5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET"

Transkriptio

1 34 5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Asuintalojen, mitattujen asuntojen ja radonin ennaltaehkäisytoimien luku- määrä sekä arvio maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä Arviointitapa vaikutti asuintalojen ja mitattavien asuntojen eli maakontaktiasuntojen määrään. Talojen lukumäärä oli rakennusvalvonnan tietokannassa ajantasaisena minkä vuoksi se oli suurempi kuin Tilastokeskuksen tietojen perusteella laskettu talojen määrä Hollola Hollolan kunnassa oli suoritettu vuoteen 2000 mennessä huoneilman radonmittaus 1548 pientalossa, rivitalossa tai kerrostalon 1. kerroksen asunnossa. Näistä mittauksista sijoittui Salpakankaalle 975 kappaletta. Talojen määrän perusteella laskettu maakontaktiasuntojen kokonaismäärän arvio oli 6218 kappaletta. Maakontaktiasunnoista Salpakankaalle sijoittui 2727 kappaletta.

2 35 Hollolan kunnan maakontaktiasuinnoista oli mitattu arviolta noin 25 %, joten huoneilman radonmittaus oli suorittamatta noin 4500 maakontaktiasunnossa. Mitattujen asuntojen prosenttiosuus mitattavien eli maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä vaihteli karttaruuduttain 0-72 %:iin. Hollolan Salpakankaan alueella arvio oli, että 36 % alueen maakontaktiasunnoista oli mitattu ja huoneilman radonmittaus oli suorittamatta 1752 asunnossa. Mitattujen asuntojen prosenttiosuus mitattavien asuntojen kokonaismäärästä vaihteli asuntoalueittain %:iin. Radonin ennaltaehkäisytoimia oli Hollolassa mitatuista asunnoista suoritettu asukkaan ilmoituksen mukaan 109 asunnon rakentamisen yhteydessä, mikä oli 7 % mitattujen asuntojen määrästä. Näistä asunnoista sijoittui Salpakankaalle 76 kappaletta, mikä oli 8 % Salpakankaalla mitattujen asuntojen määrästä. Hollolan kunnan osalta tulokset on karttaruuduittain esitetty liitteessä 2 ja Salpakankaan osalta asuntoalueittain liitteessä 3. Tilastokeskuksen tietojen perusteella laskettu mitattavien asuntojen arvio on esitetty taulukossa Hämeenkoski Hämeenkosken kunnassa oli suoritettu vuoteen 2000 mennessä huoneilman radonmittaus 206 pientalossa, rivitalossa tai kerrostalon 1. kerroksen asunnossa. Näistä mittauksista sijoittui kirkonkylään 100 kappaletta. Talojen määrän perusteella lasketuksi maakontaktiasuntojen kokonaismäärän arvioksi saatiin 986 kappaletta. Hämeenkosken kunnan maakontaktiasuinnoista oli mitattu 21 %, joten huoneilman radonmittauksia tulisi suorittaa vielä 780 asunnossa. Radonin ennaltaehkäisytoimia oli asukkaiden ilmoituksen mukaan Hämeenkoskella mitatuista asunnoista suoritettu 10 asunnon rakentamisen yhteydessä, mikä on 5 % mitattujen asuntojen määrästä. Näistä asunnoista kolme oli kirkonkylässä. Hämeenkosken kunnan tuloksia on karttaruuduittain esitetty liitteessä 3. Tilastokeskuksen tietojen perusteella laskettu mitattavien asuntojen arvio on esitetty taulukossa 3.

3 5.1.3 Kärkölä 36 Kärkölän kunnassa oli suoritettu vuoteen 2000 mennessä huoneilman radonmittaus 368 pientalossa, rivitalossa tai kerrostalon 1. kerroksen asunnossa. Näistä mittauksista sijoittui Järvelään 163 kappaletta. Talojen määrän perusteella laskettu maakontaktiasuntojen kokonaismäärän arvio oli 1973 kappaletta. Maakontaktiasunnoista Järvelään sijoittui 1200 kappaletta. Kärkölän kunnan maakontaktiasuinnoista oli mitattu arviolta hieman alle 20 %, joten huoneilman radonmittaus oli suorittamatta noin 1600 asunnossa. Kärkölän kunnan Järvelän alueella arvio oli, että 14 % alueen maakontaktiasunnoista oli mitattu ja huoneilman radonmittaus oli suorittamatta 1037 asunnossa. Radonin ennaltaehkäisytoimia oli Kärkölässä mitatuista asunnoista suoritettu 19 asunnon rakentamisen yhteydessä, mikä oli 5 % mitattujen asuntojen määrästä. Näistä asunnoista sijoittui Järvelään neljä kappaletta. Kärkölän kunnan tulokset karttaruuduittain ja Järvelän asuntoalueittain on esitetty liitteessä 4. Tilastokeskuksen tietojen perusteella laskettu mitattavien eli maakontaktiasuntojen arvio on esitetty taulukossa 3. TAULUKKO 3 Tutkimusalueen asuntojen tilastoidut*) kokonaismäärät, arvio mitattavien eli maakontaktiasuntojen kokonaismääristä sekä mitattujen asuntojen lukumäärät ja prosenttiosuudet kunnittain Asunnot Kokonaismäärä *) Mitattavien koko- Mitattuja Mitattuja naismäärä (arvio) % Hollola Hämeenkoski Kärkölä KAIKKI *) Tilastokeskus / statfin, tilanne Asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut ja kartat Koko tutkimusalueen ja kuntien asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut on esitetty taulukossa 4. Karttaruuduittain ja asuntoalueittain radonpitoisuuden tunnusluvut on esitetty liitteissä 5-8. Kun niitä kuntien osalta verrattiin kohdassa 3.6 esitettyihin

4 37 aikaisempiin tutkimustuloksiin, voitiin todeta, että tämän tutkimuksen tutkimusalueen kuntien radonpitoisuuden tunnusluvut olivat korkeammat kuin Hämeen läänin tunnusluvut. Kohdan 3.6 tutkimusten mukaan Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän radonpitoisuuden aritmeettiset keskiarvot olivat hieman korkeampia kuin tässä tilannekartoituksessa saadut kuntakohtaiset radonpitoisuuksien aritmeettiset keskiarvot. Lisäksi tässä tilannekartoituksessa Hollolan Salpakankaan ja Hämeenkosken kirkonkylän huoneilman radonpitoisuuden tunnusluvut olivat korkeampia kuin koko kuntien vastaavat luvut. Kärkölässä ei tällaista eroa taajaman ja koko kunnan radonpitoisuuden tunnuslukujen välillä ollut selkeästi havaittavissa. Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän jäsenkuntien alueen asuinympäristön radonpitoisuusmittauksissa 400 Bq/m³ ylittyi yli 10 %:ssa radonmittaustuloksista, joten kuntien alueella sijaitsevien työpaikkojen ja kokoontumishuoneistojen huoneilman radonpitoisuus tulee mitata. Lisäksi kohdan 3.6 tutkimukset osoittivat, että Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä 200 Bq/m³:n radonpitoisuuden aritmeettinen keskiarvo ylittyy myös tiiviille maaperälle rakennettaessa. Teemakartat, jotka on laadittu 200 Bq/m³:n ja 400 Bq/m³:n radonpitoisuuden ylitysprosenttiosuuksien perusteella ovat liitteinä Teemakarttoihin merkittyihin läpäisevien maaperäalueiden eli harjujen reuna-alueiden ja muiden hiekkamuodostelma-alueiden rajaviivan kohdalla voi maaperätiedon tarkkuus olla huono. Tämä johtuu siitä, että maaperätiedot siirrettiin kartoille maaperäkarttasivuilta käsityönä, jolloin esimerkiksi kartan vaihtuessa rajaus saattoi siirtyä.

5 TAULUKKO 4 38 Tutkimusalueen radonpitoisuuden*) tunnuslukuja kunnittain. Mitattujen asuntojen lukumäärät, radonpitoisuuden aritmeettinen keskiarvo (Aka), 200, 400, 800 ja 2000 Bq/m³ pitoisuuden ylittävien asuntojen prosenttiosuudet mitatuista asunnoista, suurin mitattu pitoisuus (Max) ja mediaanipitoisuus (Med). KUNTA Mitattuja Aka >200 >400 >800 >2000 Max Med asuntoja Bq/m³ Bq/m³ Bq/m Bq/m³ Bq/m³ Bq/m³ Bq/m³ % % % % Hollola Hämeenkoski Kärkölä KAIKKI *) Radonpitoisuus on maksimivuosikeskiarvo, katso määritelmä liitteestä Hollola Hollolan kunnan radonpitoisuuden tunnusluvut on esitetty karttaruuduittain ja Salpakankaan asuntoalueittain liitteissä 5 ja 6 sekä liitekartoissa Hollolan kunnan huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli karttaruuduittain Bq/m³. Alle 200 Bq/m³:n keskiarvo todettiin vain viidessä 36 karttaruudusta. Kolmen karttaruudun alueella mittauksia ei ollut suoritettu. Yli 200 Bq/m³:n ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 100 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 75 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli karttaruuduittain välillä Bq/m³. Hollolan Salpakankaalla huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli asuntoalueittain Bq/m³. Yli 200 Bq/m³:n ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 50:stä 95 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 14:stä 80 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli asuntoalueittain välillä Bq/m³ Hämeenkoski

6 39 Hämeenkosken kunnan radonpitoisuuden tunnusluvut on esitetty karttaruuduittain ja kirkonkylän asuntoalueittain liitteessä 7 sekä liitekartoissa Hämeenkosken kunnan huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli karttaruuduittain Bq/m³. Alle 200 Bq/m³:n pitoisuuden keskiarvo todettiin viidessä 13 karttaruudusta. Yhden karttaruudun alueella ei ollut suoritettu mittauksia.yli 200 Bq/m³:n pitoisuuksien ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 100 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n pitoisuuksien ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 39 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli karttaruuduittain välillä Bq/m³. Hämeenkosken kirkonkylässä huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli asuntoalueittain Bq/m³. Yli 200 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 48:sta 85 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 0:sta 53 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli asuntoalueittain välillä Bq/m³ Kärkölä Kärkölän kunnan radonpitoisuuden tunnusluvut karttaruuduittain ja Järvelän asuntoalueittain on esitetty liitteessä 8 sekä liitekartoissa Kärkölän kunnan huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli karttaruuduittain Bq/m³. Alle 200 Bq/m³:n keskiarvo todettiin viidessä 20 karttaruudusta. Kuuden karttaruudun alueella ei ollut suoritettu mittauksia. Yli 200 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 100 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 100 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli karttaruuduittain välillä Bq/m³. Kärkölän kunnan Järvelässä huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli asuntoalueittain Bq/m³. Yli 200 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 41:stä 69 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n pitoi-

7 40 suuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 12:sta 21 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli asuntoalueittain välillä Bq/m³ luvun asuintalojen radonin ennaltaehkäisytoimet ja radonpitoisuuden tunnusluvut Rakentamisen yhteydessä suoritettujen radoniinvarautumistoimien vaikutusta tarkasteltiin tutkimusaineiston 1990-luvulla rakennetuissa asuintaloissa. Tarkastelun tulokset on esitetty liitteessä 9. Mitattujen asuntojen määrä oli aika pieni, mutta se osoitti, että imuputkistolla ja kanavaimurilla saavutettiin huoneilman radonpitoisuuden hyväksyttävä taso tai ainakin pienennettiin erittäin korkeita huoneilman radonpitoisuuksia. Muilla radonintorjuntatavoilla, kuten esimerkiksi pelkällä tiivistyksellä, ei saatu huoneilman radonpitoisuutta alenemaan hyväksyttävälle tasolle. 5.4 Asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut perustamistavan mukaan Mitattujen asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut perustamistavan mukaan on esitetty liitteessä 10. Maanvaraiselle laatalle perustettujen pientaloasuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut olivat tässä tarkastelussa korkeimmat kuin kellarillisissa taloissa tai ryömintätilallisissa, tuulettuvalla alapohjalla varustetuissa pientaloissa. Suhteellisesti vähiten 200 Bq/m³ ja 400 Bq/m³ ylityksiä oli tuulettuvalla alapohjalla varustetuissa pientaloissa. Kerrostalojen 1. kerroksen maata vasten olevien asuntojen mittausten radonpitoisuuden tunnusluvut olivat hieman korkeammat kuin maanvarainen laatta -perustamistavan pientaloissa. Tähän vaikuttaa muun muassa kerrostalojen koneellisen poistoilmanvaihdon ja talon korkeuden aiheuttama alipaine sekä tiiviit rakenteet. Lisäksi kerrostalot ovat nykyään useimmiten myös laattaperusteisia ja niiden ensimmäisten kerrosten asunnot maanvastaisia. 5.5 Salpakankaan asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut valmistumisvuoden

8 mukaan asuntoalueittain 41 Mitattujen asuntojen valmistusvuoden perusteella jaoteltu radonpitoisuuden tunnuslukujen tarkastelu suoritettiin Hollolan Salpakankaan asuntoalueilla. Tulokset on esitetty liitteessä 11. Vain noin 60 asuintaloa oli valmistunut ennen 1970-lukua. Ainoastaan Soramäen ja Kartanon asuntoalueilla oli kaikilla vuosikymmenillä valmistuneita asuintaloja. Tulokset osoittivat, että radonpitoisuus nousee 1990-luvulle tultaessa. Korkeimmat Salpakankaalla mitatut huoneilman radonpitoisuuden tunnusluvut olivat 1980-luvulla valmistuneissa taloissa, joissa oli tehty Salpakankaalla suoritetuista mittauksista puolet. Muilla vuosikymmenillä, kuten 1960-, tai 1990-luvulla valmistuneiden asuintalojen radonpitoisuuksien tunnusluvut olivat korkeita yksittäisillä asuntoalueilla, ja samalla vuosikymmenellä valmistuneiden asuintalojen radonpitoisuuden tunnusluvut vaihtelivat asuntoalueittain. 5.6 Salpakankaan asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut eri perustamista- van mukaan asuntoalueittain Mitattujen asuntojen perustamistavan mukaan jaoteltu radonpitoisuuden tunnuslukujen tarkastelu suoritettiin Hollolan Salpakankaan asuntoalueilla. Tarkastelussa mukana olivat ne asuintalot, joissa ei asukkaan ilmoituksen mukaan oltu radonintorjuntatoimia suoritettu rakennusvaiheessa tai oli asennettu pelkkä imuputkisto. Tulokset on esitetty liitteissä 12 ja 13. Maanvaraiselle laatalle rakennetuissa pientaloissa huoneilman radonmittaustulosten keskiarvo vaihteli Bq/m³. Kerrostalojen 1. kerrosten mittaustulosten vaihteluväli oli Bq/m³. Pientalojen mittaustulokset eri asuntoalueilla ylittivät % 200 Bq/m³:n pitoisuuden ja % 400 Bq/m³:n pitoisuuden. Kerrostalojen mittaustulosten vastaavat ylitysprosenttiosuudet olivat yli 200 Bq/m³:n pitoisuus % ja yli 400 Bq/m³ pitoisuus % asuntoalueesta riippuen. Tuulettuvalla alapohjalla varustetuissa asunnoissa Salpakankaalla mittauksia oli vain muutama ja radonpitoisuuden tunnusluvut olivat matalia. Kellarillisten talojen radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo oli korkea ja sitä korottivat kahdella asuntoalueella todetut korkeat huoneilman radonpitoisuudet.

9 Rakennus- ja kaavoitusviranomaisten menettelytavat ja uudisrakentamisen määrä Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän vuonna 2002 voimaan tulleissa kuntien rakennusjärjestyksissä oli huomioitu asuntojen radon, mutta Hämeenkosken osalta maininta koski vain talousveden radonia. Radonia koskevien rakennuslupamääräysten antaminen oli kunnissa vielä osittain harkinnanvaraista ja eikä kaikissa myönnettävissä rakennusluvissa säännönmukaisesti annettu radoniin varautumista ja sen torjuntaa koskevia rakennuslupamääräyksiä. Kaavoituksessa radonia koskevia kaavamääräyksiä ei kunnissa ole käytetty. Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä valmistuu yhteensä keskimäärin 100 maakontaktiasuntoa vuosittain. 5.8 Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän terveydensuojeluviranomai- sen viranomaisen asuntojen radonkartoitus- ja torjuntaohjelma Huoneilman radonmittauspurkkeja jaetaan edelleen uudis- ja radonkorjausrakentajille tarkistusmittausten suorittamista varten ja maanvastaisiin aikaisemmin mittaamattomiin pien- ja rivitaloasuntoihin sekä kerrostalon 1. kerroksen asuntoihin. Mittapurkkeja jaetaan purkin varanneille yksi mittauspurkki asuntoa kohden vuosittain tammikuussa. Huoneilman radonmittauspurkkeja jaetaan toistaiseksi vuosittain varausjärjestyksessä yhteensä 120 kappaletta ja niistä veloitetaan asiakkaalta noin puolet Säteilyturvakeskuksen yhden mittauspurkin hinnasta. Vuonna 2003 mittauspurkin hinta asiakkaalle oli 20. Mikäli mittauspurkki ei palaudu Säteilyturvakeskukseen, siitä veloitetaan täysi hinta. Seuraavana vuonna jaettavien mittauspurkkien määrän ja niistä asiakkaalta veloitettavan hinnan päättää terveysvalvonnan johtaja vuosittain ympäristöterveydenhuollon talousarvion laadinnan yhteydessä. Radontuloksen mukana lähetetään tietoa radonista ja korjausrakentamisesta sekä lisänä kehotus säilyttää radonmittaustulos talon asiapapereiden joukossa mahdollista myöhempää tarvetta, esimerkiksi myyntitilannetta varten. Ympäristöterveydenhuolto laatii rakennusvalvonnan käyttöön rakennuslupaasiakirjojen mukana jaettavan tiedotteen asuntojen ja talousveden radonmittausten

10 43 suorittamisesta, radonhaittoihin varautumisesta ja niiden torjunnasta sekä tämän tutkimuksen alueellisen asuntojen radontilanteen tuloksista. Tiedotteessa annetaan rakentajille mahdollisuus varata huoneilman radonmittaus sen vuoden tammikuulle, jolloin uudisrakennus otetaan asuinkäyttöön. Nämäkin mittauspurkit jaetaan edellä kuvatulla tavalla varausjärjestyksessä. Ympäristöterveydenhuolto toimittaa mittauksen sovittuna vuonna asiakkaalle. Kuntalaisia neuvotaan tutkittamaan talousveden radioaktiiviset aineet varsinkin porakaivojen talousvedestä. Jos talousveden radonpitoisuus on korkea, tarjotaan mahdollisuutta varata huoneilman radonmittaus ja annetaan tietoa radioaktiivisten aineiden poistosta talousvedestä. Terveydensuojeluviranomainen huomioi radonin antaessaan rakennuslupa- tai kaavalausuntoja. Valmistuneen radontilannekartoituksen kartat asetetaan yleisön nähtäville ympäristöterveydenhuollon toimistoon. Kartoituksen tilastojen ja karttojen avulla voidaan antaa alustavia lausuntoja radontilanteesta esimerkiksi asuntokauppojen yhteydessä. Aina kuitenkin neuvotaan tekemään kahden kuukauden integroiva tarkistusmittaus. Tämä radontilannekartoitus toimitetaan myös Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän rakennusvalvontojen ja kaavoitusviranomaisten tiedoksi ja käyttöön. 5.9 Radontilannekartoituksen tulosten vertailu Suomen radontilanteeseen Tutkimusalueen ja Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän 200 Bq/m³:n radonpitoisuuden ja 400 Bq/m³:n radonpitoisuuden ylitysprosenttiosuuksien vertailu Päijät- Hämeen maakunnan ja Suomen muiden maakuntien vastaaviin ylitysprosenttiosuuksiin on esitetty kuvassa 4.

11 44 TIIRISMAA KTT KY. Hollola Hämeenkoski Kärkölä PÄIJÄT-HÄME KYMENLAAKSO ITÄ-UUSIMAA ETELÄ- KARJALA KANTA-HÄME PIRKANMAA UUSIMAA KAINUU POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI LAPPI AHVENANMAA ETELÄ- SAVO VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA POHJOIS-SAVO ETELÄ- POHJANMAA KESKI-POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA Yli 400 Bq/m3 Yli 200 Bq/m3 POHJANMAA 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % KUVA 4 Suomen maakuntien (STUK ), Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alueen ja jäsenkuntien huoneilman radonmittaustulosten yli 200 Bq/m³ ja yli 400 Bq/m³ prosenttiosuudet Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alueella, Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä, yli 200 Bq/m³ radonmittaustulosten prosenttiosuus on suurempi kuin Päijät-Hämeessä tai muissa Suomen maakunnissa keskimäärin. Myös yli 400 Bq/m³:n radonmittaustulosten prosenttiosuudet ovat Tiirismaan kuntayhtymän alueella ja Hollolassa suuremmat kuin Päijät-Hämeen maakunnan alueen tai Suomen muiden maakuntien vastaavat ylitysprosenttiosuudet. 6.0 Johtopäätökset Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän jäsenkuntien Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän alueella oli vuoteen 2000 mennessä mitattu 2122 asunnon huoneilman radonpitoisuus eli 24 % mitattavien asuntojen (maakontaktiasuntojen) kokonaismäärästä. Huoneilman radonmittaus oli siis suoritettu keskimäärin joka neljännessä pientalo-, rivitalo- tai kerrostalon 1. kerroksen asunnossa, ja se oli suorittamatta arviolta

12 45 lähes 7000:ssa maakontaktiasunnossa. Huoneilman radontilanne oli kattavasti kartoitettu vain Hollolan kunnan Kankaantilan asuntoalueella. Kuntien haja-asutusalueilla löytyi vielä tarkastelualueita, joilla ei ole suoritettu yhtään huoneilman radonmittausta. Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alue, Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kunnat sijaitsevat alueen geologian, maaperän ja käytössä olevien tutkimustiedon perusteella tarkasteltuna Suomessa erittäin korkean radonpitoisuuden alueella. Tällä alueella yli 200 Bq/m³ huoneilman radonpitoisuuksia tavataan usein myös tiiviille maapohjalle rakennettaessa. Suurimmalla todennäköisyydellä korkeita huoneilman radonpitoisuuksia löytyy radonia hyvin läpäiseville Salpausselälle, harjujen reuna-alueille ja muille hiekkamuodostelmille rakennetuissa asuinnoissa. Nämä kyseiset alueet käyvät ilmi radontilannetta kuvaavista kartoista liitteissä Radonintorjunta, varsinkin rakenteiden tiivistäminen uudisrakentamisen yhteydessä, vaatii rakentajilta perehtymistä ja huolellisuutta. Oikein ja huolellisesti suoritettujen radonintorjuntatoimien merkitys korostuu varsinkin rakennettaessa nykyisistä perustamistavoista eniten käytetylle maanvaraiselle laatalle rakennettaessa, koska ilman tiivistämistoimia maaperän radonpitoinen ilma pääsee esteettä maasta asuntoon. Hollolan Salpakankaalla korkeimmat huoneilman radonpitoisuudet esiintyivät 1980-luvulla rakennetuissa taloissa. Mikäli radonintorjuntatoimia ei ollut suoritettu rakentamisen yhteydessä, korkeimmat huoneilman radonpitoisuudet Salpakankaalla olivat maanvaraiselle laatalle rakennetuissa pientaloissa ja kerrostalojen 1. kerrosten asunnoissa. Samalla perustamistavalla tai samalla vuosikymmenellä rakennettujen asuntalojen huoneilman radonpitoisuuden tilastoluvuissa oli eroja eri asuntoalueiden välillä. Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä tulisi radonturvallista rakentamista vaatia pääsääntöisesti kaikilla rakennusmailla, koska Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän jäsenkuntien alueelta ei todennäköisesti löydy alueita, joille rakennettaessa huoneilman radonpitoisuudet olisivat säännönmukaisesti alhaisia eli jotka alittaisivat uusien asuinrakennusten radonpitoisuuden suunnitteluarvon 200 Bq/m³. Myös kaavamääräyksissä asuntojen ja työpaikkojen radon tulisi ottaa huomioon. Lisäksi uudis- ja radonkorjausrakentamisen neuvonta ja valvonta vaatii rakennusvalvonnan

13 46 resursseja. Kaikkien kuntayhtymän alueella sijaitsevien työpaikkojen ja kokoontumishuoneistojen radonpitoisuus tulee mitata. Tämän selvitystyön valmistuttua Tiirismaan kansanterveystyön terveydensuojeluviranomainen on täyttänyt sille asetetun velvoitteen kartoittaa toimialueensa radontilanne ja tiedottaa siitä muun muassa kuntien rakennus- ja kaavoitusviranomaisia. Asuntojen radonkartoitus- ja torjuntaohjelman keinoin terveydensuojeluviranomainen jatkaa huoneilman radontilanteen kartoitustyötä tavoitteena löytää mahdollisimman moni korkean radonpitoisuuden asunto sekä talousvesiporakaivo. Neuvonnalla ja ohjauksella pyritään rakennusvalvontaviranomaisten kanssa yhteistyössä edistämään asuntojen radonkorjauksia ja estämään uusien ongelma-asuntojen rakentamista. 7 POHDINTA Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alue on huoneilman radonin suhteen Suomen kriittisimpiä alueita. Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien alueella huoneilman radon on keskeinen paikallinen, terveyteen vaikuttava ympäristötekijä, joten toimenpiteitä huoneilman radonille altistumisen vähentämiseksi tulee edelleen suorittaa. Radonhaittojen torjunta-, neuvonta- ja kartoitustyö on eri tahojen yhteistyötä. Tämän työn toimeksiantaja ja yhteistyökumppanit Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto, kuntien rakennusvalvonnat ja kaavoitusosastot sekä Säteilyturvakeskus, ovat ne tahot, joiden tehtävänä on yhdessä pyrkiä vähentämään asuntojen radonhaittoja Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien alueella. Tämän selvityksen aineisto koostui kaikista käytettävissä olevista alueella vuoteen 2000 mennessä suoritetuista asuntojen ensimmäisistä radonmittaustuloksista, joten tilannekartoituksen tuloksena saatiin kattava ja havainnollinen selvitys Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alueen radontilanteesta. Selvityksen avulla voidaan laatia mahdollisia tarkempia huoneilman jatkomittaussuunnitelmia. Tiirismaan kansanterveystyön terveysviranomaisen toimesta suoritettava seuraava radontilanteen kartoitus voisi kohdistua talousveden radonin ja muiden talousveden

14 47 radioaktiivisten aineiden esiintymiseen kuntayhtymän jäsenkuntien alueella. Kyseisen tilannekartoituksen toteuttamisessa voisi käyttää, yhdistää ja hyödyntää tämän tilannekartoituksen tuloksia, Map Info -karttatyötilaa ja toteuttamistapaa.

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu / js TIEDOTE 11.1.2011 TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Radonista ja radontilanteesta Radon

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta 11.2.2011 Sivu 1 (8) Radon Pirkanmaalla, ASTA Rakentaja 2011 messut Lehdistötilaisuus, Tampere, 11.2.2011 Hannu Arvela Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta Pirkanmaalla

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Kerrostalojen radonkorjaukset

Kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Kerrostalojen radonkorjaukset Ongelma-asunnot lähes yksinomaan alimman kerroksen asuntoja, joissa lattialaatta on suorassa

Lisätiedot

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela Säteilyturvakeskus 1 Radon Suomessa Keskiarvot: Pientalot 121 Bq m -3 Kerrostalot 49 Bq m -3 Kaikki 96 Bq m

Lisätiedot

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,

Lisätiedot

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta

Lisätiedot

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi (Valmiin työn esittely) 11.4.2011 Ohjaaja: DI Jirka Poropudas Valvoja: Prof. Raimo Hämäläinen Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Menetelmät 4. Tulokset

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio,

Lisätiedot

Rakenna radonturvallisesti

Rakenna radonturvallisesti Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin

Lisätiedot

Päiväkotien radonkartoitus

Päiväkotien radonkartoitus / HUHTIKUU 2007 A Päiväkotien radonkartoitus T. Valmari, H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HUHTIKUU 2007 PÄIVÄKOTIEN RADONKARTOITUS

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 Helsingin radontalkoot Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 1 Radonpitoisuus on mitattu yli 100 000 suomalaisessa pientaloasunnossa 2 Radontalkoot Talkoissa 2003-2014 mitattu 39 000 asuntoa, näistä 6800

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Harriet Öster Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Sisäilman radonpitoisuuden selvittäminen asunto- tai talokaupan yhteydessä on käytännössä ostajan aktiivisuuden varassa, kuten on myös mahdollisten

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa,

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa FI989 STUK A 146 Lokakuu 1997 Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa A. Voutilainen, i. Mäkeläinen, H. Reisbacka ja O. Castron 29" STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät raot usein isompia

Lisätiedot

R a d o n t u r v a 11 i n e n

R a d o n t u r v a 11 i n e n STUK-A 6 FI993 Joulukuu 998 R a d o n t u r v a i n e n rakentaminen - kysely kuntien viranomaisille A. Voutilainen, K. Vesterbacka ja H. Arvela 3-2 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET. Lähtökohta. Havainnot ja mittaukset.

SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET. Lähtökohta. Havainnot ja mittaukset. Raportti 2014 1(2) HKR-Rakennuttaja / Marianna Tuomainen 07.04.2014 SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET Lähtökohta Havainnot ja mittaukset

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Isännöintipalkkiot 2013

Isännöintipalkkiot 2013 Isännöintipalkkiot 2013 Keskeiset tulokset Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kyselytutkimuksen tavoitteena on koota ajantasaista tietoa isännöintipalkkioista

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila Opinnäytetyö Syksy 2012 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2015 Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Katja Kojo, Marjo Perälä, Tiia Tarsa, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Työttömien määrää alentunut maaliskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

Mikko Malmivuo NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET

Mikko Malmivuo NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET Mikko Malmivuo NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET TAUSTAA Lokakuun 2009 alusta poliisi yhdenmukaisti ja kiristi ylinopeuksien puuttumiskynnystä Rikesakko 8 km/h ylinopeudesta Huomautus

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Radonimurin suunnittelu ja toteutus

Radonimurin suunnittelu ja toteutus Radonkorjauskoulutus Joensuu 4.6.2013 Radonimurin suunnittelu ja toteutus Olli Holmgren Säteilyturvakeskus 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 - pdf- versio: www.stuk.fi (ilmainen)

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste

Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste JOULUKUU 1996 FI9729 Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Mäkeläinen ja A. Voutilainen PL 14, 81 HELSINKI Puh. (9) 759881 n ISBN 951-712-158-X ISSN

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI - Asennusohjeet - - 1 - Radon uudisrakentamisessa Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti.

Lisätiedot

Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon

Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon KUNTAPÄÄTTÄJÄT: SUOMEEN 18 ITSEHALLINTOALUETTA Kaupunkien ja kuntien valtuutetuilla

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, tammikuu Tammikuussa 05 ensirekisteröitiin 0 67 uutta henkilöautoa Tammikuussa 05 rekisteröitiin 4 53 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot