) 27

34 Kotieläintilojen muu yritystoiminta Etelä-Savossa Muun yritystoiminnan harjoittaminen 2013 KAIKKI (n=542) Lypsykarja (n=154) Muu nauta (n=76) Muu kotieläin (n=19) Vilja (n=85) Muu kasvi (n=124) HARJOITTAA MUUTA YRITYSTOIMINTAA PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Koneurakointi (esim. maatalous- ja metsäkoneurakointi, Polttopuun tai hakkeen valmistus myyntiin sekä muu Elintarvikkeiden jatkojalostus/myynti mm. maito ja muut Matkailu-, majoitus ja virkistyspalvelut Muiden omien jalostamattomien tai jatkojalostettujen Puutavaran jatkojalostus esim. sahaus, höyläys, Kuljetuspalvelut (esim. taksi, rekka, kuorma-auto) Hevostalouden palvelut (ratsastus, tallipaikat yms.) Muut palvelut (mm. kiinteistö- ja siivousala, Metallituotteiden valmistus (sis. alihankintatyön) ja muu Rakentaminen (tilan ulkopuolella) Käsitöiden valmistus myyntiin (mm. matot, ryijyt, Hoito- ja hoivapalvelut Mökkitalkkaritoiminta Turkistarhaus Muu toiminta, mikä?

35 Kasvitilojen muu yritystoiminta Etelä-Savossa Muun yritystoiminnan harjoittaminen 2013 KAIKKI (n=542) Vilja (n=85) Peruna (n=14) Vihannesviljely (n=17) Marjanviljely (n=39) HARJOITTAA MUUTA YRITYSTOIMINTAA KASVINVILJELYTILAT: Koneurakointi (esim. maatalous- ja metsäkoneurakointi, Polttopuun tai hakkeen valmistus myyntiin sekä muu Elintarvikkeiden jatkojalostus/myynti mm. maito ja muut Matkailu-, majoitus ja virkistyspalvelut Muiden omien jalostamattomien tai jatkojalostettujen Puutavaran jatkojalostus esim. sahaus, höyläys, Kuljetuspalvelut (esim. taksi, rekka, kuorma-auto) Hevostalouden palvelut (ratsastus, tallipaikat yms.) Muut palvelut (mm. kiinteistö- ja siivousala, Metallituotteiden valmistus (sis. alihankintatyön) ja muu Rakentaminen (tilan ulkopuolella) Käsitöiden valmistus myyntiin (mm. matot, ryijyt, Hoito- ja hoivapalvelut Mökkitalkkaritoiminta Turkistarhaus Muu toiminta, mikä?

36 Kotieläintilojen investointiaikeet kasvitiloja vireämmät 30

37 4 Tilanpidon kehittämistä rajoittavat tekijät, toteutetut toimenpiteet ja koulutustarpeet

38 Tilan kehittämistä ja kilpailukykyä rajoittavat tekijät vuosina 2012 ja 2014 Tilan peltoala Tuotannon kannattavuus Oma jaksaminen Maatalouspolitiikan epävarmuus Oman työvoiman määrä Tuki-/lupahakuun liittyvä byrokratia Investoinnin riski ja kannattavuus Lisäpellon kustannus Hintojen vaihtelu Tilan koneistus Ympäristölainsäädäntö Kirjanpitovaatimukset Elintarvikelainsääntö ja vaatimukset Eläinten pidolle asetettavat Oma osaaminen ja ammattitaito Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Investointitukiin liittyvät vaatimukset Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Tilan lannanlevitysala Lainarahoituksen saatavuus Tilakokonaisuuden hallinta Markkinointi-/jalostuskanavan puute Rehujen saatavuus Muu, Mikä? Ei mikään Etelä-Savo 2012 (n=424) Etelä-Savo 2014 (n=548) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 % kaikista 32

39 Tilan kehittämistä ja kilpailukykyä rajoittavat tekijät KAIKKI (n=4730) ELY-KESKUS: Etelä-Savo (n=548) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 Tilan peltoala Tuotannon kannattavuus Maatalouspolitiikan epävarmuus Oma jaksaminen Lisäpellon kustannus Oman työvoiman määrä Hintojen vaihtelu Tuki-/lupahakuun liittyvä byrokratia Investoinnin riski ja kannattavuus Ympäristölainsäädäntö Tilan koneistus Investointitukiin liittyvät vaatimukset Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Kirjanpitovaatimukset Eläinten pidolle aset. olosuhdevaatim. Elintarvikelainsääntö ja vaatimukset Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Lainarahoituksen saatavuus Oma osaaminen ja ammattitaito Tilan lannanlevitysala Markkinointi-/jalostuskanavan puute Tilakokonaisuuden hallinta Rehujen saatavuus Muu syy Ei mikään % kaikista 33

40 Tilan kehittämistä ja kilpailukykyä rajoittavat tekijät kasvi- ja kotieläintiloilla E-Savo; kaikki (n=548) Kotieläintilat (n=280) Kasvitilat (n=268) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 Tilan peltoala Tuotannon kannattavuus Maatalouspolitiikan epävarmuus Oma jaksaminen Lisäpellon kustannus Oman työvoiman määrä Hintojen vaihtelu Tuki-/lupahakuun liittyvä byrokratia Investoinnin riski ja kannattavuus Ympäristölainsäädäntö Tilan koneistus Investointitukiin liittyvät vaatimukset Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Kirjanpitovaatimukset Eläinten pidolle aset. olosuhdevaatim. Elintarvikelainsääntö ja vaatimukset Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Lainarahoituksen saatavuus Oma osaaminen ja ammattitaito Tilan lannanlevitysala Markkinointi-/jalostuskanavan puute Tilakokonaisuuden hallinta Rehujen saatavuus Muu syy Ei mikään % kaikista 34

41 Etelä-Savossa jaksaminen on parempaa kuin koko maassa keksimäärin Jaksaminen tilan töiden hoitamisessa: nykyisin Erittäin hyvin Melko hyvin Tyydyttävästi Välttävästi Melko heikosti Erittäin heikosti Ka. Koko maa (n=4663) Etelä-Savo (n=540) TUOTANTOSUUNTA: Lypsykarja (n=154) Muu nauta (n=76) Sika (n=8) Muu kotieläin (n=19) Vilja (n=85) Muu kasvi (n=123) TILAKOKO: < 20 (n=233) (n=191) (n=87) 100- (n=28) IKÄ: < 40 v (n=74) v (n=250) v (n=92) >= 60 v (n=122) ,44 4, , ,65 4, , , , % kaikista 4,59 4,60 4,58 4,90 4,76 4,75 4,56 4,37 35

42 Toimenpiteiden toteuttaminen: toteutettu KAIKKI (n=4719) ELY-KESKUS: Etelä-Savo (n=547) 0,0 20,0 40,0 60,0 Enemmän kuin vähimmäismäärä ympäristötuen Korvattu fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla Tehdään ravinnetaselaskelmia Eläinten terveydenhuoltosopimus Laatujärjestelmä Muita erityisympäristötukisopimuksia Ruokinnan tarkentaminen kasvuvaiheen mukaan Eläinten hyvinvointituki Eläinten olosuhteiden parantamiseen liittyvät ei- Taloudellisen tilanpidon kehittäminen Vihreä sähkösopimus Lannan käsittely ravinteiden hyödyntämisen Taloudellisten riskien hallinta Luomusopimus Ympäristön tilaa parantavat ei-tuotannolliset Maatilojen energiaohjelma (energian säästö) Riskienhallintasuunnitelmat Kotieläintuotannosta syntyvän lämmön tai kaasun Ei mitään % kaikista 36

43 Toimenpiteiden toteuttaminen maatilalla ELY-KESKUS: Etelä-Savo (n=547) Toteutettu Kiinnostus Enemmän kuin vähimmäismäärä ympäristötuen Tehdään ravinnetaselaskelmia Korvattu fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla Laatujärjestelmä Eläinten terveydenhuoltosopimus Eläinten olosuhteiden parantamiseen liittyvät ei- Eläinten hyvinvointituki Muita erityisympäristötukisopimuksia Ruokinnan tarkentaminen kasvuvaiheen mukaan Taloudellisen tilanpidon kehittäminen Lannan käsittely ravinteiden hyödyntämisen Ympäristön tilaa parantavat ei-tuotannolliset Taloudellisten riskien hallinta Luomusopimus Vihreä sähkösopimus Maatilojen energiaohjelma (energian säästö) Riskienhallintasuunnitelmat Kotieläintuotannosta syntyvän lämmön tai kaasun Ei mitään % kaikista 37

