Tilannekatsaus ja radonennuste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilannekatsaus ja radonennuste"

Transkriptio

1 STUK-A119 HELMIKUU 1995 Huoneilman radonmittaukset Itä-Uudenmaan alueella: Tilannekatsaus ja radonennuste Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo A. Voutilainen ja I. Mäkeläinen

2 STUK-A119 HELMIKUU 1995 Huoneilman radonmittaukset Itä-Uudenmaan alueella: Tilannekatsaus ja radonennuste Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo A. Voutilainen ja I. Mäkeläinen SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, 881 HELSINKI Puh. (9)

3 ISBN ISSN PAINATUSKESKUS OY Helsinki 1995 Myynti: Säteilyturvakeskus PL HELSINKI Puh. (9)

4 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS VOUTILAINEN A, MÄKELÄINEN!. Huoneilman radonmittaukset Itä-Uudenmaan alueella: Tilannekatsaus ia radonennuste. Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo. STUK-A119, Helsinki 1995, 52 s + liitteet 12 s. ISBN ISSN Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maaperä, porakaivo TIIVISTELMÄ Radonennusteen tarkoituksena on luokitella rakennusmaa sen perusteella, miten suuressa osassa uusia pientaloja radonpitoisuus 2 tai 4 Bq/m 3 tullaan ylittämään. Ennusteessa oletetaan, että radonia ei mitenkään torjuta rakennusvaiheessa. Ennusteen laadinnassa on käytetty hyväksi noin 24 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista oli tiedossa niiden tarkka sijainti kartalle merkittynä, rakennuspaikan maaperä, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Näiden tietojen ja käytettävissä olevan geologisen tiedon perusteella Itä-Uudenmaan alueen rakennuspohja on jaettu kymmeneen alueeseen, joille on arvioitu uusissa taloissa esiintyvät radonpitoisuudet. Radonennusteet on laskettu radonkriittisirnmille perustamistavoille, joita ovat sokkelin sisään valettu maanvarainen laatta sekä rinne- ja kellaritalot, joissa on avoin yhteys alakerran ja yläkerran välillä. Radonpitoisuudet ovat alueen itäosissa korkeampia kuin länsiosissa. Korkeimmat pitoisuudet ovat odotettavissa soravaltaisille harjualueille rakennettavissa taloissa koko tutkimusalueella sekä useilla kallio- ja moreenialueilla, jotka sijaitsevat rapakivialueella sekä osissa Askolaa, Pukkilaa ja Mäntsälää. Näillä alueilla 7-8 %:ssa uudistaloista ylitetään 2 Bq/m 3, ellei radonia mitenkään torjuta rakennusvaiheessa. Puolet uusista asunnoista tulee ylittämään 4 Bq/m 3. Matalimmat pitoisuudet ovat odotettavissa kallio- ja moreenialueilla alueen länsiosassa; Sipoossa, Pomaisissa ja osissa Porvoon mlk;taa, Mäntsälää ja Askolaa. Näillä alueilla noin 2 %:ssa uudistaloista ylitetään 2 Bq/m 3. Muutama prosentti uusista asuinnoista tulee ylittämään 4 Bq/m 3. Radonpitoinen porakaivovesi on joissakin tapauksissa merkittävä huoneilman radonin lähde. 3

5 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 VOUTILAINEN A, MÄKELÄINEN I Indoor radon measurements and radon prognosis for eastern Uusimaa. Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Porvoon mlk, Pukkila, Ruotsinpyhtää and Sipoo. STUK-AU9, Helsinki 1995, 52 p a. ISBN ISSN Keywords: Indoor radon, radon prognosis, geology, esker, Finland ABSTRACT The purpose of the regional radon prognosis is to classify areas with different levels of radon risk. The radon prognosis gives the percentages of future homes expected to have indoor radon concentrations exceeding the levels of 2 and 4 Bq/m 3. It is assumed that no protection against the entry of radon is used in construction. In this study about 24 indoor radon measurements made in single family houses, semi-detached houses and row houses were used. Data on the location, geology and construction of build.ngs were determined from maps and questionnaires. An empirical statistical model, the adjusted indoor radon measurement and geological data were used to assess the radon risk from soil and bedrock in different areas. The building sites in eastern Uusimaa are divided into ten sub-areas. The radon prognoses are calculated for the most radon-prone foundation types including 1.) houses with a slab-on-grade and 2.) houses with a basement or hillside houses with open stairwells between basement and first floor. The radon levels are greater in the eastern part of the area. The radon risk is highest in the gravel-dominated steep-sided esker areas in the whole study area, as also in several bedrock and till areas in the rapakivi granite area and in parts of Askola, Pukkila and Mäntsälä. In these areas the level of 2 Bq/m 3 would be exceeded in 7-8 % of new houses. About half of the future houses would have indoor radon concentration exceeding 4 Bq/m 3. The radon risk is lowest in certain bedrock and till areas in the western part of the study area. In this area the level of 2 Bq/m 3 would be exceeded in 2 % of new houses. Only a few percentage would exceed 4 Bq/m 3. In some cases the radon-rich household water of drilled wells can be a significant source of indoor radon 4

6 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS ALKUSANAT Tällainen työ ei olisi ollut mahdollinen ilman monien henkilöiden työpanosta viimeisen 15 vuoden aikana. Kuntien ja kansanterveystyön kuntayhtymien terveystarkastajat ovat jakaneet radonmittauspurkkeja asuntoihin vuodesta 1986 lähtien. He ovat merkinneet talon sijainnin kartoille ja toimittaneet kartat Säteilyturvakeskukseen. Sitä ennen työn olivat aloittaneet vuonna 198 Säteilyturvakeskuksen tutkijat. Säteilyturvakeskuksessa on määritetty talojen koordinaatit ja rakennuspohjan maalajit. Työtä ovat tehneet vuosien varrella useat eri henkilöt. Radonmittauspurkit on analysoitu Säteilyturvakeskuksen radonmittauspalvelussa, jonka tuloksista on vastannut apulaistutkija Heikki Reisbacka. Säteilyturvakeskuksen tutkija Kaisa-Leena Hutri on selvittänyt, mitkä soralle tai hiekalle perustetuista taloista sijaitsevat kohorr. jotoisilla ja mitkä tasamuotoisilla muodostumilla. Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Laina Salonen on mitannut porakaivovesien radonpitoisuuden, ja kivi- ja moreeninäytteiden radiumpitoisuustuloksista vastaa pääasiassa Säteilyturvakeskuksen tarkastaja Mika Markkanen. Kiitämme heitä kaikkia. Erityisen kiitoksen ansaitsee tilastotieteen opiskelija Minna Hänninen, joka kesällä 1994 tarkisti koko huoneilman radonmittausaineiston oikeellisuuden eli kävi läpi mitattujen talojen koordinaatteja ja rakennuspohjan maalajitietoja. Hän osallistui aineiston tilastolliseen mallintamiseen. 5

7 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ 3 ABSTRACT 4 ALKUSANAT 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 JOHDANTO 8 2 AINEISTO Huoneilman radonmittaukset Maankamaran radiumpitoisuus Porakaivoveden radonpitoisuus 1 3 RAKENNUSPOHJATYYPPIEN KUVAUS Kallio Moreeni Savi ja siltti Sora ja hiekka jäätikköjokimuodostumissa Hiekka ja karkea hieta muissa muodostumissa Täytemaa 13 4 ENNUSTEMENETELMÄ 14 5 RADONTILANNE 15 6 RADONENNUSTEETJAYLITYSPROSENnT 26 7 OSA-ALUEIDEN KUVAUKSET Kallioalueet Alueet Kl Alueet K Alueet K3 31

8 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS 7.2 Moreenialueet Alueet Ml Alueet M Alueet M Savi- ja silttialueet Alueet SI Alueet S Sora ja hiekka-alueet Alueet H Alueet HI 41 8 PORAKAIVOVEDEN VAIKUTUS HUONEILMAN RADONPITOISUUTEEN 43 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 46 1 LISÄTIETOA RADONIN TORJUNNASTA 47 KIRJALLISUUSVIITTEET 49 Liite 1. Mäntsälä. Kaikki huoneilman radonmittaukset 53 Liite 2. Pornainen ja Sipoo. Kaikki huoneilman radonmittaukset 55 Liite 3. Porvoo ja Porvoon mlk. Kaikki huoneilman radonmittaukset 57 Liite 4. Askola, Myrskylä ja Pukkila. Kaikki huoneilman radonmittaukset 59 Liite 5. Lapinjärvi ja Liljendal. Kaikki huoneilman radonmittaukset 61 Liite 6. Loviisa ja Pernaja. Kaikki huoneilman radonmittaukset 63 Liite 7. Ruotsinpyhtää. Kaikki huoneilman radonmittaukset 65 Liite 8. Itä-Uusimaa. Kalliolle rakennettujen talojen osa-aluejako 67 Liite 9. Itä-Uusimaa. Moreenille rakennettujen talojen osa-aluejako 69 Liite 1. Itä-Uusimaa. Savelle tai siltille rakennettujen talojen osa-aluejako 71 Liite 11. Itä-Uusimaa. Soravaltaisille harjualueille rakennettujen talojen osa-aluejako 73 Liite 12. Itä-Uusimaa. Harjujen lievealueille rakennettujen talojen osa-aluejako 75 7

9 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 1 JOHDANTO Rakentamattoman alueen yleispiirteinen radonluokitus voidaan tehdä käyttäen hyväksi geologisia karttoja seka huoneilman radonmittauksia asunnoissa, joiden tarkka sijainti ja rakennuspohjan maalajit tunnetaan. Tällaista selvitystä kutsutaan radonennusteeksi. Radonennuste pyrkii havainnollisella tavalla antamaan kunnan päätöksentekijöille tietoa siitä, millä alueilla radon on otettava huomioon rakentamisessa. Luotettavimman tuloksen radonennuste antaa silloin, kun on kyse täydennysrakentamisesta vanhan asutuksen sekaan, mutta siitä on hyötyä myös uusia rakennusalueita kaavoitettaessa. Rakennusmaan radonriskiä voidaan arvioida myös kaava-alue- tai tonttikohtaisesti maastossa tehtävin mittauksin tai analysoimalla maanäytteitä laboratoriossa. Yksittäisen tontin radontutkimus voi kuitenkin tulla kalliimmaksi kuin radonin torjuntaan varautuminen jo rakennusvaiheessa. Kunnat ja kansanterveystyön kuntayhtymät ovat tehneet huoneilman radonmittauksia suuressa määrin vuodesta 1986 alkaen, jolloin Lääkintöhallitus antoi radonia koskevan ohjekirjeen. Ohjekirjeen tarkoitus oli saada kunnat etsimään radonpitoisuuden enimmäisarvon (silloin 8 Bq/m 3 ) ylittävät asunnot ja määrittää radonhaitta-alueet yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa. Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriö alensi enimmäisarvoa. Nykyisen päätöksen mukaan huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää arvoa 4 Bq/m 3. Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 2 Bq/m 3. Radonpitoisuudella tarkoitetaan radonpitoisuuden vuosikeskiarvoa, joka on mitattu tai mittauksen perusteella määritetty radonpitoisuuden keskiarvo vuoden pituisena yhtäjaksoisena aikana. Tämä Säteilyturvakeskuksen ja kuntien yhteistyönä tekemä suunnitelmallinen radonkartoitus on tuottanut tähän mennessä kymmeniä tuhansia mittaustuloksia eri puolilta Suomea. Nämä mittaukset yhdessä Säteilyturvakeskuksen muiden tutkimusten kanssa muodostavat perustan Säteilyturvakeskuksen laajalle radontiedostolfe. Mittauskohteista on tiedossa talojen tarkka sijainti kartoille merkittynä. Lisäksi yksityishenkilöt tilaavat radonmittauksia, mutta tarkan sijaintitiedon puuttuessa näitä tuloksia ei yleensä voi ennusteiden laadinnassa käyttää. Enimmäisarvon ylittävien radonpitoisuuksien etsintä tuottaa näin ollen arvokasta tietoa myös uudisrakentajia varten. 8

10 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS Säteilyturvakeskus on tähän mennessä laatinut kahdeksalle eri alueelle radon musteen. Ensimmäinen radonennuste koski Janakkalaa (Voutilainen ym. 1987). Kuusi radonennustetta on tehty kuntien tai kuntayhtymien tilauksesta, ja ne ovat julkaisemattomia tutkimusraportteja (Helsinki 1988, Orimattilan seutu 1989, Tampere 1989, Vantaa 199, Espoo 199 ja Karkkila 1991). Säteilyturvakeskus laatii nykyisin radonennusteita, jotka koskevat laajempia alueita, esimerkiksi seutukaavaliiton kokoisia alueita. Päijät-Hämeen alueen radonennuste esiteltiin esimerkkitapauksena kansainvälisessä sisäilmakokouksessa vuonna Toistaiseksi se on julkaistu ainostaan englanniksi (Voutilainen ja Mäkeläinen 1993), mutta se tullaan julkaisemaan myös suomeksi. Tässä selvityksessä Itä-Uudenmaan alue on jaettu osa-alueisiin, joille voidaan antaa samanlaiset rakentamista koskevat ohjeet. Aluerajoja piirrettäessä käytettiin hyväksi huoneilman radonmittaustuloksia ja alueelta saatavissa olevaa geologista tietoa. Radonennustetta varten selvitettiin, mitkä tekijät alueen ja rakennuspohjan maalajin lisäksi vaikuttavat huoneilman radonpitoisuuteen. 2 AINEISTO 2.1 Huoneilman radonmittaukset Säteilyturvakeskus on tutkinut huoneilman radonpitoisuuksia Itä-Uudellamaalla vuodesta 198 lähtien. Kunnat ovat tehneet radonmittauksia Säteilyturvakeskuksen laatimien radonmittaussuunnitelmien mukaisesti vuodesta 1986 alkaen. Sekä kuntien kartoitusmittauksista että Säteilyturvakeskuksen tutkimusmittauksista tunnetaan talon tarkka sijainti kartalle merkittynä. Itä-Uudenmaan tutkimusaineisto käsittää 2882 mittausta, jotka on tehty omakotitaloissa, paritaloissa, rivitaloissa tai kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnoissa. Tässä aineistossa viimeksi mainittuja oli vain noin 2 kappaletta. Kerrostalojen ylemmät kerrokset, koulut ja päiväkodit jätettiin pois. Kaikista kunnista on esitetty radonpitoisuuden mukaan luokitellut mittaustulokset liitteissä 1-7. Lopullisesta aineistosta jätettiin pois porakaivoasunnoissa tehdyt mittaukset (387 kappaletta) sekä mittaukset taloissa, joissa oli varauduttu radonin torjuntaan jo rakennusvaiheessa (11 kappaletta). Radonkorjatuista taloista valittiin ennen korjausta tehty radonmittaus. Näin ollen radonennusteen laatimisen kannalta kelvollisia mittauksia oli 2395 kappaletta. 9

11 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 Mittausajankohdan vaikutus huoneilman radonpitoisuuden vaihteluihin on otettu huomioon muuntamalla yksittäiset talviajan radonmittaustulokset vuosikeskiarvoiksi (Arvela ja Winqvist, 1989). Mittauskohteista saatiin kyselylomakkeilla mm. talon valmistumisvuosi, asunnon perustamistapa, tietoa rakennuspohjaryypistä sekä tieto kaivotyypistä. Osasta lomakkeita ei kaikkia tietoja saatu. Kaikista tutkimuskohteista määritettiin niiden rakennuspohjan maalaji kyselylomakkeen tietojen sekä geologisten karttojen avulla. Yleensä asukkaat tuntevat rakennuspohjatyypeistä kallion luotettavimmin. Tämä tieto saatiin kyselylomakkeesta. Muut rakennuspohjan maalajit selvitettiin Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemilta maaperäkartoilta sekä sora- ja hiekkavarakanoilta. Mittauskohteeseen liittyvä kivilajitieto määritettiin kallioperäkartoilta. Tutkimusaineiston 2395 asunnosta oli perustettu kalliolle 22 %, moreenille 35 %, savelle tai siltille 19 %, soravaltaisille harjualueille 8 % ja hiekkaa tai karkeaa hietaa sisältäville harjujen reuna-alueille tai muille hiekkaesiintymille 16 %. 2.2 Maankamaran radiumpitoisuus Kivilajien uraani- ja radiumpitoisuus antavat viitteitä maankamaran radontuotosta. Geologian tutkimuskeskus on julkaissut aeroradiometrisiä uraanisäteilykarttoja, jotka kattavat läntisen osan Itä-Uudenmaan tutkimusalueesta. Lisäksi Säteilyturvakeskus on selvittänyt vuosina asuntojen radontutkimusten yhteydessä otetuista maaperä- ja kivilajinäytteistä radiumpitoisuuksia koko alueella mutta varsinkin Askolassa (Voutilainen ym. 1988). Geologian tutkimuskeskus on selvittänyt rapakiven Iämmöntuottoa ja analysoinut tässä yhteydessä tutkimusalueen itäosan rapakivistä mm. radiumpitoisuuden (Kivekäs 1978). Moreenin uraanipitoisuudesta saadaan tietoa Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisesta geokemian kartoituksesta (Koljonen toim. 1992). 2.3 Porakaivoveden radonpitoisuus Radonpitoinen porakaivovesi voi joissain tapauksissa olla merkittävä huoneilman radonin lähde. Säteilyturvakeskus on tehnyt jo 7-luvulta alkaen radioaktiivisuusmäärityksiä Itä-Uudenmaan kaivovesistä. Porakaivojen vesinäytteitä on tutkimusalueella mitattu noin 4 kaivosta. Vaikka Itä-Uudellamaalla onkin tehty 1

12 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS runsaasti veden radonpitoisuusmittauksia, niin asuntoja, joissa olisi mitattu sekä huoneilman että veden radon, on koko aineistossa vain 65 kappaletta. Kappaleessa 8 tarkastellaan porakaivoveden vaikutusta huoneilman radonpitoisuuteen. 3 RAKENNUSPOHJATYYPPIEN KUVAUS Seuraavassa tarkastellaan eri rakennuspohjatyyppejä tarkemmin. Tekstin ymmärtämistä helpottavat Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemat maaperäkartat, soraja hiekkavarakartat, kallioperäkartat ja aeroradiometriset uraanisäteilykartat. Tarkempi geologinen kuvaus löytyy karttalehtiselityksistä. Tutkimusalueen geologiset kartat ja karttalehtiselitykset on lueteltu kirjallisuusviiteosassa erikseen. 3.1 Kallio Itä-Uudenmaan alueen itäosan muodostaa laaja yhtenäinen rapakivigraniitti. Porvoon edustan saaret kuuluvat pienempään rapakivialueeseen. Tutkimusalueen muiden osien kallioperä on koostumukseltaan hyvin vaihteleva. Se muodostuu rapakiviä vanhemmista granitoideista, gneisseistä, liuskeista, amfiboliiteista ja vähäisessä määrin gabroista, joita nuoremmat graniitit ja pegmatiitit migmatisoivat. Kuten kaikkialla Suomessa on Itä-Uudellamaallakin kallioperä lukemattomien murrosten ja siirrosten rikkomaa. Yksi voimakas murrosvyöhyke (Kirkkonummi - Espoon Pitkäjärvi - Tuusulanjärvi - Mäntsälä - Lahti) kulkee Mäntsälän kautta koilliseen. Murrosten ja siirrosten alueilla kallioperä on rikkonaista. Tutkimusalueen itäisen osan eli rapakiven uraanipitoisuus on maan keskiarvoa suurempi. Säteilyturvakeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen (Kivekäs 1978) gammaspektrometristen mittausten mukaan rapakiven uraanipitoisuus on tällä alueella keskimäärin noin 7 ppm (grammaa tonnissa). Eräissä tasarakeisissa rapakivityypeissä (Myrskylässä) uraania on 2 ppm. Tutkimusalueen keskiosassa uraanipitoisuus vaihtelee voimakkaammin. Rakennuspaikoilta otetuissa näytteissä Säteilyturvakeskus on mitannut uraanipitoisuuksia muutamasta ppm:stä jopa 9 ppm.ään (rapautunut graniitti Askolassa) (Voutilainen ym. 1988). Alueen länsiosassa on myös jonkin verran uraanipitoisuuden vaihtelua, mutta keskipitoisuus vastaa suunnilleen graniittien keskimääräistä pitoisuutta, noin 4 ppm. 11

13 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A Moreeni Moreeni on lajittumaton maalaji, jossa tavataan vaihtelevia määriä kaikenkokoisia kallioperän murskaantumistuotteita. Moreeniaines on yleensä melko paikallista ja vastaa suunnilleen alla olevan kallioperän koostumusta. Moreenin ilman ja samalla radonin läpäisevyys voi vaihdella mclko paljon. Tiivis moreeni on radonin kannalta turvallisempi rakennusmaa kuin paremmin ilmaa läpäisevät sora- tai hiekkamoreenit. Maalajeissa uraanipitoisuus on jakautunut tasaisemmin kuin kallioperässä. Uraanipitoisuus on keskimäärin suurempi alueen itäosassa ja pienenee länteen mennessä (Koljonen toim. 1992). Askolassa moreenista on tosin mitattu parin sadan ppm.n uraanipitoisuuksia samoilla graniittialueilla, joilla on mitattu korkeita pitoisuuksia myös kalliossi (Voutilainen ym. 1988). 33 Savi ja siltti Tavallisesti savi ja siltti ovat tiiviitä sekä ilmaa ja radonia lähes läpäisemättömiä. Saven kuivakuorikerros voi kuitenkin halkeilla ja sillä saattaa olla merkitystä radontuoton lisääjänä. Savien kuivakuorikerrofcen paksuus vaihtelee paikallisista olosuhteista riippuen yleensä siten. Mä aurinkoisilla rinteillä se on suurin, mutta tasanteilla sekä pohjoisrinteillä pienempi. 3.4 Sora ja hiekka jäätikkojokimuodostumissa Jäätikköjoet lajittelivat ja kasasivat mannerjäätikön railoihin ja jäätikkötunnelien edustalle soraa ja hiekkaa. Nykyisin nämä glasifluviaaliset muodostumat eli yksinkertaistaen harjut muodostavat ikäänkuin haaroittuneen jokikuvion. Paikoin ne muodostuvat usean kilometrin pituisesta yhtäjaksoisesta hiekka- ja soraharjanteesta. Paikoin taas useasta pienemmästä hiekka- tai sorakumpareesta, joista muodostuu pitkä ketju. Nämä alueet on kuvattu 1:1 -mittakaavaisissa maaperäkartoissa tumman vihreällä värillä. Itä-Uudenmaan alueella esiintyy useita harjujaksoja. Niiden vallitseva suuntaus tutkimusalueen länsiosassa on luode-kaakkoinen ja itäosassa lähes pohjois-eteläinen. Merkittävimmät harjujaksot, joilla on asutusta, ovat Mäntsälä - Porvoo - 12

14 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS Pellinki harjujakso, Pukkilanharju, Myrskylä - Pernaja harjujakso sekä Lapinjärvi - Loviisa harjujakso. Harjualueiden radonkriittisyyteen ei vaikuta merkittävästi se, missä osassa Itä Uuttamaata ne sijaitsevat, vaan pikemminkin harjuaineksen läpäisevyys. Aivan soravaltaisimpien jäätikköjoki- tai reunamuodostumien laelle ei ole rakennettu, vaan asutus sijaitsee yleensä hiekka- tai hietavaltaisilla alarinteillä. Kyseiset alueet eivät ole yhtä radonkriittisiä kuin ylärinteet ja lakiosat. 3.5 Hiekka ja karkea hieta muissa muodostumissa Jääkauden jälkeen eri meri- ja järvivaiheiden aallot huuhtoivat harjujaksoista ja reunamuodostumista hiekkaa ja hietaa ja kerrostivat ne uudelleen rantakerrostumiksi. Harjualueilla rantakerrostumat ovat yleisimmin harjuja ympäröiviä hiekkaterasseja. Aines on rakeisuudeltaan hienompaa kuin vastaavassa ydinharjussa. Myös moreenikumpareiden alarinteillä voi olla rantakerrostumia. Yleensä kerrostumien paksuus on noin metristä muutamaan metriin. Muiksi hiekkamuodostumiksi luokiteltiin talot, jotka sijaitsevat 1:1 -mittakaavaisilla maaperäkartoilla vaalean vihreällä alueella ja 1 : 2 -mittakaavaisilla maaperäkartoilla hienon hiekan alueella (GEO-luokituksen mukaan). 3.6 Täytemaa Täytemaa voi olla myös merkittävä asunnon huoneilman radoniähde. Rakennuksen alla käytetty salaojasora ja rinnetonttien alaosan täyttömateriaalina käy tetty moreeni tai kalliomurske ovat aina läpäisevämpiä kuin alkuperäinen perusmaa- Ohutkin täytemaakerros voi lisätä huoneilman radonpitoisuutta muodostamalla laatan alle tilan, johon perusmaa tuottaa radonia. Jos täytemaakerros on paksu, se voi jo itse tuottaa radonia niin paljon, että enimmäispitoisuus ylittyy. Ainaisenkin radontuoton alueilla täytemaa voi lisätä radonriskiä läpäisevyytensä, radiumpitoisuutensa ja/tai kerrospaksuutensa takia. 13

15 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 4 ENNUSTEMENETELMÄ Itä-Uudenmaan alue jaettiin suhteellisen homogeenisiin osiin siten, että kullakin osa-alueella voidaan antaa rakentajille samat rakentamista koskevat ohjeet. Koska tarkoituksena oli selvittää nimenomaan maankamarasta erittyvän radonin alueellista jakaumaa, jätettiin porakaivoasunnot pois aineistosta tässä vaiheessa. Porakaivoasunnoissa huomattava osa radonista voi olla peräisin talousvedestä. Tutkittaessa eri tekijöiden vaikutusu. buor^ilman radonpitoisuuteen havaittiin, että rakennuspohjatyyppi eli talon alla oleva maaperä ja perustamistapa olivat tilastollisesti merkitseviä. Maaperän osuuden selvittämiseksi pyrittiin eliminoimaan talon perustamistavan vaikutus. Tämän aineiston, samoin kuin aikaisempien havaintojen mukaan (Arvela ym. 1993), radonpitoisuudet ovat uudemmissa taloissa selvästi korkeampia kuin vanhemmissa. Tämä johtuu muutoksista sekä rakennustavassa että rakennusmateriaaleissa ja lisäksi siitä, että uudet talot on energiansäästösyistä rakennettu tiiviimmiksi, ja ilmanvaihto toimii huonosti. Radonin kannalta vähemmän haitalliset ryömintätilaiset perustukset ovat ajan myötä vähentyneet uudisrakentamisessa. Toisaalta taas radonalttiit ratkaisut, kuten riimejä keliaritaiot, joissa on avoin kulkuyhteys alakerran ja yläkerran välillä, ovat lisääntyneet. Myös kevytsoraharkon käyttö sokkelissa ja maanvastaisissa rakenteissa on yleistynyt. Näin ollen osa radonpitoisuuden alueellisesta vaihtelusta johtuu rakennuskannan ikäjakauman eroista eri alueilla. Tämä osa radonpitoisuuden vaihtelusta voidaan korjata käyttämällä tilastollista mallia. Perustamistavaltaan talot jaettiin kolmeen luokkaan käyttäen hyväksi aiempaa selvitystä eri perustamistapojen radonkriittisyydestä (Arvela ja Castren 1994). Radonkriittisyydeltään korkeimpaan luokkaan luettiin talot, joissa oli 1) alakerrassa maanvastaisia seiniä ja avoin portaikko alakerrasta yläkertaan tai 2) perusmuurin sisään valettu laatta ja jotka oli rakennettu vuoden 198 jälkeen. Matalimpaan luokkaan luettiin talot, joissa oli joko 1) reunajäykistetty laatta tai 2) ryömintätilainen perustus tai 3) talossa oli kellari ja se oli rakennettu ennen vuotta Muut talot sekä ne, joista ei ollut riittävästi tietoja, jäivät keskimmäiseen luokkaan. Aluerajat perustuvat tilastollisen mallin avulla korjattuihin huoneilman radonmittauksiin eivätkä suoriin mittaustuloksiin. Rajoja vedettäessä otettiin huomioon 14

16 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS myös eri kivilajialueet sekä tieto maa- ja kallioperän uraanipitoisuudesta. Aluejaot ovat päällekkäisiä siten, että kullakin rakennuspohjatyypillä (kallio, moreeni, savi, harju, muut hiekkamuodostumat) on oma aluejakonsa. Rakentajille annettavat ohjeet saattavat saman alueen sisällä vaihdella rakennuspohjan laadusta riippuen. Ennustetut radonpitoisuudet alueille laskettiin radonkriittisyydeltään korkeimmalle perustamistapaluokalle. 5 RADONTILANNE Kuvassa 1 on vertailtu radonpitoisuuksia eri tavoin perustetuissa taloissa eri osaalueilla. Osa-aluejako on samalla myös maalajijako, siten että alueet K1-K3 ovat kallioalueita, M1-M3 ovat moreenialueita, S1-S2 ovat savi- tai silttialueita, H kuvaa soravaltaisia harjualueita ja Hl hiekkaa harjujen alarinteillä tai muita hiekkamuodostumilla. P tarkoittaa asuntoja, joissa käytetään talousvetenä porakaivovettä. Korkeimmat keskiarvot esiintyvät alueilla H, M3 ja K3 sekä porakaivovettä käyttävissä taloissa (?). Radonpitoisuuden suhteen alhaisimpia alueita ovat Kl ja Ml. Perustamistavan radonkriittisyysluokkia on kolme: korkea, matala ja muu. Korkeaan luokkaan kuuluvat talot, joissa on alakerrassa maanvastaisia seiniä ja avoin portaikko alakerran ja yläkerran välillä sekä uudet, vuoden 198 jälkeen rakennetut talot, joissa on perusmuurin sisään valettu maanvarainen laatta. Matalaan luokkaan kuuluvat talot, joissa on reunajäykistetty maanvarainen laatta tai ryömintätilainen perustus sekä vanhat, ennen vuotta 1968 rakennetut kellarilliset talot. Muut talot kuuluvat luokkaan muu. Korkeimmat keskiarvot esiintyvät yleensä perustamistapaluokassa "korkea" ja matalimmat luokassa "matala" (kuva 1). Ainoastaan osa-alue H on poikkeus. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että soravaltaisille harjuille perustetuissa taloissa radonpitoisuuteen vaikuttaa enemmän talon sijainti harjulla kuin talon perustamistapa. Liitteissä 1-7 on esitetty kaikki mittaustulokset radonpitoisuuden mukaan luokiteltuina eri kunnissa. Taulukoissa I - VII on esitetty tilastotietoa eri osaalueiden radontilanteesta ja taulukossa VIII porakaivoasuntojen radontilanteesta. Taulukoista selviää mittausten määrä, aritmeettinen ja geometrinen keskiarvo sekä 15

17 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 2,4,8 ja 2 Bq/m 3 ylittävien talojen prosentuaaliset osuudet. Aluejaot on esitetty liitteissä Yleensä samalla alueella moreenille perustettujen talojen radonpitoisuus on hieman korkeampi kuin kalliolle perustettujen. Ero on suurin Lapinjärvellä ja Ruotsinpyhtään pohjoisosissa. Moreenille perustetuissa taloissa on keskimäärin lähes kaksi kertaa korkeampi radonpitoisuus kuin kalliolle perustetuissa taloissa. Kallioperä on rapakiveä, jossa on hieman keskimääräistä korkeampi uraanipitoisuus, mutta ei todella korkeita pitoisuuksia. Toisaalta esimerkiksi Myrskylässä ja Pernajassa kalliolle perustetuissa taloissa on lähes kaksinkertainen radonpitoisuus moreenille perustettuihin verrattuna. Näillä alueilla on kallioperässä pienialaisia erittäin korkean uraanipitoisuuden alueita. Sipoossa, Porvoossa ja Porvoon mlk:ssa moreenille ja kalliolle perustettujen talojen radonpitoisuuksien keskiarvot ovat lähes samoja. Kun tarkastellaan soralle ja hiekalle perustettuja taloja, voidaan havaita, että harjujaksojen soravaltaisille ydinalueille perustetuissa taloissa on keskimäärin 2-3 kertaa korkeampi radonpitoisuus kuin harjujen lieve-alueille perustetuissa taloissa. Suurin ero on Pernajan harjulla, noin 7-kertainen. Tämä selittyy osin sillä, että harjulla on melko vähän taloja ja yhdessä talossa on mitattu huippukorkea radonpitoisuus. Pukkilan - Levannon harjujaksolla ero varsinaisten harju-asuntojen ja muiden hiekalle rakennettujen talojen välillä on pienin, noin 1,4-kertainen. Tällä harjujaksolla varsinaisella harjumuodostumalla on hyvin vähän asutusta, eikä sekään sijoitu aivan harjun lakiosiin. Harjujaksoja voidaan pitää ylivoimaisesti radonkriittisimpinä rakennuspaikkoina koko alueella. Eri rakennuspohjatyyppien aritmeettisia keskiarvoja verrattaessa toiseksi pahin on moreeni, kolmanneksi kallio, neljänneksi harjujen reuna-alueet ja muut hickkaesiintymät ja viidenneksi savi ja siltti. Radontasot Itä-Uudenmaan alhaisimman radonpitoisuuden alueilla (Kl ja Ml) ovat hieman matalampia kuin koko maan pientaloasunnoissa keskimäärin, 145 Bq/m 3 (Arvela ym. 1993). Muilla alueilla radontasot ovat selvästi korkeampia. 16

18 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS H M3 K3 i i P 1 j - ^ J HI S2 M2 K2 SI HMphl ^^^^^^J ' i 1 1! 1! ; :! i i 1 : I! i n Muu \ Korkea f D Matala Ml \ i Kl : o Keskiarvo Bq/m Kuva 1. Huoneilman radon eri osa-alueilla Itä-Uudellamaalla. Osa-alueilla Kl - K3 talot on rakennettu kalliolle, osa-alueilla Ml - M3 moreenille, osa-alueilla SI - S2 savelle tai sillille, osa-alueilla H varsinaisille harjumuodostumille ja osaalueilla HI harjujen reuna-alueille tai muille vähäisemmille hiekkamuodostumille. P tarkoittaa asuntoja, joissa talousvetenä käytetään porakaivovettä. Perustamista - paluokkia on kolme: korkea, matala ja muu. Radonkriittisyydeltään korkeaan luokkaan kuuluvat talot, joissa on alakerrassa maanvastaisia seiniä ja avoin portaikko alakerran ja yläkerran välillä sekä uudet, vuoden 198 jälkeen rakennetut talot, joissa on perusmuurin sisään valettu maanvarainen laatta. Matalaan luokkaan kuuluvat talot, joissa on reuna jäykistetty maanvarainen laatta tai ryömintätilainen perustus sekä vanhat, ennen vuotta 1968 rakennetut kellarilliset talot. Muut talot kuuluvat luokkaan muu. M

19 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 Taulukko I. Tilastotietoa kalliolle perustettujen talojen radonpitoisuudesta Itä- Uudellamaalla. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot. Aineistossa ei ole porakaivoasuntoja eikä asuntoja, joissa on varauduttu radonin torjuntaan jo rakennusvaiheessa. Osa-aluerajat on esitetty kuvassa 2 ja liitteessä 8. Aka - aritmeettinen keskiarvoja gka = geometrinen keskiarvo. osa-alue kpl aka Bq/m 3 gka Bq/te 3 >2 Bqto 3 % >4 Bq/m 3 % >8 Bq/m 3 >2 Bq/m 3 % Kl.l K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K K

20 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS Taulukko II. Tilastotietoa kaltiolle perustettujen talojen radonpitoisuudesta Jtä- Uudellamaalla. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot. Aineistossa ei ole porakaivoasuntoja eikä asuntoja, joissa on varauduttu radonin torjuntaan jo rakennusvaiheessa. Kl - Kl.l - K1.4 ja K2 = K2.1 - K21 ja K3 = K3.1 - K3.8. Osa-aluerajat on esitetty kuvassa 2 ja Uineessa 8. Aka = aritmeettinen keskiarvo ja gka = geometrinen keskiarvo. osa-alue kpl aka Bq/m 3 gka Bq/m 3 >2 Bq/m 3 % >4 Bq/m 3 >8 Bq/m 3 % >2 Bq/m 3 % Kl kaikki K1.1-K K2 kaikki K2.1- K K3 kaikki K3.1-K kaikki kallioalueet K1-K

21 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 Taulukko III. Tilastotietoa moreenille perustettujen talojen radonpitoisuudesta Itä-Uudellamaalla. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot. Aineistossa ei ole porakaivoasuntoja eikä asuntoja, joissa on varauduttu radonin torjuntaan jo rakennusvaiheessa. Osa-aluerajat on esitetty kuvassa 3 ja liitteessä 9. Aka = aritmeettinen keskiarvoja gka = geometrinen keskiarvo. osa-alue kpl aka Bq/m 3 gka Bq/m 3 >2 Bq/m 3 % >4 Bq/m 3 % >8 Bq/m 3 % >2 Bq/m J % Ml M M M M M M M M M M M M M M M M M M

22 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS Taulukko IV. Tilastoiietoa moreenille perustettujen talojen radonpitoisuudesta Itä-Uudellamaalla. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot. Aineistossa ei ole poiakaivoasuntoja eikä asuntoja, joissa on varauduttu radonin torjuntaan jo rakennusvaiheessa. Alue Ml koostuu vain yhdestä osa-alueesta. M2 = M2.1 - M2.9 ja M3 - M3.1 - M3.9. Osa-aluerajat on esitetty kuvassa 3 ja liitteessä 9. Aka - aritmeettinen keskiarvo ja gka = geometrinen keskiarvo. osa-alue kpl aka Bq/m 3 gka Bq/m 1 >2 Bq/m 3 % >4 Bq/m 3 % >8 Bq/m 3 % >2 Bq/m 3 % Ml kaikki Ml M2 kaikki M2.1- M M3 kaikki M3.1- M kaikki moreenialueet M1-M

23 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 Taulukko V. Tilastotietoa savelle tai siltille perustettujen talojen radonpitoisuudesta Itä-lfudellamaalla. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot. Aineistossa ei ole porakaivoasuntoja eikä asuntoja, joissa on varauduttu radonin torjuntaan jo rakennusvaiheessa. SI = SLl - S1.4ja S2 = S2.1 - S2.4. Osa-aluerajat on esitetty kuvassa 4 ja liitteessä 1. Aha - aritmeettinen keskiarvoja gka = geometrinen keskiarvo. osa-alue M aka Bq/m 1 gka Bq/m 3 >2 Bq/m 3 % >4 Bq/m 3 % >8 Bq/m 3 % >2 Bq/m 3 % SI fc»kki S1.1-S Sl.l S S S S2 kaikki S2.1-S S S S S kaikki savi-ja silttialucet S1-S

24 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS Taulukko VI. Tilastotietoa soravaltaisille harjualueille perustettujen talojen radonpitoisuudesta Itä-Uudellamaalla. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot. Aineistossa ei ole porakaivoasuntoja eikä asuntoja, joissa on varauduttu radonin torjuntaan jo rakennusvaiheessa. Alue H muodostuu kaikista kyseiselle maalajille perustetuista taloista koko tutkimusalueella. Alue H on saatu yhdistämällä pienemmät osa -alueet HI.l - H1.9. Osa-aluerajat on esitetty kuvassa 5 ja liitteessä 11. Aka = aritmeettinen keskiarvoja gka = geometrinen keskiarvo. osa-alue H kaikki Hl.l- H1.9 kpl aka gka >2 >4 >8 >2 Bq/m 3 Bq/m 3 Bq/m 3 Bq/m 3 Bq/m 3 Bq/m 3 % % % % HI.l H H H H H H H H

25 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 Taulukko VII. Tilastotietoa harjujen reuna-alueille tai muille vähäisemmille hiekkamuodostumilleperustettujen talojen radonpitoisuudestaitä-uudellar.taalla. Ameista sisältää omakotitalot, paritalot, rivitalot ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot. Aineistossa ei ole porakaivoasuntoja eikä asuntoja, joissa on varauduttu radonin torjuntaan jo rakennusvaiheessa. Alue HI muodostuu kaikista kyseiselle maalajille perustetuista taloista koko tutkimusalueella. Alue HI on saatu yhdistämällä pienemmät osa-alueet HIl.l - HI1.13. Osa-aluerajat on esitetty kuvassa 6 ja liitteessä 12. Aka - aritmeettinen keskiarvo ja gka = geometrinen keskiarvo. osa-alue kpl aka Bq/m 3 gka Bq/m 1 >2 Bq/m 3 % >4 Bq/m 3 % >8 Bq/m J % >2 Bq/m 3 % HI kaikki HI1.1- HI HIl.l HI HI HI HI HI HI HI HI H HI HI HI

26 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS Taulukko VIII. Vertailu porakaivovettä käyttävien asuntojen ja muiden asuntojen radonälanteesta Itä-Uudellamaalla. Aineisto sisältää omakotitalot, paritalot ja rivitalot. Osa-aluejact vastaavat kyseisten maalajien osa-aluejakoa. Osa-alue ja rakennuspohja aritmeettinen keskiarvo >2 Bq/m 3 >4 Bq/m 3 porakaivo- muut asunnot asunnot Bo/m 3 Bq/m 3 porakaivo- muut asunnot asunnot % % porakaivo- muut asunnot asunnot % % talot kallioua kaikki Kl K K S talot moreenilla kaikki Ml M M talot savella tai siltillä kaikki SI S talot soralla tai hiekalla kaikki

27 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 6 RADONENNUSTEET JA YLITYSPROSENTIT Jos rakennetaan perinteisesti radonia huomioimatta, voidaan taulukosta IX nähdä odotettavissa olevat ennusteet ja eri pitoisuusarvojen ylitykset kullakin alueella. Ennuste on arvo, jonka puolet tuloksista ylittää. Taulukon ennusteet on laskettu radonkriittisyydeltään korkeimmalle perustamistapaluokalle, johon kuuluvissa uusissa taloissa on perusmuunn sisään valettu maanvarainen laatta tai maanvastaisia seiniä alakerrassa ja avoin yhteys alakerran ja yläkerran välillä. Käytettäessä muita perustamistapoja ennusteet ja ylitysprosentit ovat pienempiä. Itä-Uudenmaan radonennusteet on esitetty myös kuvissa 2-6. Taulukosta IX ja kuvista 2-6 nähdään, että radonpitoisuudet ovat pienimpiä kallio- ja moreenialueilla tutkimusalueen länsi- ja lounaisosissa esimerkiksi Sipoossa, Pornaisissa ja Porvoon mik:ssa. Noin 2 %:ssa uusista taloista tullaan ylittämään 2 Bq/m 3. Radonkriittisintä on rakentaa kalliolle tai moreenille itäisissä ja keskisissä osissa tutkimusaluetta, esimerkiksi Loviisassa, Ruotsinpyhtäällä, Liljendalissa, Pernajassa ja osissa Myrskylää, Askolaa, Pukkilaa ja Mäntsälää. Yhtä radonkriittistä on rakentaa soravaltaisille harjualueille koko tutkimusalueen sisällä. Näillä alueilla 7-8 %:ssa taloista tullaan ylittämään 2 Bq/m 3, puolessa ylitetään 4 Bq/m 3 ja 25-3 %:ssa 8 Bq/m 3. Ennusteessa oletetaan, että radonia ei mitenkään torjuta rakennusvaiheessa. 26

28 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS Taulukko IX. Radonennusteet eri rakennuspohjatyypeille perustettaville taloille Itä-Uudellamaalla. Ennusteet on laskettu radonin kannalta epäedullisimmille perustamistavoille: perusmuurin sisään valettu maanvarainen laatta tai perustus, jossa on maanvastaisia seiniä alakerrassa ja avoin yhteys alakerran ja yläkerran välillä. rakennuspaikan maalaji kallio moreeni savi tai siltti harjut, aines soravaltainen harjujen reuna-alueet ja muut hiekkaesiintymät, aines hiekkavaltainen alue Kl K2 K3 Ml M2 M3 SI S2 H HI ennuste >2 >4 >8 Bq/m 3 Bq/m 3 Bq/m 3 Bq/m 3 % % % < <

29 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 7 OSA-ALUEIDEN KUVAUKSET Seuraavassa tarkastellaan eri osa-alueita tarkemmin. Osa-aluejako on samalla myös maalajijako. Vaikka osa-alueet on rajattu kuviin 2-6 yhtenäisiksi alueiksi, niin todellisuudessa alueet ovat mosaiikkimaisia muodostuen kyseisen osa-alueen sisällä olevasta maalajista. Tekstin ymmärtämistä helpottaa, jos tarkastellaan radonennustekarttojen ohella myös geologisia karttoja. 7.1 Kallioalueet Kallioalueilla tarkoitetaan kaikkia niitä rakennuspaikkoja, joissa talo rakennetaan kalliolle. Kallioalueiden Kl - K3 nykyinen radontilanne on esitetty taulukoissa I ja II. Kallioalueiden tarkemmat rajat on esitetty liitteessä 8. Radonennusteet ja ylitysprosentit on esitetty taulukossa IX ja kuvassa Alueet Kl Alue Kl käsittää kallioalueita Itä-Uudenmaan länsiosassa. Näillä alueilla on kalliolle rakennettaessa odotettavissa, että noin 2 %:ssa uusista taloista ylitetään 2 Bq/m 3 ja 2 %:ssa 4 Bq/m 3. Radonpitoisuuden ennuste on noin 11 Bq/m 3. Sipoo: Suurin osa Sipoota kuuluu alueeseen Kl; Nikkilä ja sen eteläpuolisista alueista mm. Hindsby, Immersby, Östersundom, Västerskog, Kallbäck ja Spjutsund. Porvoon mlk Porvoon mlk:n länsiosat kuuluvat alueeseen Kl; Hinthaara, Ali- Vekkoski, Kulloo, Tolkkinen, Emäsalo ja Vessölandet. Pornainen: Suurin osa Pornaisista eli sen pohjois- ja eteläosat kuuluvat alueeseen Kl. Metsäkylä, Halkia ja Laukkoski Mäntsälä: Mäntsälän eteläosasta Numminen kuuluu alueeseen Kl. Askola: Askolan länsiosasta Monninkylä ja Puhar-Onkimaa kuuluvat alueeseen Kl. 28

30 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS Kuva 2. Rakennusmaan radonluokitus kalliolle rakennettaville taloille Hä- Uudellamaalla Alueet K2 Alue K2 käsittää kallioalueita koko Itä-Uudenmaan alueella. Näillä alueilla on kalliolle rakennettaessa odotettavissa, että noin 7 %:ssa uusista taloista ylitetään 2 Bq/m 3 ja 3 %:ssa 4 Bq/m 3 ja 4 %:ssa 8 Bq/m 3. Radonpitoisuuden ennuste on noin 24 Bq/m 3. 29

31 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 Esimerkiksi radonpitoisuudeltaan matalinta aluetta ovat rapakiven kontaktin ulkopuoliset alueet Pukkilan itäosassa, Myrskylän länsiosassa ja Pernajan luoteisosassa (alue K2.4 taulukossa I ja liitteessä 8). Radonpitoisuudeltaan korkeinta aluetta löytyy mm. Ruotsinpyhtään etelä- ja itäosasta, Loviisan ja Pernajan eteläosasta, Porvoon mlk:n kaakkoisosasta ja Askolasta (alueet K2.1, K2.3, K2.6 ja KZ9 taulukossa I ja liitteessä 8). Sipoo: Sipoon pohjoisosassa Talma ja Paippinen ja eteläosassa Söderkulla ja Box kuuluvat alueeseen K2. Pornainen: Pornaisten keskiosassa Pornaisten kk kuuluu alueeseen K2. Mäntsälä: Suurin osa Mäntsälästä kuuluu alueeseen K2; muun muassa seuraavat kylät ja taajamat: Metsäkylä, Ohkola, Mäntsälän kk, Hirvihaara, Sääksjärvi, Sälinkää, Sulkava ja Nikinoja. Porvoo: Porvoo kuuluu kokonaisuudessaan alueeseen K2. Porvoon mlk: Suurin osa Porvoon mlk:sta kuuluu alueeseen K2; muun muassa seuraavat kylät ja taajamat: Hamari, Karjalaiskylä, Kerkkoo lähialueineen, Ilola, Siggböle, Sannäs, Renum, Veckjärvi, Ebbo, Välax ja Pellinki. Askola: Noin puolet Askolasta kuuluu alueeseen K2; Nietoo, Korttia, Tiilää, Juornaankylä. Pukkila: Pukkilan itäosassa Kantele kuuluu alueeseen K2. Myrskylä: Myrskylän länsiosassa Metsäkulma, Kankkila ja Pakila kuuluvat alueeseen K2. Pernaja: Pernajan pohjoisosassa Övre Rikeby ja eteläosassa Härkäpää, Kabböle ja Tjuvö kuuluvat alueeseen K2. Loviisa: Loviisan eteläosassa Valko ja Määrlahden eteläpuoliset alueet kuuluvat K2:teen. Ruotsinpyhtää: Suurin osa Ruotsinpyhtäästä kuuluu alueeseen K2; eteläosassa: Vahterpää, Keitala ja Marby, pohjoisosassa: Viirilä, Ruotsinkylä, Haavisto ja Västilä. 3

32 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS Lapinjärvi: Käytännössä koko Lapinjärvi kuuluu alueeseen K2. Poikkeuksen tekevät Lapinjärven länsiosassa alueeseen K3 rajoittuvat kylät kuten Rutumi ja Harsböle Alueet K3 Alue K3 käsittää kallioalueita, jotka sijaitsevat pääasiassa Itä-Uudenmaan keskisellä vyöhykkeellä. Vyöhykkeen länsiraja kulkee Mäntsälän itäosan, Pukkilan ja Askolan kautta Pernajaan ja vyöhykkeen itäraja noudattaa Myrskylän, Liljendalin ja Pernajan itärajoja ja kaartuu Ruotsinpyhtään kirkolle. Näillä alueilla on kalliolle rakennettaessa odotettavissa, että noin 8 %:ssa uusista taloista ylitetään 2 Bq/m 3 ja 5 %:ssa 4 Bq/m 3 ja 25 %:ssa 8 Bq/m 3. Radonpitoisuuden ennuste on noin 44 Bq/m 3. Alueet K2 ja K3 ovat 2 Bq/m 3 ylitysten suhteen lähes yhtä radonkriittisiä, mutta korkeiden radonpitoisuuksien (4, 8 ja 2 Bq/m 3 ylittävien) todennäköisyys alueella K3 on huomattavasti suurempi kuin alueella K2. Radontaso ei ole aivan samanlainen kaikilla K3:n osa-alueilla. Esimerkiksi radonpitoisuudeltaan matalinta aluetta ovat Mäntsälän koillisosa ja Pukkilan länsiosa (alue K3.7 taulukossa I ja liitteessä 8). Vastaavasti radonkriittisin alue on Askolan Särkijärven ja Huuvarin alue (alue K3.6 taulukossa I ja liitteessä 8). Askola: Askolan Särkijärven ja Huuvarin kallioalueet ovat koko Itä-Uudenmaan radonkriittisintä aluetta. Myös Askolan kirkonkylän ja Vakkolan kallioalueet kuuluvat K3:een. Pukkila: Pukkilan keski- ja länsiosat kuuluvat alueeseen K3; muun muassa seuraavat kylät ja taajamat: Pukkilan kk, Savijoki ja Torppi. Mäntsälä: Mäntsälän koillisosassa Levanto ja Saari kuuluvat alueeseen K3. Myrskylä: Myrskylän kk ja muut Myrskylän itäiset osat kuuluvat alueeseen K3. LUendal: Koko Liljendalin kunta kuuluu alueeseen K3. 31

33 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 Pernaja: Suurin osa Pernajaa kuuluu alueeseen K3, muun muassa seuraavat kylät ja taajamat: Isnäs, Tervik, Koskenkylä, Malmgärd, Pernajan kk, Pitkäpää, Sarvilahti, Andersby ja muut Loviisan pohjoispuoliset kylät. Loviisa: Loviisan keskusta ja Määrlahti kuuluvat alueeseen K3. Ruotsinpyhtää: Ruotsinpyhtään keskiosat eli Ruotsinpyhtään kk ja Tesjoki kuuluvat alueeseen K3. Lapinjärvi: Kapea vyöhyke Lapinjärven länsirajaa kuuluu alueeseen K Moreenialueet Moreenialueilla tarkoitetaan kaikkia niitä rakennuspaikkoja, joissa talo rakennetaan moreenille. Moreenialueiden Ml - M3 nykyinen radontilanne on esitetty taulukoissa III ja IV. Moreenialueiden tarkemmat rajat on esitetty liitteessä 9. Radonennusteet ja ylitysprosentit on esitetty taulukossa IX ja kuvassa Alueet Ml Alueet Ml käsittävät moreenialueita Itä-Uudenmaan länsiosassa. Näillä alueilla on moreenille rakennettaessa odotettavissa, että noin 2 %:ssa uusista taloista ylitetään 2 Bq/m 3 ja 6 %:ssa 4 Bq/m 3. Radonpitoisuuden ennuste on noin 13 Bq/m 3. Alueet Ml ja Kl ovat radontasoltaan lähes samanlaisia ja sijaitsevat suunnilleen samoilla alueilla. Ml:een kuuluu moreenialueita Sipoosta ja Porvoon mlk:sta, mutta ei Pornaisista, Mäntsälästä eikä Askolasta. Sipoo: Suurin osa Sipoota kuuluu alueeseen Ml: Nikkilä ja sen eteläpuolisista alueista mm. Hindsby, Immersby, Östersundom, Västerskog, Kallbäck ja Spjutsund. Nämä taajamat ja kylät kuuluvat myös alueeseen Kl. Porvoon mlk: Porvoon mlk.n läntisimmät osat kuuluvat alueeseen Ml: Hinthaara, Ali-Vekkoski, Kulloo ja Tolkkinen. Nämä taajamat ja kylät kuuluvat myös alueeseen Kl. 32

34 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS \- / ITÄ-UUSIMAA. Huoneilman radonennuste \ Rakennuspohja: moreeni r "*V ^JT ^. V ^^^ ^^^ \ \ Pukkila /' f-./ v^lapinjärvi / /Mäntsälä ^ \ Yli 2 Bq/m3 H Ml 2 % H M2 7 % ^ \~1 M3 8 % t \ / \ l..j / \ l Sipoo L--^^<J /.A^Pernaja Pornainen ' N/ N; =?\. _ 1 ' Porvoon mlk *% ^VYYV ' ' ' Jn \ < Porvoo \N! V 7^- LA ( 4 Ruotynpyhtää sa \ i ^ 5km V?** Yli 4 Bq/m3 n MI 6 % ~] M2 3 % f] M3 5 % Ai/va 3. Rakennusmaan radonluokitus moreenille rakennettaville taloille Itä- Uudellamaalla. 1X1 Alueet M2 Moreenialueet M2 käsittävät lähes samat alueet kuin kallioalueet K2. Myös radonennusteet ovat lähes samanlaisia. Alue M2 käsittää moreenialueita koko Itä-Uudenmaan alueella. Näillä alueilla on kalliolle rakennettaessa odotettavissa, että noin 7 %;ssa uusista taloista ylitetään 2 Bq/m 3 ja 3 %:ssa 4 Bq/m 3 ja 5 %:ssa 8 Bq/m 3. Radonpitoisuuden ennuste on noin 28 Bq/m 3. 33

35 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 Esimerkiksi radontasoltaan alhaisimpia alueita ovat Kl:tä vastaavat alueet (Emäsalo, Vessölandet ja Pornainen sekä rapakiven kontaktin ulkopuoliset alueet Pukkilan itäosassa, Myrskylän länsiosassa ja Pernajan luoteisosassa (alueet M2.4, M2.6 ja M2.7 taulukossa m ja liitteessä 9). Radonpitoisuudeltaan korkeinta aluetta löytyy mm. Lapinjärvelta (alue M2.1 taulukossa DI ja liitteessä 9). Sipoo: Sipoon pohjoisosassa Talma ja Paippinen ja eteläosassa Söderkulla ja Box kuuluvat alueeseen M2. Pornainen: Koko kunta on aluetta M2. Mäntsälä: Lähes koko Mäntsälä, lukuunottamatta koillisosaa, kuuluu alueeseen M2. Porvoon mlk: Lähes koko Porvoon mlk, lukuunottamatta läntisimpiä osia, kuuluu alueeseen M2. Porvoo: Koko kaupunki kuuluu alueeseen M2. Askola: Suurin osa Askolaa kuuluu alueeseen M2; muun muassa seuraavat taajamat ja kylät: Askolan kk, Vakkola, Monninkylä, Puhar-Onkimaa, Juornaankylä. Pukkila: Pukkilan itäosassa Kantele kuuluu alueeseen M2. Myrskylä: Myrskylän länsiosassa Metsäkulma, Kankkila ja Pakila kuuluvat alueeseen M2. Pernaja: Pernajan pohjoisosassa Övre Rikeby ja eteläosassa Härkäpää, Kabböle ja Tjuvö kuuluvat alueeseen M2. Loviisa: Loviisan eteläosassa Valko ja Määrlahden eteläpuoliset alueet kuuluvat M2:teen Ruotsinpyhtää: Ruotsinpyhtään eteläosassa Vahterpää, Keitala ja Marby kuuluvat alueeseen M2. Lapinjärvi: Käytännössä koko Lapinjärvi kuuluu alueeseen M2. Poikkeuksen tekevät Lapinjärven länsiosassa alueeseen M3 rajoituttuvat kylät kuten Rutumi ja Harsböle. 34

36 STUK-A119 SÄTEILYTURVAKESKUS 72.3 Alueet M3 Moreenialueet M3 käsittävät lähes samat alueet kuin kallioalueet K3. Myös radonennusteet ovat lähes samanlaisia. Alueet M3 käsittävät moreentalueita, jotka sijaitsevat pääasiassa Itä-Uudenmaan keskisellä vyöhykkeellä sekä itäosassa. Vyöhykkeen länsiraja kulkee Mäntsälän itäosan, Pukkilan ja Askolan kautta Pernajaan ja vyöhykkeen itäraja noudattaa Myrskylän, Liljendalin ja Pernajan itärajoja ja lisäksi siihen kuuluu lähes koko Ruotsinpyhtää. Näillä alueilla on moreenille rakennettaessa odotettavissa, että noin 8 %:ssa uusista taloista ylitetään 2 Bq/m 3 ja 5 %:ssa 4 Bq/m 3 ja 25 %:ssa 8 Bq/m 3. Radonpitoisuuden ennuste on noin 45 Bq/m 3. Alueet M2 ja M3 ovat 2 Bq/m 3 ylitysten suhteen lähes yhtä radonkriittisiä, mutta korkeiden radonpitoisuuksien (4, 8 ja 2 Bq/m 3 ylittävien) todennäköisyys alueella M3 on huomattavasti suurempi kuin alueella M2. Askola: Askolassa Särkijärven, Huuvarin ja Tiilään moreenialueet ovat koko Itä- Uudenmaan radonkriittisimmät alueet. Myös Askolan pohjoisosissa Korttia kuuluu alueeseen M3. Pukkila: Pukkilan keski- ja länsiosat kuuluvat alueeseen M3; muun muassa seuraavat taajamat ja kylät: Pukkilan kk, Savijoki ja Torppi. Mäntsälä: Mäntsälän koillisosassa Levanto ja Saari kuuluvat alueeseen M3. Myrskylä: Myrskylän kk ja muut Myrskylän itäiset osat kuuluvat alueeseen M3. Liljendal: Koko kunta kuuluu alueeseen M3. Pernaja: Suurin osa Pernajaa kuuluu alueeseen M3; muun muassa seuraavat taajamat ja kylät: Isnäs, Tervik, Koskenkylä, Malmgärd, Pernajan kk, Pitkäpää, Sarvilahti, Andersby ja Loviisan pohjoispuoliset kylät. Loviisa: Loviisan keskusta ja Määrlahti kuuluvat alueeseen M3. 35

37 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-A119 Ruotsinpyhtää: Ruotsinpyhtään keski- ja pohjoisosat kuuluvat alueeseen M3; muun muassa seuraavat taaiairit ja kylät: Tesjoki, Vähä-Ahvenkoski, Ruotsinpyhtään kk, Viirilä, Ruotsinkylä, Haavisto ja Västilä. Lapinjärvi: Kapea vyöhyke Lapinjärven länsirajaa kuuluu alueeseen M3. 13 Savi-ja silttialueet Savi- ja silttialueilla tarkoitetaan kaikkia niitä rakennuspaikkoja, joissa talo rakennetaan savelle tai siititte. Savi- ja silttialueiden SI - S2 nykyinen radontijanne on esitetty taulukossa V. Savi- ja silttialueiden tarkempi rajaus on esitetty liitteessä 1. Radonennusteet ja ylitysprosentit on esitetty taulukossa IX ja kuvassa 4. Savi-ja silttialueilla radonpitoisuus vaihtelee vähemmän kuin muilla maalajialueilla. Savi- ja silttialueet on jaettu kahteen eri radonluokkaan SI ja S2. Luokat eivät kuitenkaan eroa kovin paljon toisistaan Alueet SI Alueet SI käsittävät savi- ja silttialueita läntisellä Itä-Uudellamaalla. Näillä alueilla on savelle tai siltille rakennettaessa odotettavissa, että noin 6 %:ssa uusista taloista ylitetään 2 Bq/m 3 ja 2 %:ssa 4 Bq/m* ja 3 %:ssa 8 Bq/m 3. Radonpitoisuuden ennuste on noin 22 Bq/m 3. Alue SI on radontasoltaan lähes samaa luokkaa kuin kallio- ja moreenialueet K2 jam2. Sipoo: Koko kunta kuuluu alueeseen SI. Pornainen: Koko kunta kuuluu alueeseen SI. Porvoo: Koko kunta kuuluu alueeseen SI. Mäntsälä: Koko kunta kuuluu alueeseen SI. Pukkila: Koko kunta kuuluu alueeseen SI. 36

Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste

Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste JOULUKUU 1996 FI9729 Huoneilman radonmittaukset Kymen läänissä: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Mäkeläinen ja A. Voutilainen PL 14, 81 HELSINKI Puh. (9) 759881 n ISBN 951-712-158-X ISSN

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 34 5 RADONTILANNEKARTOITUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Asuintalojen, mitattujen asuntojen ja radonin ennaltaehkäisytoimien luku- määrä sekä arvio maakontaktiasuntojen kokonaismäärästä Arviointitapa

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa

Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa FI989 STUK A 146 Lokakuu 1997 Asu ntojen radonpitoisuus Suomessa A. Voutilainen, i. Mäkeläinen, H. Reisbacka ja O. Castron 29" STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759

Lisätiedot

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi

Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi Pientalojen radonpitoisuuksien tilastollinen analyysi (Valmiin työn esittely) 11.4.2011 Ohjaaja: DI Jirka Poropudas Valvoja: Prof. Raimo Hämäläinen Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Menetelmät 4. Tulokset

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA

RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA RADONMITTAUSTEN JA -KORJAUSTEN YLEISYYS SUOMESSA Tuomas Valmari, Olli Holmgren, Hannu Arvela Säteilyturvakeskus 1 Radon Suomessa Keskiarvot: Pientalot 121 Bq m -3 Kerrostalot 49 Bq m -3 Kaikki 96 Bq m

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Radonkorjauskoulutus Helsinki 20.3.2014 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio,

Lisätiedot

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu / js TIEDOTE 11.1.2011 TIEDOTE HUONEILMAN RADONTILANTEESTA, RADONMITTAUKSISTA SEKÄ RADONISTA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Radonista ja radontilanteesta Radon

Lisätiedot

Rakenna radonturvallisesti

Rakenna radonturvallisesti Rakenna ja Remontoi -messut Vantaa Rakenna radonturvallisesti Hannu Arvela Heikki Reisbacka Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin

Lisätiedot

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,

Lisätiedot

Päiväkotien radonkartoitus

Päiväkotien radonkartoitus / HUHTIKUU 2007 A Päiväkotien radonkartoitus T. Valmari, H. Arvela, H. Reisbacka Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HUHTIKUU 2007 PÄIVÄKOTIEN RADONKARTOITUS

Lisätiedot

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita. Radonia kannattaa torjua jo talon rakennusvaiheessa,

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Sisäilman radon. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Sisäilman radon Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisäilman radon Kotien radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita.

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Harriet Öster Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista Sisäilman radonpitoisuuden selvittäminen asunto- tai talokaupan yhteydessä on käytännössä ostajan aktiivisuuden varassa, kuten on myös mahdollisten

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Yhteenveto Uudenmaan läänin peruskartoista 2. Yhteenveto Keski-Uudenmaan yt-alueen peruskartoista 3

Yhteenveto Uudenmaan läänin peruskartoista 2. Yhteenveto Keski-Uudenmaan yt-alueen peruskartoista 3 UUDENMAAN LÄÄNIN PERUSKARTAT 1 : 20 000 Tähän liitteeseen on koottu Uudenmaan läänin peruskartta numerot ja niiden nimet. Keski-Uudenmaan yt-alueen kartat ovat salkussa nro 4 ja muut Uudenmaan läänin kartat

Lisätiedot

Kerrostalojen radonkorjaukset

Kerrostalojen radonkorjaukset Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Kerrostalojen radonkorjaukset Olli Holmgren Kerrostalojen radonkorjaukset Ongelma-asunnot lähes yksinomaan alimman kerroksen asuntoja, joissa lattialaatta on suorassa

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta

Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta 11.2.2011 Sivu 1 (8) Radon Pirkanmaalla, ASTA Rakentaja 2011 messut Lehdistötilaisuus, Tampere, 11.2.2011 Hannu Arvela Radon Pirkanmaalla, radonkorjaukset ja uudisrakentamisen radontorjunta Pirkanmaalla

Lisätiedot

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

R a d o n t u r v a 11 i n e n

R a d o n t u r v a 11 i n e n STUK-A 6 FI993 Joulukuu 998 R a d o n t u r v a i n e n rakentaminen - kysely kuntien viranomaisille A. Voutilainen, K. Vesterbacka ja H. Arvela 3-2 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION

Lisätiedot

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014

Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 Helsingin radontalkoot Radontalkoiden asukasilta 27.8.2014 1 Radonpitoisuus on mitattu yli 100 000 suomalaisessa pientaloasunnossa 2 Radontalkoot Talkoissa 2003-2014 mitattu 39 000 asuntoa, näistä 6800

Lisätiedot

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

Radonturvallinen rakentaminen Suomessa

Radonturvallinen rakentaminen Suomessa TOUKOKUU 1997 Radonturvallinen rakentaminen Suomessa T. Ravea, H. Arvela SATEILYTURVAKE~~JS PL 14 00881 Helsinki Puh. (09) 759 881 ISB 951-712-167-9 ISS 0781-1705 Oy Edita Ab Helsinki 1997 Myynti: Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle valtioneuvoston asetuksen saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista uusimisesta

Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle valtioneuvoston asetuksen saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista uusimisesta Lausunto 1 (5) 01.10.2015 316/03.04.00.02/2015 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM/1822/00.04.02/2015; 8.8.2015 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle valtioneuvoston

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTALIITON LAAJAKAISTARAKENTAMISEN HANKEOHJELMA

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTALIITON LAAJAKAISTARAKENTAMISEN HANKEOHJELMA ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTALIITON LAAJAKAISTARAKENTAMISEN HANKEOHJELMA X.X.2009 Diaarinumero Sisällys 1. Viestintäverkon kehittämistarpeet ja nopeiden laajakaistayhteyksien kysyntä 3 2. Maakunnan alueelle esitettävät

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Radonimurin suunnittelu ja toteutus

Radonimurin suunnittelu ja toteutus Radonkorjauskoulutus Joensuu 4.6.2013 Radonimurin suunnittelu ja toteutus Olli Holmgren Säteilyturvakeskus 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 - pdf- versio: www.stuk.fi (ilmainen)

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015

Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2015 Päiväkotien sisäilman radonkartoitus 2014 2015 Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Katja Kojo, Marjo Perälä, Tiia Tarsa, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa

Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa Päivi Kurttio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Epidemiologian laboratorio v.2009: 5 vakituista: laboratorionjohtaja Päivi Kurttio ylilääkäri Wendla Paile

Lisätiedot

Suomen radon ka rtasto. Radon Atlas of Finland

Suomen radon ka rtasto. Radon Atlas of Finland A Marraskuu S? Suomen radon ka rtasto Radon Atlas of Finland A. Voutilainen, I. Mäkeläinen, M. Pennanen, H. Reisbacka, O. Castren - STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKERH ETSCE NTRALE N RADIATION AND NUCLEAR

Lisätiedot

SORAJALOSTEIDEN MYYNTI

SORAJALOSTEIDEN MYYNTI puh. 010 327 2220 asiakaspalvelu@ykkosmyynti.fi * Tarjoushinnat alueella Kerava, Järvenpää, Tuusula (Hyrylä, Kellokoski), Sipoo (Nikkilä), Vantaa (Korso, Linnanpelto, Nikinmäki), Mäntsälä, Pornainen. Muille

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS 27.04.2012 Työnro 120007 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Cargotec Valmetinkatu Tampere A-Insinöörit Suunnittelu Oy TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 ESPOO Harakantie 18

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen Espoon kaupunki 2 Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen RAKENNET- TAVUUS- LUOKKA 1. Helposti 2. Normaalisti 3 a. Vaikeasti pehmeikkö 3 b. Vaikeasti rinnemaasto

Lisätiedot

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI

MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI MX-RADON-PUTKISTOPAKETTI - Asennusohjeet - - 1 - Radon uudisrakentamisessa Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti.

Lisätiedot

Radon suomalaisissa asunnoissa

Radon suomalaisissa asunnoissa / JOULUKUU 2009 A Radon suomalaisissa asunnoissa Otantatutkimus 2006 I. Mäkeläinen, T. Kinnunen, H. Reisbacka, T. Valmari, H. Arvela Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety

Lisätiedot

TVL:n Kymen piiriss ä

TVL:n Kymen piiriss ä S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu I IX Kymen piirin soravarojen arviointi Kymen piirin hiekka- ja soraesiintymien

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13 SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808

Lisätiedot

VAPAALA. Kaava- merkintä. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Myyntihinta

VAPAALA. Kaava- merkintä. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Myyntihinta VAPAALA Kortteli Tontti Lähiosoite Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta VAPAALA 13005 30 Ilpolantie 12 AO 621 180 0 117 000 13005 31 Ilpolantie 14 AO

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

SUUNNITTELU LAUKKA OY

SUUNNITTELU LAUKKA OY 1 SUUNNITTELU LAUKKA OY POHJATUTKIMUS puh 08 55 2.8.2011 Toripiha 1 85500 Nivala NIVALAN KAUPUNKI KEVYEN LIIKENTEEN SILLAT MALISJOKI KESKUSTASSA NIVALA 1. TEHTÄVÄ 2 2. TUTKIMUKSET. TUTKIMUSTULOKSET. PERUSTAMINEN

Lisätiedot

RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA

RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA Eeva Launonen RADONTALKOIDEN VAIKUTTAVUUS ITÄ- UUDELLAMAALLA Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Marraskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.11.2012 Tekijä(t) Eeva Launonen Koulutusohjelma

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren

^äm. Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa. Uimm^ STUK-A114 [ELMIKUU 1994. H. Arvela, O. Castren ' I.. STUK-A114 [ELMIKUU 1994 Asuntojen radonkorjauksen kustannukset Suomessa H. Arvela, O. Castren Uimm^ ' ^äm ^_.._J fthnisn Centre for Radiation and STUK'Nucleqr*$afety STUK-A114 HELMIKUU 1994 Asuntojen

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS HARRISAAJON KAAVA- ALUEELLA KITTILÄN RAATTAMASSA

RAKENNETTAVUUSSELVITYS HARRISAAJON KAAVA- ALUEELLA KITTILÄN RAATTAMASSA Koulukatu 28 Puh. (08) 5354 700 Sähköposti: gb@geobotnia.fi 90100 Oulu Fax (08) 5354 710 Internet: www.geobotnia.fi Forsström Rakennus Oy Työ n:o 10539 PL 560 19.8.2008 67701 Kokkola RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Lisätiedot

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA

Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA RADONIN TORJUNTA PIENTALOKOHTEISSA Markku Malila Opinnäytetyö Syksy 2012 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...

Lisätiedot