Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Transkriptio

1 Tampere Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1

2 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää arvoa 400 Bq/m 3 (2018 alkaen 300 Bq/m 3 tai pienempi) Asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3. 2

3 Radon rakentamisessa Suomen rakentamismääräyskokoelma (SRMK), osa D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräys: Uusi asunto pitää suunnitella ja rakentaa siten, että sisäilmassa ei esiinny terveydelle haitallisessa määrin kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja eikä viihtyisyyttä alentavia hajuja. Ohje: radonpitoisuus alle 200 Bq/m 3 3

4 Radon rakentamisessa Suomen rakentamismääräyskokoelma (SRMK), osa B3 Pohjarakenteet Määräys: Rakennuspaikan radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa Ohje: Mikäli radonia ei huomioida suunnittelussa, kirjalliset perustelut liitetään rakennuskohteen suunnitelma - asiakirjoihin Ohje: Radontekninen suunnittelu voidaan jättää tekemättä vain, jos paikkakuntakohtaiset radontutkimukset selkeästi osoittavat, että radonpitoisuus asunnoissa alittaa enimmäisarvon säännönmukaisesti. 4

5 Radontorjunnan ohjeistus Ohjekortti RT , (LVI ) Radonin torjunta, Rakennustieto Oy, päivitetty 2013 Korvasi aikaisemman ympäristöministeriön oppaan 2004 Perustiedot radonista ja eri perustamistavoista Maanvaraisen lattialaatan radontorjunnan yksityiskohtaiset ohjeet tiivistä saumat bitumikermillä asenna radonputkisto Tiivistä läpiviennit 5

6 Tuulettuva alapohja Radonongelmat helposti hallittavissa Riittävä määräysten mukainen tuuletus Alapohjan tiiveys tärkeä Läpivientien tiivistämisessä usein puutteita kuva 6

7 Yhtenäinen saumaton laatta Esim. reunavahvistettu laatta seinä lähtee laatan päältä Ei vuotavia rakoja, radonpitoisuudet alhaisia kuva LEGALETT kuva 7

8 Vuotoreitit, maanvarainen laatta Lattialaatan ja sokkelin välinen rako Maanvastainen harkkoseinä Kevytsoraharkosta tehty sokkeli Kantavien väliseinien liitoskohdat Putkien läpiviennit 8

9 Bitumikermin asentaminen sokkeliliitokseen kuvat RT

10 Harkkorakenteinen kellarinseinä Ohutrappaus molemmin puolin ja bitumikermi ulkopintaan Pystysuuntaiset virtaukset katkaiseva kermi harkkojen väliin Huolellisuus tärkeätä! Paljon laiminlyöntejä. kuvat RT

11 Kumibitumikermi tiivistää laatan ja sokkelin liitoksen Asennusohjeet löytyvät tuotepakkauksista. Radonkermi kiinnitetään sokkelin yläpintaan kuumentamalla kermin alapinta. Kuvat RT L-36846, RT/KH (Katepal Oy) 11

12 Nurkkien tiivistäminen ohjeiden mukaisesti Kuvat RT L-36846, RT/KH (Katepal Oy) Nurkkien tiiviys varmistetaan tarvittaessa Tiivistysliimalla K-36 12

13 Bitumikermi laatan ja sokkelin liitoksessa, tilanne ennen valua 13

14 Läpivientien tiivistäminen epäsuotuisissa oloissa yksikin tiivistämätön läpivienti voi kasvattaa radonpitoisuuden yli toimenpidearvon. tiivistäminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin ne koteloidaan väliseinien sisään. esim. lisävalu, pohjanauhat ja saumausmassat 14

15 Radonputkiston asentaminen Imukanavisto: salaojaputkea alapohjan salaojituskerrokseen rengasmallinen tai monihaarainen Poistoputki tulee aina viedä avoimena katolle asti ja se eristetään koko matkaltaan vesihöyrytiiviillä lämmöneristeellä asentaminen valmiiseen taloon kallista vapaasti tuulettuva putkisto alentaa radonpitoisuutta 40 % Poistopuhaltimen kytkeminen, jos radonpitoisuus on yli 200 Bq/m 3 alenema 70-90% tehokkaan toiminnan edellytys: alapohjan tiivistysratkaisut on tehty 15

16 Radonputkiston asentaminen kuvat RT

17 Radonputkisto rinnetalossa kuvat RT

18 Esimerkki monihaaraisesta imukanavistosta Paritalojen, rivitalojen ja kerrostalojen perusratkaisu Pientaloissa, kun käytetään karkeita mursketäyttöjä kuvat RT Kokoojakanavan ja imukanavan liitos on varustettava rei ityksellä tasaisen paineen saavuttamiseksi laatan alla (kuristus), kun mitta A>15 m. 18

19 Täydentäviä ohjeita Tiivistystyöt ja bitumikermin asennus Käytännöllisiä ohjeita löytyy valmistajien RTtuotekorteista esim. Perustusten kosteuden ja radonin eristys, RT L , RT/KH Katepal Oy. Tiivistystyöt oleellinen osa torjuntaa. Torjuntaa ei kannata jättää yksin radonimurin varaan. Imurin toiminta voi olla puutteellista 19

20 Täydentäviä ohjeita Tee tiivistystyöt myös teknisessä tilassa tiivistämättömät läpiviennit ja lattiasaumat teknisessä tilassa voivat kasvattaa teknisen tilan radonpitoisuus voi olla jopa tuhansia Bq/m 3 teknisestä tilasta siirtyy ilmaa asuintiloihin 20

21 Täydentäviä ohjeita Radonimurin toiminta voi olla puutteellista Esim. karkeaa täyttöaines laatan alla, perusmuurin ala- ja ulkopuolella radonimuri tehokas vain erittäin suurilla ilmavirroilla mitoitusilmavirrat saattavat ylittyä moninkertaisesti kylmä- tai routaongelmat tiivistystyöt tulee tehdä huolella eikä jättää torjuntaa yksin radonputkiston varaan 21

22 Uudisrakentamistutkimus 2009 Tavoite: selvittää torjuntatoimien yleisyyttä ja niiden vaikutusta asuntokannan radonpitoisuuteen Tutkimuksessa mitattiin radonpitoisuus noin 1500:ssa vuonna 2006 rakennusluvan saaneessa pientalossa Rakennuslupien kokonaismäärä 2006: Talot valmistuivat Osallistumisaktiivisuus 52 %, 3000 kutsua Radonmittaukset maalis-toukokuussa 2009 Torjuntatietoa (radonputkisto ja tiivistystyöt) kyselylomakkeella Raportti STUK-A244, Radon uudisrakentamisessa - Otantatutkimus 2009, toukokuu

23 Radontorjuntaa nykyään lähes kaikissa uusissa taloissa korkealla radonalueella Maanvaraiselle laatalle perustetut pientalot, rakennuslupa 2006 Korkea radonalue 92% Radonputkisto asennettu (Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Karjala, Kanta-Häme) Muu Suomi 38% Koko maa 54% Arvela ym. 2009: Radon uudisrakentamisessa Otantatutkimus 2009, STUK-A244 23

24 Tuloksia: Uudisrakentamistutkimus 2009 Torjuntatoimien yleisyys Korkean radonpitoisuuden maakunnissa 92 % Muissa maakunnissa 38 % (0 % - 90 %) Koko maa 54 % Vaikuttavuus, radonpitoisuuden keskimääräinen alenema pientaloissa verrattuna valmistuneisiin pientaloihin Korkean radonpitoisuuden maakunnissa 47 % Muissa maakunnissa 26 % Koko maa 33 % Alenema Alue (Bq/m 3 ) 237 (Bq/m 3 ) 47% Alue 2 83 (Bq/m 3 ) 112 (Bq/m 3 ) 26% Koko maa 95 (Bq/m 3 ) 142 (Bq/m 3 ) 33% 24

25 Tuloksia: Uudisrakentamistutkimus 2009 Torjuntatoimien yleisyys Korkean radonpitoisuuden maakunnissa 92 % Muissa maakunnissa 38 % (0 % - 90 %) Koko maa 54 % Vaikuttavuus, radonpitoisuuden keskimääräinen alenema pientaloissa verrattuna valmistuneisiin pientaloihin Korkean radonpitoisuuden maakunnissa 47 % Muissa maakunnissa 26 % Koko maa 33 % Yli 200 Bq/m 3 10,6 % 15,8 % Yli 400 Bq/m 3 2,1 % 3,8 % 25

26 Torjuntatoimenpiteiden vaikutus Uudisrakentamistutkimus 2009: Radonpitoisuuden keskimääräinen alenema verrattuna taloihin joissa ei ole torjuntaa Vapaasti tuulettuva radonputkisto ja bitumikermi, 55 % Pelkkä vapaasti tuulettuva radonputkisto, 40 % Radonputkisto johon on kytketty poistopuhallin, % 26

27 Uusien talojen radonpitoisuudet alentuneet >200 Bq/m 3 : Ennen 2006 rakennetut pientalot 15.1% Uudet pientalot 10.6% 27