^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU H. Arvela, O. Castren

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren"

Transkriptio

1 ' I.. STUK-A114 [ELMIKUU 1994 Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa H. Arvela, O. Castren Uimm^ ' ^äm ^_.._J fthnisn Centre for Radiation and STUK'Nucleqr*$afety

2 STUK-A114 HELMIKUU 1994 Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa H. Arvela, O. Castren Tutkimus- ja palveluosasto SÄTEILYTURVAKESKUS PL 268, HELSINKI Puh. (90) 70821

3 ISBN ISSN PAINATUSKESKUS OY Helsinki 1994 Myynti: Säteilyturvakeskus PL HELSINKI Puh. (90) Uusi osoite alkaen: Säteilyturvakeskus PL HELSINKI Puh. (90)

4 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS ALKUSANAT Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää vuonna 1993 käytettävissä olevan tiedon pohjalta suomalaisten asuntojen radonkorjauksen kustannukset. Kiitämme sosiaali- ja terveysministeriötä, joka on osallistunut tämän tutkimuksen rahoitukseen. Kiitämme arvokkaista neuvoista ja parannusehdotuksista yli insinööri Jaakko Huuhtasta Ympäristöministeriöstä, tutkija Ari-Veikko Kettusta Teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratoriosta ja FM Kai Winqvistia Ins.tsto Paavo Ristola Oy:stä. 3

5 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A114 ARVELA H., CASTREN O. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa STUK-A114, Helsinki 1994, 39 s. ISBN ISSN Avainsanat: radon, radonkorjaukset, asunto, huoneilma TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa tarkastellaan niitä asuntoja, joiden huoneilman radonpitoisuus ylittää Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (994/92) mukaisen enimmäisarvon 400 Bq/m 3. Tutkimuksessa on arvioitu Suomen pientaloille radonkorjausten lukumäärä, menetelmät ja kustannukset. Arvio perustuu Säteilyturvakeskuksen vuosina suorittamaan laajaan asuntojen radonin satunnaisotantatutkimuksccn sekä erillisiin radonkorjaus- ja ilmanvaihtotutkimuksiin. Korjauksen tavoitteena on enimmäisarvon alittaminen ja samalla pitoisuuden 200 Bq/m 3 alittaminen, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin saavutettavissa. Enimmäisarvon ylittävien asuntojen määräksi arvioitiin , josta on pientaloasuntoja ja 7000 kerrostaloasuntoja. Pientaloasuntojen korjauksissa ovat radonimuri ja radonkaivo tehokkaimmat menetelmät. Hyvin suunnitellulla korjauksella on mahdollista päästä % pitoisuusalenemaan. Pelkillä ilmanvaihtoteknisillä korjauksilla on arvioitu päästävän asetettuun tavoitteeseen vain, jos ilmanvaihtuvuus on alle 0,25 h" 1 ja radonpitoisuuden vuosikeskiarvo alle 600 Bq/m 3. Koko maan pientalokannan korjaamiseen on arvioitu tarvittavan radonimurikorjausta, 5000 radonkaivoa, 4000 ryömintätilan tuuletusta, 4000 kellarin ilmanvaihdon korjausta ja 6000 ilmanvaihtoteknistä korjausta. Näiden kokonaiskustannukseksi on arvioitu 445 miljoonaa markkaa. Pientalon radonkorjauksen keskimääräiseksi hinnaksi tulee siten 7500 mk. Kun kerrostalojen korjaukset otetaan huomioon, saadaan kaikkien enimmäispitoisuuden ylittävien asuntojen korjauskustannuksiksi 500 miljoonaa markkaa. Korjauksien keskimääräiset ylläpitokulut ovat 270 mk vuodessa. Tähän mennessä on radonkorjauksia tehty noin 400 asunnossa. 4

6 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS ARVELA H., CASTREN O. Cosis of radon mitigation in Finnish dwellings. Key words: radon, radon mitigation ABSTRACT COSTS OF RADON MITIGATION IN FINNISH DWELLINGS This study considers the mitigation methods and costs for dwellings exceeding the indoor radon concentration of 400 Bq/m 3. It is based on a radon survey of 3074 randomly chosen dwellings and also takes into account the results of special mitigation and air exchange studies. The number of dwellings exceeding the annual average radon concentration of 400 Bq/m 3 was : low-rise residential houses and flats. Subslab suction and radon wells prevent radon entry into houses and are the most effective methods. Typical radon reductions for these methods are 80-99% with properly designed installations. Ventilation techniques that reduce indoor radon concentrations were considered adequate if the air exchange rate is less than 0.25 h" 1 and the radon concentration less than 600 Bq m" 3. The estimated need for mitigation methods in low-rise houses was as follows: subslab suction installations, radon wells, crawl space ventilation repairs, basement ventilation repairs and other repairs based on ventilation. The total cost of the programme was estimated at FIM 445 million, the average cost for one dwelling is thus FIM 7 500, i.e. USD (1 USD = FIM 6). The total cost would be FIM 500 million if the installations in blocks of flats were taken into account. The average annual operating costs were estimated at FIM

7 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A114 SISÄLLYSLUETTELO Sivu ALKUSANAT 3 TIIVISTELMÄ 4 ABSTRACT 5 1 JOHDANTO 8 2 AINEISTO Otantatutkimus Korjaustoimenpiteiden seurantatutkimus Radonimuritutkimus Ilman vaih tot utkim ukset Muut tutkimukset 10 3 KORJATTAVAT ASUNNOT Korjattavien asuntojen määrä Radonpitoisuus ja perustamistapa Rakennusmaa Ilmanvaihtuvuus 12 4 KORJAUSMENETELMÄT, NIIDEN TEHOKKUUS JA HINTA Korjausten tehokkuus Radonimuri Radonimuritutkimuksen tulokset Radonkaivo Tiivistäminen Ilmanvaihtotcknisct korjaukset Kellarin ilmanvaihdon parantaminen Ryömintätilan tuuletus Korjauksien hinta 17 5 KORJAUSMENETELMÄT JA PERUSTUSTAPA Valintaperusteet Maanvarainen laatta, betonisokkeli, ei kellaria Maanvarainen laatta, sokkeli kevytsoraharkoista Ryömintätilaiset asunnot Kellarilliset talot, ovi ja portaat kellariin Rinnetalot, pcrusmuuri valubetonia, avoin portaikko alimpaan kerrokseen Rinne- tai kellarillinen talo, perusmuuri kevytsoraharkosta, avoin portaikko alakerrokseen 22 6

8 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS 6 KORJAUSTOIMENPITEIDEN KUSTANNUKSET Korjausten ylläpitokulut 24 7 KORJAUSTEN TUOTTAMA HYÖTY 26 8 JOHTOPÄÄTÖKSET 27 KIRJALLISUUSVIITTEET 28 TAULUKOT 30 LIITTEET 39 7

9 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A114 1 JOHDANTO Radonin aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuonna 1992 päätöksen (994/92) radonpitoisuuden enimmäisarvoista asunnoissa. Päätöksen mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää arvoa 400 becquerelia kuutiometrissä (Bq/m 3 ). Uudet asunnot tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi 200 Bq/m 3. Tämä päätös tuli voimaan Aikaisempi enimmäisarvo vanhoille asunnoille oli vuonna 1986 annetun Lääkintöhallituksen ohjeen perusteella 800 Bq/m 3. Uusille asunnoille annettu enimmäisarvo ei muuttunut vuoden 1992 päätöksen yhteydessä. Säteilyturvakeskus julkaisi vuonna 1993 väestön satunnaisotantaan perustuvan tutkimuksen 3074 asunnon radonpitoisuudesta. Tutkimus tarjoaa hyvän pohjan arvioida sekä enimmäisarvon ylittävien asuntojen määrää että asuntojen tärkeimpiä radonkorjaukseen vaikuttavia rakennusteknisiä ominaisuuksia. Radonkorjauksia on Suomessa tehty noin 400 asunnossa. Säteilyturvakeskuksen radonkorjausten seurantatutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää näissä asunnoissa saavutettuja tuloksia sekä käytettyjä menetelmiä. Seurantatutkimus ja korkeakoulujen radonkorjaustutkimuksct tarjoavat aineiston arvioida eri menetelmien soveltuvuutta radonkorjaukseen. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää vuonna 1993 käytettävissä olevan tiedon pohjalta suomalaisten asuntojen radonkorjauksen kustannukset. Ilmanvaihdon merkityksen ja tärkeimmän korjausmenetelmän, radonimurin, arvioimiseksi tehtiin tätä tutkimusta varten vielä kaksi erikoisselvitystä sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusrahoituksella. 8

10 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS 2 AINEISTO 2.1 Otantatutkimus Tutkimuksessa mitattiin väestön keskusrekisteristä satunnaisotannalla valittujen 3074 henkilön asunnon radonpitoisuus (STUK-A108,1993). Rekisteristä arvottiin kaikkiaan 5000 henkilöä, joista 63 % osallistui tutkimukseen. Pientaloissa osallistumisprosentti oli selvästi korkeampi, 73 %, kuin kerrostaloissa, 51 %. Alkuperäisessä aineistossa kerrostalot, kytketyt pientalot (rivitalot) ja erillispientalot (omakotitalot) oli luokiteltu erikseen. Kahdesta jälkimmäisestä ryhmästä on tässä tutkimuksessa käytetty yhteisnimitystä pientalot. Otantatutkimus suoritettiin marraskuusta 1990 marraskuuhun 1991 kahdella puolen vuoden mittauksella siten, että mittausjaksot edustavat vuoden kylmintä ja lämpimintä puolivuotisjaksoa. Mittaus suoritettiin integroivalla, Makrofol-filmiä käyttävällä alfajälkimenetclmällä. 2.2 Korjaustoimenpiteiden seurantatutkimus Säteilyturvakeskus tutkii Suomessa toteutettujen radonkorjaustoimenpiteiden menetelmiä ja tehokkuutta (Arvela 1993b, Hoving 1993). Tutkimuksen pohjalta julkaistiin vuonna 1992 Säteilyturvakeskuksen tiedote asuntojen radonkorjaamisesta. Tiedote on postitettu mittaustuloksen mukana kaikille tilaajille, joiden radonmittaustulos ylitti enimmäisarvon. Seurantatutkimuksen tiedot on saatu Säteilyturvakeskuksen radonmittauspalvelun kyselylomakkeesta, erikseen postitetuilla kyselyillä, puhelinhaastatteluilla sekä paikan päällä suoritetuilla tutkimuksilla. Tutkimuksen tietoaineistossa on keskeiset tiedot talon perustamistavasta ja suoritetusta korjaustoimenpiteestä. Selvitysten perusteella on noin 300 asunnon korjaustoimenpiteestä saatu melko tarkka kuvaus. 2.3 Radonimuritutkimus Radonimurin soveltuvuutta omakotitalon radonkorjaukseen tutkittiin kahdeksassa pientalossa Salpausselän hiekka- ja sora-alueella Lahden ympäristössä (TKK Kaikissa tehtiin tarkka rakennetekninen tutkimus ja kahdeksaan kohteeseen asennettiin radonimuri. Tutkimuksen suoritti Teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratorio yhteistyössä STUK:n kanssa. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena oli tarvittavien imupisteiden määrän selvittäminen ja testausmenetelmien kokeilu. Kohteina oli neljä kellarillista ja neljä matalaperustaista pientaloa, pinta-alaltaan yli 130 m 2. Radonpitoisuuden lähtötaso jli kohteissa Bq/m 3. 9

11 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A Ilmanvaihtotutkimukset Huono ilmanvaihtuvuus vaikuttaa osaltaan radonpitoisuutta nostavasti. Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratorio suoritti pääkaupunkiseudulla ilmanvaihtotutkimuksen 251 asunnossa (Ruotsalainen ym. 1990). Säteilyturvakeskus osallistui tutkimukseen vastaamalla asuntojen radonpitoisuuden mittauksesta (Arvela 1990). Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida huonon ilmanvaihdon osuutta kohonneisiin radonpitoisuuksiin. Ilmanvaihtokorjaustcn tarpeen selvittämiseksi korkean radonpitoisuuden asunnoissa STUK suoritti syksyllä 1993 TKK:n LVI-laboratoriolta tilatuilla merkkiaincilmaisimilla ilmanvaihtuvuuden mittauksen 31 kohteessa (Hoving 1994). Kohteiksi valittiin ne otantatutkimuksen 400 Bq/m 3 ylittävät Etelä-Suomen pientalot, joissa asukas oli halukas tutkimukseen. Näissä kohteissa tehtiin rakennuspiirustusten avulla lisäselvityksiä asunnon perustustavasta, erityisesti kantavien, omalla anturalla varustettujen väliseinien määrästä. 2.5 Muut tutkimukset Tutkimuksessa on käytetty myös seuraavien radonkorjaustutkimusten tuloksia: Ympäristömisteriö julkaisi vuonna 1986 Teknillisen korkeakoulun rakcnnusinsinööriosaston suorittaman tutkimuksen "Radonkorjausrakentaminen" (YM 1986). Tutkimuksessa on selostettu 7 pientalokohteen korjaamisen menetelmät ja tulokset. Tampereen teknillisessä korkeakoulussa tutkittiin 15 asunnon radonpitoisuuden alentamista ilmanvaihtoteknisin keinoin (Keskinen ym. 1989). Radonkaivoja on tutkittu Säteilyturvakeskuksen ja Tampereen teknillisen korkeakoulun tutkimuksissa (Reisbacka 1991, Lahti 1991). Kuopion yliopistossa on tutkittu alipainesäädön vaikutusta koneellisen tulo/poistoilmanvaihdon yhteydessä (Kökötti et ai. 1993, Keskikuru ym. 1993). Loppuraportti tutkimuksesta valmistuu Ruotsalainen radonkorjausopas "Radonboken" kuvaa korjausmenetelmiä ja saavutettuja tuloksia (Clavensjö 1992). Osa menetelmistä on tarpeen vain niissä ruotsalaisissa taloissa, joissa on käytetty erittäin radiumpitoista alunaliusketta sisältäviä rakennusmateriaaleja. 10

12 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS 3 KORJATTAVAT ASUNNOT 3.1 Korjattavien asuntojen määrä Taulukko 1 antaa lääneittäin ylitysprosentit, keskiarvot ja 400 Bq/m 3 ylittävien pientalojen lukumäärän vuoden 1991 otantatutkimuksen perusteella. Taulukko 2 antaa ylitysprosentit pitoisuuksille 200, 400 ja 800 Bq/m 3 ja radonpitoisuuden keskiarvon kolmelle radonpitoisuudeltaan erilaiselle alueelle. Taulukossa 2 on myös kerrostalojen tulokset koko maan osalta. 3.2 Radonpitoisuus ja perustamistapa Taulukko 3 esittää pientalojen tärkeimpiä perustamistapaluokkia, niiden yleisyyttä ja keskimääräistä radonpitoisuutta. Ryömintätilan käytön vähentyminen ja maanvaraisen laatan yleistyminen ovat merkittävästi nostaneet asuntojen radonpitoisuuksia. Ryömintätilaisissa asunnoissa pitoisuudet ovat keskimäärin selvästi alhaisempia. Uuden rakennustekniikan käyttö perustuksissa on 80-luvulla edelleen lisännyt tätä kasvua. Otantatutkimuksen mukaan pientaloissa, joissa matalapcrustaisen talon sokkeli oli tehty kevytsoraharkosta, radonpitoisuus oli keskimäärin 56 Bq/m 3 korkeampi kuin samanlaisissa valubetonisokkelille tehdyissä taloissa. Erityisesti 80-luvulla suositut rinnetalot, joissa on alimmassa kerroksessa asuintiloja, maanvastaisia seiniä ja avoin portaikko yläkertaan, ylittävät radonpitoisuudessa yli kaksinkertaisesti 50- ja 60-lukujen kellarilliset talot. Asukkaiden ilmoituksen mukaan porakaivo on noin 10 %:ssa pientaloista. Radonpitoisuuden 400 Bq/m 3 ylittävissä asunnoissa prosenttiosuus on likimain samansuuruinen. Porakaivoveden radon lisää asuntojen radonpitoisuutta mutta on harvoin yksin syynä enimmäisarvon ylitykseen. 3.3 Rakennusmaa Radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeimpia harjualueilla ja varsinkin rakennusmaan ollessa läpäisevää soraa. Taulukko 4 esittää otantatutkimuksen 400 Bq/m 3 ylittävien asuntojen rakennusmaaperän jakauman. Asukkaiden omaa arviota rakennusmaasta pidettiin luotettavana ainoastaan kallion ollessa kyseessä. Muut rakennusmaaperät määritettiin käyttäen hyväksi Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemia maaperäkarttoja sekä sora- ja hiekkavarakarttoja. 11

13 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A Ilmanvaihtuvuus Umanvaihtuvuutta tutkittiin merkkiainemcnctclmällä 31:ssä otantatutkimuksen 400 Bq/m 3 ylittävässä asunnossa (Hoving 1994). Kuva 1 esittää ilmanvaihtuvuuden jakaumaa kohteissa. Vertailun vuoksi kuva esittää myös pääkaupunkiseudun tutkimuksen pientalojen ilmanvaihtuvuuksien jakauman. Jakaumissa ei ole oleellista eroa. Taulukko 5 esittää keskeiset tulokset tutkimuksista. Huonon ilmanvaihtuvuuden 0,25 h' 1 rajan alittaa molemmissa tutkimuksissa % kohteista. Painovoimaiscn ilmanvaihdon asunnoissa ilmanvaihtuvuus on keskimäärin hieman alempi kuin koneellisen poiston asunnoissa. Otantatutkimuksen kohteissa ilmanvaihtokoneiden käyttötehot ja -ajat olivat alhaisia. Jatkuvasti käytettynä ja käyttötehon suuremmilla arvoilla ero koneellisen ja painovoimaiscn ilmanvaihdon taloissa olisi varmasti suurempi. 12

