5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET
|
|
- Hannes Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 34 5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Asuintalojen, mitattujen asuntojen ja radonin ennaltaehkäisytoimien luku- määrä sekä arvio maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä Arviointitapa vaikutti asuintalojen ja mitattavien asuntojen eli maakontaktiasuntojen määrään. Talojen lukumäärä oli rakennusvalvonnan tietokannassa ajantasaisena minkä vuoksi se oli suurempi kuin Tilastokeskuksen tietojen perusteella laskettu talojen määrä Hollola Hollolan kunnassa oli suoritettu vuoteen 2000 mennessä huoneilman radonmittaus 1548 pientalossa, rivitalossa tai kerrostalon 1. kerroksen asunnossa. Näistä mittauksista sijoittui Salpakankaalle 975 kappaletta. Talojen määrän perusteella laskettu maakontaktiasuntojen kokonaismäärän arvio oli 6218 kappaletta. Maakontaktiasunnoista Salpakankaalle sijoittui 2727 kappaletta.
2 35 Hollolan kunnan maakontaktiasuinnoista oli mitattu arviolta noin 25 %, joten huoneilman radonmittaus oli suorittamatta noin 4500 maakontaktiasunnossa. Mitattujen asuntojen prosenttiosuus mitattavien eli maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä vaihteli karttaruuduttain 0-72 %:iin. Hollolan Salpakankaan alueella arvio oli, että 36 % alueen maakontaktiasunnoista oli mitattu ja huoneilman radonmittaus oli suorittamatta 1752 asunnossa. Mitattujen asuntojen prosenttiosuus mitattavien asuntojen kokonaismäärästä vaihteli asuntoalueittain %:iin. Radonin ennaltaehkäisytoimia oli Hollolassa mitatuista asunnoista suoritettu asukkaan ilmoituksen mukaan 109 asunnon rakentamisen yhteydessä, mikä oli 7 % mitattujen asuntojen määrästä. Näistä asunnoista sijoittui Salpakankaalle 76 kappaletta, mikä oli 8 % Salpakankaalla mitattujen asuntojen määrästä. Hollolan kunnan osalta tulokset on karttaruuduittain esitetty liitteessä 2 ja Salpakankaan osalta asuntoalueittain liitteessä 3. Tilastokeskuksen tietojen perusteella laskettu mitattavien asuntojen arvio on esitetty taulukossa Hämeenkoski Hämeenkosken kunnassa oli suoritettu vuoteen 2000 mennessä huoneilman radonmittaus 206 pientalossa, rivitalossa tai kerrostalon 1. kerroksen asunnossa. Näistä mittauksista sijoittui kirkonkylään 100 kappaletta. Talojen määrän perusteella lasketuksi maakontaktiasuntojen kokonaismäärän arvioksi saatiin 986 kappaletta. Hämeenkosken kunnan maakontaktiasuinnoista oli mitattu 21 %, joten huoneilman radonmittauksia tulisi suorittaa vielä 780 asunnossa. Radonin ennaltaehkäisytoimia oli asukkaiden ilmoituksen mukaan Hämeenkoskella mitatuista asunnoista suoritettu 10 asunnon rakentamisen yhteydessä, mikä on 5 % mitattujen asuntojen määrästä. Näistä asunnoista kolme oli kirkonkylässä. Hämeenkosken kunnan tuloksia on karttaruuduittain esitetty liitteessä 3. Tilastokeskuksen tietojen perusteella laskettu mitattavien asuntojen arvio on esitetty taulukossa 3.
3 5.1.3 Kärkölä 36 Kärkölän kunnassa oli suoritettu vuoteen 2000 mennessä huoneilman radonmittaus 368 pientalossa, rivitalossa tai kerrostalon 1. kerroksen asunnossa. Näistä mittauksista sijoittui Järvelään 163 kappaletta. Talojen määrän perusteella laskettu maakontaktiasuntojen kokonaismäärän arvio oli 1973 kappaletta. Maakontaktiasunnoista Järvelään sijoittui 1200 kappaletta. Kärkölän kunnan maakontaktiasuinnoista oli mitattu arviolta hieman alle 20 %, joten huoneilman radonmittaus oli suorittamatta noin 1600 asunnossa. Kärkölän kunnan Järvelän alueella arvio oli, että 14 % alueen maakontaktiasunnoista oli mitattu ja huoneilman radonmittaus oli suorittamatta 1037 asunnossa. Radonin ennaltaehkäisytoimia oli Kärkölässä mitatuista asunnoista suoritettu 19 asunnon rakentamisen yhteydessä, mikä oli 5 % mitattujen asuntojen määrästä. Näistä asunnoista sijoittui Järvelään neljä kappaletta. Kärkölän kunnan tulokset karttaruuduittain ja Järvelän asuntoalueittain on esitetty liitteessä 4. Tilastokeskuksen tietojen perusteella laskettu mitattavien eli maakontaktiasuntojen arvio on esitetty taulukossa 3. TAULUKKO 3 Tutkimusalueen asuntojen tilastoidut*) kokonaismäärät, arvio mitattavien eli maakontaktiasuntojen kokonaismääristä sekä mitattujen asuntojen lukumäärät ja prosenttiosuudet kunnittain Asunnot Kokonaismäärä *) Mitattavien koko- Mitattuja Mitattuja naismäärä (arvio) % Hollola Hämeenkoski Kärkölä KAIKKI *) Tilastokeskus / statfin, tilanne Asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut ja kartat Koko tutkimusalueen ja kuntien asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut on esitetty taulukossa 4. Karttaruuduittain ja asuntoalueittain radonpitoisuuden tunnusluvut on esitetty liitteissä 5-8. Kun niitä kuntien osalta verrattiin kohdassa 3.6 esitettyihin
4 37 aikaisempiin tutkimustuloksiin, voitiin todeta, että tämän tutkimuksen tutkimusalueen kuntien radonpitoisuuden tunnusluvut olivat korkeammat kuin Hämeen läänin tunnusluvut. Kohdan 3.6 tutkimusten mukaan Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän radonpitoisuuden aritmeettiset keskiarvot olivat hieman korkeampia kuin tässä tilannekartoituksessa saadut kuntakohtaiset radonpitoisuuksien aritmeettiset keskiarvot. Lisäksi tässä tilannekartoituksessa Hollolan Salpakankaan ja Hämeenkosken kirkonkylän huoneilman radonpitoisuuden tunnusluvut olivat korkeampia kuin koko kuntien vastaavat luvut. Kärkölässä ei tällaista eroa taajaman ja koko kunnan radonpitoisuuden tunnuslukujen välillä ollut selkeästi havaittavissa. Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän jäsenkuntien alueen asuinympäristön radonpitoisuusmittauksissa 400 Bq/m³ ylittyi yli 10 %:ssa radonmittaustuloksista, joten kuntien alueella sijaitsevien työpaikkojen ja kokoontumishuoneistojen huoneilman radonpitoisuus tulee mitata. Lisäksi kohdan 3.6 tutkimukset osoittivat, että Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä 200 Bq/m³:n radonpitoisuuden aritmeettinen keskiarvo ylittyy myös tiiviille maaperälle rakennettaessa. Teemakartat, jotka on laadittu 200 Bq/m³:n ja 400 Bq/m³:n radonpitoisuuden ylitysprosenttiosuuksien perusteella ovat liitteinä Teemakarttoihin merkittyihin läpäisevien maaperäalueiden eli harjujen reuna-alueiden ja muiden hiekkamuodostelma-alueiden rajaviivan kohdalla voi maaperätiedon tarkkuus olla huono. Tämä johtuu siitä, että maaperätiedot siirrettiin kartoille maaperäkarttasivuilta käsityönä, jolloin esimerkiksi kartan vaihtuessa rajaus saattoi siirtyä.
5 TAULUKKO 4 38 Tutkimusalueen radonpitoisuuden*) tunnuslukuja kunnittain. Mitattujen asuntojen lukumäärät, radonpitoisuuden aritmeettinen keskiarvo (Aka), 200, 400, 800 ja 2000 Bq/m³ pitoisuuden ylittävien asuntojen prosenttiosuudet mitatuista asunnoista, suurin mitattu pitoisuus (Max) ja mediaanipitoisuus (Med). KUNTA Mitattuja Aka >200 >400 >800 >2000 Max Med asuntoja Bq/m³ Bq/m³ Bq/m Bq/m³ Bq/m³ Bq/m³ Bq/m³ % % % % Hollola Hämeenkoski Kärkölä KAIKKI *) Radonpitoisuus on maksimivuosikeskiarvo, katso määritelmä liitteestä Hollola Hollolan kunnan radonpitoisuuden tunnusluvut on esitetty karttaruuduittain ja Salpakankaan asuntoalueittain liitteissä 5 ja 6 sekä liitekartoissa Hollolan kunnan huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli karttaruuduittain Bq/m³. Alle 200 Bq/m³:n keskiarvo todettiin vain viidessä 36 karttaruudusta. Kolmen karttaruudun alueella mittauksia ei ollut suoritettu. Yli 200 Bq/m³:n ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 100 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 75 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli karttaruuduittain välillä Bq/m³. Hollolan Salpakankaalla huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli asuntoalueittain Bq/m³. Yli 200 Bq/m³:n ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 50:stä 95 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 14:stä 80 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli asuntoalueittain välillä Bq/m³ Hämeenkoski
6 39 Hämeenkosken kunnan radonpitoisuuden tunnusluvut on esitetty karttaruuduittain ja kirkonkylän asuntoalueittain liitteessä 7 sekä liitekartoissa Hämeenkosken kunnan huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli karttaruuduittain Bq/m³. Alle 200 Bq/m³:n pitoisuuden keskiarvo todettiin viidessä 13 karttaruudusta. Yhden karttaruudun alueella ei ollut suoritettu mittauksia.yli 200 Bq/m³:n pitoisuuksien ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 100 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n pitoisuuksien ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 39 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli karttaruuduittain välillä Bq/m³. Hämeenkosken kirkonkylässä huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli asuntoalueittain Bq/m³. Yli 200 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 48:sta 85 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 0:sta 53 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli asuntoalueittain välillä Bq/m³ Kärkölä Kärkölän kunnan radonpitoisuuden tunnusluvut karttaruuduittain ja Järvelän asuntoalueittain on esitetty liitteessä 8 sekä liitekartoissa Kärkölän kunnan huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli karttaruuduittain Bq/m³. Alle 200 Bq/m³:n keskiarvo todettiin viidessä 20 karttaruudusta. Kuuden karttaruudun alueella ei ollut suoritettu mittauksia. Yli 200 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 100 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat karttaruuduittain 0:sta 100 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli karttaruuduittain välillä Bq/m³. Kärkölän kunnan Järvelässä huoneilman radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo vaihteli asuntoalueittain Bq/m³. Yli 200 Bq/m³:n pitoisuuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 41:stä 69 %:iin ja yli 400 Bq/m³:n pitoi-
7 40 suuden ylitysten prosenttiosuudet vaihtelivat asuntoalueittain 12:sta 21 %:iin. Huoneilman radonin mediaanipitoisuus vaihteli asuntoalueittain välillä Bq/m³ luvun asuintalojen radonin ennaltaehkäisytoimet ja radonpitoisuuden tunnusluvut Rakentamisen yhteydessä suoritettujen radoniinvarautumistoimien vaikutusta tarkasteltiin tutkimusaineiston 1990-luvulla rakennetuissa asuintaloissa. Tarkastelun tulokset on esitetty liitteessä 9. Mitattujen asuntojen määrä oli aika pieni, mutta se osoitti, että imuputkistolla ja kanavaimurilla saavutettiin huoneilman radonpitoisuuden hyväksyttävä taso tai ainakin pienennettiin erittäin korkeita huoneilman radonpitoisuuksia. Muilla radonintorjuntatavoilla, kuten esimerkiksi pelkällä tiivistyksellä, ei saatu huoneilman radonpitoisuutta alenemaan hyväksyttävälle tasolle. 5.4 Asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut perustamistavan mukaan Mitattujen asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut perustamistavan mukaan on esitetty liitteessä 10. Maanvaraiselle laatalle perustettujen pientaloasuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut olivat tässä tarkastelussa korkeimmat kuin kellarillisissa taloissa tai ryömintätilallisissa, tuulettuvalla alapohjalla varustetuissa pientaloissa. Suhteellisesti vähiten 200 Bq/m³ ja 400 Bq/m³ ylityksiä oli tuulettuvalla alapohjalla varustetuissa pientaloissa. Kerrostalojen 1. kerroksen maata vasten olevien asuntojen mittausten radonpitoisuuden tunnusluvut olivat hieman korkeammat kuin maanvarainen laatta -perustamistavan pientaloissa. Tähän vaikuttaa muun muassa kerrostalojen koneellisen poistoilmanvaihdon ja talon korkeuden aiheuttama alipaine sekä tiiviit rakenteet. Lisäksi kerrostalot ovat nykyään useimmiten myös laattaperusteisia ja niiden ensimmäisten kerrosten asunnot maanvastaisia. 5.5 Salpakankaan asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut valmistumisvuoden
8 mukaan asuntoalueittain 41 Mitattujen asuntojen valmistusvuoden perusteella jaoteltu radonpitoisuuden tunnuslukujen tarkastelu suoritettiin Hollolan Salpakankaan asuntoalueilla. Tulokset on esitetty liitteessä 11. Vain noin 60 asuintaloa oli valmistunut ennen 1970-lukua. Ainoastaan Soramäen ja Kartanon asuntoalueilla oli kaikilla vuosikymmenillä valmistuneita asuintaloja. Tulokset osoittivat, että radonpitoisuus nousee 1990-luvulle tultaessa. Korkeimmat Salpakankaalla mitatut huoneilman radonpitoisuuden tunnusluvut olivat 1980-luvulla valmistuneissa taloissa, joissa oli tehty Salpakankaalla suoritetuista mittauksista puolet. Muilla vuosikymmenillä, kuten 1960-, tai 1990-luvulla valmistuneiden asuintalojen radonpitoisuuksien tunnusluvut olivat korkeita yksittäisillä asuntoalueilla, ja samalla vuosikymmenellä valmistuneiden asuintalojen radonpitoisuuden tunnusluvut vaihtelivat asuntoalueittain. 5.6 Salpakankaan asuntojen radonpitoisuuden tunnusluvut eri perustamista- van mukaan asuntoalueittain Mitattujen asuntojen perustamistavan mukaan jaoteltu radonpitoisuuden tunnuslukujen tarkastelu suoritettiin Hollolan Salpakankaan asuntoalueilla. Tarkastelussa mukana olivat ne asuintalot, joissa ei asukkaan ilmoituksen mukaan oltu radonintorjuntatoimia suoritettu rakennusvaiheessa tai oli asennettu pelkkä imuputkisto. Tulokset on esitetty liitteissä 12 ja 13. Maanvaraiselle laatalle rakennetuissa pientaloissa huoneilman radonmittaustulosten keskiarvo vaihteli Bq/m³. Kerrostalojen 1. kerrosten mittaustulosten vaihteluväli oli Bq/m³. Pientalojen mittaustulokset eri asuntoalueilla ylittivät % 200 Bq/m³:n pitoisuuden ja % 400 Bq/m³:n pitoisuuden. Kerrostalojen mittaustulosten vastaavat ylitysprosenttiosuudet olivat yli 200 Bq/m³:n pitoisuus % ja yli 400 Bq/m³ pitoisuus % asuntoalueesta riippuen. Tuulettuvalla alapohjalla varustetuissa asunnoissa Salpakankaalla mittauksia oli vain muutama ja radonpitoisuuden tunnusluvut olivat matalia. Kellarillisten talojen radonmittaustulosten aritmeettinen keskiarvo oli korkea ja sitä korottivat kahdella asuntoalueella todetut korkeat huoneilman radonpitoisuudet.
9 Rakennus- ja kaavoitusviranomaisten menettelytavat ja uudisrakentamisen määrä Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän vuonna 2002 voimaan tulleissa kuntien rakennusjärjestyksissä oli huomioitu asuntojen radon, mutta Hämeenkosken osalta maininta koski vain talousveden radonia. Radonia koskevien rakennuslupamääräysten antaminen oli kunnissa vielä osittain harkinnanvaraista ja eikä kaikissa myönnettävissä rakennusluvissa säännönmukaisesti annettu radoniin varautumista ja sen torjuntaa koskevia rakennuslupamääräyksiä. Kaavoituksessa radonia koskevia kaavamääräyksiä ei kunnissa ole käytetty. Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä valmistuu yhteensä keskimäärin 100 maakontaktiasuntoa vuosittain. 5.8 Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän terveydensuojeluviranomai- sen viranomaisen asuntojen radonkartoitus- ja torjuntaohjelma Huoneilman radonmittauspurkkeja jaetaan edelleen uudis- ja radonkorjausrakentajille tarkistusmittausten suorittamista varten ja maanvastaisiin aikaisemmin mittaamattomiin pien- ja rivitaloasuntoihin sekä kerrostalon 1. kerroksen asuntoihin. Mittapurkkeja jaetaan purkin varanneille yksi mittauspurkki asuntoa kohden vuosittain tammikuussa. Huoneilman radonmittauspurkkeja jaetaan toistaiseksi vuosittain varausjärjestyksessä yhteensä 120 kappaletta ja niistä veloitetaan asiakkaalta noin puolet Säteilyturvakeskuksen yhden mittauspurkin hinnasta. Vuonna 2003 mittauspurkin hinta asiakkaalle oli 20. Mikäli mittauspurkki ei palaudu Säteilyturvakeskukseen, siitä veloitetaan täysi hinta. Seuraavana vuonna jaettavien mittauspurkkien määrän ja niistä asiakkaalta veloitettavan hinnan päättää terveysvalvonnan johtaja vuosittain ympäristöterveydenhuollon talousarvion laadinnan yhteydessä. Radontuloksen mukana lähetetään tietoa radonista ja korjausrakentamisesta sekä lisänä kehotus säilyttää radonmittaustulos talon asiapapereiden joukossa mahdollista myöhempää tarvetta, esimerkiksi myyntitilannetta varten. Ympäristöterveydenhuolto laatii rakennusvalvonnan käyttöön rakennuslupaasiakirjojen mukana jaettavan tiedotteen asuntojen ja talousveden radonmittausten
10 43 suorittamisesta, radonhaittoihin varautumisesta ja niiden torjunnasta sekä tämän tutkimuksen alueellisen asuntojen radontilanteen tuloksista. Tiedotteessa annetaan rakentajille mahdollisuus varata huoneilman radonmittaus sen vuoden tammikuulle, jolloin uudisrakennus otetaan asuinkäyttöön. Nämäkin mittauspurkit jaetaan edellä kuvatulla tavalla varausjärjestyksessä. Ympäristöterveydenhuolto toimittaa mittauksen sovittuna vuonna asiakkaalle. Kuntalaisia neuvotaan tutkittamaan talousveden radioaktiiviset aineet varsinkin porakaivojen talousvedestä. Jos talousveden radonpitoisuus on korkea, tarjotaan mahdollisuutta varata huoneilman radonmittaus ja annetaan tietoa radioaktiivisten aineiden poistosta talousvedestä. Terveydensuojeluviranomainen huomioi radonin antaessaan rakennuslupa- tai kaavalausuntoja. Valmistuneen radontilannekartoituksen kartat asetetaan yleisön nähtäville ympäristöterveydenhuollon toimistoon. Kartoituksen tilastojen ja karttojen avulla voidaan antaa alustavia lausuntoja radontilanteesta esimerkiksi asuntokauppojen yhteydessä. Aina kuitenkin neuvotaan tekemään kahden kuukauden integroiva tarkistusmittaus. Tämä radontilannekartoitus toimitetaan myös Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän rakennusvalvontojen ja kaavoitusviranomaisten tiedoksi ja käyttöön. 5.9 Radontilannekartoituksen tulosten vertailu Suomen radontilanteeseen Tutkimusalueen ja Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän 200 Bq/m³:n radonpitoisuuden ja 400 Bq/m³:n radonpitoisuuden ylitysprosenttiosuuksien vertailu Päijät- Hämeen maakunnan ja Suomen muiden maakuntien vastaaviin ylitysprosenttiosuuksiin on esitetty kuvassa 4.
11 44 TIIRISMAA KTT KY. Hollola Hämeenkoski Kärkölä PÄIJÄT-HÄME KYMENLAAKSO ITÄ-UUSIMAA ETELÄ- KARJALA KANTA-HÄME PIRKANMAA UUSIMAA KAINUU POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI LAPPI AHVENANMAA ETELÄ- SAVO VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA POHJOIS-SAVO ETELÄ- POHJANMAA KESKI-POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA Yli 400 Bq/m3 Yli 200 Bq/m3 POHJANMAA 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % KUVA 4 Suomen maakuntien (STUK ), Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alueen ja jäsenkuntien huoneilman radonmittaustulosten yli 200 Bq/m³ ja yli 400 Bq/m³ prosenttiosuudet Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alueella, Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä, yli 200 Bq/m³ radonmittaustulosten prosenttiosuus on suurempi kuin Päijät-Hämeessä tai muissa Suomen maakunnissa keskimäärin. Myös yli 400 Bq/m³:n radonmittaustulosten prosenttiosuudet ovat Tiirismaan kuntayhtymän alueella ja Hollolassa suuremmat kuin Päijät-Hämeen maakunnan alueen tai Suomen muiden maakuntien vastaavat ylitysprosenttiosuudet. 6.0 Johtopäätökset Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän jäsenkuntien Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän alueella oli vuoteen 2000 mennessä mitattu 2122 asunnon huoneilman radonpitoisuus eli 24 % mitattavien asuntojen (maakontaktiasuntojen) kokonaismäärästä. Huoneilman radonmittaus oli siis suoritettu keskimäärin joka neljännessä pientalo-, rivitalo- tai kerrostalon 1. kerroksen asunnossa, ja se oli suorittamatta arviolta
12 45 lähes 7000:ssa maakontaktiasunnossa. Huoneilman radontilanne oli kattavasti kartoitettu vain Hollolan kunnan Kankaantilan asuntoalueella. Kuntien haja-asutusalueilla löytyi vielä tarkastelualueita, joilla ei ole suoritettu yhtään huoneilman radonmittausta. Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alue, Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kunnat sijaitsevat alueen geologian, maaperän ja käytössä olevien tutkimustiedon perusteella tarkasteltuna Suomessa erittäin korkean radonpitoisuuden alueella. Tällä alueella yli 200 Bq/m³ huoneilman radonpitoisuuksia tavataan usein myös tiiviille maapohjalle rakennettaessa. Suurimmalla todennäköisyydellä korkeita huoneilman radonpitoisuuksia löytyy radonia hyvin läpäiseville Salpausselälle, harjujen reuna-alueille ja muille hiekkamuodostelmille rakennetuissa asuinnoissa. Nämä kyseiset alueet käyvät ilmi radontilannetta kuvaavista kartoista liitteissä Radonintorjunta, varsinkin rakenteiden tiivistäminen uudisrakentamisen yhteydessä, vaatii rakentajilta perehtymistä ja huolellisuutta. Oikein ja huolellisesti suoritettujen radonintorjuntatoimien merkitys korostuu varsinkin rakennettaessa nykyisistä perustamistavoista eniten käytetylle maanvaraiselle laatalle rakennettaessa, koska ilman tiivistämistoimia maaperän radonpitoinen ilma pääsee esteettä maasta asuntoon. Hollolan Salpakankaalla korkeimmat huoneilman radonpitoisuudet esiintyivät 1980-luvulla rakennetuissa taloissa. Mikäli radonintorjuntatoimia ei ollut suoritettu rakentamisen yhteydessä, korkeimmat huoneilman radonpitoisuudet Salpakankaalla olivat maanvaraiselle laatalle rakennetuissa pientaloissa ja kerrostalojen 1. kerrosten asunnoissa. Samalla perustamistavalla tai samalla vuosikymmenellä rakennettujen asuntalojen huoneilman radonpitoisuuden tilastoluvuissa oli eroja eri asuntoalueiden välillä. Hollolassa, Hämeenkoskella ja Kärkölässä tulisi radonturvallista rakentamista vaatia pääsääntöisesti kaikilla rakennusmailla, koska Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän jäsenkuntien alueelta ei todennäköisesti löydy alueita, joille rakennettaessa huoneilman radonpitoisuudet olisivat säännönmukaisesti alhaisia eli jotka alittaisivat uusien asuinrakennusten radonpitoisuuden suunnitteluarvon 200 Bq/m³. Myös kaavamääräyksissä asuntojen ja työpaikkojen radon tulisi ottaa huomioon. Lisäksi uudis- ja radonkorjausrakentamisen neuvonta ja valvonta vaatii rakennusvalvonnan
13 46 resursseja. Kaikkien kuntayhtymän alueella sijaitsevien työpaikkojen ja kokoontumishuoneistojen radonpitoisuus tulee mitata. Tämän selvitystyön valmistuttua Tiirismaan kansanterveystyön terveydensuojeluviranomainen on täyttänyt sille asetetun velvoitteen kartoittaa toimialueensa radontilanne ja tiedottaa siitä muun muassa kuntien rakennus- ja kaavoitusviranomaisia. Asuntojen radonkartoitus- ja torjuntaohjelman keinoin terveydensuojeluviranomainen jatkaa huoneilman radontilanteen kartoitustyötä tavoitteena löytää mahdollisimman moni korkean radonpitoisuuden asunto sekä talousvesiporakaivo. Neuvonnalla ja ohjauksella pyritään rakennusvalvontaviranomaisten kanssa yhteistyössä edistämään asuntojen radonkorjauksia ja estämään uusien ongelma-asuntojen rakentamista. 7 POHDINTA Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alue on huoneilman radonin suhteen Suomen kriittisimpiä alueita. Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien alueella huoneilman radon on keskeinen paikallinen, terveyteen vaikuttava ympäristötekijä, joten toimenpiteitä huoneilman radonille altistumisen vähentämiseksi tulee edelleen suorittaa. Radonhaittojen torjunta-, neuvonta- ja kartoitustyö on eri tahojen yhteistyötä. Tämän työn toimeksiantaja ja yhteistyökumppanit Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto, kuntien rakennusvalvonnat ja kaavoitusosastot sekä Säteilyturvakeskus, ovat ne tahot, joiden tehtävänä on yhdessä pyrkiä vähentämään asuntojen radonhaittoja Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntien alueella. Tämän selvityksen aineisto koostui kaikista käytettävissä olevista alueella vuoteen 2000 mennessä suoritetuista asuntojen ensimmäisistä radonmittaustuloksista, joten tilannekartoituksen tuloksena saatiin kattava ja havainnollinen selvitys Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän alueen radontilanteesta. Selvityksen avulla voidaan laatia mahdollisia tarkempia huoneilman jatkomittaussuunnitelmia. Tiirismaan kansanterveystyön terveysviranomaisen toimesta suoritettava seuraava radontilanteen kartoitus voisi kohdistua talousveden radonin ja muiden talousveden
14 47 radioaktiivisten aineiden esiintymiseen kuntayhtymän jäsenkuntien alueella. Kyseisen tilannekartoituksen toteuttamisessa voisi käyttää, yhdistää ja hyödyntää tämän tilannekartoituksen tuloksia, Map Info -karttatyötilaa ja toteuttamistapaa.
Uusien talojen radontutkimus 2016
Uusien talojen radontutkimus 2016 Olli Holmgren, Katja Kojo ja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus Sisäilmastoseminaari Helsinki Sisältö Johdantoa Radonlähteet ja enimmäisarvot Radontorjuntamenetelmät: radonputkisto
LisätiedotRadon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotRadon sisäilmassa Tuomas Valmari
Radon sisäilmassa Tuomas Valmari 1 Radonia esiintyy koko maassa...... mutta eniten Hämeessä ja Kaakkois- Suomessa (Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Karjala, Kanta-Häme) Läpäisevät
LisätiedotTIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA
Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu / js TIEDOTE 11.1.2011 TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Radonista ja radontilanteesta Radon
LisätiedotRadonin vaikutus asumiseen
Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotRadonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?
Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki
LisätiedotRadonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus
Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotVapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen
Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista
LisätiedotRadon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta
11.2.2011 Sivu 1 (8) Radon Pirkanmaalla, ASTA Rakentaja 2011 messut Lehdistötilaisuus, Tampere, 11.2.2011 Hannu Arvela Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta Pirkanmaalla
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta ke klo 9.30 HE 28/2018 vp (säteilylaki, radon)) Voimassa olevan sääntelyn viitearvojen mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus
LisätiedotPIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005
1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen
LisätiedotRadonkorjauksen suunnittelu
Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit
LisätiedotRadonkorjauksen suunnittelu
Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus, Kouvola 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi - Painettu versio STUKista - molemmat ilmaisia 2 Vuotoreitit
LisätiedotKerrostalojen radonkorjaukset
Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Kerrostalojen radonkorjaukset Ongelma-asunnot lähes yksinomaan alimman kerroksen asuntoja, joissa lattialaatta on suorassa
LisätiedotTerveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma
Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,
LisätiedotRADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA
RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela Säteilyturvakeskus 1 Radon Suomessa Keskiarvot: Pientalot 121 Bq m -3 Kerrostalot 49 Bq m -3 Kaikki 96 Bq m
LisätiedotRadon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia
Tampere 11.2.2016 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää
LisätiedotOmakotitalon radontutkimus. Marraskuu 2017
Omakotitalon radontutkimus Marraskuu 2017 Tutkimuksen taustatiedot 10 monivalintakysymystä 1. Asuinalue, 2. asuinmuoto, 3. talon ikä, 4. Tietääkö mitä radon on ja mitä se aiheuttaa, 5. Oman asuinalueen
LisätiedotRadon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia
Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi
LisätiedotOmasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla
RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta
LisätiedotRadonkorjauksen suunnittelu
Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio,
LisätiedotPientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi
Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi (Valmiin työn esittely) 11.4.2011 Ohjaaja: DI Jirka Poropudas Valvoja: Prof. Raimo Hämäläinen Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Menetelmät 4. Tulokset
LisätiedotYMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio
YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759
LisätiedotRadon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus
Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten
LisätiedotRakenna radonturvallisesti
Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto
Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä
LisätiedotTekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)
LisätiedotMAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain
MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa
LisätiedotPäiväkotien radonkartoitus
/ HUHTIKUU 2007 A Päiväkotien radonkartoitus T. Valmari, H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HUHTIKUU 2007 PÄIVÄKOTIEN RADONKARTOITUS
LisätiedotSäteilylain uudistus ja radonvalvonta
Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Päivi Kurttio 20.9.2017 1 Esityksen sisältö Rajaus: SISÄILMAn radon Terveydensuojelun rooli ja vastuut radonvalvonnassa Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman
LisätiedotOmakotitalon radontutkimus. Marraskuu 2018 / Terhi Klemetti
Omakotitalon radontutkimus Marraskuu 2018 / Terhi Klemetti Tutkimuksen taustatiedot 10 monivalintakysymystä 1. Asuinalue, 2. asuinmuoto, 3. talon ikä, 4. Tietääkö mitä radon on ja mitä se aiheuttaa, 5.
LisätiedotRakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu
Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin
LisätiedotRadonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus. Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen
Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen Mikä mittausmenetelmä valitaan? Valintaan vaikuttaa 1. mitä laitteita on saatavilla 2. mitä tietoa halutaan mittauksella saada 3.
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
LisätiedotHakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista
%-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.
LisätiedotSisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta
Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta Tuukka Turtiainen, Olli Holmgren, Katja Kojo, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 29.1.2019 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotRakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu
Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen
LisätiedotTyöpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset. Olli Holmgren Radonkorjauskoulutus , Kouvola
Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus, Kouvola Työpaikat ja suuret rakennukset Samat radonkorjausmenetelmät kuin asunnoille: radonimuri ja radonkaivo (sora-alueet) Imureiden
LisätiedotRadon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet
Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Hämeenlinna 15.2.2017 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä
LisätiedotTyöttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
LisätiedotHämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus
Hämeen liitto / AU 23.3.2011 Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Väestö ja maapinta-ala Väestönmuuto 1980 1990 2000 2010 1980-1990..Hämeenlinna
LisätiedotMUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
LisätiedotTyöpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset
Hämeenlinna 15.2.2017 Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Suuret rakennukset Radonkorjaukset radonimuri ja radonkaivo (sora-alueet) tiivistämistöitä: laatan reuna-alueet,
LisätiedotKansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi
Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotAktiivinen asunnonostaja kysyy radonista
Harriet Öster Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Sisäilman radonpitoisuuden selvittäminen asunto- tai talokaupan yhteydessä on käytännössä ostajan aktiivisuuden varassa, kuten on myös mahdollisten
LisätiedotKoko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
LisätiedotVarsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua
Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;
LisätiedotTilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme
LisätiedotRadontalkoiden asukasilta 27.8.2014
Helsingin radontalkoot Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 1 Radonpitoisuus on mitattu yli 100 000 suomalaisessa pientaloasunnossa 2 Radontalkoot Talkoissa 2003-2014 mitattu 39 000 asuntoa, näistä 6800
LisätiedotMaakuntien rahoitus. Hallintovaliokunnan kuuleminen Virpi Vuorinen, VM/BO Virpi Vuorinen
Maakuntien rahoitus Hallintovaliokunnan kuuleminen 10.3.2017, VM/BO 1 9.3.2017 Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus maakunnan järjestämisvastuulle
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2009
Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä
LisätiedotRadon uudisrakentamisessa
Radon uudisrakentamisessa Radonkorjauskoulutus, Kouvola 1 Radon uudisrakentamisessa Säteilylaki (859/2018), 157 Sisäilman radonpitoisuuden rajoittaminen rakennushankkeessa Rakennushankkeeseen ryhtyvän
LisätiedotPäijät-Hämeen maakuntatilaisuus
Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotTyöpaikkojen radonkorjauksista
Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät
LisätiedotAmmattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään
Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotAsu ntojen radonpitoisuus Suomessa
FI989 STUK A 146 Lokakuu 1997 Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa A. Voutilainen, i. Mäkeläinen, H. Reisbacka ja O. Castron 29" STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2010
Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2010
Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli
LisätiedotUponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin
Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet
LisätiedotTyöpaikkojen radonkorjauksista
Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät raot usein isompia
LisätiedotAsukasiltawebinaari Olli Holmgren Säteilyturvakeskus. Kanta-Hämeen Ilman radonia -kampanja
Kanta-Hämeen Ilman radonia -kampanja Asukasiltawebinaari 21.6.2017 Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu jota syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa: kalliossa, hiekassa ja
LisätiedotAluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA
Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla
LisätiedotR a d o n t u r v a 11 i n e n
STUK-A 6 FI993 Joulukuu 998 R a d o n t u r v a i n e n rakentaminen - kysely kuntien viranomaisille A. Voutilainen, K. Vesterbacka ja H. Arvela 3-2 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa
LisätiedotMaakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat
Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat Sosiaali ja terveysvaliokunnan infotilaisuus 8.3.2017 Antti Väisänen, STM 1 8.3.2017 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan.
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotSisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa,
LisätiedotRadonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen
Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION
Lisätiedot!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!
SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2009
Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2012
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa
LisätiedotAsuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve
Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.
LisätiedotKuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0
LisätiedotLastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
LisätiedotToimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
LisätiedotIsännöinnin laatu 2015
Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2011
Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22
LisätiedotVäestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille
Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotVäestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen
LisätiedotRadon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet
Radon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet Radonkorjauskoulutus Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskus Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä uraania (~1,4
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotMatkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola
Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti
LisätiedotPojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vastaajamäärä ja aineiston perusopetuksen 4. 5. ja 8. 9. luokilla, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja. vuosikursseilla Kouluterveyskyselyn aineistossa 019. Perusopetuksen
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotPerusopetuksen opetusryhmäkoko 2013
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut
LisätiedotKuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5
LisätiedotRADON UUDISRAKENTAMISESSA
YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2016 RADON UUDISRAKENTAMISESSA Otantatutkimus 2016 Katja Kojo, Olli Holmgren, Anni Pyysing, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja
LisätiedotUUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2011
Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen
Lisätiedot