RADONMITTAUKSET IMATRALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RADONMITTAUKSET IMATRALLA"

Transkriptio

1 RADONMITTAUKSET IMATRALLA

2 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 Käsitteitä ja lyhenteitä JOHDANTO RADON JA SEN TERVEYSVAIKUTUKSET Radon Radonin terveyshaitat MITTAUSMENETELMÄ TULOKSET Radonin keskipitoisuudet Pitoisuudet eri kaupunginosissa Asuntojen ja asukkaiden määrä radonalueilla Radonpitoisuus ja rakennusvuosi Radonpitoisuus ja ilmanvaihtojärjestelmä Radonpitoisuus ja maaperä TULOSTEN TARKASTELU LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET KUVAT... 28

3 3 Käsitteitä ja lyhenteitä Becquerel, Bq Becquerelliä kuutiometrissä Bq/m 3 Ionisoiva säteily Keskiarvo Mediaani, med Radioaktiivisuus Radon, Rn Sievert, Sv Aktiivisuuden yksikkö. Yksi becguerel tarkoittaa, että radioaktiivisessa aineessa tapahtuu yksi hajoaminen sekunnissa. Hajoamista sekunnissa kuutiometrissä ilmaa. Ionisoiva säteily tuottaa elektroneja ja ioneja osuessaan aineeseen. Ionisaatio vaurioittaa solujen perimäainesta, DNA-molekyylejä. Alfa-, beta- ja gammasäteily ovat ionisoivaa säteilyä. Keskiarvolla tarkoitetaan tässä aritmeettista keskiarvoa. Mediaani on suuruusjärjestyksessä olevan lukusarjan keskimmäinen luku tai mikäli tapauksia on parillinen määrä, kahden keskimmäisen keskiarvo. Se jakaa aineiston kahtia, niin että sen ylä- ja alapuolella on 50% jakaumasta. Mikäli havaintojen määrä on vähäinen ja havainnot jakautuvat huomattavan vinosti kuvaa mediaani aritmeettista keskiarvo paremmin "tyypillisen arvon": muutama korkea lukuarvo nostaa keskiarvoa ja antaa aineiston päätendenssistä harhaanjohtavan kuvan. Radioaktiivisten aineiden atomien ytimistä osa on virittyneitä. Virityksen lauetessa aine säteilee ionisoivaa säteilyä. Säteily on ionisoivaa, sitä lähettävä aine radioaktiivista. Radioaktiivinen jalokaasu. Puoliintumisaika 3,8 vrk. Säteilyannos. Kuvaa ihmiseen kohdistuvan säteilyn haitallisia vaikutuksia. Sievert on hyvin suuri säteilyannos, joten yleensä puhutaan millisieverteistä (msv). 1 Sv on 1000 msv. mansv on koko väestön (vastaanottavan ihmisjoukon) saama kollektiivinen säteilyannos.

4 4 1. JOHDANTO Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jota syntyy jatkuvasti maankuoressa uraanin hajotessa monen välivaiheen kautta lyijyksi. Koska radon on kaasu, kulkeutuu se helposti huokoisessa maaperässä ja pääsee vuotamaan rakennuksen maanvastaisten osien vuotokohdista sekä huokoisten rakenteiden läpi huoneilmaan. Hengitettäessä radonin hajoamistuotteet takertuvat herkästi hengitysteihin ja keuhkoihin lisäten keuhkojen saamaa säteilyannosta. Keskiarvosuomalaisen saamasta säteilyannoksesta on yli puolet radonista lähtöisin. Arvioiden mukaan Suomen kahdesta tuhannesta vuosittaisesta keuhkosyöpätapauksesta 400 aiheutuu radonista. Mitään allergisia reaktioita, huimausta, väsymystä tai muuta sen kaltaista radon ei aiheuta. Se ei liity myöskään mitenkään ns. maasäteilyyn. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan asuntojen huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 400 Becquerelia kuutiometrissä (Bq/m 3 ). Asunto tulisi suunnitella ja rakentaa siten, ettei radonpitoisuus ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3. Tähän selvitykseen on koottu 315 Imatralla vuosien aikana tehdyn radonmittauksen tulokset. Ympäristöterveydenhuolto on vuosina ja 1993 tutkinut keskitetysti n. 230 asunnon, pääosin pientalon, radonpitoisuuden. Talven 1993 tutkimuksessa oli mukana 150 huoneistoa. Mittaustulosten radonpitoisuuden keskiarvo on 334 Bq/m 3, mediaani 180 Bq/m 3, minimi 20 Bq/m 3 ja maksimi 3900 Bq/m 3. Valtakunnalliset radonpitoisuuden aritmeettiset keskiarvot ovat pientaloissa 145 Bq/m 3 ja kerrostaloissa 82 Bq/m 3. Koko maan asukaskohtainen keskiarvo on 123 Bq/m 3. Imatran mittaustulokset eivät kuitenkaan ole täysin verrattavissa valtakunnallisiin tuloksiin. Imatralla mittaukset ovat painottuneet radonkriittisille alueille, kun taas valtakunnalliset tulokset on saatu satunnaisotannalla. Tuloksista 55 % oli alle 200 Bq/m 3, Bq/m 3 oli 23 % ja yli 400 Bq/m 3 22%. Kaikkiaan voi arvioida, että yli 200 Bq/m 3 :n asuntoja on 2000, ja näissä asukkaita Vastaavasti yli 400 Bq/m 3 :n asuntoja on 1000 ja asukkaita Prosentuaalisesti imatralaisista asuu yli 200 Bq/m 3 :n radonpitoisuudessa 13,5 % ja yli 400 Bq/m 3 :n 7,5 %. Valtakunnallisten tutkimustulosten perusteella 12,3 %:lla suomalaisista asunnon radonpitoisuus ylittää pitoisuuden 200 Bq/m 3 ja 3,6 %:lla 400 Bq/m 3. Tulosten mukaan radonkriittisiä kaupunginosia ovat Koivuniemi, Karhukallio, Karhumäki, Kaukopää, Saareksiinmäki, Teppanala ja Tuulikallio. Radonin suhteen epäilyttäviä kaupunginosia ovat Meltola ja Sotkulampi.

5 Alhaisen radonin kaupunginosia ovat Huhtanen, Imatrankoski, Itä-Siitola, Kymälahti, Linnankoski, Linnansuo, Mustalampi, Saarlampi (ei Koivuniemi), Savikanta, Virasoja ja Vuoksenniska. Korkean radonpitoisuuden alueet ovat yleensä harjualueita. Maaperä on karkeaa, huokoista soraa ja hiekkaa, jossa radon pääsee kulkeutumaan. Sora-alueilla radonpitoisuus oli keskimäärin korkeampi kuin muilla maaperä alueilla. Sora-alueilla keskiarvo oli 445 Bq/m 3 ja mediaani 205 Bq/m 3, hiekka alueilla 229 Bq/m 3 ja 150 Bq/m 3. Maaperän ollessa silttiä keskiarvo oli 130 Bq/m 3 ja mediaani 100 Bq/m 3 sekä savikoilla 165 Bq/m 3 ja 140 Bq/m 3. Ennen vuotta 1960 rakennettujen talojen radonpitoisuuden aritmeettinen keskiarvo oli 363 Bq/m 3 ja mediaani 185 Bq/m 3, vuosina rakennetuissa taloissa 676 Bq/m 3 ja 280 Bq/m 3 sekä vuoden 1975 jälkeen rakennetuissa 393 Bq/m 3 ja 320 Bq/m 3. Uudempien rakennusten keskimäärin korkeampi radonpitoisuus johtunee tiiviimmästä rakennustavasta, rinneratkaisujen yleistymisestä, ryömintätilaisten rakenneratkaisujen vähentymisestä sekä huokoisten maanvastaisten rakennusmateriaalien (kevytsoraharkko) yleistymisestä. Taloissa, joissa on painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmä, radonpitoisuudet olivat keskimäärin pienimpiä, mutta pitoisuuden vaihtelu eri talojen kesken suurempaa kuin koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän taloissa. Mediaaniarvo painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa oli 290 Bq/m 3 ja taloissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto ja liesituuletin 205 Bq/m 3. Rakennuksissa, joissa on koneellinen poisto tai koneellisen poisto ja sisäänpuhallus mediaani oli 360 Bq/m 3. Radonpitoisuuden suhteen ei ilmanvaihtojärjestelmällä ole merkitystä, vaan ilmanvaihdon toimivuudella. Koko asunnon ilman tulee vaihtua vähintään kerran kahdessa tunnissa. Ilmanvaihto ei saa myöskään aiheuttaa asuntoon liiallista alipainetta. 5

6 6 2. RADON JA SEN TERVEYSVAIKUTUKSET 2.1 Radon Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen jalokaasu, jota syntyy maankuoressa uraanin hajotessa ja muuttuessa usean välivaiheen kautta lyijyksi. Kuva 1. Uraani hajoaa välivaiheitten kautta keveämmiksi alkuaineiksi. Hajoamisessa syntyy alfa- tai beetasäteilyä sekä gammasäteilyä. Aineen hajoamisnopeutta kuvaa puoliintumisaika. Radonilla se on 3,8 vuorokautta /9/. Paitsi maaperästä voi radonia erittyä huoneilmaan rakennusmateriaaleista. Keskimäärin suomalaisten rakennusaineiden, lähinnä betonin, aiheuttama radonpitoisuus on Bq/m 3 /8/.

7 7 2.2 Radonin terveyshaitat Suomalaisen keskimäärin saamasta säteilyannoksesta muodostavat radon ja sen hajoamistuotteet noin puolet. Yksittäisenä säteilylähteenä asuinympäristön radon on merkittävin (taulukko 1). taulukko 1. Suomen koko väestön normaalivuonna saama säteilyannos sekä sen lähteet /10/. SÄTEILYLÄHDE KOKONAISANNOS VUODESSA (mansv) Kosminen säteily 1450 Ulkoinen säteily maaperästä ja rakennuksista 2400 Sisäinen säteily kaliumista 800 Sisäinen säteily muista luonnon radionuklideista 1450 Ulkoilman radon 100 Asuinympäristön radon Säteilyn lääketieteellinen käyttö (ei sädehoito) 3000 Säteilyn alainen työ (työntekijät) 8 Kaivokset (työntekijät) 5 Ydinasekokeet 100 Ydinenergia (normaalikäytön päästöt) 5 Kulutustavarat 50 Yhteensä Radon ja sen lyhytaikaiset hajoamistuotteet Po-214 ja Po-218 ovat alfa-säteilijöitä. Alfa-säteilyn läpäisevyys on heikko, ilmassa vain muutamia senttimetrejä, kehossa 0,04-0,07 mm,joten ihon lävitse se ei elävään pintasolukkoon vaikuta, vaan säteilyaltistus syntyy keuhkoissa. Keuhkosoluissa alfa-säteily aiheuttaa mutaatioita, mikä voi johtaa keuhkosyövän syntyyn. Helposti läpäisevään gamma-säteilyyn verrattuna alfa-säteilyä pidetään 20 kertaa haitallisempana säteilyannosta laskettaessa, koska se luovuttaa energiansa hyvin pieneen kudosmassaan.

8 Radonin hajoamistuotteiden alfa-säteilyn aiheuttamaa keuhkosyöpäriskiä voidaan arvioida malleilla. Malleihin liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, kuten todellinen säteilyannos, altistuksen aikajaksot, passiivinen tupakointi ja hengitysilman pölyisyys. On arvioitu sisäilman radonpitoisuuden ja sitä vastaavan säteilyannoksen yhteydeksi 0,08 msv jokaista Bq/m 3 kohden (laskettuna radonin lyhytikäisten hajoamistuotteiden pitoisuuden mukaan, osuus 50 %) sisälläoloajan ollessa 100 %. esim. Asunnon sisäilman radonpitoisuus 100 Bq/m 3, sisälläoloaika 60 %. Työpaikan radonpitoisuus 50 Bq/m 3, oleskeluaika 20 % ja ulkoilma 5 Bq/m 3, oleskeluaika 20 %. Säteilyannos:(100*0,6)+(50*0,2)+(5*0,2)*0,08*0,5= 2,8 msv Taulukossa kaksi asunnon eri radonpitoisuuksia vastaava säteilyannos. Työpaikan radonpitoisuus 50 Bq/m 3, oleskeluaika 20 % ja ulkoilma 5 Bq/m 3, oleskeluaika 20 %. taulukko 2. Eri asunnon radonpitoisuutta vastaava säteilyannos. Sisälläoloaika 60%. Työpaikan radonpitoisuus 50 Bq/m 3, oleskeluaika 20% ja ulkoilma 5 Bq/m 3, oleskeluaika 20%. 8 ASUNNON RADONPI- TOISUUS (Bq/m 3 ) VASTAAVA SÄTEI- LYANNOS (msv) 100 2, , , , , , , ,4 Säteilytyöntekijän suurin sallittu keskivuosiannos on 20 msv viiden vuoden aikana. Minkään vuoden aikana säteilyannos ei saa ylittää arvoa 50 msv /13/. Viiden vuoden keskiarvoa 20 msv:ä vastaa asunnon radonpitoisuus 800 Bq/m 3 ja vuotuista enimmäisarvoa 50 msv:ä 2000 Bq/m 3. Säteilyn aiheuttamaa syöpäriskiä kuvaava yleinen riskikerroin on kaksi syöpätapausta 100 Sv kohti /10/. Elinikäisen (70 v.) altistuksen aiheuttama riski sairastua syöpään voidaan vastaavasti laskea (taulukko 3). Riskikerroin kuvaa suuressa ihmisjoukossa todennäköisesti olevien tapausten määrää.

9 9 ASUNNON RA- DONPITOISUUS Bq/m 3 VUOTUINEN ANNOS msv ELINIKÄINEN ANNOS msv SYÖPÄTAPAUS- TA/ ASUKASTA 100 2, , , , , , , , taulukko 3. Laskennallinen syöpäriski eri asunnon radonpitoisuutta vastaavissa olosuhteissa. Sisälläoloaika 60%. Työpaikan radonpitoisuus 50 Bq/m 3, oleskeluaika 20% ja ulkoilma 5 Bq/ 3, oleskeluaika 20%. Edellä mainitut riskiarviot kuvaavat säteilyn vaikutusta yksinään. Säteilyn ja esim. tupakan yhteisvaikutusta on pyritty arviomaan. Niiden mukaan radonin aiheuttamien keuhkosyöpätapausten määrä voi nousta nyt esitettyä huomattavasta korkeammaksi. Pitkäaikaisaltistuksena suurilla radonpitoisuuksilla on huomattava terveysvaara keuhkosyöpäriskin aiheuttajana. Mitään turvallista alarajaa, kynnysarvoa, alfasäteilylle ei voi tässä suhteessa asettaa. Ensimmäinen laajahko epidemeologinen tutkimus asuntojen radonin ja keuhkosyövän välisestä yhteydestä valmistui Ruotsissa Tutkimuksessa tarkasteltiin 1360 vuosina todettua keuhkosyöpätapausta. Tekijöiden arvion mukaan noin 15 % keuhkosyövästä johtui radonista. Tutkittujen asuntojen radonpitoisuus oli keskimäärin 106,5 Bq/m 3. Sovelluttuna tutkimustulosta Suomeen päädytään 400 vuotuiseen keuhkosyöpätapaukseen vuodessa. Riskiarvio ei voi kuitenkaan olla kovin tarkka, joten huomattavasti suuremmat tai pienemmät riskit ovat mahdollisia /3/.

10 10 3. MITTAUSMENETELMÄ Kaikki mittaukset on tehty integroivalla alfafilmi-menetelmällä. Mittarasia on pieni, halkaisijaltaan alle viiden senttimetrin purkki, jossa on sisällä alfasäteilylle herkkää filmiä. Alfahiukkaset jättävät filmiin jäljen, joka suurennetaan sähkökemiallisella syövytyksellä. Jälkien määrä on suoraan verrannollinen radonin keskipitoisuuteen ja mittausaikaan. Kuva 2. Radonmittauspurkkeja tutkittavana. Koska radonpitoisuus vaihtelee voimakkaasti vuorokaudenajan ja viikonpäivän sekä vuodenajan mukaan, on mittaukset tehty talvisaikaan ja mittausjakso on ollut yleensä vähintään kaksi kuukautta. Mittausolosuhteet on näin vakioitu ja pitkä mittausjakso antaa luotettavan keskipitoisuuden. Kuva 3. Radonpitoisuuden vaihtelu ajan suhteen.

11 11 4. TULOKSET 4.1 Radonin keskipitoisuudet Mittaustuloksista on laskettu aritmeettinen keskiarvo, mediaani, minimi ja maksimi. Tulokset on esitetty taulukossa neljä. taulukko 4. Koko mittausaineiston (n=315) radonpitoisuuden keskiarvo, mediaani, minimi ja maksimi. KOKO AINEISTO n=315 Bq/m 3 keskiarvo 334 mediaani 180 minimi 20 maksimi 3900 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan (STMp 944/92) asuntojen huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 400 Bq/m 3. Asunto tulisi suunnitella ja rakentaa siten, ettei radonpitoisuus ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3. Radonpitoisuudet jakautuivat rajaarvojen mukaan seuraavasti: alle 200 Bq/m 3 55% (172 kpl), Bq/m 3 23% (73kpl) ja yli 400 Bq/m 3 22% (70 kpl). Kuva 4. Radonpitoisuuksien jakautuman summakäyrä. Alle 200 Bq/m 3 :n pitoisuuksia on 55% ja alle 400 Bq/m 3 :n 77%. Kuva 5.

12 12 Valtakunnalliset radonpitoisuuden aritmeettiset keskiarvot ovat pientaloissa 145 Bq/m 3 ja kerrostaloissa 82 Bq/m 3. Koko maan asukaskohtainen keskiarvo on 123 Bq/m 3 /1/. Mitattujen radonpitoisuuksien keskiarvo on yli kaksinkertainen valtakunnalliseen pientalojen keskiarvopitoisuuteen verrattuna. Tavoitearvon 200 Bq/m 3 ylitti Imatralla lähes joka toinen mittaus kun valtakunnallisesti yli 200 Bq/m 3 oli kymmenesosa. Yli 400 Bq/m 3 :n radonpitoisuuksia oli Imatralla viidennes ja valtakunnallisesti joka kahdeskymmenes. Imatran mittaustulokset eivät kuitenkaan ole täysin verrattavissa valtakunnallisen tuloksiin, sillä Imatralla mittaukset ovat painottuneet radonkriittisille alueille. Valtakunnalliset tulokset on saatu satunnaisotannalla. 4.2 Pitoisuudet eri kaupunginosissa Eri kaupunginosien mittaustuloksista on laskettu aritmeettinen keskiarvo, mediaani, minimi ja maksimi. Lisäksi on laskettu radonpitoisuuksien jakauma alle 200 Bq/m 3, Bq/m 3 ja yli 400 Bq/m 3 kesken. Kaupunginosat on jaettu radonpitoisuuden ja näytemäärän mukaan seuraavasti: 1. Radonkriittiset kaupunginosat: Tuloksista puolet tai enemmän yli 200 Bq/m 3. Keskiarvo ja mediaani yli 200 Bq/m Radonin suhteen epäilyttävät kaupunginosat: Mittaustuloksista % yli 200 Bq/m 3. Keskiarvo yli 200 Bq/m Alhaisen radonpitoisuuden kaupunginosat: Mittaustuloksista enintään 25 % yli 200 Bq/m 3 tai kaikki mittaustulokset alle 400 Bq/m 3 ja mediaani alle 150 Bq/m 3. Yhteenveto eri kaupunginosien tuloksista ja radonpitoisuuksien jakautumasta liitteenä (liitteet 1 ja 2). Imatrankoskella ja Mustalammella yli 80% radonpitoisuuksista oli alle 200 Bq/m 3 :n. Huhtasen kaupunginosassa, Saarlammella (ei mukana Koivuniemeä) ja Vuoksenniskalla ei ole lainkaan yli 400 Bq/m 3 :n pitoisuutta ja pitoisuuksista alle 200 Bq/m 3 :n oli noin 70%. Karhukalliossa vajaa puolet mittaustuloksista oli alle 200 Bq/m 3, neljännes Bq/m 3 ja reilu neljännes yli 400 Bq/m 3. Karhumäellä, Kaukopäässä ja Teppanalassa radonpitoisuudet jakautuivat melko tasaisesti eri ryhmiin. Koivuniemessä kaikki mittaustulokset olivat yli 200 Bq/m 3 :n ja yli 400 Bq/m 3 :n tuloksista oli 70%.

13 13 Kuvassa kuusi on esitetty eräiden kaupunginosien radonpitoisuuksien keskiarvo ja mediaani ja kuvassa seitsemän radonpitoisuuksien jakauma alle 200 Bq/m 3 :n, Bq/m 3 :n ja yli 400 Bq/m 3 :n ryhmiin. Kuva 7. Kuva 6. Tulosten perusteella kaupunginosat jakautuvat radonpitoisuuden suhteen seuraavasti: 1. Radonkriittiset kaupunginosat: Koivuniemi, Karhukallio, Karhumäki, Kaukopää, Saareksiinmäki, Teppanala ja Tuulikallio. 2. Radonin suhteen epäilyttävät kaupunginosat: Meltola ja Sotkulampi. 3. Alhaisen radonpitoisuuden kaupunginosat: Huhtanen, Imatrankoski, Itä-Siitola, Kymälahti, Linnankoski, Linnansuo, Mustalampi, Saarlampi (poisluettuna Koivuniemi), Savikanta, Virasoja ja Vuoksenniska. Eräistä kaupunginosista on vain muutamia mittaustuloksia, joten niiden perusteella ei vaikea arvioida koko kaupunginosan radonpitoisuuksia. Lisämittauksia tulisi tehdä erityisesti Mansikkalan, Mehiläismäen ja Rajapatsaan kaupunginosissa, joissa on tavattu korkeita radonpitoisuuksia.

14 Asuntojen ja asukkaiden määrä radonalueilla Radonkriittisillä ja radonin suhteen epäilyttävillä alueilla on 4185 asuntoa, joista pientaloasuntoja Asukkaita näillä alueilla on kaikkiaan 8800 /5/. Jos oletetaan, että asukkaiden määrä pien- ja kerrostaloasunnoissa on sama, asuu pientaloissa (omakotitalot, rivitalot) 7128 ihmistä. Kun radonkriittisillä alueilla joka toisessa pientaloasunnossa radonpitoisuus on yli 200 Bq/m 3, on näitä asuntoja 1695 ja näissä 3564 asukasta. Vastaavasti joka kolmannessa asunnossa radonkriittisellä alueella radonpitoisuus on yli 400 Bq/m 3. Asukkaita näissä 837 asunnossa on Radonin suhteen selvitettävillä alueilla (Mansikkala, Mehiläismäki ja Rajapatsas) voi epäillä olevannoin 300 asuntoa, joissa radonpitoisuus ylittää 200 Bq/m 3. Asukkaita näissä on noin 750. Yli 400 Bq/m 3 :n asuntoja näillä alueilla lienee 150 ja asukkaita näissä 350. Kaikkiaan Imatran alueella voi olettaa olevan noin 2000 asuntoa, joissa radonpitoisuus ylittää 200 Bq/m 3. Asukkaita näissä on noin Yli 400 Bq/m 3 :n asuntoja lienee kaikkiaan 1000 ja asukkaita näissä Yli 200 Bq/m 3 :n asunnoissa asuu 13,5 % imatralaisista ja yli 400 Bq/m 3 :n asunnoissa 7,5 %. Koko maassa asukkaista asuu alle 200 Bq/m 3 asunnoissa 12,3 % ja yli 400 Bq/m 3 3,6 % /1/. Korkeiden, yli 400 Bq/m 3 pitoisuuksissa asuvien määrä on kaksinkertainen valtakunnalliseen lukuarvoon verrattuna. 4.4 Radonpitoisuus ja rakennusvuosi Kuva 8. Kuvassa 8 on esitetty vuonna 1965 tai myöhemmin rakennettujen rakennusten radonpitoisuus. Regressiosuora on lievästi oikealle nouseva eli radonpitoisuus on uudemmissa taloissa korkeampi kuin vanhemmissa.

15 15 Ennen vuotta 1960 rakennettujen rakennusten radonpitoisuuden keskiarvo on 363 Bq/m 3 ja mediaani 185 Bq/m 3, vuosina rakennettujen 676 Bq/m 3 ja 280 Bq/m 3 sekä vuoden 1976 jälkeen rakennettujen 393 Bq/m 3 ja 320 Bq/m 3. Kuva 9. Vuosien rakennettujen talojen radonpitoisuuden keskiarvoa nostaa Koivuniemen korkeat radonpitoisuudet. Vertailussa mediaani antaa luotettavamman kuvan. On arvioitu, että ja 80 -luvuilla rakennettujen rakennusten korkeampi radonpitoisuus johtuu tiiviimmästä rakennustavasta, rinneratkaisujen yleistymisestä, ryömintätilaisten rakenneratkaisujen vähentymisestä sekä huokoisten maanvastaisten rakennusmateriaalien (kevytsoraharkko) yleistymisestä /1/. 4.5 Radonpitoisuus ja ilmanvaihtojärjestelmä Yhteenvetoa tehtäessä on ollut tiedossa kaikkiaan 149 rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä. Rakennuksista 61:ssä on painovoimainen ja 54:ssä liesituulettimella tehostettu painovoimainen ilmanvaihto. Koneellinen poistopuhallus on 15 ja koneellinen poisto- ja sisäänpuhallus 19 talossa. Taloissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto, tyypilliset radonpitoisuudet (mediaani) olivat pienempiä kuin koneellisen ilmanvaihdon taloissa. Sensijaan hajonta ja maksimipitoisuudet sekä keskiarvo olivat painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa suurempia kuin koneellisesti ilmastoiduissa. Ks. taulukko 4. Taulukko 4. Radonpitoisuuden keskiarvo, mediaani, minimi ja maksimi eri ilmanvaihtojärjestelmän taloissa. IV-JÄRJESTELMÄ KES- KIARVO Bq/m 3 MEDIAANI Bq/m 3 MINIMI Bq/m 3 MAKSIMI Bq/m 3 painovoimainen painovoimainen liesituuletin koneellinen poisto koneellinen poisto ja sisäänpuhallus

16 16 Kuvassa 10 on esitetty eri ilmanvaihtojärjestelmällä varustettujen rakennusten radonpitoisuuden keskiarvo ja mediaani. Kuva 10.

17 17 Radonpitoisuus ei näytä riippuvan ilmanvaihtojärjestelmästä. Niin painovoimaisen kuin koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän taloissa on sekä korkeita että matalia radonpitoisuuksia. Asunnon koko ilmamäärän tulee vaihtua vähintään kerran kahdessa tunnissa (ilmanvaihtokerroin 0,5). Tutkimusten mukaan ilmanvaihtuvuudet vaihtelevat yleensä asuntojen kesken voimakkaasti. Sen sijaan eri ilmanvaihtojärjestelmien välillä ei ole suuria eroja. Kuva 11. Asuntojen keskimääräinen ilmanvaihtokertoimien jakauma ilmanvaihtojärjestelmittäin. /11/. Radonmittausten yhteydessä ei ole tutkittu ilmanvaihdon toimivuutta. Voi olettaa, että ilmanvaihtuvuus on vaihdellut suuresti eri rakennuksissa, ja vaihtuvuus ei ole riippuvainen ilmanvaihtojärjestelmästä. Alhaisen ilmanvaihtuvuuden (ilmanvaihtokerroin < 0,3) asunnoissa ilmanvaihdon lisääminen pienentää radonpitoisuutta tehokkaasti. Kuvassa 12 on esitetty radonpitoisuuden ja ilmastoinnin välinen riippuvuus. Kuva 12. Radonpitoisuuden ja ilmastoinnin välinen riippuvuus erityyppisissä taloissa /12/.

18 18 Ilmanvaihto ei saa aiheuttaa liiallista alipainetta asuntoon. Alipaine pyrkii täyttymään ja radonpitoista korvausilmaa virtaa myös lattianlaatan halkeamista ja lattialaatan ja läpivientien samoinkuin lattialaatan ja seinien saumoista. Erityisesti, jos asunnossa on koneellinen poistopuhallus ja raittiin ulkoilman saannista ei ole huolehdittu (tiivis talo), syntyvä alipaine voi olla hyvinkin suuri. 4.6 Radonpitoisuus ja maaperä Maaperäluokitus perustuu vuonna 1970 Imatran yleiskaavoitusta varten tehtyyn rakennusgeologiseen aluejakoon. Alueen maapohja on jaettu kuuteen luokkaan seuraavasti: I II III IV V VI Kallioalueet, kalliopaljastumat ja niiden lähiympäristö kahden metrin paksuiseen maapeitteeseen saakka. Karkearakeisten kitkamaalajien alueet, joissa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Tähän luokkaan kuuluvat alueet ovat pääasiassa harjuja ja hiekkasoramoreenien muodostamia selänteitä. Hienorakeisten kitka-ja silttimaalajien alueet, joissa vallitsevien hiekkahiedan, hiesun ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Osa tämän luokan alueista liittyy läheisesti II-luokan harjumuodostumiin, jolloin alue sisältää pääasiassa hiekka- ja hietakerrostumia, harvemmin hiesua. Koheesio- ja kitkamaalajien alueet, joissa säännötön hiekan, siltin ja saven sekä paikoin myös turpeen kerrosvaihtelu on mahdollinen tai todettu. Tähän luokkaan kuuluu muinaisten meri- ja järvivaiheiden rantavoimien kasaamien rantakerrostumien alueita. Savikot, joissa vallitsevien saven hiesun päällä on paikoin ohuita alle metrin paksuisia eloperäisiä kerrostumia. Luokkaan kuuluvat alueen savikot ja hiesumaat on yleensä raivattu viljelykselle. Suot ja muut pehmeiköt, joissa pinta on pehmeä ja nk. kova pohja yleensä yli kahden metrin syvyydessä. Mittauspaikat on sijoitettu maaperäkartalle, josta on saatu vastaava maapohja. Soraalueiden (alue II) radonpitoisuuden keskiarvo on 445 Bq/m 3 ja mediaani 205 Bq/m 3, hiekka-alueilla (alue III) 229 Bq/m 3 ja 150 Bq/m 3. Kun maaperä on silttiä (alue IV) tai savikkoa (alue V) jäävät niin keskiarvo kuin mediaani alle 200 Bq/m 3 :n. Ks. taulukko 5.

19 19 MAAPE- RÄ MIT- TAUSTEN LUKU- MÄÄRÄ KES- KIARVO MEDIAA- NI MINIMI MAKSIMI I II III IV V IV Taulukko 5. Eri maapohjalla olleiden mittausten lukumäärä, radonpitoisuuden keskiarvo, mediaani, minimi ja maksimi. Kuvassa 13 on esitetty radonpitoisuuksien keskiarvo ja mediaani eri maaperäalueilla. Sora-alueilla radonpitoisuuksista 54 % ja hiekka-alueilla 40 % oli yli 200 Bq/m 3. Siltti ja savikko alueilla 2/3 pitoisuuksista oli alle 200 Bq/m 3, vain yksi mittaustulos näillä alueilla oli yli 400 Bq/m 3 :n. Ks. taulukko 6.

20 20 maaperä <200 Bq/m 3 % Bq/m 3 % >400 Bq/m 3 % sora (II) hiekka (III) siltti (IV) savi(v) Taulukko 6. Alle 200:n, :an ja yli 400 Bq/m 3 :n osuus mittaustuloksista eri maaperä alueilla. Radonpitoisuuksien jakauma eri maaperäalueilla on esitetty kuvassa 14.

21 21 5. TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Imatran alueella radonpitoisuus on keskimäärin korkeampaa kuin Suomessa yleensä. Mittaustulosten keskiarvo oli 334 Bq/m 3 kun asukaskohtainen keskiarvo koko Suomessa on 123 Bq/m 3. Arviolta 2000 asunnossa radonpitoisuus ylittää tavoitearvon 200 Bq/m 3 ja enimmäispitoisuuden 400 Bq/m asunnossa. Asukkaita näissä asuu 4500 ja Radonkriittisiä kaupunginosia ovat Koivuniemi, Karhukallio, Karhumäki, Kaukopää, Saareksiinmäki, Teppanala ja Tuulikallio. Radonin suhteen epäilyttäviä kaupunginosia ovat Meltola ja Sotkulampi. Alhaisen radonin kaupunginosia ovat Huhtanen, Imatrankoski, Itä-Siitola, Kymälahti, Linnankoski, Linnansuo, Mustalampi, Saarlampi (ei Koivuniemi), Savikanta, Virasoja ja Vuoksenniska. Eräissä kaupunginosissa on tehty niin vähän radonmittauksia, ettei niiden perusteella voi koko kaupunginosan radonpitoisuudesta vetää johtopäätöksiä. Lisämittauksia tarvittaisiin Mansikkalassa, Mehiläismäellä ja Rajapatsaalla. 5.3 Huokoisilla maaperäalueilla (sora ja hiekka) radonpitoisuus todennäköisesti ylittää tavoitearvon 200 Bq/m 3, ellei rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa varauduta radoniin. 5.4 Uudemmissa taloissa radonpitoisuus on keskimäärin suurempaa kuin vanhoissa. Syynä tähän on ilmeisesti tiiviimpi rakentaminen, rinneratkaisujen yleistyminen, ryömintätilaisen rakennustavan väheneminen sekä kevytsoraharkon käytön yleistyminen perustuksissa ja maanvastaisissa seinissä. 5.5 Ilmanvaihtojärjestelmällä ei ollut merkitystä radonpitoisuuteen. Radonpitoisuuteen vaikuttaa ilmanvaihtuminen sekä ilmanvaihdon aiheuttama alipaine. Erityisesti huonon ilmanvaihtuvuuden taloissa ilmanvaihdon tehostaminen alentaa radonpitoisuutta voimakkaasti. Ilmanvaihdon aiheuttama alipaine tulisi olla mahdollisimman alhainen radonin maaperästä imeytymisen ehkäisemiseksi.

22 22 LOPUKSI Tähän selvitykseen on koottu 315 radonmittauksen tulokset. Selvityksen mukaan Imatralla on selkeästi radonkriittisiä alueita, radonin suhteen epäilyttäviä alueita ja alueita, joilla tehtyjen muutamien mittausten perusteella on syytä olettaa näiden alueiden olevan radonkriittisiä tai radonin suhteen epäilyttäviä. Ympäristöterveydenhuollon on syytä jatkaa radonmittauksia vuosittain radonpitoisuudeltaan korkeiden rakennusten löytämiseksi. Imatran kaupunginvaltuuston hyväksymässä rakennusjärjestyksessä on Koivuniemen, Karhumäen-Karhukallion-Tuulikallion, Kaukopään ja Teppanalan - alueet määritelty radonkriittisiksi alueiksi. Näillä alueilla uudisrakentamisessa tulisi ottaa huomioon maaperän mahdollisesti korkeampi radonpitoisuus. Rakennusjärjestyksen radonsuositus ei ole rakentajaa sitova. Maaperän radonpitoisuudesta ja kuinka siihen varaudutaan suunnittelu ja rakennusvaiheessa tiedoitetaan rakentajaa rakennuslupavaiheessa. Jää rakentajan päätettäväksi, millä tavoin radon otetaan huomioon suunnittelussa ja rakentamisen toteutuksessa vai otetaanko lainkaan. Radonhaitta koskee lähinnä pientaloja (omakotitalot, rivitalot). Kerrostaloissa, johtuen asuntojen sijoittaumisesta muualle kuin maanalaisiin ja maanvaraisiin kerroksiin, radonpitoisuudet ovat yleensä alhaiset. Omakotitalojen osalta asunnon radonpitoisuudesta huolehtimisessa on luotettu omistajien valistuneisuuteen, eikä viranomaistoimin ole haluttu asettaa ehdottomia määräyksiä. Omistajathan ovat usein itse rakentaneet ja myös itse asuvat talossa. Maaperän mahdollisella radonpitoisuudella on omakotitalotontin ostajalle tai vuokraajalle sekä rakentamisen kannalta että rakennuksen arvon kannalta merkitystä. Tontin myyjän tai vuokraajan (yleensä kaupunki) vastuuta ei liene tässä suhteessa enemmälti pohdittu. Sekä omakotitalot että rivitalot ovat nykyisin enenevässä määrin rakennuttajien rakennuttamia. Itserakennettujakin taloja myydään tai vuokrataan. Talon ostajan ja vuokralaisen oikeusturvan kannalta tilanne on ongelmallinen, mikäli radonalueilla ei ole otettu maaperän mahdollista radonpitoisuutta huomioon. Tämän selvityksen mukaan radonkriittinen alue on laajempi kuin rakennusjärjestyksessä määritelty. Radonkriittisillä alueilla on 50 %:n todennäköisyys, että radonpitoisuus ylittää tavoitearvo 200 Bq/m 3. Enimmäispitoisuuden, 400 Bq/m 3, ylittää kolmannes mittaustuloksista. Uudemmissa rakennuksissa radonpitoisuus on rakennustavasta ja rakennusmateriaaleista johtuen keskimäärin korkeampi kuin vanhemmissa. Radonkriittiset alueiden alueellisessa määrittelyssä tulisi ottaa huomioon tämän selvityksen tulokset. Mikäli kaupunki myy tai vuokraa näiltä alueilta tontteja rakentamista varten, olisi ostajalle tai vuokramiehelle selvitettävä maaperän radonin merkitys. Rakennusjärjestystä olisi syytä muuttaa siten, että rakentajan tulee selvitettää ennen rakennusluvan myöntämistä, miten hän ottaa huomioon rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa maaperän radonin. Rakentajan tulisi myös osoittaa rakennuksen valmistuttua mittauksin, onko radonpitoisuus tavoitearvon mukainen.

23 Rakennettaessa radonin suhteen epäilyttäville alueille rakennusjärjestykseen tulisi lisätä suositus radonhaitan huomioon ottamisesta niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. 23

24 24 LÄHTEET 1. Arvela H., Mäkeläinen I., Castren O.: Otantatutkimus asuntojen radonista Suomessa, STUK-A Castren Olli: Radonpitoisuudet, riskit ja torjunnan kannattavuus, ALARA-lehti, 4/92, s Castren Olli: Radon asunnoissa aiheuttaa keuhkosyöpää, ALARA-lehti, 2/93, s Imatran kaupunki, kunnallinen säännöskokoelma nro 7,rakennusjärjestys, kaupunginvaltuusto Imatran kaupunki. Tilastokirja Imatran kaupunki, ympäristöasiainpalvelukeskus. Radontiedote rakentajille, Koivulehto Mikko ja Kansanaho Ahti: Säteilystä lyhyesti, Säteilyturvakeskus, Mustonen Raimo: Building materials as sources of indoor exposure to ionizing radiation. STUK-A Radon asunnoissa. Säteilyturvakeskus, Rakennuksen sisäilmaston laatu ja ilmanvaihdon tarve. Teknillinen korkeakoulu, LVI-laboratorio, sarja D:104, Helsinki Rönnberg R., Ruotsalainen R., Majanen A.: Asuntojen ilmanvaihdon toiminta ja vaikutus sisäilmastoon, viihtyvyyteen ja terveyteen. Teknillinen korkeakoulu, LVIlaboratorio. Raportti B23. Espoo Strålning i byggnader. Statens planverk, Rapport 54, Säteilylaki (592/91) ja säteilyasetus (1512/91).

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

Rakenna radonturvallisesti

Rakenna radonturvallisesti Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...

Lisätiedot

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON

Lisätiedot

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa,

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta

Lisätiedot

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi (Valmiin työn esittely) 11.4.2011 Ohjaaja: DI Jirka Poropudas Valvoja: Prof. Raimo Hämäläinen Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Menetelmät 4. Tulokset

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta 11.2.2011 Sivu 1 (8) Radon Pirkanmaalla, ASTA Rakentaja 2011 messut Lehdistötilaisuus, Tampere, 11.2.2011 Hannu Arvela Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta Pirkanmaalla

Lisätiedot

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 Helsingin radontalkoot Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 1 Radonpitoisuus on mitattu yli 100 000 suomalaisessa pientaloasunnossa 2 Radontalkoot Talkoissa 2003-2014 mitattu 39 000 asuntoa, näistä 6800

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Kerrostalojen radonkorjaukset

Kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Kerrostalojen radonkorjaukset Ongelma-asunnot lähes yksinomaan alimman kerroksen asuntoja, joissa lattialaatta on suorassa

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio,

Lisätiedot

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 34 5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Asuintalojen, mitattujen asuntojen ja radonin ennaltaehkäisytoimien luku- määrä sekä arvio maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä Arviointitapa

Lisätiedot

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela Säteilyturvakeskus 1 Radon Suomessa Keskiarvot: Pientalot 121 Bq m -3 Kerrostalot 49 Bq m -3 Kaikki 96 Bq m

Lisätiedot

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI - Asennusohjeet - - 1 - Radon uudisrakentamisessa Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti.

Lisätiedot

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu / js TIEDOTE 11.1.2011 TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Radonista ja radontilanteesta Radon

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Harriet Öster Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Sisäilman radonpitoisuuden selvittäminen asunto- tai talokaupan yhteydessä on käytännössä ostajan aktiivisuuden varassa, kuten on myös mahdollisten

Lisätiedot

Päiväkotien radonkartoitus

Päiväkotien radonkartoitus / HUHTIKUU 2007 A Päiväkotien radonkartoitus T. Valmari, H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HUHTIKUU 2007 PÄIVÄKOTIEN RADONKARTOITUS

Lisätiedot

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2015 Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Katja Kojo, Marjo Perälä, Tiia Tarsa, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759

Lisätiedot

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Tutkimuksia ja selvityksiä 12/ 2008 Research Reports 12/2008 Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Kuopio 2008 1 Julkaisija: Julkaisun

Lisätiedot

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Ajankohtaista laboratoriorintamalla Evira 1.10.2015 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Lajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta

Lajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Lajunen Markus Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Rakennustekniikan koulutusohjelma 2007 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät raot usein isompia

Lisätiedot

Radonimurin suunnittelu ja toteutus

Radonimurin suunnittelu ja toteutus Radonkorjauskoulutus Joensuu 4.6.2013 Radonimurin suunnittelu ja toteutus Olli Holmgren Säteilyturvakeskus 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 - pdf- versio: www.stuk.fi (ilmainen)

Lisätiedot

Hiilidioksidimittausraportti

Hiilidioksidimittausraportti Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista

Lisätiedot

Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA

Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA Rakennustekniikan koulutusohjelma 2011 RADON RAKENTAMISESSA Nevanpää, Juha Satakunnan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2011 Ohjaaja: Uusitorppa,

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila Opinnäytetyö Syksy 2012 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa OHJE ST 12.1 / 2.2.2011 säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa 1 Yl e i s t ä 3 2 Radon työpaikoilla ja julkisissa tiloissa 3 2.1 Radonpitoisuutta rajoitetaan toimenpidearvoilla

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

RADON SISÄILMASSA. Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari

RADON SISÄILMASSA. Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari 4 RADON SISÄILMASSA Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Terveyshaitta... 112 4.2 Radonlähteet... 120 4.3 Radonin alueellinen esiintyminen...

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION

Lisätiedot

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET. Lähtökohta. Havainnot ja mittaukset.

SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET. Lähtökohta. Havainnot ja mittaukset. Raportti 2014 1(2) HKR-Rakennuttaja / Marianna Tuomainen 07.04.2014 SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET Lähtökohta Havainnot ja mittaukset

Lisätiedot

RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA

RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA Eeva Launonen RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Marraskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.11.2012 Tekijä(t) Eeva Launonen Koulutusohjelma

Lisätiedot

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa FI989 STUK A 146 Lokakuu 1997 Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa A. Voutilainen, i. Mäkeläinen, H. Reisbacka ja O. Castron 29" STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

RADONIN TORJUNTA. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Rakennustekniikan koulutusohjelma. Visamäki, kevät 2013. Sami Rulja

RADONIN TORJUNTA. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Rakennustekniikan koulutusohjelma. Visamäki, kevät 2013. Sami Rulja RADONIN TORJUNTA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Rakennustekniikan koulutusohjelma Visamäki, kevät 2013 Sami Rulja TIIVISTELMÄ VISAMÄKI Rakennustekniikka Rakennetekniikka Tekijä Sami Rulja Vuosi 2013

Lisätiedot

Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste

Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste JOULUKUU 1996 FI9729 Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Mäkeläinen ja A. Voutilainen PL 14, 81 HELSINKI Puh. (9) 759881 n ISBN 951-712-158-X ISSN

Lisätiedot

Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna

Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna Lausunto 07.11.2014 1/3 Linnan Tilapalvelut, Hämeenlinna Laatija: Tommi Paasivirta, Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna Lähtötilanne ja seurantamittausten tarkoitus Koulun luokkatilojen

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm) SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkömagnetiikan laitos SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Ryhmä 9: Radioaktiivisen säteilyn vaikutus Sirke Lahtinen Tuukka Ahonen Petri Hannuksela Timo

Lisätiedot

PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä

PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS Terve perusta talolle oikeilla eristeillä Perusmuurin vedeneristys ja radoneristys varmistavat kodille terveellisen huoneilman. Homeongelmat ja huoneilman ohjearvot

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3 RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN HAJOAMINEN 3 ALFA- JA BEETASÄTEILY 3 GAMMASÄTEILY 4 RADIOAKTIIVISET

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Sisäilmastoseminaari 2015 1 YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen 1, Pertti Pasanen 2 ja Helmi Kokotti 3,4 1 Envimetria Oy 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS / SYYSKUU 2005 ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS M.Muikku, H.Arvela, H.Järvinen, H.Korpela, E.Kostiainen, I.Mäkeläinen, E.Vartiainen, K.Vesterbacka STUK SÄTEILYTURVAKESKUS

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjaaminen

Asuntojen radonkorjaaminen / MAALISKUU 2012 A Asuntojen radonkorjaaminen Hannu Arvela, Olli Holmgren, Heikki Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / MAALISKUU 2012 Asuntojen

Lisätiedot

Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos

Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos / MAALISKUU 2014 A Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos Annoskakku 2012 Maarit Muikku, Ritva Bly, Päivi Kurttio, Juhani Lahtinen, Maaret Lehtinen, Teemu Siiskonen, Tuukka Turtiainen, Tuomas Valmari,

Lisätiedot

Talo usveden radioaktiivisuus - perusteita laatuvaatim uksille

Talo usveden radioaktiivisuus - perusteita laatuvaatim uksille STUK-A1 82 FI0100077 June 2001 Talo usveden radioaktiivisuus - perusteita laatuvaatim uksille I. Mäkeläinen, P. Huikuri, L. Salonen, M. Markkanen, H. Arvela 32/46 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSAKERHETSCENTRALEN

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjaaminen

Asuntojen radonkorjaaminen / SYYSKUU 2008 A Asuntojen radonkorjaaminen H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / SYYSKUU 2008 Asuntojen radonkorjaaminen H. Arvela,

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

GEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI

GEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI FYSP106/K3 GEIGERIN J MÜLLERIN PUTKI 1 Johdanto Työssä tutustutaan Geigerin ja Müllerin putkeen. Geigerin ja Müllerin putkella tarkoitetaan tietynlaista säteilymittaria. Samaisesta laitteesta käytetään

Lisätiedot

Tässä raporttisarjassa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista

Tässä raporttisarjassa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista Tässä raporttisarjassa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista kantaa. ISBN 951-712-434-1 ISSN 0781-1705 Oy Edita Ab, Helsinki

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on

Lisätiedot

COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset

COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset Mihkel Kiviste COMBI yleisöseminaari 28.1.2016 WP3 Rakenneratkasujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta ja sisäilman olosuhteet. T3.4 Paine-erot ja sisäilman olosuhteet

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...

Lisätiedot

Lannoitteiden radioaktiivisuus

Lannoitteiden radioaktiivisuus YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / TOUKOKUU 2014 Lannoitteiden radioaktiivisuus Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Tuukka

Lisätiedot

^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren

^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren ' I.. STUK-A114 [ELMIKUU 1994 Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa H. Arvela, O. Castren Uimm^ ' ^äm ^_.._J fthnisn Centre for Radiation and STUK'Nucleqr*$afety STUK-A114 HELMIKUU 1994 Asuntojen

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily FI9900141 Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Säteilyturvakeskus 30-42 Syyskuu 1998 Posivan työraporteissa

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13 SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

Radonturvallinen rakentaminen Suomessa

Radonturvallinen rakentaminen Suomessa TOUKOKUU 1997 Radonturvallinen rakentaminen Suomessa T. Ravea, H. Arvela SATEILYTURVAKE~~JS PL 14 00881 Helsinki Puh. (09) 759 881 ISB 951-712-167-9 ISS 0781-1705 Oy Edita Ab Helsinki 1997 Myynti: Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Säteilyilta Savukoskella 12.1.2010 Dina Solatie STUK-Säteilyturvakeskus Pohjois-Suomen aluelaboratorio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Sisältö

Lisätiedot