KOKOUSKUTSU/ESITYSLISTA Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 1 / 27

Transkriptio

1 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 1 / 27 Aika Paikka / Liite nro / 1a-b Perjantai klo 9.30 Ravintola Oppipoika / kokoustila Oltermanni (4. krs), Korkalonkatu 33, Rovaniemi Käsiteltävät asiat: Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen Kuntayhtymän rakentamis- ja investointiohjelma rakennusten korjaussuunnitelma vuosille vuosille ja 148 / / / / / / / 8-11b Koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuosille Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategia 2020 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Sodankylä-Instituutti oppilaitos- ja asuntolakiinteistöjen siivouspalvelut option käyttö Rovaniemen koulutuskuntayhtymän opiskelijamäärä tilastointipäivänä Hallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esitettyihin toimenpiteisiin Hallintojohtajan tehtävien väliaikainen hoitaminen Viranhaltijapäätökset Hallituksen pyytämä selvitys projekteista Johtajan luontaisetu Oppisopimusjohtajan luontaisetu Vastaukset valtuustoaloitteisiin Puheenjohtaja Kai Väistö

2 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 2 / 27 JAKELU: Hallituksen jäsenet Varajäsenet: 1. Seppo Halttu Paula Nevalainen 2. Liisa Helin Mika Mikkonen 3. Micke Kari Jari Simola 4. Eila Kivioja, hallituksen varapuheenjohtaja Akseli Erkkilä 5. Timo Kurula Vuokko Mäntymaa 6. Arja Mäkitalo Veikko Virtanen 7. Sulo Paksuniemi Maria-Riitta Järvelä 8. Tuomas Vanhala Hannu Kuukasjärvi 9. Kai Väistö, hallituksen puheenjohtaja Sanna Karhu 10. Nafisa Yeasmin Leena Jääskeläinen Valtuuston puheenjohtajat 1. Kaarlo Alaoja valtuuston puheenjohtaja 2. Pekka Lehto valtuuston 1. varapuheenjohtaja 3. Riitta Hokkanen valtuuston 2. varapuheenjohtaja Viran- ja toimenhaltijat 1. Arto Ylitalo johtaja, esittelijä 2. Seppo Hänninen henkilöstöjohtaja 3. Tarja Piittisjärvi sihteeri Lapin korkeakoulukonserni 1. Virpi Lilja kuntayhtymän johtaja, Lappia Yliviivattu = pois

3 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 3 / KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Yhtymävaltuuston hyväksymän hallintosäännön 43 :n mukaan: Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Esityslista lähetetään mikäli mahdollista kokouskutsun yhteydessä. Toimielin voi päättää tarvittaessa esityslistan lähettämisen tavoista ja määräajoista. Kuntalain 58 pykälän 2 momentin mukaan: Muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokouskutsu ja esityslista tähän kokoukseen on postitettu Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 146 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Hallituksen pöytäkirjan tulee tarkastaa kaksi kokoukseen osallistunutta hallituksen jäsentä. Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Sulo Paksuniemi ja Tuomas Vanhala. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

4 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 4 / KUNTAYHTYMÄN RAKENTAMIS- JA INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE JA RAKENNUSTEN KORJAUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kiinteistöjohtaja: Investointiohjelma vuosille : Talousarvion rakentamisohjelma 2014: Rantavitikan toimipiste; opetushallirakennus uudisrakennustyö: Rantavitikan toimipisteeseen keskitetään Lapin ammattiopiston rakennusalan osaamiskeskus. Tällä muutoksella tähdätään tulevaisuudessa nykyisten jo olemassa olevien tilojen tehokkaampaan käyttöön ja se noudattaa koulutuskuntayhtymässä laadittavaa kiinteistöstrategiaa. Suunnitelmissa on, että Rantavitikan toimipistettä kehitetään koulutustarpeiden mukaisesti myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä ko. koulutuksille (rakentaminen, talotekniikka) ei löydy olemassa olevista rakennuksista sopivia halli- ja työtiloja. Uudisrakennukseen sijoitettaisiin ko. koulutuksien tarvitsemat työn opetustilat, nykyisissä rakennuksissa on jo tarvittavat sosiaaliset ja muut opetustilat. Hankkeen suunnittelu on tarkoitus käynnistää lokakuussa 2013 ja hanke on suunniteltu rakennettavaksi vuoden 2014 loppuun mennessä ja on käyttöön otettavissa vuoden 2015 alusta. Jänkätien toimipiste; Ulkovarastointialueen rakentaminen: Jänkätien toimipisteen ulkovarastointialueen rakentaminen on aloitettu syyskuussa 2013 Lapin ammattiopiston opiskelijatyönä. Jänkätien toimipisteeseen keskitetään jatkossa kaikki metsä-, auto- ja logistiikka-alojen koulutukset (autoalan osaamiskeskus) joka noudattaa koulutuskuntayhtymässä laadittavaa kiinteistöstrategiaa. Ko. toimintojen varastointi- ja paikoitustilan tarve piha-alueella kasvaa. Hankkeen rakentamisaikatauluksi on suunniteltu vuosia Energiapuutuotteiden terminaali (EAKR-hanke): Lapin ammattiopistolla on käynnissä Metsäenergian logistiikkahanke (EAKRhanke). Energiapuuterminaali kuuluu EAKR-rahoitteisen pienkäyttöön tarkoitettujen energiapuutuotteiden tuotannon ja logistiikan kehittäminen Metsäenergian logistiikka -hankkeeseen. Terminaalin rakentaminen on suunniteltu tehtäväksi Lapin ammattiopiston opiskelijatyönä vuoden 2014 aikana. Urheiluopiston voimavalmennuksen tilat: Urheiluopiston voimavalmennustilojen rakennushankkeen rakennustyöt on aloitettu syyskuussa 2013 ja valmistuvat suunnitelman mukaan huhtikuussa Voimavalmennustilat palvelevat entistä paremmin Urheiluopiston koko liiketoimintakokonaisuutta. Urheiluopiston tila- ja korjausmuutokset: Urheiluopiston toimipisteessä varaudutaan tilajärjestelyihin ravintolatilojen osalla. Urheiluopiston voimavalmennustilojen suunnitteluvaiheessa päädyttiin irroittaamaan ko. tilat hankkeesta toiminnallisesti paremman sijoituspaikan ratkettua. Hankkeen rakentaminen on suunniteltu suoritettavaksi keväällä 2014 siten, että ne valmistuvat ennen voimavalmennustilojen valmistumista. Rakentamiskokonaisuus palvelee tilojen valmistumisen jälkeen Urheiluopiston toimintaa parem-

5 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 5 / 27 min ja Urheiluopisto voi vastata paremmin tulevaisuuden haasteisiin em. investointien toteuduttua. Korjaussuunnitelma: Kiinteistöpalvelussa laadittua korjaussuunnitelmaa on tarkennettu vuosille ja sen mukaisten investointien kustannusvaikutukset on huomioitu rakentamisohjelmassa. Korjaussuunnitelman eri kiinteistöihin kohdistuvilla pienillä korjaustöillä parannetaan sisäilmaolosuhteita, korjataan kosteusvaurioita ja rakenteita. Korjaussuunnitelmaan sisältyvillä rakennuskorjaustöillä pyritään kiinteistöjen kuntoluokka pitämään halutulla tasolla. Tulevaisuudessa korjaussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon koulutuskuntayhtymässä laadittava kiinteistöstrategia Asuntoloiden ja asuinrakennusten korjaustyöt: Pääosa asuntolarakennuksista on peruskorjattu ja näillä koulutuskuntayhtymä pystyy tulevaisuudessa tarjoamaan II-asteen opiskelijoille tarpeellisen ja riittävän määrän asuntolapaikkoja. Pieniä korjaustöitä sisällytetään korjaussuunnitelma osuuteen pieniä korjaustarpeita varten. Laadittavassa koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategiassa huomioidaan myös asuntolarakennuksien tilanne ja tulevaisuus. Talousarvion suunnitteluosa : Talousarvion suunnitteluosassa on varauduttu Sodankylä-Instituutti toimipisteen Luova -rakennuksen vesikaton peruskorjaustyöhankkeeseen, Urheiluopiston urheiluhallin katsomon rakennustöihin ja Levi-Instituutti toimipisteen julkisivun korjaustyöhankkeeseen sekä Korvanranta-kiinteistön peruskorjaustyöhön. Tulevien vuosien investointiohjelma tulee pääosin perustumaan koulutuskuntayhtymässä 2013 loppuun mennessä laadittavaan kiinteistöstrategia Rakentamisohjelman (liite 1a) ja korjaussuunnitelman (liite 1b) perusteluita esitellään tarkemmin kokouksessa. Johtaja: Hallitus hyväksyy rakentamis- ja investointiohjelman vuosille liitteen 1a ja korjaussuunnitelman vuosille liitteen 1b mukaisina lähetettäväksi jäsenkunnille lausuntoa varten ja pyytää jäsenkuntien lausunnot mennessä.

6 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 6 / KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUS- SUUNNITELMA VUOSILLE Henkilöstöjohtaja: Kuntayhtymän vuoden 2014 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelmaesitys on valmisteltu hallituksen hyväksymien laadintaohjeiden, hallinnon ja johtamisen kehittämissuunnitelman muutosstrategian tavoitteisiin ja linjauksiin sekä strategian 2020 mukaisesti. Tuloarvioissa on huomioitu valtion hallitusohjelman mukaiset tulevat tulorahoituksen leikkaukset ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, muussa koulutuksessa ja aikaisempaa pienempi arvio maksullisen palvelutoiminnan aikuiskoulutuksessa. Leikkaukset perustuvat OKM:n talousarvioehdotuksen lukuihin ja tehtyihin opiskelijapaikkavähennyksiin ammatillisessa koulutuksessa vuosille Talousarviossa on huomioitu ammattikorkeakoulun yhtiöityminen ja pääomaerien irrottaminen Rovaniemen kaupungille tehtyjen päätösten mukaisesti ja ennakoitu peruspääoman muutokset. Samoin on huomioitu kuntayhtymän apporttina yhtiön osakkeita vastaan sijoitettava 1,1 milj. euroa. Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston talousarvioesitykset on eritelty opetukseen ja maksulliseen palvelutoimintaan. Muiden tulosalueiden esitykset sisältävät kokonaistoiminnan. Talousarvioesityksessä vuodelle 2014 valtion yksikköhintarahoitukseen ei tule indeksitarkistusta ja yksikköhintoja leikataan 1,6 %. Ennakolliset yksikköhintatiedot saadaan joulukuussa 2013 ja lopulliset järjestäjä- ja ylläpitäjäkohtaiset rahoituspäätökset vuodelle 2014 saadaan joulukuussa Tulosalueiden toimintakate kattaa kaluston suunnitelmanmukaiset poistot sekä kuntayhtymän yhteiset palvelut. Rakennusten sumupoistot sisältyvät tulosalueilta perittävään sisäiseen pääomavuokraan. Tulosalueiden talousarvioesityksissä on lähtökohtana ollut, että kaikki kustannukset rahoitetaan yksikköhinnalla ja muilla tuloilla. Opiskelijamäärä on koulutuksen järjestämisluvan mukainen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä on ja oppisopimuskoulutuksen 500. Valtuustotasoiset toiminnalliset tavoitteet perustuvat kuntayhtymän strategiaan 2020 ja kriittisiin menestystekijöihin sekä tuloksellisuuden mittareihin. Kiinteistöjen sisäisten ylläpito- ja pääomavuokrien uudet perusteet kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt kokouksessaan ja Lapin Urheiluopiston johtokunta on hyväksynyt samat perusteet kokouksessaan Talousarviovalmistelussa on huomioitu, että Lapin Urheiluopisto -liikelaitos on myös pääomavuokramäärittelyssä mukana.

7 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 7 / 27 Koko kuntayhtymän investointiosassa rakennushankkeisiin esitetään vuodelle 2014 yhteensä 3,9 milj. euroa netto, kalusto- ja laitehankintoihin yhteensä 2,4 milj. euroa netto. Investointihankkeet rahoitetaan vuosikatteella, investointilisällä, joka sisältyy vuosikatteeseen. Investoinnit kasvavat kuluvasta vuodesta 1,9 milj euro (40,3 %). Lisäyksestä rakentamisinvestointeihin kohdistuu 1,2 milj. euroa ja Lapin ammattikorkeakoulu OY:n osakkeisiin 1,1 milj. euroa. Kuntaliiton yleisohjeen mukaisesti poistosuunnitelmat on tarkistettu vuoden 2013 alusta. Kuntayhtymässä muutos koski rakennuksia. Aikaisempien kuntayhtymän poistosuunnitelman mukaan hallinto- ja koulurakennuksille poistoaika on ollut vuotta. Rakentamisinvestointien poistoaika on ollut 30 vuotta ja korjaussuunnitelman mukaisille investoinneille 10 vuotta. Vuodesta 2013 alkaen hallinto- ja koulurakennuksille ja korjaussuunnitelman mukaisille investoinneille on yhtenäistetty suunnitelmapoistoksi 25 vuotta, joka noudattelee kuntaliiton alarajasuositusta. Ennen vuotta 2013 valmistuneiden kohteiden poistoajat on säilytetty entisenä 30 vuotta, paitsi korjaussuunnitelman mukaisille ennen vuotta 2013 valmistuneille on muutettu poistoajaksi 25 vuotta 10 vuoden sijaan. Kalustohankintojen poistoajat on säilytetty entisinä. Koko kuntayhtymän talousarvioesitys yhteensä Tuloslaskelma TP (ulkoinen) TA (ulkoinen/sis.) TA (ulkoinen/sis.) Muutos % Toimintatuotot ,95 Toimintakulut ,10 Toimintakate ,81 Lapin Urheiluopiston johtokunta on omalta osaltaan käsitellyt talousarvion ja -suunnitelman ja esittää sen edelleen kuntayhtymän hallituksen hyväksyttäväksi. Kuntayhtymän yhteistyötoimikunta käsittelee talousarvion ja -suunnitelman ennen hallituksen lopullista esitystä valtuustolle. Talousarvio ei sisällä jäsenkunnille peruspääomalle maksettavaa korkoa yhtymävaltuuston päätöksen mukaan. Perussopimuksen mukaan merkittävistä toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot. Talousarvio- ja suunnitelmaehdotus tulee toimittaa jäsenkunnille viimeistään lokakuun 15. päivään mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma viimeistään marraskuun 30. päivään mennessä. Liitteenä 2 on kuntayhtymän talousarvio- ja suunnitelmaesitykset vuosille

8 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 8 / 27 Johtaja: Hallitus: - käsittelee kuntayhtymän vuosien talousarvio- ja -suunnitelmaesityksen. - pyytää talousarvioesityksestä jäsenkuntien lausunnot mennessä. - kuntayhtymän johtaja oikeutetaan tekemään talousarvioon mahdollisia teknisluonteisia korjauksia.

9 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 9 / ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KIINTEISTÖSTRATEGIA Hallitus Kiinteistöjohtaja: Rovaniemen koulutuskuntayhtymän talousarviossa vuodelle 2012 kiinteistöpalvelun sitovana tavoitteena on koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategian laadinta. Kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt RKK:n hallinnon ja johtamisen kehittämissuunnitelman, jossa on päädytty laatimaan käyttäjien ja tuottajien yhteistyönä kiinteistöstrategia, sekä pitkän aikavälin selvitys peruskorjaus- ja investointitarpeista. Kiinteistöstrategian laadintaa valmistelemaan on perustettu kiinteistöstrategiatyöryhmä, jonka jäsenet ovat: Hannu Kerkelä RKK, kiinteistöjohtaja (työryhmän vastuuhenkilö) Sirpa Pylväs RKK, toimistoinsinööri Heikki Keskitalo Lapin Urheiluopisto, rehtori Kari Ketola RKK, turv.asiantuntija/työturvallisuuspäällikkö Martti Lampela RAMK, rehtori Taisto Arkko LAO, rehtori Kerttu Oikarinen RAMK, toimialajohtaja Eero Korhonen LAMO, koulutusalajohtaja (mukaan työryhmätyöhön ) Kari Plosila Lapin Oppisopimuskeskus, oppisopimusjohtaja Seija Ovaskainen LAO, toimialajohtaja (nimitetty Pertti Lakkalan tilalle ) Juha Perkkiö RAMK, kehityspäällikkö (osallistumisoikeus annettu ) Kiinteistöstrategian tehtävänä on ohjata kiinteistön käyttäjien tarpeisiin vastaavaa, taloudellista ja elinkaariajattelua huomioivaa kiinteistönpitoa. Kiinteistöstrategian tavoitteena on järjestää koulutuskuntayhtymän ydintehtävää varten tarpeelliset, turvalliset ja terveelliset tilat. Kiinteistöstrategian tarkoituksena on esittää strategiset linjaukset ja niihin perustuvat toimenpiteet - saada kiinteistökustannukset halutulle tasolle ja toteuttaa kiinteistömassan hallittu sopeuttaminen. Kiinteistöstrategian laadinnan pohjaksi hyväksyttiin toimipisteiden (kiinteistöjen) luokitusmenettely. Kiinteistöluokitus jaettiin kolmeen luokkaan; säilytettävät, kehitettävät ja luovutettavat kiinteistöt. Koulutuskuntayhtymän toimintakentässä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan muutoksia. Rovaniemen ammattikorkeakoulu irtaantuu koulutuskuntayhtymästä Lapin ammattikorkeakoulu Oy:ksi Lisäksi strategiatyön aikana OKM:n II-asteen koulutukseen kohdistamat leikkaukset tulivat ilmi , joista Lapin alueelle ollaan kohdistamassa n. 25 % leikkaukset opiskelijapaikkoihin. Em. ja muutkin koulutustarpeiden muutokset aiheuttavat uuden näkökulman kiinteistöstrategian laadinnalle kuin strategiatyötä aloitettaessa osattiin odottaa. Työryhmä on laatinut kiinteistöstrategian I-vaiheen valmiiksi (liite 2). Jatkotyöskentelyn pohjaksi strategiatyöryhmä esittää II-vaiheen aloittamista tulevat suunnitelmat huomioiden.

10 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 10 / 27 Koulutuskuntayhtymän johtoryhmä on käsitellyt kiinteistöstrategian sähköpostin välityksellä. Johtoryhmä on yksimielisesti hyväksynyt jatkoaikaesityksen kiinteistöstrategian laatimiselle ja strategiassa esitetyt jatkotoimenpiteet. Johtaja: Hallitus: - hyväksyy jatkoajan kiinteistöstrategian laatimiselle liitteen 2 kohdan 9 mukaisesti. - päättää hyväksyä, että kiinteistöstrategian II-vaihe käynnistetään ja se toteutetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Merkittiin pöytäkirjaan, että asiantuntijoina kuultiin kiinteistöjohtaja Hannu Kerkelää, rehtori Taisto Arkkoa ja rehtori Martti Lampelaa Keskustelun jälkeen hallitus hyväksyi tehdyt päätösesitykset. Hallitus Kiinteistöjohtaja: Rovaniemen koulutuskuntayhtymän talousarviossa vuodelle 2013 kiinteistöpalvelun sitovana tavoitteena on koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategian ja siihen liittyvien päätösten valmistelu ja täytäntöönpano. Koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategiatyöryhmä on saanut kiinteistöstrategia 2020 (liite 3) valmiiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön II-asteen koulutukseen kohdistamat leikkaukset opiskelijapaikoista (350 paikkaa Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle vuoteen 2016 mennessä) on päätetty ja ne on huomioitu kiinteistöstrategian laadinnassa. Lisäksi kiinteistöstrategiassa on huomioitu myös maksullisen palvelutoiminnan muutokset tulevaisuudessa. Kiinteistöstrategiassa on huomioitu myös sidosryhmäyhteistyö (omistajakunnat) nyt ja tulevaisuudessa. Kiinteistöstrategian pohjaksi hyväksytyt kiinteistöjen luokitukset on määritetty kiinteistöstrategian liitteessä 4 ja niiden pohjalta laadittu toteutussuunnitelma kiinteistöstrategian kohdassa 10. Kiinteistöille ja kiinteistötoiminnalle asetetut tehtävät, tavoitteet ja tarkoitus on mahdollista toteuttaa laaditun kiinteistöstrategian mukaisesti. Kiinteistöstrategia 2020 johtopäätökset: Kiinteistöstrategian toteuttamisella turvataan koulutuksen järjestäjän ydintehtävälle opetukselle ja sen tukitoiminnoille kuten asuntoloille, tarkoituksenmukaiset, turval-

11 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 11 / 27 liset ja terveelliset tilat. Kiinteistöstrategia tukee osaltaan koulutuskuntayhtymän strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tilojen ja niiden määrän sopeuttaminen tarpeeseen sekä kiinteistöjen kuntoluokan säilyttäminen riittävällä tasolla kalliiden peruskorjausten tilalta on vastuullista toimintaa. Laadukkaat ja käyttäjän tarpeiden mukaiset, toimivat tilat, mahdollistavat koulutuksen järjestäjälle toimintamahdollisuuden ja viestivät myös laadukkaasta toiminnasta. Hyvä fyysinen oppimisympäristö vaikuttaa osaltaan myös oppilaan oppimiseen. Kiinteistöstrategia ja tilojen kehittämistä suunnitellaan ja toteutetaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti tilojen käyttäjien kanssa. Toimitilojen kehittäminen ja parantaminen toteutetaan kestävän kehityksen mukaisesti ottaen valinnoissa huomioon ympäristö- ja energiaratkaisut. Koulutuskuntayhtymän johtoryhmä on käsitellyt kiinteistöstrategian sähköpostin välityksellä. Johtoryhmä on omalta osaltaan hyväksynyt kiinteistöstrategian Kiinteistöstrategiaa 2020 ja sen sisältöä esitellään tarkemmin hallituksen kokouksessa. Johtaja: Hallitus päättää hyväksyä liitteen 3 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategia 2020 ja esittää, että valtuusto merkitsee kiinteistöstrategia 2020 tiedoksi.

12 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 12 / ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SODANKYLÄ-INSTITUUTTI OPPILAITOS- JA ASUNTOLAKIINTEISTÖJEN SIIVOUSPALVELUT OPTION KÄYTTÖ Kiinteistöjohtaja: Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallitus on valinnut Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Sodankylä-Instituutti toimipisteen oppilaitos- ja asuntolakiinteistöjen siivouspalveluiden sopimuskumppaniksi ISS Palvelut Oy:n ajalle Sopimuksessa on optio, että sopimusta on tämän jälkeen mahdollisuus jatkaa vuosi kerrallaan, kuitenkin enintään saakka. Sopimuksessa on huomioitu, että sopimuskumppanin on esitettävä omia palvelukuvausta parantavia ja toimintaa tehostavia ehdotuksiaan, ehdotuksia kumppanuusvalmiudesta, yhteistoiminnan kehittämisestä, joita sopimuskumppani pitää tärkeänä. ISS Palvelut Oy:n kanssa on käyty kehityskeskusteluja toiminnan kehittämisestä. Kehitystä on syntynytkin yhteistyön seurauksen. Asiakastyytyväisyys on parantunut ja on tämän hetken tulosten mukaan hyvällä tasolla. ISS Palvelut Oy:n kanssa on käyty kesän ja syksyn aikana keskusteluja sopimuksessa olevan option loppuosan käyttämisestä. Koulutuskuntayhtymän kiinteistöjen ylläpito on suurten haasteiden edessä tulevien vuosien aikana. Keskusteluissa pääpaino on siivoustyön laadun kehittämisessä sekä tulevien haasteiden ymmärtämisessä ja miten uusiin tulevaisuuden näkymiin vastataan. Molemmat sopimuksen osapuolet ovat kiinnostuneet jatkaman sopimusta optiovuodella. Kuntayhtymän kannalta tässä tilanteessa on edullisinta ottaa käyttöön yhden (1) vuoden optio. Johtaja: Hallitus päättää käyttää sopimuksessa olevan option siten, että ISS Palvelut Oy:n kanssa sovitaan sopimuksen jatkamisesta saakka.

13 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 13 / ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPISKELIJAMÄÄRÄ TILASTOINTI PÄIVÄNÄ Erikoissuunnittelija: Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijamäärää seurataan vuosittain kahden virallisen tilastointipäivän tilanteen mukaisesti (20.1. ja 20.9.). Ammattikorkeakoulujen osalta seuranta perustuu vuosittaiseen opiskelijatilastointiin ja on peruskoulutuksesta poiketen laskennallinen perustuen tavoitesopimuksen mukaisiin opiskelijamääriin (aloittavat opiskelijat) ja suoritettuihin tutkintoihin. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan mukainen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä rahoituslain mukaan lasketaan ns. painotettuna keskiarvolukuna (PKA), jossa huomioidaan sekä tammikuun että syyskuun tilastointipäivät, tammikuuta enemmän painottaen. Järjestämisluvan täyttöastetta seurataan puolestaan aritmeettisena keskiarvona. Oppisopimuskoulutus tilastoidaan ammatillisen peruskoulutuksen tapaan sekä ja ja vuositasolla aritmeettisena keskiarvona. Vapaasta sivistysyöstä annetun lain mukainen koulutus sekä myös järjestämisluvan mukaan toteutettavan ammatillinen lisäkoulutus tilastoidaan vuosittain Liitetaulukossa 4 on esitetty tulosaluekohtaisesti koulutuskuntayhtymässä toteutettavan koulutuksen volyymitiedot vuosilta Koulutuskuntayhtymän kokonaisopiskelijamäärä oli Kun koulutusvolyymia tarkastellaan vuositasolla, jolloin siihen lisätään tammikuun tilastointipäivän opiskelijamäärät ja vapaan sivistystyön alainen koulutus sekä ammatillinen lisäkoulutus, saadaan ennakoiduksi kuntayhtymän kokonaisvuosiopiskelijamääräksi vuonna 2013 yhteensä Ammatillisessa peruskoulutuksessa (Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto ja Lapin Urheiluopisto) on tilastoinnin mukaan valtionosuusrahoituksen (VOS1) piiriin kuuluvia opiskelijoita yhteensä 3146 ( ). Tammi- ja syyskuun tilastoinnin toteutuneet opiskelijamäärät yhdessä merkitsevät vuodelle 2013 painotettuna opiskelijamääränä laskettuna 3077 opiskelijaa. Koulutuskuntayhtymän voimassa olevan järjestämisluvan mukainen enimmäisopiskelijamäärä on 3110, joten rahoituslain mukaan tarkasteltuna järjestämislupa alittuu 33 opiskelijalla, järjestämisluvan täyttöasteen ollessa 99,2%. Tulosalueittain tarkasteltuna muodostuivat valtionosuuden mukaiset vuosiopiskelijamäärät ammatillisessa peruskoulutuksessa vuonna 2013 seuraaviksi: Lapin ammattiopisto 2413 (TA -tavoitteeseen -52 opiskelijaa), Lapin matkailuopisto 525 (+15 opiskelijaa) ja Lapin Urheiluopisto 139 (+4 opiskelijaa). Lapin ammattiopistossa toimi/koulutusalarakenteen mukaisessa tarkastelussa sekä Tuotantoalat että Sodankylä-instituutti alittivat opiskelijamäärätavoitteensa kun taas Palvelualoilla opiskelijamäärä ylittyi. Pääasiallinen syy siihen minkä vuoksi tavoiteltuja opiskelijamääriä ei saavutettu, on opiskelusta ennen syksyn tilastointipäivää eronneiden suuri määrä. Syksyn aloituspaikkojen täyttöaste kaikkinensa oli varsin hyvä (sekä ops-perusteinen että näyttöperusteinen), vaikkakin pientä vajausta tuli useissa tutkinnoissa. Huolimatta toimipisteissä tehdystä aktiivisesta työstä eroamisten estämiseksi (opinto-ohjaus,

14 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 14 / 27 erityisopetus, kuraattorien tekemä työ jne. ) on syksyn aikana eronneita opiskelijoita noin sata. Opiskelijat ovat ensisijassa jatkavissa ryhmissä olevia opiskelijoita. Eroamisista suurin osa on ns. negatiivisia eroamisia, ts. opiskelijat eivät erottuaan menneet mihinkään RKK.n oppilaitoksista ts. vaihtaneet alaa talon sisällä. Osa opiskelijoista sen sijaan vaihtoi koulutusalaa tai oppilaitosta kuntayhtymän sisällä. Erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla eroamiset ovat olleet suuria. Syyskuun tilastoinnin mukaisista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskeli 2795 (89%) ja näyttötutkintona suoritettavassa ammatilliseen perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa 269 (8,5%) henkilöä. Muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli yhteensä 82 henkilöä (2,6%). Heistä ammattistartissa oli 35, maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa 8 ja vammaisten valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa (VAKU) 39. Opiskelijoista 20 oli koulutuskuntayhtymälle myönnetyn erityisen koulutustehtävän erityisopetuksessa mukaisessa koulutuksessa. Erityisopiskelijoita tilastointipäivänä oli yhteensä 372 (11,8%). Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita (ammattilukio) oli 507 (16,1%). Ulkomaalaisia opiskelijoita, joilla ei tilastoinnissa ole Suomen kotikuntaa, oli 14. He ovat Venäjältä. Koulutusaloista tekniikan ja liikenteen ala (37 %) oli suurin. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla opiskelijoita oli 22 % ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla 16 %. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla opiskelijoista oli 9 % ja luonnonvara- ja ympäristöalalla niin ikään 9 %. Muiden alojen opiskelijoiden osuudet jäivät selvästi alle neljän prosentin. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijoita oli tilastointipäivänä 533. Heistä 199 (37 %) opiskeli ammatillisessa peruskoulutuksessa ja 328 (62 %) ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Tämän lisäksi Nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisessa koulutuksessa oli 6 opiskelijaa. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa opiskelevista 32 % opiskeli ammattitutkintoon ja 58% erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Muussa, ei tutkintotavoitteisessa koulutuksessa, opiskeli 32 henkilöä (10 %). Rovaniemen ammattikorkeakoulussa oli tilastointipäivän mukaisen raportoinnin mukaan yksikköhintarahoituksen piirissä 2478 opiskelijaa. Tutkintoon johtavassa nuorten koulutuksessa heistä oli 1780 ja tutkintoon johtavassa aikuisten koulutuksessa 588. Ammatillisia erikoistumisopintoja suoritti 12 henkilöä ja ylempää amk-tutkintoa 98 henkilöä. Alle 1 vuoden yliaikaisia opiskelijoita oli 279 ja yli vuoden yliaikaisia opiskelijoita 172. Poissaoleviksi opiskelijoiksi oli ilmoittautunut 318 opiskelijaa. Rakennerahastorahoituksella (ESR) järjestettävän tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoita oli 28. Opiskelijamäärältään suurimmat alat ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (30 %), tekniikan ja liikenteen ala (28 %), yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (17 %) sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala (16 %). Lapin Urheiluopisto ja Lapin kesäyliopisto järjestävät myös vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaista koulutusta. Liitetaulukossa 4 on esitetty ao. yksiköi-

15 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 15 / 27 den järjestämä koulutus (arvio toteutumasta vuonna 2013) opiskelijatyövuosiksi muutettuna. Ammatillista lisäkoulutusta ja sen toteutusta ohjaa Opetus- ja kulttuuriministeriön Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle myöntämä ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa. Lisäkoulutusta järjestävät Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto, Lapin Urheiluopisto sekä Lapin kesäyliopisto. Lupaan perustuen ministeriö myöntää vuosittain koulutuskuntayhtymälle valtionosuuden ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamiseen. Vuodelle 2013 on kuntayhtymälle myönnetty yhteensä 216,0 opiskelijatyövuotta lisäkoulutuksen toteuttamiseen. Tämän lisäksi on myönnetty valtionavustusta ja opiskelijatyövuosia koulutuksiin Nuorten aikuisten osaamisohjelman perusteella. Valtionosuutena ja avustuksina tämä merkitsee koulutuskuntayhtymälle vuodelle 2013 noin 3,3 M (sisältäen koulutuskuntayhtymälle myönnetyn ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahan, euroa). Lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahan jaossa RKK on menestynyt erittäin hyvin myös valtakunnallisesti. Lisäkoulutuksen toteutumista seurataan syyskuun tilastointipäivänä, mutta lopullinen toteutuma vuodelta 2013 raportoidaan kevään 2014 kustannustietoraportoinnin yhteydessä Opetushallitukselle. Vuosittaisena tavoitteena on käytettävissä olevalla valtionosuudella vähintäänkin saavuttaa myönnetty opiskelijatyövuosimäärä. Johtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi koulutuskuntayhtymän opiskelijamäärätilanteen

16 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 16 / HALLITUKSEN VASTAUS TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSESSA ESITETTYIHIN TOIMENPITEISIIN Henkilöstöjohtaja: Tarkastuslautakunta esittää yhteenvetona ja johtopäätöksenä arviointikertomuksessaan hallitukselle toimenpiteitä raportoitavaksi edelleen valtuustolle. Hallituksen vastauksena valtuustolle esitetään seuraavaa: Tarkastuslautakunta: tarkastuslautakunta on huolestunut kiinteistöjen käytöstä ja niiden poistumasta. - hallitus esittää vastauksena kysymykseen laaditun kiinteistöstrategian (esityslistan liitteenä 3 :n 149 kohdalla). Tarkastuslautakunta: talousarvion ja toimintakertomuksen vastaavuuden tulisi toteutua aikaisempaa paremmin. - hallitus esittää vastauksenaan, että talousarviorakennetta ei muuteta vuodelle Talousarvion valmistelussa kiinnitetään huomiota tavoitteiden asettamiseen ja niiden raportointiin toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta: hanketoiminta on laajaa, toivottavasti tulokset pystytään hyödyntämään ja toivottavasti hanketoiminta ei vie tilaa varsinaiselta toiminnalta. - hanketoiminnan merkitys tulee entisestään kasvamaan ammatillisen koulutuksen leikkausten takia. Johtamisen ja hallinnon kehittämistoimintojen perusteella on kuntayhtymään perustettu hanketiimi, joka tulee laatimaan toimintasuunnitelman hanketoiminnan paremmasta liittymisestä kuntayhtymän perustoimintojen tukeviin strategioihin. Ohjeistus tullaan päivittämään uutta organisaatiota vastaavaksi. Tarkastuslautakunta: henkilökunta on tilastojen mukaan voinut vuotta 2011 paremmin ja tarkastuslautakunta toivookin, että organisaatiomuutokset eivät katkaise hyvää kehitystä. - kuntayhtymän organisaatiota on uudistettu henkilöstöhallinnon paremman toimivuuden turvaamiseksi. Resursseja henkilöstöhallintoon on lisätty ja pyritty siihen, että henkilöstöpalvelut vastaavat paremmin tulosalueiden tarpeista. Tarkastuslautakunta: kuntayhtymän taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta sopeutusta tulevien haasteiden edessä tarvitaan, haasteita on mm. oppilasmäärien valtionosuustukileikkaukset ja ammattikorkeakoulun irtautuminen. - hallinnon ja johtamisen uudistamisen toimeenpanolla pyritään siihen, että toiminta sopeutuu uuteen haastavaan tilanteeseen ja suunnitelmassa on jo huomioitu ammattikorkeakoulun irtautuminen kuntayhtymästä ja prosessit on mitoitettu vastaamaan jatkavan organisaation tarpeita ja tulevan toiminnan laajuutta.

17 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 17 / 27 LIITE 5: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2012 Johtaja: Hallitus esittää valtuustolle vastauksenaan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen yhteenvedosta ja johtopäätöksistä annetut vastineet edellä selostetulla tavalla.

18 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 18 / HALLINTOJOHTAJAN TEHTÄVIEN VÄLIAIKAINEN HOITAMINEN Hallintojohtajan viran täytäntöönpano on kesken, koska hallituksen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen on tehty kunnallisvalitus. Hallitus päätti kokouksessaan , että henkilöstöjohtaja hoitaa hallintojohtajan tehtäviä lukien määräaikaisesti kunnes tarvittavat virka- ja hallintosääntöuudistukset on tehty, mutta korkeintaan vuoden 2013 loppuun saakka. Tehtävien hoito mahdollistetaan henkilöstöjohtajan ja henkilöstöasioiden hoidossa toimivan henkilöstön tehtävien ja vastuiden uudelleen järjestelyillä. Henkilöstöjohtajan virkasuhde päättyy viran lakkauttamisen vuoksi Hallitus päätti kokouksessaan , että kehitysjohtaja toimii hallintojohtajan sijaisena lyhytaikaisissa mm. sairauslomien ja vuosilomien aikaisissa virkavapauksissa. Hallintojohtajan tehtävien väliaikaisen hoitamisen järjestelyistä valmistellaan esitys kokoukseen. Johtaja: Esitys kokouksessa.

19 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 19 / VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Hallintosäännön 6 pykälän mukaan: Henkilöstöä koskevista ja muista päätöksistä tehdään viranhaltijapäätös. Päätökset kirjataan päätösluetteloon. Hallituksen ottokelpoiset päätökset tuodaan hallituksen tietoon oikaisuvaatimusajan kuluessa päätöksen tekemisestä. Hallitukselle on jätetty tiedoksi liitteestä 6 ilmenevät viranhaltijapäätösluettelot: - listat erillisistä viranhaltijapäätöksistä - luettelot virkavalinnoista, yli ½ vuotta kestävistä työsuhteista ja sijaisuuksista sekä yli vuoden kestävistä virkavapauksista/työlomista, joihin ei ole automaattista VES/TES:iin perustuvaa oikeutta (WebTallennus) - ulkomaan matkamääräykset (epopulus matkalaskuohjelma) Hallituksen puheenjohtaja: Hallitus merkitsee liitteessä 6 ilmoitetut kuntayhtymän johtajan päätökset tiedokseen. Johtaja: Hallitus merkitsee liitteessä 6 ilmoitetut viranhaltijapäätökset tiedokseen.

20 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 20 / HALLITUKSEN PYYTÄMÄ SELVITYS PROJEKTEISTA Kehitysjohtaja: Hallitus on kokouksessaan päättänyt pyytää lyhyet selvitykset käynnissä olevista uusista yli euron hankkeista. Projektinhallintajärjestelmän projektikuvausraportti on liitteessä 7. Johtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi liitteessä 7 olevan projektikuvauksen yli euron hankkeesta.

21 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 21 / JOHTAJAN LUONTAISETU Henkilöstöjohtaja: Kuntayhtymän johtajalla on ollut vuoden 2002 alusta ollut osana palkkausta vapaa autoetu luontaisetuna. Autoedun verotusarvo on tällä hetkellä 695 /kk. Luontaisedun arvo lasketaan mukaan johtajan bruttopalkkaan, jonka mukaan määräytyy mm. verotus. Viranhoidosta maksettava palkkaus on kokonaisuus. Usein työntekijällä katsotaan olevan mahdollisuus valita luontaisetujen käytöstään. Tällöin palkkaa tarkastellaan bruttopalkkana, josta vähennetään mahdollisten luontaisetujen verotusarvo. Kuntayhtymän johtaja on toiminnan muutosten ja oman auton käyttötarpeensa muuttumisen johdosta ilmoittanut olevansa valmis luopumaan autoedusta. Johtajan nykyisellä käytöllä verotusarvon perusteena oleva oman käytön määrä jää selvästi alle laskennallisen km vuodessa. Autoetu liitettiin osaksi johtajan palkkausta v perusteluna suuri työajojen määrä mutta nykyisessä toimintamallissa työajojen määrä on alle km vuodessa ja tästä aiheutuva kustannus autoetuna ei ole myöskään työnantajan taholta perusteltu. Johtajan käytössä oleva Opel Insignia vuosimalli 2011 on kuntayhtymän omistuksessa ja jäisi kuntayhtymän yhteisten hallinto-, kiinteistö- ja tietohallintopalveluiden tai muiden yksiköiden käyttöön ja osaltaan vähentäisi maksettavia matkakustannusten kilometrikorvauksia ja vuokra-autojen käyttöä. Auton käyttökustannukset katettaisiin säästöillä, joka muuten maksettaisiin matkakorvauksina tai vuokra-autokustannuksina. Mikäli käyttö jäisi vähäiseksi, auto myydään. Puheenjohtaja: Hallitus päättää muuttaa kuntayhtymän johtaja Arto Ylitalon palkkausta siten, että osana johtajan kokonaispalkkaa ollut vapaa autoetu muutetaan euromäärältään samansuuruiseksi henkilökohtaiseksi lisäksi tai viimeistään lukien.

22 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 22 / OPPISOPIMUSJOHTAJAN LUONTAISETU Henkilöstöjohtaja: Kuntayhtymän oppisopimusjohtajalla on ollut vuoden 2002 alusta ollut osana palkkausta vapaa autoetu luontaisetuna. Autoedun verotusarvo on tällä hetkellä 695 /kk. Luontaisedun arvo lasketaan mukaan oppisopimusjohtajan bruttopalkkaan, jonka mukaan määräytyy mm. verotus. Viranhoidosta maksettava palkkaus on kokonaisuus. Usein työntekijällä katsotaan olevan mahdollisuus valita luontaisetujen käytöstään. Tällöin palkkaa tarkastellaan bruttopalkkana, josta vähennetään mahdollisten luontaisetujen verotusarvo. Oppisopimusjohtaja on toiminnan muutosten ja oman auton käyttötarpeensa muuttumisen johdosta ilmoittanut olevansa valmis luopumaan autoedusta. Oppisopimusjohtajan autoedun yhtenä perustana oli vuonna 2002 suuri työajojen määrä mutta nykyisessä toimintamallissa työajojen määrä on noin km vuodessa ja tästä aiheutuva kustannus autoetuna ei ole myöskään työnantajan taholta perusteltu. Oppisopimusjohtajan käytössä oleva Subaru Forester vuosimalli 2012 on kuntayhtymän omistuksessa ja jäisi pääasiassa oppisopimuskeskuksen yhteiseen käyttöön ja osaltaan vähentäisi maksettavia matkakustannusten kilometrikorvauksia ja vuokra-autojen käyttöä. Auton käyttökustannukset katettaisiin säästöillä, joka muuten maksettaisiin matkakorvauksina tai vuokra-autokustannuksina. Mikäli käyttö jäisi vähäiseksi, auto myydään. Johtaja Hallitus päättää muuttaa oppisopimusjohtaja Kari Plosilan palkkausta siten, että osana oppisopimusjohtajan kokonaispalkkaa ollut vapaa autoetu muutetaan euromäärältään samansuuruiseksi henkilökohtaiseksi lisäksi lukien.

23 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 23 / VASTAUKSET VALTUUSTOALOITTEISIIN Henkilöstöjohtaja: ALOITE: LÄHIOPETUSTUNTIMÄÄRIEN VÄHENTÄMISEN VAIKUTUKSET Valtuustolle tehtiin aloite selvittää lähiopetustuntimäärien vähentämisen vaikutuksista koulutuskuntayhtymässä. Valtuustoaloite on liitteenä 8. Vastaus: Toisen asteen lähiopetustuntien leikkaus VOS1-koulutuksessa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän valtuusto hyväksyi kalenterivuoden 2013 talousarvion joulukuussa Hallituksen ja tulosalueen johtajien tehtävänä on toimeenpanna talousarvion edellyttämät asiat. Tulosalueiden talousarvioesitys oli laadittu siten, että yksikköhintaperusteiset määrärahat riittävät toiminnan toteuttamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö jäädytti ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuksien (VOS1) yksikköhinnat toimintavuonna 2013 vuoden 2012 tasolle. Yksikköhintojen jäädyttäminen merkitsi, ettei niihin tehty aikaisempien vuosien tapaan yleisen kustannustason ja palkankorotusten nousua kompensoivaa korotusta. Lähiopetuksen ja ohjauksen määrää on sopeutettu, jotta voidaan toimia tulorahoituksen puitteissa. Yksikköhinnalla katetaan lähiopetuksen ja ohjauksen lisäksi oppilaitoskiinteistöjen, opiskelijaruokailun, opetusvälineitten, laitteiden ja esim. polttoaineiden jne. kustannukset sekä yleishallinnon kustannukset. Ammattiopiston rehtorin kollegoiltaan saamien tietojen mukaan sama kehitys on lähes kaikilla koulutuksenjärjestäjillä. Sama kehitys vahvistettiin myös OAJ:n tekemässä selvityksessä keväällä Asiasta informoitiin OAJ:n rehtoreille ja luottamusmiehille järjestetyssä tilaisuudessa huhtikuussa Lähtökohtana on koulutuksen ja opintojen järjestämisessä ovat opiskelijan/tutkinnon suorittajan henkilökohtainen elämäntilanne, aiemmissa opinnoissa, työelämässä tai harrastuksissa hankittu osaaminen ja tulevaisuuden suunnitelmat. Koulutus on osaamisperusteista, kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus edetä osaamisen hankinnassa ja tutkinnon suorittamisessa yksilöllisiä valintoja tehden. Opetusjärjestelyt ja oppimisympäristöt suunnitellaan pedagogisesti tukemaan opiskelijan/tutkinnon suorittajan yksilöllistä oppimista ja osaamisen kehittymistä. Perinteisen ryhmämuotoisen lähiopetuksen sijaan oppimisen ohjauksessa korostuu henkilökohtaistamista tukevat työmuodot niin nuorten kuin aikuisten koulutuksissa. Käytössämme on mm. seuraavia työmuotoja, joihin osoitetaan työaikaa: Alkuhaastattelut, joiden pohjalta suunnitellaan sopiva opintopolku ja opiskelijan oppimistyyliä tukevat toimet (HOPS). Ryhmänohjaaja tai opintokokonaisuuden vastuuopettaja käy ohjauskeskusteluja, joissa annetaan oppimisprosessin aikaista palautetta. Ryhmänohjauksen lisäksi on ryhmänohjaajalla työaikaa henkilökohtaiseen HOPS-ohjaukseen. Osassa koulutuksia ryhmänohjaaja on ryhmän pääasiallinen ohjaaja, joten nopea reagointi opiskelijan tarpeisiin on mahdollista. Opinto-ohjaajia ja opinto-ohjauksen osaamista on lisätty. Uudistuvassa ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä opinto-ohjaus tulee entisestään lisääntymään myös aikuiskoulutuksen osalta. Opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin vastataan opiskelijahuollossa kuraattoripalvelujen avulla. Ohjausta varten on kehitetty sähköisiä

24 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 24 / 27 järjestelmiä, joilla myös huoltajilla on mahdollista osallistua oppilaitoksen toimintaan ja nuoren tukemiseen. Ennaltaehkäisevä lisäopetus (tukiopetus, pienryhmäopetus, työpariopetus), jolla on tavoitteena oppimisen etenemisen tukeminen ilman epäonnistumista osaamisen näytössä. Erityisesti kädentaitoja kehittävillä koulutusaloilla opetustilanteissa on mukana ammattihenkilöitä opettajien lisäksi. Tavoitteena on lisätä työelämän käytäntöjä oppilaitoksen oppimisympäristöissä, kisällioppimista ja työturvallisuutta. Erityisopetus erityisopettajien määrää on lisätty ja opettajien erityisopetusosaamista on nostettu. Työssäoppimista ohjaavat sekä opettaja että työpaikkaohjaajat. Opettajille on osoitettu työaikaa ohjaukseen sekä koulutusta työpaikkaohjauksesta. Työpaikkaohjaajille on järjestetty koulutusta sekä hanke- että omalla rahoituksella. Sosiaalisen median välineet ja oppimisalustat mahdollistavat henkilökohtaisen ohjauksen välimatkoista riippumatta. Erilaisten kansainvälistämistä tukevien hankkeiden avulla on mahdollistettu työssäoppimista ulkomailla ja kotikansainvälistämistä. Laajennetussa työssäoppimisessa tuetaan sekä hitaammin että nopeammin etenevien opiskelijoiden opintoja. Laajennetussa työssäoppimisessa ohjaaja tekee useampia ohjauskäyntejä työpaikoilla. Ohjaajana on tarvittaessa erityisopettaja. Erilaisten kehittämishankkeiden kautta on kehitetty koulutusta ja opetusmenetelmiä sekä lisätty oppilaitosten ja opiskelijoiden sekä elinkeinoelämän välistä verkottumista. Esimerkiksi Yrittäjyyskoulussa on sekä pienryhmä että henkilökohtaista ohjausta. Projektiluonteinen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on lisääntynyt ja esimerkiksi opinnäytetyöt pyritään tekemään käytännön työnäytteinä, joissa ohjausta antavat sekä opetus- että elinkeinoelämän henkilöstö. Kilpailutoiminnan mahdollistamisella on nostettu samalla perusopetuksen laatua. Edellä kuvattujen järjestelyjen ja kehittämishankkeiden kautta läpäisy ja palautteiden mukainen opiskelijatyytyväisyys on parantunut. Henkilökohtaistaminen ja opetussuunnitelmauudistus edellyttävät opetustarjonnan kanssa tehtävän yhteistyön lisäämistä ja entistä opiskelijalähtöisempää toimintaa. Opettajan työ muuttuu ja on muuttunut tiedonjakajasta ohjaajaksi. Yksin työskentelystä on siirrytty tiimityöhön ja työelämäyhteistyö on lisääntynyt. Vuoden 2008 opetussuunnitelmauudistuksessa tutkinnon perusteita on selkiytetty niin, että tutkinnon osat vastaavat ammatillista työkokonaisuutta, jolla opiskelija voi työllistyä. Opetussuunnitelmat mahdollistavat entistä monipuolisemmat tavat saavuttaa määritellyt osaamistavoitteet. Henkilökohtaistaminen ja vähentynyt ryhmämuotoinen opetus muuttavat tilatarpeita. Tähän on jo tilajärjestelyissä reagoitu. Yhteenvetona voidaan todeta, että oppijan ohjauksen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisääntyminen on muuttanut oppijaan kohdistuvien opetustuntien, käytetyn ajan ja kustannusten jakaumaa siten, että ohjauksen osuus eteenkin henkilökohtainen ohjaus on lisääntynyt ja vastaavasti pelkästään perinteinen luo-

25 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 25 / 27 kassa tai työsalissa tapahtuva ryhmämuotoinen lähiopetustoiminta on vähentynyt. ALOITE: HALLINTOSÄÄNNÖN TOIMEENPANO HYVÄN HALLINNON PERIAATTEIDEN MUKAAN Valtuustolle tehtiin aloite hallintosäännön toimeenpanon suorittamisesta hyvän hallinnon periaatteiden ja kuntayhtymän arvojen mukaisesti kiinnittäen huomiota henkilöstön kuuntelemiseen ja tasavertaiseen kohteluun. Valtuustoaloite on liitteenä 9. Vastaus: Valtuusto on hyväksynyt riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan yleiset perusteet kokouksessaan Hallitus päättää tähän perustuvat sisäisen valvonnan ohjeet ja toimintatavat, joilla sisäinen valvonta toimeenpannaan. Kuntayhtymähallituksen tehtävänä on kuntayhtymän ylimpänä toimeenpanevana toimielimenä päättää keskeisistä johtamiseen liittyvistä periaatteista ja hyväksyä hyvään johtamis- ja hallintotapaan, riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvät menettelytavat. Johtamis- ja hallintojärjestelmään perustuva yleisohje sisäisestä valvonnasta ja hyvästä johtamis- ja hallintotavasta on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen hyväksymä ja yhtymävaltuustolle tiedoksi annettu asiakirja, jolla ohjeistetaan kuntayhtymän eri toimielinten, johtavien viranhaltijoiden, esimiesten ja henkilöstön toimintaa. Kuntayhtymällä on yleisohjeen lisäksi hallintosääntö, toiminnan ja talouden suunnitelmat sekä toimintaohjeita ja asiakirjoja, jotka toiminnassa noudatettavien arvojen lisäksi luovat perustan sisäiselle valvonnalle. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat kuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmään. Ohjeen tavoitteena on edistää kuntayhtymän eri toimijoiden vastuullisuutta, tietoisuutta ja ymmärrystä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä osana johtamista, toiminnan ohjausta, seurantaa ja arviointia. Ohjeessa kuvataan kuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmä, määritellään tilivelvollisuus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä tavoitteet, joiden toteutumista johtamisen ja sisäisen valvonnan tulisi tehokkaasti edistää. Sisäinen valvonta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys. Ohjeessa kuvataan menettelyitä, joiden tulisi turvata hyvän hallintotavan toteutuminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä Sisäinen valvonta on osa hyvää hallintoa. Kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden ja päämäärien tehokkaasta ja taloudellisesta saavuttamisesta. Johdon on varmistettava, että oikeanlainen sisäisen valvonnan rakenne luodaan ja että se pidetään tehokkaana tarkastamalla sitä ja pitämällä se ajan tasalla. Sisäisen valvonnan rakenne määritellään organisaatiossa sisäiseksi suunnitelmaksi sisältäen johdon suhtautumistavan, menetelmät, menettelytavat ja muut toi-

26 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 26 / 27 menpiteet, jotka antavat kohtuullisen varmuuden siitä, että seuraavat yleiset tavoitteet saavutetaan: varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja jatkuvuus: edistetään organisaation tehtävien mukaisesti toimintojen säännönmukaisuutta, taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä tuotteiden ja palveluiden laatua vältytään resurssien menetykseltä, jotka aiheutuvat tuhlauksesta, väärinkäytöksistä, huonosta hoidosta, virheistä ja petoksista sekä muista epäsäännönmukaisuuksista pystytään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään virheitä sekä hallitsemaan riskejä noudatetaan lakeja, säännöksiä ja johdon ohjeita sekä kehitetään ja ylläpidetään luotettavia tietoja taloudesta ALOITE: YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Valtuustolle tehtiin aloite vuoden 2005 yhteistoimintasopimuksen päivittämisestä. Valtuustoaloite on liitteenä 10. Vastaus: Kuntayhtymä on neuvotellut yhteistoiminnan järjestämisestä pääsopijajärjestöjen kanssa kevään ja syksyn 2013 syksyn aikana. Pääperiaatteena yhteistoiminnan järjestämisestä on yhteistoimintalain mukaisen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan eriyttämisestä omiin toimikuntiin. Toimintaperiaatteista neuvotellaan pääsopijajärjestöjen kanssa parhaillaan. Neuvottelun tulokset tuodaan hallitukselle ja valtuustolle tiedoksi. ALOITE: ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TULOSALUEIDEN, TOIMIPISTEI- DEN JA JOHDON YHTEISTEN MENOJEN RAKENNE, YHTEISTEN MENOJEN KOHDEN- TAMISEN PERIAATTEET, TULOSALUEEN YHTEISTEN PALVELUJEN TARPEET JA PALVELUJEN KILPAILUTTAMINEN Valtuustolle tehtiin edellä mainittu aloite, joka on liitteenä 11a. Vastaus: Hallitus on hyväksynyt kokouksessaan talousarvion laadintaperusteet (liite 11b). Kuntayhtymän yhteiset palvelut on organisoitu hallinnon ja johtamisen uudistamisesta tehtyjen päätösten perusteella. Palvelut on keskitetty yhteisiin palveluihin mahdollisimman tehokkaasti. Talousarvio on laadittu kuntayhtymän voimassaolevan strategian ja aikaisemman talousarviorakenteen mukaisesti. Rakenteessa on huomioitu tulosalueita koskevat muutokset. Keskeinen muutos on Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen, joka on vaikuttanut yhteisten kustannusten jakautumiseen tulosalueiden välillä. Kustannukset eivät ole vähentymässä Rovaniemen ammattikorkeakoulun maksuosuuksia vastaavasti vielä vuonna Varsinaisia yhteisten kustannusten jakoperusteita ei ole muutettu aikaisemmasta käytännöstä. Vuoden 2014 alusta yhteiset kustannukset kohdistetaan samalla jakoperusteella kaikkiin kuntayhtymän yksiköihin.

27 Kuntayhtymähallitus / 2013 Sivu 27 / 27 Kuntayhtymän hankkimat palvelut on kilpailutettu joko kuntayhtymän omasta toimesta tai käytetty hankintayhteistyötä kuntaliiton ja jäsenkuntien kanssa. Johtaja: Hallitus esittää valtuustolle vastauksenaan jätettyihin valtuustoaloitteisiin edellä selostetun.