44 Toimenpiteiden toteuttaminen: toteutettu E-Savo; kaikki (n=547) Kotieläintilat (n=280) Kasvitilat (n=267) 0,0 20,0 40,0 60,0 Enemmän kuin vähimmäismäärä ympäristötuen Korvattu fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla Tehdään ravinnetaselaskelmia Eläinten terveydenhuoltosopimus Laatujärjestelmä Muita erityisympäristötukisopimuksia Ruokinnan tarkentaminen kasvuvaiheen mukaan Eläinten hyvinvointituki Eläinten olosuhteiden parantamiseen liittyvät ei- Taloudellisen tilanpidon kehittäminen Vihreä sähkösopimus Lannan käsittely ravinteiden hyödyntämisen Taloudellisten riskien hallinta Luomusopimus Ympäristön tilaa parantavat ei-tuotannolliset Maatilojen energiaohjelma (energian säästö) Riskienhallintasuunnitelmat Kotieläintuotannosta syntyvän lämmön tai kaasun Ei mitään Suomen Gallup Elintarviketieto Oy % kaikista 38

45 Toimenpiteiden toteuttaminen: kiinnostus E-Savo; kaikki (n=547) Kotieläintilat (n=280) Kasvitilat (n=267) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Enemmän kuin vähimmäismäärä ympäristötuen Korvattu fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla Tehdään ravinnetaselaskelmia Eläinten terveydenhuoltosopimus Laatujärjestelmä Muita erityisympäristötukisopimuksia Ruokinnan tarkentaminen kasvuvaiheen mukaan Eläinten hyvinvointituki Eläinten olosuhteiden parantamiseen liittyvät ei- Taloudellisen tilanpidon kehittäminen Vihreä sähkösopimus Lannan käsittely ravinteiden hyödyntämisen Taloudellisten riskien hallinta Luomusopimus Ympäristön tilaa parantavat ei-tuotannolliset Maatilojen energiaohjelma (energian säästö) Riskienhallintasuunnitelmat Kotieläintuotannosta syntyvän lämmön tai kaasun Ei mitään % kaikista Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - 39

46 Koulutustaso Etelä-Savossa hieman muuta maata vähäisempää Aiemmin hankittu koulutus/neuvonta KAIKKI (n=4647) ELY-KESKUS: Etelä-Savo (n=539) Tukiin Talousasioihin Muuhun peltoviljelyyn Atk-taitoihin Kotieläinten ruokintaan ja hoitoon Ympäristöasioihin Johtamiseen ja suunnitteluun Työhyvinvointiin Markkinointiin Säilörehutuotantoon Riskien hallintaan Energia-asioihin Yritystoiminnan käynnistämiseen Työnkäyttö ja hallinta Työnantajaosaaminen Elintarvikelainsäädäntöön Suoramyyntiin Muuhun koulutukseen Ei ole osallistunut % kaikista 40

47 Myös jatkossa halu kouluttautua on muuta maata vähäisempää Lähitulevaisuudessa hankittava koulutus/neuvonta KAIKKI (n=4647) ELY-KESKUS: Etelä-Savo (n=539) Tukiin Talousasioihin Atk-taitoihin Muuhun peltoviljelyyn Ympäristöasioihin Energia-asioihin Riskien hallintaan Johtamiseen ja suunnitteluun Markkinointiin Työhyvinvointiin Kotieläinten ruokintaan ja hoitoon Työnantajaosaaminen Työnkäyttö ja hallinta Elintarvikelainsäädäntöön Suoramyyntiin Yritystoiminnan käynnistämiseen Säilörehutuotantoon Muuhun koulutukseen Ei osallistu % kaikista 41

48 Kotieläintilat aktiivisemmin hankkineet koulutusta Aiemmin hankittu koulutus/neuvonta E-Savo; kaikki (n=539) Kotieläintilat (n=277) Kasvitilat (n=262) Tukiin Talousasioihin Muuhun peltoviljelyyn Atk-taitoihin Kotieläinten ruokintaan ja hoitoon Ympäristöasioihin Johtamiseen ja suunnitteluun Työhyvinvointiin Markkinointiin Säilörehutuotantoon Riskien hallintaan Energia-asioihin Yritystoiminnan käynnistämiseen Työnkäyttö ja hallinta Työnantajaosaaminen Elintarvikelainsäädäntöön Suoramyyntiin Muuhun koulutukseen Ei ole osallistunut % kaikista 42

49 Lähitulevaisuudessa hankittava koulutus/neuvonta E-Savo; kaikki (n=539) Kotieläintilat (n=277) Kasvitilat (n=262) Tukiin Talousasioihin Atk-taitoihin Muuhun peltoviljelyyn Ympäristöasioihin Energia-asioihin Riskien hallintaan Johtamiseen ja suunnitteluun Markkinointiin Työhyvinvointiin Kotieläinten ruokintaan ja hoitoon Työnantajaosaaminen Työnkäyttö ja hallinta Elintarvikelainsäädäntöön Suoramyyntiin Yritystoiminnan käynnistämiseen Säilörehutuotantoon Muuhun koulutukseen Ei osallistu % kaikista 43

50 5 Tuotteiden myyntikanavat

51 Myyntikanavien merkitys ja kehitys 2013à2020 tuotteittain Etelä-Savossa (%-tiloista) 45

52 Suoramyynti kuluttajille, kaikki tuotteet - koko maa Mitä myyntikanavia käytätte eri tuotteiden myynneissä? Suoramyynti kuluttajalle % MARJAT LAMMAS KANANMUNA VIHANNES/JUUREKSET NAUTA (Emolehmätilat) PERUNA NAUTA (Lihanautatilat) SIKA 3 10 MAITO 3 6 VILJA

53 Suoramyynti ruokapiireille, kaikki tuotteet - koko maa Mitä myyntikanavia käytätte eri tuotteiden myynneissä? Suoramyynti Ruokapiireille % KANANMUNA LAMMAS VIHANNES/JUUREKSET PERUNA MARJAT NAUTA (Emolehmätilat) SIKA VILJA NAUTA (Lihanautatilat) MAITO

54 Lähiruoka koko maa - kysytty avoimena kysymyksenä Mitkä asiat mielestänne vaikuttavat eniten LÄHIRUUAN menekin lisääntymiseen? % hinta, alv, kannattavuus 14 saatavuus, oston helppous tiedottaminen, markkinointi, brändäys, näkyminen hyvä laatu, laatutietoisuus 9 16 puhtaus, ekologisuus 7 11 alkuperä (tiedetään), jäljitettävyys 6 8 tuoreus asenteet, mielikuvat, yleinen mielipide lyhyet kuljetusmatkat, paikallisuus kuluttajien kiinnostus, kysyntä kaupan/keskusliikkeiden asenne, halukkuus 4 4 ENSIMMÄINEN maininta byrokratian keventäminen/viranomaismääräykset 2 4 ruokakriisit 2 3 YHTEENSÄ mainitut kotimaisuus 2 3 Joku muu vastaus

55 Lähiruoka Etelä-Savo 49

56 6 Kasvinviljely

57 Etelä-Savon pellonkäyttö on nurmivaltaista 2014 KOKO Kasvin pinta-ala, 1000 ha Etelä-Savo jakauma MAA jakauma Syysvehnä 0,1 0 % 40,8 2 % Kevätvehnä 2,0 3 % 231,5 10 % Ruis 0,6 1 % 23,9 1 % Ohra 10,4 14 % 532,1 23 % Kaura 9,3 13 % 327,6 14 % Seosviljat 2,2 3 % 36,7 2 % Muut viljat 0,1 0 % 2,5 0 % Rypsi+rapsi 0,6 1 % 43,5 2 % Peruna 0,3 0 % 22,1 1 % Sokerijuurikas 0,0 0 % 13,7 1 % Herne 0,0 0 % 5,6 0 % Nurmet alle 5 v. 32,7 44 % 653,7 29 % Puutarhakasvit 1,4 2 % 16,5 1 % Ruokohelpi 0,3 0 % 7,5 0 % Muut kasvit 1,5 2 % 35,2 2 % Kesanto + luonnonhoitopelto 11,6 16 % 266,0 12 % Monivuotiset nurmet ja niityt 0,9 1 % 33,3 1 % Käytössä oleva maatalousmaa 74, Lähde: TIKE 51

58 Etelä-Savossa on paljon heinä-/viherheinätiloja 2014 päätuotantosuunnan mukaan KOKO Tukea hakeneita tiloja Etelä-Savo jakauma MAA jakauma 01 Lypsykarjatalous % % 02 Lihanautojen kasvatus % % 03 Muu nautakarjatalous 47 2 % % 04 Porsastuotanto 8 0 % % 05 Lihasikojen kasvatus 12 0 % % 06 Muu sikatalous mm. yhdistelmätuotanto 9 0 % % 07 Kananmunien tuotanto 8 0 % % 08 Siipikarjanlihan tuotanto 1 0 % % 09 Muu siipikarjatalous mm. siitosmunien tuotanto 4 0 % 79 0 % 10 Lammastalous 39 1 % % 11 Vuohitalous 1 0 % 23 0 % 12 Hevostalous % % 13 Viljanviljely (myös viljan siemenviljely) % % 14 Erikoiskasvituotanto (mm.mallasohra,herne,peruna) 66 2 % % 15 Puutarhakasvien viljely avomaalla % % 16 Kasvihuoneviljely 5 0 % % 17 Muu kasvituotanto (mm. heinä ja viherheinä) % % 20 Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu) 54 2 % % 23 Ei tuotanto-/yritystoimintaa 17 1 % % Yhteensä Lähde: TIKE 52

59 Etelä-Savon kasvitilojen tuotantosuunnat 2014 Päätuotantosuunta 2014 Vilja Peruna Vihannesviljelviljely kasvi* Marjan- Muu n= Kaikki harjoitetut tuotantosuunnat 2014, % Kotieläintuotanto Viljanviljely Perunanviljely Vihannesten viljely avomaalla Marjanviljely avomaalla Muu erik.kasvien viljely, mm. herne, härkäp Muu kasvituot., mm. heinä, viherheinä Metsätalous Ei muuta tuotantoa *mm. heinä, viherheinä 53

60 Jatkossa nurmen osuus peltoalasta hieman pienenee 54

61 Vuokrapellon osuus on Etelä-Savossa korkea ja se nousee keskimääräistä maltillisemmin 55

62 Panostaminen kasvinviljelyyn kasvi- ja kotieläintiloilla Miten panostatte kasvinviljelyn kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa? KAIKKI (n=561) Kotieläintilat (n=289) Kasvitilat (n=272) 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Sadon laadun parantaminen Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen Suunnitelmallinen viljelykierto Pellon perusparannusinvestoinnit Tuottojen ja tuotantokustannusten Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Hometoksiininen riskienhallinta Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) Öljykasvit mukana viljelykierrossa 3,54 3,42 3,41 3,37 3,20 3,23 3,02 2,76 2,41 1,81 2,00 1,66 1= ei lainkaan 5= erittäin paljon 57

63 Peruna- ja vihannestilat panostavat kasvinviljelyyn Miten panostatte kasvinviljelyn kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa? KAIKKI (n=561) Vilja (n=88) Peruna (n=14) Vihannesviljely (n=17) Marjanviljely (n=41) Muu kasvi (n=53) 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Sadon laadun parantaminen Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen Suunnitelmallinen viljelykierto Pellon perusparannusinvestoinnit Tuottojen ja tuotantokustannusten Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Hometoksiininen riskienhallinta Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) Öljykasvit mukana viljelykierrossa 3,54 3,42 3,41 3,37 3,20 3,23 3,02 2,76 2,41 1,81 2,00 1,66 1= ei lainkaan 5= erittäin paljon 58

64 Kasvitilat käyttävät laaja-alaisesti erilaisia työvoimapalveluita Tilalla käytetyt työvoimapalvelut Etelä-Savossa KAIKKI tilat (n=551) Vilja (n=87) Peruna (n=14) Vihannesviljely (n=17) Marjanviljely (n=41) Muu kasvi (n=52) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Urakointipalveluja Yhteistyö toisten viljelijöiden kanssa Ostopalveluja (kirjanpito, neuvonta Lomituspalveluja Tilapäistä palkkatyövoimaa Siemennyspalveluja Vakituista palkkatyövoimaa Karjanhoitopalveluja (yksityisiä) Vuokratyövoimaa Ei mitään yllämainittuja

65 Vihannes- ja perunatilat käyttävät paljon erilaisia työvoimapalveluita Urakointipalveluja Ostopalveluja (kirjanpito, neuvonta yms.) Tilapäistä palkkatyövoimaa Vakituista palkkatyövoimaa Työvoimapalveluiden käyttö nykyisin Yhteistyö toisten viljelijöiden kanssa Lomituspalveluja Siemennyspalveluja Vuokratyövoimaa KAIKKI tilat (n=551) KASVINVILJELYTILAT: Vilja (n=87) Peruna (n=14) Vihannesviljely (n=17) Marjanviljely (n=41) Muu kasvi (n=52) (mm. heinä, viherheinä) % vastanneista 60

66 Vihannestilat erityisen yrittäjähenkisiä Etelä-Savon tilat päätuotantosuunnan mukaan KAIKKI (n=558) Vilja (n=87) Peruna (n=14) Vihannesviljely (n=17) Marjanviljely (n=41) Muu kasvi (n=52) 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Pyrin maatilani toiminnassa mahd. hyvään kannattavuuteen /taloudelliseen tulokseen Tähtään mahd. korkeaan tuotostasoon (keskituotos, satotaso, kasvunopeus yms.) Pyrin aina hankkimaan parasta osaamista niihin asioihin, joissa oma osaaminen ei ole Suhtaudun luottavaisesti maatilani tulevaisuuteen Maatilani toimintaa suunnitellaan myös yli 5 vuoden tähtäimellä Maatalous on minulle enemmän yritystoimintaa kuin elämänmuoto Seuraan tilani talouden tunnuslukuja aktiivisesti (vähintään kuukausittain) Käyn usein maatilan toimintaan/suunnitteluun liittyvässä koulutuksessa (tms.) 3,55 3,20 3,20 3,06 2,94 2,77 2,75 2,45 Keskiarvot vastauksista (vastausasteikko 1: Ei sovi lainkaan <--> 5 Sopii erittäin hyvin) 61

67 Kiinnostus luomukasvinviljelyyn suurinta muussa kasvintuotannossa Luomutilat ja kiinnostus luomuun:kasvinviljely Luomussa tällä hetkellä Siirtymävaiheessa luomuun Kiinnostunut siirtymään luomuun KAIKKI (n=536) KASVINVILJELYTILAT: Vilja (n=85) 7 9 Peruna (n=14) 14 Vihannesviljely (n=17) Marjanviljely (n=38) Muu kasvi (n=49) (mm. heinä, viherheinä) % kaikista 62

68 Luomusta kiinnostuneita eniten Pirkanmaalla, Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa ja Pohjanmaalla Pellot luomussa 63

69 Etelä-Savossa maan keskiarvoa enemmän luomupeltoa myös jatkossa Lähde 2013:Evira 64

70 Luomuun siirtymiseen vaikuttavat tekijät - luomusta kiinnostuneet KAIKKI (n=104) Kotieläintilat (n=47) Kasvitilat (n=57) 0,0 20,0 40,0 60,0 kannattavuus ekologinen tuotantotapa luomutuotannon tuet ei tarvitse käyttää lannoitteita/kasvinsuojeluaineita markkinoilta saatava hinta luomutuotteiden kysyntä yleinen ilmapiiri (luomun imago) yhteistyömahdollisuudet muiden tilojen kanssa pellot jo luomussa eläinten hyvinvointi byrokratia tarjolla olevat neuvonta-, tutkimus- ja muut luomutuotannon säädökset sopimustuotannon mahdollisuudet luomurehun saatavuus muu syy % kaikista 65

71 Miksi ei kiinnostunut siirtymään luomuun KAIKKI (n=417) Kotieläintilat (n=222) Kasvitilat (n=195) 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 rikkakasviongelmat byrokratia, tarkat säädökset kannattavuus pieni peltoala tuottamisen vaikeus ja vaivalloisuus alhainen tuotos-/satotaso markkinoilta saatava hinta investointitarve luomutuotteiden kysyntänäkymät tiedon puute markkinakanavien puute luomurehun saatavuus ja hinta muu syy % kaikista 66

72 7 Maidontuotanto

73 Maidontuotannon kehitys Etelä-Savon maitotilojen määrä on vähentynyt lähes puoleen ja maidontuotanto 15 % vuodesta Samanaikaisesti tilakohtainen maitomäärä on 1,7- kertaistunut. Maitotiloja Etelä-Savossa oli vuonna 2013 keskimäärin 530 kpl. Maitotilojen määrä ja kokonaismaitomäärä ovat vähentyneet muuta maata nopeammin. Keskilehmäluku on kasvanut viime vuosina muuta maata hitaammin ja ero koko maan keskiarvoon oli vuonna 2013 lähes 5 lehmää. Tilakohtainen maitomäärä on 15 % pienempi kuin koko maassa. Maitotiloja, kpl Meijerimaitomäärä, milj. l Maitomäärä litraa/tila Etelä- Savo Koko maa Etelä- Savo Koko maa Etelä- Savo Koko maa Ind. Ind. Ind. Ind. Ind. Ind

74 Maidontuotanto , milj. litraa 69

75 Maidontuotanto jatkuu vuoteen 2020 Etelä-Savossa koko maata harvemmin 70

76 Suuri työmäärä ja eläkkeelle siirtyminen/korkea ikä Etelä-Savossa koko maata yleisemmin luopumisen syinä 71

77 Aiempaa useampi maitotila suunnittelee jatkavansa kasvinviljelytilana maidontuotannon loputtua Muu = mm. metsätalous, siirrytään eläkkeelle, lammastalous, hevostalous, urakointi 72

78 Navetta-/pihattoinvestointisuunnitelmat seur. 5 vuodelle 73

79 Etelä-Savossa suunnitellaan selvästi maan keskiarvoa harvemmin navettainvestointeja 74

80 75

81 Etelä-Savoon suunnitteilla noin 30:n navetan uusinvestoinnit lähivuosille, investoinnit keskimääräistä suurempia INVESTOINTISUUNNITELMAT %-tiloista Investoivia tiloja yht., kpl -Uudet ja vanhojen laajennukset, kpl -Peruskorjaukset, kpl INVESTOINNIN SUURUUS -Uudet ja vanhojen laajennukset Etelä-Savo 2012 kysely /tila Etelä-Savo 2014 kysely /tila LYPSYLEHMÄPAIKKOJEN LISÄYS -Uudet ja vanhojen laajennukset, kpl kpl/tila 44ð74 kpl/tila 53ð102 81

82 Alle puolet Etelä-Savon uusista navettainvestoinneista on ajoittumassa Etelä-Savo Koko maa INVESTOINTIAJANKOHTA/ UUDET JA LAAJENNUKSET tai jälkeen INVESTOINTIAJANKOHTA/ PERUSKORJAUKSET tai jälkeen % % % %

83 78

84 Joka neljäs Etelä-Savon maitotila aikoo lisätä lehmien määrää vuoteen 2017 mennessä, koko maassa melkein joka kolmas 79

85 Varmimmin Etelä-Savossa jatkavat keskimääräistä suuremmat maitotilat 81

86 MAIDONTUOTANTOENNUSTEET / Etelä-Savo - maidontuottajien suunnitelmat 82

87 MAIDONTUOTANTOENNUSTEET / koko maa - maidontuottajien suunnitelmat 83

88 tiloja, kpl Maitotilojen tuotantorakenne Koko maa Etelä-Savo 84

89 Etelä-Savossa tilan peltoala ja oma jaksaminen rajoittavat eniten maitotilojen kehittämistä 85

90 Lehmälukua kasvattavilla keskimääräistä enemmän kehittämistä rajoittavia tekijöitä 86

91 Maitotilojen kehittämisen esteet ELY - keskuksittain 88

92 Puolet maitotiloista katsoo että tilalla ei ole tarvetta laajentaa Reilu neljännes katsoo tuotannon kannattavuuden estävän laajennukset 89

93 Etelä-Savossa suunnitteilla maidontuotannon laiteinvestointeja muuta maata harvemmin - tutkimuksen mukaan lypsyrobotti Etelä-Savossa muuta maata useammalla tilalla 90

94 30 Etelä-Savon maitotilaa kiinnostunut luomumaidontuotannosta - kiinnostus laimentunut vuodesta 2012 Ely-keskukset: 91

95 8 Naudanlihantuotanto

96 Naudanlihantuotannon kehitys Etelä-Savossa nautakarjataloutta harjoitti viime vuonna noin 920 tilaa. Maitotilojen teuraskasvatus on selvästi vähäisempää kuin maassa keskimäärin. Maitotiloilta tulee kuitenkin arviolta 35 % naudanlihasta, kun teuraslehmät lasketaan mukaan. Naudanlihantuotantoon erikoistuneita tiloja on tänä vuonna noin 220 kpl. Emolehmiä on 135 tilalla, joista 35 on maitotiloja. Emolehmiä on kpl ja lehmiä yht kpl. Tilojen määrä on vähentynyt jyrkemmin ja keskikoko on kasvanut hitaammin kuin maassa keskimäärin. Emolehmätilat sekä teuraskasvatukseen erikoistuneet tilat ovat nykyisin noin 15 % pienempiä kuin maassa keskimäärin. Erikoistuneita nautatiloja, kpl Etelä-Savo Koko maa Naudanlihantuotanto milj.kg Etelä- Savo Koko maa ,8 84, ,5 82, ,2 80,9 Ind. Ind. Ind

97 ERIKOISTUNEET NAUTATILAT 2014 Emolehmätilat, kpl Muut erik. nautatilat EMOLEHMÄ Ikä, vuotta Peltoala, ha Emolehmiä, kpl/tila Emolehmiä lehmien kokonaismäärästä % Koko maa Etelä-Savo MUU ERIK. NAUTA Ikä, vuotta Peltoala, ha Nuoren naudan kasv. paikat, kpl/tila keskimäärin MAITO Nuoren naudan vuosimyynti, kpl/tila keskimäärin Osuus teuraskasvatuksesta %

98 Naudanlihantuotanto on pysynyt vakaana Milj. kiloa 98

99 Tilojen väheneminen jatkuu keskimääräistä suurempana, luopujista 60 % jatkaa peltoviljelyä Etelä-Savossa 97

100 Erikoistuneilla nautatiloilla vähemmän investointihalukkuutta (5 seuraavaa vuotta) Etelä-Savossa kuin maassa keskimäärin Tekee investointeja Investoivia tiloja 24% 780 kpl 14% 31 kpl 22% 20% 26% 9% 98

101 (tiloja, kpl) Etelä-Savo Emolehmätilojen kasvu keskittyy yli 50 emolehmän yksiköihin Koko maa (keskim.) Emolehmiä, kpl/tila kpl kpl kpl alle 10 kpl % tiloista % eläinmäärästä 99

102 (tiloja, kpl) Etelä-Savo Lihanautatilat (ostovasikan kasvatus) vähenevät, mutta keskikoko kasvaa lähes kuten maassa keskimäärin Koko maa (keskim.) Kavatuspaikat, kpl/tila kpl kpl kpl kpl alle 60 kpl % tiloista % kasvatuspaikoista 100

103 Naudanlihantuotantoennusteet

104 Naudanlihan tuotantoennusteet (koko maa) Nautatilojen määrä kpl Lehmien lukumäärä 1000 kpl Naudanlihantuotanto milj.kg emolehmätilat ostovasikkatilat maitotilat emolehmiä lypsylehmiä