Otantatutkimus asuntojen radonista Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Otantatutkimus asuntojen radonista Suomessa"

Transkriptio

1 77 <i Win S? STUK-A108 <>rotl-a /cg HELMIKUU 1993 Otantatutkimus asuntojen radonista Suomessa H. Aivela, I. Mäkeläinen, O. Castren CYIIL# STUK SÄTEILYTURVAKESKUS Strölsäkerhetscentralen Finnish Centre for Radiation and uclear Safety

2 STUK-A108 HELMIKUU 1993 Otantatutkimus asuntojen radonista Suomessa H. Arvela, I. Mäkeläinen, O. Castren Tutkimus- ja palveluosasto SÄTEILYTUR' 'AKESKUS PL 268, HELSIKI Puh. (90) 70821

3 ISB ISS Painatuskeskus Oy Helsinki 1993 Myynti: Valtikka kirjakaupat ja postimyynti PL 516, HELSIKI Puh. (90) 56601

4 STUK-A108 SÄTEILYTURVAKESKUS ARVEIA H., MÄKELÄIE I., CASTRE O. Otantatutkimus asuntojen radonista Suomessa STUK-A108, Helsinki 1993, 34 s. + liitteet 15 s. ISB ISS Avainsanat: radon, sisäilma, kartoitukset LYHEELMÄ Tutkimuksessa mitattiin väestön keskusrekisteristä satunnaisotannalla valittujen 3074 henkilön asunnon radonpitoisuus. Mittaus suoritettiin marraskuusta 1990 marraskuuhun 1991 kahdella puolen vuoden mittauksella siten, että mittausjaksot edustavat vuoden kylmintä ja lämpimintä puolivuotisjaksoa. Mittaus suoritettiin integroivalla Makrofol-filmiä käyttävällä alfajälkimenetclmällä. Pientalo- ja kerrostaloasukkaiden valtakunnalliset radonpitoisuuden keskiarvot olivat 145 ja 82 becquerelia kuutiometrissä (Bq m" 3 ). Koko maan asukaskohtainen keskiarvo oli 123 Bq irf\ Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1992 antaman päätöksen perusteella radonpitoisuuden enimmäisarvo uusille asunnoille on 200 Bq m" 3 ja vanhoille asunnoille 400 Bq m" 3. Tulosten perusteella 12.3, 3.6 ja 1.0 :lla suomalaisista asunnon radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ylittää pitoisuudet 200, 400 ja 800 Bq m* 3. Vastaavat asuntomäärät ovat noin , ja Pientalojen keskiarvo ylittää 200 Bq m" 3 Uudenmaan läänin itäosassa, Kymen läänin länsiosassa sekä Hämeen läänissä. Pientaloille korjausrajan 400 Bq m' 3 asukaskohtainen ylitysprosentti on siellä noin 15, 80-luvulla valmistuneiden pientalojen asukkaille ylitysprosentti on vielä suurempi. Korjausrakentamisen lisäksi on näillä alueilla tärkeätä torjua radonia jo uudisrakennusvaihecssa, koska :lla kaikista pientaloasukkaista ja yli puolella 80-luvulla rakennettujen talojen asukkaista radonpitoisuus ylittää uusille asunnoille annetun enimmäisarvon. 80-luvulla valmistuneiden pientalojen radonpitoisuuden keskiarvo on noin 60 Bq m" 3 suurempi kuin ennen 80-lukua valmistuneiden talojen. Ryömintätilaisen perustuksen käytön vähyys ja ilmaa läpäisevän kevytsoraharkon käyttö perustuksissa ja maanvastaisissa seinissä ovat vaikuttaneet nousuun. Avoin kulkuyhteys alakerrasta yläkertaan asunnoissa, joissa on maanvastaisia seiniä alakerrassa, on myös kasvattanut pitoisuuksia. 3

5 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A108 ARVELA II, MsiKELÄIE /., CASTRE O. Residential Radon Survey in Finland, STUK-A108, Helsinki 1993, 34 p. + app. 15 p. ISB ISS Key words: Rn; indoor air; surveys; radioactivity, natural ABSTRACT This study measured the indoor radon concentration in the dwellings of 3074 persons, selected randomly from the central population register of Finland. Alpha track detectors and two consecutive half year measuring periods were used. The national mean of indoor radon concentration for persons living in low-rise residential buildings as well as blocks of flats was 145 and 82 Bq m~\ respectively. The mean for the total population was 123 Bq m~\ Based on the decision of the Ministry of Social Affairs and Health in 1992, the indoor radon concentration should not exceed 400 Bq m~ 3 in already existing houses, the target for new construction being less than 200 Bq m~\ According to this study, the percentage of the Finnish population living in houses with an indoor radon concentration exceeding 200, 400 and 800 Bq m" 3 was 12.3, 3.6 and 1.0. The corresponding number of dwellings involved was estimated at , and The average concentration in low-rise residential buildings exceeds 200 Bq m~ 3 in a contiguous area with inhabitants, covering about km 2. In this area the percentage of residents living in dwellings exceeding levels of 200, 400 and 800 Bq m~ 3 was 26, 10 and 3. For persons in low-rise residential buildings built the percentages were, surprisingly, more than twice the above. The average concentration in low-rise residential buildings built was 60 Bq m" 3 higher than in houses built before Porous, lightweight concrete blocks in foundation construction and the reduced use of cr;-wl spaces contributed to this increase. Open stairwells between basement and first floor also increased radon concentrations. 4

