RADONMITTAUKSET IMATRALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RADONMITTAUKSET IMATRALLA"

Transkriptio

1 RADONMITTAUKSET IMATRALLA

2 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 Käsitteitä ja lyhenteitä JOHDANTO RADON JA SEN TERVEYSVAIKUTUKSET Radon Radonin terveyshaitat MITTAUSMENETELMÄ TULOKSET Radonin keskipitoisuudet Pitoisuudet eri kaupunginosissa Asuntojen ja asukkaiden määrä radonalueilla Radonpitoisuus ja rakennusvuosi Radonpitoisuus ja ilmanvaihtojärjestelmä Radonpitoisuus ja maaperä TULOSTEN TARKASTELU LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET KUVAT... 28

3 3 Käsitteitä ja lyhenteitä Becquerel, Bq Becquerelliä kuutiometrissä Bq/m 3 Ionisoiva säteily Keskiarvo Mediaani, med Radioaktiivisuus Radon, Rn Sievert, Sv Aktiivisuuden yksikkö. Yksi becguerel tarkoittaa, että radioaktiivisessa aineessa tapahtuu yksi hajoaminen sekunnissa. Hajoamista sekunnissa kuutiometrissä ilmaa. Ionisoiva säteily tuottaa elektroneja ja ioneja osuessaan aineeseen. Ionisaatio vaurioittaa solujen perimäainesta, DNA-molekyylejä. Alfa-, beta- ja gammasäteily ovat ionisoivaa säteilyä. Keskiarvolla tarkoitetaan tässä aritmeettista keskiarvoa. Mediaani on suuruusjärjestyksessä olevan lukusarjan keskimmäinen luku tai mikäli tapauksia on parillinen määrä, kahden keskimmäisen keskiarvo. Se jakaa aineiston kahtia, niin että sen ylä- ja alapuolella on 50% jakaumasta. Mikäli havaintojen määrä on vähäinen ja havainnot jakautuvat huomattavan vinosti kuvaa mediaani aritmeettista keskiarvo paremmin "tyypillisen arvon": muutama korkea lukuarvo nostaa keskiarvoa ja antaa aineiston päätendenssistä harhaanjohtavan kuvan. Radioaktiivisten aineiden atomien ytimistä osa on virittyneitä. Virityksen lauetessa aine säteilee ionisoivaa säteilyä. Säteily on ionisoivaa, sitä lähettävä aine radioaktiivista. Radioaktiivinen jalokaasu. Puoliintumisaika 3,8 vrk. Säteilyannos. Kuvaa ihmiseen kohdistuvan säteilyn haitallisia vaikutuksia. Sievert on hyvin suuri säteilyannos, joten yleensä puhutaan millisieverteistä (msv). 1 Sv on 1000 msv. mansv on koko väestön (vastaanottavan ihmisjoukon) saama kollektiivinen säteilyannos.

4 4 1. JOHDANTO Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jota syntyy jatkuvasti maankuoressa uraanin hajotessa monen välivaiheen kautta lyijyksi. Koska radon on kaasu, kulkeutuu se helposti huokoisessa maaperässä ja pääsee vuotamaan rakennuksen maanvastaisten osien vuotokohdista sekä huokoisten rakenteiden läpi huoneilmaan. Hengitettäessä radonin hajoamistuotteet takertuvat herkästi hengitysteihin ja keuhkoihin lisäten keuhkojen saamaa säteilyannosta. Keskiarvosuomalaisen saamasta säteilyannoksesta on yli puolet radonista lähtöisin. Arvioiden mukaan Suomen kahdesta tuhannesta vuosittaisesta keuhkosyöpätapauksesta 400 aiheutuu radonista. Mitään allergisia reaktioita, huimausta, väsymystä tai muuta sen kaltaista radon ei aiheuta. Se ei liity myöskään mitenkään ns. maasäteilyyn. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan asuntojen huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 400 Becquerelia kuutiometrissä (Bq/m 3 ). Asunto tulisi suunnitella ja rakentaa siten, ettei radonpitoisuus ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3. Tähän selvitykseen on koottu 315 Imatralla vuosien aikana tehdyn radonmittauksen tulokset. Ympäristöterveydenhuolto on vuosina ja 1993 tutkinut keskitetysti n. 230 asunnon, pääosin pientalon, radonpitoisuuden. Talven 1993 tutkimuksessa oli mukana 150 huoneistoa. Mittaustulosten radonpitoisuuden keskiarvo on 334 Bq/m 3, mediaani 180 Bq/m 3, minimi 20 Bq/m 3 ja maksimi 3900 Bq/m 3. Valtakunnalliset radonpitoisuuden aritmeettiset keskiarvot ovat pientaloissa 145 Bq/m 3 ja kerrostaloissa 82 Bq/m 3. Koko maan asukaskohtainen keskiarvo on 123 Bq/m 3. Imatran mittaustulokset eivät kuitenkaan ole täysin verrattavissa valtakunnallisiin tuloksiin. Imatralla mittaukset ovat painottuneet radonkriittisille alueille, kun taas valtakunnalliset tulokset on saatu satunnaisotannalla. Tuloksista 55 % oli alle 200 Bq/m 3, Bq/m 3 oli 23 % ja yli 400 Bq/m 3 22%. Kaikkiaan voi arvioida, että yli 200 Bq/m 3 :n asuntoja on 2000, ja näissä asukkaita Vastaavasti yli 400 Bq/m 3 :n asuntoja on 1000 ja asukkaita Prosentuaalisesti imatralaisista asuu yli 200 Bq/m 3 :n radonpitoisuudessa 13,5 % ja yli 400 Bq/m 3 :n 7,5 %. Valtakunnallisten tutkimustulosten perusteella 12,3 %:lla suomalaisista asunnon radonpitoisuus ylittää pitoisuuden 200 Bq/m 3 ja 3,6 %:lla 400 Bq/m 3. Tulosten mukaan radonkriittisiä kaupunginosia ovat Koivuniemi, Karhukallio, Karhumäki, Kaukopää, Saareksiinmäki, Teppanala ja Tuulikallio. Radonin suhteen epäilyttäviä kaupunginosia ovat Meltola ja Sotkulampi.

5 Alhaisen radonin kaupunginosia ovat Huhtanen, Imatrankoski, Itä-Siitola, Kymälahti, Linnankoski, Linnansuo, Mustalampi, Saarlampi (ei Koivuniemi), Savikanta, Virasoja ja Vuoksenniska. Korkean radonpitoisuuden alueet ovat yleensä harjualueita. Maaperä on karkeaa, huokoista soraa ja hiekkaa, jossa radon pääsee kulkeutumaan. Sora-alueilla radonpitoisuus oli keskimäärin korkeampi kuin muilla maaperä alueilla. Sora-alueilla keskiarvo oli 445 Bq/m 3 ja mediaani 205 Bq/m 3, hiekka alueilla 229 Bq/m 3 ja 150 Bq/m 3. Maaperän ollessa silttiä keskiarvo oli 130 Bq/m 3 ja mediaani 100 Bq/m 3 sekä savikoilla 165 Bq/m 3 ja 140 Bq/m 3. Ennen vuotta 1960 rakennettujen talojen radonpitoisuuden aritmeettinen keskiarvo oli 363 Bq/m 3 ja mediaani 185 Bq/m 3, vuosina rakennetuissa taloissa 676 Bq/m 3 ja 280 Bq/m 3 sekä vuoden 1975 jälkeen rakennetuissa 393 Bq/m 3 ja 320 Bq/m 3. Uudempien rakennusten keskimäärin korkeampi radonpitoisuus johtunee tiiviimmästä rakennustavasta, rinneratkaisujen yleistymisestä, ryömintätilaisten rakenneratkaisujen vähentymisestä sekä huokoisten maanvastaisten rakennusmateriaalien (kevytsoraharkko) yleistymisestä. Taloissa, joissa on painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmä, radonpitoisuudet olivat keskimäärin pienimpiä, mutta pitoisuuden vaihtelu eri talojen kesken suurempaa kuin koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän taloissa. Mediaaniarvo painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa oli 290 Bq/m 3 ja taloissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto ja liesituuletin 205 Bq/m 3. Rakennuksissa, joissa on koneellinen poisto tai koneellisen poisto ja sisäänpuhallus mediaani oli 360 Bq/m 3. Radonpitoisuuden suhteen ei ilmanvaihtojärjestelmällä ole merkitystä, vaan ilmanvaihdon toimivuudella. Koko asunnon ilman tulee vaihtua vähintään kerran kahdessa tunnissa. Ilmanvaihto ei saa myöskään aiheuttaa asuntoon liiallista alipainetta. 5

6 6 2. RADON JA SEN TERVEYSVAIKUTUKSET 2.1 Radon Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen jalokaasu, jota syntyy maankuoressa uraanin hajotessa ja muuttuessa usean välivaiheen kautta lyijyksi. Kuva 1. Uraani hajoaa välivaiheitten kautta keveämmiksi alkuaineiksi. Hajoamisessa syntyy alfa- tai beetasäteilyä sekä gammasäteilyä. Aineen hajoamisnopeutta kuvaa puoliintumisaika. Radonilla se on 3,8 vuorokautta /9/. Paitsi maaperästä voi radonia erittyä huoneilmaan rakennusmateriaaleista. Keskimäärin suomalaisten rakennusaineiden, lähinnä betonin, aiheuttama radonpitoisuus on Bq/m 3 /8/.

7 7 2.2 Radonin terveyshaitat Suomalaisen keskimäärin saamasta säteilyannoksesta muodostavat radon ja sen hajoamistuotteet noin puolet. Yksittäisenä säteilylähteenä asuinympäristön radon on merkittävin (taulukko 1). taulukko 1. Suomen koko väestön normaalivuonna saama säteilyannos sekä sen lähteet /10/. SÄTEILYLÄHDE KOKONAISANNOS VUODESSA (mansv) Kosminen säteily 1450 Ulkoinen säteily maaperästä ja rakennuksista 2400 Sisäinen säteily kaliumista 800 Sisäinen säteily muista luonnon radionuklideista 1450 Ulkoilman radon 100 Asuinympäristön radon Säteilyn lääketieteellinen käyttö (ei sädehoito) 3000 Säteilyn alainen työ (työntekijät) 8 Kaivokset (työntekijät) 5 Ydinasekokeet 100 Ydinenergia (normaalikäytön päästöt) 5 Kulutustavarat 50 Yhteensä Radon ja sen lyhytaikaiset hajoamistuotteet Po-214 ja Po-218 ovat alfa-säteilijöitä. Alfa-säteilyn läpäisevyys on heikko, ilmassa vain muutamia senttimetrejä, kehossa 0,04-0,07 mm,joten ihon lävitse se ei elävään pintasolukkoon vaikuta, vaan säteilyaltistus syntyy keuhkoissa. Keuhkosoluissa alfa-säteily aiheuttaa mutaatioita, mikä voi johtaa keuhkosyövän syntyyn. Helposti läpäisevään gamma-säteilyyn verrattuna alfa-säteilyä pidetään 20 kertaa haitallisempana säteilyannosta laskettaessa, koska se luovuttaa energiansa hyvin pieneen kudosmassaan.

8 Radonin hajoamistuotteiden alfa-säteilyn aiheuttamaa keuhkosyöpäriskiä voidaan arvioida malleilla. Malleihin liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, kuten todellinen säteilyannos, altistuksen aikajaksot, passiivinen tupakointi ja hengitysilman pölyisyys. On arvioitu sisäilman radonpitoisuuden ja sitä vastaavan säteilyannoksen yhteydeksi 0,08 msv jokaista Bq/m 3 kohden (laskettuna radonin lyhytikäisten hajoamistuotteiden pitoisuuden mukaan, osuus 50 %) sisälläoloajan ollessa 100 %. esim. Asunnon sisäilman radonpitoisuus 100 Bq/m 3, sisälläoloaika 60 %. Työpaikan radonpitoisuus 50 Bq/m 3, oleskeluaika 20 % ja ulkoilma 5 Bq/m 3, oleskeluaika 20 %. Säteilyannos:(100*0,6)+(50*0,2)+(5*0,2)*0,08*0,5= 2,8 msv Taulukossa kaksi asunnon eri radonpitoisuuksia vastaava säteilyannos. Työpaikan radonpitoisuus 50 Bq/m 3, oleskeluaika 20 % ja ulkoilma 5 Bq/m 3, oleskeluaika 20 %. taulukko 2. Eri asunnon radonpitoisuutta vastaava säteilyannos. Sisälläoloaika 60%. Työpaikan radonpitoisuus 50 Bq/m 3, oleskeluaika 20% ja ulkoilma 5 Bq/m 3, oleskeluaika 20%. 8 ASUNNON RADONPI- TOISUUS (Bq/m 3 ) VASTAAVA SÄTEI- LYANNOS (msv) 100 2, , , , , , , ,4 Säteilytyöntekijän suurin sallittu keskivuosiannos on 20 msv viiden vuoden aikana. Minkään vuoden aikana säteilyannos ei saa ylittää arvoa 50 msv /13/. Viiden vuoden keskiarvoa 20 msv:ä vastaa asunnon radonpitoisuus 800 Bq/m 3 ja vuotuista enimmäisarvoa 50 msv:ä 2000 Bq/m 3. Säteilyn aiheuttamaa syöpäriskiä kuvaava yleinen riskikerroin on kaksi syöpätapausta 100 Sv kohti /10/. Elinikäisen (70 v.) altistuksen aiheuttama riski sairastua syöpään voidaan vastaavasti laskea (taulukko 3). Riskikerroin kuvaa suuressa ihmisjoukossa todennäköisesti olevien tapausten määrää.

9 9 ASUNNON RA- DONPITOISUUS Bq/m 3 VUOTUINEN ANNOS msv ELINIKÄINEN ANNOS msv SYÖPÄTAPAUS- TA/ ASUKASTA 100 2, , , , , , , , taulukko 3. Laskennallinen syöpäriski eri asunnon radonpitoisuutta vastaavissa olosuhteissa. Sisälläoloaika 60%. Työpaikan radonpitoisuus 50 Bq/m 3, oleskeluaika 20% ja ulkoilma 5 Bq/ 3, oleskeluaika 20%. Edellä mainitut riskiarviot kuvaavat säteilyn vaikutusta yksinään. Säteilyn ja esim. tupakan yhteisvaikutusta on pyritty arviomaan. Niiden mukaan radonin aiheuttamien keuhkosyöpätapausten määrä voi nousta nyt esitettyä huomattavasta korkeammaksi. Pitkäaikaisaltistuksena suurilla radonpitoisuuksilla on huomattava terveysvaara keuhkosyöpäriskin aiheuttajana. Mitään turvallista alarajaa, kynnysarvoa, alfasäteilylle ei voi tässä suhteessa asettaa. Ensimmäinen laajahko epidemeologinen tutkimus asuntojen radonin ja keuhkosyövän välisestä yhteydestä valmistui Ruotsissa Tutkimuksessa tarkasteltiin 1360 vuosina todettua keuhkosyöpätapausta. Tekijöiden arvion mukaan noin 15 % keuhkosyövästä johtui radonista. Tutkittujen asuntojen radonpitoisuus oli keskimäärin 106,5 Bq/m 3. Sovelluttuna tutkimustulosta Suomeen päädytään 400 vuotuiseen keuhkosyöpätapaukseen vuodessa. Riskiarvio ei voi kuitenkaan olla kovin tarkka, joten huomattavasti suuremmat tai pienemmät riskit ovat mahdollisia /3/.

10 10 3. MITTAUSMENETELMÄ Kaikki mittaukset on tehty integroivalla alfafilmi-menetelmällä. Mittarasia on pieni, halkaisijaltaan alle viiden senttimetrin purkki, jossa on sisällä alfasäteilylle herkkää filmiä. Alfahiukkaset jättävät filmiin jäljen, joka suurennetaan sähkökemiallisella syövytyksellä. Jälkien määrä on suoraan verrannollinen radonin keskipitoisuuteen ja mittausaikaan. Kuva 2. Radonmittauspurkkeja tutkittavana. Koska radonpitoisuus vaihtelee voimakkaasti vuorokaudenajan ja viikonpäivän sekä vuodenajan mukaan, on mittaukset tehty talvisaikaan ja mittausjakso on ollut yleensä vähintään kaksi kuukautta. Mittausolosuhteet on näin vakioitu ja pitkä mittausjakso antaa luotettavan keskipitoisuuden. Kuva 3. Radonpitoisuuden vaihtelu ajan suhteen.

11 11 4. TULOKSET 4.1 Radonin keskipitoisuudet Mittaustuloksista on laskettu aritmeettinen keskiarvo, mediaani, minimi ja maksimi. Tulokset on esitetty taulukossa neljä. taulukko 4. Koko mittausaineiston (n=315) radonpitoisuuden keskiarvo, mediaani, minimi ja maksimi. KOKO AINEISTO n=315 Bq/m 3 keskiarvo 334 mediaani 180 minimi 20 maksimi 3900 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan (STMp 944/92) asuntojen huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 400 Bq/m 3. Asunto tulisi suunnitella ja rakentaa siten, ettei radonpitoisuus ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3. Radonpitoisuudet jakautuivat rajaarvojen mukaan seuraavasti: alle 200 Bq/m 3 55% (172 kpl), Bq/m 3 23% (73kpl) ja yli 400 Bq/m 3 22% (70 kpl). Kuva 4. Radonpitoisuuksien jakautuman summakäyrä. Alle 200 Bq/m 3 :n pitoisuuksia on 55% ja alle 400 Bq/m 3 :n 77%. Kuva 5.

12 12 Valtakunnalliset radonpitoisuuden aritmeettiset keskiarvot ovat pientaloissa 145 Bq/m 3 ja kerrostaloissa 82 Bq/m 3. Koko maan asukaskohtainen keskiarvo on 123 Bq/m 3 /1/. Mitattujen radonpitoisuuksien keskiarvo on yli kaksinkertainen valtakunnalliseen pientalojen keskiarvopitoisuuteen verrattuna. Tavoitearvon 200 Bq/m 3 ylitti Imatralla lähes joka toinen mittaus kun valtakunnallisesti yli 200 Bq/m 3 oli kymmenesosa. Yli 400 Bq/m 3 :n radonpitoisuuksia oli Imatralla viidennes ja valtakunnallisesti joka kahdeskymmenes. Imatran mittaustulokset eivät kuitenkaan ole täysin verrattavissa valtakunnallisen tuloksiin, sillä Imatralla mittaukset ovat painottuneet radonkriittisille alueille. Valtakunnalliset tulokset on saatu satunnaisotannalla. 4.2 Pitoisuudet eri kaupunginosissa Eri kaupunginosien mittaustuloksista on laskettu aritmeettinen keskiarvo, mediaani, minimi ja maksimi. Lisäksi on laskettu radonpitoisuuksien jakauma alle 200 Bq/m 3, Bq/m 3 ja yli 400 Bq/m 3 kesken. Kaupunginosat on jaettu radonpitoisuuden ja näytemäärän mukaan seuraavasti: 1. Radonkriittiset kaupunginosat: Tuloksista puolet tai enemmän yli 200 Bq/m 3. Keskiarvo ja mediaani yli 200 Bq/m Radonin suhteen epäilyttävät kaupunginosat: Mittaustuloksista % yli 200 Bq/m 3. Keskiarvo yli 200 Bq/m Alhaisen radonpitoisuuden kaupunginosat: Mittaustuloksista enintään 25 % yli 200 Bq/m 3 tai kaikki mittaustulokset alle 400 Bq/m 3 ja mediaani alle 150 Bq/m 3. Yhteenveto eri kaupunginosien tuloksista ja radonpitoisuuksien jakautumasta liitteenä (liitteet 1 ja 2). Imatrankoskella ja Mustalammella yli 80% radonpitoisuuksista oli alle 200 Bq/m 3 :n. Huhtasen kaupunginosassa, Saarlammella (ei mukana Koivuniemeä) ja Vuoksenniskalla ei ole lainkaan yli 400 Bq/m 3 :n pitoisuutta ja pitoisuuksista alle 200 Bq/m 3 :n oli noin 70%. Karhukalliossa vajaa puolet mittaustuloksista oli alle 200 Bq/m 3, neljännes Bq/m 3 ja reilu neljännes yli 400 Bq/m 3. Karhumäellä, Kaukopäässä ja Teppanalassa radonpitoisuudet jakautuivat melko tasaisesti eri ryhmiin. Koivuniemessä kaikki mittaustulokset olivat yli 200 Bq/m 3 :n ja yli 400 Bq/m 3 :n tuloksista oli 70%.

13 13 Kuvassa kuusi on esitetty eräiden kaupunginosien radonpitoisuuksien keskiarvo ja mediaani ja kuvassa seitsemän radonpitoisuuksien jakauma alle 200 Bq/m 3 :n, Bq/m 3 :n ja yli 400 Bq/m 3 :n ryhmiin. Kuva 7. Kuva 6. Tulosten perusteella kaupunginosat jakautuvat radonpitoisuuden suhteen seuraavasti: 1. Radonkriittiset kaupunginosat: Koivuniemi, Karhukallio, Karhumäki, Kaukopää, Saareksiinmäki, Teppanala ja Tuulikallio. 2. Radonin suhteen epäilyttävät kaupunginosat: Meltola ja Sotkulampi. 3. Alhaisen radonpitoisuuden kaupunginosat: Huhtanen, Imatrankoski, Itä-Siitola, Kymälahti, Linnankoski, Linnansuo, Mustalampi, Saarlampi (poisluettuna Koivuniemi), Savikanta, Virasoja ja Vuoksenniska. Eräistä kaupunginosista on vain muutamia mittaustuloksia, joten niiden perusteella ei vaikea arvioida koko kaupunginosan radonpitoisuuksia. Lisämittauksia tulisi tehdä erityisesti Mansikkalan, Mehiläismäen ja Rajapatsaan kaupunginosissa, joissa on tavattu korkeita radonpitoisuuksia.

14 Asuntojen ja asukkaiden määrä radonalueilla Radonkriittisillä ja radonin suhteen epäilyttävillä alueilla on 4185 asuntoa, joista pientaloasuntoja Asukkaita näillä alueilla on kaikkiaan 8800 /5/. Jos oletetaan, että asukkaiden määrä pien- ja kerrostaloasunnoissa on sama, asuu pientaloissa (omakotitalot, rivitalot) 7128 ihmistä. Kun radonkriittisillä alueilla joka toisessa pientaloasunnossa radonpitoisuus on yli 200 Bq/m 3, on näitä asuntoja 1695 ja näissä 3564 asukasta. Vastaavasti joka kolmannessa asunnossa radonkriittisellä alueella radonpitoisuus on yli 400 Bq/m 3. Asukkaita näissä 837 asunnossa on Radonin suhteen selvitettävillä alueilla (Mansikkala, Mehiläismäki ja Rajapatsas) voi epäillä olevannoin 300 asuntoa, joissa radonpitoisuus ylittää 200 Bq/m 3. Asukkaita näissä on noin 750. Yli 400 Bq/m 3 :n asuntoja näillä alueilla lienee 150 ja asukkaita näissä 350. Kaikkiaan Imatran alueella voi olettaa olevan noin 2000 asuntoa, joissa radonpitoisuus ylittää 200 Bq/m 3. Asukkaita näissä on noin Yli 400 Bq/m 3 :n asuntoja lienee kaikkiaan 1000 ja asukkaita näissä Yli 200 Bq/m 3 :n asunnoissa asuu 13,5 % imatralaisista ja yli 400 Bq/m 3 :n asunnoissa 7,5 %. Koko maassa asukkaista asuu alle 200 Bq/m 3 asunnoissa 12,3 % ja yli 400 Bq/m 3 3,6 % /1/. Korkeiden, yli 400 Bq/m 3 pitoisuuksissa asuvien määrä on kaksinkertainen valtakunnalliseen lukuarvoon verrattuna. 4.4 Radonpitoisuus ja rakennusvuosi Kuva 8. Kuvassa 8 on esitetty vuonna 1965 tai myöhemmin rakennettujen rakennusten radonpitoisuus. Regressiosuora on lievästi oikealle nouseva eli radonpitoisuus on uudemmissa taloissa korkeampi kuin vanhemmissa.

15 15 Ennen vuotta 1960 rakennettujen rakennusten radonpitoisuuden keskiarvo on 363 Bq/m 3 ja mediaani 185 Bq/m 3, vuosina rakennettujen 676 Bq/m 3 ja 280 Bq/m 3 sekä vuoden 1976 jälkeen rakennettujen 393 Bq/m 3 ja 320 Bq/m 3. Kuva 9. Vuosien rakennettujen talojen radonpitoisuuden keskiarvoa nostaa Koivuniemen korkeat radonpitoisuudet. Vertailussa mediaani antaa luotettavamman kuvan. On arvioitu, että ja 80 -luvuilla rakennettujen rakennusten korkeampi radonpitoisuus johtuu tiiviimmästä rakennustavasta, rinneratkaisujen yleistymisestä, ryömintätilaisten rakenneratkaisujen vähentymisestä sekä huokoisten maanvastaisten rakennusmateriaalien (kevytsoraharkko) yleistymisestä /1/. 4.5 Radonpitoisuus ja ilmanvaihtojärjestelmä Yhteenvetoa tehtäessä on ollut tiedossa kaikkiaan 149 rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä. Rakennuksista 61:ssä on painovoimainen ja 54:ssä liesituulettimella tehostettu painovoimainen ilmanvaihto. Koneellinen poistopuhallus on 15 ja koneellinen poisto- ja sisäänpuhallus 19 talossa. Taloissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto, tyypilliset radonpitoisuudet (mediaani) olivat pienempiä kuin koneellisen ilmanvaihdon taloissa. Sensijaan hajonta ja maksimipitoisuudet sekä keskiarvo olivat painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa suurempia kuin koneellisesti ilmastoiduissa. Ks. taulukko 4. Taulukko 4. Radonpitoisuuden keskiarvo, mediaani, minimi ja maksimi eri ilmanvaihtojärjestelmän taloissa. IV-JÄRJESTELMÄ KES- KIARVO Bq/m 3 MEDIAANI Bq/m 3 MINIMI Bq/m 3 MAKSIMI Bq/m 3 painovoimainen painovoimainen liesituuletin koneellinen poisto koneellinen poisto ja sisäänpuhallus

16 16 Kuvassa 10 on esitetty eri ilmanvaihtojärjestelmällä varustettujen rakennusten radonpitoisuuden keskiarvo ja mediaani. Kuva 10.

17 17 Radonpitoisuus ei näytä riippuvan ilmanvaihtojärjestelmästä. Niin painovoimaisen kuin koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän taloissa on sekä korkeita että matalia radonpitoisuuksia. Asunnon koko ilmamäärän tulee vaihtua vähintään kerran kahdessa tunnissa (ilmanvaihtokerroin 0,5). Tutkimusten mukaan ilmanvaihtuvuudet vaihtelevat yleensä asuntojen kesken voimakkaasti. Sen sijaan eri ilmanvaihtojärjestelmien välillä ei ole suuria eroja. Kuva 11. Asuntojen keskimääräinen ilmanvaihtokertoimien jakauma ilmanvaihtojärjestelmittäin. /11/. Radonmittausten yhteydessä ei ole tutkittu ilmanvaihdon toimivuutta. Voi olettaa, että ilmanvaihtuvuus on vaihdellut suuresti eri rakennuksissa, ja vaihtuvuus ei ole riippuvainen ilmanvaihtojärjestelmästä. Alhaisen ilmanvaihtuvuuden (ilmanvaihtokerroin < 0,3) asunnoissa ilmanvaihdon lisääminen pienentää radonpitoisuutta tehokkaasti. Kuvassa 12 on esitetty radonpitoisuuden ja ilmastoinnin välinen riippuvuus. Kuva 12. Radonpitoisuuden ja ilmastoinnin välinen riippuvuus erityyppisissä taloissa /12/.

18 18 Ilmanvaihto ei saa aiheuttaa liiallista alipainetta asuntoon. Alipaine pyrkii täyttymään ja radonpitoista korvausilmaa virtaa myös lattianlaatan halkeamista ja lattialaatan ja läpivientien samoinkuin lattialaatan ja seinien saumoista. Erityisesti, jos asunnossa on koneellinen poistopuhallus ja raittiin ulkoilman saannista ei ole huolehdittu (tiivis talo), syntyvä alipaine voi olla hyvinkin suuri. 4.6 Radonpitoisuus ja maaperä Maaperäluokitus perustuu vuonna 1970 Imatran yleiskaavoitusta varten tehtyyn rakennusgeologiseen aluejakoon. Alueen maapohja on jaettu kuuteen luokkaan seuraavasti: I II III IV V VI Kallioalueet, kalliopaljastumat ja niiden lähiympäristö kahden metrin paksuiseen maapeitteeseen saakka. Karkearakeisten kitkamaalajien alueet, joissa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Tähän luokkaan kuuluvat alueet ovat pääasiassa harjuja ja hiekkasoramoreenien muodostamia selänteitä. Hienorakeisten kitka-ja silttimaalajien alueet, joissa vallitsevien hiekkahiedan, hiesun ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Osa tämän luokan alueista liittyy läheisesti II-luokan harjumuodostumiin, jolloin alue sisältää pääasiassa hiekka- ja hietakerrostumia, harvemmin hiesua. Koheesio- ja kitkamaalajien alueet, joissa säännötön hiekan, siltin ja saven sekä paikoin myös turpeen kerrosvaihtelu on mahdollinen tai todettu. Tähän luokkaan kuuluu muinaisten meri- ja järvivaiheiden rantavoimien kasaamien rantakerrostumien alueita. Savikot, joissa vallitsevien saven hiesun päällä on paikoin ohuita alle metrin paksuisia eloperäisiä kerrostumia. Luokkaan kuuluvat alueen savikot ja hiesumaat on yleensä raivattu viljelykselle. Suot ja muut pehmeiköt, joissa pinta on pehmeä ja nk. kova pohja yleensä yli kahden metrin syvyydessä. Mittauspaikat on sijoitettu maaperäkartalle, josta on saatu vastaava maapohja. Soraalueiden (alue II) radonpitoisuuden keskiarvo on 445 Bq/m 3 ja mediaani 205 Bq/m 3, hiekka-alueilla (alue III) 229 Bq/m 3 ja 150 Bq/m 3. Kun maaperä on silttiä (alue IV) tai savikkoa (alue V) jäävät niin keskiarvo kuin mediaani alle 200 Bq/m 3 :n. Ks. taulukko 5.

19 19 MAAPE- RÄ MIT- TAUSTEN LUKU- MÄÄRÄ KES- KIARVO MEDIAA- NI MINIMI MAKSIMI I II III IV V IV Taulukko 5. Eri maapohjalla olleiden mittausten lukumäärä, radonpitoisuuden keskiarvo, mediaani, minimi ja maksimi. Kuvassa 13 on esitetty radonpitoisuuksien keskiarvo ja mediaani eri maaperäalueilla. Sora-alueilla radonpitoisuuksista 54 % ja hiekka-alueilla 40 % oli yli 200 Bq/m 3. Siltti ja savikko alueilla 2/3 pitoisuuksista oli alle 200 Bq/m 3, vain yksi mittaustulos näillä alueilla oli yli 400 Bq/m 3 :n. Ks. taulukko 6.

20 20 maaperä <200 Bq/m 3 % Bq/m 3 % >400 Bq/m 3 % sora (II) hiekka (III) siltti (IV) savi(v) Taulukko 6. Alle 200:n, :an ja yli 400 Bq/m 3 :n osuus mittaustuloksista eri maaperä alueilla. Radonpitoisuuksien jakauma eri maaperäalueilla on esitetty kuvassa 14.

21 21 5. TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Imatran alueella radonpitoisuus on keskimäärin korkeampaa kuin Suomessa yleensä. Mittaustulosten keskiarvo oli 334 Bq/m 3 kun asukaskohtainen keskiarvo koko Suomessa on 123 Bq/m 3. Arviolta 2000 asunnossa radonpitoisuus ylittää tavoitearvon 200 Bq/m 3 ja enimmäispitoisuuden 400 Bq/m asunnossa. Asukkaita näissä asuu 4500 ja Radonkriittisiä kaupunginosia ovat Koivuniemi, Karhukallio, Karhumäki, Kaukopää, Saareksiinmäki, Teppanala ja Tuulikallio. Radonin suhteen epäilyttäviä kaupunginosia ovat Meltola ja Sotkulampi. Alhaisen radonin kaupunginosia ovat Huhtanen, Imatrankoski, Itä-Siitola, Kymälahti, Linnankoski, Linnansuo, Mustalampi, Saarlampi (ei Koivuniemi), Savikanta, Virasoja ja Vuoksenniska. Eräissä kaupunginosissa on tehty niin vähän radonmittauksia, ettei niiden perusteella voi koko kaupunginosan radonpitoisuudesta vetää johtopäätöksiä. Lisämittauksia tarvittaisiin Mansikkalassa, Mehiläismäellä ja Rajapatsaalla. 5.3 Huokoisilla maaperäalueilla (sora ja hiekka) radonpitoisuus todennäköisesti ylittää tavoitearvon 200 Bq/m 3, ellei rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa varauduta radoniin. 5.4 Uudemmissa taloissa radonpitoisuus on keskimäärin suurempaa kuin vanhoissa. Syynä tähän on ilmeisesti tiiviimpi rakentaminen, rinneratkaisujen yleistyminen, ryömintätilaisen rakennustavan väheneminen sekä kevytsoraharkon käytön yleistyminen perustuksissa ja maanvastaisissa seinissä. 5.5 Ilmanvaihtojärjestelmällä ei ollut merkitystä radonpitoisuuteen. Radonpitoisuuteen vaikuttaa ilmanvaihtuminen sekä ilmanvaihdon aiheuttama alipaine. Erityisesti huonon ilmanvaihtuvuuden taloissa ilmanvaihdon tehostaminen alentaa radonpitoisuutta voimakkaasti. Ilmanvaihdon aiheuttama alipaine tulisi olla mahdollisimman alhainen radonin maaperästä imeytymisen ehkäisemiseksi.

22 22 LOPUKSI Tähän selvitykseen on koottu 315 radonmittauksen tulokset. Selvityksen mukaan Imatralla on selkeästi radonkriittisiä alueita, radonin suhteen epäilyttäviä alueita ja alueita, joilla tehtyjen muutamien mittausten perusteella on syytä olettaa näiden alueiden olevan radonkriittisiä tai radonin suhteen epäilyttäviä. Ympäristöterveydenhuollon on syytä jatkaa radonmittauksia vuosittain radonpitoisuudeltaan korkeiden rakennusten löytämiseksi. Imatran kaupunginvaltuuston hyväksymässä rakennusjärjestyksessä on Koivuniemen, Karhumäen-Karhukallion-Tuulikallion, Kaukopään ja Teppanalan - alueet määritelty radonkriittisiksi alueiksi. Näillä alueilla uudisrakentamisessa tulisi ottaa huomioon maaperän mahdollisesti korkeampi radonpitoisuus. Rakennusjärjestyksen radonsuositus ei ole rakentajaa sitova. Maaperän radonpitoisuudesta ja kuinka siihen varaudutaan suunnittelu ja rakennusvaiheessa tiedoitetaan rakentajaa rakennuslupavaiheessa. Jää rakentajan päätettäväksi, millä tavoin radon otetaan huomioon suunnittelussa ja rakentamisen toteutuksessa vai otetaanko lainkaan. Radonhaitta koskee lähinnä pientaloja (omakotitalot, rivitalot). Kerrostaloissa, johtuen asuntojen sijoittaumisesta muualle kuin maanalaisiin ja maanvaraisiin kerroksiin, radonpitoisuudet ovat yleensä alhaiset. Omakotitalojen osalta asunnon radonpitoisuudesta huolehtimisessa on luotettu omistajien valistuneisuuteen, eikä viranomaistoimin ole haluttu asettaa ehdottomia määräyksiä. Omistajathan ovat usein itse rakentaneet ja myös itse asuvat talossa. Maaperän mahdollisella radonpitoisuudella on omakotitalotontin ostajalle tai vuokraajalle sekä rakentamisen kannalta että rakennuksen arvon kannalta merkitystä. Tontin myyjän tai vuokraajan (yleensä kaupunki) vastuuta ei liene tässä suhteessa enemmälti pohdittu. Sekä omakotitalot että rivitalot ovat nykyisin enenevässä määrin rakennuttajien rakennuttamia. Itserakennettujakin taloja myydään tai vuokrataan. Talon ostajan ja vuokralaisen oikeusturvan kannalta tilanne on ongelmallinen, mikäli radonalueilla ei ole otettu maaperän mahdollista radonpitoisuutta huomioon. Tämän selvityksen mukaan radonkriittinen alue on laajempi kuin rakennusjärjestyksessä määritelty. Radonkriittisillä alueilla on 50 %:n todennäköisyys, että radonpitoisuus ylittää tavoitearvo 200 Bq/m 3. Enimmäispitoisuuden, 400 Bq/m 3, ylittää kolmannes mittaustuloksista. Uudemmissa rakennuksissa radonpitoisuus on rakennustavasta ja rakennusmateriaaleista johtuen keskimäärin korkeampi kuin vanhemmissa. Radonkriittiset alueiden alueellisessa määrittelyssä tulisi ottaa huomioon tämän selvityksen tulokset. Mikäli kaupunki myy tai vuokraa näiltä alueilta tontteja rakentamista varten, olisi ostajalle tai vuokramiehelle selvitettävä maaperän radonin merkitys. Rakennusjärjestystä olisi syytä muuttaa siten, että rakentajan tulee selvitettää ennen rakennusluvan myöntämistä, miten hän ottaa huomioon rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa maaperän radonin. Rakentajan tulisi myös osoittaa rakennuksen valmistuttua mittauksin, onko radonpitoisuus tavoitearvon mukainen.

23 Rakennettaessa radonin suhteen epäilyttäville alueille rakennusjärjestykseen tulisi lisätä suositus radonhaitan huomioon ottamisesta niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. 23

24 24 LÄHTEET 1. Arvela H., Mäkeläinen I., Castren O.: Otantatutkimus asuntojen radonista Suomessa, STUK-A Castren Olli: Radonpitoisuudet, riskit ja torjunnan kannattavuus, ALARA-lehti, 4/92, s Castren Olli: Radon asunnoissa aiheuttaa keuhkosyöpää, ALARA-lehti, 2/93, s Imatran kaupunki, kunnallinen säännöskokoelma nro 7,rakennusjärjestys, kaupunginvaltuusto Imatran kaupunki. Tilastokirja Imatran kaupunki, ympäristöasiainpalvelukeskus. Radontiedote rakentajille, Koivulehto Mikko ja Kansanaho Ahti: Säteilystä lyhyesti, Säteilyturvakeskus, Mustonen Raimo: Building materials as sources of indoor exposure to ionizing radiation. STUK-A Radon asunnoissa. Säteilyturvakeskus, Rakennuksen sisäilmaston laatu ja ilmanvaihdon tarve. Teknillinen korkeakoulu, LVI-laboratorio, sarja D:104, Helsinki Rönnberg R., Ruotsalainen R., Majanen A.: Asuntojen ilmanvaihdon toiminta ja vaikutus sisäilmastoon, viihtyvyyteen ja terveyteen. Teknillinen korkeakoulu, LVIlaboratorio. Raportti B23. Espoo Strålning i byggnader. Statens planverk, Rapport 54, Säteilylaki (592/91) ja säteilyasetus (1512/91).

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Tampere 11.2.2016 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää

Lisätiedot

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa 1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja

Lisätiedot

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi

Lisätiedot

Asunnon terveyshaitan selvittäminen

Asunnon terveyshaitan selvittäminen 2.10.2015 Asunnon terveyshaitan selvittäminen TUTUSTUKAA TÄHÄN ENNEN LOMAKKEEN TÄYTTÄMISTÄ! Mikäli epäillään, että asunnossa esiintyy terveyshaittaa, on ensin otettava yhteys kiinteistön omistajaan (isännöitsijä,

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Väliraportin liitetiedostot

Väliraportin liitetiedostot 1 (21) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 2 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010... 5 LIITE 3. Gammaspektrometristen

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty.

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. 1. Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua ionisoivaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja tutkia sen absorboitumista

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Radioaktiivinen hajoaminen

Radioaktiivinen hajoaminen radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ Projekti 1810515 19.3.2015 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä 3.11.2016 Ympäristöterveyspäivät, 2.-3.11.2016, Tampere Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 3. Talousvedestä aiheutuva

Lisätiedot

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja TAUSTAA Päivähoitoasetus oli muuttumassa niin että ryhmäkokoa voidaan nostaa 21 lapsesta 24 lapseen

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS / SYYSKUU 2005 ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS M.Muikku, H.Arvela, H.Järvinen, H.Korpela, E.Kostiainen, I.Mäkeläinen, E.Vartiainen, K.Vesterbacka STUK SÄTEILYTURVAKESKUS

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

VT3 tärinämittaukset, Laihia

VT3 tärinämittaukset, Laihia VT3 tärinämittaukset, Laihia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Jussi Kurikka-Oja 16.6.2014 1 Taustatiedot Tässä tärinämittausraportissa kuvataan Laihialla VT3:n varrella tehtyjen tärinämittausten toteuttamistapa

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset

COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset Mihkel Kiviste COMBI yleisöseminaari 28.1.2016 WP3 Rakenneratkasujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta ja sisäilman olosuhteet. T3.4 Paine-erot ja sisäilman olosuhteet

Lisätiedot

KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001

KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001 / TOUKOKUU 2004 KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001 P. Vesterbacka 1, I. Mäkeläinen 1, T. Tarvainen 2, T. Hatakka 2, H. Arvela 1 1 Säteilyturvakeskus, PL 14, 00881 HELSINKI 2 Geologian

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

suomen radonhallinta

suomen radonhallinta vastuuvapaus Suomen radonhallinta oy pyrkii toiminnallaan parantamaan ihmisten tietoisuutta radonturvallisuudesta ja sen aiheuttamista terveyshaitoista. Ilmoitetut tiedot pyritään pitämään ajantasaisina,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen

Lisätiedot

Pyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta

Pyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta Pyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta Jussi Kurikka-Oja 4.9.2014 1 Taustatiedot Tämä tärinäselvitys on laadittu Siilinjärvellä, Pyöreälahden alueelle 2. kunnanosassa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...

Lisätiedot

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy Uusia tuulia ikkunaremonttiin Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa 3.9.2016 M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy Maailman parasta ilmaa Ulkoilman laatu Suomessa ja Ruotsissa on kansainvälisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN OHJE ST 7.3 / 23.9.2007 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 YLEISTÄ 3 2 EFEKTIIVISEN ANNOKSEN KERTYMÄN LASKEMINEN 3 3 ANNOSMUUNTOKERTOIMET 3 4 JALOKAASUJEN AIHEUTTAMA ALTISTUS 5 4.1

Lisätiedot

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Hulevesitulvat Geologian hyödyntäminen tulvasuojelussa Ratkaisut Hulevesitulvat

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA

40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA 1. TYÖN TAVOITE 2. TEORIAA Työssä tutustutaan radioaktiiviseen säteilyn kuvaamisessa käytettäviin käsitteisiin ja fysikaalisiin lakeihin,

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Lvi -päivät 05.-06.11. 2015 Olavi Suominen, asiantuntijapalvelut Vallox Oy päivitetty 7.10.2011 Ennen oli ennen.. Lukumäärä

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

Talvivaaran säteilyturvallisuus

Talvivaaran säteilyturvallisuus Talvivaaran säteilyturvallisuus Sonkajärven kuntalaisilta 22.3.2012 Raimo Mustonen, Apulaisjohtaja, Säteilyturvakeskus 22.3.2012 1 Keskeiset kysymykset Minkälainen uraani on? Onko uraani ongelma Talvivaarassa?

Lisätiedot

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset Tutkimuksen ajankohta: vko 2-3 / 2010 Raportin päiväys: 25.01.2010 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko Krohn, 09 839 22377 Kuntotutkimuksen suorittajat:

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen Mikko Krohn

Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen Mikko Krohn Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen 22.06.2009 Mikko Krohn 09 839 22377 Tässä tietoa Kivimäen koulun hiukkasmittauksista. Lämpötilat ja ilmamäärät opetustilassa n:o 149 Tarkastuskäynnin

Lisätiedot

25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY

25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/9 25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TYÖN TAVOITE Työn tavoitteena on tutustua radioaktiiviseen säteilyyn ja mahdollisuuksiin suojautua siltä. RADIOAKTIIVISEN SÄTEILYN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1076 Kaupunginosa 79, Huhtanen Kortteli 17 sekä katu- ja virkistysaluetta.

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot