R a d o n t u r v a 11 i n e n

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "R a d o n t u r v a 11 i n e n"

Transkriptio

1 STUK-A 6 FI993 Joulukuu 998 R a d o n t u r v a i n e n rakentaminen - kysely kuntien viranomaisille A. Voutilainen, K. Vesterbacka ja H. Arvela 3-2 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

2 Tässä raporttisarjassa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista kantaa. ISBN ISSN Oy Edita Ab, Helsinki 998 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 4, 88 HELSINKI Puh

3 STUK-A6 VOUTILAINEN A, VESTERBACKA K, ARVELA H. Radonturvallinen rakentaminen - kysely kuntien viranomaisille. STUK-A6, Helsinki 998, 42 s. + Liitteet 4 s. ISBN ISSN Avainsanat radon, asunto, kunta, terveystarkastaja, rakennustarkastaja TIIVISTELMÄ Kyselyllä tutkittiin, miten korkean radonpitoisuuden kunnissa ehkäistään radonin haittoja. Tutkimusalue käsittää suurimman osan Etelä-Suomen lääniä ja Pirkanmaan liiton alueen. Kysely tehtiin puhelinhaastatteluna 95 kunnan rakennustarkastajalle ja 55 kunnan tai kansanterveystyön kuntayhtymän terveystarkastajalle. Tuloksia verrataan myös aikaisempiin kyselytutkimuksiin. Noin kolme neljäsosaa tutkimusalueen kunnista vaati tai suositteli radonin huomioimista edes jollain kunnan osa-alueella, vain 3 % kunnista suositteli sitä koko kunnan alueella. Rakennustarkastajista suurin osa antoi suullisia neuvoja rakentajille. Yli puolet heistä jakoi kirjallisina neuvoina kopioita olemassa olevista radonteknisistä oppaista. Tärkeintä radonin torjuntamenetelmää, perustuksen tiivistämistä, suositeltiin vain harvassa kunnassa. Nykyisin käytössä oleva radontekninen opas koetaan liian vaikeaselkoiseksi. Vain noin viidesosa kunnista varmisti edes osassa uusista asunnoista radonmittauksen avulla, että radonturvallisessa rakentamisessa oli onnistuttu. Toimenpide-ehdotuksena raportissa esitetään radonturvallisen rakentamisen suosittelemista kaikille rakentajille koko tutkimusalueella rakennuspohjan maalajista riippumatta. Radontekniset suunnitelmat tulisi esittää piirustuksina jo rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Radonturvallisen rakentamisen onnistuminen olisi syytä varmistaa tarkistusmittauksella kunnan aloitteesta. Rakennus- ja terveystarkastajien yhteistyötä pitäisi lisätä ja velvoitteita selkeyttää, ja erityisesti rakennustarkastajien osalta tiukentaa, jotta Suomessa rakennettaisiin entistä terveellisempiä asuntoja.

4 STUK-A6 VOUTILAINEN A, VESTERBACKA K, ARVELA H. Radon-safe building - questioning to municipal authorities. STUK-A6, Helsinki 998, 42pp. + Appendices 4 pp. ISBN ISSN Keywords radon, home, municipality, health authority, building authority ABSTRACT The study was carried out to find out radon prevention practices in municipalities with high indoor radon concentration. The investigated area consists of most of the Province of Southern Finland and the Regional Council of Tampere region. The questioning was made by phone to 95 municipal building authorities and to 55 health authorities in municipalities or joint of municipalities. The results were also compared to earlier questionings. About three of four of the investigated municipalities demanded or recommended to react to radon at least in certain area of the municipality, and only 3% of municipalities recommended to do so in the whole area. Most of the building authorities gave advises orally. More than half of them distributed copies of radon technical guides. The most important prevention measure against radon, radon tight foundation construction, was recommended only in a few municipalities. The existing guidance in writing is felt too difficult to decipher. Only about fifth of the municipalities verified that the builders were succeeded in the radon-safe construction by measuring indoor radon concentration in at least some of the new houses, As a proposal for action it is presented in the report that radon-safe construction should be recommended to all builders in the study area regardless of the soil type. The radon technical plans should be presented as drawings already when applying for the building permit. The success of the radon-safe building should be verified by check-up measurement on the municipality's initiative. The co-operation with building and health authorities should be enhanced and the obligations clarified, and especially for building authorities tightened, so that healthier homes would be build in Finland.

5 ST UK-A6 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ 3 ABSTRACT 4 SISÄLLYSLUETTELO 5 JOHDANTO 8 2 RADONIN HUOMIOIMINEN UUDISRAKENTAMISESSA 3 RADONTILANNE TUTKIMUSKUNNISSA 2 4 KYSELYTUTKIMUS 4 5 RAKENNUSTARKASTAJIEN KYSELY 5 5. Radonturvallisen rakentamisen vaatimukset Suunnitelmat rakennuslupakäytännössä Neuvonta Rakentajien toimenpiteet Radonpitoisuuden tarkistuskäytäntö Muita huomioita 23 6 TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAISTEN KYSELY Terveystarkastajien näkemys vaatimuksista Radontilanteen tuntemus Radonmittauskäytäntö Muita huomioita 32 7 RAKENNUS- JA TERVEYSTARKASTAJIEN VASTAUSTEN VERTAILU 34 8 VERTAILU MUIHIN TUTKIMUKSIIN Kettusen tutkimus Mäkelän tutkimus Ravean ja Arvelan tutkimus

6 STUK-A6 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 39 KIRJALLISUUSVIITTEET 4 LIITE : KUNTIEN EADONTILANNE 43

7 STUK-A6 ALKUSANAT Julkaisu on osa Säteilyturvakeskuksessa käynnissä olevaa Asuntojen radontorjunta -tutkimusprojektia, jossa selvitetään radonkorjauksen menetelmiä ja radonturvallista uudisrakentamista. Tämän osaprojektin ja koko tutkimusprojektin vastuuhenkilö on luonnonsäteilylaboratorion johtaja, TkT Hannu Arvela. Tutkija Anne Voutilainen vastasi terveystarkastajien ja apulaistutkija Kaj Vesterbacka rakennustarkastajien haastattelemisesta. Kiitämme kaikkia tutkimukseen osallistuneita terveys- ja rakennustarkastajia yhteistyöstä. Tämän tutkimuksen rahoitukseen on osallistunut sosiaali- ja terveysministeriö.

8 STUK-A6 JOHDANTO Sisäilman radon lisää keuhkosyöpäriskiä. Suomen 2 vuosittaisesta keuhkosyövästä radonin arvioivan aiheuttavan - 6, todennäköisimmin 2 keuhkosyöpää. Maaperästä asuntoon virtaava radonpitoinen ilma on merkittävin syy asuntojen sisäilman kohonneisiin radonpitoisuuksiin. Radonturvallisen uudisrakentamisen tärkein tavoite on näiden radonvuotojen vähentäminen. Suomalaisten radonaltistusta pyritään pienentämään monilla keinoilla. Asuntojen ja työpaikkojen radonpitoisuudelle on asetettu enimmäisarvot. Koko maan ja kuntien radontilannetta on selvitetty systemaattisen radonkartoituksen avulla. Radonkorjaamisesta ja radonturvallisesta uudisrakentamisesta on julkaistu oppaita (Ympäristöministeriö 994 ja 996, Arvela 995). Lisäksi terveys- ja rakennustarkastajia on koulutettu, jotta he voisivat neuvoa oman kuntansa asukkaita. Uusia asuntoja koskeva radonpitoisuuden enimmäisarvo 2 on ollut voimassa jo yli vuotta (Lääkintöhallitus 986 ja ympäristöministeriö 989). Vuonna 992 enimmäisarvoja tarkistettiin, mutta uusia asuntoja koskeva enimmäisarvo pidettiin ennallaan. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 4 ja uudet asunnot tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 2. Vuonna 986 käynnistyi Lääkintöhallituksen ohjekirjeeseen perustuva laaja yhteistyö Säteilyturvakeskuksen ja kuntien terveysvalvontaviranomaisten kanssa. Tavoitteena oli korkeiden radonpitoisuuksien löytäminen ja radonhaitta-alueiden rajaaminen. Näiden mittausten avulla saatiin arvokasta tietoa kunnan eri alueiden radontasosta. Tietoa voidaan hyödyntää sekä radonkorjausta vaativien asuntojen paikantamisessa että suunniteltaessa, millä alueilla on syytä vaatia radonturvallista rakentamista. Teknillinen korkeakoulu ja ympäristöministeriö ovat julkaisseet yksityiskohtaisia radonteknisiä ohjeita, jotka ovat olleet kuntien rakennustarkastajien käytettävissä jo yli vuoden ajan (Teknillinen korkeakoulu 987, Viljanen ym. 987, Ympäristöministeriö 986, Kettunen ym. 99, Kettunen ym. 99,

9 STUK-A6 Ympäristöministeriö 994 ja 996). Radonin huomioimista uudisrakentamisessa on selvitetty kyselytutkimusten avulla jo aikaisemminkin. Kuntien radonteknillistä suunnittelukäytäntöä selvitettiin vuonna 993 (Kettunen ym. 993) ja radoniin liittyvää neuvontaa ja ohjausta vuonna 996 (Mäkelä 996). Myös radonturvallisen rakentamisen onnistumista on tutkittu (Ravea ja Arvela 997). Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka laajoilla alueilla kunnissa vaaditaan rakentamaan uudet talot radonturvallisiksi vai vaaditaanko lainkaan. Missä muodossa radontekniset suunnitelmat on esitettävä? Miten ja minkälaisia neuvoja rakennustarkastajat antavat rakentajille? Tarkistetaanko uusien talojen radonpitoisuus kunnan toimesta? Kustantaako kunta radonmittauksia? Onko kunnan terveystarkastajilla riittävästi tietoa kunnan radontilanteesta? Samalla kysyttiin rakennus- ja terveystarkastajien keskinäisestä yhteistyöstä radonasioiden hoidossa. Kysely kohdistettiin pahimmalle radonalueelle, joka käsittää Etelä-Suomen läänin ja Pirkanmaan liiton alueen (vanhojen läänirajojen mukaisesti Hämeen ja Kymen läänit ja Itä-Uudenmaan). Tutkimukseen sisältyi 95 kuntaa.

10 STUK-A6 RADONIN HUOMIOIMINEN UUDISRAKENTAMISESSA Radonturvallisessa rakentamisessa ydinkysymys on perustuksen kautta tapahtuvien ilmavirtausten estäminen. Maaperän huokosilma on erittäin radonpitoista (2 - ), ja pienetkin vuotovirtaukset maaperästä kasvattavat sisäilman radonpitoisuutta. Maanvaraisella laatalla varustetuissa taloissa vuotoreittinä toimii laatan ja sokkelin välinen rako sekä myös sokkelirakenteet ja kantavat väliseinät. Kellari- ja rinnetaloissa kevytsoraharkoista tehdyt tiivistämättömät seinät lisäävät radonvuotoja. Tuulettuvalla alapohjalla varustetussa asunnossa suurien radonpitoisuuksien riski on huomattavasti pienempi, koska tuuletetussa ryömintätilassa radonpitoisuus laimenee merkittävästi. Radonin torjunta uudisrakentamisessa on halvempaa ja helpompaa kuin korjausrakentamisessa. Laajoilla Etelä-Suomen alueilla yli puolessa uusista asunnoista ylittyy 2. Yksittäisen tontin radontutkimuksen perusteella voidaan harvoin tehdä johtopäätöstä, jonka perusteella normaali radonin huomioimaton perustustapa riittäisi. Lisaksi radonturvallinen perustus tulee melkein aina halvemmaksi kuin yksittäisen tontin radonselvitys. Tällä perusteella onkin järkevää rakentaa varmuuden vuoksi radonturvallisesti kaikilla harjualueilla koko maassa sekä muillakin rakennusmailla suurimmassa osassa Suomea (Voutilainen ym. 997 a ja b). Pahimmilla radonalueilla voivat tulla kyseeseen tavanomaista tehokkaammat keinot radonin torjunnassa. Oulun, Vaasan ja Kuopion lääneissä, etenkin tiiviille rakennuspohjalle rakennettaessa, 2 ylitykset ovat harvinaisia. Näillä alueilla rakennustapaa kannattaa harkita kuntakohtaisesti. Tärkein toimenpide maanvaraisen laatan talojen radonturvallisessa perustamisessa on bitumihuovan ja elastisten sauma-aineiden avulla tehtävät tiivistämistyöt. Tämän lisäksi laatan alle asennetaan varmuuden vuoksi imuputkisto. Jos tiivistämistyöt eivät ole onnistuneet, voidaan putkistoon kytkeä imuri, joka alentaa tehokkaasti radonpitoisuutta. Radontorjunnan onnistuminen tulee varmistaa radonmittauksella asuntoon muuttamisen jälkeen seuraavana talvikautena.

11 ST UK-A6 Tiivistämistöiden laiminlyönti on merkittävin puute Säteilyturvakeskuksen tutkimissa radonturvallisen rakentamisen pientalokohteissa. Pelkkä putkiston asennus ei alenna radonpitoisuutta. Putkisto auttaa vasta, kun imuri kytketään siihen. Radonturvallisen rakentamisen ensisijainen tavoite on kuitenkin jo perustusratkaisun tiiveydellä saavutettava alhainen radonpitoisuus. Kerrostalojen alimman kerroksen asunnot, joissa on maanvarainen laatta, tulisi varustaa koko maassa aina laatan alle sijoitetulla imuputkistolla. Myös kaikki mahdolliset tiivistystyöt on syytä suorittaa. Näissä asunnoissa korkeiden radonpitoisuuksien riski on erityisen suuri koneellisen ilmanvaihdon aiheuttaman alipaineisuuden vuoksi. Ensimmäinen radontekninen rakennesuunnitteluohje julkaistiin vuonna 987 (Teknillinen korkeakoulu 987). Teknillisen korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratorion useat julkaisut antavat perustiedot radonturvallisesta rakentamisesta (Viljanen ym. 987, Kettunen ym. 99, Kettunen ym. 993). Vuonna 99 otettiin 5 korkean radonpitoisuuden kunnassa koekäyttöön radonturvallisen rakentamisen opas (Kettunen ym. 99). Saatujen kokemusten perusteella uudistettu opas julkaistiin vuonna 994 (Ympäristöministeriö 994). Ympäristöministeriö on toimittanut oppaan kaikkien kuntien käyttöön. Oppaan käyttö on eräs tässä kyselytutkimuksessa tutkituista asioista.

12 STUK-A6 RADONTILANNE TUTKIMUSKUNNISSA Kuvassa on esitetty Suomen radonkartta. Kunnat on jaettu eri radonluokkiin sen perusteella, kuinka suuri osuus mittaustuloksista ylittää 2. Kuntakohtaisia arvoja ei voi pitää kunnan väestöä edustavina, koska ylitysprosentit perustuvat kaikkiin kunnassa suoritettuihin radonmittauksiin. Mittaukset ovat yleensä vuosien kuluessa keskittyneet korkean radonpitoisuuden alueille. Tutkimusalue muodostuu entisistä Hämeen ja Kyinen lääneistä ja Itä- Uudestamaasta. Alue vastaa siten Pirkanmaan liiton aluetta ja Etelä-Suomen lääniä, josta sen läntisimmät osat Kanta-Hämettä lukuun ottamatta on jätetty pois. Alueeseen kuuluu 95 kuntaa. Näistä kunnista Säteilyturvakeskuksen radonrekisterissä on tiedot noin 25 5 pientalon tai kerrostalon. kerroksen asunnon radonpitoisuudesta. Liitteen taulukossa on esitetty tilastolukuja kaikkien 95 kunnan radontilanteesta. Alueen radonmittauksista yli 5 % eli 2 8 asuntoa ylittää radonpitoisuuden 2. Radonpitoisuuden 4, 8 ja 2 ylittäviä asuntoja on löytynyt vastaavasti 565 kpl (22 %), 24 kpl (8 %) ja 48 kpl (2 %). Koko maata koskevat pientalojen edustavat ylitysprosentit ovat seuraavat: 2 ylittävien osuus noin 8 %, 4 ylittävien noin 5 % ja 8 ylittävien,4 % (Arvela ym. 993). Vuodesta 986 lähtien Säteilyturvakeskus on laatinut kunnille radonmittaussuunnitelmia, radontilannekatsauksia ja radonennusteita. Kahdesta jälkimmäisestä selviää kunnan eri osien radontaso. Radonmittaussuunnitelma on laadittu kaikkiin tutkimusalueen kuntiin. Suunnitelman toteuttamisen jälkeen kuntiin on laadittu radontilannekatsaus tai radonennusteraportti. Tutkimusalueen kunnista ainoastaan 6:sta Pohjois- tai Länsi-Hämeen kunnasta puuttuu sekä radontilannekatsaus että radonennuste (Voutilainen ym. 997 b). STUK on julkaissut tutkimusalueelta seuraavat radonennusteet: Kymen lääni (Pennanen ym. 996), Itä-Uusimaa (Voutilainen ja Mäkeläinen 995), Päijät- Häme (Voutilainen ja Mäkeläinen 993) ja Janakkala (Teknillinen korkeakoulu 987). Tampereen radonennuste on julkaisematon tutkimusraportti, 2

13 STUK-A6 joka on toimitettu kuntaan. Radonennuste on yleispiirteinen radonluokitus, joka tehdään käyttäen hyväksi aikaisempia huoneilman radonmittauksia asunnoissa, joiden tarkka sijainti tunnetaan. Rakennusmaa luokitellaan sen perusteella, miten suuressa osassa pientaloja 2 tai 4 Bq/m tullaan ylittämään olettaen, että radonin torjuntaan ei mitenkään varauduta rakennusvaiheessa. Vuonna 997 valmistui Suomen radonkartasto (Voutilainen ym. 997 a), joka on lähetetty kaikkiin ympäristöterveydenhuollon toimipaikkoihin ja kaikkien kuntien rakennustarkastajille. Vuoden 998 alussa julkaistiin osa radonkartaston kartoista myös Säteilyturvakeskuksen internet-sivuilla ( RADON PIENTALOISSA 2 YLITYKSET _J < % J - %, H -5*» H >5*«D < mittaus* STUK km Kuva. Suomen radonkartta. Kunnat on luokiteltu sen mukaan, kuinka suuressa osassa mitatuista asunnoista radonpitoisuus ylittää 2. Koko aineisto käsittää noin 52 pientaloa tai kerrostalon. kerroksen asuntoa. 3

14 STUK-A6 KYSELYTUTKIMUS Kysely koski radonturvallista rakentamista korkean radonpitoisuuden kunnissa. Kysely tehtiin puhelinhaastatteluna 95 kunnan rakennustarkastajalle ja 55 kunnan tai kansanterveystyön kuntayhtymän terveystarkastajalle. Suurin osa haastatteluista suoritettiin huhti - kesäkuussa ja loput lokakuussa 998. Kaikki rakennus-ja terveystarkastajat tavoitettiin. Koska kysely tehtiin puhelimitse, olivat kysymykset mahdollisimman yksinkertaisia. Rakennustarkastajilta kysyttiin seitsemän kysymystä ja terveystarkastajilta kysyttiin viisi kysymystä, joissa oli muutama vastausvaihtoehto. Rakennustarkastajien ja terveystarkastajien kysymykset käsitellään erikseen. Vastauksia tarkastellaan myös kunnan radonriskin suhteen. Kunnat jaettiin kolmeen luokkaan sen perusteella, kuinka paljon mittaustuloksista ylitti 2. Korkeimman radonriskin luokkaan kuuluu 35 % kunnista. Luokan 2 kuntia on 6 % ja alhaisimman radonriskin eli luokan 3 kuntia on 5 %. luokka 3 uokka 2 57 kpl - uokka 33 kpl % 2% 4 % 6% 8% % Kuva 2. Kyselytutkimuksen kuntien kuuluminen eri radonpitoisuusluokkiin. Luokka : Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia on yli 5 % Luokka 2: Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia on - 5 % Luokka 3: Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia on alle % 4

15 ST UK-A6 5 RAKENNUSTARKASTAJIEN KYSELY 5. Radonturvallisen rakentamisen vaatimukset Kysymys. Kunnassa vaaditaan radonturvallista rakentamista a) Kaava-alueella b) Laajalla kunnan osa-alueella c) Koko kunnan alueella d) Jollain tietyllä alueella, esim. harjualueet e) Ei vaadita lainkaan Ensimmäinen kysymys käsitteli sitä, miten laajoilla alueilla kunnassa vaaditaan radonturvallista rakentamista. Useat rakennustarkastajat vierastivat kysymyksen sanaa "vaatia" ja sanoivat, että kunnassa ei vaadita vaan suositellaan radonturvallista rakentamista. Rakennustarkastajista 67 % (64 kuntaa) vastasi, että radonturvallista rakentamista vaaditaan tai suositellaan koko kunnan alueella, kaava-alueella tai alueella missä radonia on todettu ympäröivissä taloissa tai sen esiintyminen huoneilmassa on todennäköistä, esimerkiksi harjualueilla. Lopuissa kunnissa eli 33 % (3 kuntaa) rakennustarkastajat vastasivat, että kunnan alueella ei vaadita minkäänlaista suojautumista radonilta uudisrakentamisessa. Yleisin perustelu oli, että kunnan alueella radon ei ole ongelma. Radonturvallisen rakentamisen vaatimukset kolmeen eri radonriskiluokkaan kuuluvissa kunnissa on esitetty kuvassa 3. Rakennustarkastajien mukaan alhaisimman radonriskin luokkaan 3 kuuluvissa kunnissa (5 kuntaa) ei vaadita radonturvallista rakentamista. Luokkaan 2 kuuluu 57 kuntaa. Näistä 37 kunnassa vaaditaan tai suositellaan radonturvallista rakentamista ja 2 kunnassa ei vaadita lainkaan. Radonturvallisen rakentamisen kannalta nämä kunnat ovat ongelmallisia, koska mittausten mukaan radonpitoisuudet näissä kunnissa saattavat olla hyvinkin korkeita. Korkeimman radonriskin luokkaan kuuluvissa kunnissa radonongelma tiedetään ja tunnustetaan, jolloin rakentamistapaan kiinnitetään huomiota. 5

16 STUK-A6 Luokka 3 Luokka 2 Luokka I2 Illllipllllllll Ullia kpl iffpp Hmn kpl lllill 37 kpl i 27 I. kpl kpl B Ei vaadita H Vaaditaan Kuva 3. Radonturvallisen rakentamisen vaatimukset erilaisten radonriskien kunnissa. Luokka : Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia on yli 5 % Luokka 2: Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia on - 5 % Luokka 3: Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia on alle % 6

17 STUK-A6 Kysymys 2. Radonturvallisen rakentamisen vaatimus perustuu a) 2 ylityksiin b) 4 ylityksiin c) 8 ylityksiin d) Ei perustu mihinkään näistä Toinen kysymys oli jatkokysymys ensimmäiseen. Mikäli kunnassa vaaditaan radonturvallista rakentamista niin, mihin ohjearvoon vaatimus perustuu. Radonturvallista rakentamista vaativista kunnissa 57 kuntaa (6 % kaikista) perusti vaatimuksen 2 ylityksiin, joka on sosiaali- ja terveysministeriön suunnitteluohjearvo uusille taloille. Nykyiseen korjausrajaan, eli 4 ylitykseen, perusti vaatimuksensa kuntaa ( %). Ennen vuotta 992 voimassa olleeseen ohjearvoon, eli 8 ylitykseen, perusti vaatimuksensa 2 kuntaa (2 %). Kuntia, joissa vaatimus ei perustu mihinkään näistä oli 26 kpl (27 %). Näitä kuntia on vähemmän kuin kuntia, joissa ei vaadittu radonturvallista rakentamista (33 % kunnista). Ero selittyy sillä, että vaikka kunnassa ei vaadita radonturvallista rakentamista, niin annetut ohjearvot ovat selvillä ja niitä pyritään noudattamaan. Ei vaadita 26 kpl 8 Bq/m3 2 kpl 4 Bq/m3 kpl 2 Bq/m3 j 57 kpl Kuva 4. Radonturvallisen rakentamisen vaatimuksena käytetyt ohjearvot ja kuntien lukumäärä. 7

18 STUK-A6 5.2 Suunnitelmat rakennuslupakäytännössä Kysymys 3. Vaaditaanko rakentajalta piirustuksena esitettyjä suunnitelmia rakennuslupahakemuksen yhteydessä? a) Kyllä b)ei Rakennuslupahakemuksen yhteydessä suunnitelmat vaaditaan 3 kunnassa, kahdessa suunnitelmat vaaditaan vain rivitaloista. Lopuissa 82 kunnassa (86 %) suunnitelmia radonturvallisesta rakentamisesta rakennuslupahakemuksen yhteydessä ei vaadita. Kuitenkin yli puolessa ei-vastanneissa kunnissa radon on jotenkin huomioitava rakennekuvissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kuvissa mainitaan kirjallisesti torjuntamenetelmä tai menetelmä esitetään piirrettynä. Kuva 5. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä piirustuksena esitettyjä suunnitelmia vaativat kunnat. 8

19 STUK-A6 5.3 Neuvonta Kysymys 4. Miten radonturvalliseen rakentamiseen liittyvä neuvonta käytännössä hoidetaan? a) Detaljipiirustuksina b) Kirjallisena ohjeena c) Pelkkänä mainintana d) Suullisena ohjeena c) Muuten Lähes kaikki rakennustarkastajat vastasivat, että neuvonta hoidetaan suullisesti, jota tarpeen vaatiessa täydennetään olemassa olevilla kirjallisilla ohjeilla ja neuvoilla. Opasmateriaalista kopioituja detaljipiirustuksia käytetään neuvonnassa vain kahdessa kunnassa. Lisäksi kahdessa kunnassa vastuu neuvonnasta oli siirretty terveystarkastajalle. Kirjallisina ohjeina käytettiin ympäristöministeriön, Säteilyturvakeskuksen ja TKK:n opasmateriaalia, jota lainattiin rakentajille tai kopioitiin tarvittaessa. Opasmateriaalia pidettiin kuitenkin yleisesti liian raskaana ja enemmänkin suunnittelijoille kuin rakentajille tarkoitettuna. Toivomuksena esitettiin, että rakentajille olisi oma opas, joka olisi mahdollisimman tiivis (maksimi pituus noin sivua) ja selkeä ja jonka jokainen rakentaja jaksaisi lukea läpi. Muu neuvot 2kpi ; Kirjallinen Illlll kp j Suullinen+kirjallinen : -.y...'.i.- '..-. t-.'.. "'.. 47 kpi Suullinen..'..: ; : 36 kpl I i! :. C) Kuva 6. Rakennustarkastajien antamat radonturvallista rakentamista koskevat ohjeet ja neuvot. 9

20 STUK-A6 Kysymys 5. Kerrotaanko kunnassanne uudisrakentajille radonturvallisen rakentamisen oppaista? a)kyllä b)ei Radonturvallisen rakentamisen oppaista kertoi rakentajille 8 % rakennustarkastajista. Yleisesti voidaan sanoa, että kunnissa, joissa korkeita radonpitoisuuksia mittausten mukaan on esiintynyt, rakentajat ovat kiinnostuneita asiasta ja osaavat kysyä asiasta. Kunnissa, joissa nykytietämyksen mukaan ei ole radonongelmaa, ihmiset eivät ole kiinnostuneet koko asiasta. Kuntia, joissa rakennustarkastajat eivät pyytämättä kerro radonturvalliseen rakentamiseen liittyvistä oppaista on 9 %. Eräässä kunnassa rakennustarkastajan mukaan kukaan ei ollut kysynyt koko asiasta mitään. Oppaita kritisoitiin yleisesti liian vaikeaselkoisiksi ja pääasiassa suunnittelijoille tarkoitetuiksi. Ei kerro 8 kpl Kertoo 77 kpl Kuva 7. Rakennustarkastajat, jotka kertovat uudisrakentajille radonturvallisen rakentamisen oppaista. 2

21 STUK-A6 5.4 Rakentajien toimenpiteet Kysymys 6. Rakentajien suorittamat toimenpiteet. a) Tiivistämistoimenpiteet b) Putkiston asennus c) En tiedä Rakentajien käyttämistä radonteknisistä toimenpiteistä suosituin oli maanvaraisen lattialaatan alle täyttösorakerrokseen tulevan imuputkiston asennus. Kunnista 74 % käytti imuputkistoa. Tiivistämistä yhdessä imuputkiston. kanssa käytetään 3 %:ssa kunnista. Sen sijaan alapohjan tiivistämistä ilman imuputkiston asennusta ei käytetty ainoana toimenpiteenä yhdessäkään kunnassa. Toisaalta rakennustarkastajien tiedot rakentajien suorittamasta tiivistämisestä olivat puutteelliset, koska he tarkastavat asunnon vasta siinä vaiheessa kun asunto on valmis. Kyselyyn osallistuneista kunnista 23 %:ssa rakentajat eivät rakennustarkastajan mukaan suojaudu radonilta mitenkään tai rakennustarkastajalla ei ole tietoa suojautumistoimenpiteistä. Noin joka viides näistä kunnista kuuluu alhaisen radonriskin luokkaan 3. Toisaalta yksikään näistä kunnista ei kuulu korkeimman radonriskin luokkaan. Kolmessa kunnassa kehotetaan laittamaan muovi laatan alle. I Muu 3 kpl Ei suojausta ^^BM22 kpl j Tiivistäminen+putkisto 2 kpl Pelkkä putkisto H 58 k P! Kuva 8. Rakentajien suorittamat suojautumistoimenpiteet kunnissa. 2

22 STUK-A6 Rakentajille ei ole riittävän hyvin kerrottu rakennuksen alapohjan tiivistämisen merkitystä. Monet ajattelevat, että pelkkä imuputkisto jo sellaisenaan riittää radonilta suojautumiseen. Syynä tähän voi olla se, että rakennuksen alapohjan huolellinen tiivistäminen on hankalampi toteuttaa kuin imuputkiston asentaminen. 5.5 Radonpitoisuuden tarkistuskäytäntö Kysymys7. Onko uusissa taloissa radonpitoisuuden tarkistusmittauskäytäntö? a) Kaikissa on b) Osassa on c) Ei ole Viimeisenä kysymyksenä kysyttiin, onko uusissa rakennuksissa radonpitoisuuden mittauskäytäntöä. Tällä menettelyllä tutkitaan, onko huoneilman radonpitoisuus riittävän alhainen. Mikäli radonpitoisuus ylittää 2, tulisi pitoisuutta alentaa. Jos lattialaatan alle on rakennusvaiheessa asennettu imuputkisto, niin putkistoon kytketään imuri. Ilman huoneilman radonpitoisuuden mittausta imuria ei kannata asentaa. Jos taloa ei ole rakennettu radonturvallisesti, harkitaan mahdollisia korjaustoimenpiteitä. Rakennustarkastajista 9 % vastasi, että käytäntöä ei ole. Tarkastusmittaus jää siis asukkaan vastuulle. Vain %:ssa kunnista käytäntö on olemassa kaikissa uusissa taloissa tai osassa ja siitä vastaavat terveydensuojeluviranomaiset. E l Osassa on li 6 k p I On lii 4 kp I Kuva 9. Uusien talojen radonpitoisuuden tarkistusmittauskäytäntö kunnissa. 22

23 STUK-A6 5.6 Muita huomioita Yleisesti voidaan sanoa, että rakennustarkastajat ovat perillä radonturvallisesta rakentamisesta ja jakavat tietämystään sitä kysyttäessä. Radonasioissa rakennustarkastajat tuntevat olevansa lain puitteissa heikoilla, sillä mitään määräyksiä tai pakkoa radonturvallisesta rakentamisesta ei ole olemassa, vain suosituksia ja ohjeita. Tämän vuoksi rakennustarkastajat ovat suhteellisen varovaisia neuvoessaan rakentajia ja jättävät näin vastuun rakentajalle. Opasmateriaalia kritisoitiin sen liiallisesta yksityiskohtaisuudesta. Rakentajilla on rakennusvaiheessa paljon määräyksiä huomioitavana ja radon on heille vain yksi asia lisää. Jos sen huomioiminen ei ole pakollista, jää se helposti huomioimatta. Vaikeaselkoiset oppaat vielä lisäävät tätä. Opasmateriaalia tulisi kehittää siten, että rakentajille jaettaisiin nykyisistä oppaista tiivistettyä versiota, missä ohjeet ovat helposti tajuttavissa ja sovellettavissa käytäntöön. Eräs mielenkiintoinen asia tuli keskusteluissa myös ilmi. Rakentajat ja muutamat rakennustarkastajat pitävät radonia muoti-ilmiönä, joka ponnahtelee esiin säännöllisin väliajoin. Radon voidaan helposti ymmärtää muoti-ilmiöksi, koska sen aiheuttama terveysriski tulee esille vasta vuosikymmenien kuluttua eikä sitä voi konkreettisesti havaita. Eräs keino välttää tällaisen ajattelun lisääntymistä voisi olla säännöllinen tiedottaminen radonriskeistä ja radonturvallisesta rakentamisesta. Uusien talojen radonpitoisuuden mittauskäytäntö puuttuu lähes kaikista kunnista johtuen määräysten puutteesta ja kuntien rahatilanteesta. Mittauksien suorittaminen jää rakentajan vastuulle, koska mittausta ei ole velvoitettu tehtäväksi, eivätkä rakennustarkastajatkaan voi sitä vaatia. Toiseksi kuntien heikosta rahatilanteesta johtuen, kunnilla ei ole varaa järjestää mittausta. 23

24 STUK-A6 TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAISTEN KYSELY 6. Terveystarkastajien näkemys vaatimuksista Kysymys oli sama rakennustarkastajien kysymyksen kanssa. Kysymys. Vaaditaanko kunnassa radonturvallista rakentamista a) Kaava-alueella, b) Laajalla kunnan osa-alueella, c) Koko kunnan alueella, d) Jollain tietyllä alueella, esimerkiksi harjualueet e) Kunnassa ei vaadita radonturvallista rakentamista lainkaan Kun kysymykset a - d yhdistetään, saadaan tulokseksi, että kaikkiaan 75 kunnassa (79 % tutkituista kunnista) vaaditaan edes joillain alueilla radonturvallista rakentamista ja 2 kunnassa ei vaadita lainkaan (2 %). Kuvassa tarkastellaan radonturvallisen rakentamisen vaatimuksia kunnan radonriskin suhteen. Suurimman radonriskin luokkaan (luokka ) kuuluvista kunnista lähes kaikissa vaaditaan tai suositellaan radonturvallista rakentamista edes joillain alueilla. Vain yhdessä kunnassa ei terveystarkastajan tiedossa ollut, että millään alueella olisi vaadittu radonturvallista rakentamista. Kyseisessä kunnassa kaikki radonasiat kuuluivat rakennustarkastajalle, eikä terveystarkastajalla ollut näin ollen tietoa rakentamisvaatimuksista. Alhaisimman radonluokan (luokka 3) kunnista yhdessä vaadittiin radonturvallista rakentamista harjualueilla. Keskimmäisen radonluokan (luokka 2) kunnista noin neljännes on sellaisia, joissa ei vaadita radonturvallista rakentamista. Näissä kunnissa kuitenkin - 5 % mittauksista ylittää 2. 24

25 STUK-A6 luokka 3 kpl 4 kpl Hei vaadita I vaaditaan luokka 2 5 kpl i 42 kpl luokka 32 kpl % 2% 4% 6% 8% % Kuva. Radonturvallisen rakentamisen vaatimukset erilaisen radonriskin kunnissa. Luokka : Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia yli 5 % Luokka 2: Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia - 5 % Luokka 3: Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia alle % Kuvassa tarkastellaan sitä, miten laajalla alueella kunnissa vaaditaan radonturvallista rakentamista. Useissa kunnissa vastaukset käsittävät 2-3 vaihtoehtoa. "Tietyt alueet" käsittävät yleensä joko erikseen nimetyt harjualueet tai kaikki kunnan harjualueet. "Laaja kunnan osa-alue" saattaa käsittää savialueita lukuun ottamatta muut kunnan rakennuspohjatyypit. ei vaadita tietyllä alueella koko kunnan aluella laajalla kunnan osa-alueella kaava-alueella kuntaa Kuva. Radonturvallisen rakentamisen vaatimukset kunnissa. 25

26 STUK-A6 Kysymys 2 oli myös sama kuin rakennustarkastajien kysymys 2. Kysymys 2. Jos kunnassa vaaditaan radonturvallista rakentamista niin, perustuuko se siihen, että alueella on mahdollista ylittää a) 2 b) 4 c) 8 d) ei mihinkään näistä Jos radonturvallisen rakentamisen vaatimus ei perustunut mihinkään edellä mainittuun raja-arvoon, niin se perustui useimmiten rakennuspohjan maaperätyyppiin tai maastomittauksiin (6 kuntaa). Jotkut kunnat vastasivat, että heillä ei ole mitään perustetta, koska kunnassa ei vaadita radonturvallista rakentamista (7 kuntaa). Vaikka 2 kuntaa olikin ilmoittanut, että heillä ei vaadita radonturvallista rakentamista millään alueella, niin 3 kuntaa kuitenkin perusteli sitä jollain raja-arvon ylityksellä. Niistä kunnista (6 kpl), joissa radonturvallisen rakentamisen vaatimus oli 8, kolme kuului korkean radonriskin luokkaan ja kolme keskiluokkaan. Suurin osa kunnista (69 kpl) perusti radonturvallisen rakentamisen vaatimuksen siihen, että ympäristön asunnoissa oli mitattu 2 ylittäviä radonpitoisuuksia. ei vaadita H 7 kpl muuhun 6 kpl 8 Bq/m3 6 kpl 4 Bq/m3 [j 7 kpl 2 Bq/m3 S 69 kpl % 2 % 4 % 6 % 8% % Kuva 2. Radonturvallisen rakentamisen vaatimukset perustuvat siihen, että alueella on mahdollista ylittää 2, 4 tai 8 tai vaihtoehtoisesti johonkin muuhun kuten maaperämittauksiin tai eivät mihinkään, koska kunnassa ei vaadita radonturvallista rakentamista. 26

27 "TTT ^ T -- STUK-A6 6.2 Radontilanteen tuntemus Kysymys 3. Onko kunnassa mitatuista radonpitoisuuksista tehty yhteenveto, josta käy ilmi kunnan eri alueiden radontaso. a) On tehty b) Ei ole tehty Lähes kaikista kunnista oli tehty yhteenveto, useimmin se oli Säteilyturvakeskuksen tekemä. Kymmenen kuntaa mainitsi, ettei heidän alueeltaan ole käytössä yhteenvetoa. Säteilyturvakeskuksen laatimat radontilannekatsaukset ja ennusteet käsittivät kuitenkin neljä tähän ryhmään kuuluvaa kuntaa. Ilmeisesti terveystarkastajat eivät käyttäneet kyseisiä raportteja, vaikka ne oli heille lähetetty. ei ole tehty Ijjj kpl on tehty ili ;."' 85 kpl % 2 % 4 % 6 % 8 % C) % Kuva 3. Kunnat, joiden radontilanteesta on tehty yhteenveto. Kunnat käyttivät Säteilyturvakeskuksen tekemiä kuntakohtaisia radontilannekatsauksia ja radonmittausten jatkosuunnitelmia. Kymen läänin (Pennanen ym. 996) ja Itä-Uudenmaan (Voutilainen ja Mäkeläinen 995) radontilannekatsaus ja radonennuste olivat myös yleisesti käytössä. Joissakin kunnissa käytettiin Säteilyturvakeskuksen radonkartastoa (Voutilainen ym. 997 a). Useat kunnat olivat laatineet omia yhteenvetoja ja laittaneet mittauspisteitä kartoille. Usein tiedot eivät kuitenkaan olleet ajantasalla. Kaikkiaan 8 kuntaa nimesi käyttämänsä yhteenvedot. Sekä kunnan että STUKin laatimia yhteenvetoja käytettiin molempia yhdessä 27 kunnassa. Pelkästään STUKin 27

28 STUK-A6 yhteenvetoa käytti 35 kuntaa ja pelkästään kunnan laatimaa yhteenvetoa 9 kuntaa. Kunnan ja STUKin i h' *, r * {SI M," Z%, 27knl Kunnan M IB i9kpi STUKin lllisil^söijä^smliilh^ Bi^Blis^HiiHHilBiBl 9 35 kpl % % 2 % 3% 4 % 5 % Kuva 4. Kuntien jakautuminen sen mukaan, minkälaisia radontilanneyhteenvetoja ne käyttävät. 28

29 STUK-A6 6.3 Radonmittauskäytäntö Kysymys 4 oli sama kuin rakennustarkastajien kysymys 7. Kysymys 4. Onko uusissa taloissa radonpitoisuuden tarkistuskäytäntöä. a) Kaikissa on b) Osassa on c)ei Ainoastaan mittauksen avulla pystytään varmistamaan, että radonpitoisuus uusissa taloissa on alle suunnittelun ohjearvon 2. Tarkistusmittaus on keino osoittaa, että radonturvallinen rakentaminen on saatu onnistuneesti päätökseen. Jotkut terveystarkastajat pitivät tarkistuskäytäntöä hyvänä ideana, jota eivät aikaisemmin olleet tulleet ajatelleeksi. Eräissä kunnissa mainittiin, ettei kunnalla ole seurantavastuuta. Mikäli kunnassa on uusien asuntojen radonpitoisuuden tarkistuskäytäntö, tarkoittaa se sitä, että kunta tekee aloitteen mittauksesta, ja mittaus on ilmainen asiakkaalle. Vain kolmessa kunnassa oli tämä käytäntö. Kunnan toimesta mitattiin pahimmille radonalueille eli käytännössä harjuille rakennetut talot 5 kunnassa. Lähes kaikissa tapauksissa kunta maksoi mittauksen. Toisin sanoen vähintäänkin osittainen tarkistusmittauskäytäntö oli 8 kunnassa (9 % kunnista). Kuntia, joissa ei ollut tarkistusmittauskäytäntöä oli 77 kpl eli 8 %. Mittaaminen jätettiin rakentajien oman harkinnan varaan, tosin 8 kuntaa kustansi pyydettäessä mittauksen. Lisäksi tuli esille, että eräissä kunnissa rakentaja saa pyytäessään ilmaisen mittauksen 29

30 STUK-A6 ei pyydettäessä ilmainen iiimium 8 kpl l 69 kpl osassa on L kaikissa on H llllllllljll i 3 kpl 5 kpl I % 2 < Vo 4 % 6 % 8% % Kuva 5. Radonpitoisuuden tarkistuskäytäntö uusissa taloissa. ei pyydettäessä ilmainen osassa on D luokka 3 H luokka 2 M luokka kaikissa on kuntia Kuva 6. Radonpitoisuuden tarkistuskäytäntö uusissa taloissa tarkasteltuna kunnan radonriskin mukaan. Luokka : Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia yli 5 % Luokka 2: Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia - 5 % Luokka 3: Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia alle % 3

31 STUK-A6 Kysymys 5. Kustantaako kunta mittauksen asukkaalle? a) Kyllä b)ei Aikaisemmin kunnat tekivät radonmittaussuunnitelmien mukaisia mittauksia. Suurin osa näistä mittauksista oli asukkaille ilmaisia. Myöhemmin kuntien tilaamien mittausten määrä on vähentynyt huomattavasti. Tällä hetkellä 36 kuntaa eli 38 % kunnista tarjoaa ilmaisia radonmittauksia asukkaille. Suurin osa kunnista eli 59 kuntaa (62 %) ei kustanna radonmittauksia. Kahdeksan kuntaa toimii koordinaattorina ja laskuttaa mittaukset asukkailta. Näistä neljä tilaa mittaukset STUKista ja neljä tekee mittaukset omalla mittarilla. Mittausta haluavista asukkaista pidetään nimilistaa. Mittauskohteita etsitään myös lehti-ilmoituksilla tai muulla lehtikirjoittelulla. Näistä mittauksista on kunnalle se hyöty, että kunta saa tietoa radonpitoisuuksista. Jos asukkaat tilaavat mittauksen itse, ei tieto radonpitoisuudesta välity terveystarkastajalle, jollei asukas sitä itse ilmoita. Jotkut kunnat tai kuntayhtymät kustantavat asukkaille sata mittausta vuosittain. Suurimmassa osassa kuntia mittauksia on muutamia kymmeniä. Jos kunnan varaamiin ilmaisiin mittauksiin ei löydy tarpeeksi halukkaita, niin kunta käyttää loput mittaukset kartoitukseen eli valitsee itse mittauskohteet. Kahdeksan kuntaa tarjoaa ilmaisia mittauksia omilla mittareillaan. Mittareina käytetään Pylonia, Atmosta tai Radonboxia. Jos pikamittauksen tulos ylittää 4, kunta kehottaa mittaamaan radonpitoisuuden STUKin radonmittauspurkilla, joka antaa kahden kuukauden keskiarvon. Yhdessä kunnassa kehotetaan tekemään uusintamittaus, jos tulos ylittää 2. Kaikkein pahimmilla radonalueilla (luokka ) yli puolet kunnista kustantaa asunnon radonmittauksia. Muualla enemmistö kunnista ei kustanna mittauksia. 3

32 STUK-A6 luokka 3 2 kpl 3 kpl luokka 2 him 7 kpl 4 kpl lei kustanna kustantaa luokka I 6 kpl 7 kpl % 2% 4% 6% 8% % Kuva 7. Kunnan kustantamien radonmittausten tilanne eri radonriskin kunnissa. Luokka : Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia yli 5 % Luokka 2: Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia - 5 % Luokka 3: Radonpitoisuuden 2 ylittäviä mittaustuloksia alle % 6.4 Muita huomioita Keskusteluissa terveystarkastajien kanssa tuli esille muitakin asioita kuin niitä, joita ennalta laaditut kysymykset koskivat. Yhteistyö tai paremminkin sen puute terveys- ja rakennuspuolen viranomaisten välillä puhutti. Monet terveystarkastajat valittivat, ettei heillä ole mitään "neuvontakanavaa" rakentajille, koska radonasiat ja rakentaminen kuuluvat yksinomaan rakennustarkastajille. Rakennusvalvonnan kanssa ei ole mitään yhteistyötä, eivätkä rakennusluvat käy terveysvalvonnassa lausunnolla. Lisäksi joidenkin rakennustarkastajien mielestä radon on vouhotusta, jota ei kannata ottaa vakavasti. Hyvin toimivaa yhteistyötäkin löytyi. Rakennustarkastajat ja terveystarkastajat ja joissakin kunnissa laajemmatkin tahot käyvät yhdessä läpi kaikki rakennusluvat. Käsittely voi olla virallinen tai epävirallinen. Joissakin kunnissa kaikki kaavat tulevat lausunnolle ja lisäksi rivitalojen ja kerrostalojen rakennusluvat. Näille kaikille suositellaan radonturvallista rakentamista. 32

33 STUK-A6 Eräissä kunnissa terveystarkastaja huolehtii haja-asutusalueella rakentajien radonneuvonnasta. Eräät kunnat suosittelivat radonturvallista rakentamista kaikille rakentajille ja perustelivat suosituksensa sillä, että radonturvallinen rakentaminen on niin pieni lisäkustannus. Muutamissa kunnissa rakennus- ja/tai terveystarkastajat antavat kaikille rakentajille ympäristöministeriön radonturvallisen rakentamisen ohjeen (994). Eräässä kunnassa ympäristölautakunta päätti vuonna 993, että kaikkia uusia asuinhuoneistoja koskien on esitettävä suunnitelma radonin poistosta. Päiväkoteja ja kouluja lukuun ottamatta työpaikat eivät kuulu tähän. Eräässä kunnassa radonteknisiä suunnitelmia on vaadittu vain rakentajilta, joiden piirustuksiin ei ole merkitty tulo/poisto -ilmanvaihtojärjestelmää. Tällaisessa käytännössä on koneelliselle tulo/poisto -ilmanvaihdolle annettu liian suuri merkitys. Vastaavia asenteita oli havaittavissa useissa kunnissa. Radonalttiilla alueella tulo/poisto -ilmanvaihtojärjestelmän käyttö ei ole riittävä toimenpide alhaisen radonpitoisuuden saavuttamiseksi. 33

34 STUK-A 6 RAKENNUS- JA TERVEYSTARKASTAJIEN VASTAUSTEN VERTAILU Terveystarkastajien haastattelun perusteella radonturvallista rakentamista vaadittiin tai suositeltiin 75 kunnassa, toisaalta rakennustarkastajien kyselyn mukaan tällaisia kuntia oli 64 kpl. Ilmeisesti kunnan eri viranomaisten käytäntö radonturvallisen rakentamisen suhteen ei ole kaikkien asianosaisten tiedossa. Joka tapauksessa radonturvallista rakentamista vaaditaan tai suositellaan yleisesti pahimmissa radonkunnissa (luokka ) ja ollaan suosittelematta alhaisimman radonriskin kunnissa (luokka 3). Toinen yhteinen kysymys käsitteli perusteita radonturvallisen rakentamisen vaatimukselle. Myös tämän kysymyksen kohdalla terveystarkastajilla oli optimistisempi kuva kunnan käytännöstä kuin rakennustarkastajilla. Terveystarkastajien haastattelun mukaan kuntia, joissa vaatimus perustui enimmäisarvoon 2, oli 2 enemmän kuin rakennustarkastajien haastattelussa. Ero voi selittyä sillä, että kunnassa ei vaadita radonturvallista rakentamista, mutta terveystarkastajat ilmoittavat kuitenkin STM:n ohjearvon. Ilmeisesti terveys-tarkastajat ovat myös paremmin selvillä raja-arvoista. Toisaalta kysymys oli hieman vaikeasti ymmärrettävissä ja tulkittavissa. Kolmas yhteinen kysymys rakennus- ja terveystarkastajille koski radonpitoisuuden tarkistuskäytäntöä. Tässäkin tapauksessa terveystarkastajien vastaukset antavat optimistisemman kuvan kuntien tilanteesta. Terveystarkastajien mukaan kaikki tai osa uusista taloista mitattiin 8 kunnassa, rakennustarkastajien mukaan vain kunnassa. Tässä suhteessa terveystarkastajat todennäköisesti tuntevat tilanteen paremmin, koska mittaukset hoidetaan terveystarkastajien kautta. 34

35 STUK-A6 8 VERTAILU MUIHIN TUTKIMUKSIIN 8. Kettusen tutkimus 993 Teknillinen korkeakoulu on selvittänyt kyselytutkimuksen avulla radonteknillistä suunnittelukäytäntöä kunnissa (Kettunen ym. 993). Kyselyyn vastasi yli 3 korkean radonpitoisuuden kunnan rakennustarkastajaa. Tutkimuksen mukaan radonteknisissä kysymyksissä ei kyselyyn osallistuneissa kunnissa ollut vielä muotoutunut mitään vakituista käytäntöä, ja erot eri kuntien välillä olivat suuret. Tämä koski myös yhteistyötä rakennustarkastajien ja terveystarkastajien välillä, vaikka se koettiinkin radonkysymyksissä tärkeäksi. Lisäksi vaikeutena koettiin se, että asukkaat suhtautuivat välinpitämättömästi radoniin. Kunnat eivät yleensä velvoittaneet pientalojen omistajia mittaamaan huoneilman radonpitoisuuksia rakennuksen tai radonkorjauksen valmistuttua. Suurelta osin tilanne on edelleen samanlainen. Eräitä Kettusen ym. tutkimuksen (993) kysymyksiä voidaan verrata tämän tutkimuksen kysymyksiin, vastaajajoukot ovat kuitenkin erilaisia. TKK:n tutkimuksessa on edustettuina vain vajaa kolmannes niistä kunnista, joita STUKin tutkimus käsittää, tosin radonkriittisin kolmannes. TKK:n tutkimuksessa rakennustarkastajien mukaan radonteknisen suunnittelun lähtötietoina käytetään huoneilman radonpitoisuusmittauksia 59 %:ssa kunnista ja 22 %:ssa ei käytetä mitään radonpitoisuusmittauksia. Muita määrityksiä käytettiin 27 %:ssa kunnista. STUKin tutkimuksessa vastaavat rakennustarkastajien kyselyn tulokset antavat seuraavat luvut: huoneilman radonpitoisuusmittaukset 73 % ja ei mitään radonpitoisuustietoa 27 %. Voidaan todeta, että radonturvallisen rakentamisen vaatimus perustuu pääasiassa rakennus- tai kaava-alueen lähistöllä tehtyihin huoneilman radonpitoisuusmittauksiin. Ero eri tutkimusten tuloksissa saattaa selittyä erilaisella kysymyksen asettelulla ja eri vastaajajoukoilla. Tulokset viittaavat siihen, että rakennustarkastajat ovat nykyisin paremmin selvillä kunnassa tehdyistä huoneilman radonmittauksista. TKK:n tutkimuksessa radontekniset ratkaisut perustuvat yleisimmin (52 %:ssa kunnista) rakennustarkastajan rakennuspaikalla antamiin ohjeisiin, joita ei dokumentoida. Detalji- ja rakennepiirustuksia esiintyy 39 %:ssa kun- 35

36 STUK-A 6 nista. STUKin tutkimuksessa kysymyksen asettelu oli hieman erilainen. Pelkästään suullisia neuvoja antaa 38 % rakennustarkastajista. Kirjallisia ohjeita eli kopioita olemassa olevista oppaista jakaa 6 % rakennustarkastajista. Näyttää siltä, että kirjallisten ohjeiden käyttö on lisääntynyt. Se tosin selittyy sillä, että ympäristöministeriön opas (994) on tullut yleiseen käyttöön TKK:n kyselyn jälkeen. TKK:n tutkimuksessa tarkasteltiin myös, mikä on yleisin radontekninen ratkaisu. Noin 67 % kunnista ilmoitti rakennuspohjaan asennetun imuputkiston yleisimmin käytetyksi menetelmäksi. Rakenteiden tiivistys oli yleisin 5 %:ssa kunnista. Ilmanvaihtoratkaisut ilmoitti yleisimmäksi radontekniseksi ratkaisuksi 2 % kunnista. STUKin selvityksen mukaan imuputkisto oli käytössä 74 %:ssa kunnista. Tiivistämistä käytettiin yhdessä putkiston kanssa 3 %:ssa kunnista. Molempien tutkimusten luvut ovat hyvin samankaltaisia. Vaikka tiivistämisen pitäisi olla pääsääntöinen radontekninen ratkaisu, se ei kuitenkaan ole yleistynyt viime vuosina. Tilanne on pikemminkin päinvastoin. 8.2 Mäkelän tutkimus 996 Pirkko Mäkelä (996) selvitti lisensiaattityönään radoniin liittyvän ohjauksen ja neuvonnan toteutumista 4 korkean radonpitoisuuden kunnassa. Näissä kunnissa yli 25 % huoneilman radonmittaustuloksista ylittää 4 ja noin 5 % arvon 2. Vuosina 994 ja 995 suoritetussa tutkimuksessa haastateltiin terveys- ja rakennustarkastajia. Kirjallinen kysely lähetettiin 42 rakentajalle, joista kyselyyn vastasi 2. Terveystarkastajista yli 6 % oletti, että radonneuvonta toimii heidän kunnassaan hyvin tai erittäin hyvin. Rakennustarkastajista lähes kaikki olettivat, että uudisrakentamisen yhteydessä radonin torjunta on lähes aukotonta. Rakentajista taas yli puolet piti neuvontaa riittämättömänä ja toteutukseltaan huonona. Tärkein syy, jonka perusteella rakentajat ryhtyivät radonin torjuntaan, oli huoli perheenjäsenten terveydestä. Rakentajista noin 8 % oli valmis maksamaan radonin torjunnasta 2 mk ja noin 6 % mk. Radonin torjunta ei tullut lainkaan esille noin 5 %:ssa rakennushankkeista (Mäkelä 996). Mäkelän tutkimuksessa ei rakennus- ja terveystarkastajilta kysytty samoja kysymyksiä kuin STUKin tutkimuksessa. Joitakin huomioita voidaan kuiten- 36

37 STUK-A6 kin tehdä, kun vertaillaan näitä tutkimuksia keskenään. Mäkelän haastattelemien terveystarkastajien mukaan radonin torjunnan onnistumista ei valvottu kunnan toimesta. Radonmittauksen suorittaminen oli jokaisen rakentajan omalla vastuulla. Arviolta noin puolet rakentajista pyysi mittausta. Tilanne näyttää olevan nykyään vähän parempi. STUKin kyselyssä terveystarkastajat ilmoittivat, että kunnan aloitteesta mitataan 9 %:ssa kunnista ja lisäksi pyydettäessä 8 % kunnista antaa ilmaisen mittauksen. Mäkelä pyysi terveystarkastajia nimeämään kolme tekijää, mikä tekee heistä hyviä antamaan radonneuvoja. Tärkein tekijä oli, että tuntee paikkakunnan ja sen radonalueet. STUKin kyselyssä kävi ilmi, että 9 %:ssa kunnista oli käytössä aikaisempia huoneilman radonmittaustuloksia joko kunnan tai STUKin laatimina yhteenvetoina. Toisin sanoen 9 %:ssa kunnista oli tiedossa kunnan radonalueet ainakin jollain tarkkuudella. Mäkelän tutkimuksessa kysyttiin rakennustarkastajien mielipidettä radonteknisen opasmateriaalin soveltuvuudesta neuvontaan. Noin 7 % oli sitä mieltä, että opasmateriaali soveltuu hyvin tai erittäin hyvin. Sekä Kettusen ym. (993) tutkimuksessa että STUKin tutkimuksessa rakennustarkastajat kritisoivat opasmateriaalin soveltuvuutta pientalorakentajalle. Toivottiin yksinkertaisempia ohjeita. Nykyisen opasmateriaalin katsottiin soveltuvan paremmin suunnittelijoiden käyttöön. 8.3 Ravean ja Arvelan tutkimus 997 Ravea ja Arvela (997) selvittivät kyselytutkimuksen avulla radonturvallisen rakentamisen onnistumista. Tutkimus käsitti yli 3 pientaloasuntoa eri puolilla Suomea. Asuntojen radonpitoisuuden mediaani oli yli 3 % alhaisempi kuin olisi ollut odotettavissa, mutta uusien asuntojen enimmäisarvo 2 ylitettiin kuitenkin 4 %:ssa asunnoista. Ravean ja Arvelan tutkimuksessa huomiota herätti perustusrakenteiden tiivistämistoimenpiteiden vähäisyys. Ainoastaan 32 % asukkaista ilmoitti käyttäneensä perustusrakenteiden tiivistämistä radonin torjunnassa. Ja näissäkin kohteissa useassa tiivistämistoimenpiteet oli toteutettu vain osittain. Samankaltainen kuva tiivistämistoimenpiteiden laiminlyönnistä saadaan myös tästä tutkimuksesta. Rakennustarkastajien kyselyn tuloksista nähdään, että tiivis- 37

38 ST UK-A6 tämistoimenpiteitä tehdään vain harvassa kunnassa (3 % tutkituista kunnista). Ravean ja Arvelan tutkimuksen mukaan niissä asunnoissa, joissa oli käytetty ympäristöministeriön oppaan mukaisia radonteknisiä ratkaisuja, oli nähtävissä niiden radonpitoisuutta alentava vaikutus. Tästä huolimatta alenemat eivät ole olleet odotetun suuruisia. Tämän tutkimuksen mukaan 6 % tutkimuskuntien rakennustarkastajista jakaa asukkaille kirjallista materiaalia radonin torjunnasta. Rakentajat saavat usein ainakin kopion ympäristöministeriön oppaasta, jolloin heillä on mahdollisuus tehdä radonsuojaus mahdollisimman hyvin. Opasta pidetään kuitenkin liian vaikeaselkoisena, mikä ainakin osittain selittää sen, ettei päästä riittävän alhaisiin radonpitoisuuksiin. 38

39 STUK-A6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Tutkimusalueen 95 kuntaa (suurin osa Etelä-Suomen lääniä ja Pirkanmaan liiton alue) kuuluvat Suomen korkeimman radonpitoisuuden alueeseen. Kuntia, joissa asuntojen radonmittauksista yli 5 % ylittää 2, on 33 kpl. Kuntia, joissa 2 ylityksiä on - 5 %, on 57 kpl. Ainoastaan 5 kunnassa ylityksiä on alle %. Tutkimusalueen kunnista ainoastaan noin 3 %:ssa suositellaan radonturvallista rakentamista koko kunnan alueella. Noin 2-3 %:ssa kunnista radonturvallista rakentamista ei suositella lainkaan. Vaikka suurin osa kunnista vaatii tai suosittelee radonin huomioimista edes jollain kunnan osa-alueella, niin mittaustulosten perusteella radontorjuntatyö" ei näy vielä riittävästi alentuneina radonpitoisuuksina. Ympäristöministeriön oppaan (994) mukaista radonturvallista rakentamista olisi suositeltava kaikille rakentajille koko tutkimusalueella riippumatta siitä, rakentaako harjulle, moreenille, savelle vai kalliolle. Pahimmilla radonalueilla voivat tulla kyseeseen tavallista tehokkaammat keinot radonin torjunnassa (Viljanen ym. 987, Kettunen ym. 99). Pahimmat radonalueet selviävät STUKin tai kuntien tekemistä yhteenvetoraporteista. Kunnat tuntuvat olevan hyvin selvillä oman kuntansa radontilanteesta. Lähes kaikissa kunnissa on käytössä joko STUKin tekemä tai kunnan itsensä laatima yhteenveto kaikista kunnan tilaamista radonmittauksista. Terveys- ja rakennusvalvontaviranomaisten tulisi hyödyntää entistä tehokkaammin kaikkia kunnassa tehtyjä huoneilman ja porakaivoveden radonmittauksia. Nykyisin kuntien on mahdollista tilata STUKista postinumeroalueittain koottuja yhteenvetoja kaikista STUKin mittaamista asuntojen ja porakaivovesien radonpitoisuuksista. Rakennustarkastajista suurin osa (87 %) antaa suullisia neuvoja rakentajille. Kirjallisina neuvoina he jakavat kopioita olemassa olevista radonteknistä oppaista. Rakentajat ja osittain rakennustarkastajatkin kokevat ympäristöministeriön oppaan liian vaikeaselkoiseksi tavalliselle rakentajalle. 39

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Radon sisäilmassa Tuomas Valmari

Radon sisäilmassa Tuomas Valmari Radon sisäilmassa Tuomas Valmari 1 Radonia esiintyy koko maassa...... mutta eniten Hämeessä ja Kaakkois- Suomessa (Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Karjala, Kanta-Häme) Läpäisevät

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Rakenna radonturvallisesti

Rakenna radonturvallisesti Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin

Lisätiedot

Uusien talojen radontutkimus 2016

Uusien talojen radontutkimus 2016 Uusien talojen radontutkimus 2016 Olli Holmgren, Katja Kojo ja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus Sisäilmastoseminaari Helsinki Sisältö Johdantoa Radonlähteet ja enimmäisarvot Radontorjuntamenetelmät: radonputkisto

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela Säteilyturvakeskus 1 Radon Suomessa Keskiarvot: Pientalot 121 Bq m -3 Kerrostalot 49 Bq m -3 Kaikki 96 Bq m

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta 11.2.2011 Sivu 1 (8) Radon Pirkanmaalla, ASTA Rakentaja 2011 messut Lehdistötilaisuus, Tampere, 11.2.2011 Hannu Arvela Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta Pirkanmaalla

Lisätiedot

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Tampere 11.2.2016 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää

Lisätiedot

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 34 5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Asuintalojen, mitattujen asuntojen ja radonin ennaltaehkäisytoimien luku- määrä sekä arvio maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä Arviointitapa

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio,

Lisätiedot

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta

Lisätiedot

Kerrostalojen radonkorjaukset

Kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Kerrostalojen radonkorjaukset Ongelma-asunnot lähes yksinomaan alimman kerroksen asuntoja, joissa lattialaatta on suorassa

Lisätiedot

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa,

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla

Lisätiedot

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu / js TIEDOTE 11.1.2011 TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Radonista ja radontilanteesta Radon

Lisätiedot

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 Helsingin radontalkoot Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 1 Radonpitoisuus on mitattu yli 100 000 suomalaisessa pientaloasunnossa 2 Radontalkoot Talkoissa 2003-2014 mitattu 39 000 asuntoa, näistä 6800

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Harriet Öster Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Sisäilman radonpitoisuuden selvittäminen asunto- tai talokaupan yhteydessä on käytännössä ostajan aktiivisuuden varassa, kuten on myös mahdollisten

Lisätiedot

Päiväkotien radonkartoitus

Päiväkotien radonkartoitus / HUHTIKUU 2007 A Päiväkotien radonkartoitus T. Valmari, H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HUHTIKUU 2007 PÄIVÄKOTIEN RADONKARTOITUS

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Hämeenlinna 15.2.2017 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä

Lisätiedot

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa FI989 STUK A 146 Lokakuu 1997 Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa A. Voutilainen, i. Mäkeläinen, H. Reisbacka ja O. Castron 29" STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet

Lisätiedot

Säteilylain uudistus ja radonvalvonta

Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Päivi Kurttio 20.9.2017 1 Esityksen sisältö Rajaus: SISÄILMAn radon Terveydensuojelun rooli ja vastuut radonvalvonnassa Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.

Lisätiedot

Asukasiltawebinaari Olli Holmgren Säteilyturvakeskus. Kanta-Hämeen Ilman radonia -kampanja

Asukasiltawebinaari Olli Holmgren Säteilyturvakeskus. Kanta-Hämeen Ilman radonia -kampanja Kanta-Hämeen Ilman radonia -kampanja Asukasiltawebinaari 21.6.2017 Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu jota syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa: kalliossa, hiekassa ja

Lisätiedot

Radonturvallinen rakentaminen Suomessa

Radonturvallinen rakentaminen Suomessa TOUKOKUU 1997 Radonturvallinen rakentaminen Suomessa T. Ravea, H. Arvela SATEILYTURVAKE~~JS PL 14 00881 Helsinki Puh. (09) 759 881 ISB 951-712-167-9 ISS 0781-1705 Oy Edita Ab Helsinki 1997 Myynti: Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset

Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Hämeenlinna 15.2.2017 Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Suuret rakennukset Radonkorjaukset radonimuri ja radonkaivo (sora-alueet) tiivistämistöitä: laatan reuna-alueet,

Lisätiedot

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi (Valmiin työn esittely) 11.4.2011 Ohjaaja: DI Jirka Poropudas Valvoja: Prof. Raimo Hämäläinen Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Menetelmät 4. Tulokset

Lisätiedot

Työpaja 3: Radontorjunta ja -korjaukset

Työpaja 3: Radontorjunta ja -korjaukset Työpaja 3: Radontorjunta ja -korjaukset 23.3.2017 Radonin torjunta tehdään kaikkiin uusiin asuin- ja työpaikkarakennuksiin sekä julkisiin rakennuksiin koko maassa Työryhmä kannattaa esitystä. Sisäilman

Lisätiedot

Omakotitalon radontutkimus. Marraskuu 2017

Omakotitalon radontutkimus. Marraskuu 2017 Omakotitalon radontutkimus Marraskuu 2017 Tutkimuksen taustatiedot 10 monivalintakysymystä 1. Asuinalue, 2. asuinmuoto, 3. talon ikä, 4. Tietääkö mitä radon on ja mitä se aiheuttaa, 5. Oman asuinalueen

Lisätiedot

Lajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta

Lajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Lajunen Markus Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Rakennustekniikan koulutusohjelma 2007 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Radonimurin suunnittelu ja toteutus

Radonimurin suunnittelu ja toteutus Radonkorjauskoulutus Joensuu 4.6.2013 Radonimurin suunnittelu ja toteutus Olli Holmgren Säteilyturvakeskus 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 - pdf- versio: www.stuk.fi (ilmainen)

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät raot usein isompia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Työpaja 1: Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman radonpitoisuudet

Työpaja 1: Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman radonpitoisuudet Työpaja 1: Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman radonpitoisuudet Fasilitaattori: Vesa Pekkola, STM sihteeri: Jaana Joenvuori, STUK Olemassa olevien asuntojen radonpitoisuuden viitearvoksi asetetaan

Lisätiedot

^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren

^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren ' I.. STUK-A114 [ELMIKUU 1994 Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa H. Arvela, O. Castren Uimm^ ' ^äm ^_.._J fthnisn Centre for Radiation and STUK'Nucleqr*$afety STUK-A114 HELMIKUU 1994 Asuntojen

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjaaminen

Asuntojen radonkorjaaminen / SYYSKUU 2008 A Asuntojen radonkorjaaminen H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / SYYSKUU 2008 Asuntojen radonkorjaaminen H. Arvela,

Lisätiedot

SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET. Lähtökohta. Havainnot ja mittaukset.

SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET. Lähtökohta. Havainnot ja mittaukset. Raportti 2014 1(2) HKR-Rakennuttaja / Marianna Tuomainen 07.04.2014 SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET Lähtökohta Havainnot ja mittaukset

Lisätiedot

Työpaja 1. Kansallinen radonriskien torjuntasuunnitelma

Työpaja 1. Kansallinen radonriskien torjuntasuunnitelma Overview Played on 23 Mar 2017 Hosted by STUKBeamteam Played with 7 players Played 9 of 9 questions Page 1 Question Summary Työpaja 1. Kansallinen radonriskien torjunta Question Summary Q1 Asuntojen ja

Lisätiedot

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2015 Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Katja Kojo, Marjo Perälä, Tiia Tarsa, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI - Asennusohjeet - - 1 - Radon uudisrakentamisessa Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti.

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2016 Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Olli Holmgren ja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Olli Holmgren olli.holmgren@stuk.fi

Lisätiedot

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila Opinnäytetyö Syksy 2012 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjaaminen

Asuntojen radonkorjaaminen / MAALISKUU 2012 A Asuntojen radonkorjaaminen Hannu Arvela, Olli Holmgren, Heikki Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / MAALISKUU 2012 Asuntojen

Lisätiedot

Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste

Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste JOULUKUU 1996 FI9729 Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Mäkeläinen ja A. Voutilainen PL 14, 81 HELSINKI Puh. (9) 759881 n ISBN 951-712-158-X ISSN

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen Espoon kaupunki 2 Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen RAKENNET- TAVUUS- LUOKKA 1. Helposti 2. Normaalisti 3 a. Vaikeasti pehmeikkö 3 b. Vaikeasti rinnemaasto

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA TONI LAMMI EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA Tutkimuksen taustaa Suomalaisessa rakennuskannassa on paljon korjattavaa, kun samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat kaikkialla

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät STUK-A127 JOULUKUU 1995 Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela ISBN 951-712-086-9 ISSN 0781-1705 Painatuskeskus Oy Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (90) 759

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä

PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS Terve perusta talolle oikeilla eristeillä Perusmuurin vedeneristys ja radoneristys varmistavat kodille terveellisen huoneilman. Homeongelmat ja huoneilman ohjearvot

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

RADON UUDISRAKENTAMISESSA

RADON UUDISRAKENTAMISESSA YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2016 RADON UUDISRAKENTAMISESSA Otantatutkimus 2016 Katja Kojo, Olli Holmgren, Anni Pyysing, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Tilannekatsaus ja radonennuste

Tilannekatsaus ja radonennuste STUK-A119 HELMIKUU 1995 Huoneilman radonmittaukset Itä-Uudenmaan alueella: Tilannekatsaus ja radonennuste Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa

Radon suomalaisissa asunnoissa / JOULUKUU 2009 A Radon suomalaisissa asunnoissa Otantatutkimus 2006 I. Mäkeläinen, T. Kinnunen, H. Reisbacka, T. Valmari, H. Arvela Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Rakennusvalvontaviranomainen

Rakennusvalvontaviranomainen Rakennusvalvonta Rakennusvalvontaviranomainen TOIMINTA JA SEN PERUSTEET Rakennusvalvontaviranomaisen toiminta perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999, luettavissa mm. osoitteessa www.finlex.fi).

Lisätiedot

Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA

Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA Rakennustekniikan koulutusohjelma 2011 RADON RAKENTAMISESSA Nevanpää, Juha Satakunnan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2011 Ohjaaja: Uusitorppa,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela STUK-A127 JOULUKUU 1995 Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela ISBN 951-712-086-9 ISSN 0781-1705 Painatuskeskus Oy Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (90) 759

Lisätiedot

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...

Lisätiedot

Omakotitalon rakentajanopas

Omakotitalon rakentajanopas opas Omakotitalon rakentajanopas Muistathan, että rakennuslupa tulee hakea vuoden kuluessa kunnan tontin varaamisesta, ja rakentaminen tulee aloittaa kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Asiantuntijat

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Paine-eromittaus tekn. töiden luokkatilan (laajennusosan) ja vanhan koulurakennuksen välillä

Paine-eromittaus tekn. töiden luokkatilan (laajennusosan) ja vanhan koulurakennuksen välillä Laajennusosa Tutkimusraportti Gammelbacka skola, Porvoo Paine-eromittaus tekn. töiden luokkatilan (laajennusosan) ja vanhan koulurakennuksen välillä Projekti 308141 13.2.2017 Sisältö Sisältö... 2 Tutkimuskohde

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 359 Vaasan hallinto-oikeuden päätös Helen Oy:n valituksesta Kellosaaren kaasuturbiinilaitoksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-014194

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION

Lisätiedot

OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN

OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN Ville Vesterinen Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Kiinteistönpitotekniikka Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakennuslupapäätös Rakennuslupapäätöksen tekee rakennustarkastaja. Rakennuslupapäätös annetaan ns. julkipanon jälkeen ( 14 vrk oikaisuvaatimusaika

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot