Radonkorjausmenetelmät 2012

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Radonkorjausmenetelmät 2012"

Transkriptio

1 MARIA LAIHO Radonkorjausmenetelmät 2012 Lähitarkastelussa radonimurit pientaloissa OPINNÄYTETYÖT, RAKENNUSTERVEYS 2013

2 HELSINGIN YLIOPISTO Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Radonkorjausmenetelmät Lähitarkastelussa radonimurit pientaloissa Maria Laiho Lopputyö

3 Maria Laiho HELSINGIN YLIOPISTO Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Avainsanat: radon, radonimuri, radonkorjaus, sisäilma Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää kuinka tarkentunut radonkorjausohjeistus ja vuosikymmenen aikana tapahtuneet muutokset rakennustekniikassa ja -tavoissa ovat vaikuttaneet korjauksissa saavutettaviin sisäilman radonpitoisuuksien alenemiin. Tutkimuksessa painotetaan radonimurikorjauksia, joka on tällä hetkellä vallitseva korjausmenetelmä. Tarkoitus on myös katsoa eri radonkorjausmenetelmien radonalenemia ja kustannuksia. Sisäilan radonpitoisuudet ennen korjausta ovat pienentyneet koko 2000-luvun. Syinä pidetään mm. radontorjunnan onnistumista, ryömintätilaisen perustamistavan ja koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon yleistyminen. On myös huomioitava, että ylipäätänsä rakennustekniikassa alapohjan tiiveyteen kiinnitetään enemmän huomiota energia-, radon- ja mikrobivuotojen estämiseksi. Kysely toteutettiin syksyllä 2012 ja vastausprosentti oli 29 (N=543). Vastauksia kerättiin sekä Webropol-nettikyselyn kautta että tavallisena postikyselynä. Lomakkeet tallennettiin Accesstietokantaohjelmaan, ja lopulliset analyysit tehtiin STATA -tilasto-ohjelmalla. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoilla ja luokkien välisiä eroja katsottiin khiin neliötestin avulla. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin prosenttikeskiarvoa, mediaania, sekä 25- ja 75 persentiilejä ennen ja jälkeen korjauksen. Suurimmat radonpitoisuuden alenemat saatiin radonimureille (70 %). Muita menetelmiä yhdistelemällä saadaan hiukan alenemaa lisättyä. Uusien ja vanhempien talojen talotekniikka on erilaista. Nykytalojen radonmääriä alentaa uudenaikainen talotekniikka mm. koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, bitumikermit ja ryömintätilat sekä avoimet radonputket lattialaatan alla. Toisaalta radonvuotoja edistää esimerkiksi rinnetalojen yleistyminen ja niiden seinissä käytettävä harkkorakenne. Uusimmissa taloissa käytetään yleisesti kevytsoraharkkoja. Radonimureiden asennukseen liittyvä merkittävä havainto oli, että melkein kolmannes vastaajista oli löytänyt radonimuriin kertyvää jäätä. Radonimurin toiminta saattaa heiketä jäätymisen takia, ja asunnon radonpitoisuudet nousta väliaikaisesti. Tämän takia poistoputken päähän on syytä kohdistaa erikoistoimenpiteitä jäätymisen estämiseksi. Tiivistäminen on maksanut keskimäärin 800 euroa ulkopuolisena työnä tehtynä. Omatekoinen tiivistäminen tarkoittanee lähinnä halvempaa läpivientien tiivistämistä. Perusteellinen tiivistäminen voikin maksaa enemmän, jos lähdetään purkamaan rakenteita. Ilmanvaihtotekniset korjaukset voivat taas maksaa ulkopuolisena työnä teetettynä keskimäärin 5800 euroa ja omatoimisesti 1600 euroa. Edullisin radonimureista on rakennusvaiheessa laitetun putkiston aktivoiminen, joka tarkoittaa huippuimurin kytkemistä ja joskus vesikaton läpivientiä. Omatekoiset kustannukset voivat nousta 300 euroon ja ulkopuolisena työnä euroa.

4 Maria Laiho University of Helsinki Palmenia Centre for Continuing Education Keywords: radon, renovation, sub-slab depressurization, indoor air Summary The purpose of this study was to investigate if more precise radon instructions and improvements in the building technology during the last ten years have had an effect on radon levels indoors. During this time there have been several improvements in the instructions and in the education of radon renovations. In this study particular attention is paid in sub-slab depressurization, which is the dominate renovation method at the moment. The costs of the different renovation methods will also be analyzed. The level of radon indoors has diminished during the 2000 s. This development has been explained by better information on radon prevention and new construction technologies as the improvements in the technology of radon renovation. More attention has also been put in the building of the foundations of the houses. Attention must also be paid to the sealing of the base floor in the first place to prevent the energy, radon and microbe leaks. The questionnaire study was made fall 2012 and the answer per cent was 29 (N=543). Access database management system was used by saving the questionnaires and the final analyses were made with a statistical software package STATA. The material was analysed by using crosstabs, chi2-test and also per cent average, median, 25 and 75 percentiles before and after renovation. The largest decrease in the radon level could be found in the sub-slab depressurization (70 %). When combining other methods more decreases in radon levels could also be found. The technologies in house building have changed during the years which to some part explain the differences in these results compared to earlier results. According to the study almost one third of the respondents had found ice in the sub-slab depressurization. This is an important finding as the effect of the sub-slab depressurization may go down when it is freezing which in turn causes higher radon levels indoors. Special attention should therefore be put to the discharge pipe in order to prevent it from freezing. The sealing has cost 800 euros on an average done as external work. The ventilation technical corrections can again cost as work that self has been done, 5800 euros on an average and as external work 1600 euros. Sub-slab depressurization renovation can be at cheapest if it is worked that self has been done and costs can rise to 300 euros and euros as external work.

5 Sisällysluettelo 1. Johdanto Radon ja radonkorjausmenetelmät Radon Radon pientaloissa Radonkorjausmenetelmät Eri radonkorjausmenetelmät ja niiden valintaan vaikuttavia tekijöitä Radonimuri korjausmenetelmänä Aineisto, menetelmät ja tietojen analysointi Tulokset Radonkorjausmenetelmät ja niiden kustannuksista Radonalenemat eri radonkorjausmenetelmissä Radonimurit Pohdinta ja päätelmät Lähdeluettelo

6 Symbolit, lyhenteet, merkit Persentiili Persentiili eli sadannes- tai prosenttipiste kuuluu ns. fraktiileihin eli jakauman osuuspisteisiin. Se ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää tapauksista 1 % (1. persentiili), 2 % (2. persentiili), 15 % (15. persentiili) jne. (Tilastokeskus ) RT-kortisto Suomalaisen Rakennustieto Oy:n julkaisema kortistomuotoinen tietokokoelma, joka sisältää tietoa ja ohjeita mm. rakenteista, tilasunnittelusta, rakennusalan sopimuksista ja tehtävänjaosta. Myös rakennusalan säädökset ja vertaileva tieto erilaisista rakennusalan tuotteista julkaistaan kortistossa. (Rakennustieto Oy ) STUK Säteilyturvakeskus

7 1. Johdanto Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, kuinka tarkentunut radonkorjausohjeistus ja vuosikymmenen aikana tapahtuneet muutokset rakennustekniikassa ja tavoissa, ovat vaikuttaneet korjauksissa saavutettaviin sisäilman radonpitoisuuksien alenemiin. Radonkorjausmenetelmissä on tapahtunut aina 80-luvulta alkaen voimakasta kehitystä. Radonkorjausneuvonta, koulutus ja oppaat ovat parantuneet nopeassa tahdissa viime vuosikymmeninä. Tutkimuksessa painotetaan radonimurikorjauksia, joka on tällä hetkellä vallitseva korjausmenetelmä. Tarkoitus on myös katsoa eri radonkorjausmenetelmien radonalenemia ja kustannuksia. Taustamateriaali koostuu tässä työssä pääasiassa seuraavista lähteistä: Asuntojen radonkorjaaminen (Arvela ym. 2012), RT-kortti Radonin torjunta (2012 RT ) ja Pien- ja rivitalojen radontekninen korjaus: Imupistemenetelmä (Ympäristöministeriö 1996). Radonin torjuntatyö aloitettiin 1980-luvulla. Lääkintöhallitus velvoitti 1986 kuntien terveydensuojeluviranomaisia yhteistyössä säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kartoittamaan kuntien radontilannetta sekä toimimaan haittojen vähentämiseksi. (Valmari ym s. 14) Kaikkiin Suomen kuntiin tehtiin radonmittaussuunnitelma. Yhteistyössä kuntien kanssa tehtiinkin kymmenen vuoden aikana mittausta. Mittaukset hiipuivat kuntien osalta 90-luvulla, mutta yksityisten kotitalouksien rooli on puolestaan kasvanut. Vuoteen 2007 mennessä on mitattu asuntoa. (Arvela ym s. 12) Säteilyturvakeskus on järjestänyt kuntien viranomaisten kanssa alueellisia radontalkoita vuodesta 2003 lähtien. Vuoteen 2008 mennessä talkoissa on mitattu noin asuntoa. (Valmari ja Arvela ym s. 78) Vuoteen 2012 mennessä oli mitattu kaikkiaan asuntoa (STUK ) Lisäksi eri paikkakunnilla on järjestetty yrityksille suunnattuja koulutustilaisuuksia korjausmene-

8 2 telmistä. Talkoita järjestetään alueilla, joissa on suurimmat radonpitoisuudet. Radontalkoissa enimmäisarvon 400 Bq/m 3 ylityksiä on mitattu enimmillään 39 % asunnoista. (Valmari ja Arvela ym s. 78) Tämä tutkimus suoritettiin Säteilyturvakeskuksessa Terveysriskit ja radonturvallisuus (TRL) yksikössä. Tutkimuksen ohjaajina toimivat Säteilyturvakeskuksen tutkijat Olli Holmgren ja Tuomas Valmari. Lämpimät kiitokset heille ohjauksesta. 2. Radon ja radonkorjausmenetelmät 2.1 Radon Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jonka pitoisuus selviää vain mittaamalla. Sitä ( 222 Rn) syntyy uraanin ( 238 U) hajoamisen välituotteena maakuoressa ja kaikessa kiviaineksessa. Se hajoaa poloniumiksi ( 218 Po) ja muutaman välivaiheen jälkeen vakaaksi lyijyksi ( 206 Pb). Kaasumaisena aineena radon pääsee helposti liikkumaan maaperässä ja sieltä edelleen ilmakehään, veteen tai rakennuksiin (kuva 1). Ilman radonpitoisuus mitataan sen lähettämän säteilyn avulla. Pitoisuus ilmaistaan aktiivisuuspitoisuutena eli becquereleinä kuutiossa (Bq/m 3 ). (Arvela ym s. 13). Maaperän huokosilmassa radonpitoisuus on noin Bq/m 3. Huoneilmaan tulee radonia myös rakennusmateriaaleista, rakennuksen alapuolisista täyttökerroksista ja talousvedestä. (Arvela ym s ). Suomessa on noin pientaloa, joissa sisäilman radonpitoisuuden enimmäisarvo 400 Bq/m 3 ylittyy. Yli 200 Bq/m 3 :iä ylittyy puolestaan noin pientalossa. (Mäkeläinen ym s.38) Korkeimmat radonpitoisuuden maakunnat Suomessa ovat Uudenmaan itäinen osa (ent. Itä-Uusimaa), Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä- Karjala. Näillä alueilla 30 % pientaloista ylittää 200 Bq/m 3 (Valmari ym s.20)

9 3 Kuva 1. Radonpitoisuuden kasvu sisäilmassa ja maaperän huokosilman virtaus sisätiloihin (Arvela ym s.15) Radonin yhteys keuhkosyöpään on todistettu mm. laajalla eurooppalaiselle aineistolla (Darby ym. 2004) jossa todettiin, että radon on yhteydessä keuhkosyöpäkuolemiin. Suomessa radon aiheuttaa noin 300 keuhkosyövän kuolintapausta vuodessa. Tupakoitsijan riski saada keuhkosyöpä on huomattavasti suurempi kuin tupakoimattoman. (STUK ) Sosiaali- ja terveysministeriö (994/1992) on antanut vuonna 1992 päätöksen, jossa asunnon vuosikeskiarvo ei saisi ylittää 400 becquerelia kuutiometrissä (Bq/m 3 ) ja uusien asuntojen kohdalla ( rakennusluvan saaneet) asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3. Myös Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 (rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Ympäristöministeriö 2012) todetaan samansisältöisesti, että asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3. Osassa B3 (pohjarakenteet) on vaadittu vuodesta 2004 alkaen, että kaikessa uudisrakentamisessa on huomioitava radon (Ympäristöministeriö 2004). Vasta B3:n uusien määräysten jälkeen otettiin sisäilman radon paremmin huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa.

10 4 2.2 Radon pientaloissa Radontalkoiden mittausten yhteydessä kysytään tiedot rakennuksesta. Tiivistäminen oli toteutettu perusrakenteissa 28 %:ssa maanvaraiselle laatalle 2000-luvulla rakennetuissa taloissa. Kohteissa oli 69 %:ssa oli lattialaatan alle asennettu imuputkisto, joka voidaan ottaa käyttöön asentamalla siihen poistopuhallin. (Arvela ym s. 21) Pientalojen radonpitoisuudet olivat matalalla ennen 60-lukua valmistuneissa taloissa (Kuva 2). Nousuun pitoisuudet lähtivät 60- ja 70-luvuilla erityisesti johtuen maanvaraiselle laatalle perustettujen talojen yleistymisestä. Pitoisuudet olivat 80-luvulla kaksinkertaiset verrattuna 50-luvun jälkipuoliskoon. Laskusuunta saavutettiin 90-luvulla ja 2000 luvulla pientalojen radonpitoisuudet olivat jo lukujen tasoilla. Vuosikymmenien aikana tapahtuvat muutokset johtuvat rakentamistavan muutoksista. (Mäkeläinen ym s.21) Radonpitoisuuksien alentumiseen on 2000-luvulla valmistuneissa taloissa vaikuttanut sekä radontorjunta että ryömintätilaisen perustamistavan aiempaa suurempi osuus. (Arvela ym s.21) Lisäksi uusissa taloissa koneellinen tulo-poistoilmanvaihdon yleistyminen alentaa myös radonarvoja. (Valmari, Mäkeläinen ym s. 105) Bq m STUKin radonmittaustietokantaan perustuva arvio (Valmari ym. 2011) Otantatutkimus 2006 (Mäkeläinen ym. 2009) Rakennusvuosi Kuva 2. Sisäilman radonpitoisuuden muutokset pientaloissa (Valmari, Mäkeläinen ym s.102, Mäkeläinen ym s.21)

11 5 2.3 Radonkorjausmenetelmät Eri radonkorjausmenetelmät ja niiden valintaan vaikuttavia tekijöitä Radonkorjausmenetelmät jaetaan kahdeksaan osaan: 1. radonimuri, 2. rakenteiden tiivistäminen, 3. radonkaivo, 4.ilmanvaihdon parantaminen asuintiloissa, 5. kellarin ja 6. ryömintätilan tuuletuksen tehostaminen, 7. porakaivoveden suodattaminen tai käytöstä luopuminen sekä 8. muut yksittäiset menetelmät. Edellä mainittujen menetelmien yhdistelmät ovat myös hyvin suosittuja. Eniten käytössä on radonimuri, joka voidaan jakaa seuraaviin luokkiin: 1. radonputkistoon kytketty imuri, 2. poistokanava, joka on asennettu laatan tai 3. sokkelin läpi sekä 4. salaojaan kytketty imuri. (Arvela ym s.22-27) Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat keskeisesti talotyyppi, talon alapohjan rakenne sekä ilmanvaihto. Radonimuri tai -kaivo valitaan matalaperustaiseen taloon, missä on maanvarainen laatta (kuva 3). Tarvittaessa tehdään tehostamistoimia esimerkiksi ilmanvaihdon ja tiivistämisen osalta. Ilmanvaihtoteknisillä korjauksilla vähennetään radonpitoisuutta joko ilmanvaihtuvuutta lisäämällä tai asunnon alipaineisuutta vähentämällä tai käyttäen hyväksi molempia. Tiivistäminen ei onnistu, jos vuotoreittejä ei ole kunnolla tiivistetty. Kevytsoraharkoista tehdyn sokkelin kautta voi radonpitoinen ilma päästä myös seinärakenteisiin. Yksittäisinä radonkorjaustoimenpiteinä viimeksi mainitut harvoin onnistuvat niin, että alenemat olisivat yli 50 %. (Arvela ym s.27) Kuva 3. Maanvarainen laatta ja radonin vuotoreitit (Arvela ym s.16)

12 6 Radonimuri tai -kaivo on syytä myös valita kellarilliseen taloon ja rinnetaloihin (kuva 4). Tarvittaessa käytetään tehostamistoimina ilmanvaihtoa tai vuotoreittien tiivistämistä. Ilmanvaihdollisesti erilliseen kellariin voidaan tehdä ilmanvaihtoon perustuva korjaus. On myös huomioitava maanvastaisten seinien tiivistämistarve ja harkkoseinät. Myös kellariin rajoittuvat varastotilat voivat olla merkittäviä vuotoreittejä. (Arvela ym s.27) Kuva 4. Radonin vuotoreittejä kellarillisessa rakennuksessa tai rinnetalon alimmassa kerroksessa (Arvela ym s.42) Yksittäinen reunavahvistettu laatan osalta tarkistetaan läpiviennit. Merkittäviä vuotoreittejä ovat myös lattialaatan halkeamat. Tuulettuvan alapohjan osalta varmistetaan ja parannetaan tuulettuvan tilan ilmanvaihtoa. Lisäksi on tarkistettava alapohjan tiiviys, läpiviennit ja alipainesuhteet. (Arvela ym s.27) Radonimuri korjausmenetelmänä Radonimuri soveltuu korjausmenetelmäksi, jos lattialaatan alla on hyvin ilmaa läpäiseviä maa- tai kallioaineksia: hiekkaa, soraa tai mursketta. Tiiviille rakennuspohjalle kuten moreeni ja savimailla radonimurin käyttö onnistuu kun käytetään hyväksi läpäisevää salaojasorakerrosta. Rakennusmaan ollessa läpäisevää soraa, radonkaivo on vaihtoehtoinen korjausmenetelmä. (Arvela ym s.27)

13 7 Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että radonimuri on tuloksiltaan parhaita korjausmenetelmiä. Arvela ym. (2012 s.24-25) toteaa, että radonpitoisuus on tavallisesti pienentynyt % alkuperäisestä arvosta. Yli 80 %:ssa korjauksissa on alitettu 400 Bq/m 3. Enimmäisarvon alittuminen vaikeutuu kun radonimuria käytetään keskimäärin hyvin korkean radonpitoisuuden asunnoissa. Sokkelin läpi asennetulla imurilla on saavutettu keskimäärin parempia tuloksia kuin lattian läpi asennetuilla imureilla, mutta tuloksiin on vaikuttanut sen käyttäminen rivitaloasunnoissa, joissa lattialaatta on alaltaan pienehkö. Vuonna 2009 tehdyn uudisrakentamisen otantatutkimuksen mukaan (Arvela ym s.59) rakennusvaiheen toimenpiteet, bitumikermin asennus ja vapaasti tuulettuva radonputkisto alensivat radonpitoisuutta keskimäärin 55 %. Pelkkä vapaasti tuulettuva radonputkiston keskimääräinen alenema oli 40 %. Lisäksi huomattiin, että maanvastaisten seinien ja läpivientien tiivistäminen oli usein puutteellista. Radonimurilla (rakennuspohjan tuuletus tai imupistemenetelmä) saadaan aikaan alipaine lattialaatan alle (kuva 5) (Arvela ym s.29,ympäristöministeriö 1996). Imuri myös tuulettaa maaperää, jolloin huokosilman radonpitoisuus pienenee. Alipaine vähentää ilman virtausta maaperästä asuntoon pysäyttäen parhaimmillaan ilmavirtauksen kokonaan. Imupistemenetelmässä puhallin aiheuttaa alipaineen, joka imee ilmaa lattialaatan alta yhdestä tai useammasta pisteestä eli imukuopasta. Imukuoppa voi olla matalatyyppinen tai syvemmälle sijoitettu. Imukuoppa pienentää virtaushäviöitä ja edesauttaa virtauksen leviämistä mahdollisimman laajalle alueelle. Vuotoilmavirtauksen radonpitoisuus alenee ja maaperään tulee radonvapaata ulkoilmaa, jolloin myös maaperän huokosilman radonpitoisuus laskee. Vaikutukset radonpitoisuuksissa näkyvät nopeasti. (Arvela ym s.29-31, Ympäristöministeriö 1996 s )

14 8 Kuva 5. Radonimurin rakenne ja toiminta (Arvela ym s. 16) Arvela ym. (2012 s.50) toteaa, että radonimuri estää kokonaan tai vähentää maaperän huokosilman virtausta sisätiloihin. Tämän vuoksi se vähentää samalla tavalla myös mahdollisten muiden maaperän ilmassa olevien haitallisten aineiden kuten mikrobikasvuston aineenvaihduntatuotteiden tai kemiallisten saasteiden kulkeutumista sisäilmaan. Radonimuri vähentää maaperästä sisätiloihin tulevia tunkkaisia hajuja. Vastaavia järjestelmiä on asennettu asuntoihin ja suurempiin rakennuksiin myös hajuntorjunnan takia. Rakennuspaikalle tuodut täyttömaat, laatan alla välittömästi oleva maa-aines sekä alkuperäinen rakennusmaa vaikuttavat sekä radonimurin toimintaan että asunnon radonpitoisuuteen. Hyvään lopputulokseen vaikuttaa: laatan pieni pinta-ala, yhtenäinen suorakulmion muotoinen laatta sekä läpäisevä täyttömaa laatan alla, mikä edistää painekentän leviämistä. (Arvela ym s.51) Imurin toimintaa vaikeuttaa laatan monilohkoisuus, imupisteiden liian pieni lukumäärä, imupisteen huono sijoitus laatan reuna-alueelle tai lähelle seinärakennetta (esim. tiivistämätön harkkoseinä), jolloin ilmaa virtaa huomattavasti seinän tai saumojen kautta ja alipaine laatan alla huononee, koneellisen ilmanvaihdon aiheuttama suuri alipaine, tiivis täytemaa, jolloin painekenttä ei leviä koko

15 9 laatan alueelle, liian ilmaa läpäisevä alapohjarakenne; tällöin laatan alle ei synny alipainetta. Rinneja kellaritaloissa imurin kokonaistehokkuus alenee, koska virtauskentän vaikutus maanvastaisten seinien kautta tapahtuviin vuotoihin on puutteellinen. Radonimurin toimintaa voi haitata myös lattialaatan alla oleva erittäin läpäisevä täyteaines kuten karkea sepeli sekä jos sepeliä on perusmuurien alla ja ulkopuolella, tällöin radonimuri ei pysty kehittämään alipainetta laatan alle kohtuullisilla ilmavirroilla. (Arvela ym s.51) Radonimurin haittavaikutuksia voi olla melu-, kosteus-, kylmä-, jäätymis- tai routimishaitat. Radonimurin puhaltimen sijoituksessa tulee noudattaa samanlaisia periaatteita kuin asuntoilmanvaihdon poistopuhaltimen asennuksessa äänihaittojen osalta. On huomioitava myös etäisyys tuloilman ottopisteestä ja tuuletusikkunoista, ettei radonilma pääse kiertämään takaisin sisätiloihin. Sokkelin läpi tehtävän imurin toteutuksessa (kuva 6) on mahdollista sijoittaa puhallin maanpinnan alle huoltokaivoon ja viedä poistopiste maan sisällä esim. vajan seinustalle ja siitä räystään yläpuolelle. Ulkoilmaan rajoittuvat ja lähellä maanpintaa olevat putkiston osat on lämpöeristettävä jäätymisen estämiseksi. Laatan päällä oleva koolattu puulattiassa on riski silloin kun radonimurin toiminta aiheuttaa kostean sisäilman kulkeutumisen sisätiloista laatan alle. Kosteusriski voi aiheutua kun kylmät puiset lattiarakenteet ja ilma kohtaavat. Imurin aiheuttamat virtausreitit voivat aiheuttaa kosteuden tiivistymistä ulkoilmaan rajoittuvien rakenteiden läheisyydessä. (Arvela ym s.36-37, 44, 46, 49-50, Ympäristöministeriö 1996 s ) Kuva 6. Radonimurin toteutus sokkelin läpi (Arvela ym s.48)

16 10 Imurin vaikutus voi rajoittua vain tiettyyn osaan perustuksesta, mikäli rakennuksessa on kantavia väliseiniä, jotka on rakennettu perusmuurin ja anturoiden varaan (kuva 7). Syvä imupiste voidaan toteuttaa, jos maaperä on kyllin läpäisevää anturatason alapuolella. Näin imupisteen vaikutus voi levitä koko rakennuksen alalle kantavista väliseinistä huolimatta. Jos väliseinien anturan ja tiiviin maan välillä on läpäisevämpää maata, voi imupisteen aiheuttama virtauskenttä levitä myös seinän toiselle puolelle. Jos väliseinien perustus on ylempänä kuin tiivis maa, voidaan hyödyntää syvää imupistettä laajemman vaikutusalueen saamiseksi. (Arvela ym s.39-41, Ympäristöministeriö 1996 s. 15) Kuva 7. Radonimuri monilohkoisella imupohjalla kellaritalossa. Syvällä imupisteellä vaikutus ulottuu koko alueelle, jos imupiste on anturoiden alapuolella ja maaperä on läpäisevää (Arvela ym s.36) Radonimurin suunnittelussa on huomioitava: rakennuspohjan maalajit, imupisteen sijainti tarpeeksi läpäisevässä maakerroksessa, kantavien väliseinien sijainti ja rakenne. Suunnittelua auttaa laatan yhtenäisyys ja suorakulmainen muoto. Maanvaraisen lattiarakenteen tyyppiin on kiinnitettävä huomiota mahdollisen kosteusriskin estämiseksi. Tarvittaessa voidaan tiivistämisellä tehostaa imurin toimintaa. Alapohjassa olevat läpiviennit on myös hyvä tiivistää. Erityisesti lähellä imupistettä olevat läpiviennit on tarkistettava tiivistämistoimenpiteiden varalta. Käytännön mahdollisuuksiin sijoit-

17 11 taa imupiste on myös huomioitava. Lisäksi on huomioitava poistokanavisto ja poistopuhaltimen asennusmahdollisuudet. (Arvela ym s.36-37, Ympäristöministeriö 1996 s ) Suunniteltaessa poistokanavistoa on huomioitava: imupisteiden sijainti, kanaviston läpivientimahdollisuudet, yläpohjassa ja vesikatolla puhaltimen sijoitusmahdollisuudet, asumisviihtyvyys, putkiston ulkonäkö sekä putkistokotelointien tai hormien käyttömahdollisuudet. (Arvela ym s.38, Ympäristöministeriö 1996 s ) Puhallin sijoitetaan aina asuintilojen ulkopuolelle, tällöin poistokanavan asuintilojen puoleinen osa on alipaineinen. Poistokanavan pää sijoitetaan kohtaan, jossa radonpitoinen ilma ei pääse takaisin huonetiloihin (kuva 8). Imuri ei saa aiheuttaa häiritsevää melua. (Arvela ym s.38-39, Ympäristöministeriö 1996 s ) Soveltuvin osin on syytä noudattaa sijoituksen osalta Rakentamismääräyskokoelman osan D2 määräyksiä (Ympäristöministeriö 2012). Kuva 8. Poistopuhaltimen sijoittaminen ja poistokanavan lämmöneristys (Arvela ym s.15)

18 Aineisto, menetelmät ja tietojen analysointi Vuonna tehtiin kysely asuntojen radonkorjauksista (Arvela ym s.12), jossa kysyttiin suoritettuihin korjauksiin, perusrakenteisiin ja ilmanvaihtoon liittyviä yksityiskohtia. Vastausten perusteella luokiteltiin radonkorjausmenetelmiä yli 400 talossa. Mukana tarkastelussa olivat radonimuri, radonkaivo, ilmanvaihtotekniset toimenpiteet, rakenteiden tiivistäminen ja muut menetelmät. Tämä syksyllä 2012 tehty kysely pohjautuu edellä mainittuun kyselyyn ja myös osaksi kaikkien radonmittausten yhteydessä tehtävään talokyselyyn. Kysely toteutettiin sekä Webropol-nettikyselynä että paperiversiona. Tarkoituksena on selvittää, kuinka tarkentunut radonkorjausohjeistus sekä vuosikymmenen aikana tapahtuneet muutokset rakennustekniikassa ja -tavoissa ovat vaikuttaneet korjausten radonlukemiin ja näiden alentumiseen. Tässä työssä syvennytään lähinnä eri radonimurityyppien vaikuttavuuteen. Tarkoitus on myös katsoa eri radonkorjausmenetelmien yleisyyttä ja hintavertailuja. Lomakkeet tallennettiin Access-tietokantaohjelmaan, ja lopulliset analyysit tehtiin STATA -tilastoohjelmalla. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoilla ja luokkien välisiä eroja katsottiin khiin neliötestin avulla. Lisäksi avuksi käytettiin prosenttikeskiarvoa, mediaania, Bq/m 3 -arvot ennen ja jälkeen korjauksen sekä 25- ja 75 persentiilejä. Kyselylomakkeen osiot: 1. Rakennuksen perustus ja sijaintitiedot 2. Asunnon ilmanvaihto ennen korjausta 3. Radonkorjauksen tekijä, kulut ja tietolähteet 4. Yhteenveto käytetyistä korjausmenetelmistä. 5. Radonimuri 6. Rakenteiden tiivistäminen 7. Radonkaivo 8. Ilmanvaihtotekniset korjaukset asuintiloissa 9. Kellarin ilmanvaihto 10. Ryömintätilan tuuletuksen tehostaminen 11. Porakaivovesi 12. Lisätiedot

19 13 Osoitetietolähteenä käytettiin STUK:in radonmittaustietokantaa, josta valittiin 2000-luvulla mitatut enimmäisarvon 400 Bq/m 3 ylittäneet asunnot, joka on mitattu uudestaan radonkorjauksen jälkeen. Näitä kohteita oli kaikkiaan 2743 kpl, joista lopulta valittiin edelleen samassa osoitteessa asuvia 1885 kpl:ta. Lomakkeet (1885) lähtivät ja takaisin palautettiin 29 % (543). Lomakkeen tiedot yhdistetään tietokannan radonmittauksiin, josta katsotaan radontasojen muutokset ennen ja jälkeen radonkorjauksen.

20 14 3. Tulokset 3.1 Radonkorjausmenetelmät ja niiden kustannuksista Radonimurit on selkeästi suosituin (32 %) radonkorjausmenetelmä tähän kysymykseen vastanneiden keskuudessa 32 % (N=510). Radonimureita yhdistettynä tiivistämiseen oli 8,2 % (N=42). Toiseksi suosituin yksittäinen korjausmenetelmä oli ilmanvaihdon parantaminen 11,7 % (N=60). Muiden menetelmien käyttö jäi enimmilläänkin alle 10 %:iin. Radonimuri (N=164) 32,1 IV:n parantaminen (N=60) 11,7 Rakenteiden tiivistäminen (N=27) 5,3 Radonkaivo (N=11) Muut menetelmät (N=9) Porakaivoved. radonpoistolait./ käytöstä luopuminen (N=4) Kellarin tuuletuksen tehostaminen (N=4) Ryömintätilan tuuletuksen tehostaminen (N=2) 2,1 1,8 0,8 0,8 0,4 Muut yhdistelmät (N=69) 13,5 Radonimuri ja tiivistäminen (N=42) Radonimuri ja IV:n parantaminen (N=37) Tiivistäminen ja IV:n parantaminen (N=35) Radonimuri, tiivistäminen ja IV:n parantaminen (N=35) Tiivistäminen, IV:n parantaminen ja kellaritilan tuuletuksen lisääminen (N=11) 8,2 7,24 7,1 6,85 2, Kuva 9. Käytetyt korjausmenetelmät ja niiden yhdistelmät Eri-ikäisten talojen radonkorjauksen onnistumista luvulla kuvataan kuvassa 10. Vanhemmista taloissa ei tehdä kuin aivan välttämättömiä radonkorjauksia lähinnä kun radonmittausarvot ovat hyvin korkeita. Uudemmissa taloissa taas tehdään korjaus herkemmin jo alhaisemmilla luvuilla. On kuitenkin muistettava, että uusissa taloissa (2000-luvulla) on useimmiten jo rakennusvaiheessa asennettu radonputkisto laatan alle, joka voi madaltaa radonarvoja yksistään jo 40 %, jos radonput-

21 15 kisto on jätetty auki tulppaamatta sitä kiinni. Radonputken asentaminen ja tiivistäminen yhdessä alentaa radonpitoisuuksia noin 55 %. On myös otettava huomioon, että rakennuksen sisäilmaan liittyvät menetelmät ovat kehittyneet nykytaloissa verrattuna aikaisemmin rakennettuihin taloihin. Lisäksi uudessa talossa ei ole ehtinyt tapahtua vanhenemiseen liittyvää rappeutumista esimerkiksi tiivistämistoimenpiteet ovat vielä uusia ja maanvarainen laatta ei ole ehtinyt vielä täysin kutistua <1970 (N=49) (N=55) (N=125) (N=82) (N=159) Ennen korjausta Bq/m3 ka Ennen korjausta mediaani Jälkeen korjauksen Bq/m3 ka Jälkeen korjauksen Bq/m3 mediaani KUVA luvulla korjattujen talojen radonpitoisuuden alenemat luokiteltuna talon valmistumisvuoden mukaan Radonkorjauksen kustannuksiin liittyviä asioita kysyttiin kolmella eri vaihtoehdolla: 1. työ on suoritettu kokonaan itse, 2. työ on suoritettu osaksi itse, 3. työ teetettiin yrityksellä. Korjauksen sai vielä itse täyttää avoimella vastauksella, joka jälkikäteen luokiteltiin korjausmenetelmien mukaisesti. Korjaustavan lisäksi kysyttiin vielä erikseen kokonaiskulut, tarvikkeiden hinta ja työpalkkiot. Korjausmenetelmien hintoja vertailtaessa on taulukkoon 1 kuvattu vastaajien ilmoittamat hinnat syksyllä Aiemmin ovat radonimurin kokonaiskustannukset arvioitu vuonna 2012 olleen euroa (Arvela ym s ). Taulukosta voidaan havaita, että radonimureista edullisin vaihtoehto on rakennusvaiheessa laitetun putkiston aktivoiminen, joka tarkoittaa huip-

22 16 puimurin kytkemistä ja joskus vesikaton läpivientiä. Tällöin kustannukset ovat ulkopuolisella teetetyssä työssä noin euroa, ja omatekoisena noin 300 euroa. Kalliimmaksi sen sijaan tulee rakenteiden läpi tehdyt imurit, jotka ulkopuolisena työnä saattavat keskimäärin maksaa euroa. Kuitenkin omatekoiset asennukset ovat vaihteluväliltään noin euroa. Radonimureiden hinta koostuu suunnittelu-, rakennus- ja sähkötyökustannuksista sekä laite- ja tarvikekuluista. Vuoden 2012 arviossa tiivistämiseen liittyvät tarvikekulut maksavat noin euroa. Taulukon 1 mukaan tiivistäminen on maksanut omin voimin tehtynä keskimäärin 100 euroa. Suurin osa vastaajista on valinnut itsetehtävän tiivistämisen. Ilmeisesti omatekoinen tiivistäminen on kuitenkin enemmän läpivientien tiivistämistä. Rakenteiden purkamisen tarve vaihtelee suuresti. Matalaperustaisissa taloissa voidaan tiivistää lattian ja sokkelin välinen rako, kun taas läpivientien tiivistäminen voi toteutua pienemmilläkin kuluilla. Maanvastaiset rakenteet voidaan myös tiivistää ohutrappauksella ja niihin liittyy myös purku- ja rakennustöitä. Ilmanvaihtoteknisissä korjauksissa on suuria hintaeroja. Uuden tulo- ja poistoilmanvaihdon asentaminen on kallista, kun taas muutamalla kympillä voi saada uuden ulkoilmaventtiilin, jonka asennus taas voi maksaa pari satasta. Poistoilmajärjestelmään kuuluu katolle asennettava huippuimuri, katteeseen sopiva läpivienti, säätimellä varustettu liesikupu, kanavisto ja venttiilit. Rakenteita voidaan joutua avaamaan ja koteloimaan. Työkulut voivat nousta tuhansiin euroihin. Uuteen tulo- ja poistoilmajärjestelmään kuuluu lämmöntalteenottava ilmanvaihtolaite, ulospuhallushajottaja katolle, kattoläpivienti, äänenvaimentimet, kanavisto ja venttiilit. Kokonaiskulut voivat nousta useisiin tuhansiin. Vuoden 2012 (Arvela ym s ) arviossa ilmanvaihtoon liittyvät kokonaiskulut nousivat kalleimmillaan euroon. Taulukosta 1 voi havaita, että ilmanvaihtotekniset korjaukset voivat maksaa keskimäärin 5800 euroa ulkopuolisella työnä tehtynä ja omatoimisesti tehtynä keskimäärin 1600 euroa vaikkakin yleisin vaihteluväli omatoimisessa rakentamisena on noin euroa.

23 17 Taulukko 1. Radonkorjausten tarvike- ja kokonaiskuluja N= vastaajien määrä, ka= keskiarvo, 25p=25 persentiili, 75p=75 persentiili Radonkorjauksen kustannuksiin liittyviä asioita kysyttiin kolmella eri muuttujalla: 1. työ on suoritettu kokonaan itse, 2. työ on suoritettu osaksi itse, 3. työ teetettiin yrityksellä. Korjauksen sai vielä itse täyttää avoimella vastauksella, joka jälkikäteen luokiteltiin korjausmenetelmien mukaisesti. Korjaustavan lisäksi kysyttiin vielä erikseen kokonaiskulut, tarvikkeiden hinta ja työpalkkiot Radonputkistoon on kytketty imuri N Mediaani ka 25p 75p Tarvikkeet euroa (osittain tai itse tehdyt korjaukset) Kokonaiskulut euroa, ulkopuolinen työ Tarvikekulut kokonaiskuluista euroa, ulkopuolinen työ Poistokanava asennettu laatan läpi Tarvikkeet euroa, (osittain tai itse tehdyt korjaukset) Kokonaiskulut euroa, ulkopuolinen työ Tarvikekulut kokonaiskuluista euroa, ulkopuolinen työ Poistokanava on asennettu sokkelin läpi Tarvikkeet euroa, (osittain tai itse tehdyt korjaukset) , Kokonaiskulut euroa, ulkopuolinen työ Tarvikekulut kokonaiskuluista euroa, ulkopuolinen työ Rakenteiden tiivistäminen Tarvikkeet euroa, (osittain tai itse tehdyt korjaukset) Kokonaiskulut euroa, ulkopuolinen työ Tarvikekulut kokonaiskuluista euroa, ulkopuolinen työ Ilmanvaihdon parantaminen asuintiloissa Tarvikkeet euroa, (osittain tai itse tehtynä korjaukset) Kokonaiskulut euroa, ulkopuolinen työ Tarvikekulut kokonaiskuluista euroa, ulkopuolinen työ

24 Radonalenemat eri radonkorjausmenetelmissä Verrattaessa radonalenemalukuja (taulukko 2) arvot ovat tämän tutkimuksen kohteissa (radonkorjaukset tehty ) radonimureiden kohdalla pienempiä kuin vuosina radonkorjauksia tehneiden alenemaluvut (Arvela ym s. 24). Toisaalta lähtötilanteet ovat olleet vaikeampia ja vanhoissa luvuissa on ilmeisesti osassa käytetty myös tiivistämistä, joka näkyy myös 25 persentiilissä. Uusissa luvuissa voidaan havaita, että 25 persentiilit suurenevat radonimurien kohdalla kun yhdistetään muita menetelmiä. Ennen korjausta mitatut radonpitoisuusluvut ovat alentuneet luvulla. Syinä tähän ovat mm. jo rakennusvaiheessa asennettu radonputkisto sekä bitumikermin lisääminen alapohjaan, jotka alentavat radonpitoisuuksia keskimäärin noin 55 %. Lisäksi koneellinen tulo-poistoilmanvaihto on niin yleistynyt että se on nykyisin lähes kaikissa uusissa pientaloissa (Valmari, Mäkeläinen 2011 s. 105). Myös ryömintätilan rakentaminen on yleistynyt. Kaikissa kohteissa, joissa on radonimuri päästään noin 70 % alenemiin. Radonimurien mittausarvoista nähdään, että käyttämällä radonimurin lisäksi muuta korjaustapaa saadaan Bq/m 3 :n lisäalenemat. Useimmilla radonimurikorjauksella, joissa on korjauksena mukana joko tiivistäminen tai ilmanvaihto päästään alle 200 Bq/m 3 alenema-arvoihin. Lisäksi laatan läpi asennetulla radonimurilla, johon on korjausmenetelmänä myös tiivistäminen tai ilmanvaihdon parantaminen päästään lähelle 200 Bq/m 3 :iä. Kun katsotaan kaikkia radonimurikorjauksia, joissa on mukana korjausmenetelmänä myös ilmanvaihdon tehostamiseen, 25 persentiili arvot nousevat noin 10 prosenttiyksikköä verrattaessa niitä pelkkiin radonimurikorjausmenetelmien persentiileihin. Radonputkiston asentaminen rakennusvaiheessa yleistyi 2000-luvulla. Taulukosta 2 kohdasta 1.2 radonputkistoon kytketty imuri huomataan, kuinka tutkimuskohteiden määrä on noussut edellisestä tutkimuksessa 22:sta (6 %) 100:aan (21 %). Radonputkistoon kytkettävä imuri yhdessä tiivistämisen kanssa vähentää 165 Bq/m 3 lisää sisäilman radonpitoisuutta. Jatkotutkimuksessa on syytä käydä läpi rakennuksissa on tehdyt tiivistämistavat. Tätä kautta voidaan saada enemmän tietoa radontorjunnan kehittämistä varten. Muita yksittäisiä menetelmiä käytettäessä jäädään noin 30 % alenemalukuihin. Persintiiliarvojen (25 %) ollessa matalat on käytetty pelkkää tiivistämistä, ilmanvaihdon parantamista asuintiloissa tai muita yksittäisiä menetelmiä. Näillä menetelmillä on päästy alle 400 Bq/m 3 :n radonpitoisuuksiin.

25 19 Tiivistämisen ja ilmanvaihdon parantamisen yhdistelmällä päästään jo lähemmäs 300 Bq/m 3 :n pitoisuuksia. Taulukko 2. Korjausmenetelmien tehokkuuden vaikutus radonalenemiin Mukaan on otettu vain yli 15 havaintoa sisältäneet menetelmät. N= vastaajien määrä, ka= keskiarvo, 25p=25 persentiili, 75p=75 persentiili (Kursivoidut ovat vanhoja arvoja korjauksista vuosilta (Arvela ym s. 24)) Menetelmä ja korjausten lukumäärä (N) Radonpitoisuuden alenemat 25p-75p (ka %) Ennen korjausta ka Bq/m 3 Jälkeen korjauksen ka Bq/m 3 Alenema ka Bq/m 3 1. Radonimurit 1.1 Radonimurit (kaikki), (146) (71) (80) N= Radonputkistoon kytketty imuri, (100) (73) (85) N= Poistokanava asennettu laatan läpi, (32) (70) (75) N= Rakenteiden tiivistäminen (25) (33) 3. Ilmanvaihdon parantaminen asuintiloissa (57) (30) N= (30) 12-44(27) N=84 4. Muut yksittäiset menetelmät (29) (28) Eri yhdistelmiä 5.1 Radonimurit ja tiivistäminen Radonimurit ja tiivistäminen (36) kaikki Radonputkistoon kytketty imuri ja tiivistäminen (21) (71) (82) Radonimurit ja ilmanvaihdon parantaminen Radonimurit eri ilmanvaihtotapojen (78) kanssa kaikki (31) Poistokanava asennettu laatan läpi ja 71-91(70) säädetty ilmanvaihtoa (17) Rakenteiden tiivistäminen ja ilmanvaihdon parantaminen asuintiloissa (36) 19-52(35) Muut yhdistelmät (74) (54) Kaikki (488) (55) (60) N=

26 Radonimurit Vuoden 2011 Tilastokeskuksen tilaston mukaan 2012 (Tilastokeskus oli Suomessa erillistä pientaloa ja rivi- tai ketjutaloa. Taulukossa 3 radonputken asentaminen on yleisintä, 48 %:ia (N=143) kaikissa talotyypeissä ja seuraavaksi tulee poistokanavan asentaminen laatan läpi 37 % (N=112). Taulukko 3. Talotyypit radonimureittain N= vastaajien määrä Ristiintaulukoituna talotyypit radonimurityypeittäin 1. Omakotitalo % (N) 1. Radonputkeen on kytketty imuri 2. Poistokanava asennettu laatan läpi 3. Poistokanava asennettu sokkelin läpi 4. Salaojaan kytketty radonimuri Total 51 (111) 39 (85) 7(15) 4(8) 100(219) 2. Paritalo % (N) 72(18) 12(3) 8(2) 8(2) 100(25) 3. Rivitalo % (N) 52(26) 30(15) 8(4) 10(5) 100(50) Total % (N) 48(143) 37(112) 9(28) 5(15) 100(294) Pearson chi2(6) = 10,7 Pr = 0.097

27 21 Rakennuspaikalle tuodun täyttömaan, laatan alla välittömästi olevan maa-aineksen sekä alkuperäisen rakennusmaan vaikutusta radonimurin toimivuuteen on esitetty taulukossa 4. Imukuopasta poistettu maa-aines on suurimmalta osaltaan imurin asennukseen sopivaa ainesta: soraa, hiekkaa sekä soran ja hiekan sekoitusta (yhteensä 98 % käytetystä). Imukuopasta poistetaan kaikkiaan ainesta litraa. Poistetulla maalajilla ei ollut huomattavaa vaikutusta sisäilman radonpitoisuuksien alenemiseen. Radonimuri soveltuu parhaimmaksi korjausmenetelmäksi, kun lattialaatan alla on hyvin ilmaa läpäiseviä maa-aineksia. Taulukko 4. Imukuopasta poistettu maa-aines, kun poistokanava on asennettu laatan läpi N= vastaajien määrä Ristiintaulukoituna maa-aines ja poistokanava asennettuna laatan läpi sekä alenemaprosenttien persentiilit 25 ja 75 mukaan lukien alenemaprosentin keskiarvo Poistokanava asennettu laatan läpi % (N) Alenemaprosentin persentiilit kohdista 25 ja 75 (alenemaprosentin ka) 1. Soraa 2. Hiekkaa 3. Soran ja hiekan 4. Muu Total sekoitus 33(27) 25(21) 40 (33) 2(2) 100 (83) 52-86(65) N= (70) N= (67) N=30 - N= (64) N=79

28 22 Kun talon sijaintipaikka ja radonimurityypit ristiintaulukoitiin (taulukko 5) huomataan, että radonimurit on asennettu ohjeiden mukaisesti eli lattialaatan alla on oltava ilmaa läpäiseviä maa- tai kallioaineksia. Suurin vaihteluväli persentiiliarvoissa (33 85%) on sora- ja hiekkamäen kohdalla kun poistokanava on asennettu laatan lävitse. Alenemaprosentin keskiarvokin (65 %) jää matalaksi. Taulukko 5. Talon sijainti ja radonimurityypit N= vastaajien määrä, ka= keskiarvo Ristiintaulukot talon sijainnista ja radonimurityypistä ja alenemaprosenttipersentiilit kohdista 25 ja 75 (alenemaprosentin ka). Alenematarkastelussa mukana seuraavat imurit: 1.radonputkeen on kytketty imuri ja 2. poistokanava on asennettu laatan läpi, imureita 3 ja 4 ei otettu mukaan alenematarkasteluun vähäisen havaintomäärän vuoksi 1. Radonputkeen on kytketty imuri 2. Poistokanava asennettu laatan läpi 3. Poistokanava asennettu sokkelin läpi 4. Salaojaan kytketty radonimuri Total 1. Sora- ja hiekkamäen (esim. harjun laella) % (N) 16(22) 16(14) 10(2) 20(3) 16 (41) Alenemaprosentti persentiilit 74-96(78) 33-86(56) x x x kohdista 25 ja 75 (alenemaprosentin ka), N N=22 N=14 2. Sora- tai hiekkamäen rinteellä 30(42) 26(23) 25(5) 33(5) 28(75) % (N) Persentiilit kohdista 25 ja (79) 55-91(71) x x x (alenemaprosentin ka) N=42 N=22 3. Moreenimäen laella tai rinteellä 15(21) 21(19) 5(1) 33(5) 17(46) % (N) Persentiilit kohdista 25 ja (72) 44-86(65) x x x (alenemaprosentin ka) N=20 N=18 4. Kalliolla % (N) 26(36) 13(12) 40(8) 13(2) 22(58) Persentiilit kohdista 25 ja (78) 42-89(57) x x x (alenemaprosentin ka) N=32 N=11 5. Muu paikka % (N) 14(19) 24(22) 20(4) 0 17(45) Persentiilit kohdista 25 ja (63) 44-77(60) x x x (alenemaprosentin ka) N=18 N=21 Total % (N) 100(140) 100(90) 100(20) 100(15) 100(265) Persentiilit kohdista 25 ja (75) (alenemaprosentin ka) N=134 Pearson chi2(12) = 20,33 Pr = (63) N=86 x x x Taulukossa 6 esitetään sokkelin materiaalin vaikutus radonpitoisuuteen. Kun sokkelin rakenne on joko betonista tai kevytsoraharjoista, niin radonalenemakeskiarvoissa ei huomata huomattavia poikkeamia. Uusimmissa taloissa käytetään yleisesti kevytsoraharkkoja. Niinpä kevytsoraharkkojen

29 23 osuus onkin peräti 63 % kun radonputkeen on kytketty imuri. Muissa imurityypeissä valubetoni on yleisempää (40 % -72 %), koska talot ovat vanhempia. Alenemaprosenttikeskiarvot eivät huomattavasti poikkea toisistaan (70-75 %). Kun poistokanava on asennettu lattialaatan läpi, niin valubetonissa 25 persentiili on muita alempana (44 %). Taulukko 6 Rakennuksen sokkelin materiaali radonimurityypeittäin ja radonalenemat N= vastaajien määrä, ka =keskiarvo Ristiintaulukot sokkelin tekotavasta ja radonimurityypeistä sekä alenemaprosenttipersentiilit kohdista 25 ja 75 (alenemaprosentin ka). Tarkastelussa mukana imurit: 1. radonputkeen on kytketty imuri ja 2. poistokanava on asennettu laatan läpi, imureita 3 ja 4 ei otettu mukaan tarkasteluun vähäisen havaintomäärän vuoksi. 1. Kevytsoraharkosta % (N) Persentiilit kohdista 25 ja 75 (alenemaprosentin ka) 2. Valubetonista % (N) Persentiilit kohdista 25 ja 75 (alenemaprosentin ka) 3. Betonielementeistä % (N) Persentiilit kohdista 25 ja 75 (alenemaprosentin ka) 1. Radonputkeen on kytketty imuri 2. Poistokanava asennettu laatan läpi 3. Poistokanava asennettu sokkelin läpi 4. Salaojaan kytketty radonimuri Total 63(90) 38(35) 22(4) 40(6) 50(135) 70-95(75) N= (67) N=34 x x x 26(37) 51(47) 72(13) 40(6) 38(103) 75-96(74) N= (59) N=45 x x x 8(12) 11(10) 6(1) 13(2) 9(25) 73-92(78) N= (71) N=10 x x x 3. Muu % (N) 3(4) 1(1) 0 7(1) 2(6) Persentiilit kohdista x x x x x 25 ja 75 (alenemaprosentin ka) Total % (N) 100(143) 100(93) 100(18) 100(15) 100(269) Persentiilit kohdista 25 ja 75 (alenemaprosentin ka) Pearsson chi2(9)=28,85 p= (75) N= (64) N=90 x x x Kantavia väliseinärakenteita (taulukko 7) löytyi kaikkiaan noin 68 % asunnoista. Alenemaprosenteissa ei löytynyt eroja, kun verrattiin kohteita, joissa joko oli tai ei ollut kantavia väliseiniä. Sekoittavia tekijöitä on varmasti paljon ja jatkotutkimus vaatii yksityiskohtaisempaa tietoa talon iästä, imupisteistä ja niiden sijainnista sekä radonmittauspaikasta.

30 24 Taulukko 7. Radonimurien asennustavat ja kantavat väliseinät N= vastaajien määrä, ka= keskiarvo Ristiintaulukot ja alenemaprosenttipersentiilit kohdista 25 ja 75 (alenemaprosentin ka). Tarkasteluun on otettu mukaan imurit 1. Radonputkeen on kytketty imuri ja 2 poistokanava on asennettu laatan läpi, imureita 3 ja 4 ei otettu mukaan vähäisen havaintomäärän vuoksi. 1. Omalle anturalle perustettuja kantavia väliseinärakenteita % (N) Alenemaprosentista ka ja persentiilit 25 ja Ei ole kantavia väliseiniä % (N) Alenemaprosentista ka ja persentiilit 25 ja Radonputkeen on kytketty imuri 2. Poistokanava asennettu laatan läpi 3. Poistokanava asennettu sokkelin läpi 4. Salaojaan kytketty radonimuri Total 68(92 ) 65(60) 69(11) 85(11) 68(174) 70-94(77) N= (62) N=59 x x x 32(43) 36(33) 31(5) 15(2) 32(83) 70-94(72) N= (61) N=31 x x x Total % (N) 100(135) 100(93) 100(16) 100(13) 100(257) Pearson chi2(6) = 2,1528 Pr = Kytkettäessä radonputkistoon imuri ja poistokanava asennettaessa laatan läpi noin kolmannekseen kertyy haitallisen paljon jäätä (taulukko 8). Jään tukkiessa poistoilmareitin radonimurin toiminta heikkenee ja radonarvot nousevat asunnossa asukkaiden ollessa siitä tietämättömiä. Kaikissa radontyypeissä on syytä tarkkailla ilmiötä. Taulukko 8 Onko imuriin koskaan kertynyt haitallisen paljon jäätä? N= vastaajien määrä kysymys on ristiintaulukoitu radonimurityypeittäin 1. Radonputkistoon on kytketty imuri 2. Poistokanava asennettu laatan läpi 3. Poistokanava asennettu sokkelin läpi 4. Salaojaan kytketty radonimuri Total 1. Kyllä % (N) 34(37) 33 (25) 11 (2) 22(2) 31(66) 2. Ei % (N) 66 (71) 67 (51) 90 (17) 78 (7) 69 (146) Total % (N) 100 (108) 100 (76) 100 (19) 100 (9) 100(212) Pearson chi2(3) = Pr = 0.195

31 25 4. Pohdinta ja päätelmät Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuinka tarkentunut radonkorjausohjeistus ja vuosikymmenen aikana tapahtuneet muutokset rakennustekniikassa ja tavoissa ovat vaikuttaneet korjausten radonarvojen alenemiin. Radonkorjausneuvonta, koulutus ja oppaat ovat parantuneet nopeassa tahdissa viime vuosikymmeninä. Tutkimuksessa painotettiin radonimurikorjauksia, joka on tällä hetkellä vallitseva korjausmenetelmä. Tarkoitus oli myös katsoa eri radonkorjausmenetelmien radonalenemia ja kustannuksia. Radonarvot ovat pienentyneet koko 2000-luvun. Syinä pidetään mm. radontorjunnan onnistumista, koneellisen- tulo ja poistoilmanvaihdon ja ryömintätilaisen perustamistavan yleistyminen. On myös huomioitava, että ylipäätänsä rakennustekniikassa alapohjan tiiveyteen kiinnitetään enemmän huomiota energia-, radon- ja mikrobivuotojen estämiseksi. Tutkimuksessa havaittiin, että vanhemman ikäpolven taloissa on korkeammat radonpitoisuudet ennen korjausta. Luvut kertonevat sen, että vanhemmissa taloissa tehdään radonkorjaus, vain jos radonluvut ovat korkeita, eli korjaaminen on välttämätöntä. Näissä tapauksissa on ehkä pohdittu sitä, että kannattaako vanhaa taloa ylipäätänsä korjata vai alkaako se olla elinkaarensa lopussa. Tiivistäminen on maksanut keskimäärin 800 euroa ulkopuolisena työnä tehtynä. Omatekoinen tiivistäminen tarkoittanee lähinnä läpivientien tiivistämistä, joka onkin halpaa. Perusteellinen tiivistäminen voikin maksaa enemmän, jos lähdetään purkamaan rakenteita. Ilmanvaihtotekniset korjaukset voivat taas maksaa ulkopuolisena työnä teetettynä keskimäärin 5800 euroa ja omatoimisesti 1600 euroa. Edullisin radonimureista on rakennusvaiheessa laitetun putkiston aktivoiminen, joka tarkoittaa huippuimurin kytkemistä ja joskus vesikaton läpivientiä. Omatekoiset kustannukset voivat nousta 300 euroon ja ulkopuolisena työnä euroa. Suurimmat radonalenemat saatiin radonimureita käyttämällä (noin 70 %). Lisäksi käyttämällä jotain muuta korjaustapaa lisänä saadaan hiukan alenemaa lisättyä. On kuitenkin huomattava, että talotyypit vaihtelevat voimakkaasti. Jos radonputket on aktivoitu talossa, kyse on useimmiten 2000 luvulla rakennetusta talosta, jossa on uutta talotekniikkaa käytössä. Korjaukset ovat helpompia uusissa ta-

32 26 loissa (vrt. radonputkien aktivointi) ja niitä tehdään herkemmin kuin vanhoissa taloissa. Rakennusvaiheessa tehdyt tiivistämiset ja maanvaraiset betonilaatat ovat vielä kunnossa. Iän tuomaa betonilaattojen rapautumista ja halkeilua ei ole vielä tapahtunut. Erilaisia yhdistelmiä kokeillaan luultavasti taloissa, joissa on radonlukuja ehkä vaikeampi saada alas. Uusissa taloissa tehdään myös herkemmin radonkorjauksia kuin vanhoissa jo ehkä kohta purettavissakin taloissa. Pienillä radonarvojen enimmäisarvon ylityksillä saatetaan kokeilla herkästi ensin halvempia menetelmiä, jotka alentavat radonlukuja noin 30 %. Säteilysuojeluperiaatteen mukaisesti ns. ALARAperiaatte As Low As Reasonably Achievable on säteilyn käytöstä aiheutuva säteilyaltistus on pidettävä niin pienenä kuin kohtuudella on mahdollista (STUK ). Tämä tarkoittaa sitä, että pieniäkin enimmäisarvojen ylityksiä voisi madaltaa tehokkaasti käyttämällä tehokkaita keinoja. Uusimmissa taloissa käytetään yleisesti kevytsoraharkkoja, jotka päästävät radonin herkästi lävitse. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että kevytsoraharkkojen osuus onkin peräti 63 % kun radonputkeen on kytketty imuri. Muissa imurityypeissä valubetoni on yleisempää (40 % -72 %), koska talot ovat vanhempia. Kevytsoraharkkojen tiivistämiseen on syytä tehdä sekä ulko- että sisäpinnalta, jotta radonvuodot estettäisiin tehokkaasti sisätiloihin. Radonimureiden asennukseen liittyvä tärkeä havainto oli, että melkein kolmannes vastaajista oli löytänyt radonimuriin kertyvää jäätä. Radonimurin toiminta saattaa heiketä jäätymisen takia, ja asunnon radonpitoisuudet nousta väliaikaisesti. Tämän takia poistoputken päähän on syytä kohdistaa erikoistoimenpiteitä jäätymisen estämiseksi.

33 27 Lähdeluettelo: Arvela, H.. Holmgren, O., Reisbacka, H.. Asuntojen radonkorjaaminen. STUK-A252. Kopio Niini Oy. Helsinki s. + liitteet 3 s. Arvela, H.. Mäkeläinen I., Holmgren O., Reisbacka H.. Radon uudisrakentamisessa, - Otantatutkimus STUK-A244. Helsinki Edita Prima Oy. s. 63+ liitteet s. 31 Arvela, H., Valmari, T., Reisbacka, H. Niemelä, H., Oinas, T., Mäkeläinen, I., & Laitinen-Sorvari, R.. Radontalkoot, Tilannekatsaus. STUK A233. Edita Prima Oy, Helsinki s. + liitteet 19 s Arvela, H. & Reisbacka H. Asuntojen radonkorjaaminen. STUK-A229. Yliopistopaino. Helsinki Säteilyturvakeskus. 131 s. + liitteet 4 s Darby, S., Hill, D., Auvinen, A. ym.. Radon in Homes and Risk of Lung Cancer: Collaborative Analysis of Individual Data from 13 European Case-Control Studies. British Medical Journal, 330, pp , 2005 Mäkeläinen, I., Kinnunen, T., Reisbacka, H., Valmari, T., & Arvela, H., Radon suomalaisissa asunnoissa. Otantatutkimus STUK-242. Helsinki Edita Prima Oy. 45 s. + liitteet 23 s Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiön toimikunta. LVI RT KH Radonin torjunta. Ohjeet Rakennustietosäätiön toimikunta TK 227 Radon Päivitys s. Sosiaali- ja terveysministeriö. Päätökset 944/ Internetlinkki STUK. Radontalkoot STUK, Säteilysuojelun periaatteet Tilastokeskus.. Käsitteet ja määritelmät Tilastokeskus. Tilastot: asunnot ja asuinolot Valmari, T., Arvela, H., Reisbacka. H. Sisäilman radon kuriin talkoilla. Tilannekatsaus Ympäristö ja terveys-lehti 2011; (6 7): Valmari, T., Mäkeläinen, I., Reisbacka, H., Arvela H. Finnish Radon Situation Analysed Using National Measurement Database. Radiation Protection Dosimetry. April Vol 145, No. 2-4 pp Advance Access publication. Valmari, T., Mäkeläinen, I., Reisbacka, H., Arvela, H.. Suomen radonkartasto STUK-A245. Elokuu Edita Prima Oy, Helsinki. 89 s. + liitteet 46 s.

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio,

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Radon sisäilmassa Tuomas Valmari

Radon sisäilmassa Tuomas Valmari Radon sisäilmassa Tuomas Valmari 1 Radonia esiintyy koko maassa...... mutta eniten Hämeessä ja Kaakkois- Suomessa (Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Karjala, Kanta-Häme) Läpäisevät

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

Rakenna radonturvallisesti

Rakenna radonturvallisesti Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin

Lisätiedot

Uusien talojen radontutkimus 2016

Uusien talojen radontutkimus 2016 Uusien talojen radontutkimus 2016 Olli Holmgren, Katja Kojo ja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus Sisäilmastoseminaari Helsinki Sisältö Johdantoa Radonlähteet ja enimmäisarvot Radontorjuntamenetelmät: radonputkisto

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta 11.2.2011 Sivu 1 (8) Radon Pirkanmaalla, ASTA Rakentaja 2011 messut Lehdistötilaisuus, Tampere, 11.2.2011 Hannu Arvela Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta Pirkanmaalla

Lisätiedot

Radonimurin suunnittelu ja toteutus

Radonimurin suunnittelu ja toteutus Radonkorjauskoulutus Joensuu 4.6.2013 Radonimurin suunnittelu ja toteutus Olli Holmgren Säteilyturvakeskus 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 - pdf- versio: www.stuk.fi (ilmainen)

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi

Lisätiedot

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Tampere 11.2.2016 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää

Lisätiedot

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 Helsingin radontalkoot Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 1 Radonpitoisuus on mitattu yli 100 000 suomalaisessa pientaloasunnossa 2 Radontalkoot Talkoissa 2003-2014 mitattu 39 000 asuntoa, näistä 6800

Lisätiedot

Kerrostalojen radonkorjaukset

Kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Kerrostalojen radonkorjaukset Ongelma-asunnot lähes yksinomaan alimman kerroksen asuntoja, joissa lattialaatta on suorassa

Lisätiedot

Asukasiltawebinaari Olli Holmgren Säteilyturvakeskus. Kanta-Hämeen Ilman radonia -kampanja

Asukasiltawebinaari Olli Holmgren Säteilyturvakeskus. Kanta-Hämeen Ilman radonia -kampanja Kanta-Hämeen Ilman radonia -kampanja Asukasiltawebinaari 21.6.2017 Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu jota syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa: kalliossa, hiekassa ja

Lisätiedot

Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset

Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Hämeenlinna 15.2.2017 Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Suuret rakennukset Radonkorjaukset radonimuri ja radonkaivo (sora-alueet) tiivistämistöitä: laatan reuna-alueet,

Lisätiedot

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela Säteilyturvakeskus 1 Radon Suomessa Keskiarvot: Pientalot 121 Bq m -3 Kerrostalot 49 Bq m -3 Kaikki 96 Bq m

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2016 Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Olli Holmgren ja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Olli Holmgren olli.holmgren@stuk.fi

Lisätiedot

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa,

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Hämeenlinna 15.2.2017 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät raot usein isompia

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.

Lisätiedot

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Harriet Öster Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Sisäilman radonpitoisuuden selvittäminen asunto- tai talokaupan yhteydessä on käytännössä ostajan aktiivisuuden varassa, kuten on myös mahdollisten

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla

Lisätiedot

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI - Asennusohjeet - - 1 - Radon uudisrakentamisessa Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti.

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä

Lisätiedot

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta

Lisätiedot

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet

Lisätiedot

Päiväkotien radonkartoitus

Päiväkotien radonkartoitus / HUHTIKUU 2007 A Päiväkotien radonkartoitus T. Valmari, H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HUHTIKUU 2007 PÄIVÄKOTIEN RADONKARTOITUS

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät STUK-A127 JOULUKUU 1995 Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela ISBN 951-712-086-9 ISSN 0781-1705 Painatuskeskus Oy Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (90) 759

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjaaminen

Asuntojen radonkorjaaminen / MAALISKUU 2012 A Asuntojen radonkorjaaminen Hannu Arvela, Olli Holmgren, Heikki Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / MAALISKUU 2012 Asuntojen

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjaaminen

Asuntojen radonkorjaaminen / SYYSKUU 2008 A Asuntojen radonkorjaaminen H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / SYYSKUU 2008 Asuntojen radonkorjaaminen H. Arvela,

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela STUK-A127 JOULUKUU 1995 Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela ISBN 951-712-086-9 ISSN 0781-1705 Painatuskeskus Oy Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (90) 759

Lisätiedot

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu / js TIEDOTE 11.1.2011 TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Radonista ja radontilanteesta Radon

Lisätiedot

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 34 5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Asuintalojen, mitattujen asuntojen ja radonin ennaltaehkäisytoimien luku- määrä sekä arvio maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä Arviointitapa

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren

^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren ' I.. STUK-A114 [ELMIKUU 1994 Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa H. Arvela, O. Castren Uimm^ ' ^äm ^_.._J fthnisn Centre for Radiation and STUK'Nucleqr*$afety STUK-A114 HELMIKUU 1994 Asuntojen

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka, Kiinteistönpitotekniikka Sanna-Kaisa Raatikainen, Katariina Tuhola

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka, Kiinteistönpitotekniikka Sanna-Kaisa Raatikainen, Katariina Tuhola TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka, Kiinteistönpitotekniikka Sanna-Kaisa Raatikainen, Katariina Tuhola TUTKINTOTYÖ INSINÖÖRITYÖ Sanna-Kaisa Raatikainen, Katariina Tuhola RADONKORJAUKSET PISPALANHARJULLA

Lisätiedot

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi (Valmiin työn esittely) 11.4.2011 Ohjaaja: DI Jirka Poropudas Valvoja: Prof. Raimo Hämäläinen Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Menetelmät 4. Tulokset

Lisätiedot

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila Opinnäytetyö Syksy 2012 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

Lajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta

Lajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Lajunen Markus Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Rakennustekniikan koulutusohjelma 2007 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo

Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja

Lisätiedot

RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA

RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA Eeva Launonen RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Marraskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.11.2012 Tekijä(t) Eeva Launonen Koulutusohjelma

Lisätiedot

OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN

OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN Ville Vesterinen Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Kiinteistönpitotekniikka Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Säteilylain uudistus ja radonvalvonta

Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Päivi Kurttio 20.9.2017 1 Esityksen sisältö Rajaus: SISÄILMAn radon Terveydensuojelun rooli ja vastuut radonvalvonnassa Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman

Lisätiedot

PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä

PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS Terve perusta talolle oikeilla eristeillä Perusmuurin vedeneristys ja radoneristys varmistavat kodille terveellisen huoneilman. Homeongelmat ja huoneilman ohjearvot

Lisätiedot

Radonimurin suunnittelu ja toteutus

Radonimurin suunnittelu ja toteutus Tampere 11.2.2016 Radonimurin suunnittelu ja toteutus Olli Holmgren Säteilyturvakeskus 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 - pdf- versio: www.stuk.fi (ilmainen) - Painettu versio, STUKista

Lisätiedot

Radonturvallinen rakentaminen Suomessa

Radonturvallinen rakentaminen Suomessa TOUKOKUU 1997 Radonturvallinen rakentaminen Suomessa T. Ravea, H. Arvela SATEILYTURVAKE~~JS PL 14 00881 Helsinki Puh. (09) 759 881 ISB 951-712-167-9 ISS 0781-1705 Oy Edita Ab Helsinki 1997 Myynti: Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Omakotitalon radontutkimus. Marraskuu 2017

Omakotitalon radontutkimus. Marraskuu 2017 Omakotitalon radontutkimus Marraskuu 2017 Tutkimuksen taustatiedot 10 monivalintakysymystä 1. Asuinalue, 2. asuinmuoto, 3. talon ikä, 4. Tietääkö mitä radon on ja mitä se aiheuttaa, 5. Oman asuinalueen

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

RADONIN TORJUNTA. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Rakennustekniikan koulutusohjelma. Visamäki, kevät 2013. Sami Rulja

RADONIN TORJUNTA. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Rakennustekniikan koulutusohjelma. Visamäki, kevät 2013. Sami Rulja RADONIN TORJUNTA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Rakennustekniikan koulutusohjelma Visamäki, kevät 2013 Sami Rulja TIIVISTELMÄ VISAMÄKI Rakennustekniikka Rakennetekniikka Tekijä Sami Rulja Vuosi 2013

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Pientalon radonjärjestelmä

Pientalon radonjärjestelmä Pientalon radonjärjestelmä Suunnittelu- ja asennusohje uudisrakennukseen 5/017 Sisällys Pientalon radonjärjestelmä... Suojautuminen radonin haitoilta... Radonpitoisuuden mittaaminen... Uponor-radonjärjestelmän

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...

Lisätiedot

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy 1 Kuvat 1, 2. Tutkimuskohteena on ollut koulurakennus, jossa sijaitsee kolme eri-ikäistä osaa. Osat on rakennettu vuosina 1926 ja 1955 sekä 2000-luvun alussa Tutkitut tilat sijaitsevat vuosina 1926 ja

Lisätiedot

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2015 Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Katja Kojo, Marjo Perälä, Tiia Tarsa, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA

Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA Rakennustekniikan koulutusohjelma 2011 RADON RAKENTAMISESSA Nevanpää, Juha Satakunnan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2011 Ohjaaja: Uusitorppa,

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA TONI LAMMI EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA Tutkimuksen taustaa Suomalaisessa rakennuskannassa on paljon korjattavaa, kun samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat kaikkialla

Lisätiedot

Työpaja 1. Kansallinen radonriskien torjuntasuunnitelma

Työpaja 1. Kansallinen radonriskien torjuntasuunnitelma Overview Played on 23 Mar 2017 Hosted by STUKBeamteam Played with 7 players Played 9 of 9 questions Page 1 Question Summary Työpaja 1. Kansallinen radonriskien torjunta Question Summary Q1 Asuntojen ja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan MAANVARAINEN ALAPOHJA puh 03 4243 100 wwwfoamitfi AP 101 X Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan 60 mm Teräsbetonilaatta, raudoitus betoniteräsverkolla

Lisätiedot

RADON UUDISRAKENTAMISESSA

RADON UUDISRAKENTAMISESSA YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2016 RADON UUDISRAKENTAMISESSA Otantatutkimus 2016 Katja Kojo, Olli Holmgren, Anni Pyysing, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Lopputyön aiheen valinta Taustalla usein käytävä keskustelu ilmanvaihdon pysäyttämisen aiheuttamista vaikutuksista

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen Espoon kaupunki 2 Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen RAKENNET- TAVUUS- LUOKKA 1. Helposti 2. Normaalisti 3 a. Vaikeasti pehmeikkö 3 b. Vaikeasti rinnemaasto

Lisätiedot

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Tutkimuksia ja selvityksiä 12/ 2008 Research Reports 12/2008 Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Kuopio 2008 1 Julkaisija: Julkaisun

Lisätiedot

Sisäilmastoseminaari Esko Wedman Konekomppania Oy Tuoteasiantuntija ja mittaustulokset Tapio Kemoff InspectorHouseOy Teksti ja yleiset

Sisäilmastoseminaari Esko Wedman Konekomppania Oy Tuoteasiantuntija ja mittaustulokset Tapio Kemoff InspectorHouseOy Teksti ja yleiset Sisäilmastoseminaari 2013 03 13 Esko Wedman Konekomppania Oy Tuoteasiantuntija ja mittaustulokset Tapio Kemoff InspectorHouseOy Teksti ja yleiset havainnot korjauskohteissa. Kennolevyn vaikutus rakenteiden

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa

Radon suomalaisissa asunnoissa / JOULUKUU 2009 A Radon suomalaisissa asunnoissa Otantatutkimus 2006 I. Mäkeläinen, T. Kinnunen, H. Reisbacka, T. Valmari, H. Arvela Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759

Lisätiedot

PERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 /

PERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 / PERUSTUSRATKAISUT Leca sora ryömintätilassa 3-12 / 19.11.2010 korvaa esitteen 3-12 / 1.6.2005 www.e-weber.fi LECA SORA RYÖMINTATILASSA Kuva 1: Ryömintätilainen Leca perustus. Ryömintätilan toimiva tuuletus,

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen

Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen Tampere 11.2.2016 Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen Olli Holmgren Holmgren 11.2.2016 1 llmanvaihtojärjestelmä vaikuttaa Ilmanvaihtuvuuteen ja sen kautta radonpitoisuuden laimenemiseen

Lisätiedot

1950-luvun toimistorakennuksen kellarikerrosten kuntotutkimukset ja korjaustapavaihtoehto

1950-luvun toimistorakennuksen kellarikerrosten kuntotutkimukset ja korjaustapavaihtoehto 1950-luvun toimistorakennuksen kellarikerrosten kuntotutkimukset ja korjaustapavaihtoehto Juho Lipponen Suomen Sisäilmakeskus Oy Ohjaajat: Eila Hämäläinen Suomen Sisäilmakeskus Oy ja Mike Heinonen ISS

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

RADON SISÄILMASSA. Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari

RADON SISÄILMASSA. Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari 4 RADON SISÄILMASSA Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Terveyshaitta... 112 4.2 Radonlähteet... 120 4.3 Radonin alueellinen esiintyminen...

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I

Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I VÄLIRAPORTTI 13 I.8.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä

Lisätiedot

1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS

1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS Jari Lehesvuori 1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS TÄSSÄ TUTKIMUKSESSA SELVITETÄÄN, ONKO 50-LUVULLA RAKENNETUN JA 80- LUVULLA PERUSKORJATUN

Lisätiedot