Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma

Transkriptio

1 Korjausrakentaminen 2015 Helsinki Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus

2 Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot, rakentamismääräykset Radonkorjaukset Radontorjunta menetelmät Yhteenveto 2

3 Radon on radioak7ivinen kaasu syntyy jatkuvas7 kaikessa kiviaineksessa uraanin hajoamissarjassa: kalliossa, hiekassa, ja näistä valmistetuissa rakennusmateriaaleissa. ei vähene eikä lopu maaperästä, täy:ömaista eikä rakennusmateriaaleista. on hajuton, mauton ja näkymätön 3

4 Radonpitoisuus selviää vain mi5aamalla Mi:auskausi: Mi:ausaika vähintään 2 kk Mi:aaminen on helppoa STUKin radonmi:arin voi 7lata ne7stä Hinta 53,20 / mi:aus Lähetys ja palautus kirjekuoressa Säteilyturvakeskuksen radonmi:ari 4

5 Radonpitoisuus on suurin talvella... jolloin sisä- ja ulkoilman lämpö7laero (ja sen myötä ilman virtaus maaperästä sisä7loihin) on suurin. Kesällä pitoisuu:a pienentää myös ikkunoiden aukipitäminen. Talvella mita:u radonpitoisuus on keskimäärin 20% korkeampi kuin vuosikeskiarvo. Kuva: Säteily ympäristössä - kirjasta (Säteily- ja ydinturvallisuus 2.osa, STUK, 2003) 5

6 Radonpitoisuuden vaihtelua asunnossa / m q B

7 Pikami5aukset Jatkuvatoimisella ja lyhytaikaises7 integroivalla mi:alai:eella voidaan seurata huoneilman radonpitoisuu:a ja sen ajallista vaihtelua Radonkorjausten yhteydessä niitä voidaan käy:ää apuna korjaustoimenpiteitä ja kohteita vali:aessa sekä arvioitaessa korjausten vaikutuksia Lyhytaikaisen mi:auksen perusteella voidaan arvioida, tarvitaanko lisätoimenpiteitä ennen radonpitoisuuden pitkäaikaista tarkistusmi:austa Antavat alustavan arvion huoneilman radonpitoisuudesta Mi:austulosten tulkinnassa on ote:ava huomioon, e:ä sää7lan muutokset voivat merki:äväs7 vaiku:aa tuloksiin Tulos on aina tarkiste:ava vähintään kaksi kuukau:a kestävällä mi:auksella 7

8 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi yli:ää arvoa 400 Bq/m 3 EU direk7ivin mukaan 2018 mennessä max. 300 Bq/m 3 Asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, e:ä radonpitoisuus ei yli:äisi arvoa 200 Bq/m 3 Työpaikat: toimenpidearvo 400 Bq/m 3 Säteilylaki 592/1991 ja Säteilyasetus (1512/1991, muutos 1143/1998) ST- ohje 12.1: Säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle al7stavassa toim. Rakentamismääräyskokoelma Osa B3 Pohjarakenteet (2004) : Rakennuspaikan radonriskit on ote:ava huomioon suunni:elussa ja rakentamisessa Osa D2 IV: Rakennus on suunniteltava ja rakenne:ava siten, e:ä sisäilmassa ei esiinny terveydelle haitallisessa määrin kaasuja Uusien rakennusten suunni:elun ohjearvo 200 Bq/m 3 8

9 Radon asunnoissa Vasta 8 % pientaloasunnoista on mita:u Päijät- Hämeessä 24 % Radonal7stuksesta 95 % saadaan kotona ja 5 % työpaikalla Enimmäisarvon yli:äviä asuntoja Radon pientaloasunnoissa 200 Bq/m 3 ylitykset >25 % % 3 10 % 1 3 % <1 % <10 mittausta Keskiarvo (Bq/m 3 ) Yli 400 Bq/m 3 Pientalot (3,8 %) Kerrostalot (0,6 %) Kaikki (3,1 %) STUK- A242 Radon suomalaisissa asunnoissa Otantatutkimus STUK- A245 Suomen radonkartasto

10 Radon aiheu5aa keuhkosyöpää Keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyövän syntymahdollisuu:a Radon aiheu:aa Suomessa noin 300 keuhkosyöpätapausta vuodessa Radonilla ja tupakalla yhteisvaikutus => radon on vaarallisempaa tupakoivalle Hengitysilman radonilla ei ole yhtey:ä muihin sairauksiin (esim. astmaan). Radon ei aiheuta allergiaa, huimausta, väsymystä tms. 10

11 Sisäilman radonlähteet Rakennuksen alla ja ympärillä oleva maaperä Yleisin syy kohonneeseen radonpitoisuuteen Täytemaa Rakennusmateriaalit Porakaivovesi 11

12 Maaperän radonpitoinen ilma virtaa sisä=loihin Pienikin rako rii5ää virtauksen syntymiseen Maaperän läpäisevyys vaiku:aa ratkaisevas7 vuotovirtauksen suuruuteen 5 Bq/m 3 Karkeilla soramailla virtaukset suuria 200 Bq/m 3 Karkeat täy:öainekset edistävät virtauksia Pienikin virtaus rii5ää nostamaan radonpitoisuuden yli uusien talojen enimmäisarvon 200 Bq/m Bq/m 3 Virtauksen aiheu:aa rakennuksen alipaineisuus, joka johtuu lämpö7laero ulkoilman ja sisäilman välillä koneellisesta ilmanvaihdosta 1 m 3 /h 12

13 Vuotorei=t vanhoissa taloissa ja sokkelin välinen rako Kantavien väliseinien liitoskohdat Kevytsoraharkosta tehty sokkeli Putkien läpiviennit Maanvastaiset kevytsoraharkkoseinät kasva:avat vuotoja ja vaikeu:avat korjauksia Huomioin7 uudisrakentamisessa eri:äin tärkeätä 13

14 Asuntojen radonkorjaukset Tavoi:eena estää maaperän ilman pääsy sisä7loihin Radonimuri on tehokkain menetelmä Radonkaivo tehokas vain soramailla Ilmanvaihtotekniset menetelmät Rakenteiden 7ivistäminen 14

15 Korjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus 2012, 496 pientaloasuntoa Radonputkiston aktivoiminen (113) Radonimuri (39) Radonkaivo (13) IV:n parantaminen asuintiloissa (63) Rakenteiden tiivistäminen (17) Muut yksittäiset menetelmät (50) Yhdistelmät (201) Radonpitoisuuden alenema (%) 15

16 Radonimuri on tehokkain korjausmenetelmä - tyypilliset alenemat 70-90% 16

17 Radonimuri pitoisuuden aleneminen imurin käynnistyessä 17

18 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK- A252 Radonsanering av bostäder STUK- A237 - pdf- versio: ilmainen - Paine:u versio, STUKista, hinta 19 euroa 18

19 Uudisrakentamisen radontorjunnan ohjeistus RT , LVI , KH Radonin torjunta, Rakennus=eto Oy, päivite5y 2012 Korvasi aikaisemman ympäristöministeriön oppaan 2004 Perus7edot radonista ja eri perustamistavoista Maanvaraisen radontorjunnan yksityiskohtaiset ohjeet 7ivistä saumat bitumikermillä asenna radonputkisto 7ivistä läpiviennit 19

20 Bitumikermin asentaminen sokkeliliitokseen Kuva RT (Katepal Oy) kuva RT STUK 20

21 Radonputkiston asentaminen Imukanavisto: salaojaputkea alapohjan salaojituskerrokseen Rengasmallinen tai monihaarainen Poistoputki avoimena katolle Tuule:uu painovoimaises7 Pienentää radonpitoisuu:a 40 % Poistopuhal7men kytkeminen, jos radonpitoisuus on yli 200 Bq/m 3 Tehokkaan toiminnan edellytys: alapohjan 7ivistysratkaisut on tehty Radonpitoisuus alenee % 21

22 Yhteenveto Radonimuri on tehokkain korjausmenetelmä Asunnoissa ilmanvaihdon parantamisella tai 7ivistyksillä yksinään on vain harvoin pysty:y alentamaan radonpitoisuu:a enemmän kuin 50 % Työpaikoilla myös 7ivistyksiä ja IV säätöjä on käyte:y hyvin tuloksin Radonmi:aus: kesto vähintään 2 kk välisenä aikana STUKin hyväksymällä mi:ausmenetelmällä Pikami:aukset voidaan käy:ää radonkorjausten yhteydessä apuna korjaustoimenpiteitä ja kohteita vali:aessa sekä arvioitaessa korjausten vaikutuksia 22

23 Radon=etoa Ota yhtey5ä! Perus7edot radonista Kuntakohtaista radon7etoa Uudisrakentaminen täydentäviä ohjeita Radonkorjaukset ja asuntojen radonkorjausopas (STUK- A252) Juomaveden radon Radon työpaikoilla Olli Holmgren (09)