Metlan Dno 957/000/2012

Transkriptio

1 Metlan Dno 957/000/2012 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2013 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA

2 Sisällysluettelo I Vuosien strategiset tavoitteet Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Keskeiset päämäärät Toimintalinjat Yhteiskunnallinen ja tieteellinen vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus... 5 II Vuoden 2013 tulostavoitteet Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Laitoksen kehittämistavoitteet ja tehtävät Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain (liite 1) Tuotokset ja niiden kehitys (liite 1) Laadunhallinta ja sen kehitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain (liite 1) Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet Toiminnan sopeuttaminen Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Tietohallinnon sekä tutkimusaineiston hallinnan ja käytön tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Taloudelliset voimavarat Seuranta ja raportointi

3 161/031/2013 I Vuosien strategiset tavoitteet 1 Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Toimintaympäristössä merkittävimmät metsäntutkimukseen vaikuttavat muutostrendit ovat uusiutuvien luonnonvarojen kasvava strateginen merkitys, siirtyminen kohti biotaloutta sekä metsäsektorin ja metsien käytön monipuolistuminen. Talouden globalisaatio ja samanaikainen talouskriisi vaikuttavat metsäalan kilpailukyyn sekä vaikeuttavat julkisen ja yksityisen rahoituksen suuntaamista tutkimukseen. Näihin muutoksiin Metla tutkimus- ja asiantuntijaorganisaationa vastaa toimintaajatuksensa mukaisesti kehittämällä ratkaisuja metsien hoitoa, käyttöä, tuotteita, palveluja ja aineettomia arvoja koskeviin haasteisiin ja kysymyksiin. MMM:n päätöksellä perustettiin projektiryhmä valmistelemaan Metlan, MTT:n ja RKTL:n yhdistämistä Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa Luonnonvarakeskuksen rakentaminen on merkittävä toimintaympäristön muutostekijä Metlan eri toiminnoissa. Eri toimintojen valmistelu on organisoitu perustettuihin projekteihin. Uuden keskuksen perustamisen aiheuttama työmäärä on erittäin suuri, koska mm. kaikki hallinnon tietojärjestelmät on uusittava. Valmistelua uhkaa osaamis- ja henkilövaje, kun usea avainhenkilö on jättänyt ja jättämässä Metlan. Vuosi on erittäin työntäyteinen. Käynnissä on myös Luonnonvarakeskuksen tilastotyön tuottavuushanke Luhti. Metlan metsätilastojen asiantuntijat osallistuivat LUHTI hankkeen suunnitteluun. LUHTI siirtyi valmisteluvaiheeseen. Valmisteluvaihe jakautuu neljään toimintalinjaan, joista yhtä johtaa metsätilaston asiantuntija Valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) tehtiin strategialinjauksia Metlan ja Suomen metsäkeskuksen metsävaratietojen keruun yhdistämisen selvityshankkeessa, Metlan sisäisessä metsävarojen ja metsäympäristön tilan seurannan järjestämisessä sekä viranomaistoimintojen tuloksellisuusmittareiden selvittämistyössä. Metlan henkilöstön keski-ikä ja eläköityminen edellyttävät osaamisen kehittämistä ja ikäjohtamisen taitoja. IPO:n kehittämistavoitteita joudutaan Luonnonvarakeskuksen valmistelun aiheuttaman työmäärän takia karsimaan. IPO:n tavoitteissa huomio kiinnitetään henkilöstön jaksamiseen ja muutosjohtamiseen. Metlan tuotto-odotukset ovat kesän 2013 tietojen perusteella arvioituna 11,9 milj. euroa. Tuotto-odotukset ylittävät talousarviossa ennakoidun ja tulossopimuksessa tarkennetun tulotason. 3

4 2 Keskeiset päämäärät 3 Toimintalinjat Taloustiedot ovat liitteenä 2. Käynnistetään yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa tulosohjauksen kehittämisen valmistelu valtiovarainministeriön työryhmälinjausten perusteella. Päämääränä on, että tulosohjausta kehitetään entistä strategisemmaksi. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Metlan johdon ja esikuntatehtävien siirtämiseksi Joensuuhun vuoden 2014 alusta. Metla jatkoi periaatepäätöksen toteuttamista. Eräs tärkeä toimintaympäristöön vaikuttava tekijä on sähköisen viestinnän vahvistuminen, johon kuuluu mm. nopea siirtyminen mobiileihin kanaviin ja varsin pian ubiikkiäly. Tällainen viestintä on teknologiasidonnaista. Se edellyttää uudenlaisia osaamisia ja asiakasrajapintojen kehittämistä. Uudessa Luonnonvarakeskuksessa asiakasrajapinnan tulee alusta lähtien olla strategisen ohjauksen ja kehittämisen kohteena. Metlassa kerättyjä tietoaineistoja voidaan hyödyntää yhteiskunnan eri aloilla. Tietoaineistojen hyvä saatavuus ja käytettävyys vahvistavat tietoon perustuvaa hallintoa ja hallinnon tehokkuutta, läpinäkyvyyttä sekä vaikuttavuutta. Julkisen sektorin tietoaineistot ovat tärkeä koulutuksen, tutkimuksen ja tieteellisen tuloksenteon tietolähde. Julkisen sektorin tietoa hyödyntävät sovellukset helpottavat kansalaisten arkielämää ja edistävät kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä vahvistavat avointa tiedonvälitystä. Metla on avannut tietoaineistoja. Aineistojen yhteinen hyödyntäminen ja hyvä tiedonhallinta ovat Metlan menestykselliselle toiminnalle välttämättömiä. Metlan strategisina päämäärinä ovat tieteellisesti korkeatasoinen ja yhteiskunnallisesti vaikuttava toiminta, metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn edistäminen ja alueellisen kehityksen tukeminen. Metlan tuottamaa ja aktiivisesti välittämää tietoa ja osaamista sekä tuotteita ja palveluja käytetään kansallisesti ja kansainvälisesti biotalouden edistämiseksi. Metlan strategisina tavoitteina ovat: puuhun ja metsäbiomassaan perustuva elinkeinotoiminta vahvistuu sekä tuotteiden ja palveluiden arvo kasvaa metsäalan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset toimintaedellytykset sekä hyväksyttävyys paranevat metsien aineettomiin palveluihin perustuva elinkeinotoiminta kasvaa ja monipuolistuu kestävät metsänkasvatusketjut mahdollistavat metsien monipuolisen käytön muuttuvissa oloissa metsätalouden ja metsäympäristön tietovarantoja käytetään laajasti ja tehokkaasti biotalouden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 4

5 Metla toteuttaa tutkimus- ja kehittämistehtäviään osallistumalla yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa kansallisiin ja EU:n tutkimus- ja kehittämisohjelmiin omilla tutkimusohjelmilla, useilla temaattisilla hankeryhmillä ja yksittäisillä tutkimushankkeilla. Metlan asiakkaiden tietotarpeet ja korkeatasoinen tieteellinen tutkimus- ja kehitystoiminta edellyttävät vahvaa verkottumista ja kansainvälistymistä. Uuden tiedon ja teknologian siirtoa tehostetaan erityisesti palveluja kehittämällä. Viranomaistehtävät vastaavat useista metsäsektorin keskeisistä tietopalvelu- ja tietohuoltotehtävistä. Metlan organisaatio ja toimintakulttuuri tukevat hyvää asiakaspalvelua, osaamista ja yhteistyötä. Metlan toiminnan tehokkuus- ja vaikuttavuusvaatimukset kasvavat. Metlan toiminta maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen toimintaohjelmissa tukee maa- ja metsätalousministeriön strategiaa, hallinnonalojen tutkimusstrategiaa ja metsäalan vaikuttavuustavoitteita. Metlan toimintalinjat tukevat myös Metsäklusterin uudistettua kansallista tutkimusstrategiaa. Lisäksi Metla osallistuu ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen metsälinjauksen toteuttamiseen. Nämä toiminnat tukevat kansallisen innovaatiostrategian toteuttamista. 4 Yhteiskunnallinen ja tieteellinen vaikuttavuus Metlan strategian jalkauttamiseksi sekä yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden tason arvioimiseksi Metlalla on käytössä suunnittelukauden aikana liitteessä 1 mainitut arviointimenetelmät. Metlan toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus tehostuu vuorovaikutteisessa yhteistyössä tutkimuksen hyödyntäjien kanssa tehtävällä tutkimus- ja kehitystyön suunnittelulla ja toteutuksella. Metlan tutkimus- ja kehitystoiminnan painopistettä vahvistetaan metsiin perustuvan yritys- ja elinkeinotoiminnan sekä metsät ja yhteiskunta -vaikuttavuusalueilla. Ennakointi integroidaan aktiivisena toimintona osaksi tutkimus- ja kehittämispalveluita ja tiedon ja teknologian siirtoa sekä tietovarantojen ylläpitotehtäviä. Metlan toimipaikkarakennetta kehitetään osana valtion tutkimuslaitosuudistusta ja suunnitteilla olevaa luonnonvaratutkimuskeskuksen perustamista. Alueellisen toimipaikkaverkoston ansiosta Metla on läsnä kaikkialla Suomessa alueellisena tutkimustoimijana. Metla toimii maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen tutkimuslaitosten kanssa Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET). 5 Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnan tuloksellisuudella tarkoitetaan niitä tavoitteita, joihin viraston omalla toiminnalla ja sen johtamisella voidaan vaikuttaa. Metlan strategian jalkauttamiseksi tässä sopimuksessa (liite 1) on asetettu pitkän aikavälin (v. 2017) tavoitteet myös toiminnan tuloksellisuuden eri osatekijöille, toiminnan tehokkuudelle, tuotoksille ja laadunhallinnalle sekä henkisten voimavarojen hallinnalle. Lisäksi tavoitteet on asetettu tuot- 5

6 tavuus- ja vaikuttavuusohjelman toimeenpanon edellyttämille inhimillisen pääoman kehittämistavoitteille. II Vuoden 2013 tulostavoitteet 1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Valtion vuoden 2013 talousarvioesityksen mukaan Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi - On toteutettu Metsä-SHOK:in FuBio-ohjelmaa. - Käynnistetään uusiin metsä- ja puubiomassapohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin keskittyvä ohjelma. - Käynnistetään Metsät ja vesi -ohjelma. - On toteutettu LYNET-tutkimusohjelmia: 1.Biotalous 2.Ilmastonmuutos 3. Kestävä maankäyttö ja Itämeri. metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi - On toteutettu Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito ohjelmaa. - On toteutettu Metsä-SHOK:in EffFibre-tutkimusohjelmaa. puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen lisäämiseksi - On toteutettu Metlan ja VTT:n yhteistä ForestBio tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmaa. - Käynnistetään Metlan hankkeet FIBIC/CLEEN SHOK:ien BEST- bioenergiaohjelmassa. - On toteutettu PUU-tutkimusohjelmaa väliarvioinnin suositusten mukaisesti. - On käynnistetty uuden puumateriaalitieteen ohjelman suunnittelu. metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi. - On toteutettu HYV-ohjelmaa väliarvioinnin suositusten mukaisesti. 6

7 - Käynnistetään metsien eri käyttömuotojen yhteen sovittamiseen sekä monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten tutkimiseen keskittyvän ohjelman valmistelu. Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Metla tukee toiminnallaan Biotalousstrategian laadintaa ja toteutusta, VN:n luonnonvaraselonteon toteutusta sekä metsäpoliittisen selonteon valmistelua. Metsäpoliittiseen selontekoon tehty toimintoympäristöanalyysi luovutettiin maa- ja metsätalousministeriölle. 2 Laitoksen kehittämistavoitteet ja tehtävät Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista toteuttamalla vuonna 2013 omilla ja yhdessä muiden tutkimuslaitosten kanssa käynnistämillä tutkimus- ja kehittämisohjelmilla: Hyvinvointia metsistä ( ) Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut ( ) Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito ( ) Metsät ja vesi ( ) ForestEnergy2020 ( ) yhteistyössä VTT:n kanssa Tutkimus- ja kehittämisohjelmat etenevät suunnitellusti. Yhteistyössä LYNET-laitosten kanssa: Biotalous ( ) Ilmastonmuutos ( ) Kestävä maankäyttö ( Itämeri ( ) Ohjelmat etenevät suunnitellusti. Metla käynnistää uusiin metsä- ja puubiomassaperäisiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvän tutkimusohjelman, jossa on liittymäkohta Metsäklusterin FuBio-ohjelmaan. Metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut kehittämisohjelma on hankesuunnittelussa. Metla toteuttaa pienimuotoisen tutkimusta suuntaavan strategiaprosessin, jonka pohjalta vuonna 2014 aloittavat tutkimusohjelmat päätetään. Strategiaprosessi toteutettiin ja uudet tutkimusohjelmat päätettiin johtokunnassa Uusien ohjelmien valmistelussa otetaan huomioon mahdollisen Luonnonvarakeskuksen toiminta. 7

8 Metla osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) seurantaan ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä työskentelee sihteeristössä ja työryhmissä ml. vuoden 2013 seurantaraportin työstäminen. Metla osallistuu myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteutuksen seurantaan ja tiettyjen toimien toteutukseen (liite 3) sekä Metsäalan strategien ohjelman (MSO) toteutukseen. Metla on osallistunut KMO 2015 toteutukseen suunnitellusti ja osallistuu raportointiin loppuvuoden aikana. Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta METSO:n toimenpideohjelman toteutuksessa on pieni viive. Muutoin tavoitteet ete nevät suunnitelmien mukaisesti. Metla toteuttaa viranomaistehtäviin kuuluvat viranomaispalvelut sekä seurannat, tietovarojen ylläpitotehtävät ja muut ministeriöiden erikseen osoittamat viranomaistehtävät. Viranomaispalveluja ovat: Metsätaloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden tarkastus Vuonna 2012 TUKES myönsi hankkeen laboratorio- ja kenttäkokeille uuden GEP (Good Exprimental Practise) jakson, joka on voimassa kuusi vuotta asti. Vuonna 2012 lopetettiin ja raportoitiin TUKES:lle kuusi uusien kasvinsuojeluaineiden testauskoetta. Uusia testauskokeita aloitettiin kuusi, joista yksi on ei-kemiallista, mekaanisen suojauksen käyttöä rikkakasvien torjunnassa. Lisäksi inventoinnit jatkuivat kahdella monivuotisella seurantakokeella. Vuonna 2012 päättyi myös kaksivuotinen asiakasrahoitteinen tukkimiehentäin torjuntakoe, joka raportoitiin tilaajalle. Biologisten, koko kasvukauden (huhtikuun loppu lokakuun alku) kestävien kokeiden toteuttamisessa on ongelmana lisätyövoiman tarve kausihuippuina: työvoiman tarve on pari viikkoa keväällä, muutama viikko kesälomien aikaan ja pari viikkoa syksyllä. Ongelma kärjistyy erityisesti asiakasrahoitteisessa toiminnassa. Hankkeessa valmisteltiin kolme kasvinsuojeluaineiden ja kasvinterveyden valvonnan lausuntoa. Hanke osallistui kasvinsuojeluaineiden kolmen valmisteen minor use lupien hakemiseen metsätaimitarhoille ja se oli koelupien hakijana kahdessa kasvinsuojeluainevalmisteessa. Puutavaranmittauslain mukaiset tehtävät Metla valmistautuu uuden puutavaranmittauslain täytäntöönpanoon ja varmistaa osaltaan toiminnan sujuvan käynnistymisen. Viralliset mittaukset on tehty, mutta tehdasmittauksen valvontaa ei ole tehty jatkuvana toimintona koko maassa. Syynä tähän on henkilöresurssivaje, koska toinen virallinen mittaaja on pitkällä sairauslomalla. Tehdasmittauksen valvonta toteutui Itä- ja Pohjois- Suomessa. 8

9 Puutavaranmittauslain uudistamisen tehtävät on hoidettu. Toteutettiin tutkimus-, selvitys- tai lausuntotehtävät, laadittiin luonnos puutavaran mittausasetuksesta mittausmenetelmäryhmien ja mittauslaitteiden tarkemmasta sisällöstä sekä mittauslaitteiden käytöstä, avustettiin maa- ja metsätalousministeriötä puutavaranmittauslain eduskuntakäsittelyssä ja valmisteltiin Metsäntutkimuslaitoksen lausunnot. Seurantoja, tietovarojen ylläpitotehtäviä sekä muita viranomaistehtäviä ovat: Valtakunnan metsien inventointi (VMI) Metsänjalostustoiminta Metsäpuiden geenivarat Metsätilastollinen tietopalvelu Metsäympäristön tilan seuranta Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi Metsätuhotietopalvelu Valtakunnan metsien inventointi Vuonna 2013 arvioidaan Metlan sisäisen työryhmäselvityksen perusteella metsävaroihin ja metsäympäristön tilaan liittyvät tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmät tavoitteena niiden yhdistäminen. Samalla otetaan huomioon Metlan valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) ja Suomen metsäkeskuksen metsien suunnitteluinventoinnin (laserkeilaus) maastotiedon keruun ja laskentaprojektin toteutuksesta saadut kokemukset ja johtopäätökset sekä valtionhallinnon ydintoimintoanalyysin, työnimellä Uudistuvat luonnonvarat (metsä ja riista) ja niiden käytön seurantajärjestelmä, kehittämistyö. VMI:n maastotyö toteutui suunnitellusti keväällä, mutta koko suunniteltua maastootosta ei saada mitatuksi käytössä olevilla määrärahoilla. Vajaasta otosaineistosta aiheutuu ongelmia mm. kasvihuonekaasujen raportoinnille vuonna Maastotyömäärärahoissa on noin euron vaje, joka aiheutuu pääasiassa a) pienentyneistä toimintamenomäärärahoista b) kahden eläkkeelle jääneen ryhmänjohtajan paikan täyttämättä jättämisestä ja c) kokeneiden henkilöiden korvaamisella uusilla, työtä opettelevilla tilapäisillä henkilöillä. Maastotyössä etsittiin säästöjä luopumalla puiden terveydentilan arvioinnista, porolaidunarvioinneista ja ottamalla käyttöön leasingautot kaikille ryhmille, joille se oli mahdollista. Ryhmänjohtajien tehtävien täyttämättä jättäminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia myös aineiston käsittelylle talvella On odotettavissa, että aineiston laskentakuntoon valmistuminen viivästyy. VMI kantoi päävastuun VMI:n ja Suomen metsäkeskuksen (jäljempänä SMK) maastotietojen keruun (SMKI:n) yhdistämisen tutkimushankkeen suunnittelusta Tutkimusaineiston keruu suunniteltiin ja käynnistettiin SMK:n kanssa siten, että työhön osallistuu sekä SMK:n henkilöstöä kolmelta alueelta että Metlaan palkattua henkilöstöä. Kerättäväksi suunniteltu aineisto antaa mahdollisuuden tutkia tiedonkeruun yhdistämistä otantatekniikalla, ei riittävästi operatiivisesti. Otantavertailujen lisäksi vuonna 2014 on tehtävä aikatutkimusta VMI- ja SMKI-mittausten yhdistämisestä. Tämä ei ole mahdollista vuoden 2013 tutkimusaineistokeruussa. 9

10 Metsänjalostustoiminta Metla jatkaa Metsänjalostus ohjelman toteuttamista. Ohjelman tarvitsemat resurssit turvataan vuonna 2012 tehtyyn arviointiin perustuen. Metla tekee metsänjalostus- ja siemenviljelystoiminnan tarvitseman infrastruktuurin kunnostus- ja investointisuunnitelman. Metsänjalostus 2050 ohjelma jää vuonna 2013 tavoitteistaan. Ohjelman toteutusta ei ole kyetty resurssoimaan vuonna 2012 tehdyn arvioinnin perusteella. Tavoitteiden toteuttamista vaikeutti myös jalostustyössä tarvittavan infrastruktuurin huonokuntoisuus. Kenttähenkilöstön vähäisyyden takia 1) osa suunnitelluista männyn siitepölyn keruista ei toteudu, 2) kuusen kokoelmavartteiden nostaminen ja istuttaminen siirretään keväältä syksylle (tämä johtaa varteaineiston liikakasvuun ja lisääntyneeseen kuolleisuuteen), 3) jalostusaineistojen kokoelmapaikkojen valmistelutyöt ovat tekemättä, kuten myös 4) siemenvaraston inventointi ja järjestely uusiin varastotiloihin. 5) Punkaharjun kasvullisen lisäyksen tutkimushankkeen tarvitsemia kuusiristeytyksiä ei toteutettu keväällä Keväälle 2013 suunnitellut uudet koeviljelykset Etelä-Suomessa ja Virossa perustettiin tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2012 arvioinnissa esitettyä ja tulossopimukseen kirjattua infrastruktuurin kunnostus- ja investointisuunnitelmaa ei ole aloitettu. Haapastensyrjän kahden kasvihuoneen uudistamis- ja kunnostustyöt ovat kesken, eikä niissä toteuteta mm. jalostusohjelmassa suunniteltuja rauduskoivun vartekasvatuksia ja siemenviljelyasiakkaiden vartetilauksia. Kuusen jalostuksessa ongelma on pistokastaimien kasvatuksen lamaantuminen. Kuusen pistokkaiden tuotanto on pysähdyksissä, kunnes pistokkaiden juurruttamisen kasvihuone Haapastensyrjässä on saatu remontoitua. Metsäpuiden geenivarat Geenivaratyö toteuttaa KMO 2015 ohjelmaa, jossa se on erillinen toimenpide Metsien biologinen monimuotoisuus ryhmässä. Toiminta on kansainvälistä ja työllä tuetaan MMM:n kansainvälisiä tehtäviä, kuten Forest Europe -prosessin raportointia. Vuoden 2013 alkupuolella Metlan ja Metsähallituksen välisen geenireservimetsien hoidon ja käytön yhteistyösopimuksen soveltaminen aloitettiin neuvottelemalla sopimuksen yksityiskohtien tulkinnasta ja toimivista käytännöistä. Metsätilastollinen tietopalvelu Parannetaan puumarkkinainformaation laatua ja kattavuutta (mm. puumarkkinatyöryhmän linjaukset puukaupan ja energiapuun hinta- ja määräseurannasta) sekä osallistutaan metsätiedon standardien kehittämiseen. Tulossopimuksen tavoitteessa puukauppatilastojen aineistopohjan laajentamiseksi on edistytty. Suomen Sahat ry:n jäsenyritysten laskentajärjestelmistä pääosa on kahden tietotalon toimittamia. Toisen tilastointijärjestelmät olivat valmiina alkuvuodesta, ja 10

11 toinenkin ilmoitti, että tilastotietoja Metlaan lähettävä järjestelmäpalanen voidaan toimittaa asiakkaille touko-/kesäkuussa. Puukauppatilastotiedot saadaan tilastointiin osallistuvilta sahoilta. Jos mukaan lupautuneet sahat toimittavat puukauppadataa Metlaan, laajennettua puukauppatilastoa päästään tekemään kesäkuussa. Metsätilasto toimii välittömästi, kun lisäaineisto saadaan. Ainespuun puukauppatilaston uudistus liittyy Energiapuun kauppa -tilaston käynnistymiseen. Metsäteollisuus ry:n energiapuukauppa-aineistoa saadaan Metlaan, jos ainespuun tilaston laajennus onnistuu. Ilman Metsäteollisuus ry:n aineistoa energiapuun kauppatilastoa ei voida julkaista, sillä Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten tiedot ovat valtaosa energiapuun kaupasta. On mahdollista, että ensimmäinen energiapuun kauppatilasto julkaistaan alkukesällä, jos Metsäteollisuus ry:n ennakkoehdot täyttyvät. Metsätilastossa valmistellaan tietokantapohjaisten tilastopalvelujen siirtoa VERTIverkkotilastojärjestelmään, joka on käytössä mm. Tilastokeskuksessa ja Tullihallituksessa. Tavoitteena on parantaa tilastotiedon käytettävyyttä tilastotiedon julkaisuun suunnitellulla työkalulla. Metsätilastossa säilyi vakiintunut tilastotuotanto suunnitelmien mukaisena. Henkilöstöresurssien niukkuus vaikeuttaa toimintaa ja palveluiden kehittämistä. Metsäympäristön tilan seuranta Metsäekosysteemin intensiiviseurantaa supistettiin määrärahaleikkausten vuoksi siten, että aktiivisessa seurannassa vuonna 2013 on 12 kiinteää mittauspistettä ja koealaa. Metsäpuiden latvuskunnon (harsuuntuminen) arvioimisesta VMI:n yhteydessä luovuttiin, mutta tämän tunnuksen poisjättäminen ei merkitse sitä, että metsien terveydentilan seuranta heikentyy. VMI:ssä puiden terveydentilasta saadaan valtakunnallinen arvio muilla tunnuksilla. Metsien terveydentilaa seurataan haitallisimmista tuhotekijöistä metsätuhotietopalvelussa. Resurssien puutteessa kansainväliseen toimintaan osallistumista on vähennetty huomattavasti. Developments in Environmental Science kirjasarjan volyyminä 12 ilmestyi kirja Forest Monitoring Methods for Terrestrial Investigations in Europe with and Overview of North-America and Asia. Viidessä kirjan referoidussa artikkelissa on mukana metlalainen kirjoittaja. Metsien terveydentilan seurannan kansallinen raportti ilmestyi on line -verkkoraporttina. Raportista julkaistiin suomen- ja englanninkielinen uutiskirje. Raportin tuloksista uutisoitiin mediassa.. Kasvihuonekaasujen seuranta ja raportointi Raportoidaan YK:n ilmasopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämät maankäytön muutokset sekä metsätaloussektorin kasvihuonekaasupäästö- ja poistumatiedot Metlan ja Tilastokeskuksen sopimuksen mukaisesti. Valmistellaan EU:lle toimitettavaksi Metlan vastuulla olevat maankäyttö- maankäytön muutos- ja metsätaloussektoria koskevat raportointiasiat EU:n säädösten mukaisesti. Tarkennetaan maaluokkamuutosarvioita eri tietolähteistä saatavilla olevalla materiaalilla. Osallistutaan ja kehitetään Kioton pöytäkirjan toista velvoitekautta koskevaa raportointia sekä vuoden 2020 jälkeisen 11

12 ilmastosopimuksen raportointia maankäyttö-, maankäytön muutos- ja metsätaloussektorilla. Hankkeessa on edetty suunnitelman mukaisesti. Laskentojen valmistumiselle aikataulussa niin, että kaikki laadunvarmistus ja -seurantatehtävät on tehty asianmukaisesti, on riski. Riski on VMI-koealojen maastomittausten jälkeisten maankäytön muutosten tunnistamisessa ja pinta-alojen estimoinnin kehittämisessä vastaamaan tarkastuksissa saatua palautetta ja Kioton koko velvoitekauden vuosittaisten estimaattien luotettavuuden parantamisvaatimusta. Tunnistamiseen käytettävien aineistojen käsittely ja tulkinta on käynnissä. Tilanteeseen on varauduttu palkkaamalla henkilö aineistojen käsittelyyn ja aloittamalla laskennan kehittäminen samanaikaisesti valmistelevien töiden kanssa. Metsätuhotietopalvelu Metla kehittää tehokkaampaa metsätuhojen seuranta- ja tiedonkeruujärjestelmää yhteistoiminnassa muiden metsätoimijoiden kanssa. Erityisesti kiinnitetään huomiota taloudellisesti merkittävimpien tuhojen, kuten kirjanpainajien, ennakoimiseen sekä niihin varautumiseen ja torjuntaan. Tähtikudospistiäistuhon etenemisen ja torjunnan onnistumisen seurantaa jatketaan Yyterissä. Metsätuhotietopalvelussa on jatkettu yhteistyötä Suomen metsäkeskuksen kanssa. Metsäkeskuksen valmiuspäälliköiden ja hyönteis- ja sienituhoasiantuntijoiden yhteistyö- ja koulutuspäivä toteutetaan. Tuhonaiheuttajien seurantaa tehostetaan uusitulla nettilomakkeella, jonka käyttöön metsäkeskuslaisia kannustetaan. Koulutuspäivien eräänä aiheena on vieraslajien seuranta ja yhteistyömahdollisuudet. Tuhoneuvontaa on toteutettu. Tähtikudospistiäisseuranta toteutetaan syksyllä metsäkeskusyhteistyössä. Kaikkia viranomaistoimintoja koskeva selvitystyö Kaksi kaikkia viranomaistoimintoja koskevaa selvitystyötä toteutettiin vuosien aikataulun mukaisesti, ja ne on esitelty työn tilaajille ja maa- ja metsätalousministeriölle. Metlan vuoden 2012 tulossopimuksessa sovittiin viranomaistoimintojen tuloksellisuusmittareiden selvittämisestä. Selvitys valmistui syksyllä Työtä jatketaan täsmentämällä tulosmittarit viranomaistoiminnoille. Vuonna 2012 ylijohtajan asettama Metsävarojen ja metsäympäristön tilan seurannan järjestäminen -työryhmä sai työnsä valmiiksi Raportti esiteltiin Metlan johtoryhmälle maaliskuussa ja suositusten jatkotoimista on sovittu. Raportissa todettiin, että VMI on keskeinen seurantajärjestelmä ja yleiseurooppalaisen metsien terveydentilan integrointi VMI:n yhteyteen on ollut järkevä ratkaisu. Työryhmän näkemyksen mukaan kaikkia Metlan seurantoja ei ole järkevä yhdistää VMI:iin. 12

13 Tiivistetään MTT:n ja RKTL:n kanssa tilastotoimen yhteistyötä sekä toteutetaan LYNET:in yhteistä tilasto-ohjelmaa , johon myös Tike ja Tilastokeskus osallistuvat. Tilastotoimen yhteistyö MTT:n, RKTL:n ja Tiken kanssa on lisääntynyt merkittävästi, mutta LYNET:in sijasta yhteistyö keskittyy Luonnonvarakeskuksen tilastotoimen järjestämistä suunnittelevaan LUHTI-hankkeeseen. Luhdissa suunnitellut kehittämistoimet ovat suurimmaksi osaksi päällekkäisiä LYNET:in tilasto-ohjelman kanssa. LYNET:issä on jatkettu yli organisaatiorajojen ulottuvaa tilastotoimen vertaisarviointia (läpivalaisu). Metlan johdolla läpivalaistaan parhaillaan Tullin ulkomaankauppatilastoja. Metla tukee eri ministeriöitä metsiin liittyvissä kansainvälisissä tehtävissä ministeriöiden osoittamalla tavalla. Metla toteuttaa kansallista vieraslajistrategiaa sille kuuluvien vastuiden osalta, kuten vieraslajeihin liittyvän lajistoseurannan kehittämistä sekä riskinarviointiin ja ennakoivaan vieraslajien torjuntatyöhön liittyvää tutkimusta. Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta Tulostavoitteiden toteutuminen eteni tavoitteiden mukaisesti kasvinsuojeluaineiden tarkastuksessa, metsäpuiden geenivaratyössä, metsätilastoinnissa ja kasvihuonekaasujen laskennassa ja raportoinnissa. Muissa viranomaistoiminnoissa tavoitteiden saavuttaminen ei ole ollut mahdollista resurssien ja lisääntyneiden tehtävien epätasapainon vuoksi. Jatketaan suunnitteilla olevan luonnonvaratutkimuskeskuksen toimintojen valmistelua. Metla on edustettuina kaikissa perustamishankkeen toimielimissä sekä kahdeksassa projektiryhmässä, joista kolmessa puheenjohtajana. Valmistaudutaan VN:n periaatepäätöksen mukaiseen johdon siirtymiseen Joensuuhun Tutkimusjohtajan virka siirrettiin Joensuuhun alkaen ja ylijohtajan virka siirtyy alkaen. Joensuuhun on lisäksi rekrytoitu vakituisia työntekijöitä kuusi ja juuri ennen periaatepäätöstä kolme. Käynnistetään jatkuva metsäntutkimusta suuntaava strategia- ja raportointiprosessi. Strategiaprosessimalli ja johdon raportointimalli esiteltiin MMM:n tulosohjaajille, johtokunnalle ja alueellisille neuvottelukunnille. Toteutus käynnistyi. Valmistaudutaan rahoitusrakenteen muutokseen tehostamalla erityisesti ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankintaa. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen tuotto-odotukset kesällä 2013 olivat 11,935 milj. euroa. Vuoden 2012 toteuma oli 10,448 milj. euroa. 13

14 3 Toiminnalliset tavoitteet 3.1 Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain (liite 1) Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Tulostavoite raportoidaan vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 2,0 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Tulostavoite raportoidaan vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Tulostavoite raportoidaan vuoden 2013 tilinpäätöksessä. 14

15 3.2 Tuotokset ja niiden kehitys (liite 1) Tuotokset voimavaroihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. Tuotokset on kuvattu liitteessä Laadunhallinta ja sen kehitys Parannetaan toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta asiakkuuksien nykyistä järjestelmällisemmällä hallinnalla. Asiakas- ja sidosryhmäluokkien jäsennys on tarkennettu ja Metlan palvelukokonaisuus on jäsennetty osana tiedon ja teknologian siirtoa. Vuoden 2013 aikana kehitystyö on tehty MTT:n ja RKTL:n kanssa. 3.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain (liite 1) Osaamista kehitetään strategisen henkilöstösuunnitelman perusteella. Strategisessa henkilöstösuunnitelmassa osaamisen painopisteet on määritelty prosesseittain. Osaamisrakennetta on kehitetty niin, että se vastaa tulevan biotalouden tarpeisiin. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti menetelmäosaamista on vahvistettava ja monipuolistettava. Tavoitetta on toteutettu järjestämällä LYNET-yhteistyössä kurssit: SAS:n uusi grafiikka ODS Graphics, Aikasarja-analyysin johdantokurssi, Syventävä R-kurssi, SPSS-käyttäjäkurssi ja Kyselytutkimusaineistot. LYNET-yhteistyönä toteutettiin toimistohenkilöstölle ja asiantuntijoille Ajan- ja muutoksen hallinnan koulutus sekä sihteereille etiketti ja tavat koulutus. LYNET Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto INNO kurssi päättyi. Metlasta kurssille osallistui kuusi henkilöä. Johtamisen erikoistutkinnon suoritti loppuun kolme henkilöä. Luonnonvarakeskuksen esimiehet kokoontuvat esimiesfoorumeihin. Metlasta osallistujia on 47 esimiestä ja kaksi Kaiku-kehittäjää. Henkilöt osallistuivat yksittäisiin koulutuksiin tulos- ja kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa sovitusti. Lisätään henkilöstön muutosvalmiutta suunnitteilla olevaan Luonnonvaratutkimuskeskukseen. Henkilöstö osallistuu valmisteluun mahdollisuuksien mukaan. 15

16 4 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet Metla toteuttaa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa osallistumalla ydintoimintoanalyysin sekä hallinnonalakohtaisen ELMA- ja LUHTI hankkeen valmisteluun. Metlassa valmisteltiin ydintoimintoanalyysit maa- ja metsätalousministeriön asettamien tavoitteiden mukaisesti. Hankkeet ovat toteutusvaiheessa. Metlalaiset osallistuivat ELMA- ja LUHTI hankkeisiin. ELMA ja LUHTI ovat siirtymässä valmisteluvaiheeseen. Toimia toteutetaan vuonna 2013 neljässä tuottavuustoimenpideryhmässä: 4.1 Toiminnan sopeuttaminen Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpanoa jatketaan. Tavoitteena on 189 htv:n suuruinen henkilöstövähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2015 mennessä, josta 9 htv:n suuruinen vähennys kohdistuu vuoteen Metlan kokonaishenkilötyövuosimäärä oli 660 (kehys 632 htv). Metla on toteuttanut tuottavuusohjelman vähennyksiä 175 htv:tta vuoden 2005 tasosta vuoteen Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Osallistutaan LYNETin tavoitteisiin kustannussäästöjen aikaansaamiseksi ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi mm. yhtenäistämällä ympäristötiedon hankintaa ja seurantoja, toteuttamalla yhteistä tilasto-ohjelmaa sekä rationalisoimalla laboratoriotoimintoja. Tutkimuksen tukipalveluissa LYNET-yhteenliittymän kanssa yhteisesti tuotettavia palveluita laajennetaan. 4.3 Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Tukiprosessien toimivuus ja kustannustehokkuus paranevat tehokkaalla tiedonhallinnalla varmistamalla sujuvat toimintatavat ja kehittämällä sähköistä asiointia. Tukitehtävien tuottavuus ja tehokkuus on otettu huomioon myös Luonnonvarakeskuksen tukipalveluiden valmistelussa ja Projekti 7:n Luonnonvarakeskuksen organisaatiorakenteesta antamassa lausunnossa. 4.4 Tietohallinnon sekä tutkimusaineiston hallinnan ja käytön tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmä on tuotantokäytössä ja sen kehittämistä jatketaan. Tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmäprojektin ( ) tuottama asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmä (AHA) otettiin Metlassa käyttöön vuonna Asianhallinta, sähköinen hallintodiaari on ollut kokonaisvaltaisessa käytössä 3,5 vuoden ajan. 16

17 Metla otti vastaan vuoden 2012 alussa järjestelmän toimittajan ja neljän muun valtionhallinnon käyttäjäorganisaation kanssa yhteistyössä suunnitellun ja toteutetun asianja dokumenttienhallinnan päivityksen, toisen sukupolven perusratkaisun, Camav2Base-järjestelmän. Päivityksen räätälöinti käynnistyi CAMA2-projektissa samana vuonna. AHA-järjestelmän toimittaja on toteuttanut myös erillisessä DM Web Light -projektissa alkuperäisen, työasemapohjaisen dokumenttienhallintasovelluksen rinnalle toiminnoiltaan rajatun selainkäyttöliittymävaihtoehdon. Uusi SÄHKE2- normin mukainen asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä. Maaliskuussa alkanut järjestelmän hyväksymistestausvaihe on pitkittynyt toimittajasta johtuvista syistä, mutta on nyt kuitenkin jo loppusuoralla. Asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmän kokonaisvaltaisen käytön ja hyvän tiedonhallintatavan mukaisen toiminnan keskeinen edellytys on ajantasainen tiedonohjauseli sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma, jonka laatiminen käynnistyi Metlassa vuonna Organisaation tehtävät ja niissä kertyvät tiedot kuvaava, tietojen käsittelyä, säilyttämistä ja hävittämistä ohjaava tiedonohjaussuunnitelma otetaan käyttöön yhdessä CAMA2-järjestelmän kanssa. AHA-järjestelmän dokumenttienhallinnallisia ominaisuuksia ei hyödynnetty vieläkään kattavasti. Järjestelmän käyttöönottoa edistävää kehitystyötä jatkettiin intensiivisesti kolmessa eri tiedonhallinnan projektissa, joiden tulokset realisoituvat kuitenkin vasta vuoden 2013 lopulta alkaen. Valmistaudutaan Torin ja Elman tuottamien palveluiden käyttöönottoon. Torin valmiudet tuottaa Luonnonvarakeskuksen perustietotekniikkapalvelut on suuri riski. Torin käyttöönottoajankohta tulisi siirtää vuodelle Torista valmisteltiin muistio perustamishankkeen johtoryhmän kokoukseen Elmasta on tässä sopimuksessa erillinen tavoite. Metla soveltaa LYNETin strategian mukaista aineistopolitiikkaa kehittyneiden tietojärjestelmien tukemana (esimerkiksi luovuttamalla tietoja Luonnontieteellinen keskusmuseon lajitietokeskuksen käyttöön). Tietohallinnon ja tutkimusaineiston kehittämishanketta toteutetaan vuonna 2013 seuraavasti: Otetaan käyttöön Metlan palvelutavoitteiden, strategian sekä aineistopolitiikan mukainen tutkimustiedon hallintaa sekä käyttöä tehostava tietovarantoratkaisu sekä tätä tukeva toimintakulttuuri. Ratkaisulla turvataan tutkimusaineistojen säilyvyys, uudelleenkäytettävyys ja yhdisteltävyys. Tämä edellyttää tutkimusaineistotietokantojen kehittämistä valmiiden pilottiratkaisujen pohjalta ja tiedon hakuratkaisujen toteuttamista. Tietohallinnon ja tutkimusaineiston kehittämishanketta toteutettiin seuraavasti: Metlan palvelutavoitteiden, strategian sekä aineistopolitiikan mukainen tutkimustiedon hallintaa sekä käyttöä tehostava tietovarantoratkaisu on valmistunut tutkimusaineistojen metatiedon hallinnassa (RADAR tutkimusaineistojen kuvailupalvelu) ja osittain tutkimusdatan tietokantaan saattamisessa (Koetietojärjestelmä, MaaPuu kanta, DataImuri). RADAR palvelu on ollut Metlassa käytössä vuoden ja sitä laajennetaan Luonnonvarakeskuksen tarpeisiin. Koetietojärjestelmän, MaaPuu kannan ja DataImurin käyt- 17

18 töönottoa toteutetaan parhaillaan. Tietovarantoratkaisua tukevaa toimintakulttuuria on kehitetty valmistuneiden järjestelmäosien tarpeisiin. Metlan tietohallinto osallistui hankkeeseen asiantuntijana ja ohjasi toteutettavia tietovarantoratkaisuja kokonais-, tieto-, teknologia- ja tietoturva-arkkitehtuurien näkökulmista. Metla on soveltanut ja soveltaa LYNETin strategian mukaista aineistopolitiikkaa kehittyneiden tietojärjestelmien tukemana; Metla on tuottanut VMI-karttatietoja kansalaisten käyttöön Paikkatietoikkunassa (LifeData hanke). LYNET aineistopolitiikkaa ei ole jalkautettu hankkeisiin. Metlassa on toteutettu eräitä aineistopolitiikkaa tukevia ratkaisuja, kuten RADAR (tutkimustiedon metatietojen julkistaminen), joka on askel kohti avointa tutkimustiedon julkistamista. Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta Tulostavoitteet etenevät pääasiassa tavoitteiden mukaisesti. IPO:n kehittämistavoitteita karsitaan Luonnonvarakeskuksen valmistelun takia. Niissä huomio kiinnitetään henkilöstön jaksamiseen ja muutosjohtamiseen. 5 Taloudelliset voimavarat 6 Seuranta ja raportointi Taloudellisten voimavarojen kehitys on esitetty liitteissä. Metlan v tilinpäätösasiakirja julkaistaan valtionhallinnon internet-raportointijärjestelmässä ( Helsingissä 13. päivänä syyskuuta 2013 Hannu Raitio Ylijohtaja Kristiina Borg Palvelujohtaja Liitteet Liite 1: Tuloksellisuuden tunnusluvut Liite 2: Kesäkuun 2013 taloustiedot Liite 3: Arvio Metlan toimintamenomomentilta palkkatavan henkilöstön henkilötyövuosista sekä kokonaishenkilötyövuosimäärästä kuukausittain vuonna 2013 Tiedoksi: Maa- ja metsätalousministeriö, talousyksikkö 18

19 METLA / Seurantamittarit Tavoite 2013 STRATEGINEN TILANNEKUVA: MITTARIEN SEURANTA Väliraportin Liite 1 Toteutunut 06/2013 Tot. % tavoitteesta Vaikuttavuus Toiminnan kustannukset ydinprosesseittain Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto yht. (1000 ) %-osuus Strategiset vaikuttavuusalueet 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta (39 %) (36 %) Metsät ja yhteiskunta (18 %) (16 %) Kestävät metsänkasvatusketjut (31 %) (31 %) Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot (8 %) (10 %) Ei kuulu Metlan nykyisiin str. aihealueisiin 0 (0 %) 430 (2 %) Maksullinen palvelutoiminta (4 %) (5 %) 58 Viranomaispalvelut (1000 ) %-osuus 16 % 15 % Toteutunut 09/2013 Tot. % tavoitteesta Toteutunut 12/2013 Tot. % tavoitteesta Toiminnan tuloksellisuus Toiminnan kustannukset (1000 ) Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista Toimitilavuokrakulujen %-osuus 9,8 10,7 Tietotekniikkamenojen %-osuus 5,5 6,0 Tutkimustoiminnan kustannukset/tutkijahtv Raportoidaan 1x/v

20 Seurantamittarit Tavoite 2013 Toteutunut 06/2013 Tot. % tavoitteesta Toteutunut 09/2013 Tot. % tavoitteesta Toteutunut 12/2013 Tot. % tavoitteesta Tutkimustoiminnan kustannukset/ htv Tutkimustoiminnan kokonaiskust./julkaisu Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot/tutkija Raportoidaan 1x/v Raportoidaan 1x/v Raportoidaan 1x/v Tutkimustoiminnan tuotokset/tutkijahtv Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv Työn tuottavuus Kokonaistuottavuus Maksullinen toiminta, 1000, tuotot yhteensä Kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteinen toiminta, 1000, tuotot yhteensä Kustannusvastaavuus, % Raportoidaan 1x/v Raportoidaan 1x/v Raportoidaan 1x/v Raportoidaan 1x/v Raportoidaan 1x/v Raportoidaan 1x/v Raportoidaan 1x/v Raportoidaan 1x/v Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimus ja kehittäminen Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, kpl Tutkimustiedon tallentaminen tietokantaan, kpl 10 Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/vuosi

21 Seurantamittarit Tavoite 2013 Toteutunut 06/2013 Tot. % tavoitteesta Toteutunut 09/2013 Tot. % tavoitteesta Toteutunut 12/2013 Tot. % tavoitteesta Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstömäärä, htv ,0 - toimintamenoilla palkattu ,0 - muilsta TA-momenteilta palkattu 32 7,0 Tutkijoiden htv-osuus koko henkilöstöstä Seurataan 1x/vuosi Henkilöstön hyvinvointi (VMBaroindeksi) 2 vuoden välein Sairauspoissaolot pv/htv 8,5 6,4 Lyhyiden (1-3 pv) sairauspoissaolojen osuus (%) kaikista sairauspoissaoloista 74 % Lähtövaihtuvuus, % Seurataan 1x/vuosi Osaaminen, koulutustasoindeksi 6,0 6,1 Henkilömäärä (kpl) 750 Naisten osuus ylimmissä johtotehtävissä (%) Seurataan 1x/vuosi Keski-ikä (v) 48,9 Erillisessä raportissa raportoidaan htvkehitys ja eläköityminen ammattiryhmittäin.

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56 Toim.menot Vak Arvio Metlan toimintamenomomentilta Ma Kaikki kehys palkattavan ma+vak henkilöstön ylitys henkilötyövuosista 50% /ma vert kehys sekä kokonaishenkilötyövuosimäärästä Tammi kuukausittain 545 vuonna ,4 573,4 Helmi ,2 574,2 Liite 3 Maalis ,8 575,8 Huhti ,4 575,4 Touko ,6 581,6 Kesä KOKO METLA Heinä Elo ,0 0,0 Syys Loka Marras Joulu KEHYS Henkilötyövuosia MA VAK Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu