RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA"

Transkriptio

1 Eeva Launonen RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Marraskuu 2012

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Eeva Launonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Ympäristöteknologia Nimeke RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ-UUDELLAMAALLA Tiivistelmä Porvoon terveydensuojelun valvonta-alueen radontalkoissa saatujen mittaustulosten mukaan sisäilman radonille asetetut ohjearvot ylittyivät lähes puolessa mitatuista asunnoista. Tästä johtuen terveydensuojelun valvonta-alueella toteutettiin radontalkoiden vaikuttavuus kysely. Kyselyllä selvitettiin, onko asunnoissa, joissa radonin ohjearvot ylittyivät, tehty radonkorjauksia ja onko korjausten jälkeinen radonpitoisuus tutkittu. Kyselyn tavoitteena oli myös nostaa radontietoisuus taas pinnalle. Kysely postitettiin 367 asuntoon ja siihen pystyi vastaamaan myös Internetissä. Vastausaktiivisuus oli 41 %. Vastauksien mukaan korjauksia oli tehty 57 % asunnoista. Valtaosa asunnoista oli maavaraisella laatalla perustettuja omakotitaloja, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto. Radonkorjausmenetelmistä käytetyimpänä oli ilmanvaihdon tehostaminen (42 %) ja toiseksi rakenteiden tiivistäminen (23 %). Koneellisen ilmanvaihdon oli asentanut vajaa 20 % vastanneista. Viidesosa vastaajista oli mitannut korjausten jälkeisen radonpitoisuuden. Terveydensuojelu teetti uusintamittauksen 30 asunnossa ja tulosten mukaan kuudessa asunnossa radonpitoisuus oli laskenut alle 200 Bq/m 3 ohjearvon. Mitatut radonpitoisuudet olivat laskeneet 41 % - 97 % keskimääräisen laskun ollessa 79,5 %. Eniten radonpitoisuus laski asunnossa, jossa oli asennettu radonputkisto ja säädetty ilmanvaihtoa. Asunnossa, jossa oli tehostettu ainoastaan ilmanvaihtoa, radonpitoisuus laski vähiten. Osassa asunnoista radonpitoisuudet nousivat 2 % - 80 % tehdyistä toimenpiteistä huolimatta. Eniten pitoisuus nousi asunnossa, johon oli asennettu koneellinen ilmanvaihto. Radontalkoiden vaikuttavuudesta voidaan kyselyn perusteella todeta, että talkoot lisäävät korjausaktiivisuutta, mutta parantamisen varaakin löytyy. Terveydellisestä näkökulmasta tarkasteltuna radontalkoot voivat vaikuttaa myös tulevia keuhkosyöpätapauksia vähentävästi, koska pitkäaikainen asuminen radonpitoisessa asunnossa nostaa keuhkosyöpään sairastumisriskiä. Riski pienenee, kun asunnon radonpitoisuutta alennetaan. Radontietoisuuden nostamistavoitteen voidaan katsoa täyttyneen, koska projekti sai paljon huomiota paikallisessa ja alueellisessa mediassa, mikä osaltaan lisäsi alueen asukkaiden yhteydenottoja terveydensuojeluun. Jatkotutkimuksena olisi tarpeellista selvittää, miksi asunnoissa, joissa radonpitoisuus on yli ohjearvojen, ei tehdä radonkorjauksia ja voiko näihin syihin radontalkoissa vaikuttaa. Asiasanat (avainsanat) radon, radonkorjaus, radonmittaus, radontalkoot, sisäilma, terveydensuojelu Sivumäärä Kieli URN suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Martti Pouru Opinnäytetyön toimeksiantaja Porvoon kaupungin terveydensuojelu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor s thesis 9 November 2012 Author(s) Eeva Launonen Degree programme and option Environmental technology Name of the bachelor s thesis STUDY OF RADON EFFECTS IN ITÄ-UUSIMAA Abstract According to the results (made by health care in Porvoo) the standard levels set for indoor radon were exceeded in most houses (almost 50 % of the houses). So the survey concerning awareness of radon was carried out. The survey showed, if the improvements have been carried out and if radon levels have been checked after the improvements. The survey was posted to 367 houses and the answers could be returned by Internet. The response percent was 42 %. The improvements have been carried in 57 % of the houses. Most of the houses were detached houses, which were based on slab-on-grade and natural ventilation. The most popular methods were improve ventilation (42 %) and seal the constructions (23 %). Mechanical ventilation was installed in less than 20 % of the houses. New investigations was made by health care in 30 houses. In six houses radon level decreased below 20 Bq/m 3 of the standard level. In these houses the decrease of radon level was 41 % - 97 %, the average level was 79,5 %. The greatest decrease was in the houses, where radon pipes were installed and ventilation was adjusted. In the houses where only ventilation was improved, the radon level decreased less. In some houses radon levels were higher (2 % - 80 %) in spite of the improvements. It can be said that investigation increased willingness to do improvements, but even more could be done. As to health care radon investigation can decrease risk of lung cancer. The project got great attention in local and areal media: people were in contact with health care. In further investigations it would be necessary to find out, why improvements are not made in the houses where radon levels are too high. Subject headings, (keywords) health care, indoor air, measurement of radon, radon, repair Pages Language URN 35 + app. 6 Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Martti Pouru Bachelor s thesis assigned by Health care in Porvoo

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO RADON Radon ja keuhkosyöpä Radon ja tupakointi Radonin esiintyvyys ja ohjearvot Radonin esiintyvyys Suomessa Radonin esiintyvyys Porvoon terveydensuojelun toimialueella Radon sisäilmassa Radonin mittaaminen Säteilyturvakeskuksen käyttämä mittausmenetelmä Muita mittausmenetelmiä RADONTALKOOT Radontalkoot vuosina Porvoon terveydensuojelun valvontaalueella Radonkorjaaminen Radonkorjausmenetelmiä lyhyesti RADONKORJAUSKYSELY Kyselyn tarkoitus Radonkorjauskyselyn toteutus RADONKORJAUSKYSELYN TULOKSET Otannan uusintamittausten tulokset ja tulosten tarkastelu Mahdollisia lisäkorjaustoimenpiteitä otanta-asunnoissa JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET 1 Radonkorjauskysely + saatekirje 2 Tiedote radonkorjauskyselystä

5 1 JOHDANTO 1 Itä-Uusimaa kuuluu maaperältään Suomen radonrikkaimpiin alueisiin. Porvoon terveydensuojelun valvonta-alueella asuntojen radonpitoisuuksia mitattiin vuosina radontalkoiden merkeissä. Talkootulosten perusteella radonin sisäilman ohjearvot ylittyivät lähes puolessa mitatuista asunnoissa. Tästä johtuen päätettiin Porvoon terveydensuojelussa toteuttaa radonkorjauskysely, jonka tarkoituksena oli selvittää radontalkoiden vaikuttavuutta terveydensuojelun valvonta-alueella. Kyselyllä haettiin vastauksia kysymyksiin, onko asunnoissa, joissa radonpitoisuus on radontalkoomittausten mukaan ollut yli 200 Bq/m 3, tehty radonkorjauksia ja onko korjausten jälkeinen radonpitoisuus tutkittu. Projektin tarkoituksen oli myös nostaa radontietoisuus taas pinnalle sekä tiedottaa radonia koskevista asioista. Kyselylomake lähetettiin postitse radontalkoissa vuosina mukana olleisiin talkooasuntoihin Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon kuntien alueille. Näissä 367:ssa kiinteistöissä oli asuntojen radonpitoisuus ollut yli 200 Bq/m 3. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös Internetissä. Kyselyyn vastasi 151 taloutta, joista radonkorjauksia oli tehty 57 %:ssa asunnoista. Asunnoista, joissa oli tehty radonkorjauksia, mutta ei uutta radonmittausta, valittiin 30 asuntoa, joihin tehtiin terveydensuojelun laskuun uusintamittaus. Asunnot pyrittiin valitsemaan siten, että joukossa olisi eri korjaustavoilla korjattuja asuntoja. Tässä työssä kerrotaan perustietoa radonista ja sen esiintymisestä Suomessa ja Itä- Uudellamaalla. Lisäksi kerrotaan radonin mittaustavoista. Selvityksen loppupuolella kuvataan radonkorjauskyselyn käytännön toteutus ja kyselystä saadut tulokset. Samassa yhteydessä käydään lyhyesti läpi asuntojen eri radonkorjausmenetelmiä. 2 RADON Radon on näkymätön, hajuton ja radioaktiivinen jalokaasu, joka kuuluu uraanisarjaan. Uraanista syntyy useiden hajoamisten kautta radiumia, josta edelleen syntyy radonia. Myös radon hajoaa ja useiden välivaiheiden kautta hajoaminen päättyy stabiiliin lyijyyn. Radonia syntyy maankamarassa ja kaikessa kiviaineksessa jatkuvasti. Radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengitysilman välityksellä keuhkoihin. Radonkaasu it-

6 2 sessään poistuu uloshengityksessä, mutta radonin kiinteät hajoamistuotteet tarttuvat keuhkojen sisäpintaan. Hajoamistuotteet lähettävät alfasäteilyä, mikä altistaa keuhkot säteilylle. Keuhkojen saama säteilyannos lisää mahdollisuutta sairastua keuhkosyöpään. Joka vuosi Suomessa todetaan 2000 keuhkosyöpää, joista radonin arvioidaan aiheuttavan noin 300. Tupakoitsijoilla on suurempi riski sairastua keuhkosyöpään kuin tupakoimattomilla, koska tupakointi aiheuttaa suuremman lähtöriskin keuhkosyöpään sairastumiselle. Tupakoimattomilla tätä lähtöriskiä ei ole. (Säteilyturvakeskus 2012a.) Syöpää voi aiheutua jo pienestäkin säteilyannoksesta, mutta todennäköisyys sairastua pienestä annoksesta on pieni. Todennäköisyys sairastua keuhkosyöpään kasvaa sen mukaan, mitä kauemmin ja mitä suuremmassa radonpitoisuudessa oleskelee. Tutkimuksissa ei ole havaittu radonin aiheuttavan muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää. (Säteilyturvakeskus 2011a.) 2.1 Radon ja keuhkosyöpä Radonin ja keuhkosyövän välisestä yhteydestä on saatu tietoa monin eri tutkimustavoin. Tutkimusmenetelminä on käytetty ainakin kolmea lähestymistapaa: epidemiologiaa, dosimetriaa ja eläinkokeita. Epidemiologia selvittää sairauksien esiintymistä väestössä. Radonista aiheutuvaa keuhkosyöpävaaraa selvittävät seurantatutkimukset ovat lähes aina kohdistuneet kaivosympäristössä saatuun altistukseen ja tapausverrokkitutkimukset asuinympäristön altistukseen. (Weltner & ym. 2003, 113.) Dosimetrialla mitataan tai arvioidaan laskennallisin menetelmin säteilyannosta. Radondosimetriassa käytetään sekä kokeellista että teoreettista tutkimusta, joiden päämääränä on arvioida radonista ja sen lyhytikäisistä hajoamistuotteista aiheutuva säteilyannos. Annoksen perusteella arvioidaan syöpäriski. Eläinkokeilla voidaan tutkia tarkemmin esimerkiksi sitä, miten tupakansavu tai altistuksen jaksottaminen muuttaa radonaltistuksesta aiheutuvaa riskiä. Eläinkokeilla saatuja tuloksia ei voida kuitenkaan suoraan soveltaa ihmiseen. (Weltner & ym. 2003, 113.) 1970-luvulla saatiin ensimmäiset kvantitatiiviset epidemiologiaan perustuvat arviot kaivosilman radonin hajoamistuotteiden aiheuttamasta keuhkosyöpäriskistä. Tällöin myös Suomessa alettiin mitata ja valvoa kaivosten radonpitoisuutta. Asuntojen ra-

7 donmittaukset aloitettiin 1970-luvun puolenvälin jälkeen ja vasta 1980-luvun alussa radon tunnistettiin asuntojen säteilysuojeluongelmaksi. (Weltner & ym. 2003, 115.) 3 Radonin hajoamistuotteiden alfaenergia-altistuksen ja keuhkosyövän välisestä yhteydestä saatiin ensimmäinen kvantitatiivinen arvio 1971 julkaistusta epidemiologisesta tutkimuksesta, joka käsitteli USA:n uraanikaivostyöläisiä. Vastaava tutkimus tshekkoslovakialaisista uraanikaivostyöläisistä julkaistiin vuotta myöhemmin. Tutkimuksissa havaittiin, että keuhkosyövän riski kasvavaa työssä saadun kokonaisaltistuksen myötä. Myöhemmin julkaistuissa tutkimuksissa on saatu samankaltaisia tuloksia: kaivostyössä saadun alfaenergia-altistuksen ja keuhkosyövän välillä on yhteys. Yhdysvaltain tiedeneuvoston BEIR VI-raportissa arvioidaan, että radon aiheuttaa USA:n väestölle vuosittain kuolemaan johtavaa keuhkosyöpätapausta. Suomeen sovellettuna vastaava luku olisi (Weltner & ym. 2003, 118.) Asuinympäristön radonista aiheutuvaa keuhkosyöpäriskiä on hankala tutkia, koska todella suuret pitoisuudet ovat suhteellisen harvinaisia. Useissa maissa tehtyjen huoneilman radontutkimusten meta-analyysissa saatiin vuonna 1997 osoitettua, että pitkäaikainen asuminen 150 Bq/m 3 pitoisuudessa nostaa keuhkosyöpäriskiä 14 prosenttia verrattuna radonille altistumattomien henkilöiden riskiin. Samansuuntainen riskisuhde saatiin myös kaivosympäristössä tehdyissä tutkimuksissa, joissa keskityttiin saman suuruusluokan pitoisuuksiin kuin sisäilman tutkimuksissa. Saadut tutkimustulokset muutettuna keuhkosyöpätapauksiksi vastaavat Suomessa lukua 200 tapausta/vuosi. (Weltner & ym. 2003, ) 2.2 Radon ja tupakointi Eri tutkimuksissa käytetyt suuret aineistot ovat antaneet mahdollisuuden tutkia, miten eri tekijät muokkaavat alfaenergia-altistuksen aiheuttamaa riskiä. Tällaisia tekijöitä ovat tupakointi, työntekijän ikä altistuksen alkaessa tai taudin puhjetessa, altistuksesta kulunut aika ja altistuksen kesto. (Weltner & ym. 2003, 118.) Tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää huomattavasti enemmän kuin radon. Siksi radonin osuutta riskiin on vaikea saada näkyviin. Arviointivaikeutta lisää, että kymmenien vuosien takainen radonaltistus on arvioitava nykyisen pitoisuuden perusteella. Tupakointi ja radon lisäävät keuhkosyöpäriskiä. Tupakoitsijan keuhkosyöpäriskin suuruutta

8 4 kuvaa, että tupakoijan keuhkosyöpäriski on yhtä suuri kuin tupakoimaton henkilö asuisi talossa, jonka sisäilman radonpitoisuus on Bq/m 3. Tietty radonaltistus aiheuttaa tupakoitsijalle paljon suuremman lisäriskin kuin tupakoimattomalle. Siksi väestön tupakoinnin lopettaminen olisi kannattavaa, koska se vähentäisi sekä tupakasta että radonista aiheutuvia keuhkosyöpiä. Toisaalta myös radonpitoisuuden alentaminen vähentää tupakoitsijan keuhkosyöpäriskiä. (Weltner & ym. 2003, 119.) 2.3 Radonin esiintyvyys ja ohjearvot Maaperän uraanipitoisuus määrittää sen, kuinka paljon radonia joutuu huoneilmaan. Koska radon on kaasu, se pääsee liikkumaan helposti maaperän huokosissa ja kallioperän raoissa. Maa-aineksen ilman läpäisevyys vaikuttaa sisäilman radonpitoisuuteen: mitä karkeampaa ja paremmin ilmaa läpäisevää maaperä on, sitä suuremmat ovat radonpitoisuudet. Radonia edeltävää radiumia esiintyy kaikessa kiviperäisessä maaaineksessa. Kohomuotoiset ja jyrkkäreunaiset soraharjut ovat radonpitoisuuden kannalta kaikkein ongelmallisinta aluetta rakentaa, koska sorajyvästen välissä radonpitoinen ilma pääsee helposti liikkumaan ja kohomuotoinen harju toimii ikään kuin savupiippuna. (Säteilyturvakeskus 2012b.) Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut päätöksen (944/92) asuntojen huoneilman radonpitoisuuksien enimmäisarvoista. Päätöksellä pyritään estämään ja rajoittamaan huoneilman radonista aiheutuvia terveyshaittoja. Huoneilman radonpitoisuus ilmoitetaan becquereleinä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m 3 ). Päätöksen mukaan asuntojen huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää pitoisuutta 400 Bq/m 3. Uudet asunnot pitää suunnitella ja rakentaa siten, ettei niiden huoneilman radonpitoisuus ylittäisi 200 Bq/m 3. Asetetut pitoisuudet ovat vuosikeskiarvoja. (STM:n asetus 944/92) Radioaktiivisuutta kuvaa yksikkö, becquerel (Bq), tarkoittaa yhden atomin hajoamista sekunnissa. (Säteilyturvakeskus 2011a.) EU valmistelee parhaillaan radonkaasun pitoisuuksia koskevien suositusten uudistamista. Uudistuksen myötä vanhojen asuntojen ohjearvo tullee laskemaan 300 Bq/m 3. Uusien asuntojen osalta ohjearvot säilynevät ennallaan 200 Bq/m 3. (Vaarne 2012.)

9 2.3.1 Radonin esiintyvyys Suomessa 5 Suomen geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta johtuen Suomessa on maailman korkeimmat sisäilman radonpitoisuudet. Tämä johtuu siitä, koska Suomen graniittisen kallio- ja maaperän uraanipitoisuus on suurempi kuin keskimäärin muualla maailmassa. Suomen suurimmat pitoisuudet ovat Itä-Uudenmaan lisäksi Lahden seudulla ja Kymenläänissä. Pienimmät radonpitoisuudet löytyvät puolestaan Pohjois- Karjalasta, Kainuusta ja Pohjois-Lapista. (Säteilyturvakeskus 2012b.) KUVA 1. Suomen radonkartta kunnittain. (Säteilyturvakeskus 2011d.) Kuten kuvasta 1 nähdään, Etelä-Suomen läänin ja Pirkanmaan alueet ovat Suomen radonpitoisimpia alueita. Näillä alueilla sijaitsee lähes 80 % kaikista 400 Bq/m 3 enimmäisarvon ylittävistä asunnoista. Radonpitoiset asunnot sijaitsevat useimmiten harjuilla tai Salpausselkämuodostelmilla. Säteilyturvakeskuksen laatimista radonkartoista voidaan arvioida todennäköisyyttä, jolla tietyllä alueella oleva yksittäinen talo ylittää Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat ohjearvot. Radonkarttojen perusteella

10 6 yksittäistä taloa ei voida luokitella radonturvalliseksi tai vaaralliseksi, vaan asunnon radonpitoisuuden selvittämiseksi tulee aina tehdä radonmittaus. (Säteilyturvakeskus 2012b.) Radonin esiintyvyys Porvoon terveydensuojelun toimialueella Porvoon terveydensuojelun toimialueeseen kuuluu Porvoon lisäksi Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen ja Sipoo. Kuvan 2 radonkarttaan on ympyröity Porvoon terveydensuojelun valvonta-alue. STUKin tilastojen mukaan Porvoon terveydensuojelun toimialueella tehdyissä kahden kuukauden purkkimittauksissa vuosien saatujen tulosten perusteella 200 Bq/m 3 ylitykset ovat puolessa kunnista yli 50 %. Ainoastaan Sipoossa, Pornaisissa ja Porvoossa pitoisuudet jäivät alle 50 %. Mittaustulosten mukaan Ruotsinpyhtäällä oli eniten 200 Bq/m 3 pitoisuuden ylityksiä (70 %) ja toisiksi eniten Liljendalissa (64 %). Yli 1000 Bq/m 3 ylityksiä oli pääosin enintään 10 % mittauksista. Poikkeuksena Liljendalin kunta, jossa yli 1000 Bq/m 3 ylityksiä oli 21 % mittauksista. (Valmari ym. 2010, ) Vuoden 2010 alussa Loviisan seudun kuntaliitoksen myötä aiemmin itsenäiset Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnat yhdistettiin Loviisaan. Jatkossa tässä raportissa Loviisalla tarkoitetaan tätä kuntaliitoksessa muodostunutta aluetta.

11 7 KUVA 2. Etelä-Suomen radonkartta. (Säteilyturvakeskus 2011d.) Työpaikkojen korkeita radonpitoisuuksia voidaan ennustaa asunnossa tehtyjen mittausten perusteella. ST 12.1-ohjeen mukaan alueilla, joissa pientaloista mitattujen radonpitoisuuksien keskiarvoista vähintään 10 % ylittää arvon 400 Bq/m 3, tulee työpaikkojen radonpitoisuus selvittää. Porvoon terveydensuojelun toimialueella tällaisia kuntia ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen ja Porvoo. (Säteilyturvakeskus 2011b.) Vaikka tässä raportissa keskitytäänkin asuntojen sisäilman radoniin, antaa tämä kuntalistaus pakollisista työpaikkojen radonmittauksista kuvan radonin muodostamasta erityisongelmasta Porvoon terveydensuojelun toimialueella. 2.4 Radon sisäilmassa Maaperä Maa-aineksessa on keskimäärin 30 % tyhjää tilaa, jossa olevaa ilmaa kutsutaan huokosilmaksi. Radonpitoinen huokosilma on merkittävin pientalojen radonlähde. Huokosilman jatkuvasti korkea radonpitoisuus johtuu maaperän mineraalien sisältämästä uraanista, josta useiden hajoamisten kautta syntyy radonia. Huokosilman tavanomai-

12 8 nen radonpitoisuus on Bq/m 3. Suomen ilmastosta johtuen talon ulkopuolella on normaalisti kylmempää ilmaa kuin sisätiloissa. Lämpimän ja kylmän ilmamassan välinen tiheysero tekee sisätilan alipaineiseksi ulkoilmaan nähden. Alipaine vallitsee etenkin perustusten tasalla, mistä johtuen maaperän radonpitoinen ilma liikkuu maaperästä asunnon sisäilmaan. Maaperän huokosilman radonpitoisuuden ollessa erittäin korkea, riittää pienikin virtaus nostamaan sisäilman radonpitoisuuden satoihin becquereleihin kuutiometrissä. (Arvela & Reisbacka 2008, 11.) Maaperän ilman läpäisevyys vaikuttaa merkittävästi maaperästä sisätiloihin virtaavan ilman määrään. Myös perustuksessa olevat raot vaikuttavat oleellisesti ilmavirtaukseen. Merkittävä vuoto sisätiloihin aiheutuu jo yhden millimetrin suuruisesta raosta. Betonilaatan kuivuessa syntyy tavallisesti muutamien millimetrien levyinen rako, joten virtauksen suuruuteen vaikuttaa eniten täyttömaan ominaisuudet. (Arvela & Reisbacka 2008, 11.) Kuvassa 3 on esitetty radonin mahdollisia vuotoreittejä asuntoon. KUVA 3. Radonin vuotoreitit asuntoon. (Säteilyturvakeskus 2008.) Talousvesi Sisäilman radonpitoisuuteen voi vaikuttaa maaperän lisäksi käytettävä talousvesi. Verkostovettä tai rengaskaivovettä käyttävien kiinteistöjen talousvedessä ei yleensä

13 9 ole suuria radonpitoisuuksia. Talousveden suuri radonpitoisuus on usein ongelma talouksilla, joilla on käytössä porakaivovesi. Tällöin on mahdollista, että veden radonpitoisuus lisää näiden asuntojen sisäilman radonpitoisuutta. Radon vapautuu ilmaan vettä käytettäessä: pesualtaissa, pesukoneissa ja suihkussa käytäessä. Vedestä sisäilmaan vapautuva radonmäärä riippuu veden käyttötavoista, vesimääristä, asunnon koosta ja ilmanvaihdosta. (Arvela & Reisbacka 2008, 13.) Ilmanvaihto Ilmanvaihdolla on keskeinen merkitys sisäilman radonpitoisuuden alentamisessa. Terveyden kannalta asunnon ilmanvaihto on riittävä silloin, kun puolet asunnon ilmatilavuudesta vaihtuu yhdessä tunnissa. Tällöin ilmanvaihtokerroin on 0,5 1/h. Suomen ilmastossa on tyypillistä, että talon ulkopuolella on tavallisesti kylmempää ilmaa kuin sisätiloissa. Ilmamassojen tiheyseroista johtuen sisätiloissa vallitsee alipaine ulkoilmaan nähden. Erityisesti perustusten tasolla vallitsee niin suuri alipaine, että se pakottaa maaperän radonpitoisen ilman liikkeelle maaperästä sisälle asuntoon. Myös asunnoissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, pyritään sisätilojen lievään alipaineisuuteen ulkoilmaan nähden. (Arvela & Reisbacka 2008, ) Rakennusmateriaalit Myös rakennusmateriaaleista erittyy ilmaan radonia, mikäli betonielementeissä on käytetty radiumpitoista kiviainesta. Tyypillisesti asunnoissa, joiden seinät on tehty betonielementeistä, rakennusmateriaalista erittyvä radon aiheuttaa noin Bq/m 3 pitoisuuden sisäilmaan. Jos vain lattialaatta on betonista, aiheutuu tästä sisäilmaan alle 30 Bq/m 3 pitoisuus. Tiedossa ei ole, että rakennusmateriaalit olisivat yksin aiheuttaneet enimmäisarvon ylittäviä sisäilman radonpitoisuuksia Suomessa. (Arvela & Reisbacka 2008, 13.) 2.5 Radonin mittaaminen Radonin mittaaminen tapahtuu säteilynilmaisimilla. Säteilyn mittaaminen perustuu säteilyn ja aineen vuorovaikutukseen, jossa säteily menettää energiaa ionisoimalla ja virittämällä väliaineen atomeja sekä tuottamalla lämpöä. Väliaineena voi olla kaasu, neste tai kiinteä aine. Säteilyn mittaamisen kannalta on oleellista, että aineessa syntyy

14 havaittavia muutoksia. Näitä muutoksia havainnoimalla saadaan tietoa säteilystä (säteilylaji, energia, intensiteetti). (Klemola 2002, 116.) 10 Säteilyn ja aineen vuorovaikutuksessa syntyy varauksenkuljettajia (ionit, elektronit ja aukot), jotka puolestaan synnyttävät virran ilmaisimen elektrodien välille. Tällaiset ilmaisimet ovat tyypillisesti joko kaasutäytteisiä tai puolijohdemateriaalia. Säteily aiheuttaa viritystilan, joka purkautuessaan voi synnyttää valoa. Syntyvä valo voidaan muuttaa sähkövirraksi esimerkiksi valomonistinputkella. Tähän perustuvat mm. tuikeilmaisimet ja Tsherenkov-ilmaisimet. Kalorimetrisissä menetelmissä mitataan säteilyn ja väliaineen vuorovaikutuksessa syntyvää lämpöenergiaa. Tarkkojen mittausten tekeminen lämpötilan muutoksen mittaamiseen perustuvilla menetelmillä on vaikeaa, koska suhteellisen suuretkin säteilyannokset aiheuttavat vain hyvin pienen lämpötilan nousun. (Klemola 2002, 116.) Ionisoivan säteilyn tarkka mittaaminen on haastavaa, koska säteilyn ja aineen vuorovaikutuksia ei ole helppo kvantifioida. Lisäksi mitattavien suureiden arvot riippuvat monista eri tekijöistä. Mittaustulokseen voivat vaikuttaa esimerkiksi säteilylaji ja energia, säteilyn suuntajakauma, hiukkaskertymänopeus sekä ilmanpaine ja lämpötila. (Björkqvist 2007, 27.) Asuntojen radonpitoisuus vaihtelee vuodenaikojen ja säätilan mukaan. Kesäaikaan mitattuna radonpitoisuus voi olla huomattavasti alhaisempi kuin lämmityskautena tehdyssä mittauksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) nojalla asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo on määritettävä Säteilyturvakeskuksen hyväksymää mittausmenetelmää käyttäen. Virallinen radonmittaus tulee tehdä marras-huhtikuussa mittausajan ollessa kaksi kuukautta. Mittauksella pyritään selvittämään, ylittääkö huoneilman keskimääräinen radonpitoisuus vuoden aikana Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaiset ohjearvot. (Asumisterveysopas 2009, ) Säteilyturvakeskuksen käyttämä mittausmenetelmä Säteilyturvakeskus käyttää mittausmenetelmänään alfa-jälkimentelmää. Menetelmän kuvan 4 mukaisessa radonmittauspurkissa (halkaisija 45 mm, korkeus 17 mm) on pieni Makrofol-muovikalvon pala, jota radonin ja sen hajoamistuotteiden lähettämä al-

15 11 fasäteily vaurioittavat. Vauriojäljet tulevat näkyviin kalvon sähkökemiallisen käsittelyn jälkeen, jolloin niiden määrä voidaan laskea. Saatu radonpitoisuus on verrannollinen jälkitiheyteen. Yksinkertaisen rakenteensa ja halpuutensa vuoksi alfajälkiilmaisimet soveltuvat hyvin radonin pitoisuuden mittaamiseen kodeissa ja työpaikoilla. Ilmaisin sijoitetaan huoneessa esimerkiksi kirjahyllyyn kahdeksi kuukaudeksi, jolloin tulos kertoo radonpitoisuuden keskiarvon kyseiseltä mittausajalta. (Arvela & Reisbacka, 19.) KUVA 4. Stukin radonmittauspurkki. (Säteilyturvakeskus 2012a.) Mittausjakso on tavallisesti kaksi kuukautta välillä (Arvela & Reisbacka, 19.) Pienissä asunnoissa mittaus voidaan tehdä yhdellä purkilla, mutta tarkemman tuloksen saa tekemällä mittauksen kahdella purkilla. Integroiva mittauspurkki sijoitetaan alimpaan asuttuun kerrokseen sellaiseen huoneeseen, jossa oleskellaan eniten. Kahta mittaria käytettäessä toinen mittari sijoitetaan esimerkiksi asunnon yläkerrokseen tai yksikerroksisissa taloissa toiselle puolelle taloa. (Asumisterveysopas 2009, 81.) Muita mittausmenetelmiä Alfajälki-ilmaisimen lisäksi ilman radonpitoisuutta voidaan mitata menetelmillä, jotka perustuvat Ionisaatio- tai Lucaskammioon (tuikelaskuri), aktiivihiilinäytteenottoon tai elektreettimittaukseen. Ionisaatiokammio kuuluu kaasutäytteisiin ilmaisimiin ja sitä käytetään yleisesti jatkuvatoimisena radonmittarina. Mittauksessa radon diffundoituu kammioon suodattimen läpi. Kammiossa radon saavuttaa tasapainon lyhytikäisten hajoamistuotteidensa kanssa. Lucaskammio kuuluu tuikeilmaisimiin ja sitä on käytetty pitkään radonpitoisuuden mittaamiseen. Mittauksessa tutkittava ilma johdetaan kam-

16 12 mioon. Kammion sisäpuoli on päällystetty hopealla aktivoidulla sinkkisulfidijauheella ja sen yhdellä sivulla on valoa läpäisevä ikkuna. Radonin ja sen tytärnuklidien hajoamisessa syntyvät alfahiukkaset virittävät sinkkisulfidimolekyylejä, joiden viritystilat purkautuvat näkyvänä valontuikahduksina. Tuikahdukset vahvistetaan valomonistinputkella ja rekisteröidään. (Weltner & ym. 2003, ) Muita radonin mittausmenetelmiä ovat jatkuvatoimiset tai lyhytaikaiset integroivat mittalaitteet. Näillä mittauksilla voidaan seurata asunnon radonpitoisuutta ja sen ajallista vaihtelua. Lyhytaikaisia tai jatkuvatoimisia mittauksia voidaan käyttää apuna arvioitaessa ja valittaessa radonkorjaustoimenpiteitä ja kohteita. (Asumisterveysopas 2009, 82.) Porvoon elintarvikelaboratorion käyttämän lyhytaikaisen integroivan mittauslaitteen DGM-Turva + Radon-Box 10 toiminta perustuu aktiivihiilikeräimeen, johon radon tehokkaasti adsorboituu. Radonin annetaan diffundoitua huoneilmasta aktiivihiilellä täytettyyn rasiaan. Radonin puoliintumisajan vuoksi 70 % tasapaino vallitsevan radonpitoisuuden ja hiileen sitoutuneen radonin välille saavutetaan noin viikossa ja 98 % tasapaino noin kolmessa viikossa. (Kata-Electronics Oy.) Aktiivihiileen adsorboitunutta radonia ja sen hajoamistuotteita voidaan keräysvaiheen jälkeen havainnoida esimerkiksi nestetuikelaskurilla (alfa- ja beetasäteily), tuikekiteellä, geigerputkella tai ionisaatiokammiolla (gammasäteily). Aktiivihiilikeräimien mittaustulos kuvaa pääasiassa viimeisten keruupäivien keskimääräistä radonpitoisuutta. (Weltner & ym. 2003, 136.) KUVA 5. Radon-Box 10 keräin. (Kata-Electronics Oy.)

17 13 DGM-Turva + Radon-Box 10 -laitteen menetelmä on Säteilyturvakeskuksen hyväksymä mittausmenetelmä työpaikoilla tehtäviin lakisääteisiin radonmittauksiin. Laitteella tehtävä mittausaika on seitsemän vuorokautta. Mittausaikana kuvan 5 mukaiseen Radon-Box 10 -keräimeen integroituu vallitsevan radonpitoisuuden keskiarvoon verrannollinen radonmäärä, joka määritetään DGM-Turva säteilymittarin avulla. (Kata-Electronics Oy.) 3 RADONTALKOOT Suomen Säteilyturvakeskus STUK on järjestänyt Sosiaali- ja terveysministeriön tukemia radontalkoot-kampanjoita vuodesta 2003 lähtien. Vuoden 2011 loppuun mennessä talkoissa on ollut mukana jo 160 kuntaa. Porvoon terveydensuojelun nykyisellä toimialueella on ollut jo kahdet talkoot, joista ensimmäiset pidettiin vuonna Loviisan seudulla ja vuonna Porvoon seudulla. Vuonna 2012 järjestettiin Porvoon terveydensuojelun valvonta-alueella järjestyksessään toiset radontalkoot. (Säteilyturvakeskus 2011c.) KUVA 6. Radontalkoiden tunnus. (Säteilyturvakeskus 2011c.) Radontalkoiden päätavoitteena on vähentää radonista aiheutuvia keuhkosyöpätapauksia, joita Suomessa on noin 300 tapausta vuosittain. (Säteilyturvakeskus 2012c.) Radontalkoita varten on luotu kuvassa 6 oleva radonkorjaustunnus, jota kunnat voivat

18 käyttää radontalkoiden tunnetuksi tekemisessä erilaisissa tiedotusaineistoissa ja julkaisuissa. (Säteilyturvakeskus 2011c.) Radontalkoot vuosina Porvoon terveydensuojelun valvontaalueella Porvoon terveydensuojelun valvonta-alueeseen (kuva 7) on kuulunut vuodesta 2008 lähtien Porvoon lisäksi Askola, Lapinjärvi, Pornainen ja Sipoo sekä Loviisan seudun kuntayhtymän kunnat Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää. Vuoden 2010 alussa Loviisan seudun kuntaliitoksen myötä aiemmin itsenäiset Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää yhdistettiin Loviisan kaupunkiin. Itä-Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon alueellinen yhteistoimintamalli muodostuu siten, että muut kunnat ostavat Porvoon kaupungilta terveysvalvonta- ja eläinlääkintähuollon sekä elintarvikelaboratorion palvelut. Terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon osalta laskutus tapahtuu asukasluvun perusteella. (Porvoon terveydensuojelu 2012.) KUVA 7. Porvoon terveydensuojelun toiminta-alue. (Porvoon terveydensuojelu 2012.) Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymän kunnat osallistuivat Säteilyturvakeskuksen valtakunnallisiin radontalkoisiin vuosina 2007 ja Talkoot olivat alun

19 15 perin tarkoitus pitää vain vuonna 2007, mutta kuntalaisten suuren kiinnostuksen vuoksi talkoita jatkettiin vuodelle Talkoissa mittausmenetelmänä oli Säteilyturvakeskuksen käyttämä alfajälki-ilmaisin. Ensimmäisenä vuotena mittauspurkkeja sijoitettiin 200 asuntoon ja toisena vuotena 130 asuntoon. Taulukossa 1 on esitetty Loviisan seudulla mitatut pitoisuudet vuosina 2006 ja Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymän tiedotteen (2007) mukaan mittaustulokset eivät juuri poikenneet aiemmin tehdyistä mittauksista, joita on teetetty Säteilyturvakeskuksessa vuoteen 2008 mennessä kaikkiaan noin 2000 seudun asunnossa. TAULUKKO 1. Loviisanseudun radontalkootulokset. (Loviisanseudun terveydenhuollon kuntayhtymä 2007, 2008.) Alue Tutkittu 2007 (kpl) Pitoisuus 2007 Tutkittu 2008 > 400 Bq/m 3 (kpl) Pitoisuus 2008 > 400 Bq/m 3 Tutkittu yhteensä (kpl) Ka. pitoisuus yht. > 400 Bq/m 3 Loviisa % % % Pernaja % % % Lapinjärvi % % % Ruotsinpyhtää % % % Liljendal % 6 66 % % Porvoon terveydensuojelu osallistui talvella 2007 Säteilyturvakeskuksen Radontalkoisiin. Talkoomittaukset jatkuivat myös vuodelle 2008, koska osa vuonna 2007 tilatuista ja toimitetuista radonmittauspurkeista oli ollut viallisia. Talkoot kattoivat Askolan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon kuntien alueet. Radonpurkkeja tilattiin kaikkiaan 695 kpl ja näistä 669 kpl oli toimitettu Säteilyturvakeskukseen analysoitavaksi. Radontalkoissa saatiin taulukon 2 mukaiset mittaustulokset, joista nähdään, että lähes kaikissa talkoissa mukana olleissa kunnissa 50 % mitatussa asunnossa ylittyi 200 Bq/m 3 ohjearvo. Askolassa luku jäi hieman alle 50 %. (Porvoon terveydensuojelu 2007.) TAULUKKO 2. Porvoonseudun 1. radontalkootulokset. (Porvoon terveydensuojelu 2007.) Tutkittu (kpl) > 400 > 200 < 200 > 1000 Bq/m 3 Bq/m 3 Bq/m 3 Bq/m 3 Max Bq/m 3 Min Bq/m 3 Porvoo % 26 % 57 % 9 kpl 3330 < 20 Askola % 36 % 46 % 3 kpl Pornainen % 21 % 56 % 1 kpl 2270 < 20 Sipoo % 19 % 71 % 1 kpl 1780 < 20

20 16 Ensimmäisten radontalkoiden tulokset osoittivat, että sisäilman radonpitoisuudet ylittävät yleisesti Itä-Uudellamaalla annetut ohjearvot. Etenkin Loviisanseudulla todettiin lähes 50 % mitatuissa asunnoissa yli 400 Bq/m 3 pitoisuuksia. Porvoon seudulla yli 400 Bq/m 3 pitoisuudet jäivät keskimäärin alle 20 %:iin. (Porvoon terveydensuojelu 2007.) 3.2 Radonkorjaaminen Suomen asunnoista radonpitoisuuden enimmäisarvo 400 Bq/m 3 ylittyy yli asunnossa. Säteilyturvakeskus (STUK) suosittelee helposti tehtäviä korjauksia asuntoihin, joiden radonpitoisuus on Bq/m 3. Asuntojen radonpitoisuuden ollessa yli 400 Bq/m 3, STUK suosittelee radonkorjauksia pitoisuuksien laskemiseksi. Koska radonpitoinen ilma kulkeutuu maaperästä asuntojen sisäilmaan, on radonkorjausten keskeinen tavoite estää tai vähentää maaperästä tulevia ilmavuotoja. Radonkorjauspäätöksen tulee perustua asianmukaisesti tehtyyn radonmittaukseen. (Arvela & Reisbacka 2008, 3.) Radonkorjausmenetelmän valintaan vaikuttaa asunnossa mitattu radonpitoisuus, kiinteistön alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihtotapa. Jos kiinteistössä käytettävä talousvesi otetaan porakaivosta, tulee myös veden radonpitoisuus selvittää ennen korjausta. Porakaivovesi voi olla yksin tai yhdessä maaperästä vuotavan radonin kanssa merkittävä radonlähde. Rengas- ja lähdekaivojen vesissä radonpitoisuus on alhaisempi muun muassa veden paremman tuulettuvuuden ansiosta. Radonkorjausten onnistuminen tulee varmistaa lämmityskaudella tehdyllä kahden kuukauden pituisella radonmittauksella. (Säteilyturvakeskus 2008, 5.) 3.3 Radonkorjausmenetelmiä lyhyesti Radonimuri Säteilyturvakeskuksen tekemän kyselytutkimuksen (vuosina 2000 ja 2001) mukaan radonkaivo ja radonimuri ovat olleet tehokkaimpia menetelmiä asuntojen radonpitoisuuksien laskemisessa vuosien aikana. Tyypilliset alenemat molemmilla menetelmillä ovat olleet %. Radonimurilla radonpitoisuus on tyypillisesti pienentynyt % alkuperäisestä arvosta ja korjauksista yli 70 %:ssa on alittunut 400

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio,

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta 11.2.2011 Sivu 1 (8) Radon Pirkanmaalla, ASTA Rakentaja 2011 messut Lehdistötilaisuus, Tampere, 11.2.2011 Hannu Arvela Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta Pirkanmaalla

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

Rakenna radonturvallisesti

Rakenna radonturvallisesti Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 Helsingin radontalkoot Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 1 Radonpitoisuus on mitattu yli 100 000 suomalaisessa pientaloasunnossa 2 Radontalkoot Talkoissa 2003-2014 mitattu 39 000 asuntoa, näistä 6800

Lisätiedot

Kerrostalojen radonkorjaukset

Kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Kerrostalojen radonkorjaukset Ongelma-asunnot lähes yksinomaan alimman kerroksen asuntoja, joissa lattialaatta on suorassa

Lisätiedot

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta

Lisätiedot

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa,

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.

Lisätiedot

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...

Lisätiedot

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela Säteilyturvakeskus 1 Radon Suomessa Keskiarvot: Pientalot 121 Bq m -3 Kerrostalot 49 Bq m -3 Kaikki 96 Bq m

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION

Lisätiedot

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät raot usein isompia

Lisätiedot

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu / js TIEDOTE 11.1.2011 TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Radonista ja radontilanteesta Radon

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjaaminen

Asuntojen radonkorjaaminen / SYYSKUU 2008 A Asuntojen radonkorjaaminen H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / SYYSKUU 2008 Asuntojen radonkorjaaminen H. Arvela,

Lisätiedot

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi (Valmiin työn esittely) 11.4.2011 Ohjaaja: DI Jirka Poropudas Valvoja: Prof. Raimo Hämäläinen Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Menetelmät 4. Tulokset

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjaaminen

Asuntojen radonkorjaaminen / MAALISKUU 2012 A Asuntojen radonkorjaaminen Hannu Arvela, Olli Holmgren, Heikki Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / MAALISKUU 2012 Asuntojen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759

Lisätiedot

Päiväkotien radonkartoitus

Päiväkotien radonkartoitus / HUHTIKUU 2007 A Päiväkotien radonkartoitus T. Valmari, H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HUHTIKUU 2007 PÄIVÄKOTIEN RADONKARTOITUS

Lisätiedot

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2015 Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Katja Kojo, Marjo Perälä, Tiia Tarsa, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Radonimurin suunnittelu ja toteutus

Radonimurin suunnittelu ja toteutus Radonkorjauskoulutus Joensuu 4.6.2013 Radonimurin suunnittelu ja toteutus Olli Holmgren Säteilyturvakeskus 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 - pdf- versio: www.stuk.fi (ilmainen)

Lisätiedot

RADON SISÄILMASSA. Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari

RADON SISÄILMASSA. Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari 4 RADON SISÄILMASSA Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Terveyshaitta... 112 4.2 Radonlähteet... 120 4.3 Radonin alueellinen esiintyminen...

Lisätiedot

Lajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta

Lajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Lajunen Markus Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Rakennustekniikan koulutusohjelma 2007 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 34 5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Asuintalojen, mitattujen asuntojen ja radonin ennaltaehkäisytoimien luku- määrä sekä arvio maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä Arviointitapa

Lisätiedot

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI - Asennusohjeet - - 1 - Radon uudisrakentamisessa Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti.

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät STUK-A127 JOULUKUU 1995 Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela ISBN 951-712-086-9 ISSN 0781-1705 Painatuskeskus Oy Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (90) 759

Lisätiedot

^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren

^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren ' I.. STUK-A114 [ELMIKUU 1994 Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa H. Arvela, O. Castren Uimm^ ' ^äm ^_.._J fthnisn Centre for Radiation and STUK'Nucleqr*$afety STUK-A114 HELMIKUU 1994 Asuntojen

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela STUK-A127 JOULUKUU 1995 Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela ISBN 951-712-086-9 ISSN 0781-1705 Painatuskeskus Oy Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (90) 759

Lisätiedot

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Tutkimuksia ja selvityksiä 12/ 2008 Research Reports 12/2008 Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Kuopio 2008 1 Julkaisija: Julkaisun

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA

Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA Rakennustekniikan koulutusohjelma 2011 RADON RAKENTAMISESSA Nevanpää, Juha Satakunnan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2011 Ohjaaja: Uusitorppa,

Lisätiedot

OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN

OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN Ville Vesterinen Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Kiinteistönpitotekniikka Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

RADONIN TORJUNTA. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Rakennustekniikan koulutusohjelma. Visamäki, kevät 2013. Sami Rulja

RADONIN TORJUNTA. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Rakennustekniikan koulutusohjelma. Visamäki, kevät 2013. Sami Rulja RADONIN TORJUNTA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Rakennustekniikan koulutusohjelma Visamäki, kevät 2013 Sami Rulja TIIVISTELMÄ VISAMÄKI Rakennustekniikka Rakennetekniikka Tekijä Sami Rulja Vuosi 2013

Lisätiedot

Hiilidioksidimittausraportti

Hiilidioksidimittausraportti Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista

Lisätiedot

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Harriet Öster Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Sisäilman radonpitoisuuden selvittäminen asunto- tai talokaupan yhteydessä on käytännössä ostajan aktiivisuuden varassa, kuten on myös mahdollisten

Lisätiedot

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila Opinnäytetyö Syksy 2012 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

RADONMITTAUKSET IMATRALLA

RADONMITTAUKSET IMATRALLA RADONMITTAUKSET IMATRALLA SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 Käsitteitä ja lyhenteitä... 3 1. JOHDANTO... 4 2. RADON JA SEN TERVEYSVAIKUTUKSET... 6 2.1 Radon... 6 2.2 Radonin terveyshaitat... 7 3. MITTAUSMENETELMÄ...

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET. Lähtökohta. Havainnot ja mittaukset.

SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET. Lähtökohta. Havainnot ja mittaukset. Raportti 2014 1(2) HKR-Rakennuttaja / Marianna Tuomainen 07.04.2014 SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET Lähtökohta Havainnot ja mittaukset

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Ajankohtaista laboratoriorintamalla Evira 1.10.2015 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa FI989 STUK A 146 Lokakuu 1997 Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa A. Voutilainen, i. Mäkeläinen, H. Reisbacka ja O. Castron 29" STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen

Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen Tampere 11.2.2016 Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen Olli Holmgren Holmgren 11.2.2016 1 llmanvaihtojärjestelmä vaikuttaa Ilmanvaihtuvuuteen ja sen kautta radonpitoisuuden laimenemiseen

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Tiedossa olevat puutteet rakenteissa, pinnoilla tai LVI-tekniikassa Aistinvaraisesti havaittavat merkit Käyttäjien poikkeava oireilu Tiedossa olevat puutteet Sisäilmaston

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on

Lisätiedot

PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä

PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS Terve perusta talolle oikeilla eristeillä Perusmuurin vedeneristys ja radoneristys varmistavat kodille terveellisen huoneilman. Homeongelmat ja huoneilman ohjearvot

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

TermoLog Oy Sertifioitua lämpökuvauspalvelua pienkiinteistöille. www.termolog.fi

TermoLog Oy Sertifioitua lämpökuvauspalvelua pienkiinteistöille. www.termolog.fi TermoLog Oy Sertifioitua lämpökuvauspalvelua pienkiinteistöille www.termolog.fi Nopea, kattava ja edullinen tutkimusmenetelmä tutkimusmenetelmä hyödyntää uusinta laiteja ohjelmistoteknologiaa. Menetelmään

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA 1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

R a d o n t u r v a 11 i n e n

R a d o n t u r v a 11 i n e n STUK-A 6 FI993 Joulukuu 998 R a d o n t u r v a i n e n rakentaminen - kysely kuntien viranomaisille A. Voutilainen, K. Vesterbacka ja H. Arvela 3-2 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT

Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT Taustaa ihmiset oleskelevat pääosin sisätiloissa, jolloin myös sisäilman

Lisätiedot

GEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI

GEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI FYSP106/K3 GEIGERIN J MÜLLERIN PUTKI 1 Johdanto Työssä tutustutaan Geigerin ja Müllerin putkeen. Geigerin ja Müllerin putkella tarkoitetaan tietynlaista säteilymittaria. Samaisesta laitteesta käytetään

Lisätiedot

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Sisäilmastoseminaari 2015 1 YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen 1, Pertti Pasanen 2 ja Helmi Kokotti 3,4 1 Envimetria Oy 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

TermoLog+ Lämpökuvaus ikkunaremontin tukena. www.termolog.fi

TermoLog+ Lämpökuvaus ikkunaremontin tukena. www.termolog.fi Nopea, kattava ja edullinen tutkimusmenetelmä TermoLog+ tutkimusmenetelmä hyödyntää uusinta laiteja ohjelmistoteknologiaa. Menetelmään kuuluu ikkunaelementtien lämpökuvauksen tukena myös painekartoitus

Lisätiedot