^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU H. Arvela, O. Castren

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren"

Transkriptio

1 ' I.. STUK-A114 [ELMIKUU 1994 Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa H. Arvela, O. Castren Uimm^ ' ^äm ^_.._J fthnisn Centre for Radiation and STUK'Nucleqr*$afety

2 STUK-A114 HELMIKUU 1994 Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa H. Arvela, O. Castren Tutkimus- ja palveluosasto SÄTEILYTURVAKESKUS PL 268, HELSINKI Puh. (90) 70821

3 ISBN ISSN PAINATUSKESKUS OY Helsinki 1994 Myynti: Säteilyturvakeskus PL HELSINKI Puh. (90) Uusi osoite alkaen: Säteilyturvakeskus PL HELSINKI Puh. (90)

4 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS ALKUSANAT Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää vuonna 1993 käytettävissä olevan tiedon pohjalta suomalaisten asuntojen radonkorjauksen kustannukset. Kiitämme sosiaali- ja terveysministeriötä, joka on osallistunut tämän tutkimuksen rahoitukseen. Kiitämme arvokkaista neuvoista ja parannusehdotuksista yli insinööri Jaakko Huuhtasta Ympäristöministeriöstä, tutkija Ari-Veikko Kettusta Teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratoriosta ja FM Kai Winqvistia Ins.tsto Paavo Ristola Oy:stä. 3

5 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A114 ARVELA H., CASTREN O. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa STUK-A114, Helsinki 1994, 39 s. ISBN ISSN Avainsanat: radon, radonkorjaukset, asunto, huoneilma TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa tarkastellaan niitä asuntoja, joiden huoneilman radonpitoisuus ylittää Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (994/92) mukaisen enimmäisarvon 400 Bq/m 3. Tutkimuksessa on arvioitu Suomen pientaloille radonkorjausten lukumäärä, menetelmät ja kustannukset. Arvio perustuu Säteilyturvakeskuksen vuosina suorittamaan laajaan asuntojen radonin satunnaisotantatutkimuksccn sekä erillisiin radonkorjaus- ja ilmanvaihtotutkimuksiin. Korjauksen tavoitteena on enimmäisarvon alittaminen ja samalla pitoisuuden 200 Bq/m 3 alittaminen, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin saavutettavissa. Enimmäisarvon ylittävien asuntojen määräksi arvioitiin , josta on pientaloasuntoja ja 7000 kerrostaloasuntoja. Pientaloasuntojen korjauksissa ovat radonimuri ja radonkaivo tehokkaimmat menetelmät. Hyvin suunnitellulla korjauksella on mahdollista päästä % pitoisuusalenemaan. Pelkillä ilmanvaihtoteknisillä korjauksilla on arvioitu päästävän asetettuun tavoitteeseen vain, jos ilmanvaihtuvuus on alle 0,25 h" 1 ja radonpitoisuuden vuosikeskiarvo alle 600 Bq/m 3. Koko maan pientalokannan korjaamiseen on arvioitu tarvittavan radonimurikorjausta, 5000 radonkaivoa, 4000 ryömintätilan tuuletusta, 4000 kellarin ilmanvaihdon korjausta ja 6000 ilmanvaihtoteknistä korjausta. Näiden kokonaiskustannukseksi on arvioitu 445 miljoonaa markkaa. Pientalon radonkorjauksen keskimääräiseksi hinnaksi tulee siten 7500 mk. Kun kerrostalojen korjaukset otetaan huomioon, saadaan kaikkien enimmäispitoisuuden ylittävien asuntojen korjauskustannuksiksi 500 miljoonaa markkaa. Korjauksien keskimääräiset ylläpitokulut ovat 270 mk vuodessa. Tähän mennessä on radonkorjauksia tehty noin 400 asunnossa. 4

6 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS ARVELA H., CASTREN O. Cosis of radon mitigation in Finnish dwellings. Key words: radon, radon mitigation ABSTRACT COSTS OF RADON MITIGATION IN FINNISH DWELLINGS This study considers the mitigation methods and costs for dwellings exceeding the indoor radon concentration of 400 Bq/m 3. It is based on a radon survey of 3074 randomly chosen dwellings and also takes into account the results of special mitigation and air exchange studies. The number of dwellings exceeding the annual average radon concentration of 400 Bq/m 3 was : low-rise residential houses and flats. Subslab suction and radon wells prevent radon entry into houses and are the most effective methods. Typical radon reductions for these methods are 80-99% with properly designed installations. Ventilation techniques that reduce indoor radon concentrations were considered adequate if the air exchange rate is less than 0.25 h" 1 and the radon concentration less than 600 Bq m" 3. The estimated need for mitigation methods in low-rise houses was as follows: subslab suction installations, radon wells, crawl space ventilation repairs, basement ventilation repairs and other repairs based on ventilation. The total cost of the programme was estimated at FIM 445 million, the average cost for one dwelling is thus FIM 7 500, i.e. USD (1 USD = FIM 6). The total cost would be FIM 500 million if the installations in blocks of flats were taken into account. The average annual operating costs were estimated at FIM

7 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A114 SISÄLLYSLUETTELO Sivu ALKUSANAT 3 TIIVISTELMÄ 4 ABSTRACT 5 1 JOHDANTO 8 2 AINEISTO Otantatutkimus Korjaustoimenpiteiden seurantatutkimus Radonimuritutkimus Ilman vaih tot utkim ukset Muut tutkimukset 10 3 KORJATTAVAT ASUNNOT Korjattavien asuntojen määrä Radonpitoisuus ja perustamistapa Rakennusmaa Ilmanvaihtuvuus 12 4 KORJAUSMENETELMÄT, NIIDEN TEHOKKUUS JA HINTA Korjausten tehokkuus Radonimuri Radonimuritutkimuksen tulokset Radonkaivo Tiivistäminen Ilmanvaihtotcknisct korjaukset Kellarin ilmanvaihdon parantaminen Ryömintätilan tuuletus Korjauksien hinta 17 5 KORJAUSMENETELMÄT JA PERUSTUSTAPA Valintaperusteet Maanvarainen laatta, betonisokkeli, ei kellaria Maanvarainen laatta, sokkeli kevytsoraharkoista Ryömintätilaiset asunnot Kellarilliset talot, ovi ja portaat kellariin Rinnetalot, pcrusmuuri valubetonia, avoin portaikko alimpaan kerrokseen Rinne- tai kellarillinen talo, perusmuuri kevytsoraharkosta, avoin portaikko alakerrokseen 22 6

8 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS 6 KORJAUSTOIMENPITEIDEN KUSTANNUKSET Korjausten ylläpitokulut 24 7 KORJAUSTEN TUOTTAMA HYÖTY 26 8 JOHTOPÄÄTÖKSET 27 KIRJALLISUUSVIITTEET 28 TAULUKOT 30 LIITTEET 39 7

9 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A114 1 JOHDANTO Radonin aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuonna 1992 päätöksen (994/92) radonpitoisuuden enimmäisarvoista asunnoissa. Päätöksen mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää arvoa 400 becquerelia kuutiometrissä (Bq/m 3 ). Uudet asunnot tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi 200 Bq/m 3. Tämä päätös tuli voimaan Aikaisempi enimmäisarvo vanhoille asunnoille oli vuonna 1986 annetun Lääkintöhallituksen ohjeen perusteella 800 Bq/m 3. Uusille asunnoille annettu enimmäisarvo ei muuttunut vuoden 1992 päätöksen yhteydessä. Säteilyturvakeskus julkaisi vuonna 1993 väestön satunnaisotantaan perustuvan tutkimuksen 3074 asunnon radonpitoisuudesta. Tutkimus tarjoaa hyvän pohjan arvioida sekä enimmäisarvon ylittävien asuntojen määrää että asuntojen tärkeimpiä radonkorjaukseen vaikuttavia rakennusteknisiä ominaisuuksia. Radonkorjauksia on Suomessa tehty noin 400 asunnossa. Säteilyturvakeskuksen radonkorjausten seurantatutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää näissä asunnoissa saavutettuja tuloksia sekä käytettyjä menetelmiä. Seurantatutkimus ja korkeakoulujen radonkorjaustutkimuksct tarjoavat aineiston arvioida eri menetelmien soveltuvuutta radonkorjaukseen. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää vuonna 1993 käytettävissä olevan tiedon pohjalta suomalaisten asuntojen radonkorjauksen kustannukset. Ilmanvaihdon merkityksen ja tärkeimmän korjausmenetelmän, radonimurin, arvioimiseksi tehtiin tätä tutkimusta varten vielä kaksi erikoisselvitystä sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusrahoituksella. 8

10 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS 2 AINEISTO 2.1 Otantatutkimus Tutkimuksessa mitattiin väestön keskusrekisteristä satunnaisotannalla valittujen 3074 henkilön asunnon radonpitoisuus (STUK-A108,1993). Rekisteristä arvottiin kaikkiaan 5000 henkilöä, joista 63 % osallistui tutkimukseen. Pientaloissa osallistumisprosentti oli selvästi korkeampi, 73 %, kuin kerrostaloissa, 51 %. Alkuperäisessä aineistossa kerrostalot, kytketyt pientalot (rivitalot) ja erillispientalot (omakotitalot) oli luokiteltu erikseen. Kahdesta jälkimmäisestä ryhmästä on tässä tutkimuksessa käytetty yhteisnimitystä pientalot. Otantatutkimus suoritettiin marraskuusta 1990 marraskuuhun 1991 kahdella puolen vuoden mittauksella siten, että mittausjaksot edustavat vuoden kylmintä ja lämpimintä puolivuotisjaksoa. Mittaus suoritettiin integroivalla, Makrofol-filmiä käyttävällä alfajälkimenetclmällä. 2.2 Korjaustoimenpiteiden seurantatutkimus Säteilyturvakeskus tutkii Suomessa toteutettujen radonkorjaustoimenpiteiden menetelmiä ja tehokkuutta (Arvela 1993b, Hoving 1993). Tutkimuksen pohjalta julkaistiin vuonna 1992 Säteilyturvakeskuksen tiedote asuntojen radonkorjaamisesta. Tiedote on postitettu mittaustuloksen mukana kaikille tilaajille, joiden radonmittaustulos ylitti enimmäisarvon. Seurantatutkimuksen tiedot on saatu Säteilyturvakeskuksen radonmittauspalvelun kyselylomakkeesta, erikseen postitetuilla kyselyillä, puhelinhaastatteluilla sekä paikan päällä suoritetuilla tutkimuksilla. Tutkimuksen tietoaineistossa on keskeiset tiedot talon perustamistavasta ja suoritetusta korjaustoimenpiteestä. Selvitysten perusteella on noin 300 asunnon korjaustoimenpiteestä saatu melko tarkka kuvaus. 2.3 Radonimuritutkimus Radonimurin soveltuvuutta omakotitalon radonkorjaukseen tutkittiin kahdeksassa pientalossa Salpausselän hiekka- ja sora-alueella Lahden ympäristössä (TKK Kaikissa tehtiin tarkka rakennetekninen tutkimus ja kahdeksaan kohteeseen asennettiin radonimuri. Tutkimuksen suoritti Teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratorio yhteistyössä STUK:n kanssa. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena oli tarvittavien imupisteiden määrän selvittäminen ja testausmenetelmien kokeilu. Kohteina oli neljä kellarillista ja neljä matalaperustaista pientaloa, pinta-alaltaan yli 130 m 2. Radonpitoisuuden lähtötaso jli kohteissa Bq/m 3. 9

11 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A Ilmanvaihtotutkimukset Huono ilmanvaihtuvuus vaikuttaa osaltaan radonpitoisuutta nostavasti. Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratorio suoritti pääkaupunkiseudulla ilmanvaihtotutkimuksen 251 asunnossa (Ruotsalainen ym. 1990). Säteilyturvakeskus osallistui tutkimukseen vastaamalla asuntojen radonpitoisuuden mittauksesta (Arvela 1990). Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida huonon ilmanvaihdon osuutta kohonneisiin radonpitoisuuksiin. Ilmanvaihtokorjaustcn tarpeen selvittämiseksi korkean radonpitoisuuden asunnoissa STUK suoritti syksyllä 1993 TKK:n LVI-laboratoriolta tilatuilla merkkiaincilmaisimilla ilmanvaihtuvuuden mittauksen 31 kohteessa (Hoving 1994). Kohteiksi valittiin ne otantatutkimuksen 400 Bq/m 3 ylittävät Etelä-Suomen pientalot, joissa asukas oli halukas tutkimukseen. Näissä kohteissa tehtiin rakennuspiirustusten avulla lisäselvityksiä asunnon perustustavasta, erityisesti kantavien, omalla anturalla varustettujen väliseinien määrästä. 2.5 Muut tutkimukset Tutkimuksessa on käytetty myös seuraavien radonkorjaustutkimusten tuloksia: Ympäristömisteriö julkaisi vuonna 1986 Teknillisen korkeakoulun rakcnnusinsinööriosaston suorittaman tutkimuksen "Radonkorjausrakentaminen" (YM 1986). Tutkimuksessa on selostettu 7 pientalokohteen korjaamisen menetelmät ja tulokset. Tampereen teknillisessä korkeakoulussa tutkittiin 15 asunnon radonpitoisuuden alentamista ilmanvaihtoteknisin keinoin (Keskinen ym. 1989). Radonkaivoja on tutkittu Säteilyturvakeskuksen ja Tampereen teknillisen korkeakoulun tutkimuksissa (Reisbacka 1991, Lahti 1991). Kuopion yliopistossa on tutkittu alipainesäädön vaikutusta koneellisen tulo/poistoilmanvaihdon yhteydessä (Kökötti et ai. 1993, Keskikuru ym. 1993). Loppuraportti tutkimuksesta valmistuu Ruotsalainen radonkorjausopas "Radonboken" kuvaa korjausmenetelmiä ja saavutettuja tuloksia (Clavensjö 1992). Osa menetelmistä on tarpeen vain niissä ruotsalaisissa taloissa, joissa on käytetty erittäin radiumpitoista alunaliusketta sisältäviä rakennusmateriaaleja. 10

12 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS 3 KORJATTAVAT ASUNNOT 3.1 Korjattavien asuntojen määrä Taulukko 1 antaa lääneittäin ylitysprosentit, keskiarvot ja 400 Bq/m 3 ylittävien pientalojen lukumäärän vuoden 1991 otantatutkimuksen perusteella. Taulukko 2 antaa ylitysprosentit pitoisuuksille 200, 400 ja 800 Bq/m 3 ja radonpitoisuuden keskiarvon kolmelle radonpitoisuudeltaan erilaiselle alueelle. Taulukossa 2 on myös kerrostalojen tulokset koko maan osalta. 3.2 Radonpitoisuus ja perustamistapa Taulukko 3 esittää pientalojen tärkeimpiä perustamistapaluokkia, niiden yleisyyttä ja keskimääräistä radonpitoisuutta. Ryömintätilan käytön vähentyminen ja maanvaraisen laatan yleistyminen ovat merkittävästi nostaneet asuntojen radonpitoisuuksia. Ryömintätilaisissa asunnoissa pitoisuudet ovat keskimäärin selvästi alhaisempia. Uuden rakennustekniikan käyttö perustuksissa on 80-luvulla edelleen lisännyt tätä kasvua. Otantatutkimuksen mukaan pientaloissa, joissa matalapcrustaisen talon sokkeli oli tehty kevytsoraharkosta, radonpitoisuus oli keskimäärin 56 Bq/m 3 korkeampi kuin samanlaisissa valubetonisokkelille tehdyissä taloissa. Erityisesti 80-luvulla suositut rinnetalot, joissa on alimmassa kerroksessa asuintiloja, maanvastaisia seiniä ja avoin portaikko yläkertaan, ylittävät radonpitoisuudessa yli kaksinkertaisesti 50- ja 60-lukujen kellarilliset talot. Asukkaiden ilmoituksen mukaan porakaivo on noin 10 %:ssa pientaloista. Radonpitoisuuden 400 Bq/m 3 ylittävissä asunnoissa prosenttiosuus on likimain samansuuruinen. Porakaivoveden radon lisää asuntojen radonpitoisuutta mutta on harvoin yksin syynä enimmäisarvon ylitykseen. 3.3 Rakennusmaa Radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeimpia harjualueilla ja varsinkin rakennusmaan ollessa läpäisevää soraa. Taulukko 4 esittää otantatutkimuksen 400 Bq/m 3 ylittävien asuntojen rakennusmaaperän jakauman. Asukkaiden omaa arviota rakennusmaasta pidettiin luotettavana ainoastaan kallion ollessa kyseessä. Muut rakennusmaaperät määritettiin käyttäen hyväksi Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemia maaperäkarttoja sekä sora- ja hiekkavarakarttoja. 11

13 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A Ilmanvaihtuvuus Umanvaihtuvuutta tutkittiin merkkiainemcnctclmällä 31:ssä otantatutkimuksen 400 Bq/m 3 ylittävässä asunnossa (Hoving 1994). Kuva 1 esittää ilmanvaihtuvuuden jakaumaa kohteissa. Vertailun vuoksi kuva esittää myös pääkaupunkiseudun tutkimuksen pientalojen ilmanvaihtuvuuksien jakauman. Jakaumissa ei ole oleellista eroa. Taulukko 5 esittää keskeiset tulokset tutkimuksista. Huonon ilmanvaihtuvuuden 0,25 h' 1 rajan alittaa molemmissa tutkimuksissa % kohteista. Painovoimaiscn ilmanvaihdon asunnoissa ilmanvaihtuvuus on keskimäärin hieman alempi kuin koneellisen poiston asunnoissa. Otantatutkimuksen kohteissa ilmanvaihtokoneiden käyttötehot ja -ajat olivat alhaisia. Jatkuvasti käytettynä ja käyttötehon suuremmilla arvoilla ero koneellisen ja painovoimaiscn ilmanvaihdon taloissa olisi varmasti suurempi. 12

14 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS i i i i i i i i i LUKUMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ Kuva l. Jlmanvaihtuvuuden jakauma pientaloasunnoissa. (Kuva A) Säteilyturvakeskuksen otantatutkimuksen ( ) korkean radonpitoisuuden asunnoissa ja (Kuva B) pääkaupunkiseudulla suoritetussa tutkimuksessa (Ruotsalainen ym. 1990). B 13

15 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A114 4 KORJAUSMENETELMÄT, NIIDEN TEHOKKUUS JA HINTA Korjausmenetelmiä on kuvattu tiedotteessa STUK 1/92 "Asuntojen radonkorjaaminen" (STUK 1992). 4.1 Korjausten tehokkuus Taulukko 6 esittää Säteilyturvakeskuksen seurantatutkimuksen tuloksia (Arvela 1993b, Hoving 1993). Tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että korjausraja oli asti 800 Bq/m 3. Monen asunnon kohdalla toimenpiteet ovat muutenkin keskeneräisiä ja tulokset tulevat vielä paranemaan. Voidaan olettaa, että onnistuneessa korjauksessa radonpitoisuuden alenemaprosentti on taulukossa 6 esiintyvän mediaanin ja maksimiarvon välillä. 4.2 Radonimuri Radonimuri-menetelmää kutsutaan myös rakennuspohjan alipaineisiamiseksi. Yksipisteimuri soveltuu laattaan, jossa alipainekenttä leviää hyvin laatan reunoille saakka. Jos laatta on suuri tai jos väliseinät jakavat laatan alla olevan soran useaan lohkoon, tarvitaan useita imupisteitä. Täytemaan läpäisevyys vaikuttaa myös alipaineen leviämiseen ja imupisteiden määrään. Yksi imuri pystyy tavallisesti kehittämään riittävän alipaineen useampaan imupisteeseen, mikäli painehäviöt putkistoissa eivät ole liian suuret. 4.3 Radonimuritutkimuksen tulokset Osana tätä tutkimusta tehdyn radonimuritutkimuksen yhteenveto on esitetty liitteessä. Tutkimuksen kahdeksasta korjauskohteesta viidessä alitettiin 400 Bq/m 3 raja ja kolmessa 200 Bq/m 3 raja. Kolmessa kohteessa oli jo asukkaan aikaisemmin asentama radonimur*. Näillä ei kuitenkaan ollut saavutettu haluttua radonpitoisuuden alenemaa. Ennen varsinaisen radonimurin asentamista tutkittiin yksi tai kaksi uutta imupistettä imutestin avulla. Kaikissa kohteissa testattiin radonimuria viikon ajan yhdessä uudessa imupisteessä. Toisen imupisteen käytöllä on osassa kohteista saatua tulosta edelleen parannettavissa. Heikoimmat tulokset saatiin kellarillisissa, harkkoseinäisissä kohteissa, joissa alapohja oli jakautunut useaan lohkoon. 14

16 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS Tutkimuksen perusteella yksi imupiste alentaa huonetilojen radonpitoisuutta yleensä riittävästi alle 120 m 2 :n rakennuksissa, mikäli rakennus on matalaperustainen suorakaiteen muotoinen ja lattialaatta on yhtenäinen. Suuremmissa ja monimutkaisemmissa matalapcrustaisissa sekä kellarillisissa rakennuksissa on varauduttuva kahteen tai useampaan imupisteeseen. 4.4 Radonkaivo Radonkaivo rakennetaan normaalisti talon ulkopuolelle kaivettuun kuoppaan. Radonkaivo voidaan myös rakentaa talon alle sisäpuolelta käsin. Tällöin se on teknisesti lähellä radonimuria, jonka imupesä on viety syvälle ja tehty laajaksi. Radonkaivosta imettävä ilma aiheuttaa talon alapohjan alle alipainekentän, joka pysäyttää kokonaan tai pienentää radonpitoisen ilman virtausta asuntoon. Kaivo soveltuu vain läpäiseville soramaille. Yhdellä kaivolla voidaan parhaassa tapauksessa alentaa usean lähellä olevan talon radonpitoisuutta. 4.5 Tiivistäminen Vuotoreittien tiivistämisellä pyritään estämään radonpitoisen ilman virtaaminen asuntoon. Tehokkaimpia tiivistämistöitä ovat olleet maapohjaisen kellarin lattian betonivalutyöt. Vanhan asunnon perusmuurin, väliseinien, uuniperustusten ja lattialaatan välisten rakojen tiivistäminen on erittäin vaikea tehtävä. Vuotoreittien tiivistämisellä saavutetaan harvoin hyvää tulosta. Hyvän tuloksen saavuttamiseksi tulisi kaikki vuotoreitit saada tukituiksi ja tämä on useimmiten lähes mahdotonta. Perusmuurin ja seinän välisen raon tiivistäminen ei lopeta radonvuotoa, koska lattialaatta valetaan tavallisesti seinälevyä vasten ja radon pääsee kulkeutumaan seinärakenteiden kautta sisäilmaan. Rakojen tiivistäminen vaatisi usein myös kalliita purkutöitä. Rakojen, halkeamien ja läpivientien tiivistämisellä parannetaan kuitenkin muilla toimenpiteillä saavutettua lopputulosta. Kevytsoraharkoista tehty kellarillisen tai rinnetalon perusmuuri (maapaineseinät) lisää radonvuotoa asuntoon. Seinän tiivistäminen on tarpeen imuriratkaisun toiminnan tehostamiseksi, mikäli ilman tiivistämistä ei päästä haluttuun lopputulokseen. 15

17 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A Ilmanvaihtotekniset korjaukset Huono ilmanvaihtuvuus kasvattaa radonin ja kaikkien sisäilman epäpuhtauksien pitoisuutta. Kun radon tulee rakennusmateriaaleista, vaiki itaa ilmanvaihtuvuuden lisäys suoraan radonpitoisuutta alentavasti. Pientaloissa radon tulee pääasiassa maaperästä ja tällöin ei ole itsestään selvää, että ilmanvaihtuvuuden lisäys alentaisi radonpitoisuutta. Kasvanut ilmanvaihto voi myös johtaa suurempaan aiipaincisuutecn asunnossa. Alipaine lisää radonpitoisen ilman virtausta maaperästä asuntoon. Korvausilman saantiin ja ilmanvaihtolaittciden säätöön on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun tavoitteena on radonpitoisuuden alentaminen. llmanvaihtotekninen korjaus soveltuu parhaiten asuntoihin, joissa radonpitoisuuden vuosikeskiarvo on alle 600 Bq/m 3 ja ilmanvaihtuvuus on alhaisella tasolla. Yksin ilmanvaihtokorjauksilla ei voida alentaa riittävästi korkeimpia radonpitoisuuksia. Jos asunnossa on jo riittävä ilmanvaihto, johtaa korjaus vetoisuuteen ja liiallisiin lämmityskustannuksiin. Taulukko 6 antaa erilaisten toimenpiteiden tehokkuuden Säteilyturvakeskuksen seurantatutkimuksen perusteella. Ilmanvaihtoteknisistä korjauksista parhaat tulokset on saavutettu asentamalla uusi koneellinen tulo/poisto-järjestelmä. Olemassaolevan painovoimaisen järjestelmän parantaminen on antanut keskimäärin vain noin 20 % aleneman radonpitoisuuteen. 4.7 Kellarin ilmanvaihdon parantaminen Kellari toimii asuintilojen ja maaperän välillä vyöhykkeenä, jossa ilman radonpitoisuus laimenee. Jos kulkuyhteys kellariin on ulkokautta tai ovella varustetun portaikon kautta, on mahdollista alentaa koko asunnon radonpitoisuutta kellarin ilmanvaihtoa parantamalla. Kellarin painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuus vaihtelee sääolojen mukana. Riittävän pitoisuusaleneman saavuttamiseksi on kellariin syytä asentaa koneellinen ilmanvaihto. Tarvittaessa on rakennettava lisäscinä ja -ovi kellarin eristämiseksi asuintiloista. Korjauksen yhteydessä tulee myös tiivistää vuotokohdat. 4.8 Ryömintätilan tuuletus Radonpitoisuudet ryömintätilaisissa taloissa ovat keskimäärin kaikkein alhaisimpia. Epäsuotuisissa oloissa, kun ryömintätilan ilma vaihtuu huonosti ja puinen alapohja läpäisee hyvin ilmaa, radonpitoisuudet voivat olla kuitenkin korkeita. Ryömintätilan tuuletukseen vaikuttaa aukkojen määrä, ryömintätilan laajuus ja korkeus. Sääoloista riippumattoman tuuletuksen saavuttamiseksi on syytä käyttää koneellista ratkaisua. 16

18 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS 4.9 Korjauksien hinta Taulukkoon 7 on merkitty yrityksiltä suoritettujen kyselyiden ja asukkaiden ilmoittamien kustannustietojen perusteella arvioidut menetelmäkohtaiset tarvikeja kokonaiskulut. Kokonaiskustannuksissa on mukana tarkistusmittauksen hinta 350 mk. Tämä on Säteilyturvakeskuksen kahdella purkilla suoritetun radonmittauksen arvioitu lähdeveroninen hinta vuonna Hyvin suoritettu tarkistusmittaus on oleellinen osa korjaustoimenpidettä. Korjauksiin liittyy erilaisia esi- ja jälkitöitä, esim. imuriputkien koteloimistöitä ja radonkaivon yhteydessä pihatöitä, jotka asukas tyypillisesti suorittaa itse. Tällaisista kustannuksista on vähän tietoa, eikä niitä ole huomioitu arvioissa.

19 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A114 5 KORJAUSMENETELMÄT JA PERUSTUSTAPA 5.1 Valintaperusteet Taulukko 8 antaa arvion sopivimmista korjausmenetelmistä eri perustustavoille. Valintaperusteet on esitetty tässä luvussa. Korjauksen tavoitteeksi on asetettu pitoisuuden alentaminen enimmäisarvoon 400 Bq/m 3 ja samalla 200 Bq/m 3 alittaminen, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin saavutettavissa. Hyvin suunnitellulla korjauksella on mahdollista päästä %:n pitoisuusalenemaan. Korjauksessa kannattaa pyrkiä mahdollisimman alhaiseen radonpitoisuuteen, koska useimmissa tapauksissa kustannusero puutteellisesti suunnitellun tulokseltaan epävarman korjauksen ja huolellisesti suunnitellun tehokkaan korjaustyön välillä ei ole suuri. Menetelmän valinnassa on noudatettu seuraavia valintaperusteita: 1. Yksipisteimuri on riittävä ratkaisu, kun perustus on yksilohkoinen ja alapohjan pinta-ala on alle 120 m 2. Tätä suuremmat ja moniiohkoiset alapohjat tarvitsevat monipisteimurin tai radonkaivon. Prosenttiosuudet on valittu perustustapakohtaisesti ottaen huomioon alapohjan lohkoisuuteen vaikuttavat tekijät. Käytössä olevien korjaustulosten perusteella painovoimaisesti toimiva radonimuri ei ole riittävä. 2. Radonkaivoa voidaan varmimmin käyttää harjualueilla, kun pitoisuus ylittää 800 Bq/nr\ Maaperä on tällöin niin läpäisevää, että radonkaivolla on hyvät toimintaedellytykset. Tällaisia pientaloja on noin 10 % korjattavista asunnoista. Harjualueiden pienissä rivitalo- ja omakotiasunnoissa, joissa alapohja on yksilohkoinen, radonimuri on yksinkertaisempi ratkaisu. Tämän vaikutus arvioituun radonkaivojen prosenttiosuuteen on kuitenkin vähäinen. 3. Vaikka ilmanvaihtotekniset korjaukset eivät tehokkuudessa pysty kilpailemaan muiden menetelmien kanssa, on ilmeistä, että niitä kuitenkin tullaan käyttämään joko yksinomaisena tai täydentävänä radontorjuntamenetclmänä sellaisissa tapauksissa, joissa muista syistä halutaan parantaa ilmanvaihtoa. Radontorjuntakustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon vain ne tapaukset, joissa ilmanvaihtotekniset korjaukset yksin tai tiivistämistöiden kanssa riittävät. Taulukon 6 perusteella voidaan arvioida hyvin suunnitellulla ilmanvaihtoteknisellä korjauksella päästävän 50 % alenemaan, edellyttäen että ilmanvaihtuvuus on alle 0,25 h" 1. Tällöin radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ennen korjausta saa olla korkeintaan 600 Bq/m 3. Otantatutkimuksen ja pääkaupunkiseudulla tehdyn ilmanvaihtotutkimuksen (Taulukko 5) tulosten mukaan tällaisia asuntoja on 400 Bq/m 3 ylittävistä asunnoista noin 10 %. Radonkorjausmenetelmien jakaumaa arvioitaessa on siksi oletettu, että perustamistavasta riippumatta

20 STUK-A114 SÄTEILYTURVAKESKUS ilmanvaihtotekninen korjaus, joka on riittävän tehokas, tullaan suorittamaan noin 10 %:ssa kaikista pientaloista. Otantatutkimuksen perusteella pientaloista noin 80 %:ssa on edelleen painovoimainen ilmanvaihtoja noin 20 %:ssa koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Näistä puolet on varustettu poisto- ja puolet tulo/poisto-järjestelmällä. Radonkorjausta tarvitsevat asunnot ovat keskimääräistä uudempia ja niissä koneellinen järjestelmä on noin 30 %:ssa. Kun painovoimaisen ilmanvaihdon saneeraaminen koneelliseksi järjestelmäksi on valittu radonkorjausmenetelmäksi, tulo/poisto-järjestelmän asentaminen on ollut selvästi suosituin korjausmenetelmä. Siihen on päädytty 70 %:ssa tapauksista, kun taas koneellinen poisto valittiin vain 30 %:ssa. Tulo/poisto-järjestelmän etuina ovat huonekohtainen hallittu tuloilman saanti ja noin 50 %:n hyötysuhde lämmöntalteenotossa. Poistoilmanvaihtoa ei suositella korjaustoimenpiteeksi soramailla oleviin taloihin. Maaperän suuren läpäisevyyden johdosta radonpitoisuuden alenema jää pieneksi uuden järjestelmän aiheuttaman alipaineisuuden johdosta. Ilmanvaihtoteknisten korjausten jakaumaksi taulukossa 8 painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa on valittu 80 %:ssa uuden tulo/poistojärjestelmän asennus ja 20 %:ssa poistoilmanvaihdon asennus. Niissä korkean radonpitoisuuden asunnoissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, voidaan osassa alentaa radonpitoisuutta tehostamalla olemassaolevan järjestelmän käyttöä. Otantatutkimuksen kyselytulosten mukaan koneellisen poistojärjestelmän taloissa noin puolessa käytetään järjestelmää jatkuvasti ja puolessa alle 12 tuntia vuorokaudessa. Koneellisen poiston asunnoista puuttuu usein huonekohtaiset tuloilmaventtiilit korvausilman saamiseksi. Tutkimuskohteissa tehtyjen käyntien perusteella käyttötehot ovat myös alhaisia. Koneellisen tulo/poisto-järjestelmän asunnoissa laitteiden käyttö on huomattavasti säännöllisempää, noin 80 %:ssa laitteisto on jatkuvasti päällä pienellä teholla. Ilmavirtojen säätö on usein tekemättä. Ilmanvaihtoteknisten korjausten jakaumaksi taulukossa ö koneellisen ilmanvaihdon asunnoissa on valittu 50 %:ssa käytön tehostus ja 50 %:ssa tuloilmaventtiilicn asennus yhdistettynä käytön tehostukseen. Tulo/poistojärjestelmän taloissa taas menetelmänä on järjestelmän säätö ja käytön tehostus. 4. Pelkkää vuotoreitticn tiivistämistä ei käytössä olevan tiedon perusteella ole valittu riittäväksi korjaustoimenpiteeksi. Rakojen, halkeamien ja läpivientien tiivistämisellä parannetaan kuitenkin muilla toimenpiteillä saavutettua lopputulosta. Maapaineseinien tiivistäminen on otettu lisätoimenpiteenä mukaan kellariratkaisuihin, joissa perusmuuri on kevytsoraharkkoa. 5. Ryömintätihn ja kellarin ilmanvaihdon parantamiseksi käytetään koneellista järjestelmää. 19

21 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A Porakaivoveden käytön lopettamista tai veden radonpitoisuuden alentamista ei ole otettu erilliseksi toimenpiteeksi, jolla asunnon radonpitoisuus saataisiin riittävän alhaiseksi. Porakaivoveden käyttö lisää osassa asuntoja radonpitoisuutta. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia sen selvittämiseksi kuinka usein veden käyttö on pääasiallinen syy kohonneisiin pitoisuuksiin. 5.2 Maanvarainen laatta, betonisokkeli, ei kellaria Tämän luokan korjattavista asunnoista noin 60 % on omakotitaloja ja loput 40 % rivitaloasuntoja. Rivitaloissa tämä perustustapa on kaikkein yleisin. Kevytsoraharkon käyttö rivitaloasuntojen perustuksessa on harvinaista. Vuotoreittejä ovat laatan ja sokkelin sekä väliseinien väliset raot, raot uunin perustuksessa sekä läpiviennit ja halkeamat. Rivitaloasunnoissa on harvoin kantavia väliseiniä, jotka jakaisivat laatan useaan lohkoon. Laatan pinta-ala on 90 %:ssa taloista alle 100 m 2. Yksipisteimurin onnistumisen edellytykset ovat tällöin hyvät. Pientaloissa kantavat väliseinät tai laajat uunin perustukset jakavat laatan virtausteknisiin lohkoihin, jotka tarvitsevat oman imupisteen. Jouxossa on myös paljon m 2 :n asuntoja, joissa jo laatan laajuuden johdosta tarvitaan monia imupisteitä. Omakotitaloista 30 % on asuinpinta-alaltaan yli 120 m 2 ja 17 % yli yksikerroksisia. 60- ja 70-luvun taloissa on usein alapohjan alle perustettuja kantavia väliseiniä. Pientaloista alle 30 %:ssa yksipisteimuri on riittävä. Arvio pitää yhtä STUKin ilmanvaihtotutkimuksen yhteydessä rakennuspiirustuksista tehtyjen alapohjan lohkoisuuden tarkistusten kanssa (Hoving 1994). 5.3 Maanvarainen laatta, sokkeli kevytsoraharkoista Tämän perustustavan asunnoista lähes kaikki ovat omakotitaloja. Kevytsoraharkko edesauttaa radonin pääsyä sokkelista ja väliseinien perustuksista seinärakenteisiin. Betonisokkelilla varustettuun perustukseen verrattuna erityisesti harkoista tehdyt kantavien väliseinien perustukset lisäävät radonvuotoa asuntoon. Sokkelin tai väliseinän ja lattialaatan välisen sauman tiivistäminen ei pysäytä radonvuotoa. Asunnoista noin 65 % on asuinpinta-alaltaan alle 120 m 2. Asunnoista suurin osa on valmistunut 80- ja 90-luvuilla, jolloin on käytetty yleisesti kantavia kattoristikoita. Tämän vuoksi kantavia väliseiniä on vähemmän kuin edellisen luokan pientaloissa. 13 % asunnoista on yli yksikerroksisia, jolloin niissä on tavallisesti kantavia alapohjan alle perustettuja väliseiniä. Asuinpinta-alan ja 20

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Tampere 11.2.2016 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA TONI LAMMI EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA Tutkimuksen taustaa Suomalaisessa rakennuskannassa on paljon korjattavaa, kun samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat kaikkialla

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmät 2012

Radonkorjausmenetelmät 2012 MARIA LAIHO Radonkorjausmenetelmät 2012 Lähitarkastelussa radonimurit pientaloissa OPINNÄYTETYÖT, RAKENNUSTERVEYS 2013 HELSINGIN YLIOPISTO Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Radonkorjausmenetelmät

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa 1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntoyhteisöjen korjaukset TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry

Asuntoyhteisöjen korjaukset TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Asuntoyhteisöjen korjaukset 2005 2007 TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry 24.11.2008 Asunto-osakeyhtiöiden korjauskohteet 2005 2006 Ulkorakenteet LVI-järjestelmät Sisärakenteet Huoneistokorjaukset

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa Hanna Keinänen, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

MARTTI AHTISAAREN KOULU

MARTTI AHTISAAREN KOULU MARTTI AHTISAAREN KOULU YHTEENVETO SISÄILMATUTKIMUKSISTA JA - KORJAUKSISTA 2016 1 Tutkimusten lähtökohdat Tutkimusten alussa, marraskuussa 2015, esille nousi ongelmallisina tiloina erityisesti seuraavat:

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 04.06.15 9705 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto Pl 9 32701 HUITTINEN TYÖKOHDE As Oy Kauttuan Vanha Kartano Mikolanmäentie 1 as

Lisätiedot

Kuntotutkimusraportin liite

Kuntotutkimusraportin liite Lämpökuvasivu 1 Liikuntasali,7 C 21 19 17,3 C,1 C 15,9 C 21,0 C Todennäköisimmin ilmavuoto. Lämpökuvasivu 2 Liikuntasali 28,9 C 28 26,0 C,0 C 17,0 C,3 C Mahdollisesti kostunut seinän alaosa. (ei tarkastettu

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus

Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus IV-kuntotutkimus, pilotointihankkeet Suorittajien perehdytystilaisuus Kanneltalo, luokka 1, Helsinki 28.01.2015 DI Petri Pylsy Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus Ohjeen sisältö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne 21.3.2015 Maija Lehtinen Jousenkaaren koulu Valmistunut 1961 Peruskorjattu kahdessa vaiheessa 1996 ja 1998 21.3.2016 2 Kohdekohtainen sisäilmaryhmä Jousenkaaren koululle

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ Petuliantie 9 66440 Tervajoki WOLFFINTIE 36 65200 Vaasa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 MIKROBITUTKIMUS PETULIANTIE 9, 66440 TERVAJOKI

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Lopputyön aiheen valinta Taustalla usein käytävä keskustelu ilmanvaihdon pysäyttämisen aiheuttamista vaikutuksista

Lisätiedot

Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen

Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen Tampere 11.2.2016 Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen Olli Holmgren Holmgren 11.2.2016 1 llmanvaihtojärjestelmä vaikuttaa Ilmanvaihtuvuuteen ja sen kautta radonpitoisuuden laimenemiseen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Virtaustekniset suoritusarvot ja s

Virtaustekniset suoritusarvot ja s Virtaustekniset suoritusarvot ja s VTT:n testausseloste Nro VTT-S-661-12 3 2 23V ine p t, Pa 2 1 1 18V 16V 14V 12V 1V 8V 6V 1 2 3 4 6 7 8 9 1 11 12 7 6 6 4 23VMX-ilmanvaihtotuotteet Tekninen esite MX-ilmanvaihtotuotteet

Lisätiedot

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen Espoon kaupunki 2 Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen RAKENNET- TAVUUS- LUOKKA 1. Helposti 2. Normaalisti 3 a. Vaikeasti pehmeikkö 3 b. Vaikeasti rinnemaasto

Lisätiedot

Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja VANTAA. Alustatilaselvitys

Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja VANTAA. Alustatilaselvitys Alustatilaselvitys Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 11 01400 VANTAA Alustatilaselvitys 2 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 11 01400 VANTAA Tilaaja Tekijä Vantaan tilakeskus

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ Projekti 1810515 19.3.2015 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa

Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa 1 Radon ( 222 Rn) radioak4ivinen kaasu peräisin luonnosta syntyy jatkuvas4 kaikessa kiviaineksessa uraanin hajoamissarjassa: kalliossa, hiekassa, ja näistä

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely Altaiden betonirakenteet, ympäröivien tilojen rakenteet 05.10.2016 RI (AMK) Kari Lehtola ja Rkm Timo Ekola Esityksen sisältö Kuntoarvio 2012;

Lisätiedot

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Tilaaja Kohde Tarkistaja Sivu 1 / 3 Päiväys 20.11.2014 RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Raahen seudun ulosottovirasto / Kihlakunnanvouti Vähäsantanen Juha Kuusikuja 3, Lampinsaari Markus Liedes KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. RTE590/05 14.2.2005. Sadeveden erotusasteen määrittäminen. KOMPASS-500-KS. VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

TESTAUSSELOSTE Nro. RTE590/05 14.2.2005. Sadeveden erotusasteen määrittäminen. KOMPASS-500-KS. VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TESTAUSSELOSTE Nro. RTE590/05 14.2.2005 Sadeveden erotusasteen määrittäminen. KOMPASS-500-KS. Tilaaja: Jeven Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TESTAUSSELOSTE NRO RTE590/05 1(2) Tilaaja Tilaus Jeven

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS Mäkikatu 5-7 B12 76100 Pieksämäki 1 1. LÄHTÖTIETOJA KOHTEESTA: Omistaja: - Kohteen osoite: Toimeksianto: Mäkikatu 5-7 B12, 76100 Pieksämäki Kosteuskartoitus myyntiä

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus 1/5 Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus Raportin sisältö: suorittaa homekartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Ohjaajana toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen

Lisätiedot

Radonimurin suunnittelu ja toteutus

Radonimurin suunnittelu ja toteutus Tampere 11.2.2016 Radonimurin suunnittelu ja toteutus Olli Holmgren Säteilyturvakeskus 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 - pdf- versio: www.stuk.fi (ilmainen) - Painettu versio, STUKista

Lisätiedot

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA 18.5.2016 Petri Lönnblad RI, RTA (VTT 003/04) Onko tiivistäminen korjaamista? Huono maine menetelmänä, miksi? Kokemuksia noin 15 vuodelta Käyttöikä? Vahvat näkemykset puolesta

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE: 09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,

Lisätiedot

SISÄILMAKULKEUTUMISEN RISKIARVIOINTI

SISÄILMAKULKEUTUMISEN RISKIARVIOINTI Click icon to add picture KIMMO JÄRVINEN SISÄILMAKULKEUTUMISEN RISKIARVIOINTI MUTKUPÄIVÄT 17.3.2016 Click icon to add picture NYKYTILANNE TAUSTA Kloorauttuja eteenejä kaupunkialueilla useissa kohteissa

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot