Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority"

Transkriptio

1 Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

2 Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa, mutta pitoisuutta voidaan alentaa kohtuullisin kustannuksin myös asuntoa korjaamalla. Radon aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpää vuosittain. Pahimmassa tapauksessa kodin tai työpaikan radon pitoi suus voi olla kymmeniä kertoja suurempi kuin enimmäis arvo. Radonia voidaan torjua mo nin keinoin sekä uutta rakennettaessa että vanhaa korjaamalla. Radonin torjunta voidaan tehdä lähes poikkeuksetta kohtuullisin kustannuksin. Mitä radon on? Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu. Sitä ei pysty mitenkään aistimaan. Se voidaan havaita ainoastaan eri koismittalaitteiden avulla. Radioaktiivisuuden yksikkö on becquerel (Bq), joka tarkoittaa yhden atomin hajoa mis ta sekunnissa. Sisäilman radonpitoisuus ilmoitetaan becquereleinä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m 3 ). Radonia syntyy jatkuvasti maan kamarassa ja kaikessa kiviainek sessa. Se on yksi välituote, kun uraani hajoaa ja muuttuu lopulta lyijyksi. Radon on kaasu ja pääsee sen vuoksi liikkumaan helposti maaperän huokosissa ja kallioperän raoissa. Miksi radon on vaarallista? Ilmassa olevat radonin hajoamis tuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin. Itse radonkaasu poistuu pääosin uloshen g ityksen mukana. Rado nin kiinteät hajoamistuotteet tarttuvat keuhkojen sisäpintaan, missä ne lähettävät alfasäteilyä. Keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyöpäriskiä. Suomessa todetaan vuosittain noin 2000 keuhkosyöpää, joista radonin arvioidaan aiheuttavan noin 300. Tupakoitsijoilla radonista aiheutuva riski on suurempi kuin tupakoimattomilla. Pienikin säteilyannos voi aiheuttaa syövän, joskin todennäköisyys on tällöin pieni. Mitä kauemmin ja mitä suuremmassa radon pitoisuudessa oleskelee, sitä suurempi todennäköisyys on saada keuhkosyöpä. Radon ei nykytiedon mukaan aiheuta muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää. Se ei aiheuta allergisia reaktioita, huimausta, väsymystä eikä muita sen kaltaisia tuntemuksia. Miten radon tulee sisäilmaan? Talon alla oleva maaperä on tärkein sisäilman radonin lähde. Rinnetalot sekä maan varaisen laatan ja kevytsoraharkkojen käyttö on yleistynyt voimakkaasti ja 1990-luvuilla. Tällaiset perustukset sisältävät runsaasti rakoja ja muita reittejä, joiden kautta radonpitoisen ilman on helppo päästä asuntoon. Ulko- ja sisälämpötilojen ero aiheuttaa alipaineen, joka imee radonpitoista ilmaa maaperästä sisätiloihin. Talvella radonia virtaa sisään Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos on 3,2 millisievertiä vuodessa 0,03 msv/v 0,02 msv/v Sisäilman radon 0,45 msv/v 0,32 msv/v 0,33 msv/v 0,45 ms v/v 1,63 msv/v Ulkoinen säteily: maaperä ja rakennusmateriaalit Kosminen säteily avaruudesta Luonnon radioaktiiviset aineet ravinnon ja hengitysilman kautta Röntgentutkimukset Isotooppitutkimukset Ydinasekokeet ja Tšernobyl Noin puolet suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 100 becquereliä kuutiometrissä. Se vastaa lähes kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. 2

3 enemmän kuin kesällä. Myös huono ilmanvaihto suurentaa radonpitoisuutta. Jos talossa on koneellinen poistoilmanvaihto eikä korvausilma venttiilejä ole riittävästi, voi talon alipaineisuus ja sen myötä myös radonpitoisuus kasvaa. Radonia tulee sisäilmaan jonkin verran myös rakennusmateriaaleista, esimerkiksi betonista ja tiilestä. Kerrostalojen ylemmissä kerroksissa radon ei yleensä tule maaperästä vaan lähes yksinomaan rakennusmateriaaleista. Niistä aiheutuva radonpitoisuus on yleensä pieni. Radonia voi vapautua huoneilmaan myös vedenkäytön yhteydessä. Erityisesti porakaivoveden radonpitoisuus voi olla niin suuri, että se nostaa sisäilman radon pitoisuutta. Radonia vapautuu herkästi etenkin suihkun, pyykinpesun ja astioiden pesun yhteydessä. Radonpitoisuus selviää mittaamalla Huoneilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla. Luotettavin arvio altistuksesta saadaan, kun mitataan kahdella radon mittauspurkilla asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksissa. Pienissä asunnoissa voidaan käyttää yhtä purkkia. Mittausajaksi suositellaan vähintään kahta kuukautta marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Vapaa-ajan asunnot Radonmittaus ei yleensä ole tarpeen kesämökillä, jos siellä oleskellaan pääasiassa vain kesällä, jolloin radonpitoisuus on yleensä alhainen. Jos vapaa-ajan asuntoa käytetään paljon muina vuodenaikoina, voi radonmittaus olla tarpeellinen myös vapaa-ajan asunnossa. Radon pientaloasunnoissa, keskiarvo Bq/m alle 10 mittausta Kartta perustuu sisäilman radonpitoisuuden mittauksiin pientaloasunnossa. Mittaukset on tehty Säteilyturvakeskuksen radonmittauspurkeilla. Työpaikat Jokainen työnantaja on velvollinen selvittämään työtilojensa radonpitoisuuden, jos on syytä epäillä, että enimmäisarvo ylittyy. Säteilyturvakeskuksen (STUK) internetsivuilla on listattuna ne kunnat, joissa radonmittaukset ovat pakollisia. Työpaikan radonpitoisuus määritetään marras huhtikuun aikana vähintään kaksi kuukautta kestävänä mittauksena käyttäen radonmittauspurkkia. Työpaikkojen radonmittauksissa käytettävien laitteiden ja menetelmien tulee olla STUKin hyväksymiä. Työpaikan radonpitoisuus mitataan rakennuksen alimmassa kerroksessa paikoissa, joissa työskennellään. Toimistoissa riittää yksi mittaus noin 200:aa neliömetriä kohti ja teollisuushalleissa 1 2 mittausta jokaisessa hallissa. Jokaisessa erillisessä rakennuksessa tehdään vähintään yksi mittaus. Enimmäisarvot Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (n:o 944/92) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m 3 ). EU-direktiivin 2013/59/Euratom seurauksena enimmäisarvo tullaan vuoteen 2018 mennessä alentamaan tasolle 300 Bq/m 3 tai sen alapuolelle. Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3. Edellä mainitut enimmäisarvot tarkoittavat radonpitoisuuden vuosikeskiarvoa. Asumisterveysohjeen mukaan radonpitoisuus ylittää 3

4 vuosikeskiarvon 200 Bq/m 2, kun talvella mitattu pitoisuus ylittää 240 Bq/m 3. Vastaavasti voidaan arvioida vuosikeskiarvon ylittävän 400 Bq/m 3, kun talvella mitattu pitoisuus ylittää 480 Bq/m 3. Radonpitoisuuden vuosikeskiarvon tarkkaa määritystä varten olisi tehtävä vuoden kestävä mittaus. Mikäli radonmittauksen tulos ylittää 400 Bq/m 3, STUK suosittelee toimenpiteitä radonpitoisuuden pienentämiseksi. Jos tulos on Bq/ m 3, STUK suosittelee tarkoituksenmukaisia, helposti tehtäviä korjauksia, joilla radonpitoisuutta voitaisiin alentaa. Huonetilan radonturvallisuus on riittävä, kun radonpitoisuus on alle 200 Bq/m 3. Säteilyasetuksessa on annettu toimenpidearvo työpaikkojen radonpitoisuudelle. Työpaikoilla, kouluissa, päiväkodeissa ja julkisissa tiloissa radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä ylittää 400 Bq/m 3. Jos mitattu tai mittauksen perusteella arvioitu radonpitoisuus ylittää 400 Bq/m 3, on radonpitoisuutta pienennettävä. Radonia on eniten harjuilla Suomen keskimääräinen asuntojen radonpitoisuus 96 Bq/m 3 on Euroopan korkeimpia. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Maaperässä olevien hiekka-, sora- ja savirakeiden välissä on ilmaa. Maaperän ilman radonpitoisuus on aina korkea, Bq/m 3. Pahimmilla radon alueilla on mitattu radonpitoisuuksia, jotka ovat jopa yli miljoona becquereliä kuutiometrissä. Graniittisen kivilajimme uraanipitoisuus on suurempi kuin muiden kivilajien keskimääräinen uraanipitoisuus. Hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut ovat radonpitoisen ilman ehtymätön lähde. Harjuille rakennetuissa taloissa radonpitoisuudet ovatkin selvästi suurempia kuin lähiympäristön muille maalajeille rakennetuissa taloissa. Radonin kannalta pahimpia alueita ovat karkeasoraiset harjut, joita on runsaasti Etelä- Suomessa. Enimmäisarvon 400 Bq/m 3 ylittäviä asuntoja ja työpaikkoja voi olla kaikkialla Suomessa, mutta suurimmalla todennäköisyydellä niitä löytyy Kymenlaaksosta, Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä, Pirkanmaalta, Etelä-Karjalasta ja Uudenmaan itäosista. Tällä alueella sijaitsee lähes 80 prosenttia kaikista enimmäisarvon ylittävistä asunnoista. STUK on etsinyt korkeita huoneilman radonpitoi suuksia yhdessä kuntien terveydensuojeluviranomaisten kanssa vuodesta 1986 lähtien. Lisätietoa radonin esiintymisestä Suomessa ja radonkarttoja löytyy STUKin internetsivuilta. Tilastotietoa radonista Suomessa on noin asun toa, joissa radonpitoisuus ylittää enimmäisarvon 400 Bq/m 3 ja yli asunnossa ylittyy arvo 200 Bq/m 3. Radonpitoisuudet ovat korkeimpia ja 1990-luvuilla rakennetuissa taloissa. Niissä uusissa taloissa, joissa radonturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota jo rakennusvaiheessa, pitoisuudet ovat pienempiä. Rakenna radonturvallisesti, korjaa tarvittaessa Huippuimuri Poistokanava Bitumikermi Radonpitoinen ilma virtaa maaperästä sisätiloihin. Putkisto Maanvarainen perustus tiivistetään bitumikermillä, joka estää radonpitoisen ilman virtauksen sisätiloihin. Lisäksi laatan alle asennetaan radonputkisto. Imukuoppa Radonimuri on tehokkain korjausmenetelmä. 4

5 Radonpitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu ja vuorokausivaihtelu Radonpitoisuus on yleensä talvella suurempi kuin kesällä. Harjun laelle rakennetussa ta lossa vuodenaikaisvaihtelu on tavallista voimakkaampaa. Radonpitoisuus on tavallisesti aamuyöllä suurimmillaan. Sääolot, kuten lämpötila ja tuulisuus sekä asunnon ilmanvaihto, vaikuttavat radonpitoisuuteen. Suurimmat todetut radon pitoisuudet asunnoissa ovat olleet yli Bq/m 3 (koko vuoden keskiarvo). Hetkellisesti asuin- tai työ tiloissa on mitattu pitoisuuksia, jotka ylittävät jopa Bq/m 3. Maaperään rajoittuvissa työtiloissa esiintyy radonpitoisuuden ylityksiä yhtä usein kuin paikkakunnan pientaloasunnoissa. Ulkoilmassa radonpitoisuus on metrin korkeudella tyypillisesti alle 10 Bq/m 3. Jos radonpitoisuus on korkea Ennen kuin ryhdytään tekemään radonkorjauksia, on syytä tehdä kahden kuukauden mittaus talviaikana. Myös korjauksen lopullinen onnistuminen pitää varmistaa talvella tehdyllä kahden kuukauden mittauksella. Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihto. Jos käytössä on porakaivo, on ennen korjausta selvitettävä myös veden radonpitoisuus. Radonin virtausta maasta rakenteiden läpi sisäilmaan voidaan pienentää. Radonimurin avulla voidaan alipaineistaa ja tuulettaa lattialaatan alapuolista täytesoraa. Radonkaivo voidaan tehdä talon ulkopuolelle. Radonkaivo soveltuu vain soraharjuille. Betonilaattojen sau mat ja halkeamat sekä radonia läpäisevien elementtien pinnat voidaan tiivistää. llmanvaihtoa voidaan parantaa niin asunnossa, kellarissa kuin ryömintätilassakin. Alipaineisuuden vähentämisellä on suuri merkitys kerrostalojen alimpien kerrosten radonkorjauksissa. Radonimuri ja radonkaivo ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi menetelmiksi. Keskimääräiseksi radonkorjauksen kustannukseksi suomalaisissa pientaloissa on arvioitu euroa asuntoa kohti. Radonkorjauksissa voidaan hyödyntää kotitalousvähennystä (www.vero.fi). Rakentajan pitää ottaa radon huomioon koko maassa Suomen rakentamismääräysten mukaan rakennuspaikan radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Pohjarakentamisesta annettujen ohjeiden mukaan radontekninen suunnittelu voidaan jättää tekemättä alueilla, joilla uusien asuntojen radonpitoisuudet ovat säännönmukaisesti enimmäisarvon 200 Bq/m 3 alapuolella. Tällaiset alueet ovat harvinaisia. Mikäli radonia ei huomioida suunnittelussa, kirjalliset perustelut tästä on liitettävä suunnitelma-asiakirjoihin. Radonin huomioiminen rakentamisen yhteydessä on edullisempaa ja tehokkaampaa kuin korjaaminen. Yksittäisen tontin radonselvitystä ei kannata yleensä tehdä selvityksen kalleuden vuoksi. Asunnon radonpitoisuuteen vai kuttavat aina sekä alkuperäismaan, paikalle tuotavien sorien tai murskeiden sekä talon perustuksen ominaisuudet. Perustustavan valinta vaikuttaa merkittävästi rakennuskohteessa tarvittaviin radonteknisiin toimenpiteisiin. Ryömintätilaisissa asunnoissa esiintyy huomattavasti vähemmän enimmäisarvon ylityksiä kuin maanvaraisissa asunnoissa. Ryömintätilaisen alapohjan tuuletusaukot tulee mitoittaa määräysten mukaisesti ja alapoh 5

6 jarakenteet ja läpiviennit on rakennettava tiiviiksi. Maanvastaisissa rakenteissa paras ratkaisu on mahdollisimman yhtenäinen ja tiivis alapohjaratkaisu, jossa on vähän tiivistettävää, kuten reunavahvistetussa laattaperustuksessa. Maanvaraisen laatan ja sokkelin ja muiden rakenneosien liittymien tiivistäminen tulee toteuttaa bitumikermin avulla. Läpiviennit tulee tiivistää ohjeiden mukaisesti asuintiloissa ja myös teknisissä tiloissa. Maanvaraisten kevytsoraharkoista tehtyjen seinien tiivistäminen on tärkeä ja vaativa tehtävä, joka tulee tehdä ohjeiden mukaisesti. Varmuuden vuoksi maanvaraisen lattialaatan alle salaojasoraan asennetaan rei itetty radonputkisto. Putkisto kannattaa jo rakennusvaiheessa kytkeä katolle asti ulottuvaan poistohormiin. Jos tiivistämistyö ei ole onnistunut ja radonpitoisuuden enimmäisarvo ylittyy tarkistusmittauksessa, kytketään putkistoon imuri. Sen avulla radonpitoisuus alenee tehokkaasti. Pientalon suunnittelijan kannattaa aina hankkia maanvaraisen laatan radonturvallisesta toteutuksesta julkaistu RT-ohjekortti. Porakaivovesi kannattaa mitata radonin varalta Jos talousvetenä käytetään porakaivovettä, kannattaa veden radonpitoisuus aina mitata. Vesi voi olla merkittävä radonlähde. Vesilaitosten sekä tavallisten rengas- ja lähdekaivojen vesissä radonpitoisuus on paljon alhaisempi. Lisätietoja veden radioaktiivisuudesta saa STUKin Juomaveden radioaktiivisuus -esitteestä sekä internetsivuilta. Radonongelma voidaan selvittää Säteilyturvakeskus tutkii radonin esiintymistä ja palvelee kansalaisia neuvomalla ja mittaamalla. STUK tarjoaa seuraavia palveluita: asuntojen radonmittaukset talousveden radioaktiivisuusmittaukset tuotteiden, muun muassa rakennusmateriaalien, radioaktiivisuusmääritykset. Kunnissa radonasioita hoitavat terveystarkastajat, rakennustarkastajat ja korjausneuvojat. Säteileekö kodissasi? RADONTALKOOT Säteilyturvakeskus järjestää yhdessä kuntien kanssa radontalkoita. Rakentajan muistilista Tuulettuva alapohja on radonturvallinen perustustapa, jolla varmistetaan sisäilman alhainen radonpitoisuus. Jos talon alapohjaksi tulee maanvarainen betonilaatta: tiivistä sokkelin ja laatan liitos bitumikermillä tiivistä läpiviennit tiivistä maanvastaiset harkkoseinät asenna radonputkisto ja poistoputki katolle. Tarkista sisäilman radonpitoisuus tekemällä mittaus lämmityskaudella marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Mittausaika on vähintään kaksi kuukautta. Jos mittaustulos on yli 200 becquereliä kuutiometrissä, kytke radonputkistoon imuri. 6

7 KIRJALLISUUTTA AVUKSI Radonin esiintyminen Suomessa Mäkeläinen I, Kinnunen T, Reisbacka H, Valmari T, Arvela H. Radon suomalaisissa asunnoissa Otantatutkimus STUK-A242. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Valmari T, Mäkeläinen I, Reisbacka H, Arvela H. Suomen radonkartasto 2010 Radonatlas över Finland 2010 Radon Atlas of Finland STUK-A245. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Radonkorjaus Arvela H, Holmgren O, Reisbacka H. Asuntojen radonkorjaaminen. STUK-A252. Helsinki; Säteilyturvakeskus; 2012 Radon uudisrakentamisessa Arvela H, Mäkeläinen I, Holmgren O, Reisbacka H. Radon uudisrakentamisessa. Otantatutkimus STUK-A244. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Rakennustieto Oy: RT-ohjekortti Radonin torjunta RT , LVI , KH Talousveden radon Vesterbacka P, Mäkeläinen I, Tarvainen T, Hatakka T, Arvela H. Kaivoveden luonnollinen radioaktiivisuus otantatutkimus STUK-A199. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Vesterbacka P, Turtiainen T, Hämäläinen K, Salonen L, Arvela H. Talousveden radionuklidien poisto. STUK- A197. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Vesterbacka P, Vaaramaa K. Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto. STUK-A256. Helsinki: Säteilyturvakeskus; Määräykset ja ohjeet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2003: 1. Edita Oy, Helsinki. Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriö. 3. korjattu painos. Ympäristö ja Terveys lehti. Pori Suomen rakentamismääräyskokoelma, D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 2012, Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma. B3 Pohjarakenteet. Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriö. Säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa. Ohje ST Säteilyturvakeskus ( ). Esitteet ja katsaukset Radon työpaikoilla. STUKin esite, Juomaveden radioaktiivisuus. STUKin katsaus, huhtikuu Säteily- ja ydinturvallisuuskirjasarja Roy Pöllänen (toim.). Säteily ympäristössä -kirja. Luku 4. Radon sisäilmassa. Säteilyturvakeskus Mäkeläinen I, Huikuri P, Salonen L, Markkanen M, Arvela H. Talousveden radioaktiivisuus - perusteita laatuvaatimuksille. STUK-A182. Helsinki: Säteilyturvakeskus; RT-ohjekortteja myy Rakennustieto Oy, puhelin STUKin julkaisuja voi tilata puhelimitse, (09) Suurin osa julkaisuista löytyy myös STUKin internetsviuilta. 7

8 Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Talon alla oleva maaperä on tärkein radonin lähde. Asuntoon se kulkeutuu perustuksessa olevien rakojen kautta. Radonia ei voi mitenkään aistia, ja mittaaminen onkin ainoa tapa saada pitoisuus selville. Jos pitoisuus on liian korkea, voidaan radonpitoisuutta alentaa esimerkiksi radonimurilla. Helpointa radonin torjuminen on kuitenkin talon rakennusvaiheessa. Lisätietoa Tietoa sisäilman radonista kotona ja työpaikalla sekä keinoista, joilla radonpitoisuutta voidaan alentaa: tai Katsaukset: Juomaveden radioaktiivisuus (Huhtikuu 2008) Säteilyn terveysvaikutukset (Elokuu 2009) Ionisoiva säteily (Huhtikuu 2005) Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja, osa 2: Säteily ympäristössä. Säteilyturvakeskus Kansikuva: Rodeo.fi. Taitto: Riikka Laitinen-Sorvari. Lokakuu Laippatie 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) Grano Oy, Helsinki 2014

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet

Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Radon suomalaisissa asunnoissa: enimmäisarvot, määräykset uudisrakentamisessa, radonlähteet Tuukka Turtiainen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Mistä radon on peräisin? Maankuoressa on pieniä määriä

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Tampere 11.2.2016 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin

Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Uponor-radonjärjestelmät suuriin kohteisiin Radon näkymätön vaara Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Radonpitoisuudet

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen Espoon kaupunki 2 Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen RAKENNET- TAVUUS- LUOKKA 1. Helposti 2. Normaalisti 3 a. Vaikeasti pehmeikkö 3 b. Vaikeasti rinnemaasto

Lisätiedot

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen Radonin mittaaminen Radonkorjauskoulutus Tampere 11.2.2016 Tuukka Turtiainen 800 700 600 500 Bq/m 3 400 300 200 100 0 11.12. 18.12. 25.12. 1.1. 8.1. 15.1. 22.1. 29.1. 5.2. 12.2. 19.2. 26.2. 5.3. RADIATION

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa

Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa 1 Radon ( 222 Rn) radioak4ivinen kaasu peräisin luonnosta syntyy jatkuvas4 kaikessa kiviaineksessa uraanin hajoamissarjassa: kalliossa, hiekassa, ja näistä

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

RADON UUDISRAKENTAMISESSA

RADON UUDISRAKENTAMISESSA YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2016 RADON UUDISRAKENTAMISESSA Otantatutkimus 2016 Katja Kojo, Olli Holmgren, Anni Pyysing, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmät 2012

Radonkorjausmenetelmät 2012 MARIA LAIHO Radonkorjausmenetelmät 2012 Lähitarkastelussa radonimurit pientaloissa OPINNÄYTETYÖT, RAKENNUSTERVEYS 2013 HELSINGIN YLIOPISTO Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Radonkorjausmenetelmät

Lisätiedot

SISÄILMAKULKEUTUMISEN RISKIARVIOINTI

SISÄILMAKULKEUTUMISEN RISKIARVIOINTI Click icon to add picture KIMMO JÄRVINEN SISÄILMAKULKEUTUMISEN RISKIARVIOINTI MUTKUPÄIVÄT 17.3.2016 Click icon to add picture NYKYTILANNE TAUSTA Kloorauttuja eteenejä kaupunkialueilla useissa kohteissa

Lisätiedot

KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001

KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001 / TOUKOKUU 2004 KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001 P. Vesterbacka 1, I. Mäkeläinen 1, T. Tarvainen 2, T. Hatakka 2, H. Arvela 1 1 Säteilyturvakeskus, PL 14, 00881 HELSINKI 2 Geologian

Lisätiedot

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA 1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;

Lisätiedot

Asunnon terveyshaitan selvittäminen

Asunnon terveyshaitan selvittäminen 2.10.2015 Asunnon terveyshaitan selvittäminen TUTUSTUKAA TÄHÄN ENNEN LOMAKKEEN TÄYTTÄMISTÄ! Mikäli epäillään, että asunnossa esiintyy terveyshaittaa, on ensin otettava yhteys kiinteistön omistajaan (isännöitsijä,

Lisätiedot

COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset

COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset Mihkel Kiviste COMBI yleisöseminaari 28.1.2016 WP3 Rakenneratkasujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta ja sisäilman olosuhteet. T3.4 Paine-erot ja sisäilman olosuhteet

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä 3.11.2016 Ympäristöterveyspäivät, 2.-3.11.2016, Tampere Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 3. Talousvedestä aiheutuva

Lisätiedot

Radonin torjuntamenetelmät uudisrakentamisessa

Radonin torjuntamenetelmät uudisrakentamisessa Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennusmestari AMK Lappeenranta Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma Infrarakentamisen suuntautumisvaihtoehto Pekka Janhunen Radonin torjuntamenetelmät uudisrakentamisessa

Lisätiedot

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ

Lisätiedot

Talvivaaran säteilyturvallisuus

Talvivaaran säteilyturvallisuus Talvivaaran säteilyturvallisuus Sonkajärven kuntalaisilta 22.3.2012 Raimo Mustonen, Apulaisjohtaja, Säteilyturvakeskus 22.3.2012 1 Keskeiset kysymykset Minkälainen uraani on? Onko uraani ongelma Talvivaarassa?

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen Espoon kaupunki 2 Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen RAKENNET- TAVUUS- LUOKKA 1. Helposti 2. Normaalisti 3 a. Vaikeasti pehmeikkö 3 b. Vaikeasti rinnemaasto

Lisätiedot

Radonimurin suunnittelu ja toteutus

Radonimurin suunnittelu ja toteutus Tampere 11.2.2016 Radonimurin suunnittelu ja toteutus Olli Holmgren Säteilyturvakeskus 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 - pdf- versio: www.stuk.fi (ilmainen) - Painettu versio, STUKista

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA TONI LAMMI EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA Tutkimuksen taustaa Suomalaisessa rakennuskannassa on paljon korjattavaa, kun samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat kaikkialla

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ Projekti 1810515 19.3.2015 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen

Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen Tampere 11.2.2016 Ilmanvaihtotekniset korjaukset ja rakenteiden tiivistäminen Olli Holmgren Holmgren 11.2.2016 1 llmanvaihtojärjestelmä vaikuttaa Ilmanvaihtuvuuteen ja sen kautta radonpitoisuuden laimenemiseen

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Vesa Pekkola Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristötekniikan DI, RTA Merkittävimmän osan työurastani olen ollut terveydensuojeluun liittyvissä viranomaistehtävissä

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

suomen radonhallinta

suomen radonhallinta vastuuvapaus Suomen radonhallinta oy pyrkii toiminnallaan parantamaan ihmisten tietoisuutta radonturvallisuudesta ja sen aiheuttamista terveyshaitoista. Ilmoitetut tiedot pyritään pitämään ajantasaisina,

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Oppilaitos. Tennistie 1 01370 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Oppilaitos. Tennistie 1 01370 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Oppilaitos Tennistie 1 01370 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI TENNISTIE 1, 01370 VANTAA 2 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT uskohde Varia Tennistie 1 01370 Vantaa Tilaaja Vantaan tilauskeskus Hankepalvelut

Lisätiedot

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS / SYYSKUU 2005 ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS M.Muikku, H.Arvela, H.Järvinen, H.Korpela, E.Kostiainen, I.Mäkeläinen, E.Vartiainen, K.Vesterbacka STUK SÄTEILYTURVAKESKUS

Lisätiedot

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti 31.3.12

STUK Talvivaaran ympäristön radiologinen perustilaselvitys Loppuraportti 31.3.12 Yhteenveto Tässä Talvivaara Sotkamo Oy:n Säteilyturvakeskukselta (STUK) tilaamassa radiologisessa perustilaselvityksessä kartoitettiin radiologinen tilanne Talvivaaran kaivosalueen ympäristössä. Hankkeessa

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 23.6.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Tarja K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

Väliraportin liitetiedostot

Väliraportin liitetiedostot 1 (21) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 2 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010... 5 LIITE 3. Gammaspektrometristen

Lisätiedot

Teräsrunkoisen. perustaminen,

Teräsrunkoisen. perustaminen, Teräsrunkoisen kangaskatteisen hallin perustaminen, kun perustaminen tehdään ankkuroimalla pilarin pohjalevy terästangoilla maahan asfaltin päältä. FISE-PÄIVÄ 1.11.2006 Pentti Äystö 1 Luvanvaraiset rakennustoimenpiteet:

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Luontaisten haittaaineiden esiintyvyys maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Metallit kallioperässä ja maaperässä Eri kivilajeissa on luonnostaan erilaisia metallipitoisuuksia

Lisätiedot

TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET

TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET 5 TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET Laina Salonen, Pia Vesterbacka, Ilona Mäkeläinen, Anne Weltner, Hannu Arvela SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Radionuklidien pitoisuus suomalaisten talousvedessä.. 164 5.2 Luonnon

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja TAUSTAA Päivähoitoasetus oli muuttumassa niin että ryhmäkokoa voidaan nostaa 21 lapsesta 24 lapseen

Lisätiedot

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ 1 JOHDANTO 3 2 LUVANVARAISUUS 3 3 SÄTEILYTURVALLISUUS ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ 3 3.1 Vastuuhenkilöt ja säteilylaitteen käyttöoikeus 3 3.2 Säteilyaltistuksen

Lisätiedot

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittaja on vastuussa annostarkkailutietojen oikeellisuudesta 3 3 Annosrekisteriin on ilmoitettava tietoja työntekijästä, työnantajasta

Lisätiedot

Päivityskoulutus Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat

Päivityskoulutus Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat PALONIITTY OY Päivityskoulutus 21.4.2016 Lämpökuvaajat Tiiviysmittaajat Sauli Paloniitty www.paloniitty.fi 045-77348778 21.4.2016 sauli@paloniitty.fi 1 AIHEET Asumisterveysasetus 2015 Asumisterveysasetuksen

Lisätiedot

RVP-S-RF-61 RYÖMINTÄTILAISEN ALAPOHJAN KOSTEUDEN POISTO EI TOIMI

RVP-S-RF-61 RYÖMINTÄTILAISEN ALAPOHJAN KOSTEUDEN POISTO EI TOIMI RAKENNUSVIRHEPANKKI SUUNNITTELU - RAKENNUSFYSIIKKA Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) Ympäristölautakunta Ytp/3 10.12.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) Ympäristölautakunta Ytp/3 10.12.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) 3 Asunto Oy Kotkankatu 1 kuuleminen määräyksestä poistaa asuntoon Tivolitie 4 B 17 terveyshaitta HEL 2013-013664 T 11 02 02 02 Päätösehdotus Taloyhtiö Taustaa

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka

Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka Arja Asikainen THL, vaikutusarvioinnin yksikkö ISY syysseminaari, Helsinki 26.11.2015 / Arja Asikainen 1 Sisäaltisteiden tautitaakka, tutkimuksia EnVie EU FP6 projekti,

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilman seurantanäytteet 15.3.2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmanäytteet maaliskuu 2013 Nurmeksen kaupungin

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Rakennetaan kotisi LVI-järjestelmät yhdessä

Rakennetaan kotisi LVI-järjestelmät yhdessä Rakennetaan kotisi LVI-järjestelmät yhdessä laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle. Oman talon rakentaminen on suuri investointi ja ponnistus. Vaikka intoa ja tietoakin olisi reilusti, projekti vie silti

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa 1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja

Lisätiedot

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon RAPORTTI ILA2013-1 Thermopolis Oy Merja Järvelä Valtuustontie 2 62100 Lapua TULOSRAPORTTI KOHDE: Knuuttilan päiväkoti, Seinäjoki NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, 2.1.2013

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon RAPORTTI ILA 2012-52 Miia Pitkäranta Indoor Quality Service Oy Tiilenpolttajankuja 5 01720 Vantaa TULOSRAPORTTI KOHDE: Päiväkoti Ukko-Pekka, Asematie 3, 01300 Vantaa NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 Yl e i s t ä 3 2 Toiminnan harjoittajan velvollisuudet 3 3 Annosrekisteriin ilmoitettavat tiedot 3 4 Suureet, yksiköt ja kirjauskynnykset 4 5 Tietojen luovuttaminen

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE 1(7) WATMAN - VEDENSUODATTIMET ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE NEUTRALOINTISUODATIN... C8 (laitetyypit alkaen 08-11-2006) C10 C12 C15 C18 YLEISTÄ 1. ASENNUS 2. SUODATTIMEN KÄYTTÖÖNOTTO 3. ph- ARVON SÄÄTÖ 4. HUOLTO

Lisätiedot

KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 1. Rakennustyömaa. Neljä harmaakiviseinän jäännöstä

KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 1. Rakennustyömaa. Neljä harmaakiviseinän jäännöstä Turku, KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 TUTKIMUKSEN LAATU Rakennustyömaa AIKA 5.5.-22.7.98 TUTKIJAT VALOKUVAAJAT H.Brusila, N.Lepokorpi, A.Pihlman M.Puhakka, A.Pihlman, N.Lepokorpi

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Consulting ROC and Cloud Service

Consulting ROC and Cloud Service Consulting ROC and Cloud Service Hiilidioksidi mittaukset Pähkinärinteen koulu Riika Rytkönen Jari Kauko 7.4.2015 Yleistiedot Peustiedot Kohde Osoite Käyttötarkoitus Rakennus vuosi Pähkinärinteen koulu

Lisätiedot