Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority"

Transkriptio

1 Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

2 Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa, mutta pitoisuutta voidaan alentaa kohtuullisin kustannuksin myös asuntoa korjaamalla. Radon aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpää vuosittain. Pahimmassa tapauksessa kodin tai työpaikan radon pitoi suus voi olla kymmeniä kertoja suurempi kuin enimmäis arvo. Radonia voidaan torjua mo nin keinoin sekä uutta rakennettaessa että vanhaa korjaamalla. Radonin torjunta voidaan tehdä lähes poikkeuksetta kohtuullisin kustannuksin. Mitä radon on? Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu. Sitä ei pysty mitenkään aistimaan. Se voidaan havaita ainoastaan eri koismittalaitteiden avulla. Radioaktiivisuuden yksikkö on becquerel (Bq), joka tarkoittaa yhden atomin hajoa mis ta sekunnissa. Sisäilman radonpitoisuus ilmoitetaan becquereleinä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m 3 ). Radonia syntyy jatkuvasti maan kamarassa ja kaikessa kiviainek sessa. Se on yksi välituote, kun uraani hajoaa ja muuttuu lopulta lyijyksi. Radon on kaasu ja pääsee sen vuoksi liikkumaan helposti maaperän huokosissa ja kallioperän raoissa. Miksi radon on vaarallista? Ilmassa olevat radonin hajoamis tuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin. Itse radonkaasu poistuu pääosin uloshen g ityksen mukana. Rado nin kiinteät hajoamistuotteet tarttuvat keuhkojen sisäpintaan, missä ne lähettävät alfasäteilyä. Keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyöpäriskiä. Suomessa todetaan vuosittain noin 2000 keuhkosyöpää, joista radonin arvioidaan aiheuttavan noin 300. Tupakoitsijoilla radonista aiheutuva riski on suurempi kuin tupakoimattomilla. Pienikin säteilyannos voi aiheuttaa syövän, joskin todennäköisyys on tällöin pieni. Mitä kauemmin ja mitä suuremmassa radon pitoisuudessa oleskelee, sitä suurempi todennäköisyys on saada keuhkosyöpä. Radon ei nykytiedon mukaan aiheuta muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää. Se ei aiheuta allergisia reaktioita, huimausta, väsymystä eikä muita sen kaltaisia tuntemuksia. Miten radon tulee sisäilmaan? Talon alla oleva maaperä on tärkein sisäilman radonin lähde. Rinnetalot sekä maan varaisen laatan ja kevytsoraharkkojen käyttö on yleistynyt voimakkaasti ja 1990-luvuilla. Tällaiset perustukset sisältävät runsaasti rakoja ja muita reittejä, joiden kautta radonpitoisen ilman on helppo päästä asuntoon. Ulko- ja sisälämpötilojen ero aiheuttaa alipaineen, joka imee radonpitoista ilmaa maaperästä sisätiloihin. Talvella radonia virtaa sisään Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos on 3,2 millisievertiä vuodessa 0,03 msv/v 0,02 msv/v Sisäilman radon 0,45 msv/v 0,32 msv/v 0,33 msv/v 0,45 ms v/v 1,63 msv/v Ulkoinen säteily: maaperä ja rakennusmateriaalit Kosminen säteily avaruudesta Luonnon radioaktiiviset aineet ravinnon ja hengitysilman kautta Röntgentutkimukset Isotooppitutkimukset Ydinasekokeet ja Tšernobyl Noin puolet suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 100 becquereliä kuutiometrissä. Se vastaa lähes kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. 2

3 enemmän kuin kesällä. Myös huono ilmanvaihto suurentaa radonpitoisuutta. Jos talossa on koneellinen poistoilmanvaihto eikä korvausilma venttiilejä ole riittävästi, voi talon alipaineisuus ja sen myötä myös radonpitoisuus kasvaa. Radonia tulee sisäilmaan jonkin verran myös rakennusmateriaaleista, esimerkiksi betonista ja tiilestä. Kerrostalojen ylemmissä kerroksissa radon ei yleensä tule maaperästä vaan lähes yksinomaan rakennusmateriaaleista. Niistä aiheutuva radonpitoisuus on yleensä pieni. Radonia voi vapautua huoneilmaan myös vedenkäytön yhteydessä. Erityisesti porakaivoveden radonpitoisuus voi olla niin suuri, että se nostaa sisäilman radon pitoisuutta. Radonia vapautuu herkästi etenkin suihkun, pyykinpesun ja astioiden pesun yhteydessä. Radonpitoisuus selviää mittaamalla Huoneilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla. Luotettavin arvio altistuksesta saadaan, kun mitataan kahdella radon mittauspurkilla asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksissa. Pienissä asunnoissa voidaan käyttää yhtä purkkia. Mittausajaksi suositellaan vähintään kahta kuukautta marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Vapaa-ajan asunnot Radonmittaus ei yleensä ole tarpeen kesämökillä, jos siellä oleskellaan pääasiassa vain kesällä, jolloin radonpitoisuus on yleensä alhainen. Jos vapaa-ajan asuntoa käytetään paljon muina vuodenaikoina, voi radonmittaus olla tarpeellinen myös vapaa-ajan asunnossa. Radon pientaloasunnoissa, keskiarvo Bq/m alle 10 mittausta Kartta perustuu sisäilman radonpitoisuuden mittauksiin pientaloasunnossa. Mittaukset on tehty Säteilyturvakeskuksen radonmittauspurkeilla. Työpaikat Jokainen työnantaja on velvollinen selvittämään työtilojensa radonpitoisuuden, jos on syytä epäillä, että enimmäisarvo ylittyy. Säteilyturvakeskuksen (STUK) internetsivuilla on listattuna ne kunnat, joissa radonmittaukset ovat pakollisia. Työpaikan radonpitoisuus määritetään marras huhtikuun aikana vähintään kaksi kuukautta kestävänä mittauksena käyttäen radonmittauspurkkia. Työpaikkojen radonmittauksissa käytettävien laitteiden ja menetelmien tulee olla STUKin hyväksymiä. Työpaikan radonpitoisuus mitataan rakennuksen alimmassa kerroksessa paikoissa, joissa työskennellään. Toimistoissa riittää yksi mittaus noin 200:aa neliömetriä kohti ja teollisuushalleissa 1 2 mittausta jokaisessa hallissa. Jokaisessa erillisessä rakennuksessa tehdään vähintään yksi mittaus. Enimmäisarvot Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (n:o 944/92) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m 3 ). EU-direktiivin 2013/59/Euratom seurauksena enimmäisarvo tullaan vuoteen 2018 mennessä alentamaan tasolle 300 Bq/m 3 tai sen alapuolelle. Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3. Edellä mainitut enimmäisarvot tarkoittavat radonpitoisuuden vuosikeskiarvoa. Asumisterveysohjeen mukaan radonpitoisuus ylittää 3

4 vuosikeskiarvon 200 Bq/m 2, kun talvella mitattu pitoisuus ylittää 240 Bq/m 3. Vastaavasti voidaan arvioida vuosikeskiarvon ylittävän 400 Bq/m 3, kun talvella mitattu pitoisuus ylittää 480 Bq/m 3. Radonpitoisuuden vuosikeskiarvon tarkkaa määritystä varten olisi tehtävä vuoden kestävä mittaus. Mikäli radonmittauksen tulos ylittää 400 Bq/m 3, STUK suosittelee toimenpiteitä radonpitoisuuden pienentämiseksi. Jos tulos on Bq/ m 3, STUK suosittelee tarkoituksenmukaisia, helposti tehtäviä korjauksia, joilla radonpitoisuutta voitaisiin alentaa. Huonetilan radonturvallisuus on riittävä, kun radonpitoisuus on alle 200 Bq/m 3. Säteilyasetuksessa on annettu toimenpidearvo työpaikkojen radonpitoisuudelle. Työpaikoilla, kouluissa, päiväkodeissa ja julkisissa tiloissa radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä ylittää 400 Bq/m 3. Jos mitattu tai mittauksen perusteella arvioitu radonpitoisuus ylittää 400 Bq/m 3, on radonpitoisuutta pienennettävä. Radonia on eniten harjuilla Suomen keskimääräinen asuntojen radonpitoisuus 96 Bq/m 3 on Euroopan korkeimpia. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Maaperässä olevien hiekka-, sora- ja savirakeiden välissä on ilmaa. Maaperän ilman radonpitoisuus on aina korkea, Bq/m 3. Pahimmilla radon alueilla on mitattu radonpitoisuuksia, jotka ovat jopa yli miljoona becquereliä kuutiometrissä. Graniittisen kivilajimme uraanipitoisuus on suurempi kuin muiden kivilajien keskimääräinen uraanipitoisuus. Hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut ovat radonpitoisen ilman ehtymätön lähde. Harjuille rakennetuissa taloissa radonpitoisuudet ovatkin selvästi suurempia kuin lähiympäristön muille maalajeille rakennetuissa taloissa. Radonin kannalta pahimpia alueita ovat karkeasoraiset harjut, joita on runsaasti Etelä- Suomessa. Enimmäisarvon 400 Bq/m 3 ylittäviä asuntoja ja työpaikkoja voi olla kaikkialla Suomessa, mutta suurimmalla todennäköisyydellä niitä löytyy Kymenlaaksosta, Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä, Pirkanmaalta, Etelä-Karjalasta ja Uudenmaan itäosista. Tällä alueella sijaitsee lähes 80 prosenttia kaikista enimmäisarvon ylittävistä asunnoista. STUK on etsinyt korkeita huoneilman radonpitoi suuksia yhdessä kuntien terveydensuojeluviranomaisten kanssa vuodesta 1986 lähtien. Lisätietoa radonin esiintymisestä Suomessa ja radonkarttoja löytyy STUKin internetsivuilta. Tilastotietoa radonista Suomessa on noin asun toa, joissa radonpitoisuus ylittää enimmäisarvon 400 Bq/m 3 ja yli asunnossa ylittyy arvo 200 Bq/m 3. Radonpitoisuudet ovat korkeimpia ja 1990-luvuilla rakennetuissa taloissa. Niissä uusissa taloissa, joissa radonturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota jo rakennusvaiheessa, pitoisuudet ovat pienempiä. Rakenna radonturvallisesti, korjaa tarvittaessa Huippuimuri Poistokanava Bitumikermi Radonpitoinen ilma virtaa maaperästä sisätiloihin. Putkisto Maanvarainen perustus tiivistetään bitumikermillä, joka estää radonpitoisen ilman virtauksen sisätiloihin. Lisäksi laatan alle asennetaan radonputkisto. Imukuoppa Radonimuri on tehokkain korjausmenetelmä. 4

5 Radonpitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu ja vuorokausivaihtelu Radonpitoisuus on yleensä talvella suurempi kuin kesällä. Harjun laelle rakennetussa ta lossa vuodenaikaisvaihtelu on tavallista voimakkaampaa. Radonpitoisuus on tavallisesti aamuyöllä suurimmillaan. Sääolot, kuten lämpötila ja tuulisuus sekä asunnon ilmanvaihto, vaikuttavat radonpitoisuuteen. Suurimmat todetut radon pitoisuudet asunnoissa ovat olleet yli Bq/m 3 (koko vuoden keskiarvo). Hetkellisesti asuin- tai työ tiloissa on mitattu pitoisuuksia, jotka ylittävät jopa Bq/m 3. Maaperään rajoittuvissa työtiloissa esiintyy radonpitoisuuden ylityksiä yhtä usein kuin paikkakunnan pientaloasunnoissa. Ulkoilmassa radonpitoisuus on metrin korkeudella tyypillisesti alle 10 Bq/m 3. Jos radonpitoisuus on korkea Ennen kuin ryhdytään tekemään radonkorjauksia, on syytä tehdä kahden kuukauden mittaus talviaikana. Myös korjauksen lopullinen onnistuminen pitää varmistaa talvella tehdyllä kahden kuukauden mittauksella. Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihto. Jos käytössä on porakaivo, on ennen korjausta selvitettävä myös veden radonpitoisuus. Radonin virtausta maasta rakenteiden läpi sisäilmaan voidaan pienentää. Radonimurin avulla voidaan alipaineistaa ja tuulettaa lattialaatan alapuolista täytesoraa. Radonkaivo voidaan tehdä talon ulkopuolelle. Radonkaivo soveltuu vain soraharjuille. Betonilaattojen sau mat ja halkeamat sekä radonia läpäisevien elementtien pinnat voidaan tiivistää. llmanvaihtoa voidaan parantaa niin asunnossa, kellarissa kuin ryömintätilassakin. Alipaineisuuden vähentämisellä on suuri merkitys kerrostalojen alimpien kerrosten radonkorjauksissa. Radonimuri ja radonkaivo ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi menetelmiksi. Keskimääräiseksi radonkorjauksen kustannukseksi suomalaisissa pientaloissa on arvioitu euroa asuntoa kohti. Radonkorjauksissa voidaan hyödyntää kotitalousvähennystä ( Rakentajan pitää ottaa radon huomioon koko maassa Suomen rakentamismääräysten mukaan rakennuspaikan radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Pohjarakentamisesta annettujen ohjeiden mukaan radontekninen suunnittelu voidaan jättää tekemättä alueilla, joilla uusien asuntojen radonpitoisuudet ovat säännönmukaisesti enimmäisarvon 200 Bq/m 3 alapuolella. Tällaiset alueet ovat harvinaisia. Mikäli radonia ei huomioida suunnittelussa, kirjalliset perustelut tästä on liitettävä suunnitelma-asiakirjoihin. Radonin huomioiminen rakentamisen yhteydessä on edullisempaa ja tehokkaampaa kuin korjaaminen. Yksittäisen tontin radonselvitystä ei kannata yleensä tehdä selvityksen kalleuden vuoksi. Asunnon radonpitoisuuteen vai kuttavat aina sekä alkuperäismaan, paikalle tuotavien sorien tai murskeiden sekä talon perustuksen ominaisuudet. Perustustavan valinta vaikuttaa merkittävästi rakennuskohteessa tarvittaviin radonteknisiin toimenpiteisiin. Ryömintätilaisissa asunnoissa esiintyy huomattavasti vähemmän enimmäisarvon ylityksiä kuin maanvaraisissa asunnoissa. Ryömintätilaisen alapohjan tuuletusaukot tulee mitoittaa määräysten mukaisesti ja alapoh 5

6 jarakenteet ja läpiviennit on rakennettava tiiviiksi. Maanvastaisissa rakenteissa paras ratkaisu on mahdollisimman yhtenäinen ja tiivis alapohjaratkaisu, jossa on vähän tiivistettävää, kuten reunavahvistetussa laattaperustuksessa. Maanvaraisen laatan ja sokkelin ja muiden rakenneosien liittymien tiivistäminen tulee toteuttaa bitumikermin avulla. Läpiviennit tulee tiivistää ohjeiden mukaisesti asuintiloissa ja myös teknisissä tiloissa. Maanvaraisten kevytsoraharkoista tehtyjen seinien tiivistäminen on tärkeä ja vaativa tehtävä, joka tulee tehdä ohjeiden mukaisesti. Varmuuden vuoksi maanvaraisen lattialaatan alle salaojasoraan asennetaan rei itetty radonputkisto. Putkisto kannattaa jo rakennusvaiheessa kytkeä katolle asti ulottuvaan poistohormiin. Jos tiivistämistyö ei ole onnistunut ja radonpitoisuuden enimmäisarvo ylittyy tarkistusmittauksessa, kytketään putkistoon imuri. Sen avulla radonpitoisuus alenee tehokkaasti. Pientalon suunnittelijan kannattaa aina hankkia maanvaraisen laatan radonturvallisesta toteutuksesta julkaistu RT-ohjekortti. Porakaivovesi kannattaa mitata radonin varalta Jos talousvetenä käytetään porakaivovettä, kannattaa veden radonpitoisuus aina mitata. Vesi voi olla merkittävä radonlähde. Vesilaitosten sekä tavallisten rengas- ja lähdekaivojen vesissä radonpitoisuus on paljon alhaisempi. Lisätietoja veden radioaktiivisuudesta saa STUKin Juomaveden radioaktiivisuus -esitteestä sekä internetsivuilta. Radonongelma voidaan selvittää Säteilyturvakeskus tutkii radonin esiintymistä ja palvelee kansalaisia neuvomalla ja mittaamalla. STUK tarjoaa seuraavia palveluita: asuntojen radonmittaukset talousveden radioaktiivisuusmittaukset tuotteiden, muun muassa rakennusmateriaalien, radioaktiivisuusmääritykset. Kunnissa radonasioita hoitavat terveystarkastajat, rakennustarkastajat ja korjausneuvojat. Säteileekö kodissasi? RADONTALKOOT Säteilyturvakeskus järjestää yhdessä kuntien kanssa radontalkoita. Rakentajan muistilista Tuulettuva alapohja on radonturvallinen perustustapa, jolla varmistetaan sisäilman alhainen radonpitoisuus. Jos talon alapohjaksi tulee maanvarainen betonilaatta: tiivistä sokkelin ja laatan liitos bitumikermillä tiivistä läpiviennit tiivistä maanvastaiset harkkoseinät asenna radonputkisto ja poistoputki katolle. Tarkista sisäilman radonpitoisuus tekemällä mittaus lämmityskaudella marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Mittausaika on vähintään kaksi kuukautta. Jos mittaustulos on yli 200 becquereliä kuutiometrissä, kytke radonputkistoon imuri. 6

7 KIRJALLISUUTTA AVUKSI Radonin esiintyminen Suomessa Mäkeläinen I, Kinnunen T, Reisbacka H, Valmari T, Arvela H. Radon suomalaisissa asunnoissa Otantatutkimus STUK-A242. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Valmari T, Mäkeläinen I, Reisbacka H, Arvela H. Suomen radonkartasto 2010 Radonatlas över Finland 2010 Radon Atlas of Finland STUK-A245. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Radonkorjaus Arvela H, Holmgren O, Reisbacka H. Asuntojen radonkorjaaminen. STUK-A252. Helsinki; Säteilyturvakeskus; 2012 Radon uudisrakentamisessa Arvela H, Mäkeläinen I, Holmgren O, Reisbacka H. Radon uudisrakentamisessa. Otantatutkimus STUK-A244. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Rakennustieto Oy: RT-ohjekortti Radonin torjunta RT , LVI , KH Talousveden radon Vesterbacka P, Mäkeläinen I, Tarvainen T, Hatakka T, Arvela H. Kaivoveden luonnollinen radioaktiivisuus otantatutkimus STUK-A199. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Vesterbacka P, Turtiainen T, Hämäläinen K, Salonen L, Arvela H. Talousveden radionuklidien poisto. STUK- A197. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Vesterbacka P, Vaaramaa K. Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto. STUK-A256. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Määräykset ja ohjeet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2003: 1. Edita Oy, Helsinki. Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriö. 3. korjattu painos. Ympäristö ja Terveys lehti. Pori Suomen rakentamismääräyskokoelma, D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 2012, Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma. B3 Pohjarakenteet. Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriö. Säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa. Ohje ST Säteilyturvakeskus ( ). Esitteet ja katsaukset Radon työpaikoilla. STUKin esite, Juomaveden radioaktiivisuus. STUKin katsaus, huhtikuu Säteily- ja ydinturvallisuuskirjasarja Roy Pöllänen (toim.). Säteily ympäristössä -kirja. Luku 4. Radon sisäilmassa. Säteilyturvakeskus Mäkeläinen I, Huikuri P, Salonen L, Markkanen M, Arvela H. Talousveden radioaktiivisuus - perusteita laatuvaatimuksille. STUK-A182. Helsinki: Säteilyturvakeskus; RT-ohjekortteja myy Rakennustieto Oy, puhelin STUKin julkaisuja voi tilata puhelimitse, (09) Suurin osa julkaisuista löytyy myös STUKin internetsviuilta. 7

8 Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Talon alla oleva maaperä on tärkein radonin lähde. Asuntoon se kulkeutuu perustuksessa olevien rakojen kautta. Radonia ei voi mitenkään aistia, ja mittaaminen onkin ainoa tapa saada pitoisuus selville. Jos pitoisuus on liian korkea, voidaan radonpitoisuutta alentaa esimerkiksi radonimurilla. Helpointa radonin torjuminen on kuitenkin talon rakennusvaiheessa. Lisätietoa Tietoa sisäilman radonista kotona ja työpaikalla sekä keinoista, joilla radonpitoisuutta voidaan alentaa: tai Katsaukset: Juomaveden radioaktiivisuus (Huhtikuu 2008) Säteilyn terveysvaikutukset (Elokuu 2009) Ionisoiva säteily (Huhtikuu 2005) Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja, osa 2: Säteily ympäristössä. Säteilyturvakeskus Kansikuva: Rodeo.fi. Taitto: Riikka Laitinen-Sorvari. Lokakuu Laippatie 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) Grano Oy, Helsinki 2014

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Radon sisäilmassa Tuomas Valmari

Radon sisäilmassa Tuomas Valmari Radon sisäilmassa Tuomas Valmari 1 Radonia esiintyy koko maassa...... mutta eniten Hämeessä ja Kaakkois- Suomessa (Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Karjala, Kanta-Häme) Läpäisevät

Lisätiedot

Rakenna radonturvallisesti

Rakenna radonturvallisesti Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin

Lisätiedot

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu / js TIEDOTE 11.1.2011 TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Radonista ja radontilanteesta Radon

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta 11.2.2011 Sivu 1 (8) Radon Pirkanmaalla, ASTA Rakentaja 2011 messut Lehdistötilaisuus, Tampere, 11.2.2011 Hannu Arvela Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta Pirkanmaalla

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

Uusien talojen radontutkimus 2016

Uusien talojen radontutkimus 2016 Uusien talojen radontutkimus 2016 Olli Holmgren, Katja Kojo ja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus Sisäilmastoseminaari Helsinki Sisältö Johdantoa Radonlähteet ja enimmäisarvot Radontorjuntamenetelmät: radonputkisto

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Hämeenlinna 15.2.2017 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 Helsingin radontalkoot Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 1 Radonpitoisuus on mitattu yli 100 000 suomalaisessa pientaloasunnossa 2 Radontalkoot Talkoissa 2003-2014 mitattu 39 000 asuntoa, näistä 6800

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio,

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet Radonkorjauskoulutus Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskus Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä uraania (~1,4

Lisätiedot

Asukasiltawebinaari Olli Holmgren Säteilyturvakeskus. Kanta-Hämeen Ilman radonia -kampanja

Asukasiltawebinaari Olli Holmgren Säteilyturvakeskus. Kanta-Hämeen Ilman radonia -kampanja Kanta-Hämeen Ilman radonia -kampanja Asukasiltawebinaari 21.6.2017 Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu jota syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa: kalliossa, hiekassa ja

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Tampere 11.2.2016 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus, Kouvola 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi - Painettu versio STUKista - molemmat ilmaisia 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi

Lisätiedot

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta

Lisätiedot

Kerrostalojen radonkorjaukset

Kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Kerrostalojen radonkorjaukset Ongelma-asunnot lähes yksinomaan alimman kerroksen asuntoja, joissa lattialaatta on suorassa

Lisätiedot

Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta

Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta Tuukka Turtiainen, Olli Holmgren, Katja Kojo, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 29.1.2019 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: esiintyminen, enimmäisarvot, radonlähteet Radonkorjauskoulutus, Kouvola 1 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä uraania (~1,4 mg/kg) Kun uraani hajoaa radioaktiivisesti,

Lisätiedot

Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset

Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Hämeenlinna 15.2.2017 Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Suuret rakennukset Radonkorjaukset radonimuri ja radonkaivo (sora-alueet) tiivistämistöitä: laatan reuna-alueet,

Lisätiedot

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus. Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus. Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen Mikä mittausmenetelmä valitaan? Valintaan vaikuttaa 1. mitä laitteita on saatavilla 2. mitä tietoa halutaan mittauksella saada 3.

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa

Radon uudisrakentamisessa Radon uudisrakentamisessa Radonkorjauskoulutus, Kouvola 1 Radon uudisrakentamisessa Säteilylaki (859/2018), 157 Sisäilman radonpitoisuuden rajoittaminen rakennushankkeessa Rakennushankkeeseen ryhtyvän

Lisätiedot

Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset. Olli Holmgren Radonkorjauskoulutus , Kouvola

Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset. Olli Holmgren Radonkorjauskoulutus , Kouvola Työpaikkojen ja kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus, Kouvola Työpaikat ja suuret rakennukset Samat radonkorjausmenetelmät kuin asunnoille: radonimuri ja radonkaivo (sora-alueet) Imureiden

Lisätiedot

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI - Asennusohjeet - - 1 - Radon uudisrakentamisessa Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti.

Lisätiedot

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela Säteilyturvakeskus 1 Radon Suomessa Keskiarvot: Pientalot 121 Bq m -3 Kerrostalot 49 Bq m -3 Kaikki 96 Bq m

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

Radonimurin suunnittelu ja toteutus

Radonimurin suunnittelu ja toteutus Radonkorjauskoulutus Joensuu 4.6.2013 Radonimurin suunnittelu ja toteutus Olli Holmgren Säteilyturvakeskus 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 - pdf- versio: www.stuk.fi (ilmainen)

Lisätiedot

Säteilylain uudistus ja radonvalvonta

Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Säteilylain uudistus ja radonvalvonta Päivi Kurttio 20.9.2017 1 Esityksen sisältö Rajaus: SISÄILMAn radon Terveydensuojelun rooli ja vastuut radonvalvonnassa Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman

Lisätiedot

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Harriet Öster Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Sisäilman radonpitoisuuden selvittäminen asunto- tai talokaupan yhteydessä on käytännössä ostajan aktiivisuuden varassa, kuten on myös mahdollisten

Lisätiedot

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet

Lisätiedot

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...

Lisätiedot

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila Opinnäytetyö Syksy 2012 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

Päiväkotien radonkartoitus

Päiväkotien radonkartoitus / HUHTIKUU 2007 A Päiväkotien radonkartoitus T. Valmari, H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HUHTIKUU 2007 PÄIVÄKOTIEN RADONKARTOITUS

Lisätiedot

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2015 Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Katja Kojo, Marjo Perälä, Tiia Tarsa, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 34 5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Asuintalojen, mitattujen asuntojen ja radonin ennaltaehkäisytoimien luku- määrä sekä arvio maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä Arviointitapa

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät raot usein isompia

Lisätiedot

Lajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta

Lajunen Markus. Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Lajunen Markus Radonmittaukset ja radonsuojaukset Esimerkkitapauksena Kontiolahden kunta Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Rakennustekniikan koulutusohjelma 2007 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen Espoon kaupunki 2 Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen RAKENNET- TAVUUS- LUOKKA 1. Helposti 2. Normaalisti 3 a. Vaikeasti pehmeikkö 3 b. Vaikeasti rinnemaasto

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo

Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja

Lisätiedot

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi (Valmiin työn esittely) 11.4.2011 Ohjaaja: DI Jirka Poropudas Valvoja: Prof. Raimo Hämäläinen Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Menetelmät 4. Tulokset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2016 Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Olli Holmgren ja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Olli Holmgren olli.holmgren@stuk.fi

Lisätiedot

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA

Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Tutkimuksia ja selvityksiä 12/ 2008 Research Reports 12/2008 Anssi Haapanen HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN RADONTALKOIDEN SEURANTA Kuopio 2008 1 Julkaisija: Julkaisun

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta ke klo 9.30 HE 28/2018 vp (säteilylaki, radon)) Voimassa olevan sääntelyn viitearvojen mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION

Lisätiedot

Työpaja 1: Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman radonpitoisuudet

Työpaja 1: Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman radonpitoisuudet Työpaja 1: Asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisäilman radonpitoisuudet Fasilitaattori: Vesa Pekkola, STM sihteeri: Jaana Joenvuori, STUK Olemassa olevien asuntojen radonpitoisuuden viitearvoksi asetetaan

Lisätiedot

SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET. Lähtökohta. Havainnot ja mittaukset.

SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET. Lähtökohta. Havainnot ja mittaukset. Raportti 2014 1(2) HKR-Rakennuttaja / Marianna Tuomainen 07.04.2014 SUUTARILAN MONITOIMITALO Seulastentie 11 00740 Helsinki SUUTARILAN MONITOIMITALON RADONMITTAUKSET Lähtökohta Havainnot ja mittaukset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjaaminen

Asuntojen radonkorjaaminen / SYYSKUU 2008 A Asuntojen radonkorjaaminen H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / SYYSKUU 2008 Asuntojen radonkorjaaminen H. Arvela,

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjaaminen

Asuntojen radonkorjaaminen / MAALISKUU 2012 A Asuntojen radonkorjaaminen Hannu Arvela, Olli Holmgren, Heikki Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / MAALISKUU 2012 Asuntojen

Lisätiedot

Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA

Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA Juha Nevanpää RADON RAKENTAMISESSA Rakennustekniikan koulutusohjelma 2011 RADON RAKENTAMISESSA Nevanpää, Juha Satakunnan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2011 Ohjaaja: Uusitorppa,

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

Säteilylain uudistus. STUKin rooli viranomaisena, asiantuntijana ja palveluntarjoajana. Ajankohtaista laboratoriorintamalla 26.9.

Säteilylain uudistus. STUKin rooli viranomaisena, asiantuntijana ja palveluntarjoajana. Ajankohtaista laboratoriorintamalla 26.9. Säteilylain uudistus STUKin rooli viranomaisena, asiantuntijana ja palveluntarjoajana 26.9.2018 1 Aiheet Radon sisäilmassa Talousveden radioaktiiviset aineet Mikä muuttuu tai on muuttunut? STUKin rooli

Lisätiedot

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Ajankohtaista laboratoriorintamalla Evira 1.10.2015 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

Lisätiedot

RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA

RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA Eeva Launonen RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Marraskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.11.2012 Tekijä(t) Eeva Launonen Koulutusohjelma

Lisätiedot

RADONIN TORJUNTA. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Rakennustekniikan koulutusohjelma. Visamäki, kevät 2013. Sami Rulja

RADONIN TORJUNTA. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Rakennustekniikan koulutusohjelma. Visamäki, kevät 2013. Sami Rulja RADONIN TORJUNTA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Rakennustekniikan koulutusohjelma Visamäki, kevät 2013 Sami Rulja TIIVISTELMÄ VISAMÄKI Rakennustekniikka Rakennetekniikka Tekijä Sami Rulja Vuosi 2013

Lisätiedot

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen

Lisätiedot

Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa

Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa 1 Radon ( 222 Rn) radioak4ivinen kaasu peräisin luonnosta syntyy jatkuvas4 kaikessa kiviaineksessa uraanin hajoamissarjassa: kalliossa, hiekassa, ja näistä

Lisätiedot

R a d o n t u r v a 11 i n e n

R a d o n t u r v a 11 i n e n STUK-A 6 FI993 Joulukuu 998 R a d o n t u r v a i n e n rakentaminen - kysely kuntien viranomaisille A. Voutilainen, K. Vesterbacka ja H. Arvela 3-2 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION

Lisätiedot

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen Espoon kaupunki 2 Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen RAKENNET- TAVUUS- LUOKKA 1. Helposti 2. Normaalisti 3 a. Vaikeasti pehmeikkö 3 b. Vaikeasti rinnemaasto

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo

Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo Miksi kerrostalon ilmanvaihto ei toimi yli puolet suomalaisista kärsii asunnon huonosta sisäilmasta. Yleisimpiä haittoja ovat keittiön puutteellinen ilmanvaihto ja sisäilman

Lisätiedot

RADON UUDISRAKENTAMISESSA

RADON UUDISRAKENTAMISESSA YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2016 RADON UUDISRAKENTAMISESSA Otantatutkimus 2016 Katja Kojo, Olli Holmgren, Anni Pyysing, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja

Lisätiedot

RADONMITTAUKSET IMATRALLA

RADONMITTAUKSET IMATRALLA RADONMITTAUKSET IMATRALLA SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 Käsitteitä ja lyhenteitä... 3 1. JOHDANTO... 4 2. RADON JA SEN TERVEYSVAIKUTUKSET... 6 2.1 Radon... 6 2.2 Radonin terveyshaitat... 7 3. MITTAUSMENETELMÄ...

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka, Kiinteistönpitotekniikka Sanna-Kaisa Raatikainen, Katariina Tuhola

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka, Kiinteistönpitotekniikka Sanna-Kaisa Raatikainen, Katariina Tuhola TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikka, Kiinteistönpitotekniikka Sanna-Kaisa Raatikainen, Katariina Tuhola TUTKINTOTYÖ INSINÖÖRITYÖ Sanna-Kaisa Raatikainen, Katariina Tuhola RADONKORJAUKSET PISPALANHARJULLA

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät STUK-A127 JOULUKUU 1995 Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela ISBN 951-712-086-9 ISSN 0781-1705 Painatuskeskus Oy Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (90) 759

Lisätiedot

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa OHJE ST 12.1 / 2.2.2011 säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa 1 Yl e i s t ä 3 2 Radon työpaikoilla ja julkisissa tiloissa 3 2.1 Radonpitoisuutta rajoitetaan toimenpidearvoilla

Lisätiedot

^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren

^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren ' I.. STUK-A114 [ELMIKUU 1994 Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa H. Arvela, O. Castren Uimm^ ' ^äm ^_.._J fthnisn Centre for Radiation and STUK'Nucleqr*$afety STUK-A114 HELMIKUU 1994 Asuntojen

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa FI989 STUK A 146 Lokakuu 1997 Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa A. Voutilainen, i. Mäkeläinen, H. Reisbacka ja O. Castron 29" STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

Pientalon radonjärjestelmä

Pientalon radonjärjestelmä Pientalon radonjärjestelmä Suunnittelu- ja asennusohje uudisrakennukseen 5/017 Sisällys Pientalon radonjärjestelmä... Suojautuminen radonin haitoilta... Radonpitoisuuden mittaaminen... Uponor-radonjärjestelmän

Lisätiedot

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela

Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela STUK-A127 JOULUKUU 1995 Asuntojen radonkorjauksen menetelmät Hannu Arvela ISBN 951-712-086-9 ISSN 0781-1705 Painatuskeskus Oy Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (90) 759

Lisätiedot

PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä

PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS. Terve perusta talolle oikeilla eristeillä PERUSMUURIN VEDENERISTYS RADONERISTYS Terve perusta talolle oikeilla eristeillä Perusmuurin vedeneristys ja radoneristys varmistavat kodille terveellisen huoneilman. Homeongelmat ja huoneilman ohjearvot

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

Radonturvallinen rakentaminen Suomessa

Radonturvallinen rakentaminen Suomessa TOUKOKUU 1997 Radonturvallinen rakentaminen Suomessa T. Ravea, H. Arvela SATEILYTURVAKE~~JS PL 14 00881 Helsinki Puh. (09) 759 881 ISB 951-712-167-9 ISS 0781-1705 Oy Edita Ab Helsinki 1997 Myynti: Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

RADON SISÄILMASSA. Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari

RADON SISÄILMASSA. Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari 4 RADON SISÄILMASSA Anne Weltner, Hannu Arvela, Tuukka Turtiainen, Ilona Mäkeläinen, Tuomas Valmari SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Terveyshaitta... 112 4.2 Radonlähteet... 120 4.3 Radonin alueellinen esiintyminen...

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

Säteilylain (592/1991) 6 :n mukaan säteilylain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo Säteilyturvakeskus.

Säteilylain (592/1991) 6 :n mukaan säteilylain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo Säteilyturvakeskus. 8.3.2018 EOAK/66/2017 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Jouni Toivola JULKISTEN TILOJEN RADONMITTAUKSISSA PARANNETTAVAA 1 KANTELU Kantelija arvostelee

Lisätiedot

OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN

OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN OMATOIMINEN RADONKORJAAMINEN Ville Vesterinen Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Kiinteistönpitotekniikka Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Omakotitalon radontutkimus. Marraskuu 2017

Omakotitalon radontutkimus. Marraskuu 2017 Omakotitalon radontutkimus Marraskuu 2017 Tutkimuksen taustatiedot 10 monivalintakysymystä 1. Asuinalue, 2. asuinmuoto, 3. talon ikä, 4. Tietääkö mitä radon on ja mitä se aiheuttaa, 5. Oman asuinalueen

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmät 2012

Radonkorjausmenetelmät 2012 MARIA LAIHO Radonkorjausmenetelmät 2012 Lähitarkastelussa radonimurit pientaloissa OPINNÄYTETYÖT, RAKENNUSTERVEYS 2013 HELSINGIN YLIOPISTO Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Radonkorjausmenetelmät

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa

Radon suomalaisissa asunnoissa / JOULUKUU 2009 A Radon suomalaisissa asunnoissa Otantatutkimus 2006 I. Mäkeläinen, T. Kinnunen, H. Reisbacka, T. Valmari, H. Arvela Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety

Lisätiedot

Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen

Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen Radonkorjauskoulutus, Kouvola 1 llmanvaihtojärjestelmä vaikuttaa Ilmanvaihtuvuuteen ja sen kautta radonpitoisuuden laimenemiseen Asunnon alipaineisuuteen

Lisätiedot

Hiilidioksidimittausraportti

Hiilidioksidimittausraportti Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista

Lisätiedot

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS

Lisätiedot