Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste
|
|
- Johanna Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JOULUKUU 1996 FI9729 Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Mäkeläinen ja A. Voutilainen PL 14, 81 HELSINKI Puh. (9) n
2 ISBN X ISSN EditaOy Helsinki 19% Myynti: Säteilyturvakeskus PL HELSINKI Puh. (9)
3 PENNANEN M, MÄKELÄINEN I ja VOUTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN X ISSN Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maaperä TIIVISTELMÄ Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, että radonpitoisuus 2 tai 4 Bq/m 3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkään varauduta rakennusvaiheessa. Kymen läänin radonennustetta laadittaessa käytettiin hyväksi noin 59 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittynä, rakennuspaikan maaperä, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Näiden tietojen ja käytettävissä olevan geologisen tiedon perusteella Kymen läänin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa olevat radonpitoisuudet ja enimmäisarvojen (2, 4 ja 8 Bq/m 3 ) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin sisään valettu laatta sekä rinne- ja kellaritalot, joissa on avoin yhteys alakerran ja yläkerran välillä. Radonennusteet ovat Kymen läänin länsiosissa korkeampia kuin itäosassa. Korkeimmat pitoisuudet ovat odotettavissa soravaltaisille pitkittäisharjuille rakennettaessa Pyhtäällä, Kotkassa, Anjalankoskella, Iitissä, Valkealassa ja Taipalsaarella. Seuraavaksi korkeimmat pitoisuudet ovat odotettavissa joillakin kallio- ja moreenialueilla, niinikään alueen lounas- ja länsiosissa. Näillä alueilla 2 Bq/m 3 ylitetään 8%:ssa uusista pientaloista, ellei radonia mitenkään torjuta rakennusvaiheessa, lisäksi näillä alueilla noin puolessa uudisasunnoista tullaan ylittämään 4 Bq/m 3. Alhaisimmat pitoisuudet ovat odotettavissa Kymen läänin itäosissa riippumatta siitä, minkälaiselle maaperälle talot rakennetaan. Näillä alueilla 2 Bq/m 3 tullaan ylittämään noin 3%:ssa ja 4 Bq/m 3 alle 1%:ssa uudistaloista.
4 STUK-A136 PENNANEN M, MÄKELÄINEN I and VOUTILAINEN A. Indoor radon measurements and radon prognosis for the province of Kymi, southeastern Finland. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 p app. ISBN X ISSN Key words: Indoor radon, radon prognosis, geology, esker, Finland ABSTRACT The purpose of the regional radon prognosis is to classify areas with different levels of radon risk. The radon prognosis gives the percentages of future homes expected to have indoor radon concentrations exceeding the levels of 2 and 4 Bq/m 3. It is assumed that no protection against the entry of radon is used in construction. In this study about 59 indoor radon measurements made in single family houses, semi-detached houses and row houses were used. Data on the location, geology and construction of buildings were determined from maps and questionnairies. An empirical statistical model, the adjusted indoor radon measurements and geological data were used to assess the radon risk from soil and bedrock in different areas. The building sites of the province of Kymi were divided into thirteen sub-areas. The radon prognosis are calculated for the most radon-prone foundation types including 1) houses with a slab-on-grade and 2) houses with a basement or hillside houses with open stairwells between basement and first floor. The radon levels are generally greater in the western part of the area. The radon risk is highest in gravel-dominated esker areas in southwestern, western (in Pyhtää, Kotka, Anjalankoski, Iitti, Valkeala) and central (Taipalsaari) parts of the area. The radon risk is also high in some bedrock and till areas, also in southwestern and western parts of the area. In these areas the level of 2 Bq/m 3 will be exceeded in 8 % of new houses. About half of the future houses in these areas will have indoor radon concentrations exceeding 4 Bq/m 3. The radon risk is lowest in the eastern part of the province of Kymi in every soil type. In this area the level of 2 Bq/m 3 will be exceeded in 3 % of new houses. Below 1 % will exceed 4 Bq/m 3.
5 ALKUSANAT Tämän työn on tehnyt mahdolliseksi monien henkilöiden työpanos viimeisen 16 vuoden aikana. Kuntien ja kansanterveystyön kuntayhtymien terveystarkastajat ovat jakaneet radonmittauspurkkeja asuntoihin vuodesta 1986 lähtien. He ovat merkinneet talojen sijainnit kartoille ja toimittaneet kartat Säteilyturvakeskukseen. Sitä ennen työn olivat aloittaneet vuonna 198 Säteilyturvakeskuksen tutkijat. Säteilyturvakeskuksessa on määritetty talojen koordinaatit ja rakennuspohjan maalajit. Työtä ovat tehneet vuosien varrella monet eri henkilöt. Radonmittauspurkit on analysoitu Säteilyturvakeskuksen radonmittauspalvelussa, ja mittausten tuloksista vastaa apulaistutkija Heikki Reisbacka. Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Laina Salonen on mitannut porakaivovesien radonpitoisuuden. Kiitämme heitä kaikkia.
6 STUK-A136 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ 3 ABSTRACT 4 ALKUSANAT 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 JOHDANTO 9 2 AINEISTO Huoneilman radonmittaukset Maankamaran radonpitoisuus Porakaivoveden radonpitoisuus 11 3 RAKENNUSPOHJATYYPPIEN KUVAUS Kallio Moreeni Savi ja siltti Sora ja hiekka jäätikköjoki- ja reunamuodostumissa Hiekka ja karkea hieta muissa muodostumissa Täytemaa 14 4 ENNUSTEMENETELMÄ 15 5 RADONTILANNE 16 6 RADONENNUSTEET JA YLTTYSPROSENnT 27 7 OSA-ALUEIDEN KUVAUKSET Kallioalueet Alueet Kl Alueet K Alueet K Moreenialueet Alueet Ml 33
7 7.2.2 Alueet M Alueet M Savi- ja silttialueet Alueet SI Alueet S Harjualueet ja Salpausselät Alueet Hl Alueet H Alueet H Muut hiekka-alueet Alueet HI Alueet HI JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 49 9 LISÄTIETOA RADONIN TORJUNNASTA 5 KnUALUSUUSVUTTEET 51 Liite 1. Koko Kymen lääni. Kaikki asuntojen radonmittaukset. 57 Liite 2. Kotka, Pyhtää. Kaikki asuntojen radonmittaukset. 59 liite 3. Kotka, Pyhtää. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltillä. 61 Liite 4. Kotka, Pyhtää. Talot hiekalla tai soralla. 63 liite 5. Anjalankoski, Elimäki. Kaikki asuntojen radonmittaukset. 65 liite 6. Anjalankoski, Elimäki. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltillä. 67 liite 7. Anjalankoski, Elimäki. Talot hiekalla tai soralla. 69 liite 8. Kouvola, Kuusankoski. Kaikki asuntojen radonmittaukset. 71 liite 9. Kouvola, Kuusankoski. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltillä. 73 liite 1. Kouvola, Kuusankoski. Talot hiekalla tai soralla. 75 liite 11. Iitti, Jaala. Kaikki asuntojen radonmittaukset. 77 liite 12. Iitti, Jaala. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltillä. 79 Liite 13. Iitti, Jaala. Talot hiekalla tai soralla. 81 liite 14. Valkeala. Kaikki asuntojen radonmittaukset. 83 liite 15. Valkeala. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltillä. 85 liite 16. Valkeala. Talot hiekalla tai soralla. 87 liite 17. Hamina, Vehkalahti, Virolahti, Miehikkälä, Ylämaa. Kaikki asuntojen radonmittaukset. 89
8 STUK-A136 Lute 18. Hamina, Vehkalahti, Virolahti, Miehikkälä, Ylämaa. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltillä. 91 liite 19. Hamina, Vehkalahti, Virolahti, Miehikkälä, Ylämaa. Talot hiekalla tai soralla. 93 liite 2. Luumäki, Lemi, Savitaipale, Suomenniemi. Kaikki asuntojen radonmittaukset. 95 liite 21. Luumäki, Lemi, Savitaipale, Suomenniemi. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltillä. 97 liite 22. Luumäki, Lemi, Savitaipale, Suomenniemi. Talot hiekalla tai soralla. 99 liite 23. Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari. Kaikki asuntojen radonmittaukset. 11 liite 24. Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltillä. 13 liite 25. Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari. Talot hiekalla tai soralla. 15 liite 26. Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi. Kaikki asuntojen radonmittaukset. 17 liite 27. Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltillä. 19 liite 28. Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi. Talot hiekalla tai soralla. 111 liite 29. Parikkala, Saari, Uukuniemi. Kaikki asuntojen radonmittaukset. 113 liite 3. Parikkala, Saari ja Uukuniemi. Talot kalliolla, moreenilla, savella tai siltillä. 115 liite 31. Parikkala, Saari, Uukuniemi. Talot hiekalla tai soralla. 117 liite 32. Kymen läänin länsiosa. Talot kalliolla, osa-aluejako. 119 liite 33. Kymen läänin itäosa. Talot kalliolla, osa-aluejako. 121 liite 34. Kymen läänin länsiosa. Talot moreenilla, osa-aluejako. 123 liite 35. Kymen läänin itäosa. Talot moreenilla, osa-aluejako. 125 liite 36. Kymen läänin länsiosa. Talot savella tai siltillä, osa-aluejako. 127 liite 37. Kymen läänin itäosa. Talot savella tai siltillä, osa-aluejako. 129 liite 38. Kymen läänin länsiosa. Talot harjuilla tai Salpausselillä, osa-aluejako. 131 liite 39. Kymen läänin itäosa. Talot harjuilla tai Salpausselillä, osa-aluejako. 133 liite 4. Kymen läänin länsiosa. Talot harjujen lievealueilla tai muilla hiekkamuodostumilla, osa-aluejako. 135 liite 41. Kymen läänin itäosa. Talot harjujen lievealueilla tai muilla hiekkamuodostumilla, osa-aluejako. 137
9 JOHDANTO Rakentamattoman alueen yleispiirteinen radonluokitus voidaan tehdä käyttäen hyväksi geologisia karttoja ja huoneilman radonmittauksia asunnoissa, joiden tarkka sijainti ja rakennuspohjan maalajit tunnetaan. Tällaista selvitystä kutsutaan radonennusteeksi. Radonennuste pyrkii havainnollisella tavalla antamaan kunnan päätöksentekijöille tietoa siitä, millä alueilla radon on otettava huomioon rakentamisessa. Luotettavimman tuloksen radonennuste antaa silloin, kun kyse on täydennysrakentamisesta vanhan asutuksen sekaan, mutta siitä on hyötyä myös uusia rakennusalueita kaavoitettaessa. Rakennusmaan radonriskiä voidaan arvioida myös kaava-alue- tai tonttikohtaisesti maastossa tehtävin mittauksin tai analysoimalla maanäytteitä laboratoriossa. Yksittäisen tontin radontutkimus voi kuitenkin tulla kalliimmaksi kuin radonin torjuntaan varautuminen jo rakennusvaiheessa. Kunnat ja kansanterveystyön kuntayhtymät ovat tehneet huoneilman radonmittauksia vuodesta 1986 alkaen, jolloin Lääkintöhallitus antoi radonia koskevan ohjekirjeen. Ohjekirjeen tarkoitus oli saada kunnat etsimään radonpitoisuuden enimmäisarvon (tuolloin 8 Bq/m 3 ) ylittävät asunnot ja määrittämään radonhaittaalueet yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa. Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysmimsteriö alensi enimmäisarvoa. Nykyisen päätöksen mukaan huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää arvoa 4 Bq/m 3. Uusi asunto tulisi suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 2 Bq/m 3. Radonpitoisuudella tarkoitetaan vuosikeskiarvoa, joka on mitattu tai mittauksen perusteella määritetty radonpitoisuuden keskiarvo vuoden pituisena yhtäjaksoisena aikana. Tämä Säteilyturvakeskuksen ja kuntien yhteistyönä tekemä suunnitelmallinen radonkartoitus on tuottanut tähän mennessä kymmeniä tuhansia mittaustuloksia eri puolelta Suomea. Nämä mittaukset yhdessä Säteilyturvakeskuksen muiden tutkimusten kanssa muodostavat perustan Säteilyturvakeskuksen laajalle radontiedostolle. Mittauskohteista on tiedossa talojen tarkka sijainti kartoille merkittynä. Lisäksi Säteilyturvakeskus on suorittanut radonmittauksia yksityishenkilöiden tilauksesta, mutta tarkan sijaintitiedon puuttuessa näitä tuloksia ei yleensä voi käyttää ennusteiden laadinnassa. Enimmäisarvon ylittävien radonpitoisuuksien etsintä tuottaa näin ollen arvokasta tietoa myös uudisrakentajia varten. Säteilyturvakeskus on tähän mennessä laatinut yhdeksälle eri alueelle radonennusteen. Ensimmäinen radonennuste koski Janakkalaa (Voutilainen ym. 1987). Kuusi radonennustetta on tehty kuntien tai kuntayhtymien tilauksesta, ja ne ovat julkaisemattomia tutkimusraportteja (Helsinki 1988, Orimattilan seutu 1989, Tampere
10 STUK-A , Vantaa 199, Espoo 199 ja Karkkila 1991). Säteilyturvakeskus laatii nykyisin radonennusteita, jotka koskevat laajempia alueita, esim. seutukaavaliiton kokoisia alueita. Päijät-Hämeen alueen radonennuste esiteltiin esimerkkitapauksena kansainvälisessä sisäilmakokouksessa vuonna Toistaiseksi se on julkaistu ainoastaan englanniksi (Voutilainen ja Mäkeläinen 1993), mutta se tullaan julkaisemaan myös suomeksi. Lisäksi on tähän mennessä laadittu Itä-Uudenmaan radonennuste (Voutilainen ja Mäkeläinen 1995). Tässä selvityksessä Kymen läänin alue on jaettu osa-alueisiin, joille voidaan antaa samanlaiset rakentamista koskevat ohjeet. Alueita rajattaessa käytettiin hyväksi huoneilman radonmittaustuloksia ja alueelta saatavissa olevaa geologista tietoa. Radonennustetta varten selvitettiin, mitkä tekijät alueen ja rakennuspohjan maalajien lisäksi vaikuttavat huoneilman radonpitoisuuteen. 2 AINEISTO 2.1 Huoneilman radonmittaukset Säteilyturvakeskus on tutkinut huoneilman radonpitoisuuksia Kymen läänissä vuodesta 1982 alkaen. Kymen läänin kunnat ovat tehneet radonmittauksia Säteilyturvakeskuksen laatimien radonmittaussuunnitelmien mukaisesti vuodesta 1986 lähtien. Sekä kuntien kartoitusmittauksista että Säteilyturvakeskuksen tutkimusmittauksista tunnetaan talon tarkka sijainti kartalle merkittynä. Kymen läänin koko tutkimusaineisto sisältää 6461 mittausta, jotka on tehty omakotitaloissa, paritaloissa, rivitaloissa tai kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnoissa. Kenostalojen ylemmät kerrokset, koulut, päiväkodit ja muut julkiset rakennukset jätettiin pois. Kymen läänin kaikista kunnista on esitetty radonpitoisuuden mukaan luokitellut mittaustulokset ruutukartoilla liitteissä Lopullisesta aineistosta jätettiin pois porakaivoasunnoissa tehdyt mittaukset (559 kpl). Taloissa, joissa oh' varauduttu radonin torjuntaan jo rakennusvaiheessa, radonpitoisuudet eivät poikenneet mitenkään Kymen läänin yleisestä tasosta, joten ne pidettiin mukana. Radonkorjatuista taloista valittiin ennen korjausta tehty mittaustulos. Näin radonennusteen laatimiseen kelvollisia mittauksia jäi 592 kpl. Mittausajankohdan vaikutus huoneilman radonpitoisuuden vaihteluihin on otettu huomioon muuntamalla talviajan mittaustulokset vuosikeskiarvoksi (Arvela ja Winqvist 1989). 1
11 Mittauskohteista saatiin kyselylomakkeilla mm. talon valmistumisvuosi, perustamistapa, kaivotyyppi ja tietoa rakennuspohjatyypistä. Osasta lomakkeita ei kaikkia tietoja saatu. Kaikista tutkimuskohteista määritettiin niiden rakennuspohjan maalaji kyselylomakkeen tietojen ja geologisten karttojen avulla. Asukkaiden oletettiin tuntevan rakennuspohjatyypeistä kallion varmuudella, ja tämä tieto otettiin kyselylomakkeesta. Muut rakennuspohjatyypit selvitettiin Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemilta maaperä- sekä hiekka- ja soravarakartoilta. Mittauskohteeseen liittyvä kivilajitieto määritettiin kallioperäkartoilta, jotka ovat myös Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemia. Tarkemmat tiedot geologisista kartoista löytyvät kirjallisuusviiteosasta. Radonennusteen laatimiseen käytetyn tutkimusaineiston 592 asunnosta oli perustettu kalliolle 22 %, moreenille 25 %, savelle tai siltille 14 %, harjuille 32 % ja harjujen liepeille tai muille hiekkaesiintymille 1 %. 22 Maankamaran radonpitoisuus Kivilajien uraani- ja radiumpitoisuudet antavat viitteitä maankamaran radontuotosta. Geologian tutkimuskeskus on julkaissut Kymen läänin alueelta vain muutamia yksittäisiä aeroradiometrisiä uraanisäteilykarttoja. Säteilyturvakeskus on selvittänyt vuosina asuntojen radontutkimusten yhteydessä otetuista maaperä- ja kivilajinäytteistä radiumpitoisuuksia (Voutilainen 1995). Moreenin uraanipitoisuudesta saadaan tietoa Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisesta geokemiallisesta kartoituksesta (Koljonen, toim., 1992). 23 Porakaivoveden radonpitoisuus Radonpitoinen porakaivovesi voi joissain tapauksissa olla merkittävä huoneilman radonin lähde. Säteilyturvakeskus on tehnyt jo 7-luvulta alkaen radioaktiivisuusmäärityksiä Kymen läänin kaivojen vesistä. Vesinäytteitä on tutkimusalueella mitattu 42 porakaivosta ja niiden keskiarvo on 612 Bq/l. Korkein mitattu porakaivoveden radonpitoisuus alueella on 17 Bq/l. Vaikka Kymen läänissä on tehty runsaasti kaivovesien radonpitoisuusmittauksia, niin asuntoja, joissa olisi mitattu sekä huoneilman että porakaivoveden radon löytyi koko aineistossa vain 63 kappaletta. Tässä aineistossa porakaivoveden radon ei nostanut merkittävästi radonpitoisuuksia huoneilmassa. Tulos johtunee siitä, että aineiston porakaivoissa veden radonpitoisuudet olivat suhteellisen alhaisia: kaikki olivat alle 2 Bq/l. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu veden radonin nostavan huoneilman 11
12 STUK-A136 pitoisuutta määrällä, joka on noin 2-1 x 1~ 5 kertainen veden radonpitoisuuteen verrattuna. Tällöin veden pitoisuus 1 Bq/l nostaa huoneilman pitoisuutta noin 2-1 Bq/m 3. 3 RAKENNUSPOHJATYYPPIEN KUVAUS Seuraavassa tarkastellaan eri rakennuspohjatyyppejä yksityiskohtaisemmin. Tekstin ymmärtämistä helpottavat Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemat maaperä-, hiekka- ja soravara- sekä kallioperäkartat. Tarkempi geologinen kuvaus löytyy karttalehtiselityksistä. Kirjallisuusviiteosa sisältää erillisen luettelon tutkimusalueen geologisista kartoista ja niihin liittyvistä karttalehtiselityksistä. 3.1 Kallio Kymen läänin länsi- ja keskiosien kallioperä muodostuu laajasta, yhtenäisestä rapakivigraniitista. Tähän ns. Viipurin rapakivimassiiviin liittyy Suomenniemellä pienempi rapakivialue. Tutkimusalueen muiden osien kallioperä on koostumukseltaan vaihteleva. Se muodostuu rapakiviä vanhemmista, ns. svekokarjalaisista kivistä, joihin kuuluu granitoideja, gneissejä, liuskeita, amfiboliitteja ja gabroja. Rapakivimassiivia reunustavat alueen luoteis- ja pohjoislaidalla granitoidivaltaiset kivet. Muualla eli Kymen läänin itäosissa tavataan runsaammin gneissejä ja liuskeita. Lisäksi koko svekokarjalaisella alueella tavataan satunnaisesti amfiboliitteja ja gabroja. Kymen läänissä, kuten muuallakin Suomessa, kallioperä on lukuisten murrosten ja siirrosten rikkomaa. Alueella esiintyy eri suuntaisia murrosvyöhykkeitä, mm. Salpausselät ovat syntyneet tällaisiin laaksoihin. Murrosten ja siirrosten alueella kallioperä on rikkonaista. Kymen läänin länsiosassa kallioperän uraanipitoisuus on selvästi suurempi kuin itäosassa. Säteilyturvakeskus on analysoinut kivilajinäytteiden radiumpitoisuuksia rapakivialueella (Voutilainen 1995). Tulosten perusteella rapakivialueella Virolahti-Valkeala linjan länsipuolella viborgiittien ja pyterliittien radiumpitoisuus on keskimäärin noin 1 Bq/kg, mikä vastaa uraanipitoisuutta 8 ppm. Tasarakeisen rapakiven radiumpitoisuus on selvästi korkeampi, keskimäärin noin 14 ppm. Kymen läänin puolella tasarakeisia rapakiviä esiintyy mm. Iitin Perheniemessä, Anjalankosken ja Elimäen rajalla Villikkalassa, Kymissä ja Pyhtäällä. 12
13 Virolahti-Valkeala linjan itäpuolella viborgiitin ja pyterliitin uiaanipitoisuus on noin 5 ppm, mikä vastaa suunnilleen graniittien keskipitoisuutta. Lappeenrannan tasarakeisen rapakiven uraanipitoisuus on suunnilleen samaa luokkaa. 3.2 Moreeni Moreeni on lajittumaton maalaji, jossa esiintyy vaihtelevia määriä kaikenkokoisia kallioperän murskaantumistuotteita savilajitteesta suuriin lohkareisiin saakka. Moreeniaines on yleensä melko paikallista ja vastaa suunnilleen alla olevan kallioperän koostumusta. Moreenin ilmanläpäisevyys ja siten myös radonin läpäisevyys voi vaihdella melko paljon. Tiivis moreeni on radonin suhteen turvallisempi rakennusmaa kuin paremmin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkamoreenit. Moreenissa uraani on tasaisemmin jakautunut kuin kallioperässä. Uraanipitoisuus on keskimäärin suurempi Kymen läänin länsiosassa (6 ppm) ja pienenee itään päin mentäessä (3 ppm) (Koljonen toim. 1992). 33 Savi ja siltti Savi ja siltti ovat tiiviitä, joten ne eivät yleensä juurikaan läpäise ilmaa eivätkä siten myöskään radonia. Saven pinnan kuivakuori voi kuitenkin halkeilla ja se saattaa lisätä radontuottoa. Kuivakuorikerroksen paksuus vaihtelee paikallisista olosuhteista riippuen yleensä siten, että se on aurinkoisilla rinteillä suurempi ja tasanteilla sekä pohjoisrinteillä pienempi. 3.4 Sora ja hiekka jäätikköjoki- ja reunamuodostumissa Harjumuodostumat syntyivät jäätikköjokien lajitellessa soraa ja hiekkaa ja kasatessa niitä mannerjäätikön railoihin ja jäätikkötunnelien edustalle. Nämä ns. glasifluviaaliset muodostumat esiintyvät ikään kuin haaroittuneena jokikuviona. Yleensä ne muodostuvat useiden kilometrien pituisesta harjanteesta, joka koostuu hiekasta ja sorasta vaihtelevissa suhteissa. Paikoin taas esiintyy pienempiä kumparemaisia muodostumia, joista syntyy pitkä ketju. Harjualueet on kuvattu 1 : 1 - mittakaavaisissa maaperäkartoissa tummanvihreällä värillä. Kymen läänin alueella esiintyy runsaasti lajittuneen hiekan ja soran muodostumia. Alueen läpi kulkevat suuret reunamuodostumat, I ja n Salpausselkä (SSI ja SSH). 13
14 STUK-A136 Ne ovat syntyneet mannerjäätikön reunaan sen pysähtyessä pidemmäksi aikaa peräänsymisvaiheessa. Lisäksi alueella esiintyy lukuisia, Salpausselkiin nähden suurin portein poikittaisia harjujaksoja. Näiden harjujen suuntaus on läänin länsiosissa nxm lounaasta koilliseen ja muuttuu itään päin mentäessä luode-kaakkosuuntaiseksi. Sora- ja hiekka-alueiden radonkriittisyyteen näyttää vaikuttavan aineksen läpäisevyyden lisäksi se, missä osassa Kymen lääniä ne sijaitsevat. Kymen läänin länsiosassa, niissä maankamaran uraanipitoisuus yleisestikin on korkeampi, näyttävät harjut olevan radonkriittisempiä kuin itäosassa. 3.5 Hiekka ja karkea hieta muissa muodostumissa Jääkauden jälkeen eri meri- ja järvivaiheiden aallot huuhtoivat harjujaksoista ja reunamuodostumista hiekkaa ja hietaa ja kerrostivat ne uudelleen rantakerrostumiksi. Harjualueilla rantakerrostumat ovat yleisimmin harjuja ympäröiviä hiekkaterasseja. Aines on rakeisuudeltaan hienompaa kuin vastaavassa ydinhariussa. Myös moreenikumpareiden alarinteillä voi olla rantakerrostumia. Yleensä rantakerrostumien paksuus on noin metristä muutamaan metriin. Muiksi hiekkamuodostumiksi luokiteltiin muodostumat, jotka sijaitsevat 1 : 1 -mittakaavaisilla maaperäkartoilla vaaleanvihreällä alueella ja 1 : 2 - mittakaavaisilla maaperäkartoilla hienon hiekan alueella (GEO-luokituksen mukaan). 3.6 Täytemaa Täytemaa voi olla myös merkittävä asunnon huoneilman radonin lähde. Rakennuksen alla käytetty salaojasora jarinnetonttienalaosan täyttömateriaalina käytetty moreeni tai kalliomurske ovat aina läpäisevämpiä kuin alkuperäinen perusmaa. Ohutkin täytemaakenos voi lisätä huoneilman radonpitoisuutta muodostamalla laatan alle tilan, johon perusmaa tuottaa radonia. Jos täytemaakerros on paksu, se voi jo itse tuottaa radonia niin paljon, että suositellut arvot ylittyvät. Alhaisenkin radontuoton alueilla täytemaa voi lisätä radonriskiä läpäisevyytensä, radiumpitoisuutensa ja / tai kerrospaksuutensa takia. 14
15 4 ENNUSTEMENETELMÄ Kymen läänin alue jaettiin suhteellisen homogeenisiin osiin siten, että kullakin osa-alueella voidaan antaa rakentajille samat radonin torjumista rakentamisessa koskevat ohjeet. Koska tarkoitus oli selvittää nimenomaan maankamarasta erittyvän radonin alueellista jakaumaa, jätettiin porakaivoasunnot pois aineistosta ennustetta laadittaessa. Porakaivoasunnoissa osa radonista voi olla peräisin talousvedestä. Kun tutkittiin eri tekijöiden vaikutusta huoneilman radonpitoisuuteen, havaittiin rakennuspohjatyypin ja perustamistavan olevan tilastollisesti merkitseviä. Rakennuspohjatyyppi tarkoittaa tässä talon alla olevaa maaperää. Maaperän osuuden selvittämiseksi pyrittiin eliminoimaan talon perustustavan vaikutus. Tämän aineiston, kuten myös aikaisempien havaintojen mukaan (Arvela ym. 1993), radonpitoisuudet ovat uudemmissa taloissa selvästi korkeampia kuin vanhemmissa. Tämä johtuu uusista rakennustavoista ja materiaaleista. Lisäksi uudet talot on energian säästämiseksi rakennettu tiiviimmiksi, ja usein ilmanvaihto toimii huonosti. Radonin kannalta vähemmän haitalliset ryömintätilaiset perustukset ovat ajan myötä vähentyneet uudisrakentamisessa. Toisaalta taas radonalttiit ratkaisut, kuten rinnetalot ja kellarilliset talot, joissa on avoin kulkuyhteys alakerran ja yläkerran välillä, ovat lisääntyneet. Myös kevytsoraharkon käyttö sokkelissa ja maanvastaisissa rakenteissa on yleistynyt. Näin ollen osa radonpitoisuuden alueellisesta vaihtelusta johtuu rakennuskannan ikäjakauman eroista eri alueilla. Tämä osa radonpitoisuuden vaihtelusta voidaan korjata käyttämällä tilastollista mallia. Perustamistavaltaan talot jaettiin kolmeen luokkaan käyttäen hyväksi aiempaa selvitystä eri rakennustapojen radonkriittisyydestä (Arvela ja Castren 1994). Radonkriittisyydeltään korkeimpaan luokkaan luettiin talot, joissa oh' 1) alakerrassa maanvastaisia seiniä ja avoin portaikko alakerrasta yläkertaan tai 2) perusmuurin sisään valettu laatta ja jotka oli rakennettu vuoden 198 jälkeen. Matalimpaan luokkaan luettiin talot, joissa oh* joko 1) reunajäykistetty laatta tai 2) ryömintätilainen perustus tai 3) talossa oli kellari ja se oh' rakennettu ennen vuotta Muut talot sekä ne joista ei ollut riittävästi tietoja, jotta ne olisi voitu luokitella jompaan kumpaan edellisistä, jäivät luokkaan 'muut'. Aluerajat perustuvat tilastollisen mallin avulla korjattuihin huoneilman radonmittauksiin eivätkä suoriin mittaustuloksiin. Rajoja vedettäessä otettiin huomioon 15
16 STUK-A136 myös eri kivilajialueet sekä tieto maa- ja kallioperää uraanipitoisuudesta. Aluejaot ovat päällekkäisiä siten, että kullakin rakennuspohjatyypillä (kallio, moreeni, savi, harju, muut hiekkamuodostumat) on oma aluejakonsa. Rakentajille annettavat ohjeet saattavat saman alueen sisällä vaihdella rakennuspohjan laadusta riippuen. Ennustetut radonpitoisuudet alueille laskettiin radonkriittisyydeltään korkeimmalle perustustapaluokalle. 5 RADONTILANNE Kuvassa 1 on vertailtu radonpitoisuuksia eri tavoin perustetuissa taloissa eri osaalueilla. Osa-aluejako on samalla myös maalajijako. Alueet K1-K3 kuvaavat kallioalueita, M1-M3 moreenialueita, S1-S2 savi- ja silttialueita, H1-H3 harjualueita sekä Salpausselkiä ja HI1-HI2 harjujen liepeitä sekä muita, vähäisiä hiekkamuodostumia. Ryhmään P kuuluvat asunnot, joissa käytetään talousvetenä porakaivovettä ja se sisältää kaikki rakennuspohjatyyppejä. Korkeimmat keskiarvot esiintyvät osa-alueilla H3 ja M3. Radonpitoisuudeltaan alhaisimpia alueita ovat HI1, Kl, Hl, SI ja Ml. Perustamistavan radonkriittisyysluokkia on kolme: korkea, matala ja muu. Korkeaan luokkaan kuuluvat talot, joissa on alakerrassa maanvastaisia seiniä ja avoin portaikko alakerran ja yläkerran välillä sekä uudet, vuoden 198 jälkeen rakennetut talot, joissa on perusmuurin sisään valettu maanvarainen laatta. Matalaan luokkaan kuuluvat talot, joissa on reunajäykistetty maanvarainen laatta tai ryömintätilainen perustus sekä vanhat, ennen vuotta 1968 rakennetut, kellarilliset talot. Muut talot kuuluvat luokkaan muu. Korkeimmat keskiarvot esiintyvät perustamistapaluokassa 'korkea* ja matalimmat luokassa 'matala' (kuva 1). Tosin joillakin osa-alueilla korkean ja matalan luokan välinen ero on pieni. Esimerkiksi osa-alueella H3 tämä voi johtua siitä, että harjuille perustetuissa taloissa radonpitoisuuteen vaikuttaa enemmän talon sijainti harjulla kuin talon perustamistapa. Luokan 'muut' keskiarvot sijoittuvat yleensä 'matalan' ja 'korkean' luokan väliin. Liitteissä 1-31 on esitetty Kymen läänin kaikki mittaustulokset ruutukarttamuodossa radonpitoisuuden mukaan luokiteltuna. Liitteissä 1-11 on käsitelty kaikkia, eri maalajeille perustettuja taloja. Muissa ruutukarttaliitteissä tarkastellaan erikseen tiiviille ja läpäiseville maalajeille perustettuja taloja. Liitteissä on käsitelty kalliolle, moreenille ja savelle tai siltille perustettuja taloja ja liitteissä
17 harjuille sekä muille hiekka- ja soramuodostumille perustettuja taloja. Mitattuja asuntoja on vähintään yksi/ruutu. Taulukoissa I - VII on esitetty tilastotietoa eri maalajien ja osa-alueiden radontilanteesta. Taulukoista selviää mittausten määrä, aritmeettinen ja geometrinen keskiarvo sekä 2,4,8 ja 2 Bq/m 3 ylittävien talojen prosentuaaliset osuudet. Aluejaot on esitetty yleispiirteisesti kuvissa 2-7 ja yksityiskohtaisemmin liitteissä Joskus samalla alueella moreenille perustettujen talojen radonpitoisuus on hiukan korkeampi kuin kalliolle perustettujen. Tämä johtuu moreenin suuremmasta läpäisevyydestä. Suurimmillaan ero on Iitin koillisosassa, Jaalan eteläosassa ja Valkealan eteläosassa. Tällä alueella on moreenille perustetuissa taloissa keskimäärin yli 2 kertaa korkeampi radonpitoisuus kuin kalliolle rakennetuissa. Harjumuodostumia ja Salpauselkiä voidaan pitää selvästi radonkriittisimpinä rakennuspaikkoina koko alueella. Toiseksi radonkriittisimpiä ovat harjujaksojen liepeet ja muut vähäiset hiekkamuodostumat. Kaikki sora- ja hiekka-alueet eivät vaikuta yhtä radonkriittisiltä. Esimerkiksi Lappeenrannassa Salpausselän itäosassa ja Rautjärvellä koko Salpausselän alueella radonpitoisuudet ovat pienemmät kuin muualla. Tämä johtunee siitä että mitatut asunnot eivät sijaitse aivan harjun lakialueilla. Toisaalta taas Taipalsaaren Saimaanharjulla on mitattu paljon taloja, jotka sijaitsevat harjun laella ja sen yläosissa ja Saimaanharju onkin yksi Kymen läänin radonkriittisimpiä asuinalueita. Kymen läänissä alhaisimpien radonpitoisuuksien alueilla ovat radontasot joko hieman matalampia (Kl, HI1) tai suurin piirtein samalla tasolla (Ml, SI, Hl) kuin koko maan pientaloasunnoissa keskimäärin, 145 Bq/m 3. Radontasot muilla alueilla ovat selvästi korkeampia. 17
18 STUK-A136 H3 M3 K3 HI2, H2 M2 J "" ' : iv- v -i< >..-; :;>:.1 J P K2 S2 M1 S1 1 H1 K1 HU mmm mm _ >-:-j :S.:I DMAT KOR O MUU Keskiarvo Bq/m3 7 Auva 1. Asuntojen radonpitoisuudet eri osa-alueilla Kymen läänissä. Osa-alueilla Kl - K3 talot on rakennettu kalliolle, osa-alueilla Ml - M3 moreenille, osa-alueilla SI - S2 savelle tai sillille, osa-alueilla Hl - H3 varsinaisille harjumuodostumille ja SalpausselUle sekä osa-alueilla HI1 - HI2 harjujen reunaalueille tai muille hiekkamuodostumille. Ryhmään P kuuluvat asunnot, joissa käytetään porakaivovettä talousvetenä. Talot on jaettu kolmeen eri perustamistapaluokkaan: korkea, matala ja muu. Radonkriittisyydeltään korkeaan luokkaan kuuluvat talot, joissa on alakerrassa maanvastaisia seiniä sekä avoin portaikko alakerran ja yläkerran välillä. Lisäksi korkeaan luokkaan kuuluvat talot, jotka on rakennettu vuoden 198 jälkeen ja joissa on perusmuurin sisään valettu maanvarainen laatta. Radonkriittisyydeltään matalaan luokkaan kuuluvat talot, joissa on reunajäykistetty maanvarainen laatta tai ryömintätuainen perustus. Lisäksi siihen kuuluvat ennen vuotta 1968 rakennetut kellarilliset talot. Muut talot kuuluvat luokkaan muu. 18
19 Taulukko I. Tilastotietoa asuntojen radonpitoisuudesta Kymen läänissä. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot. Aka - aritmeettinen keskiarvoja gka = geometrinen keskiarvo. < = pienempi kuin. Kunta kpl aka Bq/m 3 gka Bq/m 3 yli 2 Bq/m 3 yli 4 Bq/m 3 yli 8 Bq/m 3 yli 2 Bq/m 3 Anjalankoski Elimäki Hamina Iitti Imatra Jaala Joutseno Kotka Kouvola Kuusankoski Lappeenranta Lemi Luumäki Miehikkälä Parikkala Pyhtää Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Uukuniemi Valkeala Vehkalahti Virolahti Ylämaa Kaikki % V <1 < <
20 STUK-A136 Taulukko II. Tilastotietoa kalliolle perustettujen talojen radonpitoisuudesta Kymen läänissä. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot. Aineistoon ei kuulu asuntoja, joissa käytetään porakaivovettä talousvetenä. Kl = Kl.l - 1.4, K2 = K2.1- K2.14ja K3= K3.1 - K 3.6. Osa-aluerajat on esitetty kuvassa 2 ja liitteissä 32 ja 33. Aka = aritmeettinen keskiarvo ja gka = geometrinen keskiarvo. < = pienempi kuin. osa-alue kpl aka Bq/m 3 gka Bq/m 3 yli 2 Bq/m 3 yli 4 Bq/m 3 yli 8 Bq/m 3 yli 2 Bq/m 3 Kl kaikki Kl.l K1.2 K1.3 K1.4 K2 kaikki K2.1 K2.2 K2.3 K2.4 K2.5 K2.6 K2.7 K2.8 K2.9 K2.1 K2.ll K2.12 K2.13 K2.14 K3 kaikki K3.1 K3.2 K3.3 K3.4 K3.5 K3.6 K1-K3 kaikki kallio-alueet <1 7 <1 2
21 Taulukko III. Tilastotietoa moreenille perustettujen talojen radonpitoisuudesta Kymen läänissä. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot. Aineistoon ei kuulu asuntoja, joissa käytetään porakaivovettä talousvetenä. Ml = MU - M1.7, M2 = M2.1 - M2.1 ja M3 = M3.1 - M3.4 Osa-aluerajat on esitetty kuvassa 3 ja liitteissä 34 ja 35. Aka = aritmeettinen keskiarvo ja gka = geometrinen keskiarvo. < - pienempi kuin. osa-alue kpl aka Bq/m 3 gka Bq/m 3 yli 2 Bq/m 3 yli 4 Bq/m 3 yli 8 Bq/m 3 yli 2 Bq/m 3 Ml kaikki Ml.l M1.2 M1.3 M1.4 M1.5 M1.6 M1.7 M2 kaikki M2.1 M2.2 M2.3 M2.4 M2.5 M2.6 M2.7 M2.8 M2.9 M2.1 M3 kaikki M3.1 M3.2 M3.3 M3.4 M1-M3 kaikki moreeni-alueet <1 21
22 STUK-A136 Taulukko IV. Tilastotietoa savelle ja siltiue perustettujen talojen radonpitoisuudesta Kymen läänissä. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot Aineistoon ei kuulu asuntoja, joissa käytetään porakaivovettä talousvetenä. SI = Sl.l - SI.2 ja S2 = S2.1 - S2.12. Osa-aluerajat on esitetty kuvassa 4 ja liitteissä 36 ja 37. Aka = aritmeettinen keskiarvo ja gka = geometrinen keskiarvo. < = pienempi kuin. osa-alue kpl aka Bq/m 3 gka Bq/m 3 yli 2 Bq/m 3 yli 4 Bq/m 3 yli 8 Bq/m 3 yli 2 Bq/m 3 SI kaikki Sl.l S1.2 S2 kaikki S2.1 S2.2 S2.3 S2.4 S2.5 S2.6 S2.7 S2.8 S2.9 S2.1 S2.ll S2.12 S1-S2 kaikki savija silttialueet <1 2 <1 22
23 Taulukko V. Tilastotietoa harjuille ja SalpausselkämuodostumiUe perustettujen talojen radonpitoisuudesta Kymen läänissä. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot. Aineistoon ei kuulu asuntoja, joissa käytetään porakaivovettä talousvetenä. Hl = HI Hl.4, H2 = H2.1 - H2.24ja H3 = H3.1 - H3.9. Osa-aluerajat on esitetty kuvissa 5 ja 6 sekä liitteissä 38 ja 39. Aka = aritmeettinen keskiarvo ja gka = geometrinen keskiarvo. osa-alue kpl aka Bq/m 3 gka Bq/m 3 yli 2 Bq/m 3 yli 4 Bq/m 3 yli 8 Bq/m 3 yli2ööö Bq/m 3 Hl kaikki Hl.l H1.2 H1.3 H1.4 H2 kaikki H2.1 H2.2 H2.3 H2.4 H2.5 H2.6 H2.7 H2.8 H2.9 H2.1 H2.ll H2.12 H2.13 H2.14 H2.15 H2.16 H2.17 H2.18 H2.19 H2.2 H2.21 H2.22 H2.23 H "I
24 STUK-A136 Taulukko V. jatkuu sivulta 24. Tilastotietoa harjuille ja Salpausselkämuodostumille perustettujen talojen radonpitoisuudesta Kymen läänissä. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot. Aineistoon ei kuulu asuntoja, joissa käytetään porakaivovettä talousvetenä. H3 = H3.1 - H3.9. Osa-aluerajat on esitetty kuvissa 5 ja 6 sekä liitteissä 38 ja 39. Aka = aritmeettinen keskiarvo ja gka - geometrinen keskiarvo. osa-alue kpl aka Bq/m 3 gka Bq/m 3 yli 2 Bq/m 3 yli 4 Bq/m 3 yli 8 Bq/m 3 yli 2 Bq/m 3 H3 kaikki H3.1 H3.2 H3.3 H3.4 H3.5 H3.6 H3.7 H3.8 H3.9 H1-H3 kaikki harjut ja Salpausselät
25 Taulukko VI. Tilastotietoa harjujen UepeiUe tai muille hiekkamuodostumiue perustettujen talojen radonpitoisuudesta Kymen läänissä. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot. HIl = Hl.l - H1.3ja HI2= H2.1 - H2.16. Aineistoon ei kuulu asuntoja, joissa käytetään porakaivovettä talousvetenä. Osa-aluerajat on esitetty kuvassa 7 ja liitteissä 4 ja 41. Aka = aritmeettinen keskiarvoja gka = geometrinen keskiarvo. osa-alue kpl aka Bq/m 3 gka Bq/m 3 yli 2 Bq/m 3 yli 4 Bq/m 3 yli 8 Bq/m 3 yli 2 Bq/m 3 HIl kaikki HI1.1 HI1.2 HI1.3 HI2 kaikki HI2.1 HI2.2 HI2.3 HI2.4 HI2.5 HI2.6 HI2.7 HI2.8 HI2.9 HI2.1 HI2.11 HI2.12 HI2.13 HI2.14 HI2.15 HI2.16 HI1-HI2 kaikki muut hiekkamuod
26 STUK-A136 Taulukko VH. Vertailu porakaivovettä käyttävien asuntojen ja muiden asuntojen radontilanteesta Kymen läänissä. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot ja rivitalot. Osa-alue ja rakennuspohja talot kalliolla KAIKKI Kl K2 K3 talot moreenilla KAIKKI Ml M2 M3 talot savella tai siltillä KAIKKI SI S2 talot harjuilla KAIKKI Hl H2 H3 talot muilla hiekkamuodostumilla KAIKKI HI1 HI2 KAIKKI TALOT aritmeett. porakaivoasunnot Bq/m keskiarvo muut asunnot Bq/m yli 2 Bq/m 3 % % pora- muut kaivo- asunnot asunnot Bq/m 3 Bq/m yli 4 % porakaivoasunnot Bq/m Bq/m 3 % muut asunnot Bq/m
27 6 RADONENNUSTEET JA YLITYSPROSENTIT Jos rakennetaan radonia huomioon ottamatta, on Kymen läänissä kullakin eri alueella odotettavissa taulukossa Vm esitetyt radonennusteet ja eri pitoisuuksien ylitysprosentit. Ennuste on radonpitoisuus, joka ylittyy puolessa tapauksista ja joka on laskettu radonkriittisyydeltään korkeimmalle perustustapaluokalle. Siihen kuuluvat uudet talot, joissa on perusmuurin sisään valettu maanvarainen laatta tai maanvastaisia seiniä alakerrassa sekä avoin yhteys alakerran ja yläkerran välillä. Kun talo perustetaan muulla tavoin, jäävät ennusteet ja ylitysprosentit alhaisemmiksi. Kymen läänin radonennusteet on esitetty myös kuvissa 2-7. Radonennusteet ovat pienimpiä Kymen läänin itäosassa useimmille maalajeille rakennettaessa (kts. taulukko Vm ja kuvat 2-7). Ainoastaan Salpausselät ja harjumuodostumat sekä pieni kallioalue, joka ulottuu Lnatrankoskelta Ruokolahden kirkonkylään, ovat radontasoltaan muuta osaa korkeampia. Alhaisen radonpitoisuuden alueilla tullaan ylittämään 2 Bq/m 3 noin 2-3 %:ssa uusista taloista. Radonkriittisintä on rakentaa pitkittäisharjuille läänin luoteis-, länsi- ja keskiosissa, esim. Pyhtäällä, Kotkassa, Iitissä ja Taipalsaarella sekä osissa Vehkalahtea, Anjalankoskea, Elimäkeä ja Valkealaa. Suurin piirtein samoilla alueilla, Taipalsaarta lukuunottamatta ovat kallio- ja moreenialueet lähes yhtä radonkriittisiä kuin pitkittäisharjut. Korkean radontason alueilla 8 %:ssa uusista taloista tullaan ylittämään 2 Bq/m 3, noin puolessa (4-6 %) ylitetään 4 Bq/m 3 ja 15-3 %:ssa 8 Bq/m 3. Ennusteessa oletetaan, ettei radonia mitenkään torjuta rakennusvaiheessa. 27
28 STUK-A136 Taulukko VIII. Radonennusteet eri rakennuspohjatyypeille perustettaville taloille Kymen läänissä. Ennusteet on laskettu radonin kannalta epäedullisimmille perustustavoille: perusmuurin sisään valettu maanvarainen laatta tai perustus, jossa on maanvastaisia seiniä alakerrassa ja avoin yhteys alakerran ja yläkerran välillä. rakennuspaikan maalaji kallio moreeni savi tai siltti harjut, Salpausselät harjujen liepeet ja muut hiekkamuodostumat alue Kl K2 K3 Ml M2 M3 SI S2 Hl H2 H3 Hli H12 ennuste Bq/m yli 2 Bq/m 3 % yli 4 Bq/m J % yli 8 Bq/m J % <
29 7 OSA-ALUEIDEN KUVAUKSET Seuraavassa tarkastellaan eri osa-alueita yksityiskohtaisemmin. Osa-aluejako on samalla myös maalajijako. Vaikka osa-alueet on rajattu kuvissa 2-7 yhtenäisiksi alueiksi, niin todellisuudessa alueet ovat mosaiikkimaisia muodostuen kyseisen osa-alueen sisällä olevasta maalajista. Tekstin ymmärtämistä helpottaa, jos tarkastellaan radonennustekarttojen ohella myös geologisia karttoja. 7.1 Kallioalueet Kallioalueilla tarkoitetaan kaikkia niitä rakennuspaikkoja, joissa talo rakennetaan kalliolle. Kallioalueiden Kl - K3 nykyinen radontilanne on esitetty taulukossa n ja niiden tarkemmat rajat liitteissä Radonennusteet ja ohjearvojen ylitysprosentit alueille on esitetty taulukossa Vm ja kuvassa Alueet Kl Alueet Kl koostuvat kallioalueista Kymen läänin itäosissa. Näillä alueilla on kalliolle rakennettaessa odotettavissa, että noin 3 % uusista taloista ylitetään radonpitoisuus 2 Bq/m 3. Noin 6 % uusista taloista ylitetään 4 Bq/m 3 ja noin 1 % tapauksista 8 Bq/m 3. Radonpitoisuuden ennuste alueelle on noin 12 Bq/m 3. Kl on radontasoltaan samaa luokkaa kuin moreenialue Ml sekä savi- ja silttialue SI. Nämä kattavat suurelta osin samat alueet. Ylämaa: kunnan pohjois- ja koillisosat (Rumpu, Villala, Hyttilä) kuuluvat alueeseen Kl Lappeenranta: suurin osa kaupungista lukuunottamatta luoteisreunaa (Uus-Lavola, Kivisalmi) kuuluu alueeseen Kl Savitaipale: kunnan pohjois- ja koillisosat mukaanlukien kirkonkylä kuuluvat alueeseen Kl 29
30 STUK-A136 Taipalsaari: suurin osa kunnasta lukuunottamatta lounaislaitaa (Merenlahti) kuuluu alueeseen Kl Joutseno: koko kunta kuuluu alueeseen Kl Imatra: suurin osa kaupungista lukuunottamatta keskustaa (Tainionkoski, Imatrankoski, Vuoksenniska) kuuluu alueeseen Kl Ruokolahti: suurin osa kunnasta lukuunottamatta kirkonkylää, Rasilaa ja Suurkylää kuuluu alueeseen Kl Rautjärvi: koko kunta kuuluu alueeseen Kl Parikkala: koko kunta kuuluu alueeseen Kl Saari: koko kunta kuuluu alueeseen Kl Uukuniemi: koko kunta kuuluu alueeseen Kl KYMEN LÄÄNI Huoneilman radonennuste Rakennuspohja kaltio " ''^Lappeenranta Luumäki Anjalankoski \ " / (Miehikkälä-.. taä V *--'v.y«hkalahtiä >.r\f '" _.j.. :«>. -Virolah Yli 2 Bq m3 [""""] Kl 3 "o K K3 8 % Yli 4 Bqm3 Kl 6% K2 3 o K3 4 «<, Kuva 2. Rakennusmaan radonhiokitus kalliolle rakennettaville taloille Kymen läänissä. 3
31 7.1.2 Alueet K2 Alueet K2 koostuvat kallioalueista Kymen läänin länsiosissa. Näillä alueilla on kalliolle rakennettaessa odotettavissa, että noin 6 % uusista taloista ylitetään radonpitoisuus 2 Bq/m 3. Noin 3 % uusista taloista ylitetään 4 Bq/m 3 ja noin 6 % tapauksista 8 Bq/m 3. Radonpitoisuuden ennuste alueelle on noin 24 Bq/m 3. K2 on radontasoltaan suurin piirtein samaa luokkaa kuin moreenialue M2 sekä savi- ja silttialue S2. Nämä kattavat suurelta osin samat alueet. Pyhtää: suurin osa kunnasta lukuunottamatta länsiosaa kuuluu alueeseen K2 Kotka: suurin osa kaupungin alueesta lukuunottamatta Kotkan keskustaa, Mussaloa ja Kyminlinnaa sekä Karhulaa, Otsolaa ja Saksalaa kuuluu alueeseen K2 Anjalankoski: koko kaupunki kuuluu alueeseen K2 Kouvola: koko kaupunki kuuluu alueeseen K2 Kuusankoski: suurin osa kaupungista lukuunottamatta keskiosaa (Kuusaa) kuuluu alueeseen K2 Iitti: kunnan länsi- ja pohjoisosat (Vuolenkoski, Kymentaka, Sitikkala) kuuluvat alueeseen K2 Jaala: koko kunta kuuluu alueeseen K2 Valkeala: kunnan länsiosa (Oravala, Selänpää, Vuohijärvi) ja aivan itäreuna (Rautjärvi, Immanen) kuuluu alueeseen K2 Luumäki: suurin osa kunnasta lukuunottamatta itäosaa (Jurvala, Haudankylä, Suo-Anttila) kuuluu alueeseen K2 Vehkalahti: koko kunta kuuluu alueeseen K2 Hamina: koko kaupunki kuuluu alueeseen K2 Miehikkälä: koko kunta kuuluu alueeseen K2 Virolahti: koko kunta kuuluu alueeseen K2 31
32 STUK-A136 Ylämaa: kunnan etelä-, länsi- ja keskiosat mukaanlukien kirkonkylä kuuluvat alueeseen K2 Lappeenranta: kaupungin luoteisosa (Uus-Lavola, Kivisalmi) kuuluu alueeseen K2 Lemi: koko kunta kuuluu alueeseen K2 Savitaipale: suurin osa kunnasta lukuunottamatta koillisosaa (Kirkonkylä, Partakoski) kuuluu alueeseen K2 Suomenniemi: suurin osa kunnasta lukuunottamatta Laamalaa itäosassa kuuluu alueeseen K2 Imatra: kaupungin keskusta (Tainionkoski, Imatrankoski, Vuoksenniska) kuuluu alueeseen K Alueet K3 Alueet K3 koostuvat kallioalueista Kymen läänin länsiosissa, vyöhykkeessä, joka ulottuu Pyhtäältä ja Kotkasta Elimäen kautta Iitin kaakkoisosiin. Myös Kuusankosken keskiosa ja Valkealan itäosa kuuluvat alueeseen K3. Näillä alueilla on kalliolle rakennettaessa odotettavissa, että noin 8 % uusista taloista ylitetään radonpitoisuus 2 Bq/m 3. Noin 4 % uusista taloista ylitetään 4 Bq/m 3 ja noin 15 % tapauksista 8 Bq/m 3. Radonpitoisuuden ennuste alueelle on noin 36 Bq/m 3. Alue K3 on radontasoltaan samaa luokkaa kuin moreenialue M3 ja nämä kattavat lähes samat alueet. Pyhtää: kunnan länsiosa (kirkonkylä, Kangas, Ahvenkoski ja Alakaupunki) kuuluu alueeseen K3 Kotka: Kotkan keskusta, Mussalo ja Kyminlinna sekä Karhula, Otsola ja Saksala kuuluvat alueeseen K3 Elimäki: koko kunta kuuluu alueeseen K3 Kuusankoski: kaupungin keskiosa (Kuusaa) kuuluu alueeseen K3 Iitti: kunnan kaakkois- ja keskiosat (kirkonkylä, Kausala, Haapa-Kimola, Sääksjärvi) kuuluvat alueeseen K3 32
33 Valkeala: kunnan itäinen puolisko (kirkonkylä, Utti, Pasi, Tuohikotti) kuuluu alueeseen K3 12 Moreenialueet Moreenialueilla tarkoitetaan kaikkia niitä rakennuspaikkoja, joissa talo rakennetaan moreenille. Moreenialueiden Ml - M3 nykyinen radontilanne on esitetty taulukossa m ja niiden tarkemmat rajat liitteissä Radonennusteet ja ohjearvojen ylitysprosentit alueille on esitetty taulukossa Vm ja kuvassa 3. KYMEN LÄÄNI Huoneilman radonennusle Ralcennuspohja: moreeni 5 km Yli 2 Bq m3 H Ml 3% -\ M2 7 % m M3 8 % S! Yli 4 Bq/m3 H Ml 7»o n M2 3 % il M3 5 % Kuva 3. Rakennusmaan radonluokitus moreenille rakennettaville taloille Kymen läänissä Alueet Ml Alueet Ml koostuvat moreenialueista Kymen läänin itä- ja pohjoisosissa. Näillä alueilla on moreenille rakennettaessa odotettavissa, että noin 3 % uusista taloista ylitetään radonpitoisuus 2 Bq/m 3. Noin 7 % uusista taloista ylitetään 4 Bq/m 3 33
34 STUK-A136 ja noin 1 % tapauksista 8 Bq/m 3. Radonpitoisuuden ennuste alueelle on noin 13 Bq/m 3. Alue Ml on radontasoltaan samaa luokkaa kuin kallioalue Kl sekä savi- ja siltti alue SI. Nämä kattavat suurelta osin samat alueet. Jaala: kunnan pohjoisosa (Hartola, Huhdasjärvi, Ansalahti) kuuluu alueeseen Ml Valkeala: kunnan pohjoisosa (Hillosensalmi, Voikoski) ja aivan itäisin reuna (Rautjärvi, Korjankylä, Haukisaari) kuuluvat alueeseen Ml Luumäki: kunnan pohjoisosa (Kannuskoski, Inkilä, Jurvala) kuuluu alueeseen Ml Lappeenranta: koko kaupunki kuuluu alueeseen Ml Lemi: koko kunta kuuluu alueeseen Ml Savitaipale: koko kunta kuuluu alueeseen Ml Suomenniemi: koko kunta kuuluu alueeseen Ml Taipalsaari: koko kunta kuuluu alueeseen Ml Joutseno: koko kunta kuuluu alueeseen Ml Imatra: koko kaupunki kuuluu alueeseen Ml Ruokolahti: koko kunta kuuluu alueeseen Ml Raufljärvi: koko kunta kuuluu alueeseen Ml Parikkala: koko kunta kuuluu alueeseen Ml Saari: koko kunta kuuluu alueeseen Ml Uukuniemi: koko kunta kuuluu alueeseen Ml Alueet M2 Alueet M2 koostuvat moreenialueista Kymen läänin itä- ja pohjoisosissa. Näillä alueilla on moreenille rakennettaessa odotettavissa, että noin 7 % uusista taloista ylitetään radonpitoisuus 2 Bq/m 3. Noin 3 % uusista taloista ylitetään 4 34
35 Bq/m 3 ja noin 8 % tapauksista 8 Bq/m 3. Radonpitoisuuden ennuste alueelle on noin 28 Bq/m 3. Alue M2 on radontasoltaan lähes samaa luokkaa kuin kallioalue K2 ja nämä kattavat lähes samat alueet. Pyhtää: suurin osa kunnasta lukuunottamatta länsiosaa kuuluu alueeseen M2 Kotka: suurin osa kaupungista paitsi Karhula ja Otsola kuuluu alueeseen M2 Anjalankoski: lähes koko kaupunki paitsi Kaipiainen pohjoisosassa kuuluu alueeseen M2 Kouvola: koko kaupunki kuuluu alueeseen M2 Kuusankoski: koko kaupunki kuuluu alueeseen M2 Iitti: koko kunta kuuluu alueeseen M2 Jaala: kunnan eteläpuolisko (kirkonkylä, Kimola, Siikava, Uimila, Siikaniemi) kuuluu alueeseen M2 Valkeala: kunnan länsiosa (kirkonkylä, Utti, Selänpää ja Vuohijärvi) kuuluu alueeseen M2 Luumäki: kunnan eteläosa (Taavetti ja kirkonkylä) kuuluu alueeseen M2 Vehkalahti: koko kunta kuuluu alueeseen M2 Hamina: koko kaupunki kuuluu alueeseen M2 Miehikkälä: koko kunta kuuluu alueeseen M2 Virolahti: koko kunta kuuluu alueeseen M2 Ylämaa: koko kunta kuuluu alueeseen M , Alueet M3 Alueet M3 koostuvat moreenialueista Kymen läänin länsiosissa, vyöhykkeessä, joka ulottuu Pyhtäältä Elimäen kautta Valkealaan. Lisäksi Karhula ja Otsola Kotkassa kuuluvat alueeseen M3. Näillä alueilla on moreenille rakennettaessa odotettavissa, että noin 8 % uusista taloista ylitetään radonpitoisuus 2 Bq/m 3. 35
Tilannekatsaus ja radonennuste
STUK-A119 HELMIKUU 1995 Huoneilman radonmittaukset Itä-Uudenmaan alueella: Tilannekatsaus ja radonennuste Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon
LisätiedotRadonin vaikutus asumiseen
Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotRadon sisäilmassa Tuomas Valmari
Radon sisäilmassa Tuomas Valmari 1 Radonia esiintyy koko maassa...... mutta eniten Hämeessä ja Kaakkois- Suomessa (Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Karjala, Kanta-Häme) Läpäisevät
LisätiedotPientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi
Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi (Valmiin työn esittely) 11.4.2011 Ohjaaja: DI Jirka Poropudas Valvoja: Prof. Raimo Hämäläinen Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Menetelmät 4. Tulokset
LisätiedotUusien talojen radontutkimus 2016
Uusien talojen radontutkimus 2016 Olli Holmgren, Katja Kojo ja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus Sisäilmastoseminaari Helsinki Sisältö Johdantoa Radonlähteet ja enimmäisarvot Radontorjuntamenetelmät: radonputkisto
LisätiedotRadon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet
Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Hämeenlinna 15.2.2017 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä
Lisätiedot5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET
34 5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Asuintalojen, mitattujen asuntojen ja radonin ennaltaehkäisytoimien luku- määrä sekä arvio maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä Arviointitapa
LisätiedotRadonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?
Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki
LisätiedotAsu ntojen radonpitoisuus Suomessa
FI989 STUK A 146 Lokakuu 1997 Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa A. Voutilainen, i. Mäkeläinen, H. Reisbacka ja O. Castron 29" STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY
LisätiedotPIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005
1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen
LisätiedotRadon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotYMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio
YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759
LisätiedotRadon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet
Radon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet Radonkorjauskoulutus Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskus Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä uraania (~1,4
LisätiedotRadonkorjauksen suunnittelu
Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit
LisätiedotRadon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet
Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä
LisätiedotRADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA
RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela Säteilyturvakeskus 1 Radon Suomessa Keskiarvot: Pientalot 121 Bq m -3 Kerrostalot 49 Bq m -3 Kaikki 96 Bq m
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA
Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla
LisätiedotRadonkorjauksen suunnittelu
Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio,
LisätiedotRadon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus
Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten
LisätiedotTIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA
Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu / js TIEDOTE 11.1.2011 TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Radonista ja radontilanteesta Radon
LisätiedotRadonkorjauksen suunnittelu
Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus, Kouvola 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi - Painettu versio STUKista - molemmat ilmaisia 2 Vuotoreitit
LisätiedotRadon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet
Radon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet Radonkorjauskoulutus, Kouvola 1 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä uraania (~1,4 mg/kg) Kun uraani hajoaa radioaktiivisesti,
LisätiedotVapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen
Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista
Lisätiedot10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO
Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson
LisätiedotSisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa,
LisätiedotPäiväkotien radonkartoitus
/ HUHTIKUU 2007 A Päiväkotien radonkartoitus T. Valmari, H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HUHTIKUU 2007 PÄIVÄKOTIEN RADONKARTOITUS
LisätiedotTAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2012 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2
TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2012 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Yhteensä 2011 2010 liikenne kulj. kulj. 2012 Etelä-Karjala
LisätiedotELY-keskuksen palvelut
ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotSäteilylain uudistus ja radonvalvonta
Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Päivi Kurttio 20.9.2017 1 Esityksen sisältö Rajaus: SISÄILMAn radon Terveydensuojelun rooli ja vastuut radonvalvonnassa Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman
LisätiedotRakenna radonturvallisesti
Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin
LisätiedotTerveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma
Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3
LisätiedotMiten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?
Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen
LisätiedotTAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2010 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2
TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2010 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Terv.huollon Yhteensä 2009 2008 liikenne kulj. kulj. kulj.
LisätiedotTAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2013 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2
TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2013 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Yhteensä 2012 2011 liikenne kulj. kulj. 2013 Etelä-Karjala
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotRadonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus
Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,
LisätiedotR a d o n t u r v a 11 i n e n
STUK-A 6 FI993 Joulukuu 998 R a d o n t u r v a i n e n rakentaminen - kysely kuntien viranomaisille A. Voutilainen, K. Vesterbacka ja H. Arvela 3-2 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotTammikuun työllisyyskatsaus 1/2015
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa
LisätiedotRadon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta
11.2.2011 Sivu 1 (8) Radon Pirkanmaalla, ASTA Rakentaja 2011 messut Lehdistötilaisuus, Tampere, 11.2.2011 Hannu Arvela Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta Pirkanmaalla
LisätiedotRadon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia
Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotKAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla
KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue
LisätiedotPäivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ
LisätiedotLappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotOmasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla
RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotAktiivinen asunnonostaja kysyy radonista
Harriet Öster Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Sisäilman radonpitoisuuden selvittäminen asunto- tai talokaupan yhteydessä on käytännössä ostajan aktiivisuuden varassa, kuten on myös mahdollisten
LisätiedotTURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET sosiaalitoimi 2010
TURVALLISUUSJOHTAMISEN KOHDEYRITYKSET sosiaalitoimi 2010 VALVONTAKOHDELUETTELO Sivu 1/9 ANJALANKOSKEN KAUPUNKI / KASVATUS- JA SOSIAALITYÖ TK: K00238311000 PÄÄTIE 16 46900 ANJALANKOSKI TOL: 85321 puh: 05-2841530
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotTyöpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset. Olli Holmgren Radonkorjauskoulutus , Kouvola
Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus, Kouvola Työpaikat ja suuret rakennukset Samat radonkorjausmenetelmät kuin asunnoille: radonimuri ja radonkaivo (sora-alueet) Imureiden
LisätiedotLuontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 51 PAKKALA TONTIT K 51226/2-7.
Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka TONTIT K 6/-7..7 Maaperä Korttelialueella on tehty yleispiirteinen pohjatutkimus. Ympäröivillä katualueilla sijaitsee
LisätiedotKerrostalojen radonkorjaukset
Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Kerrostalojen radonkorjaukset Ongelma-asunnot lähes yksinomaan alimman kerroksen asuntoja, joissa lattialaatta on suorassa
LisätiedotRadon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia
Tampere 11.2.2016 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää
LisätiedotSisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta
Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta Tuukka Turtiainen, Olli Holmgren, Katja Kojo, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 29.1.2019 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa
Lisätiedot3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta
LisätiedotOMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K74026 T1 21.8.2017 ALUSTAVA NUPURI NUPURINKARTANONTIE KORTTELI 74026 T1 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on
LisätiedotMarraskuun työllisyyskatsaus 11/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotNäsilinnankatu 40. Pohjatutkimusraportti. Uudisrakennus Työnro
Työnro 160091 Näsilinnankatu 40 Uudisrakennus Pohjatutkimusraportti 23.8.2016 A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Näsilinnankatu
LisätiedotRadontalkoiden asukasilta 27.8.2014
Helsingin radontalkoot Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 1 Radonpitoisuus on mitattu yli 100 000 suomalaisessa pientaloasunnossa 2 Radontalkoot Talkoissa 2003-2014 mitattu 39 000 asuntoa, näistä 6800
LisätiedotSisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily
Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON
LisätiedotJoulukuun työllisyyskatsaus 12/2013
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 Joulukuun työllikatsaus 12/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömien työnhakijoiden määrä on Kaakkois-Suomessa lisääntynyt
LisätiedotPARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS
7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta
LisätiedotLinnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10
VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
LisätiedotRauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotRadonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus. Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen
Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen Mikä mittausmenetelmä valitaan? Valintaan vaikuttaa 1. mitä laitteita on saatavilla 2. mitä tietoa halutaan mittauksella saada 3.
LisätiedotPirkkahalli, pysäköintialue
Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotJoulukuun työllisyyskatsaus 12/2014
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys
LisätiedotTammikuun työllisyyskatsaus 1/2013
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotTyöpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset
Hämeenlinna 15.2.2017 Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Suuret rakennukset Radonkorjaukset radonimuri ja radonkaivo (sora-alueet) tiivistämistöitä: laatan reuna-alueet,
LisätiedotHelmikuun työllisyyskatsaus 2/2013
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa
LisätiedotRadonturvallinen rakentaminen Suomessa
TOUKOKUU 1997 Radonturvallinen rakentaminen Suomessa T. Ravea, H. Arvela SATEILYTURVAKE~~JS PL 14 00881 Helsinki Puh. (09) 759 881 ISB 951-712-167-9 ISS 0781-1705 Oy Edita Ab Helsinki 1997 Myynti: Säteilyturvakeskus
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotToukokuun työllisyyskatsaus 5/2013
NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2013 Toukokuun työllikatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Talven ja kevään aiempien kuukausien mukainen työttömyyden kasvuvauhti
Lisätiedot1 Rakennettavuusselvitys
1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset
LisätiedotRadonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotPoitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry PULP suojelun edistämiseksi
Sivu 1/10 Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry METSO suojelu- Juha Juuti keskustelu Etelä- Käpypolku 4 as.4 Karjalan metsien 54120 PULP suojelun edistämiseksi Puh. 0500221213 Email: juha.juuti@ruokolahtelainen.net
LisätiedotKansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi
Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotKAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla
KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue
Lisätiedot