MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI

Transkriptio

1 MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI - Asennusohjeet

2 Radon uudisrakentamisessa Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti. Suomessa suurin osa huoneilman radonista on peräisin talon alla olevasta maaperästä. Myös kiviaineiset rakennusmateriaalit, kuten betoni ja tiili, sisältävät pieniä määriä radonia. Uudisrakentamisessa tavoitteena on päästä mahdollisimman alhaiseen radonpitoisuuteen. Suomen rakentamismääräyskokoelman (osa D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen perusteella uudet rakennukset tulee suunnitella ja rakentaa siten, että sisäilman radonpitoisuus on alle 200 Bq/m 3 (becquereliä kuutiometrissä ilmaa). Sisäilmastoluokitus 2000 puolestaan edellyttää luokissa S1 ja S2 enimmäisarvoa 100 Bq/m 3 ja luokassa S3 200 Bq/m 3. Perusmuurin sisäpuolelle valettava maanvarainen laatta on nykyisin kaikkein käytetyin perustustapa pientaloissa. Lisäksi erilaiset rinneratkaisut ja kevytsoraharkkojen käyttö ovat yleistyneet. Tällaiset perustukset sisältävät paljon rakoja ja muita reittejä, joista radonpitoinen ilma pääsee virtaamaan sisätiloihin. Ulko- ja sisälämpötilojen ero aiheuttaa alipaineen, joka suorastaan imee radonpitoista ilmaa maaperästä lämpimiin sisätiloihin. Radonin torjunta otetaan uusia taloja rakennettaessa huomioon käytännössä kahdella tavalla: 1. Maanvaraisen laatan ja sokkelin liitokset tiivistetään asentamalla yhtenäinen kaista kumibitumikermiä sokkelin päälle ja laatan reuna-alueen alle. Lisäksi laatan putkiläpiviennit tiivistetään huolellisesti. 2. Laatan alle asennetaan poistokanavisto radonia varten. Jos radonpitoisuus ylittää valmiin asunnon tarkistusmittauksessa enimmäisarvon, otetaan putkisto käyttöön kytkemällä siihen pienitehoinen huippuimuri. Radonturvallisesta rakentamisesta löytyy lisätietoa mm. RT-kortista Meltexin valmiiksi kokoama radonputkistopaketti Meltex on koonnut valmiin radonputkistopaketin tarvikkeineen helpottamaan ja nopeuttamaan radonin poistokanaviston asennusta. Paketti riittää normaalin omakotitalon radonputkiston rakentamiseen. Polyeteeni- ja polypropeeni-muoveista valmistetut osat ja putket ovat syöpymättömiä, laadukkaita ja kestäviä. Kaikki paketin sisältämät putket ovat kuormituslujuudeltaan SN8-luokkaa. Suurempiin kohteisiin, kuten paritaloihin, pakettia voi täydentää hankkimalla tarpeen mukaan lisää paketin sisältämiä putkia ja tarvikkeita

3 Radon-putkistopaketin sisältö 1. MX-Radonputki 110mm x 50m SN8 taipuisa (sininen) 1 rulla Imukanaviston rakentamiseen. Radonpitoinen ilma imetään imukanavistolla pohjasorasta. Putken taipuisuuden ansiosta erillisiä kulmakappaleita ei tarvita, samalla vältytään myös ylimääräisiltä liitoksilta. 2. Siirtokanavaputki 110mm x 3000mm SN8 (sininen) 2 kpl Rei ittämättömiä siirtokanavaputkia käytetään yhdistämään erilliset imukanavistot toisiinsa, perusmuurin läpivientikohdissa sekä imukanaviston ja poistokanavan välissä. 3. HT-Muhviputki 110mm x 3000mm PP 2 kpl Poistokanavalla johdetaan radonpitoinen ilma katolle. 4. HT-Muhvihaara 110/110-88,5+ 3 kpl Imu- ja siirtokanaviston haaroituksiin. 5. HT-Muhvikulma ,5+ 1 kpl Siirtokanavaputken yhdistämiseen katolle vievään poistokanavaan. 6. HT-Kaksoismuhvi kpl Poistokanavan jatkamiseen tarvittaessa. 7. HT-Tulppa kpl Imukanaviston oksien päihin ja poistokanavan tulppaamiseen vesikaton alapuolella (jos radonpitoisuusmittaukset osoittavat, että kanavistoa ei tarvitse ottaa käyttöön). 8. Muhvipuhdistusyhde 110mm + virtaussäädin 1 kpl Kierrekannellisen ja ilmatiiviin tarkastusyhteen sisällä on solumuovinen virtaussäädin jota käytetään ilman virtauksen säätämiseen yhdessä huippuimurin tehonsäätimen kanssa. 9. Jatkoholkki 110mm 8 kpl Imukanaviston ja siirtokanaviston liitoksiin. 10. Tiivistysmassa (Sikaflex 11FC+) 1 kpl Lattialaatan ja poistokanavan sauman tiivistämiseen. 11. Solumuoviputkieriste 114mm x 2000mm, paksuus 15mm 4 kpl Kondenssivesieristeeksi poistokanavan ympärille sisätiloissa. 12. Polyeteeniteippi 50mm x 50m 1 rulla Solumuovisen kondenssivesieristeen kiinnittämiseen poistokanavan ympärille

4 Asentaminen Radonin poistokanaviston sijoittaminen Omakotitalon imukanavisto suunnitellaan yleensä rengasmalliseksi, toisinaan myös monihaaraiseksi. Imukanaviston on ulotuttava kaikkiin perustuksen toisistaan erottamiin rakennusosiin. Imukanavisto asennetaan alapohjan alle pohjasoraan, vähintään 200mm lämmöneristeen alapuolelle. Tuulettumisen varmistamiseksi soran on läpäistävä ilmaa paremmin kuin ympäröivä perusmaa. Kuva 1. Radonputkiston asentaminen maanvaraisen lattialaatan alle 1. Imukanavien etäisyys perusmuurista on n. 1,5m. Etäisyys laatan läpäisevistä rakennusosista on vähintään 0,5m. Läpivienneissä, ja muissa paikoissa joissa etäisyys jää pienemmäksi kuin 0,5m, käytetään rei ittämätöntä siirtokanavaa. 2. Rei ittämätön siirtokanava yhdistää imukanaviston katolle menevään poistokanavaan. Tämä väliputki asennetaan loivasti viettäväksi (kaltevuus 0,5-1,0 %), jotta sinne ei pääse kertymään vettä. 3. Paikoissa, joissa imukanavan reitillä on kapeampia kohtia kuin 3m, käytetään siirtokanavaa. 4. Paikoissa, joissa rakennuksen rungon leveys on 3-4m, voidaan käyttää yhtä imukanavahaaraa, jonka pää on tulpattu. 5. Rakennuksen rungon leveyden ollessa yli 10m, rengaskanavaa täydennetään lisäimukanavalla, joka sijoitetaan rakennuksen keskilinjalle. 6. Läpivientikohdissa imukanava vaihtuu n.1,0-1,2m matkalla rei ittämättömäksi siirtokanavaksi. Lävistyskohdan molemmilla puolilla tulee siis olla vähintään 0,5m rei ittämätöntä siirtokanavaputkea

5 Kuva 2. Radonputkiston asentaminen 1. Imukanavisto asennetaan tiivistettyyn pohjasoraan vähintään 200mm eristeen alapuolelle. Putket peitetään soralla, joka tiivistetään. 2. Paikoissa joissa imukanava lävistää laatan alle ulottuvan rakenneosan, käytetään rei ittämätöntä siirtokanavaa siten, että se ulottuu vähintään 0,5m lävistyskohdan molemmille puolille. Rei ittämätöntä siirtokanavaa käytetään myös yhdistämään imukanavisto katolle johtavaan poistokanavaan. Tämä liitosputki asennetaan 0,5-1,0 % kaltevuuteen, jotta putkeen ei pääse kerääntymään vettä. Poistokanava yhdistetään siirtokanavaan paketissa tulevan tiivisteellisen muhvikulman avulla. 3. Putkien liittämisessä käytetään jatkoholkkeja, kaksoismuhveja ja haarakappaleita. Liitokset eivät tarvitse erillisiä tiivisteitä. 4. Katolle johtavan poistokanavan läpivienti tulee tiivistää huolellisesti alapohjassa. Tiivistäminen tapahtuu esim. ns. valukottaraista käyttämällä, eli ennen lattiavalua laatan lävistyskohtaan poistokanavan ympärille teipataan solumuovisesta kondenssieristeestä leikattu n. 4-5cm suikale, joka ulottuu yläreunastaan vähintään lattiavalun yläpinnan tasolle. Valun kovetuttua suikale otetaan pois ja syntynyt rako täytetään tiivistysmassalla. 5. Poistokanava eristetään sisätiloissa kondenssieristeellä. Tällä estetään kondenssiveden tiivistyminen putken pinnalle. Eriste kiinnitetään huolellisesti paketissa tulevalla teipillä. 6. Kierrekannellinen tarkastusyhde, jonka sisällä on solumuovinen virtaussäädin, asennetaan poistokanavaan yläpohjan lähelle. Paikka valitaan siten, että säätö on tarvittaessa helppo tehdä. Tarkastusyhde voidaan asentaa myös asuintiloihin. Ilmavirran säätäminen suoritetaan siinä vaiheessa, kun mahdollinen huippuimuri otetaan käyttöön. Ilman virtaus säädetään riittävän pieneksi käyttäen virtaussäädintä ja huippuimurin sähköistä säätöä. 7. Asuintilojen radonpitoisuus mitataan rakennuksen valmistuttua. Jos radonpitoisuus ylittää tavoiterajan niin kanavisto aktivoidaan liittämällä siihen lisävarusteena hankittava huippuimuri. Muussa tapauksessa poistokanavan yläpää voidaan yleensä tulpata vesikaton alapuolella

6 Radonpitoisuuden mittaaminen Radonpitoisuuden mittaaminen suoritetaan rakennuksen valmistuttua marras- ja huhtikuun välisenä aikana. Mittausaika on kaksi kuukautta. Mittausvälineet voi tilata esim. Säteilyturvakeskuksesta. Toimenpiteet jos radonpitoisuus ylittää tavoitearvon Jos mitattu radonpitoisuus ylittää tavoiterajan, niin kanavisto aktivoidaan liittämällä siihen lisävarusteena hankittava huippuimuri. Ilman huippuimuria kanavisto ei toimi riittävän tehokkaasti. Kanavistoa ei missään tapauksessa saa liittää muuhun ilmanvaihtojärjestelmään. Radonkanavistoon kytkettävän huippuimurin tulee olla jatkuvasti päällä. Radonkanaviston ilmavirtaus tulee säätää sopivaksi. Jos rakennuksen alta imetään liikaa ilmaa, niin seurauksena saattaa olla lämmityskustannusten kohoaminen tai pahimmassa tapauksessa jopa perustusten routiminen. Ilmavirta mitoitetaan n. 0,05 dm³/s alapohjan neliömetriä kohden. Esim. 100m² talossa tämä tarkoittaa 5dm³/s. Jos radonpitoisuus pysyy tavoitearvon alapuolella voi ilmamäärä olla vieläkin pienempi. Ilmavirran mittaamisessa kannattaa käyttää LVI-ammattilaisen apua. Ilmavirtausta säädellään ensisijaisesti huippuimurin tehonsäädöllä. Jos ilmavirtaus on huippuimurin minimiasennossakin liian suuri, niin radonkanaviston ilmavirtausta alennetaan entisestään poistokanavan solumuovisella virtaussäätimellä. Säätämisen jälkeen tarkastusyhteen kierrekansi suljetaan huolellisesti. Radonkanaviston aktivoimisen jälkeen radonpitoisuus mitataan vielä uudelleen, jotta varmistustaan tavoitearvon alittumisesta. Ilmavirran määrä on syytä tarkistaa ja säätää tietyin väliajoin, kuten esim. joka toinen vuosi. Toimenpiteet jos radonpitoisuus alittaa tavoitearvon Jos radonpitoisuus alittaa mittauksissa tavoitearvon, niin poistokanava voidaan yleensä tulpata vesikaton alapuolella