Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Transkriptio

1 Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

2 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut Kylmä ilmasto, lämpötilaerot, alipaineisuus Porakaivovesien radon haihtuu sisäilmaan Talojen ominaisuudet Maavaraiset laatat Kevytsoraharkkorakenteet Rinnetalot Hajuton, mauton Radonpitoinen huokosilma kulkeutuu alipaineiseen rakennukseen laatassa olevien rakojen kautta

3 Radon Suomessa Korkeita radonpitoisuuksia: Itä- Uusimaa, Kymenlaakso, Kanta- Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Karjala + muut maakunnat Arvio 200 Bq/m 3 ylittäviä asuntoja Pitoisuus selviää vain mittaamalla (mittauksia tehty <10 %:ssa pientaloista)

4 Radon on tupakoinnin jälkeen toiseksi merkittävin tunnettu keuhkosyövän aiheuttaja Johtaa Suomessa vuosittain noin 300 kehkosyöpäkuolemaan 14% kaikista keuhkosyövistä liittyy radonaltistumiseen (85% näistä tupakoivia) noin 40 keuhkosyöpää tupakoimattomilla Euroopassa 9% keuhkosyöpä- ja 2% kaikista syöpäkuolemista Lineaarinen annosvaste, ei kynnysarvoa Epidemiologiset meta-analyysit asuntojen radonista ja keuhkosyövästä (Eurooppa, P- Amerikka, Kiina) Ei muita terveyshaittoja

5 BSS Basic Safety Standart Säteilysuojelun perusnormidirektiivi (2013/59/Euratom) Implementoitava kansalliseen lainsäädäntöön mennessä Säteilylain kokonaisuudistus

6 BSS -direktiivi edellyttää: Radon Action Plan = Kansallinen ToimintaOhjelma RadonRiskien Ehkäisemiseksi (KATORRE) Tavoitteet: Estää yksilöiden hyvin korkeat radonaltistumiset Vähentää sisäilman radonpitoisuuksia niin pieneksi kuin mahdollista (LNT) KATORRE tekeillä STM:lle ehdotus ennen kesää Kommenteille sidosryhmille STMstä

7 Miksi? Radon on suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde Radonaltistumiselta tulee suojella samoin kuin muulta säteilyltä Annoskakku vanhalla ja ehdotetulla uudella annosmuuntokertoimella (pitoisuudesta annokseen) laskettuna

8 Direktiivi korostaa riskiviestintää Radonriskitietoisuus kysely Kampanjointi radonriskialueilla Ilman radonia kampanjat Ei yksin STUKin asia (STM, THL, TTL, Syöpäjärjestöt, kunnat, rakennusvalvonta, AVIt, Valvira, sisäilmayhdistykset, Kiinteistöliitto, Omakotiliitto, asunnonvälittäjät, työterveyshuolto, ammattiliitot, EK ) Sidosryhmäpaneelit? Radonturvapäivät? Radonkuukausi? Kohdennettua radonvalvontaa: päiväkodit 2015, uudet talot 2016, koulut

9 KATORRE mitä uutta saavutamme? esim: Eri tahojen sitouttaminen radonriskien vähentämiseen Pätevyydet, hyväksyntämenettelyt? Avustukset mittauksien tekemiseen ja korjauksiin? Viitearvo = Pitoisuuden taso, jota suuremman altistuksen aiheutumista ei ole asianmukaista sallia, vaikka se ei olekaan raja-arvo, jota ei saa ylittää. Tulkinta Radonriskialueiden ja rakennusten tunnistaminen ja löytyminen

10 Radon on osa sisäilmakokonaisuutta Mahdollisimman alhainen radonpitoisuus on osa laadukasta sisäilmaan Uudet talot radonturvallisiksi (Rakennusvalvonnan vaatimukset) Radon tulee huomioida, kun tehdään muita korjauksia rakennuksiin Korkea radonpitoisuus voi olla merkki muista rakennuksen ongelmista (lattialaatta ei ole tiivis, tms.) Työpaikkojen ja julkisten oleskelutilojen radonvalvonta osa valvontakokonaisuutta (AVIen työsuojeluvalvontaa ja terveydensuojelun valvontaa, VALVIRAn ohjeet)

11 Muuttuuko radonaltistuminen? Uudet rakentamistavat (energiansäästö, rakennusmateriaalit) Ilmastonmuutos (lämpötilan kohoaminen, maaperän kosteuden lisääntyminen) Kaavoitus (kaupungistuminen, kuinka korkealla asutaan) Maanalaisten tilojen lisääntyminen (tunnelit, kalliotilat, jne) Muuttoliike (radonriskialueet, leimautuminen) Radonpitoisuuksien muuttumisen seuranta STUKin kansallisen radontietokannan avulla Saadaanko tiedot muiden kuin STUKin tekemistä mittauksista Kuka päivittää radonkorjausoppaan? Kuka tekee radontutkimusta?

12 Yhteinen tavoite Radonaltistumisen pienentäminen kodeissa, julkisissa tiloissa ja työpaikoilla Kiitos!