6 STUK-A108 SÄTEILYTURVAKESKUS SISÄLLYSLUETTELO Sivu LYHEELMÄ 3 ABSTRACT 4 1 JOHDATO 6 2 AIEISTO JA MEETELMÄT Valtakunnallinen otanta Erikoisotannat Alfajälkimenetelmä Tutkimuksen toteutus 7 3 TULOKSET Osallistuminen Asukas-ja talotiedot Radonpitoisuus, vuosikeskiarvo Radonpitoisuuden maantieteellinen jakauma Radonpitoisuuden enimmäisarvojen ylitykset Radonpitoisuus ja valmistumisvuosi Radonpitoisuus ja rakennusmateriaalit Pientalotyyppi ja perustamistapa Radonpitoisuus ja ilmanvaihtojärjestelmä Talvi-ja kesäpitoisuudet 20 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 22 5 KIITOKSET 24 6 KIRJALLISUUSVIITTEET 25 TAULUKOT 26 LIITE 1 Otantatutkimuksen saatelomake 35 LIITE 2 Radonmittauksen kyselylomake 36 LIITE 3 Kyselylomakkeen kuvaliite 38 LIITE 4 Tilastotietoja, kyselylomake 40

7 SÄTEILYIURVAKESKUS STUK-A108 1 JOHDATO Säteilyturvakeskus aloitti asuntojen sisäilman radonpitoisuuden tutkimisen luvulla. Vuoteen 1992 mennessä mittauksia oli tehty jo lähes Mittauksista suurin osa on tehty kuntien tilauksesta. Tuloksia on käytetty mittaussuunnitelmien ja radoncnnustekarttojen tekoon. Tavoitteena on ollut erityisesti löytää korkean radonpitoisuuden asunnot. Tulosaineiston keskittyminen korkeiden pitoisuuksien alueille on kuitenkin vaikeuttanut koko väestön saaman altistuksen arviointia. Aikaisemmista mittauksista riippumattoman edustavan kuvan saamiseksi radonpitoisuuksista maassamme säteilyturvakeskus suoritti vuosina tilastolliseen otantaan perustuvan tutkimuksen. Tutkimuksen yhteydessä kerättiin myös muita asuntoja koskevia tietoja. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman päätöksen (944/92) perusteella asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää arvoa 400 becquerelia kuutiometrissä (Bq/m 3 ). Uudet asunnot taas tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ci ylittäisi 200 Bq/m 3. Tämä päätös tuli voimaan Aikaisempi enimmäisarvo vanhoille asunnoille oli vuonna 1986 annetun lääkintöhallituksen ohjeen perusteelia 800 Bq/m 3. Uusille asunnoille annettu enimmäisarvo ei muuttunut vuoden 1992 päätöksen yhteydessä. 6

8 STUK-A108 SATEILT1URVAKESKUS 2 AIEISTO JA MEETELMÄT 2.1 Valtakunnallinen otanta Tutkimusaineisto saatiin väestön keskusrekisteristä suoritetulla yksinkertaisella otannalla. Rekisteristä arvottiin 5000 henkilöä siten, että otannan osuessa alle 18 vuotiaan kohdalle tutkimusaineistoon otettiin huoltajan nimi ja osoite. Alkuperäisessä aineistossa kerrostalot, kytketyt pientalot (rivitalot) ja erillispientalot (omakotitalot) oli luokiteltu erikseen. Kahdesta jälkimmäisestä ryhmästä on tässä tutkimuksessa käytetty yhteisnimitystä pientalot. Alkuperäisen aineiston pieni ryhmä muut asunnot (Taulukko 1) on luokiteltu kyselykaavakkeen perusteella kcnos-, omakoti- tai rivitaloasunnoiksi. Taulukko 1 antaa alkuperäisen otoksen henkilöiden jakautumisen lääneittäin talotyypin mukaan. Taulukossa on myös vuoden 1989 asumistilastoista saadut läänien kerros- ja picntaloasukkaiden määrät. Uudenmaan ja Kymen läänit on jaettu kahtia voimakkaiden alueellisten erojen johdosta (Taulukko 1 ja Kuva 2). 2.2 Erikoisotannat Valtakunnallisen otannan lisäksi valittiin mittauskohteita neljän eri alueen pientaloasukkaiden joukosta yhteensä 700 kpl. Valituilla paikkakunnilla säteilyturvakeskus on suorittanut jo runsaasti aikaisemmin mittauksia. Tulosten perusteella arvioidaan aikaisempien mittausten antamia radonpitoisuusjakaumia ja suunnitellaan valtakunnallista mittausstrategiaa. Tuloksia tarkastellaan muissa tutkimuksissa. 2.3 Alfajälkimenetelmä Mittaukset suoritettiin säteilyturvakeskuksen radonmittauspurkkia käyttäen, Kuva 1. Purkkiin menevän radonkaasun ja sen hajoamistuotteiden lähettämä alfasäteily vaikuttaa purkin pohjalla olevan muovikalvon rakenteeseen. Filmit käsitellään sähkökemiallisella etsauksella, jolloin radonin aiheuttamat jäljet muuttuvat näkyviksi. Jälkien laskenta filmiltä suorittiin Quantimet 520 kuva-analyysilaitteistolla ja säteilyturvakeskuksen tekemällä sovellusohjelmistolla. 2.4 Tutkimuksen toteutus Radonpitoisuus vuoden aikana mitattiin kahdella peräkkäisellä puolen vuoden mittauksella. äitä mittauksia kutsutaan jatkossa talvi-ja kesämittauksiksi. Puolen vuoden mittausaika valittiin, koska haluttiin saada myös tietoa lämmityskauden ja 7

9 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A108 kesäajan radonpitoisuuksien vaihtelusta. Korkeiden pitoisuuksien määrityksen tarkkuus vähenee, jos alfafilmille tulevien jälkien tiheys kasvaa liian suureksi. Puolen vuoden mittauksella jälkimäärät saadaan pysymään riittävän pieninä. Purkit toimitettiin asukkaille kirjeitse marraskuussa Saatekirje on liitteenä 1. Jos asukas ei halunnut osallistua tutkimukseen, hänellä oli mahdollisuus palauttaa mittari. Kirjeessä oli myös kaavake, jossa kysytään perustiedot asunnosta, Liite 2. Kaavake toivottiin palautettavaksi täytettynä välittömästi mukaan laitetussa palautuskuoressa. Kaavakkeen palautus oli säteilyturvakeskukselle merkki osallistumishalukkuudesta. iille, jotka eivät olleet palauttaneet kaavaketta aloitetun mittauksen merkiksi tai mittauspurkkia kieltäytymisen merkiksi, lähetettiin helmikuussa postitse muistutuskirje. Huhtikuun 1991 lopussa postitettiin kaavakkeen palauttaneille uusi mittauspurkki kesäjaksoa varten ja palautuskuori talvipurkiue. Kesämittarin palautuskuori postitettiin asukkaille marraskuun alussa Mittausjaksot ajoittuvat siten, että ne edustavat säätilastojen mukaan vuoden kylmintä ja lämpimintä puolivuotisjaksoa. 8

10 STUK-A108 SATl'II.Y'I UR\ AKliSKUS Kuva 1. Säteilyturvakeskuksen radonmiliauspurkki. Radonkaasu tunkeutuu purkkiin kannessa olevien reikien lävitse. Radonin ja sen hajoamistuotteiden lähettämä alfasäteily saa purkissa olevalle kalvolle aikaan näkymättömiä jälkiä. e suurennetaan sähkökemiallisella syövytykscllä näkyviksi. Jälkien lukumäärä on suoraan verrannollinen radonin keskipitoisuuteen ja mittausaikaan. Kuvassa on suurennos syövytetystä kalvosta. Kyseinen mitiapurkki on ollut kaksi kuukautta asunnossa, jonka radonpitoisuus on 300 liq/nr. 9

11 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A108 3 TULOKSET 3.1 Osallistuminen Taulukko 2 antaa läänikohtaiset osallistumisprosentit kerrostalo-ja pientaloasukkaille. Kerrostaloissa keskimääräinen osallistumisprosentti 51 oli merkittävästi alhaisempi kuin pientalojen 73. Valtakunnallinen osallistumisprosentti oli 63. Suurin osa tutkimuksesta poisjääneistä ei vastannut mitenkään lähetettyihin kirjeisiin (25 ). Virheellinen osoite lienee syy osassa näistä tapauksista. Merkittäviä poisjäämisen syitä oli myös kieltäytyminen (11, asukas palautti lähetyksen) ja virheellinen osoite (1.5, posti palautti lähetyksen). Talvimittaukseen osallistuneista 250 asukasta jäi pois, koska kesämittauspurkkia ei palautettu. Suurin osa näistä oli kenostaloasukkaita. Talvimittaukscn perusteella laskien kokonaisosallistumisprosentti olisi ollut Asukas- ja talotiedot Kyselylomake antaa arvokasta tilastotietoa suomalaisista asunnoista. Liite 4 antaa vastausten jakautumisen eri vaihtoehtojen kesken. Kaavakkeiden täyttö tarkistettiin siten, että selvästi epäjohdonmukaiset ja sekavat vastaukset karsittiin. Täyttäjän mahdollisesti antamat lisätiedot huomioitiin tarkistuksen yhteydessä. Perustamistapaa oli joskus selvennetty kuvan avulla, mikä auttoi valinnan teossa. Kaavakkeen kysymyksistä monet ovat vaikeita ja tarkistuksista huolimatta aineistossa on virheellisiä vastauksia. iiden merkitys tehdyissä tilastollisissa laskuissa jää kuitenkin vähäiseksi. Esimerkiksi pientalon perustamistapaan vastattaessa maanvaraisen laatan ja reunajäykistetyn laatan erottaminen ci ole helppoa ja osa vastaajista on ilmeisesti tehnyt valinnan puutteellisten tietojen perusteella. Toisaalta esim. 80-luvun pientaloissa asuu usein talon rakentaja, joka tuntee talon rakennustavan. Kaavaketietojen perusteella suomalaisen asunnon perusominaisuudet ovat seuraavat: 10

12 STUK-A108 SÄTEILYTURVAKESKUS Asukkaiden määrä Asunut asunnossa vuodesta, mediaani Asunnon valmistumisvuosi, mediaani Pinta-ala Kerrosten määrä Julkisivumateriaali Kantavat rakenteet Lämmitystapa Lämmönlähde Ilmanvaihto Talotyyppi Pientaloasunto m 2 1 puu puu vesikeskusl. polttoöljy painovoimainen kellariton Kerrostaloasunto m 2 3 betoni betoni vesikeskusl. kauko- tai aluelämpö koneellinen poisto kellarillinen 3 J Radonpitoisuus, vuosikeskiarvo Kesä- ja talvimittauksista laskettiin kunkin asunnon radonpitoisuuden vuosikeskiarvo painottamalla mittausaikojen pituudella. Kaikkien näin laskettujen radonpitoisuuksien keskiarvo oli 129 Bq m" 3. Omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasunnoissa tehtyjen mittausten vuosikeskiarvot olivat 146, 159 ja 82 Bq m" 3. Kaikkien pientalojen keskiarvo oli 149 Bq m" 3. Vastausprosentissa eri lääneissä ja varsinkin talotyypeissä oli huomattavia eroja. Tämän vuoksi nämä luvut eivät vielä anna tilastollisesti luotettavaa kuvaa asukkaiden radonpitoisuuden valtakunnallisesta keskiarvosta, vaan niihin on tehtävä korjauksia. Taulukko 3 antaa läänikohtaiset pientalojen ja kerrostalojen radonpitoisuuden keskiarvot sekä minimi-ja maksimiarvot. Läänikohtaiset ja valtakunnalliset keskiarvot on laskettu painottamalla taulukossa 1 esitetyillä asukastilastoilla. Vastausprosentin vaihtelu eri läänien välillä ci muuta sanottavasti pientalo- ja kerrostaloasukkaiden valtakunnallisia keskiarvoja, jotka ovat 145 Bq m" 3 ja 82 Bq m" 3. Sen sijaan pientalo- ja kerrostaloasukkaiden erilainen osallistuminen tutkimukseen vääristäisi sekä läänikohtaisia että valtakunnallisia keskiarvoja huomattavasti, ellei kerrostaloasukkaiden laimeampaa osallistumista tutkimukseen huomioitaisi. Oikea väcstöpainotus antaa huoneilman radonpitoisuuden asukaskohtaiseksi keskiarvoksi Suomessa 123 Bq m" 3. 11

13 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A108 RADO Bq/m Kuva 2. Radonpitoisuuden asukaskohtainen läänikeskiarvo, kaikki asunnot. Uudenmaan ja Kymen läänit on jaettu kahteen osaan. 12

14 STUK-A108 SÄTEILYIURVAKESKUS RADO Bq/m* ii J /ifava 3. Radonpitoisuuden asukaskohtainen läänikeskiarvo, pientaloasunnot. Uudenmaan ja Kymen läänit on jaettu kahteen osaan. 13

15 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A Radonpitoisuuden maantieteellinen jakauma Tutkimuksen tulosten perusteella laskettuja kaikkien asuntojen läänikeskiarvoja esittää Kuva 2. Kuva 3 esittää pientalojen läänikeskiarvoja. Uudenmaan läänin itäosa, Kymen läänin länsiosa ja Hämeen lääni muodostavat alueen, jolla sekä kaikkien asuntojen että pientalojen radonpitoisuuden asukaskohtainen keskiarvo ylittää 200 Bq m" Radonpitoisuuden enimmäisarvojen ylitykset Taulukko 4 antaa radonpitoisuuden vuosikeskiarvon ylitysprosentit, kun pitoisuusraja on 200, 400 ja 800 Bq m' 3. Koko maan tuloksissa on huomioitu kerros- ja pientaloasukkaiden erilainen osallistuminen tutkimukseen. Tulosten perusteella 12.3, 3.6 ja 1.0 :lla suomalaisista asunnon radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ylittää pitoisuudet 200, 400 ja 800 Bq m" 3. Pientalojen asukaskohtaiset ylitysprosentit olivat korkeimillaan Uudenmaan läänin itäosassa ja Kymen läänin länsiosassa sekä Hämeen läänissä. 200 Bq m" 3 ylitykset olivat siellä Tutkimuksen korkein pitoisuus mitattiin vanhassa puurakenteisessa harjulla sijaitsevassa kerrostalossa. Pientalojen korkein pitoisuus mitattiin Oulun läänissä, vaikka siellä pitoisuudet ovat keskimäärin alhaisia Bq m" 3 ylittäviä pitoisuuksia löytyi korkean radonpitoisuuden alueilta Uudenmaan, Kymen ja Hämeen lääneistä mutta myös Keski-Suomen läänistä. Lähellä 1000 Bq m" 3 olevia pitoisuuksia löytyi lähes kaikista lääneistä. 3.6 Radonpitoisuus ja valmistumisvuosi Kuvat 4 ja 5 esittävät tutkimusaineiston pientalo- ja kerrostaloasuntojen radonpitoisuuden puolivuosikymmenittäin valmistumisvuoden mukaan luokiteltuna. 70- luvun puolivälissä alkanut radonpitoisuuksien kasvu on selvästi havaittavissa pientalojen pitoisuuksissa. Pitoisuuden nousuun voivat vaikuttaa muutokset rakennusten perustamistavassa, asuntojen tiiveys ja mahdollisesti myös radonpitoisuuksia kasvattavien rakennuspaikkojen lisääntyminen. 14

16 STUK-A108 SÄTEILYTURVAKESKUS VALMISTUMISVUOSI Kuva 4. Radonpitoisuus valmistumisvuoden mukaan, pientalot. 15

17 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A VALMISTI.SVUOSI Kuva 5. Radonpitoisuus valmistumisvuoden mukaan, kerrostalot. 16

18 STUK-A108 SATEII.YTURVAKESKUS 3.7 Radonpitois IUS ja rakennusmateriaalit Betoni ja muut mineraalipohjaiset rakennusmateriaalit erittävät radonia. Kerrostaloasuntojen radon aiheutuukin lähes yksinomaan rakennusmateriaalien tuottamasta radonista. Maaperästä tuleva radon voi vaikuttaa kerrostalojen alimman kerroksen asuntojen radonpitoisuuksiin mutta myös kulkeutumalla porraskäytävän tai ilmanvaihdon kautta ylempien kerrosten asuntoihin. Kerrostalojen tuloksissa maaperän radon näkyy selvästi. Viisi korkeinta pitoisuutta mitattiin kerrostalojen alimmissa kerroksissa. Ensimmäisen kerroksen asunnoissa 200 Bq m" 3 ylityksiä oli noin 10 kun taas ylemmissä kerroksissa niitä oli vain noin 1. Pientalojen tuloksissa oli rakennusmateriaalien vaikutus myös havaittavissa Kun kantavien rakenteiden materiaali oli betoni, radonpitoisuuden keskiarvo oli korkeampi kuin puurakenteisissa taloissa. Kerrostaloniittausten perusteella rakennusmateriaalien vaikutuksen suuruus pientaloissa on tyypillisesti kymmenestä muutamaan kymmeneen Bq m -3. äin pienen vaikutuksen suuruuden tarkka määrittäminen tutkimusaineistosta on sekoittavien tekijöiden, esim. perustamistavan, johdosta erittäin vaikeata. 3.8 Pientalotyyppi ja perustamistapa Kyselylomakkeessa jaettiin pientalot kolmeen eri tyyppiin: kellarittomiin ja kellarillisiin sekä taloihin, joissa alin kerros on osaksi maata vasten (Kysymys 28 liitteessä 2 ja kuvat A1-C2 liitteessä 3). Pientalotyyppi on säteilyturvakeskuksen radonteknisin perustein tekemä luokittelu, jonka avulla pyritään selventämään perustamistavasta saatua tietoa (Kysymys 37 liitteessä 2). Taulukko 5 ja kuva 6 esittävät eri pientalotyyppien yleisyyttä sekä radonpitoisuuksia. Taulukko antaa myös radonpitoisuuden mediaanin, joka antaa jakauman keskimmäisen havainnon pitoisuuden. Mediaaniin ei yksittäinen korkea tulos vaikuta. Keskiarvo sen sijaan voi nousta yhden korkean tuloksen vaikutuksesta huomattavastikin. Tulokset kertovat selvästä rakennustavan muutoksesta. Ennen 80-lukua valmistuneissa taloissa tyyppien C ja B taloja (kellari tai osa alakerran seinistä maata vasten) on yhteensä likimain yhtä paljon kuin kcllarittomia taloja (tyyppi A). 80- luvulla tilanne on muuttunut, tyyppien C ja B talot ovat harvinaisia. Lisäksi painopiste tyyppien C ja B talojen rakentamisessa on siirtynyt 80-luvulla tyyppiin B. 17

19 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A ja 60-luvulla kellarin rakentaminen oli yleistä ja taloissa on tavallisesti ovi ja porraskäytävä kellariin. Ennen 80-lukua C-tyypin pientaloissa 77 :ssa kulkuyhteys kellariin oli varustettu portailla ja ovella (Kysymys 36, liite 2). Tällaisessa talossa kellari muodostaa oman osaston ja kellarin ilmanvaihto alentaa radonpitoisuutta. Kellari on näin toiminut radonpitoisuutta alentavana vyöhykkeenä maaperän ja asuinkerroksen välillä. 80-luvulla varsinaisen kellarin rakentaminen on harvinaista. Sen sijaan 80-luvulla paljon käytetyssä tyypin B "rinnetaloissa" on yleisesti (70 ) avoin portaikko alakerran ja varsinaisen asuinkerroksen välillä. Radonpitoisuudet tyypin B "rinnetaloissa" ovat korkeammat kuin tyypin C kellarillisissa taloissa. Rakennustavan muutokset ovat näin edistäneet radonpitoisuuden kasvua asunnoissa ESSK Pientalotyyppi VALMISTUMISVUOSI Kellartton ratkaisu,, Osa alakerran seinistä maata vasten Y////&& Kellari Kuva 6. Pientalotyyppien yleisyys eri vuosikymmeninä, tutkimuksen pientalojen määrä valmistumisvuoden mukaan. 18

20 STUK-A108 SÄTEILYIURVAKESKUS Taulukko 6 esittää tuloksia eri perustamistavoille (Kysymys 37 liitteessä 2, kuvat P1-P5 liitteessä 3). Edellä kuvatun kellarillisten ja "rinnetalojen" rakentamisessa tapahtuneen muutoksen lisäksi perustamistavoissa merkittävin muutos on ryömintätilaisten ratkaisujen muuttuminen harvinaiseksi. Kun radonpitoisuudet ryömintätilaisissa taloissa ovat keskimäärin kaikkein alimpia, on muutos vaikuttanut asuntokannan radonpitoisuuteen nostavasti. Koko pientaloaineistolle pitoisuus on korkein sokkelilla ja maanvaraisella laatalla varustetuissa taloissa. 80-luvulla valmistuneissa asunnoissa pitoisuuden keskiarvo kaikissa pientaloissa on 60 Bq m~ 3 korkeampi kuin ennen vuotta 1980 rakennetuissa taloissa. ousua on tapahtunut merkittävimmin maanvaraisella laatalla varustetuissa ja kellarillisissa taloissa. Taulukko 7 esittää maanvaraisella laatalla (perustamistapa A) varustettujen kellarittomien (pientalotyyppi A) asuntojen radonpitoisuuksia, kun sokkelimateriaali on valubetoni tai kevytsoraharkko. Kevytsoraharkon käyttö on yleistynyt voimakkaasti 80-luvulla. Sekä keskiarvo että mediaani ovat kevytsoraharkkosokkelilla varustetuissa asunnoissa (maanvarainen laatta, kellariton ratkaisu) 80- luvulla yli 50 Bq m' 3 korkeampia kuin sokkelin ollessa tehty valubetonista. Radonpitoisuuksien kasvu on nähtävissä my.,s harkkosokkclilla varustetuissa kellarillisissa ja rinneratkaisutaloissa (picntalotyypit C ja B). Kevytsoraharkko tarjoaa maaperän huokosilmalle helpon reitin nousta lattian ja sokkelin väliseen saumaan ja sitä kautta asuntoon. Huokosilma voi myös kulkeutua sokkelista seinärakenteisiin, josta se tulee asunnon sisätiloihin. Omalla anturalla varustetut kevytsoraharkosta tehdyt kantavat väliseinät ja takan perustukset toimivat myös radonin kulkureitteinä. 3.9 Radonpitoisuus ja ilmanvaihtojärjestelmä Taulukko 8 esittää radonpitoisuuden vuosikeskiarvon eri ilmanvaihtojärjestelmällä varustetuille pien- ja kerrostaloasunnoille. Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on ennen 80-lukua rakennetuissa pientaloissa erittäin harvinainen, vain noin 5 :ssa asunnoista. 80-luvulla tehdyissä asunnoissa on se on jo noin 50 :ssa asunnoista. Taulukossa näkyvistä 80-luvun radonpitoisuuksista eri ilmanvaihtojärjestelmillä varustetuissa taloissa on tehtävä johtopäätöksiä varovasti lukuisten sekoittavien tekijöiden vuoksi. 80-luvun painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa radonpitoisuuus on keskimäärin alhaisempi kuin koneellisen ilmanvaihdon asunnoissa. Ilman tarkempaa syy-yhteyksien tutkimista ei voida varmuudella sanoa, onko koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien käytössä tai niiden säädössä puutteellisuuksia, jotka johtavat radonpitoisuuksien kasvuun. Missään tapauksessa käytetyt koneelliset 19

21 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A108 järjestelmät eivät ole olleet menetelmä, joka olisi selvästi alentanut radonpitoisuuksia. Pientaloissa maaperästä tuleva radonvirtaus on erittäin herkkä asunnon alipaineisuudelle. Liian alipaineisena toimiva koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä kasvattaa radonpitoisen huokosilman virtausta asuntoon. Myös liian pienellä teholla toimiva järjestelmä voi kasvattaa pitoisuuksia. Kerrostaloasunnoissa mittausten määrät ovat 80-luvulla liian pieniä johtopäätösten tekemiseksi. Koko aineiston tulokset viittaavat siihen suuntaan, että koneellinen ilmanvaihto alentaa pitoisuuksia kerrostaloissa. Kun rakennusmateriaaleista tuleva radon aiheuttaa kerrostaloasuntojen radonpitoisuuden on odotettua, että ilmanvaihtojärjestelmien tehokkuus näkyisi radonpitoisuuksissa Talvi- ja kesäpitoisuudet Kaikkien talvi- ja kesämittausten keskiarvot olivat kerrostaloissa 9i ja 76 Bq m"\ Kerrostaloissa on suurimmassa osassa koneellinen ilmanvaihto. Säätila ei siten vaikuta merkittävästi asuntojen ilmanvaihruvuuteen. Koska asuntojen radon aiheutuu pääasiassa rakennusmatei saleista vakionopeudella tulevasta radonista ja ilmanvaihtuvuus on myös melko tasainen ympäri vuoden, ovat vuotuiset pitoisuusvaihtelut pieniä. Kesäaikana ikkunoiden kautta tapahtuva tuuletus alentaa pitoisuutta. Kerrostaloissa kesä- ja talvimittausten suhteen geometrinen keskiarvo oli 0.92, (Taulukko 9). 50 suhteen arvoista oli välillä Geometrinen keskiarvo kuvaa jakauman keskimmäisen havainnon arvoa paremmin kuin aritmeettinen keskiarvo. Talvi- ja kesä-mittausten keskiarvot olivat pientaloissa 171 ja 133 Bq m~ 3. Pientaloissa maaperän huokosilman mukana tuleva radon on merkittävin radonlähde. Lämmityskautena radonvirtaus maaperästä asuntoon on suurimmillaan, josta syystä talvipitoisuus on tavallisesti suurempi kuin kesäpitoisuus (Arvela, Winqvist 1989). Kun pientaloasunnon radonpitoisuus on alhainen, rakennusmateriaaleista tulevan radonin merkitys on suurempi. Tämä näkyy myös kesä- ja talvipitoisuuksicn suhteessa, joka oli lähempänä arvoa 1.0 asunnoissa, joissa pitoisuus oli alle 100 Bq m" 3 kuin asunnoissa, joiden pitoisuus ylitti 100 Bq m' 3 (Taulukko 9). Kesä/talvi-pitoisuussuhde vaihtelee paljon, suhteen arvoista 50 oli alueella ja 90 alueella Taulukossa 9 on myös laskettu, millä tekijällä mitattu talvipitoisuus on kerrottava, jotta saataisiin mitattu vuosikeskiarvo. Tämä vuosi/talvi-pitoisuussuhde oli pientaloissa keskimäärin 0.93 (geometrinen keskiarvo). 20

22 STUK-A108 SÄTEILYTURVAKESKUS Kun talvipitoisuus oli yli 100 Bq m" 3, vastaava suhde oli Jos talvimittaus kestää vain kaksi kuukautta ja se osuu talven kylminpään aikaan, on vuosi/talvipitoisuusuhde, jonka avulla voidaan arvioida pitoisuuden vuosikeskiarvoa, jonkin verran pienempi kuin tämän tutkimuksen tulokset. 21

23 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A108 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Tulokseksi saatu radonpitoisuuden valtakunnallinen asukaskohtainen keskiarvo, 123 Bq m" 3, on huomattavasti suurempi kuin aikaisempi arvio, 90 Bqm -3 (Castren et ai. 1987), joka perustui edustavaksi arvioidun otoksen mittauksiin. Koska pitoisuuserot eri asuntojen välillä ovat erittäin suuria, on otoksen satunnaistamisessa oltava erittäin huolellinen. Paitsi, että nyt suoritetussa tutkimuksessa kaikki edustavuusharhat on pyritty kustannuksista välittämättä eliminoimaan, myös ajallinen edustavuus on varmistettu mittaamalla vuoden pituisen ajan keskimääräinen pitoisuus. Tutkimuksen perusteslla 12.3, 3.6 ja 1.0 :lla suomalaisista asunnon radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ylittää pitoisuudet 200, 400 ja 800 Bq m -3. Aikaisemmin arvioitiin pitoisuuksien 200, 400 ja 800 Bqm" 3 ylitysprosenteiksi 11, 3,9 ja 1,4 (Castren et ai. 1987). Tilastollinen tarkkuus huomioon ottaen näitä arvioita voidaan pitää onnistuneina. Asukaskohtaiset ylitysprosentit ovat hieman suurempia kuin asuntokohtaiset ylitysprosentit, jotka olisi saatu, jos aineisto olisi arvottu asunnon osoitteen perusteella. Ero johtuu asukasmäärän vaihtelusta eri tyyppisissä asunnoissa. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ylittää pitoisuudet 200, 400 ja 800 Bq m 3 noin , ja :ssa asunnossa. Pientalojen keskiarvo ylittää 200 Bq m" 3 Uudenmaan läänin itäosassa, Kymen läänin länsiosassa sekä Hämeen läänissä. Pientaloille korjausrajan 400 Bq m~ 3 asukaskohtainen ylitysprosentti on siellä noin 15, 80-luvulla valmistuneiden pientalojen asukkaille ylitysprosentti on vielä suurempi. Korjausrakentamisen lisäksi on näillä alueilla tärkeätä torjua radonia jo uudisrakennusvaihcessa, koska :lla kaikista pientaloasukkaista ja yli puolella 80-luvulla rakennettujen talojen asukkaista radonpitoisuus ylittää uusille asunnoille annetun enimmäisarvon. Rakennusmaa on tärkein tekijä, joka vaikuttaa sisäilman radonpitoisuuteen. Maaperän läpäisevyys ja huokosilman radonpitoisuus vaikuttavat ratkaisevasti asuntoihin virtaavan radonin määrään. Rakennusmaa otetaan huomioon aineiston jatkotutkimuksissa. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin jo yhteenvetona todeta, että seuraavat tekijät ovat vaikuttaneet Suomessa asuntojen radonpitoisuuksia kasvattavasti: - ryömintätilaisen perustusratkaisun käytön vähyys - huokoisen kevytsoraharkon käyttö sokkelissa ja maanvastaisissa seinissä 22

24 STUK-A108 SÄTEILYTURVAKESKUS - avoimen kulkuyhteyden yleistyminen ala- ja yläkerran välillä taloissa, joissa alakenassa on maanvastaisia seiniä. 23

25 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A108 5 KIITOKSET Kiitämme apulaistutkija Heikki Reisbackaa sekä radonmittauspalvelun henkilökuntaa, Mailis Vansenia, Riitta Kontroa, Martta Fredmania ja Sari Eklundia asun'omittausten käytännön suorittamisesta sekä fil.kand. Pekka Heinosta talvimittaustulosten käsittelystä ja aktiivisesta osallistumisesta analysoinnissa tarvittavien SAS- ohjelmien tekoon. Kiitämme Anita Ahosta raportin tekstin viimeistelystä. 24

26 STUK-A108 SÄILILYIURVAKi-SKUS 6 KIRJALLISUUSVIITTEET Arvela, H. and Winqvist K., A Model for Indoor Radon Variations, Environment International, Vol. 15, pp ,1989. Castren, O., Mäkeläinen, I., Winqvist, K. and Voutilainen, A., Indoor Radon Measuremenis in Finland: A Status Report, in "Radon and Its Decay Products, Occurrence, Properties and Health Effects", American Chemical Society Symposium Series 331, (1987). 25

27 SÄTEILYfURVAKESKUS STUK-A108 Taulukko 1. Tutkimukseen valittujen henkilöiden määrä lääneittäin ja läänin asukkaiden lukumäärä vuoden 1989 väestötilastojen mukaan. KT = kerrostaloasunto Otantaan valittujen henkilöiden määrä PT = pientaloasunto Asukkaiden määrä läänissä, tuhatta Lääni KT PT MUU KAIKKI KT PT YHT Ahvenanmaa Hämeen Keski-Suomen Kuopion Kymen Kymen 11) Kymen 2 Lapin Mikkelin Oulun Pohjois-Karjalan Turun ja Porin Uudenmaan Uudenmaan 1 1) Uudenmaan 2 Vaasan * YHTEESÄ ) Kymen lääni on jaettu kahteen osaan seuraavasti: KYl: Anjalankoski, Elimäki, Hamina, Iitti, Jaala, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää, Valkeala, Vehkalahti, Virolahti KY2: Läänin muut kunnat Uudenmaan läänin jako: UU1: Läänin läntiset kunnat UU2: Artjärvi, Askola, Lapinjärvi, Linjendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Orimattila, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää, Sipoo 26

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Päiväkotien radonkartoitus

Päiväkotien radonkartoitus / HUHTIKUU 2007 A Päiväkotien radonkartoitus T. Valmari, H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HUHTIKUU 2007 PÄIVÄKOTIEN RADONKARTOITUS

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio,

Lisätiedot

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi (Valmiin työn esittely) 11.4.2011 Ohjaaja: DI Jirka Poropudas Valvoja: Prof. Raimo Hämäläinen Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Menetelmät 4. Tulokset

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta 11.2.2011 Sivu 1 (8) Radon Pirkanmaalla, ASTA Rakentaja 2011 messut Lehdistötilaisuus, Tampere, 11.2.2011 Hannu Arvela Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta Pirkanmaalla

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

Rakenna radonturvallisesti

Rakenna radonturvallisesti Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin

Lisätiedot

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa FI989 STUK A 146 Lokakuu 1997 Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa A. Voutilainen, i. Mäkeläinen, H. Reisbacka ja O. Castron 29" STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela Säteilyturvakeskus 1 Radon Suomessa Keskiarvot: Pientalot 121 Bq m -3 Kerrostalot 49 Bq m -3 Kaikki 96 Bq m

Lisätiedot

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 Helsingin radontalkoot Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 1 Radonpitoisuus on mitattu yli 100 000 suomalaisessa pientaloasunnossa 2 Radontalkoot Talkoissa 2003-2014 mitattu 39 000 asuntoa, näistä 6800

Lisätiedot

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta

Lisätiedot

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla

Lisätiedot

^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren

^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren ' I.. STUK-A114 [ELMIKUU 1994 Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa H. Arvela, O. Castren Uimm^ ' ^äm ^_.._J fthnisn Centre for Radiation and STUK'Nucleqr*$afety STUK-A114 HELMIKUU 1994 Asuntojen

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa,

Lisätiedot

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 34 5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Asuintalojen, mitattujen asuntojen ja radonin ennaltaehkäisytoimien luku- määrä sekä arvio maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä Arviointitapa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste

Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste JOULUKUU 1996 FI9729 Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Mäkeläinen ja A. Voutilainen PL 14, 81 HELSINKI Puh. (9) 759881 n ISBN 951-712-158-X ISSN

Lisätiedot

Kerrostalojen radonkorjaukset

Kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Kerrostalojen radonkorjaukset Ongelma-asunnot lähes yksinomaan alimman kerroksen asuntoja, joissa lattialaatta on suorassa

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät raot usein isompia

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.

Lisätiedot

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2015 Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Katja Kojo, Marjo Perälä, Tiia Tarsa, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Radonturvallinen rakentaminen Suomessa

Radonturvallinen rakentaminen Suomessa TOUKOKUU 1997 Radonturvallinen rakentaminen Suomessa T. Ravea, H. Arvela SATEILYTURVAKE~~JS PL 14 00881 Helsinki Puh. (09) 759 881 ISB 951-712-167-9 ISS 0781-1705 Oy Edita Ab Helsinki 1997 Myynti: Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Harriet Öster Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Sisäilman radonpitoisuuden selvittäminen asunto- tai talokaupan yhteydessä on käytännössä ostajan aktiivisuuden varassa, kuten on myös mahdollisten

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION

Lisätiedot

Tilannekatsaus ja radonennuste

Tilannekatsaus ja radonennuste STUK-A119 HELMIKUU 1995 Huoneilman radonmittaukset Itä-Uudenmaan alueella: Tilannekatsaus ja radonennuste Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon

Lisätiedot

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu / js TIEDOTE 11.1.2011 TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Radonista ja radontilanteesta Radon

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa

Radon suomalaisissa asunnoissa / JOULUKUU 2009 A Radon suomalaisissa asunnoissa Otantatutkimus 2006 I. Mäkeläinen, T. Kinnunen, H. Reisbacka, T. Valmari, H. Arvela Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjaaminen

Asuntojen radonkorjaaminen / SYYSKUU 2008 A Asuntojen radonkorjaaminen H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / SYYSKUU 2008 Asuntojen radonkorjaaminen H. Arvela,

Lisätiedot

Radonimurin suunnittelu ja toteutus

Radonimurin suunnittelu ja toteutus Radonkorjauskoulutus Joensuu 4.6.2013 Radonimurin suunnittelu ja toteutus Olli Holmgren Säteilyturvakeskus 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 - pdf- versio: www.stuk.fi (ilmainen)

Lisätiedot

RADONMITTAUKSET IMATRALLA

RADONMITTAUKSET IMATRALLA RADONMITTAUKSET IMATRALLA SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 Käsitteitä ja lyhenteitä... 3 1. JOHDANTO... 4 2. RADON JA SEN TERVEYSVAIKUTUKSET... 6 2.1 Radon... 6 2.2 Radonin terveyshaitat... 7 3. MITTAUSMENETELMÄ...

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjaaminen

Asuntojen radonkorjaaminen / MAALISKUU 2012 A Asuntojen radonkorjaaminen Hannu Arvela, Olli Holmgren, Heikki Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / MAALISKUU 2012 Asuntojen

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät STUK-A127 JOULUKUU 1995 Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela ISBN 951-712-086-9 ISSN 0781-1705 Painatuskeskus Oy Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (90) 759

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET. Lähtökohta. Havainnot ja mittaukset.

SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET. Lähtökohta. Havainnot ja mittaukset. Raportti 2014 1(2) HKR-Rakennuttaja / Marianna Tuomainen 07.04.2014 SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET Lähtökohta Havainnot ja mittaukset

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela STUK-A127 JOULUKUU 1995 Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela ISBN 951-712-086-9 ISSN 0781-1705 Painatuskeskus Oy Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (90) 759

Lisätiedot

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON

Lisätiedot

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

R a d o n t u r v a 11 i n e n

R a d o n t u r v a 11 i n e n STUK-A 6 FI993 Joulukuu 998 R a d o n t u r v a i n e n rakentaminen - kysely kuntien viranomaisille A. Voutilainen, K. Vesterbacka ja H. Arvela 3-2 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION

Lisätiedot

Hiilidioksidimittausraportti

Hiilidioksidimittausraportti Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista

Lisätiedot

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila Opinnäytetyö Syksy 2012 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA

RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA Eeva Launonen RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Marraskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.11.2012 Tekijä(t) Eeva Launonen Koulutusohjelma

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI - Asennusohjeet - - 1 - Radon uudisrakentamisessa Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti.

Lisätiedot

Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa

Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa Päivi Kurttio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Epidemiologian laboratorio v.2009: 5 vakituista: laboratorionjohtaja Päivi Kurttio ylilääkäri Wendla Paile

Lisätiedot

Lajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta

Lajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Lajunen Markus Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Rakennustekniikan koulutusohjelma 2007 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA

Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA Rakennustekniikan koulutusohjelma 2011 RADON RAKENTAMISESSA Nevanpää, Juha Satakunnan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2011 Ohjaaja: Uusitorppa,

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa

Radon uudisrakentamisessa / TOUKOKUU 2010 A Radon uudisrakentamisessa Otantatutkimus 2009 H. Arvela, I. Mäkeläinen, O. Holmgren, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority /

Lisätiedot

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN LAATU KOULURAKENNUKSISSA Timo Kalema and Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Tutkimukset T. Kalema, E. Mäkitalo, J. Rintamäki, T. Sahakari,

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen Espoon kaupunki 2 Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen RAKENNET- TAVUUS- LUOKKA 1. Helposti 2. Normaalisti 3 a. Vaikeasti pehmeikkö 3 b. Vaikeasti rinnemaasto

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 12.3.2012

Koy Golfstudios Benz Terrace 12.3.2012 Koy Golfstudios Benz Terrace 12.3.2012 12.3.2012 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot

Lisätiedot

Suomen radon ka rtasto. Radon Atlas of Finland

Suomen radon ka rtasto. Radon Atlas of Finland A Marraskuu S? Suomen radon ka rtasto Radon Atlas of Finland A. Voutilainen, I. Mäkeläinen, M. Pennanen, H. Reisbacka, O. Castren - STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERH ETSCE NTRALE N RADIATION AND NUCLEAR

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta

Mielipiteet ydinvoimasta Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 12 Pauli Minkkinen 22262 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 28.2.-12.3.12 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 02

Lisätiedot

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-06584-09 15.9.2009 Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset Tilaaja: Suomen Pakkausmateriaalit TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-06584-09 1 (3) Tilaaja Suomen Pakkausmateriaalit

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Nettihuutokauppa osoitteessa www.huutokaupat.com ajalla 6.6-28.6.2016

Nettihuutokauppa osoitteessa www.huutokaupat.com ajalla 6.6-28.6.2016 ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53100 LAPPEENRANTA 06.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi ISO OMAKOTITALO

Lisätiedot

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Liikennetärinä Raportti PR3389 TÄR01 Sivu 1 (7) Lujatalo Oy Reijo Pitkämäki Sokerilinnantie 11 B 02600 Espoo Turku 13.8.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Kotkansiipi 7, Vantaa Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

RADON SISÄILMASSA. Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari

RADON SISÄILMASSA. Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari 4 RADON SISÄILMASSA Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Terveyshaitta... 112 4.2 Radonlähteet... 120 4.3 Radonin alueellinen esiintyminen...

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351 Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen CEN/TC 351 Construction products - Assessment of release of dangerous

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen 2, Simo Kilpeläinen 3, Kai Sirén 3 1 Department of Energy and Process Engineering, Norwegian University

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot