Otantatutkimus asuntojen radonista Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Otantatutkimus asuntojen radonista Suomessa"

Transkriptio

1 77 <i Win S? STUK-A108 <>rotl-a /cg HELMIKUU 1993 Otantatutkimus asuntojen radonista Suomessa H. Aivela, I. Mäkeläinen, O. Castren CYIIL# STUK SÄTEILYTURVAKESKUS Strölsäkerhetscentralen Finnish Centre for Radiation and uclear Safety

2 STUK-A108 HELMIKUU 1993 Otantatutkimus asuntojen radonista Suomessa H. Arvela, I. Mäkeläinen, O. Castren Tutkimus- ja palveluosasto SÄTEILYTUR' 'AKESKUS PL 268, HELSIKI Puh. (90) 70821

3 ISB ISS Painatuskeskus Oy Helsinki 1993 Myynti: Valtikka kirjakaupat ja postimyynti PL 516, HELSIKI Puh. (90) 56601

4 STUK-A108 SÄTEILYTURVAKESKUS ARVEIA H., MÄKELÄIE I., CASTRE O. Otantatutkimus asuntojen radonista Suomessa STUK-A108, Helsinki 1993, 34 s. + liitteet 15 s. ISB ISS Avainsanat: radon, sisäilma, kartoitukset LYHEELMÄ Tutkimuksessa mitattiin väestön keskusrekisteristä satunnaisotannalla valittujen 3074 henkilön asunnon radonpitoisuus. Mittaus suoritettiin marraskuusta 1990 marraskuuhun 1991 kahdella puolen vuoden mittauksella siten, että mittausjaksot edustavat vuoden kylmintä ja lämpimintä puolivuotisjaksoa. Mittaus suoritettiin integroivalla Makrofol-filmiä käyttävällä alfajälkimenetclmällä. Pientalo- ja kerrostaloasukkaiden valtakunnalliset radonpitoisuuden keskiarvot olivat 145 ja 82 becquerelia kuutiometrissä (Bq m" 3 ). Koko maan asukaskohtainen keskiarvo oli 123 Bq irf\ Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1992 antaman päätöksen perusteella radonpitoisuuden enimmäisarvo uusille asunnoille on 200 Bq m" 3 ja vanhoille asunnoille 400 Bq m" 3. Tulosten perusteella 12.3, 3.6 ja 1.0 :lla suomalaisista asunnon radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ylittää pitoisuudet 200, 400 ja 800 Bq m* 3. Vastaavat asuntomäärät ovat noin , ja Pientalojen keskiarvo ylittää 200 Bq m" 3 Uudenmaan läänin itäosassa, Kymen läänin länsiosassa sekä Hämeen läänissä. Pientaloille korjausrajan 400 Bq m' 3 asukaskohtainen ylitysprosentti on siellä noin 15, 80-luvulla valmistuneiden pientalojen asukkaille ylitysprosentti on vielä suurempi. Korjausrakentamisen lisäksi on näillä alueilla tärkeätä torjua radonia jo uudisrakennusvaihecssa, koska :lla kaikista pientaloasukkaista ja yli puolella 80-luvulla rakennettujen talojen asukkaista radonpitoisuus ylittää uusille asunnoille annetun enimmäisarvon. 80-luvulla valmistuneiden pientalojen radonpitoisuuden keskiarvo on noin 60 Bq m" 3 suurempi kuin ennen 80-lukua valmistuneiden talojen. Ryömintätilaisen perustuksen käytön vähyys ja ilmaa läpäisevän kevytsoraharkon käyttö perustuksissa ja maanvastaisissa seinissä ovat vaikuttaneet nousuun. Avoin kulkuyhteys alakerrasta yläkertaan asunnoissa, joissa on maanvastaisia seiniä alakerrassa, on myös kasvattanut pitoisuuksia. 3

5 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A108 ARVELA II, MsiKELÄIE /., CASTRE O. Residential Radon Survey in Finland, STUK-A108, Helsinki 1993, 34 p. + app. 15 p. ISB ISS Key words: Rn; indoor air; surveys; radioactivity, natural ABSTRACT This study measured the indoor radon concentration in the dwellings of 3074 persons, selected randomly from the central population register of Finland. Alpha track detectors and two consecutive half year measuring periods were used. The national mean of indoor radon concentration for persons living in low-rise residential buildings as well as blocks of flats was 145 and 82 Bq m~\ respectively. The mean for the total population was 123 Bq m~\ Based on the decision of the Ministry of Social Affairs and Health in 1992, the indoor radon concentration should not exceed 400 Bq m~ 3 in already existing houses, the target for new construction being less than 200 Bq m~\ According to this study, the percentage of the Finnish population living in houses with an indoor radon concentration exceeding 200, 400 and 800 Bq m" 3 was 12.3, 3.6 and 1.0. The corresponding number of dwellings involved was estimated at , and The average concentration in low-rise residential buildings exceeds 200 Bq m~ 3 in a contiguous area with inhabitants, covering about km 2. In this area the percentage of residents living in dwellings exceeding levels of 200, 400 and 800 Bq m~ 3 was 26, 10 and 3. For persons in low-rise residential buildings built the percentages were, surprisingly, more than twice the above. The average concentration in low-rise residential buildings built was 60 Bq m" 3 higher than in houses built before Porous, lightweight concrete blocks in foundation construction and the reduced use of cr;-wl spaces contributed to this increase. Open stairwells between basement and first floor also increased radon concentrations. 4

6 STUK-A108 SÄTEILYTURVAKESKUS SISÄLLYSLUETTELO Sivu LYHEELMÄ 3 ABSTRACT 4 1 JOHDATO 6 2 AIEISTO JA MEETELMÄT Valtakunnallinen otanta Erikoisotannat Alfajälkimenetelmä Tutkimuksen toteutus 7 3 TULOKSET Osallistuminen Asukas-ja talotiedot Radonpitoisuus, vuosikeskiarvo Radonpitoisuuden maantieteellinen jakauma Radonpitoisuuden enimmäisarvojen ylitykset Radonpitoisuus ja valmistumisvuosi Radonpitoisuus ja rakennusmateriaalit Pientalotyyppi ja perustamistapa Radonpitoisuus ja ilmanvaihtojärjestelmä Talvi-ja kesäpitoisuudet 20 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 22 5 KIITOKSET 24 6 KIRJALLISUUSVIITTEET 25 TAULUKOT 26 LIITE 1 Otantatutkimuksen saatelomake 35 LIITE 2 Radonmittauksen kyselylomake 36 LIITE 3 Kyselylomakkeen kuvaliite 38 LIITE 4 Tilastotietoja, kyselylomake 40

7 SÄTEILYIURVAKESKUS STUK-A108 1 JOHDATO Säteilyturvakeskus aloitti asuntojen sisäilman radonpitoisuuden tutkimisen luvulla. Vuoteen 1992 mennessä mittauksia oli tehty jo lähes Mittauksista suurin osa on tehty kuntien tilauksesta. Tuloksia on käytetty mittaussuunnitelmien ja radoncnnustekarttojen tekoon. Tavoitteena on ollut erityisesti löytää korkean radonpitoisuuden asunnot. Tulosaineiston keskittyminen korkeiden pitoisuuksien alueille on kuitenkin vaikeuttanut koko väestön saaman altistuksen arviointia. Aikaisemmista mittauksista riippumattoman edustavan kuvan saamiseksi radonpitoisuuksista maassamme säteilyturvakeskus suoritti vuosina tilastolliseen otantaan perustuvan tutkimuksen. Tutkimuksen yhteydessä kerättiin myös muita asuntoja koskevia tietoja. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman päätöksen (944/92) perusteella asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää arvoa 400 becquerelia kuutiometrissä (Bq/m 3 ). Uudet asunnot taas tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ci ylittäisi 200 Bq/m 3. Tämä päätös tuli voimaan Aikaisempi enimmäisarvo vanhoille asunnoille oli vuonna 1986 annetun lääkintöhallituksen ohjeen perusteelia 800 Bq/m 3. Uusille asunnoille annettu enimmäisarvo ei muuttunut vuoden 1992 päätöksen yhteydessä. 6

8 STUK-A108 SATEILT1URVAKESKUS 2 AIEISTO JA MEETELMÄT 2.1 Valtakunnallinen otanta Tutkimusaineisto saatiin väestön keskusrekisteristä suoritetulla yksinkertaisella otannalla. Rekisteristä arvottiin 5000 henkilöä siten, että otannan osuessa alle 18 vuotiaan kohdalle tutkimusaineistoon otettiin huoltajan nimi ja osoite. Alkuperäisessä aineistossa kerrostalot, kytketyt pientalot (rivitalot) ja erillispientalot (omakotitalot) oli luokiteltu erikseen. Kahdesta jälkimmäisestä ryhmästä on tässä tutkimuksessa käytetty yhteisnimitystä pientalot. Alkuperäisen aineiston pieni ryhmä muut asunnot (Taulukko 1) on luokiteltu kyselykaavakkeen perusteella kcnos-, omakoti- tai rivitaloasunnoiksi. Taulukko 1 antaa alkuperäisen otoksen henkilöiden jakautumisen lääneittäin talotyypin mukaan. Taulukossa on myös vuoden 1989 asumistilastoista saadut läänien kerros- ja picntaloasukkaiden määrät. Uudenmaan ja Kymen läänit on jaettu kahtia voimakkaiden alueellisten erojen johdosta (Taulukko 1 ja Kuva 2). 2.2 Erikoisotannat Valtakunnallisen otannan lisäksi valittiin mittauskohteita neljän eri alueen pientaloasukkaiden joukosta yhteensä 700 kpl. Valituilla paikkakunnilla säteilyturvakeskus on suorittanut jo runsaasti aikaisemmin mittauksia. Tulosten perusteella arvioidaan aikaisempien mittausten antamia radonpitoisuusjakaumia ja suunnitellaan valtakunnallista mittausstrategiaa. Tuloksia tarkastellaan muissa tutkimuksissa. 2.3 Alfajälkimenetelmä Mittaukset suoritettiin säteilyturvakeskuksen radonmittauspurkkia käyttäen, Kuva 1. Purkkiin menevän radonkaasun ja sen hajoamistuotteiden lähettämä alfasäteily vaikuttaa purkin pohjalla olevan muovikalvon rakenteeseen. Filmit käsitellään sähkökemiallisella etsauksella, jolloin radonin aiheuttamat jäljet muuttuvat näkyviksi. Jälkien laskenta filmiltä suorittiin Quantimet 520 kuva-analyysilaitteistolla ja säteilyturvakeskuksen tekemällä sovellusohjelmistolla. 2.4 Tutkimuksen toteutus Radonpitoisuus vuoden aikana mitattiin kahdella peräkkäisellä puolen vuoden mittauksella. äitä mittauksia kutsutaan jatkossa talvi-ja kesämittauksiksi. Puolen vuoden mittausaika valittiin, koska haluttiin saada myös tietoa lämmityskauden ja 7

9 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A108 kesäajan radonpitoisuuksien vaihtelusta. Korkeiden pitoisuuksien määrityksen tarkkuus vähenee, jos alfafilmille tulevien jälkien tiheys kasvaa liian suureksi. Puolen vuoden mittauksella jälkimäärät saadaan pysymään riittävän pieninä. Purkit toimitettiin asukkaille kirjeitse marraskuussa Saatekirje on liitteenä 1. Jos asukas ei halunnut osallistua tutkimukseen, hänellä oli mahdollisuus palauttaa mittari. Kirjeessä oli myös kaavake, jossa kysytään perustiedot asunnosta, Liite 2. Kaavake toivottiin palautettavaksi täytettynä välittömästi mukaan laitetussa palautuskuoressa. Kaavakkeen palautus oli säteilyturvakeskukselle merkki osallistumishalukkuudesta. iille, jotka eivät olleet palauttaneet kaavaketta aloitetun mittauksen merkiksi tai mittauspurkkia kieltäytymisen merkiksi, lähetettiin helmikuussa postitse muistutuskirje. Huhtikuun 1991 lopussa postitettiin kaavakkeen palauttaneille uusi mittauspurkki kesäjaksoa varten ja palautuskuori talvipurkiue. Kesämittarin palautuskuori postitettiin asukkaille marraskuun alussa Mittausjaksot ajoittuvat siten, että ne edustavat säätilastojen mukaan vuoden kylmintä ja lämpimintä puolivuotisjaksoa. 8

10 STUK-A108 SATl'II.Y'I UR\ AKliSKUS Kuva 1. Säteilyturvakeskuksen radonmiliauspurkki. Radonkaasu tunkeutuu purkkiin kannessa olevien reikien lävitse. Radonin ja sen hajoamistuotteiden lähettämä alfasäteily saa purkissa olevalle kalvolle aikaan näkymättömiä jälkiä. e suurennetaan sähkökemiallisella syövytykscllä näkyviksi. Jälkien lukumäärä on suoraan verrannollinen radonin keskipitoisuuteen ja mittausaikaan. Kuvassa on suurennos syövytetystä kalvosta. Kyseinen mitiapurkki on ollut kaksi kuukautta asunnossa, jonka radonpitoisuus on 300 liq/nr. 9

11 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A108 3 TULOKSET 3.1 Osallistuminen Taulukko 2 antaa läänikohtaiset osallistumisprosentit kerrostalo-ja pientaloasukkaille. Kerrostaloissa keskimääräinen osallistumisprosentti 51 oli merkittävästi alhaisempi kuin pientalojen 73. Valtakunnallinen osallistumisprosentti oli 63. Suurin osa tutkimuksesta poisjääneistä ei vastannut mitenkään lähetettyihin kirjeisiin (25 ). Virheellinen osoite lienee syy osassa näistä tapauksista. Merkittäviä poisjäämisen syitä oli myös kieltäytyminen (11, asukas palautti lähetyksen) ja virheellinen osoite (1.5, posti palautti lähetyksen). Talvimittaukseen osallistuneista 250 asukasta jäi pois, koska kesämittauspurkkia ei palautettu. Suurin osa näistä oli kenostaloasukkaita. Talvimittaukscn perusteella laskien kokonaisosallistumisprosentti olisi ollut Asukas- ja talotiedot Kyselylomake antaa arvokasta tilastotietoa suomalaisista asunnoista. Liite 4 antaa vastausten jakautumisen eri vaihtoehtojen kesken. Kaavakkeiden täyttö tarkistettiin siten, että selvästi epäjohdonmukaiset ja sekavat vastaukset karsittiin. Täyttäjän mahdollisesti antamat lisätiedot huomioitiin tarkistuksen yhteydessä. Perustamistapaa oli joskus selvennetty kuvan avulla, mikä auttoi valinnan teossa. Kaavakkeen kysymyksistä monet ovat vaikeita ja tarkistuksista huolimatta aineistossa on virheellisiä vastauksia. iiden merkitys tehdyissä tilastollisissa laskuissa jää kuitenkin vähäiseksi. Esimerkiksi pientalon perustamistapaan vastattaessa maanvaraisen laatan ja reunajäykistetyn laatan erottaminen ci ole helppoa ja osa vastaajista on ilmeisesti tehnyt valinnan puutteellisten tietojen perusteella. Toisaalta esim. 80-luvun pientaloissa asuu usein talon rakentaja, joka tuntee talon rakennustavan. Kaavaketietojen perusteella suomalaisen asunnon perusominaisuudet ovat seuraavat: 10

12 STUK-A108 SÄTEILYTURVAKESKUS Asukkaiden määrä Asunut asunnossa vuodesta, mediaani Asunnon valmistumisvuosi, mediaani Pinta-ala Kerrosten määrä Julkisivumateriaali Kantavat rakenteet Lämmitystapa Lämmönlähde Ilmanvaihto Talotyyppi Pientaloasunto m 2 1 puu puu vesikeskusl. polttoöljy painovoimainen kellariton Kerrostaloasunto m 2 3 betoni betoni vesikeskusl. kauko- tai aluelämpö koneellinen poisto kellarillinen 3 J Radonpitoisuus, vuosikeskiarvo Kesä- ja talvimittauksista laskettiin kunkin asunnon radonpitoisuuden vuosikeskiarvo painottamalla mittausaikojen pituudella. Kaikkien näin laskettujen radonpitoisuuksien keskiarvo oli 129 Bq m" 3. Omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasunnoissa tehtyjen mittausten vuosikeskiarvot olivat 146, 159 ja 82 Bq m" 3. Kaikkien pientalojen keskiarvo oli 149 Bq m" 3. Vastausprosentissa eri lääneissä ja varsinkin talotyypeissä oli huomattavia eroja. Tämän vuoksi nämä luvut eivät vielä anna tilastollisesti luotettavaa kuvaa asukkaiden radonpitoisuuden valtakunnallisesta keskiarvosta, vaan niihin on tehtävä korjauksia. Taulukko 3 antaa läänikohtaiset pientalojen ja kerrostalojen radonpitoisuuden keskiarvot sekä minimi-ja maksimiarvot. Läänikohtaiset ja valtakunnalliset keskiarvot on laskettu painottamalla taulukossa 1 esitetyillä asukastilastoilla. Vastausprosentin vaihtelu eri läänien välillä ci muuta sanottavasti pientalo- ja kerrostaloasukkaiden valtakunnallisia keskiarvoja, jotka ovat 145 Bq m" 3 ja 82 Bq m" 3. Sen sijaan pientalo- ja kerrostaloasukkaiden erilainen osallistuminen tutkimukseen vääristäisi sekä läänikohtaisia että valtakunnallisia keskiarvoja huomattavasti, ellei kerrostaloasukkaiden laimeampaa osallistumista tutkimukseen huomioitaisi. Oikea väcstöpainotus antaa huoneilman radonpitoisuuden asukaskohtaiseksi keskiarvoksi Suomessa 123 Bq m" 3. 11

13 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A108 RADO Bq/m Kuva 2. Radonpitoisuuden asukaskohtainen läänikeskiarvo, kaikki asunnot. Uudenmaan ja Kymen läänit on jaettu kahteen osaan. 12

14 STUK-A108 SÄTEILYIURVAKESKUS RADO Bq/m* ii J /ifava 3. Radonpitoisuuden asukaskohtainen läänikeskiarvo, pientaloasunnot. Uudenmaan ja Kymen läänit on jaettu kahteen osaan. 13

15 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A Radonpitoisuuden maantieteellinen jakauma Tutkimuksen tulosten perusteella laskettuja kaikkien asuntojen läänikeskiarvoja esittää Kuva 2. Kuva 3 esittää pientalojen läänikeskiarvoja. Uudenmaan läänin itäosa, Kymen läänin länsiosa ja Hämeen lääni muodostavat alueen, jolla sekä kaikkien asuntojen että pientalojen radonpitoisuuden asukaskohtainen keskiarvo ylittää 200 Bq m" Radonpitoisuuden enimmäisarvojen ylitykset Taulukko 4 antaa radonpitoisuuden vuosikeskiarvon ylitysprosentit, kun pitoisuusraja on 200, 400 ja 800 Bq m' 3. Koko maan tuloksissa on huomioitu kerros- ja pientaloasukkaiden erilainen osallistuminen tutkimukseen. Tulosten perusteella 12.3, 3.6 ja 1.0 :lla suomalaisista asunnon radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ylittää pitoisuudet 200, 400 ja 800 Bq m" 3. Pientalojen asukaskohtaiset ylitysprosentit olivat korkeimillaan Uudenmaan läänin itäosassa ja Kymen läänin länsiosassa sekä Hämeen läänissä. 200 Bq m" 3 ylitykset olivat siellä Tutkimuksen korkein pitoisuus mitattiin vanhassa puurakenteisessa harjulla sijaitsevassa kerrostalossa. Pientalojen korkein pitoisuus mitattiin Oulun läänissä, vaikka siellä pitoisuudet ovat keskimäärin alhaisia Bq m" 3 ylittäviä pitoisuuksia löytyi korkean radonpitoisuuden alueilta Uudenmaan, Kymen ja Hämeen lääneistä mutta myös Keski-Suomen läänistä. Lähellä 1000 Bq m" 3 olevia pitoisuuksia löytyi lähes kaikista lääneistä. 3.6 Radonpitoisuus ja valmistumisvuosi Kuvat 4 ja 5 esittävät tutkimusaineiston pientalo- ja kerrostaloasuntojen radonpitoisuuden puolivuosikymmenittäin valmistumisvuoden mukaan luokiteltuna. 70- luvun puolivälissä alkanut radonpitoisuuksien kasvu on selvästi havaittavissa pientalojen pitoisuuksissa. Pitoisuuden nousuun voivat vaikuttaa muutokset rakennusten perustamistavassa, asuntojen tiiveys ja mahdollisesti myös radonpitoisuuksia kasvattavien rakennuspaikkojen lisääntyminen. 14

16 STUK-A108 SÄTEILYTURVAKESKUS VALMISTUMISVUOSI Kuva 4. Radonpitoisuus valmistumisvuoden mukaan, pientalot. 15

17 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A VALMISTI.SVUOSI Kuva 5. Radonpitoisuus valmistumisvuoden mukaan, kerrostalot. 16

18 STUK-A108 SATEII.YTURVAKESKUS 3.7 Radonpitois IUS ja rakennusmateriaalit Betoni ja muut mineraalipohjaiset rakennusmateriaalit erittävät radonia. Kerrostaloasuntojen radon aiheutuukin lähes yksinomaan rakennusmateriaalien tuottamasta radonista. Maaperästä tuleva radon voi vaikuttaa kerrostalojen alimman kerroksen asuntojen radonpitoisuuksiin mutta myös kulkeutumalla porraskäytävän tai ilmanvaihdon kautta ylempien kerrosten asuntoihin. Kerrostalojen tuloksissa maaperän radon näkyy selvästi. Viisi korkeinta pitoisuutta mitattiin kerrostalojen alimmissa kerroksissa. Ensimmäisen kerroksen asunnoissa 200 Bq m" 3 ylityksiä oli noin 10 kun taas ylemmissä kerroksissa niitä oli vain noin 1. Pientalojen tuloksissa oli rakennusmateriaalien vaikutus myös havaittavissa Kun kantavien rakenteiden materiaali oli betoni, radonpitoisuuden keskiarvo oli korkeampi kuin puurakenteisissa taloissa. Kerrostaloniittausten perusteella rakennusmateriaalien vaikutuksen suuruus pientaloissa on tyypillisesti kymmenestä muutamaan kymmeneen Bq m -3. äin pienen vaikutuksen suuruuden tarkka määrittäminen tutkimusaineistosta on sekoittavien tekijöiden, esim. perustamistavan, johdosta erittäin vaikeata. 3.8 Pientalotyyppi ja perustamistapa Kyselylomakkeessa jaettiin pientalot kolmeen eri tyyppiin: kellarittomiin ja kellarillisiin sekä taloihin, joissa alin kerros on osaksi maata vasten (Kysymys 28 liitteessä 2 ja kuvat A1-C2 liitteessä 3). Pientalotyyppi on säteilyturvakeskuksen radonteknisin perustein tekemä luokittelu, jonka avulla pyritään selventämään perustamistavasta saatua tietoa (Kysymys 37 liitteessä 2). Taulukko 5 ja kuva 6 esittävät eri pientalotyyppien yleisyyttä sekä radonpitoisuuksia. Taulukko antaa myös radonpitoisuuden mediaanin, joka antaa jakauman keskimmäisen havainnon pitoisuuden. Mediaaniin ei yksittäinen korkea tulos vaikuta. Keskiarvo sen sijaan voi nousta yhden korkean tuloksen vaikutuksesta huomattavastikin. Tulokset kertovat selvästä rakennustavan muutoksesta. Ennen 80-lukua valmistuneissa taloissa tyyppien C ja B taloja (kellari tai osa alakerran seinistä maata vasten) on yhteensä likimain yhtä paljon kuin kcllarittomia taloja (tyyppi A). 80- luvulla tilanne on muuttunut, tyyppien C ja B talot ovat harvinaisia. Lisäksi painopiste tyyppien C ja B talojen rakentamisessa on siirtynyt 80-luvulla tyyppiin B. 17

19 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A ja 60-luvulla kellarin rakentaminen oli yleistä ja taloissa on tavallisesti ovi ja porraskäytävä kellariin. Ennen 80-lukua C-tyypin pientaloissa 77 :ssa kulkuyhteys kellariin oli varustettu portailla ja ovella (Kysymys 36, liite 2). Tällaisessa talossa kellari muodostaa oman osaston ja kellarin ilmanvaihto alentaa radonpitoisuutta. Kellari on näin toiminut radonpitoisuutta alentavana vyöhykkeenä maaperän ja asuinkerroksen välillä. 80-luvulla varsinaisen kellarin rakentaminen on harvinaista. Sen sijaan 80-luvulla paljon käytetyssä tyypin B "rinnetaloissa" on yleisesti (70 ) avoin portaikko alakerran ja varsinaisen asuinkerroksen välillä. Radonpitoisuudet tyypin B "rinnetaloissa" ovat korkeammat kuin tyypin C kellarillisissa taloissa. Rakennustavan muutokset ovat näin edistäneet radonpitoisuuden kasvua asunnoissa ESSK Pientalotyyppi VALMISTUMISVUOSI Kellartton ratkaisu,, Osa alakerran seinistä maata vasten Y////&& Kellari Kuva 6. Pientalotyyppien yleisyys eri vuosikymmeninä, tutkimuksen pientalojen määrä valmistumisvuoden mukaan. 18

20 STUK-A108 SÄTEILYIURVAKESKUS Taulukko 6 esittää tuloksia eri perustamistavoille (Kysymys 37 liitteessä 2, kuvat P1-P5 liitteessä 3). Edellä kuvatun kellarillisten ja "rinnetalojen" rakentamisessa tapahtuneen muutoksen lisäksi perustamistavoissa merkittävin muutos on ryömintätilaisten ratkaisujen muuttuminen harvinaiseksi. Kun radonpitoisuudet ryömintätilaisissa taloissa ovat keskimäärin kaikkein alimpia, on muutos vaikuttanut asuntokannan radonpitoisuuteen nostavasti. Koko pientaloaineistolle pitoisuus on korkein sokkelilla ja maanvaraisella laatalla varustetuissa taloissa. 80-luvulla valmistuneissa asunnoissa pitoisuuden keskiarvo kaikissa pientaloissa on 60 Bq m~ 3 korkeampi kuin ennen vuotta 1980 rakennetuissa taloissa. ousua on tapahtunut merkittävimmin maanvaraisella laatalla varustetuissa ja kellarillisissa taloissa. Taulukko 7 esittää maanvaraisella laatalla (perustamistapa A) varustettujen kellarittomien (pientalotyyppi A) asuntojen radonpitoisuuksia, kun sokkelimateriaali on valubetoni tai kevytsoraharkko. Kevytsoraharkon käyttö on yleistynyt voimakkaasti 80-luvulla. Sekä keskiarvo että mediaani ovat kevytsoraharkkosokkelilla varustetuissa asunnoissa (maanvarainen laatta, kellariton ratkaisu) 80- luvulla yli 50 Bq m' 3 korkeampia kuin sokkelin ollessa tehty valubetonista. Radonpitoisuuksien kasvu on nähtävissä my.,s harkkosokkclilla varustetuissa kellarillisissa ja rinneratkaisutaloissa (picntalotyypit C ja B). Kevytsoraharkko tarjoaa maaperän huokosilmalle helpon reitin nousta lattian ja sokkelin väliseen saumaan ja sitä kautta asuntoon. Huokosilma voi myös kulkeutua sokkelista seinärakenteisiin, josta se tulee asunnon sisätiloihin. Omalla anturalla varustetut kevytsoraharkosta tehdyt kantavat väliseinät ja takan perustukset toimivat myös radonin kulkureitteinä. 3.9 Radonpitoisuus ja ilmanvaihtojärjestelmä Taulukko 8 esittää radonpitoisuuden vuosikeskiarvon eri ilmanvaihtojärjestelmällä varustetuille pien- ja kerrostaloasunnoille. Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on ennen 80-lukua rakennetuissa pientaloissa erittäin harvinainen, vain noin 5 :ssa asunnoista. 80-luvulla tehdyissä asunnoissa on se on jo noin 50 :ssa asunnoista. Taulukossa näkyvistä 80-luvun radonpitoisuuksista eri ilmanvaihtojärjestelmillä varustetuissa taloissa on tehtävä johtopäätöksiä varovasti lukuisten sekoittavien tekijöiden vuoksi. 80-luvun painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa radonpitoisuuus on keskimäärin alhaisempi kuin koneellisen ilmanvaihdon asunnoissa. Ilman tarkempaa syy-yhteyksien tutkimista ei voida varmuudella sanoa, onko koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien käytössä tai niiden säädössä puutteellisuuksia, jotka johtavat radonpitoisuuksien kasvuun. Missään tapauksessa käytetyt koneelliset 19

21 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A108 järjestelmät eivät ole olleet menetelmä, joka olisi selvästi alentanut radonpitoisuuksia. Pientaloissa maaperästä tuleva radonvirtaus on erittäin herkkä asunnon alipaineisuudelle. Liian alipaineisena toimiva koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä kasvattaa radonpitoisen huokosilman virtausta asuntoon. Myös liian pienellä teholla toimiva järjestelmä voi kasvattaa pitoisuuksia. Kerrostaloasunnoissa mittausten määrät ovat 80-luvulla liian pieniä johtopäätösten tekemiseksi. Koko aineiston tulokset viittaavat siihen suuntaan, että koneellinen ilmanvaihto alentaa pitoisuuksia kerrostaloissa. Kun rakennusmateriaaleista tuleva radon aiheuttaa kerrostaloasuntojen radonpitoisuuden on odotettua, että ilmanvaihtojärjestelmien tehokkuus näkyisi radonpitoisuuksissa Talvi- ja kesäpitoisuudet Kaikkien talvi- ja kesämittausten keskiarvot olivat kerrostaloissa 9i ja 76 Bq m"\ Kerrostaloissa on suurimmassa osassa koneellinen ilmanvaihto. Säätila ei siten vaikuta merkittävästi asuntojen ilmanvaihruvuuteen. Koska asuntojen radon aiheutuu pääasiassa rakennusmatei saleista vakionopeudella tulevasta radonista ja ilmanvaihtuvuus on myös melko tasainen ympäri vuoden, ovat vuotuiset pitoisuusvaihtelut pieniä. Kesäaikana ikkunoiden kautta tapahtuva tuuletus alentaa pitoisuutta. Kerrostaloissa kesä- ja talvimittausten suhteen geometrinen keskiarvo oli 0.92, (Taulukko 9). 50 suhteen arvoista oli välillä Geometrinen keskiarvo kuvaa jakauman keskimmäisen havainnon arvoa paremmin kuin aritmeettinen keskiarvo. Talvi- ja kesä-mittausten keskiarvot olivat pientaloissa 171 ja 133 Bq m~ 3. Pientaloissa maaperän huokosilman mukana tuleva radon on merkittävin radonlähde. Lämmityskautena radonvirtaus maaperästä asuntoon on suurimmillaan, josta syystä talvipitoisuus on tavallisesti suurempi kuin kesäpitoisuus (Arvela, Winqvist 1989). Kun pientaloasunnon radonpitoisuus on alhainen, rakennusmateriaaleista tulevan radonin merkitys on suurempi. Tämä näkyy myös kesä- ja talvipitoisuuksicn suhteessa, joka oli lähempänä arvoa 1.0 asunnoissa, joissa pitoisuus oli alle 100 Bq m" 3 kuin asunnoissa, joiden pitoisuus ylitti 100 Bq m' 3 (Taulukko 9). Kesä/talvi-pitoisuussuhde vaihtelee paljon, suhteen arvoista 50 oli alueella ja 90 alueella Taulukossa 9 on myös laskettu, millä tekijällä mitattu talvipitoisuus on kerrottava, jotta saataisiin mitattu vuosikeskiarvo. Tämä vuosi/talvi-pitoisuussuhde oli pientaloissa keskimäärin 0.93 (geometrinen keskiarvo). 20

22 STUK-A108 SÄTEILYTURVAKESKUS Kun talvipitoisuus oli yli 100 Bq m" 3, vastaava suhde oli Jos talvimittaus kestää vain kaksi kuukautta ja se osuu talven kylminpään aikaan, on vuosi/talvipitoisuusuhde, jonka avulla voidaan arvioida pitoisuuden vuosikeskiarvoa, jonkin verran pienempi kuin tämän tutkimuksen tulokset. 21

23 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A108 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Tulokseksi saatu radonpitoisuuden valtakunnallinen asukaskohtainen keskiarvo, 123 Bq m" 3, on huomattavasti suurempi kuin aikaisempi arvio, 90 Bqm -3 (Castren et ai. 1987), joka perustui edustavaksi arvioidun otoksen mittauksiin. Koska pitoisuuserot eri asuntojen välillä ovat erittäin suuria, on otoksen satunnaistamisessa oltava erittäin huolellinen. Paitsi, että nyt suoritetussa tutkimuksessa kaikki edustavuusharhat on pyritty kustannuksista välittämättä eliminoimaan, myös ajallinen edustavuus on varmistettu mittaamalla vuoden pituisen ajan keskimääräinen pitoisuus. Tutkimuksen perusteslla 12.3, 3.6 ja 1.0 :lla suomalaisista asunnon radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ylittää pitoisuudet 200, 400 ja 800 Bq m -3. Aikaisemmin arvioitiin pitoisuuksien 200, 400 ja 800 Bqm" 3 ylitysprosenteiksi 11, 3,9 ja 1,4 (Castren et ai. 1987). Tilastollinen tarkkuus huomioon ottaen näitä arvioita voidaan pitää onnistuneina. Asukaskohtaiset ylitysprosentit ovat hieman suurempia kuin asuntokohtaiset ylitysprosentit, jotka olisi saatu, jos aineisto olisi arvottu asunnon osoitteen perusteella. Ero johtuu asukasmäärän vaihtelusta eri tyyppisissä asunnoissa. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ylittää pitoisuudet 200, 400 ja 800 Bq m 3 noin , ja :ssa asunnossa. Pientalojen keskiarvo ylittää 200 Bq m" 3 Uudenmaan läänin itäosassa, Kymen läänin länsiosassa sekä Hämeen läänissä. Pientaloille korjausrajan 400 Bq m~ 3 asukaskohtainen ylitysprosentti on siellä noin 15, 80-luvulla valmistuneiden pientalojen asukkaille ylitysprosentti on vielä suurempi. Korjausrakentamisen lisäksi on näillä alueilla tärkeätä torjua radonia jo uudisrakennusvaihcessa, koska :lla kaikista pientaloasukkaista ja yli puolella 80-luvulla rakennettujen talojen asukkaista radonpitoisuus ylittää uusille asunnoille annetun enimmäisarvon. Rakennusmaa on tärkein tekijä, joka vaikuttaa sisäilman radonpitoisuuteen. Maaperän läpäisevyys ja huokosilman radonpitoisuus vaikuttavat ratkaisevasti asuntoihin virtaavan radonin määrään. Rakennusmaa otetaan huomioon aineiston jatkotutkimuksissa. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin jo yhteenvetona todeta, että seuraavat tekijät ovat vaikuttaneet Suomessa asuntojen radonpitoisuuksia kasvattavasti: - ryömintätilaisen perustusratkaisun käytön vähyys - huokoisen kevytsoraharkon käyttö sokkelissa ja maanvastaisissa seinissä 22

24 STUK-A108 SÄTEILYTURVAKESKUS - avoimen kulkuyhteyden yleistyminen ala- ja yläkerran välillä taloissa, joissa alakenassa on maanvastaisia seiniä. 23

25 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A108 5 KIITOKSET Kiitämme apulaistutkija Heikki Reisbackaa sekä radonmittauspalvelun henkilökuntaa, Mailis Vansenia, Riitta Kontroa, Martta Fredmania ja Sari Eklundia asun'omittausten käytännön suorittamisesta sekä fil.kand. Pekka Heinosta talvimittaustulosten käsittelystä ja aktiivisesta osallistumisesta analysoinnissa tarvittavien SAS- ohjelmien tekoon. Kiitämme Anita Ahosta raportin tekstin viimeistelystä. 24

26 STUK-A108 SÄILILYIURVAKi-SKUS 6 KIRJALLISUUSVIITTEET Arvela, H. and Winqvist K., A Model for Indoor Radon Variations, Environment International, Vol. 15, pp ,1989. Castren, O., Mäkeläinen, I., Winqvist, K. and Voutilainen, A., Indoor Radon Measuremenis in Finland: A Status Report, in "Radon and Its Decay Products, Occurrence, Properties and Health Effects", American Chemical Society Symposium Series 331, (1987). 25

27 SÄTEILYfURVAKESKUS STUK-A108 Taulukko 1. Tutkimukseen valittujen henkilöiden määrä lääneittäin ja läänin asukkaiden lukumäärä vuoden 1989 väestötilastojen mukaan. KT = kerrostaloasunto Otantaan valittujen henkilöiden määrä PT = pientaloasunto Asukkaiden määrä läänissä, tuhatta Lääni KT PT MUU KAIKKI KT PT YHT Ahvenanmaa Hämeen Keski-Suomen Kuopion Kymen Kymen 11) Kymen 2 Lapin Mikkelin Oulun Pohjois-Karjalan Turun ja Porin Uudenmaan Uudenmaan 1 1) Uudenmaan 2 Vaasan * YHTEESÄ ) Kymen lääni on jaettu kahteen osaan seuraavasti: KYl: Anjalankoski, Elimäki, Hamina, Iitti, Jaala, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää, Valkeala, Vehkalahti, Virolahti KY2: Läänin muut kunnat Uudenmaan läänin jako: UU1: Läänin läntiset kunnat UU2: Artjärvi, Askola, Lapinjärvi, Linjendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Orimattila, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää, Sipoo 26

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Tampere 11.2.2016 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry PULP suojelun edistämiseksi

Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry PULP suojelun edistämiseksi Sivu 1/10 Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry METSO suojelu- Juha Juuti keskustelu Etelä- Käpypolku 4 as.4 Karjalan metsien 54120 PULP suojelun edistämiseksi Puh. 0500221213 Email: juha.juuti@ruokolahtelainen.net

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...

Lisätiedot

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja TAUSTAA Päivähoitoasetus oli muuttumassa niin että ryhmäkokoa voidaan nostaa 21 lapsesta 24 lapseen

Lisätiedot

Nettihuutokauppa osoitteessa www.huutokaupat.com ajalla 6.6-28.6.2016

Nettihuutokauppa osoitteessa www.huutokaupat.com ajalla 6.6-28.6.2016 ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53100 LAPPEENRANTA 06.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi ISO OMAKOTITALO

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

Asunnon terveyshaitan selvittäminen

Asunnon terveyshaitan selvittäminen 2.10.2015 Asunnon terveyshaitan selvittäminen TUTUSTUKAA TÄHÄN ENNEN LOMAKKEEN TÄYTTÄMISTÄ! Mikäli epäillään, että asunnossa esiintyy terveyshaittaa, on ensin otettava yhteys kiinteistön omistajaan (isännöitsijä,

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

RADON UUDISRAKENTAMISESSA

RADON UUDISRAKENTAMISESSA YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2016 RADON UUDISRAKENTAMISESSA Otantatutkimus 2016 Katja Kojo, Olli Holmgren, Anni Pyysing, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

TIETOJA HUONEISTOSTA TIETOJA AUTOPAIKASTA TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA TALOYHTIÖSTÄ

TIETOJA HUONEISTOSTA TIETOJA AUTOPAIKASTA TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA TALOYHTIÖSTÄ 04.09.16 1 TIETOJA HUONEISTOSTA Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Huoneluku yhtiöjärjestyksessä: Osakkeet: Takalonpisto 6B, 90240 Oulu Oulu Patamäki As Oy-muotoinen paritalo

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

RAK OHJEELLISET PERUSTUSLEIKKAUKSET M1-M11. Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI ALEVIK SAUE VALD ESTONIA PERUSTUSSUUNNITTELUA VARTEN

RAK OHJEELLISET PERUSTUSLEIKKAUKSET M1-M11. Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI ALEVIK SAUE VALD ESTONIA PERUSTUSSUUNNITTELUA VARTEN Päiväys Suunnittelija Selitys K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rn:o Viranomaisten merkintöjä varten Rakennustoimenpide UUDISENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson

Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta niiden käyttöön otosta. Tunnusomaista näille merkeille on niiden täysin

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 23.6.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1 Kotilokatu 1, 70840 Kuopio HANKETIEDOT Rakennuskohteen nimi ja osoite As Oy Kuopion Kotilokatu 1 Kotilokatu 1 70840 Kuopio Tontin tiedot Vuokratontti, pinta-ala:

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

ESS-KONTAKTILOMAKE. TILASTOKESKUS Haastattelu- ja tutkimuspalvelut TILASTOKESKUS. Haastattelija:

ESS-KONTAKTILOMAKE. TILASTOKESKUS Haastattelu- ja tutkimuspalvelut TILASTOKESKUS. Haastattelija: TILASTOKESKUS 0..00 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut 000 TILASTOKESKUS ESS-KONTAKTILOMAKE Haastattelija: Kohdehenkilö: Kohdenumero: Kohdehenkilön puhelinnumero:.. Kieltäytynyt Ei puhelinta Siirretty toiselle

Lisätiedot

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

TARMO-RAKENNE OY ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. Kun etsit laadukasta kotia, ota yhteyttä!

TARMO-RAKENNE OY ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. Kun etsit laadukasta kotia, ota yhteyttä! Sinun kosi, on juuri sinun perheellesi tehty! TARMO-RAKENNE OY Asuntorakentaja vuodesta 1975 ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. As Oy Oulun Kiulukangas Rivitaloyhtiö Kiulukangas, Oulu Kun

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ

TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ Panu Mustakallio (1, Risto Kosonen (1,2, Arsen Melikov (3, Zhecho Bolashikov (3, Kalin Kostov (3 1) Halton Oy 2) Aalto yliopisto

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 14.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Keihäänkärjentie 11, 90410 Oulu Oulu Kaakkurinkangas Kiinteistötunnus: 564-27-33-4 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: Omakotitalo

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan

Lisätiedot

Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa

Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa 1 Radon ( 222 Rn) radioak4ivinen kaasu peräisin luonnosta syntyy jatkuvas4 kaikessa kiviaineksessa uraanin hajoamissarjassa: kalliossa, hiekassa, ja näistä

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 04.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Leimatie 20, 90420 Oulu Oulu Metsokangas Kiinteistötunnus: 564-28-125-9 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Lisätietoja: Omakotitalo

Lisätiedot

ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten

ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten TILASTOKESKUS..00 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut 000 TILASTOKESKUS ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten Haastattelija: Kohdehenkilö: Kohdenumero: Kohdehenkilön puhelinnumero:.. Ei puhelinta salainen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3008 TERVASKANNOT KYSELY 1998 QUESTIONNAIRE: FSD3008 VITALITY 90+ SURVEY 1998

KYSELYLOMAKE: FSD3008 TERVASKANNOT KYSELY 1998 QUESTIONNAIRE: FSD3008 VITALITY 90+ SURVEY 1998 KYSELYLOMAKE: FSD3008 TERVASKANNOT KYSELY 1998 QUESTIONNAIRE: FSD3008 VITALITY 90+ SURVEY 1998 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen Espoon kaupunki 2 Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen RAKENNET- TAVUUS- LUOKKA 1. Helposti 2. Normaalisti 3 a. Vaikeasti pehmeikkö 3 b. Vaikeasti rinnemaasto

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 29.7.2015 Sivu 1/9 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa 1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 24.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Lisätietoja: Tuomaantie 18, 90410 Oulu Oulu Pinta-ala: 172 m² Kokonaisala: 203 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

SISÄILMAKULKEUTUMISEN RISKIARVIOINTI

SISÄILMAKULKEUTUMISEN RISKIARVIOINTI Click icon to add picture KIMMO JÄRVINEN SISÄILMAKULKEUTUMISEN RISKIARVIOINTI MUTKUPÄIVÄT 17.3.2016 Click icon to add picture NYKYTILANNE TAUSTA Kloorauttuja eteenejä kaupunkialueilla useissa kohteissa

Lisätiedot

Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori

Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori petri.sipilä@stuk.fi Haasteet FFF keilassa? FFF keila

Lisätiedot