14 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS i i i i i i i i i LUKUMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ Kuva l. Jlmanvaihtuvuuden jakauma pientaloasunnoissa. (Kuva A) Säteilyturvakeskuksen otantatutkimuksen ( ) korkean radonpitoisuuden asunnoissa ja (Kuva B) pääkaupunkiseudulla suoritetussa tutkimuksessa (Ruotsalainen ym. 1990). B 13

15 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A114 4 KORJAUSMENETELMÄT, NIIDEN TEHOKKUUS JA HINTA Korjausmenetelmiä on kuvattu tiedotteessa STUK 1/92 "Asuntojen radonkorjaaminen" (STUK 1992). 4.1 Korjausten tehokkuus Taulukko 6 esittää Säteilyturvakeskuksen seurantatutkimuksen tuloksia (Arvela 1993b, Hoving 1993). Tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että korjausraja oli asti 800 Bq/m 3. Monen asunnon kohdalla toimenpiteet ovat muutenkin keskeneräisiä ja tulokset tulevat vielä paranemaan. Voidaan olettaa, että onnistuneessa korjauksessa radonpitoisuuden alenemaprosentti on taulukossa 6 esiintyvän mediaanin ja maksimiarvon välillä. 4.2 Radonimuri Radonimuri-menetelmää kutsutaan myös rakennuspohjan alipaineisiamiseksi. Yksipisteimuri soveltuu laattaan, jossa alipainekenttä leviää hyvin laatan reunoille saakka. Jos laatta on suuri tai jos väliseinät jakavat laatan alla olevan soran useaan lohkoon, tarvitaan useita imupisteitä. Täytemaan läpäisevyys vaikuttaa myös alipaineen leviämiseen ja imupisteiden määrään. Yksi imuri pystyy tavallisesti kehittämään riittävän alipaineen useampaan imupisteeseen, mikäli painehäviöt putkistoissa eivät ole liian suuret. 4.3 Radonimuritutkimuksen tulokset Osana tätä tutkimusta tehdyn radonimuritutkimuksen yhteenveto on esitetty liitteessä. Tutkimuksen kahdeksasta korjauskohteesta viidessä alitettiin 400 Bq/m 3 raja ja kolmessa 200 Bq/m 3 raja. Kolmessa kohteessa oli jo asukkaan aikaisemmin asentama radonimur*. Näillä ei kuitenkaan ollut saavutettu haluttua radonpitoisuuden alenemaa. Ennen varsinaisen radonimurin asentamista tutkittiin yksi tai kaksi uutta imupistettä imutestin avulla. Kaikissa kohteissa testattiin radonimuria viikon ajan yhdessä uudessa imupisteessä. Toisen imupisteen käytöllä on osassa kohteista saatua tulosta edelleen parannettavissa. Heikoimmat tulokset saatiin kellarillisissa, harkkoseinäisissä kohteissa, joissa alapohja oli jakautunut useaan lohkoon. 14

16 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS Tutkimuksen perusteella yksi imupiste alentaa huonetilojen radonpitoisuutta yleensä riittävästi alle 120 m 2 :n rakennuksissa, mikäli rakennus on matalaperustainen suorakaiteen muotoinen ja lattialaatta on yhtenäinen. Suuremmissa ja monimutkaisemmissa matalapcrustaisissa sekä kellarillisissa rakennuksissa on varauduttuva kahteen tai useampaan imupisteeseen. 4.4 Radonkaivo Radonkaivo rakennetaan normaalisti talon ulkopuolelle kaivettuun kuoppaan. Radonkaivo voidaan myös rakentaa talon alle sisäpuolelta käsin. Tällöin se on teknisesti lähellä radonimuria, jonka imupesä on viety syvälle ja tehty laajaksi. Radonkaivosta imettävä ilma aiheuttaa talon alapohjan alle alipainekentän, joka pysäyttää kokonaan tai pienentää radonpitoisen ilman virtausta asuntoon. Kaivo soveltuu vain läpäiseville soramaille. Yhdellä kaivolla voidaan parhaassa tapauksessa alentaa usean lähellä olevan talon radonpitoisuutta. 4.5 Tiivistäminen Vuotoreittien tiivistämisellä pyritään estämään radonpitoisen ilman virtaaminen asuntoon. Tehokkaimpia tiivistämistöitä ovat olleet maapohjaisen kellarin lattian betonivalutyöt. Vanhan asunnon perusmuurin, väliseinien, uuniperustusten ja lattialaatan välisten rakojen tiivistäminen on erittäin vaikea tehtävä. Vuotoreittien tiivistämisellä saavutetaan harvoin hyvää tulosta. Hyvän tuloksen saavuttamiseksi tulisi kaikki vuotoreitit saada tukituiksi ja tämä on useimmiten lähes mahdotonta. Perusmuurin ja seinän välisen raon tiivistäminen ei lopeta radonvuotoa, koska lattialaatta valetaan tavallisesti seinälevyä vasten ja radon pääsee kulkeutumaan seinärakenteiden kautta sisäilmaan. Rakojen tiivistäminen vaatisi usein myös kalliita purkutöitä. Rakojen, halkeamien ja läpivientien tiivistämisellä parannetaan kuitenkin muilla toimenpiteillä saavutettua lopputulosta. Kevytsoraharkoista tehty kellarillisen tai rinnetalon perusmuuri (maapaineseinät) lisää radonvuotoa asuntoon. Seinän tiivistäminen on tarpeen imuriratkaisun toiminnan tehostamiseksi, mikäli ilman tiivistämistä ei päästä haluttuun lopputulokseen. 15

17 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A Ilmanvaihtotekniset korjaukset Huono ilmanvaihtuvuus kasvattaa radonin ja kaikkien sisäilman epäpuhtauksien pitoisuutta. Kun radon tulee rakennusmateriaaleista, vaiki itaa ilmanvaihtuvuuden lisäys suoraan radonpitoisuutta alentavasti. Pientaloissa radon tulee pääasiassa maaperästä ja tällöin ei ole itsestään selvää, että ilmanvaihtuvuuden lisäys alentaisi radonpitoisuutta. Kasvanut ilmanvaihto voi myös johtaa suurempaan aiipaincisuutecn asunnossa. Alipaine lisää radonpitoisen ilman virtausta maaperästä asuntoon. Korvausilman saantiin ja ilmanvaihtolaittciden säätöön on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun tavoitteena on radonpitoisuuden alentaminen. llmanvaihtotekninen korjaus soveltuu parhaiten asuntoihin, joissa radonpitoisuuden vuosikeskiarvo on alle 600 Bq/m 3 ja ilmanvaihtuvuus on alhaisella tasolla. Yksin ilmanvaihtokorjauksilla ei voida alentaa riittävästi korkeimpia radonpitoisuuksia. Jos asunnossa on jo riittävä ilmanvaihto, johtaa korjaus vetoisuuteen ja liiallisiin lämmityskustannuksiin. Taulukko 6 antaa erilaisten toimenpiteiden tehokkuuden Säteilyturvakeskuksen seurantatutkimuksen perusteella. Ilmanvaihtoteknisistä korjauksista parhaat tulokset on saavutettu asentamalla uusi koneellinen tulo/poisto-järjestelmä. Olemassaolevan painovoimaisen järjestelmän parantaminen on antanut keskimäärin vain noin 20 % aleneman radonpitoisuuteen. 4.7 Kellarin ilmanvaihdon parantaminen Kellari toimii asuintilojen ja maaperän välillä vyöhykkeenä, jossa ilman radonpitoisuus laimenee. Jos kulkuyhteys kellariin on ulkokautta tai ovella varustetun portaikon kautta, on mahdollista alentaa koko asunnon radonpitoisuutta kellarin ilmanvaihtoa parantamalla. Kellarin painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuus vaihtelee sääolojen mukana. Riittävän pitoisuusaleneman saavuttamiseksi on kellariin syytä asentaa koneellinen ilmanvaihto. Tarvittaessa on rakennettava lisäscinä ja -ovi kellarin eristämiseksi asuintiloista. Korjauksen yhteydessä tulee myös tiivistää vuotokohdat. 4.8 Ryömintätilan tuuletus Radonpitoisuudet ryömintätilaisissa taloissa ovat keskimäärin kaikkein alhaisimpia. Epäsuotuisissa oloissa, kun ryömintätilan ilma vaihtuu huonosti ja puinen alapohja läpäisee hyvin ilmaa, radonpitoisuudet voivat olla kuitenkin korkeita. Ryömintätilan tuuletukseen vaikuttaa aukkojen määrä, ryömintätilan laajuus ja korkeus. Sääoloista riippumattoman tuuletuksen saavuttamiseksi on syytä käyttää koneellista ratkaisua. 16

18 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS 4.9 Korjauksien hinta Taulukkoon 7 on merkitty yrityksiltä suoritettujen kyselyiden ja asukkaiden ilmoittamien kustannustietojen perusteella arvioidut menetelmäkohtaiset tarvikeja kokonaiskulut. Kokonaiskustannuksissa on mukana tarkistusmittauksen hinta 350 mk. Tämä on Säteilyturvakeskuksen kahdella purkilla suoritetun radonmittauksen arvioitu lähdeveroninen hinta vuonna Hyvin suoritettu tarkistusmittaus on oleellinen osa korjaustoimenpidettä. Korjauksiin liittyy erilaisia esi- ja jälkitöitä, esim. imuriputkien koteloimistöitä ja radonkaivon yhteydessä pihatöitä, jotka asukas tyypillisesti suorittaa itse. Tällaisista kustannuksista on vähän tietoa, eikä niitä ole huomioitu arvioissa.

19 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A114 5 KORJAUSMENETELMÄT JA PERUSTUSTAPA 5.1 Valintaperusteet Taulukko 8 antaa arvion sopivimmista korjausmenetelmistä eri perustustavoille. Valintaperusteet on esitetty tässä luvussa. Korjauksen tavoitteeksi on asetettu pitoisuuden alentaminen enimmäisarvoon 400 Bq/m 3 ja samalla 200 Bq/m 3 alittaminen, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin saavutettavissa. Hyvin suunnitellulla korjauksella on mahdollista päästä %:n pitoisuusalenemaan. Korjauksessa kannattaa pyrkiä mahdollisimman alhaiseen radonpitoisuuteen, koska useimmissa tapauksissa kustannusero puutteellisesti suunnitellun tulokseltaan epävarman korjauksen ja huolellisesti suunnitellun tehokkaan korjaustyön välillä ei ole suuri. Menetelmän valinnassa on noudatettu seuraavia valintaperusteita: 1. Yksipisteimuri on riittävä ratkaisu, kun perustus on yksilohkoinen ja alapohjan pinta-ala on alle 120 m 2. Tätä suuremmat ja moniiohkoiset alapohjat tarvitsevat monipisteimurin tai radonkaivon. Prosenttiosuudet on valittu perustustapakohtaisesti ottaen huomioon alapohjan lohkoisuuteen vaikuttavat tekijät. Käytössä olevien korjaustulosten perusteella painovoimaisesti toimiva radonimuri ei ole riittävä. 2. Radonkaivoa voidaan varmimmin käyttää harjualueilla, kun pitoisuus ylittää 800 Bq/nr\ Maaperä on tällöin niin läpäisevää, että radonkaivolla on hyvät toimintaedellytykset. Tällaisia pientaloja on noin 10 % korjattavista asunnoista. Harjualueiden pienissä rivitalo- ja omakotiasunnoissa, joissa alapohja on yksilohkoinen, radonimuri on yksinkertaisempi ratkaisu. Tämän vaikutus arvioituun radonkaivojen prosenttiosuuteen on kuitenkin vähäinen. 3. Vaikka ilmanvaihtotekniset korjaukset eivät tehokkuudessa pysty kilpailemaan muiden menetelmien kanssa, on ilmeistä, että niitä kuitenkin tullaan käyttämään joko yksinomaisena tai täydentävänä radontorjuntamenetclmänä sellaisissa tapauksissa, joissa muista syistä halutaan parantaa ilmanvaihtoa. Radontorjuntakustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon vain ne tapaukset, joissa ilmanvaihtotekniset korjaukset yksin tai tiivistämistöiden kanssa riittävät. Taulukon 6 perusteella voidaan arvioida hyvin suunnitellulla ilmanvaihtoteknisellä korjauksella päästävän 50 % alenemaan, edellyttäen että ilmanvaihtuvuus on alle 0,25 h" 1. Tällöin radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ennen korjausta saa olla korkeintaan 600 Bq/m 3. Otantatutkimuksen ja pääkaupunkiseudulla tehdyn ilmanvaihtotutkimuksen (Taulukko 5) tulosten mukaan tällaisia asuntoja on 400 Bq/m 3 ylittävistä asunnoista noin 10 %. Radonkorjausmenetelmien jakaumaa arvioitaessa on siksi oletettu, että perustamistavasta riippumatta

20 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS ilmanvaihtotekninen korjaus, joka on riittävän tehokas, tullaan suorittamaan noin 10 %:ssa kaikista pientaloista. Otantatutkimuksen perusteella pientaloista noin 80 %:ssa on edelleen painovoimainen ilmanvaihtoja noin 20 %:ssa koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Näistä puolet on varustettu poisto- ja puolet tulo/poisto-järjestelmällä. Radonkorjausta tarvitsevat asunnot ovat keskimääräistä uudempia ja niissä koneellinen järjestelmä on noin 30 %:ssa. Kun painovoimaisen ilmanvaihdon saneeraaminen koneelliseksi järjestelmäksi on valittu radonkorjausmenetelmäksi, tulo/poisto-järjestelmän asentaminen on ollut selvästi suosituin korjausmenetelmä. Siihen on päädytty 70 %:ssa tapauksista, kun taas koneellinen poisto valittiin vain 30 %:ssa. Tulo/poisto-järjestelmän etuina ovat huonekohtainen hallittu tuloilman saanti ja noin 50 %:n hyötysuhde lämmöntalteenotossa. Poistoilmanvaihtoa ei suositella korjaustoimenpiteeksi soramailla oleviin taloihin. Maaperän suuren läpäisevyyden johdosta radonpitoisuuden alenema jää pieneksi uuden järjestelmän aiheuttaman alipaineisuuden johdosta. Ilmanvaihtoteknisten korjausten jakaumaksi taulukossa 8 painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa on valittu 80 %:ssa uuden tulo/poistojärjestelmän asennus ja 20 %:ssa poistoilmanvaihdon asennus. Niissä korkean radonpitoisuuden asunnoissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, voidaan osassa alentaa radonpitoisuutta tehostamalla olemassaolevan järjestelmän käyttöä. Otantatutkimuksen kyselytulosten mukaan koneellisen poistojärjestelmän taloissa noin puolessa käytetään järjestelmää jatkuvasti ja puolessa alle 12 tuntia vuorokaudessa. Koneellisen poiston asunnoista puuttuu usein huonekohtaiset tuloilmaventtiilit korvausilman saamiseksi. Tutkimuskohteissa tehtyjen käyntien perusteella käyttötehot ovat myös alhaisia. Koneellisen tulo/poisto-järjestelmän asunnoissa laitteiden käyttö on huomattavasti säännöllisempää, noin 80 %:ssa laitteisto on jatkuvasti päällä pienellä teholla. Ilmavirtojen säätö on usein tekemättä. Ilmanvaihtoteknisten korjausten jakaumaksi taulukossa ö koneellisen ilmanvaihdon asunnoissa on valittu 50 %:ssa käytön tehostus ja 50 %:ssa tuloilmaventtiilicn asennus yhdistettynä käytön tehostukseen. Tulo/poistojärjestelmän taloissa taas menetelmänä on järjestelmän säätö ja käytön tehostus. 4. Pelkkää vuotoreitticn tiivistämistä ei käytössä olevan tiedon perusteella ole valittu riittäväksi korjaustoimenpiteeksi. Rakojen, halkeamien ja läpivientien tiivistämisellä parannetaan kuitenkin muilla toimenpiteillä saavutettua lopputulosta. Maapaineseinien tiivistäminen on otettu lisätoimenpiteenä mukaan kellariratkaisuihin, joissa perusmuuri on kevytsoraharkkoa. 5. Ryömintätihn ja kellarin ilmanvaihdon parantamiseksi käytetään koneellista järjestelmää. 19

21 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A Porakaivoveden käytön lopettamista tai veden radonpitoisuuden alentamista ei ole otettu erilliseksi toimenpiteeksi, jolla asunnon radonpitoisuus saataisiin riittävän alhaiseksi. Porakaivoveden käyttö lisää osassa asuntoja radonpitoisuutta. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia sen selvittämiseksi kuinka usein veden käyttö on pääasiallinen syy kohonneisiin pitoisuuksiin. 5.2 Maanvarainen laatta, betonisokkeli, ei kellaria Tämän luokan korjattavista asunnoista noin 60 % on omakotitaloja ja loput 40 % rivitaloasuntoja. Rivitaloissa tämä perustustapa on kaikkein yleisin. Kevytsoraharkon käyttö rivitaloasuntojen perustuksessa on harvinaista. Vuotoreittejä ovat laatan ja sokkelin sekä väliseinien väliset raot, raot uunin perustuksessa sekä läpiviennit ja halkeamat. Rivitaloasunnoissa on harvoin kantavia väliseiniä, jotka jakaisivat laatan useaan lohkoon. Laatan pinta-ala on 90 %:ssa taloista alle 100 m 2. Yksipisteimurin onnistumisen edellytykset ovat tällöin hyvät. Pientaloissa kantavat väliseinät tai laajat uunin perustukset jakavat laatan virtausteknisiin lohkoihin, jotka tarvitsevat oman imupisteen. Jouxossa on myös paljon m 2 :n asuntoja, joissa jo laatan laajuuden johdosta tarvitaan monia imupisteitä. Omakotitaloista 30 % on asuinpinta-alaltaan yli 120 m 2 ja 17 % yli yksikerroksisia. 60- ja 70-luvun taloissa on usein alapohjan alle perustettuja kantavia väliseiniä. Pientaloista alle 30 %:ssa yksipisteimuri on riittävä. Arvio pitää yhtä STUKin ilmanvaihtotutkimuksen yhteydessä rakennuspiirustuksista tehtyjen alapohjan lohkoisuuden tarkistusten kanssa (Hoving 1994). 5.3 Maanvarainen laatta, sokkeli kevytsoraharkoista Tämän perustustavan asunnoista lähes kaikki ovat omakotitaloja. Kevytsoraharkko edesauttaa radonin pääsyä sokkelista ja väliseinien perustuksista seinärakenteisiin. Betonisokkelilla varustettuun perustukseen verrattuna erityisesti harkoista tehdyt kantavien väliseinien perustukset lisäävät radonvuotoa asuntoon. Sokkelin tai väliseinän ja lattialaatan välisen sauman tiivistäminen ei pysäytä radonvuotoa. Asunnoista noin 65 % on asuinpinta-alaltaan alle 120 m 2. Asunnoista suurin osa on valmistunut 80- ja 90-luvuilla, jolloin on käytetty yleisesti kantavia kattoristikoita. Tämän vuoksi kantavia väliseiniä on vähemmän kuin edellisen luokan pientaloissa. 13 % asunnoista on yli yksikerroksisia, jolloin niissä on tavallisesti kantavia alapohjan alle perustettuja väliseiniä. Asuinpinta-alan ja 20

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio,

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta 11.2.2011 Sivu 1 (8) Radon Pirkanmaalla, ASTA Rakentaja 2011 messut Lehdistötilaisuus, Tampere, 11.2.2011 Hannu Arvela Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta Pirkanmaalla

Lisätiedot

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 Helsingin radontalkoot Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 1 Radonpitoisuus on mitattu yli 100 000 suomalaisessa pientaloasunnossa 2 Radontalkoot Talkoissa 2003-2014 mitattu 39 000 asuntoa, näistä 6800

Lisätiedot

Rakenna radonturvallisesti

Rakenna radonturvallisesti Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin

Lisätiedot

Kerrostalojen radonkorjaukset

Kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Kerrostalojen radonkorjaukset Ongelma-asunnot lähes yksinomaan alimman kerroksen asuntoja, joissa lattialaatta on suorassa

Lisätiedot

Radonimurin suunnittelu ja toteutus

Radonimurin suunnittelu ja toteutus Radonkorjauskoulutus Joensuu 4.6.2013 Radonimurin suunnittelu ja toteutus Olli Holmgren Säteilyturvakeskus 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 - pdf- versio: www.stuk.fi (ilmainen)

Lisätiedot

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät raot usein isompia

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela STUK-A127 JOULUKUU 1995 Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela ISBN 951-712-086-9 ISSN 0781-1705 Painatuskeskus Oy Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (90) 759

Lisätiedot

Päiväkotien radonkartoitus

Päiväkotien radonkartoitus / HUHTIKUU 2007 A Päiväkotien radonkartoitus T. Valmari, H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HUHTIKUU 2007 PÄIVÄKOTIEN RADONKARTOITUS

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjaaminen

Asuntojen radonkorjaaminen / SYYSKUU 2008 A Asuntojen radonkorjaaminen H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / SYYSKUU 2008 Asuntojen radonkorjaaminen H. Arvela,

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät STUK-A127 JOULUKUU 1995 Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela ISBN 951-712-086-9 ISSN 0781-1705 Painatuskeskus Oy Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (90) 759

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjaaminen

Asuntojen radonkorjaaminen / MAALISKUU 2012 A Asuntojen radonkorjaaminen Hannu Arvela, Olli Holmgren, Heikki Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / MAALISKUU 2012 Asuntojen

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla

Lisätiedot

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa,

Lisätiedot

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela Säteilyturvakeskus 1 Radon Suomessa Keskiarvot: Pientalot 121 Bq m -3 Kerrostalot 49 Bq m -3 Kaikki 96 Bq m

Lisätiedot

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi (Valmiin työn esittely) 11.4.2011 Ohjaaja: DI Jirka Poropudas Valvoja: Prof. Raimo Hämäläinen Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Menetelmät 4. Tulokset

Lisätiedot

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa FI989 STUK A 146 Lokakuu 1997 Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa A. Voutilainen, i. Mäkeläinen, H. Reisbacka ja O. Castron 29" STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.

Lisätiedot

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu / js TIEDOTE 11.1.2011 TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Radonista ja radontilanteesta Radon

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Harriet Öster Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Sisäilman radonpitoisuuden selvittäminen asunto- tai talokaupan yhteydessä on käytännössä ostajan aktiivisuuden varassa, kuten on myös mahdollisten

Lisätiedot

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta

Lisätiedot

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 34 5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Asuintalojen, mitattujen asuntojen ja radonin ennaltaehkäisytoimien luku- määrä sekä arvio maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä Arviointitapa

Lisätiedot

RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA

RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA Eeva Launonen RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Marraskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.11.2012 Tekijä(t) Eeva Launonen Koulutusohjelma

Lisätiedot

Lajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta

Lajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Lajunen Markus Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Rakennustekniikan koulutusohjelma 2007 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI - Asennusohjeet - - 1 - Radon uudisrakentamisessa Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti.

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2015 Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Katja Kojo, Marjo Perälä, Tiia Tarsa, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste

Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste JOULUKUU 1996 FI9729 Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Mäkeläinen ja A. Voutilainen PL 14, 81 HELSINKI Puh. (9) 759881 n ISBN 951-712-158-X ISSN

Lisätiedot

OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN

OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN Ville Vesterinen Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Kiinteistönpitotekniikka Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Radonturvallinen rakentaminen Suomessa

Radonturvallinen rakentaminen Suomessa TOUKOKUU 1997 Radonturvallinen rakentaminen Suomessa T. Ravea, H. Arvela SATEILYTURVAKE~~JS PL 14 00881 Helsinki Puh. (09) 759 881 ISB 951-712-167-9 ISS 0781-1705 Oy Edita Ab Helsinki 1997 Myynti: Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

R a d o n t u r v a 11 i n e n

R a d o n t u r v a 11 i n e n STUK-A 6 FI993 Joulukuu 998 R a d o n t u r v a i n e n rakentaminen - kysely kuntien viranomaisille A. Voutilainen, K. Vesterbacka ja H. Arvela 3-2 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION

Lisätiedot

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila Opinnäytetyö Syksy 2012 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun vanhempainilta 4.2.2015. 4.2.2015 Tilakeskus/Sari Hildén

Käpylän peruskoulun vanhempainilta 4.2.2015. 4.2.2015 Tilakeskus/Sari Hildén Käpylän peruskoulun vanhempainilta Esityksen sisältö: Untamon tehdyt ja tulevat toimenpiteet Väinölän tehdyt ja tulevat toimenpiteet Peruskorjaukset Untamo 2014 tehdyt korjaukset Kesä: ikkunoiden avausmekanismien

Lisätiedot

RADONMITTAUKSET IMATRALLA

RADONMITTAUKSET IMATRALLA RADONMITTAUKSET IMATRALLA SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 Käsitteitä ja lyhenteitä... 3 1. JOHDANTO... 4 2. RADON JA SEN TERVEYSVAIKUTUKSET... 6 2.1 Radon... 6 2.2 Radonin terveyshaitat... 7 3. MITTAUSMENETELMÄ...

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

Hiilidioksidimittausraportti

Hiilidioksidimittausraportti Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA

Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA Rakennustekniikan koulutusohjelma 2011 RADON RAKENTAMISESSA Nevanpää, Juha Satakunnan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2011 Ohjaaja: Uusitorppa,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759

Lisätiedot

Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen

Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen Tampere 11.2.2016 Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen Olli Holmgren Holmgren 11.2.2016 1 llmanvaihtojärjestelmä vaikuttaa Ilmanvaihtuvuuteen ja sen kautta radonpitoisuuden laimenemiseen

Lisätiedot

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa

Radon suomalaisissa asunnoissa / JOULUKUU 2009 A Radon suomalaisissa asunnoissa Otantatutkimus 2006 I. Mäkeläinen, T. Kinnunen, H. Reisbacka, T. Valmari, H. Arvela Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety

Lisätiedot

Tilannekatsaus ja radonennuste

Tilannekatsaus ja radonennuste STUK-A119 HELMIKUU 1995 Huoneilman radonmittaukset Itä-Uudenmaan alueella: Tilannekatsaus ja radonennuste Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon

Lisätiedot

PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä

PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS Terve perusta talolle oikeilla eristeillä Perusmuurin vedeneristys ja radoneristys varmistavat kodille terveellisen huoneilman. Homeongelmat ja huoneilman ohjearvot

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

RADON SISÄILMASSA. Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari

RADON SISÄILMASSA. Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari 4 RADON SISÄILMASSA Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Terveyshaitta... 112 4.2 Radonlähteet... 120 4.3 Radonin alueellinen esiintyminen...

Lisätiedot

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

RADONIN TORJUNTA. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Rakennustekniikan koulutusohjelma. Visamäki, kevät 2013. Sami Rulja

RADONIN TORJUNTA. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Rakennustekniikan koulutusohjelma. Visamäki, kevät 2013. Sami Rulja RADONIN TORJUNTA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Rakennustekniikan koulutusohjelma Visamäki, kevät 2013 Sami Rulja TIIVISTELMÄ VISAMÄKI Rakennustekniikka Rakennetekniikka Tekijä Sami Rulja Vuosi 2013

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Radonimurin suunnittelu ja toteutus

Radonimurin suunnittelu ja toteutus Tampere 11.2.2016 Radonimurin suunnittelu ja toteutus Olli Holmgren Säteilyturvakeskus 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 - pdf- versio: www.stuk.fi (ilmainen) - Painettu versio, STUKista

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen Espoon kaupunki 2 Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen RAKENNET- TAVUUS- LUOKKA 1. Helposti 2. Normaalisti 3 a. Vaikeasti pehmeikkö 3 b. Vaikeasti rinnemaasto

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Sisäilmastoseminaari 2015 1 YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen 1, Pertti Pasanen 2 ja Helmi Kokotti 3,4 1 Envimetria Oy 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta

Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta 21.4.2009 Marita Laakso 21.4.2009 1 VVO:n suurimmat omistajat ja hallitus Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 17,53 % Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Tutkimuksia ja selvityksiä 12/ 2008 Research Reports 12/2008 Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Kuopio 2008 1 Julkaisija: Julkaisun

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna

Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna Lausunto 07.11.2014 1/3 Linnan Tilapalvelut, Hämeenlinna Laatija: Tommi Paasivirta, Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna Lähtötilanne ja seurantamittausten tarkoitus Koulun luokkatilojen

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila

Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila Korjausten luvanvaraisuus Rakennuslupa edellytetään rakennuksen rakentaminen tai laajentaminen käyttötarkoitusmuutos

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN VANHA VETURITALLI

PIEKSÄMÄEN VANHA VETURITALLI PIEKSÄMÄEN VANHA VETURITALLI Päivämäärä 23.04.2012 Alustavat kustannusarviot Ramboll Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ 1. Yleistä Ramboll Finland Oy on laatinut Pieksämäen vanhan veturitallin kunnostamisesta

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 27.9.2010 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ ASUMISVIIHTYISYYS SISÄILMASTO-ONGELMAT

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMATEKIJÖITÄ FYSIKAALISET TEKIJÄT MM. VETO, LÄMPÖTILA, KOSTEUS KEMIALLISET AINEET MM. CO2, CO, ERILAISET

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien.

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien. KUNTOTARKASTUKSEN KIRJALLINEN HAASTATTELUOSA Kuntotarkastuksessa myyjälle ja ostajalle parhaimman hyödyn saamiseksi, toivomme teidän vastaavan kysymyksiin huolellisesti ja parhaanne mukaan. Täytetty lomake

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot