VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009"

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009 Kaupunginvaltuusto

2

3 Vantaan kaupungin tilinpäätös 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vantaan kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Vantaan kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia) Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot...182

4 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Ympäristötilinpitoa koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Vantaan Vesi liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat Marja-Vantaa -rahaston tilinpäätöslaskelmat Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat Luettelot ja selvitykset Käytetyt kirjanpitokirjat ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä Luettelo tositelajeista Tunnuslukujen laskentakaavat Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä...232

5

6 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin tilikauden tulos oli -14,4 miljoonaa euroa vuonna Syksyllä 2008 alkanut maailmanlaajuinen rahoituskriisi synnytti talouslaman, jonka vaikutuksilta Vantaan kaupunkikaan ei ole voinut välttyä vuonna Tämän hetkisen käsityksen mukaan taantuman vaikutukset näkyvät vielä vuosia mm. kohonneena työttömyysasteena. Samalla kun verorahoituksen kasvuvauhti on hidastunut merkittävästi, on kaupungin vastattava kaupungin kasvun aiheuttamista palvelu- ja investointitarpeista sekä vastattava taloustaantuman asettamiin haasteisiin palvelutuotannossa. Uudessa tilanteessa Vantaalla on päätetty turvata peruspalvelujen taso ja panostettu entistä enemmän esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Vantaan arvoiksi onkin vuoden 2009 aikana määritelty yhteisöllisyys, kestävä kehitys ja innovatiivisuus. Vantaan Innovaatioinstituutti perustettiin keväällä 2009, ja sen toiminta käynnistyi syksyllä. Taloustaantumasta huolimatta Vantaalla on päätetty rohkeasti keskittyä tulevan menestyksen varmistamiseen rakentamalla mahdollisuuksia uudelle asutukselle ja työpaikoille sekä jatkamalla suurten liikennehankkeiden toteuttamista. Voimakkaasta investointitahdista johtuen tulevina vuosina on ensiarvoisen tärkeää huolehtia käyttötalouden tasapainosta ja investointien riittävän omarahoituksen varmistamisesta rahoituskustannusten kurissa pitämiseksi. Kehäradan rakentaminen käynnistyi mm. tunnelien louhinnoilla. Uuden radan käyttöönottotavoite on edelleen kesällä Marja-Vantaaseen liittyen Keimolanmäen kunnallistekniikan suunnitelmat valmistuivat, mutta rakentaminen voidaan aloittaa asemakaavavalituksen takia vasta vuoden 2011 alussa. Kehä III:n parantamisen ensimmäisen vaiheen rakennustyöt käynnistyivät kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Kunnallistekniikan investointien rakentamisohjelmaan lisättiin ne suurimmat hankkeet, joihin on sitouduttu, ja samalla arvioitiin investointien kokonaistaso vuoteen 2019 saakka. Tilakeskuksessa on valmisteltu listaus merkittävistä toimitilainvestoinneista kaudelle Toimialojen käytöstä poistuneiden kiinteistöjen ja osakkeiden myyntiä jatkettiin. Käyttöomaisuuden myyntivoitto toteutui vuodelle 2009 asetetun tavoitteen mukaisesti. Vuoden 2009 kuluessa on toteutettu lukuisia säästötoimenpiteitä, ja kaupungille laadittiin tuottavuusohjelma. Kuntatalouden kestävyyden kannalta keskeisessä roolissa ovat jatkossa tuottavuuden parantamishankkeet ja uusien innovatiivisten toimintamallien käyttöönottaminen. Vuoden 2009 aikana on Vantaalla otettu käyttöön SAP-hankkeen ensimmäiset osa-alueet. Pidemmällä tähtäimellä juuri prosessien uudistaminen ja sähköistäminen ovat keskeisiä keinoja tuottavuuden parantamisessa sekä kuntalaisten palvelutapojen kehittämisessä. Toimialakohtaiset ilmastonmuutoksen torjuntaohjelmat laadittiin. Tavoitteena oli myös, että kaupungin omistamien kiinteistöjen energiansäästöä tehostetaan vähintään energiatehokkuussopimuksen mukaisesti. Selvitys palveluverkon saavutettavuudesta joukkoliikenteellä valmistuu keväällä Toimialojen palvelustrategiat, henkilöstösuunnitelmat rekrytointiohjelmineen sekä palveluverkot tarkistettiin taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Sosiaali- ja terveystoimessa valmistui selvitys palvelusetelin käyttöönoton mahdollisuuksista. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen aluejaot sovitettiin yhteen. Perusopetuksen päättäneille tarjottiin toisen asteen koulutuspaikka, ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutuspaikka, lisäopetus- tai työpajapaikka. 1

7 Ikääntymispoliittista ohjelmaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa valmisteltiin toimialojen yhteistyönä koko vuosi. Ohjelma valmistuu helmikuun lopussa Omassa kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä kasvoi 91,3 prosenttiin (91,2 prosenttia vuonna 2008). Mielenterveys- ja päihdekeskus perustettiin, ja toiminta käynnistyy alkuvuodesta Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrä ei vähentynyt. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus kaikista tuen saajista kuitenkin väheni. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden osuus pysyi 1,4 prosentissa ikäryhmästä. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin 22 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Psykiatrisessa polikliinisessa hoidossa oleville nuorille soveltuvaa erityisluokkaopetusta lisättiin. Palveluyhteistyö syveni pääkaupunkiseudulla. Uusi seudullinen joukkoliikenneorganisaatio HSL perustettiin vuoden 2010 alusta lukien. Pääkaupunkiseudun kaupunkien vesi- ja viemärilaitokset yhdistettiin sekä muodostettiin uusi organisaatio HSY. Östersundomin yhteisen osayleiskaavan suunnittelu organisoitiin ja työohjelma laadittiin yhdessä Helsingin ja Sipoon kanssa. Meneillään on osayleiskaavaan liittyvien selvitysten tekeminen. Kaupungin keskitettyjä tukipalveluita otettiin käyttöön tytär- ja osakkuusyhtiöissä. Konsernirakenteen tehostaminen käynnistettiin. 2

8 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kansallinen Kokoomus Heinimäki Heikki Hirvonen Reeta Häkkinen Juha Karén Timo Koivuniemi Petri Kunnas Jukka Lehmuskallio Paula Lehtovuori Hanne Leppänen Janne Mäkinen Tapani Nevander Vesa Norres Lasse Orpana Anita Palo Markku Porthén Jari Puha Seija Suonperä Kaarina Tuuli Johanna Weckman Markku Virta Raija Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Aittakallio Matti Ala-Nikkola Taina Grönfors Eija Hako Jukka Hyttinen Eila Jääskeläinen Markku J. Kiljunen Kimmo Kuntsi Hanna Kähärä Sirkka-Liisa Lindtman Antti Loikkanen Eva Maria Murto Marja-Leena Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina Maaria Sainio Jari Sodhi Ranbir Tahvanainen Säde Vihreä liitto Alén Sini Kauppinen Sirpa Kokko Hannu Korhonen Leena Kostilainen Anniina Mäkelä Mikko Niinimäki Terhi Pajunen Sirpa Saarivuo Maria 3

9 Perussuomalaiset Auvinen Timo Jurva Johanna Jääskeläinen Pietari Malmi Juha Nieminen Johannes Niikko Mika Niinistö Jaakko Uppala Timo Vasemmistoliitto Heinonen Ilmari Laakso Jaakko Saastamoinen Tuula lähtien Saramo Jussi Tyystjärvi Kati Väätäinen Eero saakka Suomen Keskusta Ansalehto-Salmi Irja Kuokkanen Marjut Ryhänen Riitta Ruotsalainen kansanpuolue - Svenska folkpartiet Härmälä Göran Karlsson Patrik Suomen Kristillisdemokraatit Hurri Maija Jääskeläinen Jouko Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) 1. varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki (kok.) 2. varapuheenjohtaja Jaakko Niinistö (ps.) saakka 2. varapuheenjohtaja Juha Malmi (ps.) varapuheenjohtaja Jouko Jääskeläinen (kd.) lähtien 4

10 Kaupunginhallitus Kansallinen Kokoomus Mäkinen Tapani Nevander Vesa Orpana Anitta Puha Seija Suonperä Kaarina Weckman Markku Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Aittakallio Matti Hako Jukka Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Vihreä liitto Niskanen Petteri Pajunen Sirpa Vasemmistoliitto Holopainen Matti Perussuomalaiset Niemelä Arja Jääskeläinen Pietari saakka Niinistö Jaakko lähtien Suomen Kristillisdemokraatit Hurri Maija saakka Wallenius Arja lähtien Kaupunginhallituksen puheenjohtajat Puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok.) 1. varapuheenjohtaja Jukka Hako (sd.) 2. varapuheenjohtaja Petteri Niskanen (vihr.) Esittelijä Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Tilivelvolliset Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Toimialajohtaja vs. Timo Juurikkala saakka Toimialajohtaja vs. Heidi Nygren lähtien Toimialajohtaja Mika Savolainen 5

11 Vantaan kaupungin organisaatio 2009 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Ulkoinen tarkastus Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Aluetoimikunnat, Svenska kommittén Keskushallinto Toimialan johtaja Vapaa-aika ja asukaspalvelut Johtokunnat Liikelaitokset Hallitukset Yhtiöt Opetuslautakunta Ruotsinkiel. jaosto Ammatillisen koulut. jaosto Peruskoulujen johtokunnat Tilakeskuksen lautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Sivistystoimi Toimialan johtaja Tilakeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta Jaosto Kaupunkisuunn. lautakunta Kuntatekn. jaosto Ympäristölautakunta Rak.lupajaosto Apulaiskaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveystoimi Maankäyttö ja ympäristö 6

12 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuote supistui 7,8 prosenttia vuonna 2009 erityisesti viennin ja siihen kytkeytyvän teollisuuden tuotannon romahduksen myötä. Voimakkaasti supistuvia toimialoja olivat myös talonrakennus, tukkukauppa ja liikenne. Taantuman pohja saavutettiin Suomessa syksyllä Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi työ- ja elinkeinotoimistoissa henkilöllä vuoden 2009 aikana ja työttömiä työnhakijoita oli yhteensä vuoden 2009 lopussa. Lomautettujen määrä kasvoi noin henkilöllä vuoden 2009 aikana. Koko maassa palkansaajien työpanos laski 6 prosenttia, ansiotaso nousi 4 prosenttia ja palkkasumma laski prosentilla. Inflaatio oli vuonna 2009 nollatasoa ja 3 kuukauden euribor 1,3 prosenttia. Kuntien verotulot kasvoivat 0,5 prosenttia vuodesta 2008; kunnallisverot kasvoivat 2,4 prosenttia, yhteisöverot laskivat 21,9 prosenttia ja kiinteistöverot kasvoivat 6,6 prosenttia. Verotulojen heikko kehitys romahdutti erityisesti suurten kaupunkien tulokset. Yli asukkaan kunnissa yhteenlaskettu tulos oli 135 miljoonaa euroa miinuksella, kun tulos vuonna 2008 oli yli 400 miljoonaa euroa voitollinen. Kuntien yhteenlaskettu tulos oli ennakkotietojen mukaan 60 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna Kuntien toimintamenot kasvoivat noin 5 prosenttia vuonna Erityisesti suurten kaupunkien investoinnit ovat jatkuneet vuoden 2008 korkealla tasolla ja investoinnit tehdään velkarahalla. Kunnilla on velkaa yhteensä lähes 10 miljardia euroa, euroa asukasta kohden vuoden 2009 lopussa. Vuosikate oli negatiivinen 25 kunnassa ja tulos alijäämäinen 146 kunnassa vuonna Uudenmaan ja Helsingin seudun kehitys Uudenmaan väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan asukasta vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2009 Uudenmaan väkiluku kasvoi noin henkeä. Väkilukua kasvatti noin henkilöllä Sipoon lounaisosan liittäminen Helsinkiin vuoden 2009 alussa. Väkiluku kasvoi kaikissa muissa Uudenmaan kunnissa paitsi Hangossa. Suhteellisesti eniten kasvoi Siuntion väkiluku. Ennakkoarvioiden mukaan Suomen ja Uudenmaan kokonaistuotanto (BKT) supistui vuonna 2009 noin 8 prosenttia. Se on enemmän kuin edellisen laman pahimpana vuonna 1991, jolloin Suomen BKT supistui 6 prosenttia. Taantumasta huolimatta vanhojen asuntojen hinnat nousivat. Syynä olivat matalat korot, kotitalouksien keskimäärin hyvä tulokehitys ja uusien asuntojen vähäinen tarjonta. BKT:n supistumisen myötä työllisyystilanne heikkeni selvästi vuonna Uudellamaalla työttömiä oli joulukuussa 2009 noin , kun vuotta aiemmin heitä oli noin Työttömyysaste nousi 8,2 prosenttiin edellisen vuoden 5,8 prosentista. Työttömyys kasvoi suhteellisesti voimakkaimmin vuoden aikana kuljetus- ja liikennealalla (48,7 prosenttia), teollisuudessa (47,9 prosenttia) ja rakennusalalla (46,7 prosenttia). Nuorten työttömyys paheni selvästi keskimääräistä enemmän. Vuoden 2009 lopussa nuoria työttömiä oli kaksi kolmasosaa enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Avoimia työpaikkoja Uudellamaalla oli joulukuussa 2009 lähes Se on yli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Helsingin seudun suhdannetilaston mukaan yritysten liikevaihto oli lokakuussa 2009 noin 16 prosenttia edellisvuotta pienempi, maksetut palkat laskivat 1,6 prosenttia ja henkilöstömäärä väheni noin 6 prosentilla. Maakunnittain kuntien parhaat vuosikatteet asukasta kohden olivat Etelä-Savossa, Lapissa, Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla sekä heikoimmat Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Uudellamaalla kolmella suurella kaupungilla on erittäin suuri merkitys koko maakunnan yhteenlasketulle kunnallistaloudelle. Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate puolittui vuodesta 2008 vuoteen

13 1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Väestönkasvu palasi "normaalitasolle" Tilastokeskuksen mukaan Vantaan väkiluku oli vuodenvaihteessa 2009/2010. Väestö kasvoi vuoden 2009 aikana runsaalla henkilöllä. Väestönlisäys palautui kolmen suuremman vuosikasvun jälkeen menneiden vuosien "normaalitasolle". Kevään 2009 väestöennusteessa edellisten vuosien kasvun ennakoitiin taittuvan, mutta ei niin paljon kuin lopulta tapahtui: ennusteessa vuodenvaihteen väkiluvuksi ennakoitiin Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Vantaa menetti asukkaitaan muihin kuntiin: muuttotappiota kertyi 160 henkilöä, kun vielä vuonna 2008 muuttovoittoa saatiin 130 henkilöä. Merkitystään kasvattava siirtolaisuus sen sijaan lisäsi Vantaan asukasmäärää 600 henkilöllä, kuitenkin sekin 300 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Uusia vantaalaisia syntyi noin 2 720, mikä on puolisen sataa lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna ja vain kymmenisen vähemmän kuin mitä viime keväänä ennustettiin. Vantaalaisia kuoli vuoden 2009 aikana melko tarkalleen ennustettu määrä, noin eli sata enemmän kuin vuonna Väestöennusteen virhe syntyi lähes kokonaan ennakoitua pienemmästä muuttovoitosta. Espoossa maan sisäinen nettomuutto oli jo neljäntenä vuotena peräjälkeen tappiollista. Helsingissä taas maan sisäinen nettomuutto oli toisena vuonna peräkkäin reilusti voitollista. Nettosiirtolaisuus sen sijaan oli niin Espoossa kuin Helsingissäkin varsin suurta, Espoossa yli 900 ja Helsingissä yli henkilöä. Nettosiirtolaisuus oli koko maassa henkilöä, vajaa tuhat pienempi kuin vuonna Kuvio Väestönmuutos osatekijöittäin vuodesta henkilöä siirtolaisuus maassamuutto kuolleet syntyneet kokonaismuutos Kaikilla suuralueilla väki lisääntyi, suurin väestönlisäys Aviapoliksen ja Myyrmäen suuralueille Ennakkotiedon mukaan Aviapoliksen suuralueen väkiluku kasvoi vuoden 2009 aikana kuudella sadalla ja Myyrmäen suuralueen väkiluku yli viidellä sadalla asukkaalla. Koivukylässä ja Korsossa kasvua oli kolmisen sataa, Tikkurilassa pari sataa ja Kivistössä ja Hakunilassa noin sata henkilöä. Myyrmäessä väki kasvoi hieman ennustettua enemmän, Hakunilassa ennustetun suuruisesti, muilla alueilla hieman vähemmän kuin ennustettiin. Kaupunginosista suurinta väestönkasvu oli Myyrmäessä, Tammistossa ja Pakkalassa. Myyrmäen suuralueella väestönkasvu tuli Myyrmäen kaupunginosan ohella Kaivokselaan. Kivistön suuralueella eniten kasvoi Kivistön kaupunginosa. Tikkurilan suuralueella väestö kasvoi yli sadalla Tikkurilan ja Jokiniemen kaupunginosissa, Koivukylässä Ilolassa. Korsossa suurin väkiluvun lisäys oli Leppäkorvessa ja Nikinmäessä. Hakunilan suuralueen kaupunginosissa väestönmuutokset suuntaan tai toiseen olivat pieniä. 8

14 Ennakkotietojen mukaan väkimäärä kasvoi kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä aika lailla ennustetun mukaisesti. Alle kouluikäisten määrä lisääntyi koko kaupungin tasolla pääosin kuten ennustettiin. Kasvua tuli vuoden 2009 aikana Kivistöä lukuun ottamatta kaikilla suuralueilla, eniten Aviapoliksessa. Aviapoliksessa, Korsossa ja Hakunilassa kasvu oli ennustetun suuruista, Koivukylässä, Tikkurilassa ja Kivistössä hieman ennustetta vähäisempää. Myyrmäessä alle kouluikäisten kasvu oli noin 70 lasta suurempaa kuin ennustettiin. Peruskouluikäisten määrä väheni koko kaupungissa hieman ennustetta enemmän Myyrmäessä ja Tikkurilassa. Aviapoliksessa kasvu jäi hivenen ennustettua pienemmäksi. Muilla suuralueilla muutos oli ennustetun mukainen. Vanhuuseläkeikäisten määrän kasvu oli vain Myyrmäen suuralueella hieman ennustettua pienempi, muilla suuralueilla ennustetun mukainen. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2010 aikana runsaalla asukkaalla. Uusi, vuosia koskeva väestöennuste, tehdään keväällä. (Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri) Työttömiä oli joulukuun lopussa eli kolme tuhatta enemmän kuin vuotta aiemmin: nuorten työttömien määrä lähes kaksinkertaistui vuoden aikana Vantaan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 9,3 prosenttia, mikä oli Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan ja Hyvinkään jälkeen suurin Helsingin seutukunnassa. Koko Uudenmaan liiton alueella työttömyysaste oli 8,2 ja Uudenmaan TE-keskuksen alueella vielä alhaisempi, 7,7 prosenttia. Työttömiä oli Vantaalla nyt enemmän kuin joulukuun lopulla Alhaisimmillaan työttömien määrä oli Vantaalla vuoden 2009 aikana tammikuussa, jolloin heitä oli Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2009 joulukuun lopussa henkilöä. Se on 120 enemmän kuin vuotta aiemmin. Alimmillaan pitkäaikaistyöttömien määrä oli vuonna 2009 vielä elokuussa, jolloin heitä oli Taloudellinen taantuma näkyi vuonna 2009 alle 25-vuotiaiden työttömien määrän nopeana kasvuna: alla 25-vuotiaiden työttömien määrä (1 250) oli joulukuussa 560 eli 80 prosenttia isompi kuin vuoden 2009 alussa. Kesällä 2009 nuorten työttömien määrä oli suurimmillaan (1 500). Yhtä paljon nuoria työttömiä on Vantaalla ollut viimeksi vuoden 1997 kesällä. Kuvio Nuoret työttömät kuukausittain vuodesta 2000 työttömiä vuotiaat vuotiaat Myös lomautettujen määrä oli joulukuussa 2009 yli kaksi kertaa suurempi kuin vuotta aiemmin: lomautettuna oli nyt kaikkiaan lähes 920 vantaalaista. Näin paljon lomautettuja on ollut Vantaalla viimeksi huhtikuussa Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli viime vuodenvaihteessa 615 eli runsas sata vähemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Enimmillään avoimien työpaikkojen määrä oli vuoden 2008 helmikuussa, jolloin niitä oli lähes

15 Suuralueista työttömyys on vaikeinta Hakunilassa, jossa työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 10,7 prosenttia. Alimmillaan työttömyysaste oli Aviapoliksen suuralueella, jossa se oli 5,5 prosenttia. Työttömyys säilyy vaikeana ainakin vuonna (Lähde: Uudenmaan TE-keskuksen ja Vantaan Te-toimiston tilastot) Asuntoja valmistui alle tuhat, valtion tuella niistä tehtiin viidennes Vantaalle valmistui vuoden 2009 aikana 956 uutta asuntoa. Kahtena edellisenä vuotena uusia asuntoja valmistui kumpanakin 450 enemmän. Vantaan asuntostrategiassa asetetusta asunnon vuositavoitteesta jäätiin jo viidennen kerran ja nyt todella paljon. Asuntorakentamisen painopiste, jos se lasketaan valmistuneiden asuntojen määrällä, oli vuonna 2009 Aviapoliksen ja Myyrmäen suuralueilla. Valtion tuella (arava tai korkotuki) pystytettyjä vuokra-asuntoja vuonna 2009 valmistuneista asunnoista oli 193, vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ei yhtään. Kaupungin omia, VAV:n rakennuttamia, vuokraasuntoja ei valmistunut jo toisena vuonna peräjälkeen. Asumisoikeusasuntojakaan ei Vantaalle ole rakennettu viime vuosina. Pientalojen (omakoti-, pari- ja rivitalojen) osuus Vantaalle valmistuneista asunnoista oli 38 prosenttia. Omakotitaloja Vantaalle rakennettiin vuonna 2009 lähes 150 (40 prosenttia) vähemmän kuin edellisenä vuotena ja vain puolet vuoden 2007 määrästä. Uusien rivitaloasuntojen määrä väheni myös selvästi edellisiin vuosiin verrattuna, samoin kävi muiden erillisten pientalojen (pari- ja muut kytketyt pientalot) määrälle. Myös kerrostaloasuntoja rakennettiin lähes 250 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella voidaan ennustaa, että vuoden 2010 aikana asuntoja valmistuu Vantaalle enemmän kuin viime vuonna, noin kappaletta. Pientaloasuntoja on aloitettu edelleen vähemmän kuin yleensä. Asuntorakentamisen painopiste on Myyrmäki-Aviapolis-Tikkurila -akselilla. (Lähde: Rakennusvalvonnan tietojärjestelmä, tarkempia tietoja Rakentaminen Vantaalla 2009 ja Tilastokatsaus 1/2010) Kuvio Valmistuneet asunnot rakennuksen talotyypin mukaan Asuntoja Muut rakennukset Asuinkerrostalot Rivi- tai ketjutalot Muut erilliset pientalot Yhden asunnon talot Muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui ennätysmäärä Uusia työpaikkoja on Vantaalle syntynyt viime vuosina tasaista tahtia. Viimeisimmän virallisen tiedon mukaan työpaikkojen määrä kasvoi Vantaalla vuoden 2007 aikana peräti työpaikalla. Vuosittainen työpaikkalisäys on ollut vuotta 2005 lukuun ottamatta (jolloin Vantaan työpaikkamäärä väheni) selvästi suurempi verrattuna valmistuneisiin asuntoihin. Vuosien 2008 ja 2009 aikana Vantaan työpaikkamäärän kasvun arvioidaan kasvaneen pysähtyneen (Tilastokeskus: työvoimatutkimus). 10

16 Vuoden 2009 aikana uutta muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle k-m 2 (16 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2008 ja eniten koko 2000-luvulla. Kaksi kolmasosaa valmistuneesta kerrosalasta rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle ja Tikkurilaan runsas kymmenesosa. Valmistuneesta kerrosalasta puolet tehtiin uudisrakennuksiin ja toinen puoli olemassa olevien tilojen laajennuksiin. Kolme viidesosaa vuonna 2009 rakennetusta kerrosalasta tehtiin liikenteen rakennuksiin, viidennes varastorakennuksiin ja runsas seitsemäsosa toimisto- ja liikerakennuksiin. Kuluvana ja tulevana vuonna muun kuin asuntorakentamisenkin painopiste on edelleen Aviapoliksen suuralueella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna selvästi pienempi kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät kumpikin kolmanneksen ja liikenteen rakennukset kymmeneksen valmistuvasta kerrosalasta. (Lähde: Rakennusvalvonnan tietojärjestelmä, tarkempia tietoja Rakentaminen Vantaalla 2009 ja Tilastokatsaus 1/2010) Kuvio Valmistunut muu kuin asuinkerrosala käyttötarkoituksen mukaan k-m Muut rakennukset Julkiset rakennukset Varastorakennukset Teollisuusrakennukset Liikenteen rakennukset Toimisto- ja hallintorakennukset Myymälä-, majoitus- ja rav.rakennukset Verotulojen kehitys Kaupunki sai verotuloja yhteensä 763,6 miljoonaa euroa vuonna Verotulot kasvoivat 9,0 miljoonalla eurolla eli 1,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Verotulot alittivat alkuperäisen talousarvion 22,9 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota alennettiin syksyllä 2009 yhteensä 38,5 miljoonalla eurolla 748,0 miljoonaan euroon. Tämä arvio ylittyy tilinpäätöksessä noin 15,6 miljoonalla eurolla kunnallisveron verovuosien 2008 ja 2009 kuntaryhmän ja Vantaan jako-osuuksien korotusten johdosta. Yhteisöveroja kertyi kolmanneksen edellisvuotta vähemmän ja kiinteistöverot kasvoivat 4,2 prosenttia. Kunnallisveroja kaupunki sai yhteensä 670,9 miljoonaa euroa vuonna 2009; kasvua 4,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Talousarviovuodelta kunnallisveroa kertyi 603,0 miljoonaa euroa; kasvua noin 2,6 prosenttia edellisvuoden vastaaviin tilityksiin. Verovuodelta 2007 kaupunki sai jälkiveroa noin 23,6 ja verovuodelta 2008 tilityksiä 41,6 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2009 korotettiin kuntaryhmän jako-osuus vuoden 2009 ennakoista 60,39 prosenttiin. Vuoden 2008 verotuksen valmistuessa korotettiin marraskuun tilityksessä sekä kuntaryhmän että Vantaan jako-osuutta siten, että kaupungin saama oikaisu verovuodelta 2008 oli 14,9 miljoonaa euroa. Marraskuussa kaupungin tilityksestä vähennettiin ns. maksuunpanotilitys eli veropalautukset kuntalaisille yhteensä noin 54,4 miljoonaa euroa. Joulukuussa korotettiin sekä kuntaryhmän että Vantaan jako-osuutta 2009 tuloverosta ja kaupunki sai oikaisuna 14,2 miljoonaa euroa. Kuntaryhmän jako-osuus nousi 61,16 prosenttiin. Vantaalaisten ansiotulot kasvoivat koko maata nopeammin vuonna 2008 ja tämä heijastui korottavasti vuosien 2008 ja 2009 kunnan jako-osuuksiin. Vuoden 2008 kunnan jako-osuus on noin 0, ja vuonna 2009 noin 0,

17 Yhteisöveroja kaupunki sai 39,2 miljoonaa euroa vuonna 2009: kolmanneksen edellisvuotta vähemmän. Valtio nosti toukokuussa kuntaryhmän jako-osuuden 32,03 prosenttiin vuosille ja vuoden 2009 osalta oikaisut tilitettiin kunnille touko- ja kesäkuussa. Vantaan yhteisövero-osuus laski vuoden 2008 noin 0,038033:sta 0,033298:aan vuonna Yritykset maksoivat ennakkoon verovuoden 2010 tilityksiä noin 3,3 miljoonan euron verran. Kiinteistöveroja kaupunki sai yhteensä 53,4 miljoonaa euroa vuonna 2009; 4,2 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Kiinteistöveron toteutuma jäi noin miljoona euroa alle talousarviossa arvioidun. Vajeesta 0,5 miljoonaa euroa johtui kiinteistöveromuutoksista aiemmilta vuosilta ja osa kertyy vuonna 2010 tai jää kertymättä. Kiinteistöveroprosentit pysyivät ennallaan vuonna Kiinteistöveroista vajaa viidennes tulee vakituisista asuinrakennuksista ja noin 78 prosenttia yleisestä kiinteistöverosta. Rakentamattomista rakennustonteista kertyy noin miljoona euroa. Kaupungin verotulot vuonna euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Valtionosuuksien kehitys Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia yhteensä 110,5 miljoonaa euroa vuonna Valtionosuudet kasvoivat 4,4 miljoonaa euroa, 4,2 prosenttia edellisvuodesta. Talousarvio alittui lähes kahdella miljoonalla eurolla. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli -59,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 tasausrajana oli 91,86 prosenttia laskennallisesta verotulosta asukasta kohden ja tasausvähennys oli 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Vuonna 2008 tasaus oli -53,3 miljoonaa euroa. Kaupunki joutui maksamaan valtiolle yleistä valtionosuutta noin 4,4 miljoonaa euroa, kun talousarviossa arviona oli miinusta 0,5 miljoonaa euroa. Yleinen valtionosuus jäi Vantaalla 3,9 miljoonaa euroa talousarviota pienemmäksi pääosin siitä syystä, ettei verovähennysten kompensaatiota voitu talousarviossa ennakoida. Tämä kompensaatio oli Vantaan osalta -3,9 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia kaupunki sai yhteensä noin 37,6 miljoonaa euroa eli noin 0,6 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Tilinpäätöksessä on huomioitu Opetusministeriön vuoden 2009 lopussa tekemä lopullinen päätös vuoden 2009 valtionosuudesta ja siihen liittyvä helmikuussa 2010 takaisin perittävä lähes 0,8 miljoonan euron oikaisu. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vähenivät noin 1,4 miljoonalla eurolla edellisvuodesta lähinnä perusopetuksen oppilasmäärien pienentymisen johdosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia kaupunki sai yhteensä noin 77,3 miljoonaa euroa vuonna 2009; kasvua noin 10,4 miljoonaa edellisvuoteen verrattuna. Suurin osa kasvusta johtuu verovähennysten kompensaatiosta, joka huomioitiin alentamalla kunnan rahoitusosuutta. Olosuhdekertoimista kaupungin kannalta sairastavuuskerroin on merkittävin epäkohta, koska Vantaa saa vain kolme neljäsosaa laskennallista kustannusosuutta asukasta kohden koko maahan verrattuna. Koko maan keskiarvolla kaupunki olisi saanut lähes 18 miljoonaa euroa enemmän valtionosuuksia. Päivähoitokertoimen kautta kaupunki saa neljä prosenttia asukasta kohden yli maan keskiarvon ja tämän rahallinen vaikutus on noin 4,2 miljoonaa euroa lisää valtionosuutta. Verrattuna sairastavuuskertoimeen päivähoitokerroin huomioi vain lievästi päivähoidon tarvetta ja järjestämisvelvollisuutta kaupungissa. 12

18 Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet vuonna euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Valtionosuudet Yleinen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen Sosiaali- ja terveydenhuollon OPM mukainen oikaisu euroa peritään Vuoden 2009 talousarvion toteutuminen ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2009 talousarvion Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat helmikuussa Vuoden 2009 aikana maailmanlaajuinen rahoituskriisi ja sitä seurannut taloustaantuma loivat paineita kaupungin toiminnan rahoituspohjalle toisaalta verorahoituksen kasvun hiipuessa ja toisaalta investointisekä käyttötalousmenojen kasvupaineen jatkuessa jatkuvasti voimakkaasti kasvavassa pääkaupunkiseudun kaupungissa. Toimialat raportoivat neljännesvuosikatsauksissaan vuoden 2009 toteutuneesta ja loppuvuoden 2009 ennakoidusta talouden toteumasta. Kevään 2009 aikana kaupunginhallitus päätti talousohjelmassa säästötoimenpiteistä, joiden toteutumisesta toimialat raportoivat neljännesvuosikatsauksissaan. Kaupunginjohtajan johdolla pidetyissä ns. navigointitilaisuuksissa on käyty keskustelut toimialojen kanssa vuoden 2009 talouden tasapainottamistoimenpiteistä ja keskeisistä tuottavuushankkeista. Valtuustoryhmien syyskuussa 2009 solmiman Vantaa-sopimuksen sisältö otettiin huomioon taloussuunnitelman valmistelussa, ja sovittujen hankkeiden valmistelu alkoi osin jo loppuvuoden 2009 aikana. Toimialojen säästötoimenpiteistä huolimatta kaupunginvaltuusto joutui myöntämään lisäyksiä vuoden 2009 talousarvion käyttötalousmenoihin 41,4 miljoonaa euroa. Lisämäärärahoja myönnettiin mm. Kehä III -hankkeen edistämiseen sekä sosiaali- ja terveystoimelle toimeentulotukeen sekä HUS:n palveluostoihin. Määrärahamuutoksien myötä talousarvion 2009 tuloja alennettiin 30,8 miljoonaa euroa, ja investointimenoja lisättiin 8,9 miljoonalla eurolla. Tulojen alentaminen muodostui pääosin verotuloarvion tarkistamisesta alaspäin 38,5 miljoonalla eurolla. Määrärahamuutoksista johtuneeseen investointimenojen yhteenlaskettuun lisäykseen sisältyi mm. Finavian vesilaitoksen hankinta. Määrärahamuutokset tehtiin kaupunginvaltuuston talousarvion 2009 yhteydessä hyväksyttyihin sitovuustasoihin nähden. Muutettuun talousarvioon nähden toimintatulot alittuivat 2,0 miljoonalla eurolla ja toimintakulut alittuivat 5,6 miljoonalla eurolla. Niin ikään muutettuun talousarvioon nähden verotulot ylittyivät, kun verovuoden 2008 verotuksen valmistuessa kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin ja marraskuussa tilitetty oikaisu tuotti 14,9 miljoonaa euroa. Myös joulukuun verotilityksen yhteydessä kuntaryhmän jako-osuuden korotus verovuoden 2009 ennakoista tuotti 14,2 miljoonan euron oikaisun. Valtionosuudet alittuivat 2,0 miljoonalla eurolla, ja yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat lainanhoitokulujen laskemisen myötä 13,4 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua parempana. Talousarvion sitovuustasoihin nähden Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialan bruttobudjetoitujen yksiköiden menot ylittyivät 1,0 miljoonalla eurolla. Sivistystoimen bruttobudjetoitujen yksiköiden menot puolestaan alittuivat muutettuun talousarvioon nähden 8,3 miljoonalla eurolla. Kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlaskettu tilikauden tulos muodostui 14,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. 13

19 1.1.5 Vantaan kaupungin henkilöstö Vantaalaiset työyhteisöt ovat vahvoja ja innovatiivisia. Näitä ominaisuuksia tarvitaan, kun taloudellinen tilanne pakottaa miettimään työn tekemisen tapoja yhä uudelleen. Vantaalainen osaaminen lisääntyi aktiivisella ja monipuolisella kouluttautumisella. Esimiesvalmennuksella sekä aktiivisen välittämisen toimintatavoilla vahvistettiin voimavarojamme. Kaikilla henkilöstöjohtamisen alueilla on tehty työtä, joka tähtää perustehtävässä onnistumiseen ja henkilöstön jaksamiseen. Johtaminen tukee tuloksellisuutta. Johdon ja esimiesten valmennuksissa on keskitytty yhteisen johtamistehtävän kehittämiseen ja vahvistamiseen. Asiaa on tarkasteltu yksittäisen jäsenen, ryhmän ja ryhmänä johtamisen näkökulmista. Vantaan kaupungin esimiesten johtamistaitoja selvitettiin 360 asteen arvioinnilla. Henkilöstösuunnitelman henkilöstömäärät alittuivat selvästi. Vantaan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa henkilöä, eli 78 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilöstömäärä sisältää kaikki sekä toistaiseksi voimassa olevat että määräaikaiset palvelussuhteet (myös työllistetyt ja oppisopimussuhteiset) lukuun ottamatta lyhytaikaisia sijaisia. Vantaan kaupungilla laaditaan vuosittain erillinen henkilöstökertomus. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteisiin mennään hitaasti. Kaupunki tavoittelee naisten ja miesten määrän välisen suhteen tasoittumista sekä maahanmuuttajataustaisten työtekijöiden määrän kasvua. Naisia on edelleen 79,1 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä ja maahanmuuttajataustaisten määrä kasvoi enemmän kuin henkilöstösuunnitelmassa tavoiteltiin. Kaupunki kiinnostaa työnhakijoita. Avoimien työpaikkojen määrä laski, koska täyttölupia rajoitettiin ja sijaisia otettiin entistä enemmän Seuren kautta. Hakijoiden kokonaismäärä säilyi silti ennallaan. Eläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi edelleen. Ilahduttavaa on, että ennenaikainen eläkkeelle jäänti on hieman laskenut samoin muu lähtövaihtuvuus. Sairauspoissaolojen kasvuun puututtiin hyvissä ajoin. Aktiivisen välittämisen toimintamallia on käytetty ja samalla koko ajan kehitetty jo yli kahden vuoden ajan. Vuonna 2008 sairauspoissaolojen kasvu saatiin taittumaan ja vuonna 2009 se saatiin kääntymään voimakkaaseen laskuun sairauspoissaolojen määrän alennuttua edelliseen vuoteen verrattuna seitsemällä prosentilla. Työyhteisöjen kehittämisen tavoitteena on tukea niiden selviytymistä perustehtävässään ja lisätä yhteisöjen taitoja käsitellä ongelmatilanteita. Sosiaali- ja terveystoimessa käynnistyi Madaltuvat rakenteet - hanke, jossa terveysasemien vastaanottotoimintaan luodaan tiimityön malli. Henkilöstön koulutustaso on noussut tavoitteen mukaisesti. Ylemmän ja alemman korkeakouluasteen, sekä keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut selvästi edellisestä vuodesta. Oppisopimuskoulutuksessa tutkinnon suoritti 47 henkilöä. Palkkamenot kasvoivat vuonna ,2 prosenttia, kun edellisenä vuonna kasvua oli 7,8 prosenttia. Vuonna 2009 palkkoja ja palkkioita maksettiin 355,4 miljoonaa euroa, mikä on 17,6 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2009 palkkamenoja nostattivat kunnallisen työmarkkinaratkaisun palkankorotukset. Kaupunki työnantajana ja ammattijärjestöt suosittelivat henkilöstölle vapaaehtoisen palkattoman loman pitämistä. Säästölomia pidettiin yhteensä työpäivää ja niistä kertyi yli kahden miljoonan euron säästö. 14

20 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Toiminnalliset riskit Lakisääteisten velvoitteiden toteuttaminen ja kiristyvät laatumitoitukset edellyttävät jatkuvia henkilöstölisäyksiä erityisesti sivistystoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoilla. Henkilöstön saatavuuden vaje kasvavan kysynnän vuoksi näkyy monissa ammattiryhmissä, erityisesti hoito- ja kasvatustehtävissä, mikä muodostunee riskiksi tavoitteiden toteutumiselle tulevina vuosina. Riskin toteutumisen ehkäisemiseksi tehdään jatkuvasti erityisiä toimenpiteitä rekrytoinnin edistämiseksi henkilöstön saatavuuden kannalta kriittisiin tehtäviin. Palvelutarve kokonaisuudessaan kasvaa pitkällä aikavälillä väestön lisääntyessä ja ikääntyessä. Kaupungin väestö on kasvanut viime vuosina yli asukkaalla vuodessa ja väkiluvun ennustetaan kasvavan jatkossakin keskimäärin asukkaalla vuosittain. Samalla eläkeiän saavuttaneiden vantaalaisten määrä kasvaa nopeasti. Nykyisen palveltutason ylläpitäminen edellyttää aktiivista vaihtoehtojen hakemista henkilöstön määrän kasvulle esimerkiksi sisäisillä palvelurakenteiden muutoksilla sekä lisäämällä ostopalveluja. Kansainvälinen talouskriisi syöksi Suomen kansantalouden poikkeuksellisen jyrkkään taantumaan vuoden 2008 lopulla. Valtiovarainministeriö arvioi talouden vuonna 2009 supistuneen 7,6 prosenttiyksiköllä, mikä on huomattavasti enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Verovähennysten kasvun johdosta veroaste laskee ja kuntien rahoitusalijäämä kasvaa edelleen. Vaikka Vantaan työllisyysaste on ollut maan korkeimpia, se on kuitenkin taantuman seurauksena alentunut ja työttömyysaste kohonnut yli 9 prosentin ollen Helsingin seudun korkein. Työttömyys on kohdannut useimmin nuoria, alle 30-vuotiaita. Kasvava työttömyys, asukkaiden toimeentulon vaikeutuminen, syrjäytymisen lisääntyminen ja terveyserojen kasvaminen sisältävät merkittävän riskin kaupungin tavoitteiden toteutumiselle kuluvana ja tulevina vuosina. Vuoden 2009 syksyllä valtuustoryhmät pl. Perussuomalaiset allekirjoittivat sopimuksen Vantaan kaupungin talouden ja toiminnan kehittämistoimenpiteistä ja tasapainotuksesta vuosiksi (Vantaa-sopimus). Sopimuksen tavoitteena on vakauttaa kaupungin talous maltillisilla veronkorotuksilla sekä uudistamalla palvelutuotantoa ja -verkkoja. Sopimuksen keskeisinä pääpainopisteinä ovat varhaiskasvatuksen sekä perus- ja jatko-opetuksen tason säilyttäminen vähintään vuoden 2009 tasolla, laadukkaiden perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen turvaaminen, varautuminen kasvavaan vanhustyöhön tulevaisuudessa sekä kaupunkirakenteen ja kaupungin elinkeinotoiminnan edelleen kehittäminen voimassa olevien suunnitelmien mukaisesti sekä työttömyyden ja sen haittavaikutusten torjuminen. Kaikessa toiminnassaan kaupunki kiinnittää erityisesti huomiota kestävän kehityksen periaatteisiin, kaupungille laadittavan tuottavuusohjelman tavoitteisiin, yleiseen säästäväisyyteen sekä yhteisvastuun ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Kaupunginhallitus tekee sopimuksen toteutumisesta väliarvion viimeistään vuoden 2011 lopussa. Tämän arvion perusteella sopimusta voidaan tarkistaa tai muuttaa sopijapuolten niin päättäessä. Rahoitus- ja vahinkoriskit Vantaan kaupunginhallituksen hyväksymän yleisohjeen mukaisesti kaupungin rahoitus- ja korkoriskien hallinnan tavoitteena on suojata Vantaan kaupunkikonsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Lainanoton kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla kaupunkikonsernin lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vantaan kaupungin rahoituksen tulosalueen keskeisin tehtävä on rahoituksen saatavuuden ja kaupungin maksuvalmiuden turvaaminen. Rahoitusriskiä hallinnoidaan välttämällä jälleenrahoitettavaksi tulevien lainojen liiallista keskittymistä ajallisesti ja varainhankintalähteittäin sekä sijoitetun ylimääräisen likviditeetin avulla. Vuoden 2008 kesällä alkaneesta rahoituskriisistä huolimatta kaupungin vuoden 2009 pitkäaikainen varainhankinta pystyttiin järjestämään erittäin kohtuullisilla ehdoilla likviditeettipuskuria hyödyntäen. 15

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto 23.5.2011

TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto 23.5.2011 TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto 23.5.2011 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 Kaupunginvaltuusto 11.5.2009 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 Kaupunginvaltuusto 21.5.2012 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Sakari Manninen, Viestintä Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Simulaatio. Mitä jos Vantaa olisi Odense?

Simulaatio. Mitä jos Vantaa olisi Odense? Simulaatio Mitä jos Vantaa olisi Odense? SIMULAATIO Simulaatiolla luodaan hallitussa ympäristössä todellisuus mahdollisimman tarkasti uudelleen. Olemme tehneet simulointiyrityksen siitä miltä Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 Kaupunginvaltuusto 20.5.2013 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Vantaan aineistopankki Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan kaupungin

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 KAUPUNGINVALTUUSTO 23.5.2016 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Vantaan aineistopankki, Sakari Manninen VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS...

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014 Sisällysluettelo 1 2 3 4 TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 1 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto...

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot