5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET"

Transkriptio

1 34 5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Asuintalojen, mitattujen asuntojen ja radonin ennaltaehkäisytoimien luku- määrä sekä arvio maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä Arviointitapa vaikutti asuintalojen ja mitattavien asuntojen eli maakontaktiasuntojen määrään. Talojen lukumäärä oli rakennusvalvonnan tietokannassa ajantasaisena minkä vuoksi se oli suurempi kuin Tilastokeskuksen tietojen perusteella laskettu talojen määrä Hollola Hollolan kunnassa oli suoritettu vuoteen 2000 mennessä huoneilman radonmittaus 1548 pientalossa, rivitalossa tai kerrostalon 1. kerroksen asunnossa. Näistä mittauksista sijoittui Salpakankaalle 975 kappaletta. Talojen määrän perusteella laskettu maakontaktiasuntojen kokonaismäärän arvio oli 6218 kappaletta. Maakontaktiasunnoista Salpakankaalle sijoittui 2727 kappaletta.

2 35 Hollolan kunnan maakontaktiasuinnoista oli mitattu arviolta noin 25 %, joten huoneilman radonmittaus oli suorittamatta noin 4500 maakontaktiasunnossa. Mitattujen asuntojen prosenttiosuus mitattavien eli maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä vaihteli karttaruuduttain 0-72 %:iin. Hollolan Salpakankaan alueella arvio oli, että 36 % alueen maakontaktiasunnoista oli mitattu ja huoneilman radonmittaus oli suorittamatta 1752 asunnossa. Mitattujen asuntojen prosenttiosuus mitattavien asuntojen kokonaismäärästä vaihteli asuntoalueittain %:iin. Radonin ennaltaehkäisytoimia oli Hollolassa mitatuista asunnoista suoritettu asukkaan ilmoituksen mukaan 109 asunnon rakentamisen yhteydessä, mikä oli 7 % mitattujen asuntojen määrästä. Näistä asunnoista sijoittui Salpakankaalle 76 kappaletta, mikä oli 8 % Salpakankaalla mitattujen asuntojen määrästä. Hollolan kunnan osalta tulokset on karttaruuduittain esitetty liitteessä 2 ja Salpakankaan osalta asuntoalueittain liitteessä 3. Tilastokeskuksen tietojen perusteella laskettu mitattavien asuntojen arvio on esitetty taulukossa Hämeenkoski Hämeenkosken kunnassa oli suoritettu vuoteen 2000 mennessä huoneilman radonmittaus 206 pientalossa, rivitalossa tai kerrostalon 1. kerroksen asunnossa. Näistä mittauksista sijoittui kirkonkylään 100 kappaletta. Talojen määrän perusteella lasketuksi maakontaktiasuntojen kokonaismäärän arvioksi saatiin 986 kappaletta. Hämeenkosken kunnan maakontaktiasuinnoista oli mitattu 21 %, joten huoneilman radonmittauksia tulisi suorittaa vielä 780 asunnossa. Radonin ennaltaehkäisytoimia oli asukkaiden ilmoituksen mukaan Hämeenkoskella mitatuista asunnoista suoritettu 10 asunnon rakentamisen yhteydessä, mikä on 5 % mitattujen asuntojen määrästä. Näistä asunnoista kolme oli kirkonkylässä. Hämeenkosken kunnan tuloksia on karttaruuduittain esitetty liitteessä 3. Tilastokeskuksen tietojen perusteella laskettu mitattavien asuntojen arvio on esitetty taulukossa 3.

3 5.1.3 Kärkölä 36 Kärkölän kunnassa oli suoritettu vuoteen 2000 mennessä huoneilman radonmittaus 368 pientalossa, rivitalossa tai kerrostalon 1. kerroksen asunnossa. Näistä mittauksista sijoittui Järvelään 163 kappaletta. Talojen määrän perusteella laskettu maakontaktiasuntojen kokonaismäärän arvio oli 1973 kappaletta. Maakontaktiasunnoista Järvelään sijoittui 1200 kappaletta. Kärkölän kunnan maakontaktiasuinnoista oli mitattu arviolta hieman alle 20 %, joten huoneilman radonmittaus oli suorittamatta noin 1600 asunnossa. Kärkölän kunnan Järvelän alueella arvio oli, että 14 % alueen maakontaktiasunnoista oli mitattu ja huoneilman radonmittaus oli suorittamatta 1037 asunnossa. Radonin ennaltaehkäisytoimia oli Kärkölässä mitatuista asunnoista suoritettu 19 asunnon rakentamisen yhteydessä, mikä oli 5 % mitattujen asuntojen määrästä. Näistä asunnoista sijoittui Järvelään neljä kappaletta. Kärkölän kunnan tulokset karttaruuduittain ja Järvelän asuntoalueittain on esitetty liitteessä 4. Tilastokeskuksen tietojen perusteella laskettu mitattavien eli maakontaktiasuntojen arvio on esitetty taulukossa 3. TAULUKKO 3 Tutkimusalueen asuntojen tilastoidut*) kokonaismäärät, arvio mitattavien eli maakontaktiasuntojen kokonaismääristä sekä mitattujen asuntojen lukumäärät ja prosenttiosuudet kunnittain Asunnot Kokonaismäärä *) Mitattavien koko- Mitattuja Mitattuja naismäärä (arvio) % Hollola Hämeenkoski Kärkölä KAIKKI *) Tilastokeskus / statfin, tilanne Asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut ja kartat Koko tutkimusalueen ja kuntien asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut on esitetty taulukossa 4. Karttaruuduittain ja asuntoalueittain radonpitoisuuden tunnusluvut on esitetty liitteissä 5-8. Kun niitä kuntien osalta verrattiin kohdassa 3.6 esitettyihin

4 37 aikaisempiin tutkimustuloksiin, voitiin todeta, että tämän tutkimuksen tutkimusalueen kuntien radonpitoisuuden tunnusluvut olivat korkeammat kuin Hämeen läänin tunnusluvut. Kohdan 3.6 tutkimusten mukaan Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän radonpitoisuuden aritmeettiset keskiarvot olivat hieman korkeampia kuin tässä tilannekartoituksessa saadut kuntakohtaiset radonpitoisuuksien aritmeettiset keskiarvot. Lisäksi tässä tilannekartoituksessa Hollolan Salpakankaan ja Hämeenkosken kirkonkylän huoneilman radonpitoisuuden tunnusluvut olivat korkeampia kuin koko kuntien vastaavat luvut. Kärkölässä ei tällaista eroa taajaman ja koko kunnan radonpitoisuuden tunnuslukujen välillä ollut selkeästi havaittavissa. Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän jäsenkuntien alueen asuinympäristön radonpitoisuusmittauksissa 400 Bq/m³ ylittyi yli 10 %:ssa radonmittaustuloksista, joten kuntien alueella sijaitsevien työpaikkojen ja kokoontumishuoneistojen huoneilman radonpitoisuus tulee mitata. Lisäksi kohdan 3.6 tutkimukset osoittivat, että Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä 200 Bq/m³:n radonpitoisuuden aritmeettinen keskiarvo ylittyy myös tiiviille maaperälle rakennettaessa. Teemakartat, jotka on laadittu 200 Bq/m³:n ja 400 Bq/m³:n radonpitoisuuden ylitysprosenttiosuuksien perusteella ovat liitteinä Teemakarttoihin merkittyihin läpäisevien maaperäalueiden eli harjujen reuna-alueiden ja muiden hiekkamuodostelma-alueiden rajaviivan kohdalla voi maaperätiedon tarkkuus olla huono. Tämä johtuu siitä, että maaperätiedot siirrettiin kartoille maaperäkarttasivuilta käsityönä, jolloin esimerkiksi kartan vaihtuessa rajaus saattoi siirtyä.

5 TAULUKKO 4 38 Tutkimusalueen radonpitoisuuden*) tunnuslukuja kunnittain. Mitattujen asuntojen lukumäärät, radonpitoisuuden aritmeettinen keskiarvo (Aka), 200, 400, 800 ja 2000 Bq/m³ pitoisuuden ylittävien asuntojen prosenttiosuudet mitatuista asunnoista, suurin mitattu pitoisuus (Max) ja mediaanipitoisuus (Med). KUNTA Mitattuja Aka >200 >400 >800 >2000 Max Med asuntoja Bq/m³ Bq/m³ Bq/m Bq/m³ Bq/m³ Bq/m³ Bq/m³ % % % % Hollola Hämeenkoski Kärkölä KAIKKI *) Radonpitoisuus on maksimivuosikeskiarvo, katso määritelmä liitteestä Hollola Hollolan kunnan radonpitoisuuden tunnusluvut on esitetty karttaruuduittain ja Salpakankaan asuntoalueittain liitteissä 5 ja 6 sekä liitekartoissa Hollolan kunnan huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli karttaruuduittain Bq/m³. Alle 200 Bq/m³:n keskiarvo todettiin vain viidessä 36 karttaruudusta. Kolmen karttaruudun alueella mittauksia ei ollut suoritettu. Yli 200 Bq/m³:n ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 100 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 75 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli karttaruuduittain välillä Bq/m³. Hollolan Salpakankaalla huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli asuntoalueittain Bq/m³. Yli 200 Bq/m³:n ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 50:stä 95 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 14:stä 80 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli asuntoalueittain välillä Bq/m³ Hämeenkoski

6 39 Hämeenkosken kunnan radonpitoisuuden tunnusluvut on esitetty karttaruuduittain ja kirkonkylän asuntoalueittain liitteessä 7 sekä liitekartoissa Hämeenkosken kunnan huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli karttaruuduittain Bq/m³. Alle 200 Bq/m³:n pitoisuuden keskiarvo todettiin viidessä 13 karttaruudusta. Yhden karttaruudun alueella ei ollut suoritettu mittauksia.yli 200 Bq/m³:n pitoisuuksien ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 100 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n pitoisuuksien ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 39 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli karttaruuduittain välillä Bq/m³. Hämeenkosken kirkonkylässä huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli asuntoalueittain Bq/m³. Yli 200 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 48:sta 85 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 0:sta 53 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli asuntoalueittain välillä Bq/m³ Kärkölä Kärkölän kunnan radonpitoisuuden tunnusluvut karttaruuduittain ja Järvelän asuntoalueittain on esitetty liitteessä 8 sekä liitekartoissa Kärkölän kunnan huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli karttaruuduittain Bq/m³. Alle 200 Bq/m³:n keskiarvo todettiin viidessä 20 karttaruudusta. Kuuden karttaruudun alueella ei ollut suoritettu mittauksia. Yli 200 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 100 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 100 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli karttaruuduittain välillä Bq/m³. Kärkölän kunnan Järvelässä huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli asuntoalueittain Bq/m³. Yli 200 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 41:stä 69 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n pitoi-

7 40 suuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 12:sta 21 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli asuntoalueittain välillä Bq/m³ luvun asuintalojen radonin ennaltaehkäisytoimet ja radonpitoisuuden tunnusluvut Rakentamisen yhteydessä suoritettujen radoniinvarautumistoimien vaikutusta tarkasteltiin tutkimusaineiston 1990-luvulla rakennetuissa asuintaloissa. Tarkastelun tulokset on esitetty liitteessä 9. Mitattujen asuntojen määrä oli aika pieni, mutta se osoitti, että imuputkistolla ja kanavaimurilla saavutettiin huoneilman radonpitoisuuden hyväksyttävä taso tai ainakin pienennettiin erittäin korkeita huoneilman radonpitoisuuksia. Muilla radonintorjuntatavoilla, kuten esimerkiksi pelkällä tiivistyksellä, ei saatu huoneilman radonpitoisuutta alenemaan hyväksyttävälle tasolle. 5.4 Asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut perustamistavan mukaan Mitattujen asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut perustamistavan mukaan on esitetty liitteessä 10. Maanvaraiselle laatalle perustettujen pientaloasuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut olivat tässä tarkastelussa korkeimmat kuin kellarillisissa taloissa tai ryömintätilallisissa, tuulettuvalla alapohjalla varustetuissa pientaloissa. Suhteellisesti vähiten 200 Bq/m³ ja 400 Bq/m³ ylityksiä oli tuulettuvalla alapohjalla varustetuissa pientaloissa. Kerrostalojen 1. kerroksen maata vasten olevien asuntojen mittausten radonpitoisuuden tunnusluvut olivat hieman korkeammat kuin maanvarainen laatta -perustamistavan pientaloissa. Tähän vaikuttaa muun muassa kerrostalojen koneellisen poistoilmanvaihdon ja talon korkeuden aiheuttama alipaine sekä tiiviit rakenteet. Lisäksi kerrostalot ovat nykyään useimmiten myös laattaperusteisia ja niiden ensimmäisten kerrosten asunnot maanvastaisia. 5.5 Salpakankaan asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut valmistumisvuoden

8 mukaan asuntoalueittain 41 Mitattujen asuntojen valmistusvuoden perusteella jaoteltu radonpitoisuuden tunnuslukujen tarkastelu suoritettiin Hollolan Salpakankaan asuntoalueilla. Tulokset on esitetty liitteessä 11. Vain noin 60 asuintaloa oli valmistunut ennen 1970-lukua. Ainoastaan Soramäen ja Kartanon asuntoalueilla oli kaikilla vuosikymmenillä valmistuneita asuintaloja. Tulokset osoittivat, että radonpitoisuus nousee 1990-luvulle tultaessa. Korkeimmat Salpakankaalla mitatut huoneilman radonpitoisuuden tunnusluvut olivat 1980-luvulla valmistuneissa taloissa, joissa oli tehty Salpakankaalla suoritetuista mittauksista puolet. Muilla vuosikymmenillä, kuten 1960-, tai 1990-luvulla valmistuneiden asuintalojen radonpitoisuuksien tunnusluvut olivat korkeita yksittäisillä asuntoalueilla, ja samalla vuosikymmenellä valmistuneiden asuintalojen radonpitoisuuden tunnusluvut vaihtelivat asuntoalueittain. 5.6 Salpakankaan asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut eri perustamista- van mukaan asuntoalueittain Mitattujen asuntojen perustamistavan mukaan jaoteltu radonpitoisuuden tunnuslukujen tarkastelu suoritettiin Hollolan Salpakankaan asuntoalueilla. Tarkastelussa mukana olivat ne asuintalot, joissa ei asukkaan ilmoituksen mukaan oltu radonintorjuntatoimia suoritettu rakennusvaiheessa tai oli asennettu pelkkä imuputkisto. Tulokset on esitetty liitteissä 12 ja 13. Maanvaraiselle laatalle rakennetuissa pientaloissa huoneilman radonmittaustulosten keskiarvo vaihteli Bq/m³. Kerrostalojen 1. kerrosten mittaustulosten vaihteluväli oli Bq/m³. Pientalojen mittaustulokset eri asuntoalueilla ylittivät % 200 Bq/m³:n pitoisuuden ja % 400 Bq/m³:n pitoisuuden. Kerrostalojen mittaustulosten vastaavat ylitysprosenttiosuudet olivat yli 200 Bq/m³:n pitoisuus % ja yli 400 Bq/m³ pitoisuus % asuntoalueesta riippuen. Tuulettuvalla alapohjalla varustetuissa asunnoissa Salpakankaalla mittauksia oli vain muutama ja radonpitoisuuden tunnusluvut olivat matalia. Kellarillisten talojen radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo oli korkea ja sitä korottivat kahdella asuntoalueella todetut korkeat huoneilman radonpitoisuudet.

9 Rakennus- ja kaavoitusviranomaisten menettelytavat ja uudisrakentamisen määrä Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän vuonna 2002 voimaan tulleissa kuntien rakennusjärjestyksissä oli huomioitu asuntojen radon, mutta Hämeenkosken osalta maininta koski vain talousveden radonia. Radonia koskevien rakennuslupamääräysten antaminen oli kunnissa vielä osittain harkinnanvaraista ja eikä kaikissa myönnettävissä rakennusluvissa säännönmukaisesti annettu radoniin varautumista ja sen torjuntaa koskevia rakennuslupamääräyksiä. Kaavoituksessa radonia koskevia kaavamääräyksiä ei kunnissa ole käytetty. Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä valmistuu yhteensä keskimäärin 100 maakontaktiasuntoa vuosittain. 5.8 Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän terveydensuojeluviranomai- sen viranomaisen asuntojen radonkartoitus- ja torjuntaohjelma Huoneilman radonmittauspurkkeja jaetaan edelleen uudis- ja radonkorjausrakentajille tarkistusmittausten suorittamista varten ja maanvastaisiin aikaisemmin mittaamattomiin pien- ja rivitaloasuntoihin sekä kerrostalon 1. kerroksen asuntoihin. Mittapurkkeja jaetaan purkin varanneille yksi mittauspurkki asuntoa kohden vuosittain tammikuussa. Huoneilman radonmittauspurkkeja jaetaan toistaiseksi vuosittain varausjärjestyksessä yhteensä 120 kappaletta ja niistä veloitetaan asiakkaalta noin puolet Säteilyturvakeskuksen yhden mittauspurkin hinnasta. Vuonna 2003 mittauspurkin hinta asiakkaalle oli 20. Mikäli mittauspurkki ei palaudu Säteilyturvakeskukseen, siitä veloitetaan täysi hinta. Seuraavana vuonna jaettavien mittauspurkkien määrän ja niistä asiakkaalta veloitettavan hinnan päättää terveysvalvonnan johtaja vuosittain ympäristöterveydenhuollon talousarvion laadinnan yhteydessä. Radontuloksen mukana lähetetään tietoa radonista ja korjausrakentamisesta sekä lisänä kehotus säilyttää radonmittaustulos talon asiapapereiden joukossa mahdollista myöhempää tarvetta, esimerkiksi myyntitilannetta varten. Ympäristöterveydenhuolto laatii rakennusvalvonnan käyttöön rakennuslupaasiakirjojen mukana jaettavan tiedotteen asuntojen ja talousveden radonmittausten

10 43 suorittamisesta, radonhaittoihin varautumisesta ja niiden torjunnasta sekä tämän tutkimuksen alueellisen asuntojen radontilanteen tuloksista. Tiedotteessa annetaan rakentajille mahdollisuus varata huoneilman radonmittaus sen vuoden tammikuulle, jolloin uudisrakennus otetaan asuinkäyttöön. Nämäkin mittauspurkit jaetaan edellä kuvatulla tavalla varausjärjestyksessä. Ympäristöterveydenhuolto toimittaa mittauksen sovittuna vuonna asiakkaalle. Kuntalaisia neuvotaan tutkittamaan talousveden radioaktiiviset aineet varsinkin porakaivojen talousvedestä. Jos talousveden radonpitoisuus on korkea, tarjotaan mahdollisuutta varata huoneilman radonmittaus ja annetaan tietoa radioaktiivisten aineiden poistosta talousvedestä. Terveydensuojeluviranomainen huomioi radonin antaessaan rakennuslupa- tai kaavalausuntoja. Valmistuneen radontilannekartoituksen kartat asetetaan yleisön nähtäville ympäristöterveydenhuollon toimistoon. Kartoituksen tilastojen ja karttojen avulla voidaan antaa alustavia lausuntoja radontilanteesta esimerkiksi asuntokauppojen yhteydessä. Aina kuitenkin neuvotaan tekemään kahden kuukauden integroiva tarkistusmittaus. Tämä radontilannekartoitus toimitetaan myös Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän rakennusvalvontojen ja kaavoitusviranomaisten tiedoksi ja käyttöön. 5.9 Radontilannekartoituksen tulosten vertailu Suomen radontilanteeseen Tutkimusalueen ja Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän 200 Bq/m³:n radonpitoisuuden ja 400 Bq/m³:n radonpitoisuuden ylitysprosenttiosuuksien vertailu Päijät- Hämeen maakunnan ja Suomen muiden maakuntien vastaaviin ylitysprosenttiosuuksiin on esitetty kuvassa 4.

11 44 TIIRISMAA KTT KY. Hollola Hämeenkoski Kärkölä PÄIJÄT-HÄME KYMENLAAKSO ITÄ-UUSIMAA ETELÄ- KARJALA KANTA-HÄME PIRKANMAA UUSIMAA KAINUU POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI LAPPI AHVENANMAA ETELÄ- SAVO VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA POHJOIS-SAVO ETELÄ- POHJANMAA KESKI-POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA Yli 400 Bq/m3 Yli 200 Bq/m3 POHJANMAA 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % KUVA 4 Suomen maakuntien (STUK ), Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alueen ja jäsenkuntien huoneilman radonmittaustulosten yli 200 Bq/m³ ja yli 400 Bq/m³ prosenttiosuudet Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alueella, Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä, yli 200 Bq/m³ radonmittaustulosten prosenttiosuus on suurempi kuin Päijät-Hämeessä tai muissa Suomen maakunnissa keskimäärin. Myös yli 400 Bq/m³:n radonmittaustulosten prosenttiosuudet ovat Tiirismaan kuntayhtymän alueella ja Hollolassa suuremmat kuin Päijät-Hämeen maakunnan alueen tai Suomen muiden maakuntien vastaavat ylitysprosenttiosuudet. 6.0 Johtopäätökset Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän jäsenkuntien Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän alueella oli vuoteen 2000 mennessä mitattu 2122 asunnon huoneilman radonpitoisuus eli 24 % mitattavien asuntojen (maakontaktiasuntojen) kokonaismäärästä. Huoneilman radonmittaus oli siis suoritettu keskimäärin joka neljännessä pientalo-, rivitalo- tai kerrostalon 1. kerroksen asunnossa, ja se oli suorittamatta arviolta

12 45 lähes 7000:ssa maakontaktiasunnossa. Huoneilman radontilanne oli kattavasti kartoitettu vain Hollolan kunnan Kankaantilan asuntoalueella. Kuntien haja-asutusalueilla löytyi vielä tarkastelualueita, joilla ei ole suoritettu yhtään huoneilman radonmittausta. Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alue, Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kunnat sijaitsevat alueen geologian, maaperän ja käytössä olevien tutkimustiedon perusteella tarkasteltuna Suomessa erittäin korkean radonpitoisuuden alueella. Tällä alueella yli 200 Bq/m³ huoneilman radonpitoisuuksia tavataan usein myös tiiviille maapohjalle rakennettaessa. Suurimmalla todennäköisyydellä korkeita huoneilman radonpitoisuuksia löytyy radonia hyvin läpäiseville Salpausselälle, harjujen reuna-alueille ja muille hiekkamuodostelmille rakennetuissa asuinnoissa. Nämä kyseiset alueet käyvät ilmi radontilannetta kuvaavista kartoista liitteissä Radonintorjunta, varsinkin rakenteiden tiivistäminen uudisrakentamisen yhteydessä, vaatii rakentajilta perehtymistä ja huolellisuutta. Oikein ja huolellisesti suoritettujen radonintorjuntatoimien merkitys korostuu varsinkin rakennettaessa nykyisistä perustamistavoista eniten käytetylle maanvaraiselle laatalle rakennettaessa, koska ilman tiivistämistoimia maaperän radonpitoinen ilma pääsee esteettä maasta asuntoon. Hollolan Salpakankaalla korkeimmat huoneilman radonpitoisuudet esiintyivät 1980-luvulla rakennetuissa taloissa. Mikäli radonintorjuntatoimia ei ollut suoritettu rakentamisen yhteydessä, korkeimmat huoneilman radonpitoisuudet Salpakankaalla olivat maanvaraiselle laatalle rakennetuissa pientaloissa ja kerrostalojen 1. kerrosten asunnoissa. Samalla perustamistavalla tai samalla vuosikymmenellä rakennettujen asuntalojen huoneilman radonpitoisuuden tilastoluvuissa oli eroja eri asuntoalueiden välillä. Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä tulisi radonturvallista rakentamista vaatia pääsääntöisesti kaikilla rakennusmailla, koska Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän jäsenkuntien alueelta ei todennäköisesti löydy alueita, joille rakennettaessa huoneilman radonpitoisuudet olisivat säännönmukaisesti alhaisia eli jotka alittaisivat uusien asuinrakennusten radonpitoisuuden suunnitteluarvon 200 Bq/m³. Myös kaavamääräyksissä asuntojen ja työpaikkojen radon tulisi ottaa huomioon. Lisäksi uudis- ja radonkorjausrakentamisen neuvonta ja valvonta vaatii rakennusvalvonnan

13 46 resursseja. Kaikkien kuntayhtymän alueella sijaitsevien työpaikkojen ja kokoontumishuoneistojen radonpitoisuus tulee mitata. Tämän selvitystyön valmistuttua Tiirismaan kansanterveystyön terveydensuojeluviranomainen on täyttänyt sille asetetun velvoitteen kartoittaa toimialueensa radontilanne ja tiedottaa siitä muun muassa kuntien rakennus- ja kaavoitusviranomaisia. Asuntojen radonkartoitus- ja torjuntaohjelman keinoin terveydensuojeluviranomainen jatkaa huoneilman radontilanteen kartoitustyötä tavoitteena löytää mahdollisimman moni korkean radonpitoisuuden asunto sekä talousvesiporakaivo. Neuvonnalla ja ohjauksella pyritään rakennusvalvontaviranomaisten kanssa yhteistyössä edistämään asuntojen radonkorjauksia ja estämään uusien ongelma-asuntojen rakentamista. 7 POHDINTA Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alue on huoneilman radonin suhteen Suomen kriittisimpiä alueita. Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien alueella huoneilman radon on keskeinen paikallinen, terveyteen vaikuttava ympäristötekijä, joten toimenpiteitä huoneilman radonille altistumisen vähentämiseksi tulee edelleen suorittaa. Radonhaittojen torjunta-, neuvonta- ja kartoitustyö on eri tahojen yhteistyötä. Tämän työn toimeksiantaja ja yhteistyökumppanit Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto, kuntien rakennusvalvonnat ja kaavoitusosastot sekä Säteilyturvakeskus, ovat ne tahot, joiden tehtävänä on yhdessä pyrkiä vähentämään asuntojen radonhaittoja Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien alueella. Tämän selvityksen aineisto koostui kaikista käytettävissä olevista alueella vuoteen 2000 mennessä suoritetuista asuntojen ensimmäisistä radonmittaustuloksista, joten tilannekartoituksen tuloksena saatiin kattava ja havainnollinen selvitys Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alueen radontilanteesta. Selvityksen avulla voidaan laatia mahdollisia tarkempia huoneilman jatkomittaussuunnitelmia. Tiirismaan kansanterveystyön terveysviranomaisen toimesta suoritettava seuraava radontilanteen kartoitus voisi kohdistua talousveden radonin ja muiden talousveden

14 47 radioaktiivisten aineiden esiintymiseen kuntayhtymän jäsenkuntien alueella. Kyseisen tilannekartoituksen toteuttamisessa voisi käyttää, yhdistää ja hyödyntää tämän tilannekartoituksen tuloksia, Map Info -karttatyötilaa ja toteuttamistapaa.

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Tampere 11.2.2016 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Isännöintipalkkiot 2013

Isännöintipalkkiot 2013 Isännöintipalkkiot 2013 Keskeiset tulokset Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kyselytutkimuksen tavoitteena on koota ajantasaista tietoa isännöintipalkkioista

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1 3,05 3,07 3,14 3,02 2,94 3,35 3,21 3,27 3,29 3,18 3,33 3,14 3,49 3,49 3,61 3,57 3,59 3,57 3,27 3,39 3,27 3,14 3,32 3,06 3,26 3,18 3,25 3,18 3,09 3,17 3,11 3,07 3,15 3,44 3,61 3,58 3,58 3,51 3,59 3,43 3,32

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, joulukuu Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Vuonna 2009 rakennusluvan sai kaikkiaan noin 27 000 uutta asuntoa, mikä on suunnilleen saman

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1 1B Mukana harjoittelijat ja työllistetyt Syyttäjät 342,5 349,4 351,8 Muu henkilökunta 186,9 186,4 176,8 HENKILÖKUNTAA YHTEENSÄ 529,3 535,8 528,6 VKSV Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet ..015 1 Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut Kesäkuu 015 Yhteensä Muutos 1 kk Suhteelliset osuudet Määrä % Kaikki yhteensä 3337 39 1 % 5,5 % työvoimasta Vastavalmistuneet 1 1 %, % 1kk

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely

Yksityishammaslääkärikysely Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maskun kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuula Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot