VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009"

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009 Kaupunginvaltuusto

2

3 Vantaan kaupungin tilinpäätös 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vantaan kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Vantaan kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia) Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot...182

4 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Ympäristötilinpitoa koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Vantaan Vesi liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat Marja-Vantaa -rahaston tilinpäätöslaskelmat Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat Luettelot ja selvitykset Käytetyt kirjanpitokirjat ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä Luettelo tositelajeista Tunnuslukujen laskentakaavat Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä...232

5

6 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin tilikauden tulos oli -14,4 miljoonaa euroa vuonna Syksyllä 2008 alkanut maailmanlaajuinen rahoituskriisi synnytti talouslaman, jonka vaikutuksilta Vantaan kaupunkikaan ei ole voinut välttyä vuonna Tämän hetkisen käsityksen mukaan taantuman vaikutukset näkyvät vielä vuosia mm. kohonneena työttömyysasteena. Samalla kun verorahoituksen kasvuvauhti on hidastunut merkittävästi, on kaupungin vastattava kaupungin kasvun aiheuttamista palvelu- ja investointitarpeista sekä vastattava taloustaantuman asettamiin haasteisiin palvelutuotannossa. Uudessa tilanteessa Vantaalla on päätetty turvata peruspalvelujen taso ja panostettu entistä enemmän esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Vantaan arvoiksi onkin vuoden 2009 aikana määritelty yhteisöllisyys, kestävä kehitys ja innovatiivisuus. Vantaan Innovaatioinstituutti perustettiin keväällä 2009, ja sen toiminta käynnistyi syksyllä. Taloustaantumasta huolimatta Vantaalla on päätetty rohkeasti keskittyä tulevan menestyksen varmistamiseen rakentamalla mahdollisuuksia uudelle asutukselle ja työpaikoille sekä jatkamalla suurten liikennehankkeiden toteuttamista. Voimakkaasta investointitahdista johtuen tulevina vuosina on ensiarvoisen tärkeää huolehtia käyttötalouden tasapainosta ja investointien riittävän omarahoituksen varmistamisesta rahoituskustannusten kurissa pitämiseksi. Kehäradan rakentaminen käynnistyi mm. tunnelien louhinnoilla. Uuden radan käyttöönottotavoite on edelleen kesällä Marja-Vantaaseen liittyen Keimolanmäen kunnallistekniikan suunnitelmat valmistuivat, mutta rakentaminen voidaan aloittaa asemakaavavalituksen takia vasta vuoden 2011 alussa. Kehä III:n parantamisen ensimmäisen vaiheen rakennustyöt käynnistyivät kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Kunnallistekniikan investointien rakentamisohjelmaan lisättiin ne suurimmat hankkeet, joihin on sitouduttu, ja samalla arvioitiin investointien kokonaistaso vuoteen 2019 saakka. Tilakeskuksessa on valmisteltu listaus merkittävistä toimitilainvestoinneista kaudelle Toimialojen käytöstä poistuneiden kiinteistöjen ja osakkeiden myyntiä jatkettiin. Käyttöomaisuuden myyntivoitto toteutui vuodelle 2009 asetetun tavoitteen mukaisesti. Vuoden 2009 kuluessa on toteutettu lukuisia säästötoimenpiteitä, ja kaupungille laadittiin tuottavuusohjelma. Kuntatalouden kestävyyden kannalta keskeisessä roolissa ovat jatkossa tuottavuuden parantamishankkeet ja uusien innovatiivisten toimintamallien käyttöönottaminen. Vuoden 2009 aikana on Vantaalla otettu käyttöön SAP-hankkeen ensimmäiset osa-alueet. Pidemmällä tähtäimellä juuri prosessien uudistaminen ja sähköistäminen ovat keskeisiä keinoja tuottavuuden parantamisessa sekä kuntalaisten palvelutapojen kehittämisessä. Toimialakohtaiset ilmastonmuutoksen torjuntaohjelmat laadittiin. Tavoitteena oli myös, että kaupungin omistamien kiinteistöjen energiansäästöä tehostetaan vähintään energiatehokkuussopimuksen mukaisesti. Selvitys palveluverkon saavutettavuudesta joukkoliikenteellä valmistuu keväällä Toimialojen palvelustrategiat, henkilöstösuunnitelmat rekrytointiohjelmineen sekä palveluverkot tarkistettiin taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Sosiaali- ja terveystoimessa valmistui selvitys palvelusetelin käyttöönoton mahdollisuuksista. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen aluejaot sovitettiin yhteen. Perusopetuksen päättäneille tarjottiin toisen asteen koulutuspaikka, ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutuspaikka, lisäopetus- tai työpajapaikka. 1

7 Ikääntymispoliittista ohjelmaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa valmisteltiin toimialojen yhteistyönä koko vuosi. Ohjelma valmistuu helmikuun lopussa Omassa kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä kasvoi 91,3 prosenttiin (91,2 prosenttia vuonna 2008). Mielenterveys- ja päihdekeskus perustettiin, ja toiminta käynnistyy alkuvuodesta Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrä ei vähentynyt. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus kaikista tuen saajista kuitenkin väheni. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden osuus pysyi 1,4 prosentissa ikäryhmästä. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin 22 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Psykiatrisessa polikliinisessa hoidossa oleville nuorille soveltuvaa erityisluokkaopetusta lisättiin. Palveluyhteistyö syveni pääkaupunkiseudulla. Uusi seudullinen joukkoliikenneorganisaatio HSL perustettiin vuoden 2010 alusta lukien. Pääkaupunkiseudun kaupunkien vesi- ja viemärilaitokset yhdistettiin sekä muodostettiin uusi organisaatio HSY. Östersundomin yhteisen osayleiskaavan suunnittelu organisoitiin ja työohjelma laadittiin yhdessä Helsingin ja Sipoon kanssa. Meneillään on osayleiskaavaan liittyvien selvitysten tekeminen. Kaupungin keskitettyjä tukipalveluita otettiin käyttöön tytär- ja osakkuusyhtiöissä. Konsernirakenteen tehostaminen käynnistettiin. 2

8 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kansallinen Kokoomus Heinimäki Heikki Hirvonen Reeta Häkkinen Juha Karén Timo Koivuniemi Petri Kunnas Jukka Lehmuskallio Paula Lehtovuori Hanne Leppänen Janne Mäkinen Tapani Nevander Vesa Norres Lasse Orpana Anita Palo Markku Porthén Jari Puha Seija Suonperä Kaarina Tuuli Johanna Weckman Markku Virta Raija Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Aittakallio Matti Ala-Nikkola Taina Grönfors Eija Hako Jukka Hyttinen Eila Jääskeläinen Markku J. Kiljunen Kimmo Kuntsi Hanna Kähärä Sirkka-Liisa Lindtman Antti Loikkanen Eva Maria Murto Marja-Leena Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina Maaria Sainio Jari Sodhi Ranbir Tahvanainen Säde Vihreä liitto Alén Sini Kauppinen Sirpa Kokko Hannu Korhonen Leena Kostilainen Anniina Mäkelä Mikko Niinimäki Terhi Pajunen Sirpa Saarivuo Maria 3

9 Perussuomalaiset Auvinen Timo Jurva Johanna Jääskeläinen Pietari Malmi Juha Nieminen Johannes Niikko Mika Niinistö Jaakko Uppala Timo Vasemmistoliitto Heinonen Ilmari Laakso Jaakko Saastamoinen Tuula lähtien Saramo Jussi Tyystjärvi Kati Väätäinen Eero saakka Suomen Keskusta Ansalehto-Salmi Irja Kuokkanen Marjut Ryhänen Riitta Ruotsalainen kansanpuolue - Svenska folkpartiet Härmälä Göran Karlsson Patrik Suomen Kristillisdemokraatit Hurri Maija Jääskeläinen Jouko Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) 1. varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki (kok.) 2. varapuheenjohtaja Jaakko Niinistö (ps.) saakka 2. varapuheenjohtaja Juha Malmi (ps.) varapuheenjohtaja Jouko Jääskeläinen (kd.) lähtien 4

10 Kaupunginhallitus Kansallinen Kokoomus Mäkinen Tapani Nevander Vesa Orpana Anitta Puha Seija Suonperä Kaarina Weckman Markku Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Aittakallio Matti Hako Jukka Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Vihreä liitto Niskanen Petteri Pajunen Sirpa Vasemmistoliitto Holopainen Matti Perussuomalaiset Niemelä Arja Jääskeläinen Pietari saakka Niinistö Jaakko lähtien Suomen Kristillisdemokraatit Hurri Maija saakka Wallenius Arja lähtien Kaupunginhallituksen puheenjohtajat Puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok.) 1. varapuheenjohtaja Jukka Hako (sd.) 2. varapuheenjohtaja Petteri Niskanen (vihr.) Esittelijä Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Tilivelvolliset Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Toimialajohtaja vs. Timo Juurikkala saakka Toimialajohtaja vs. Heidi Nygren lähtien Toimialajohtaja Mika Savolainen 5

11 Vantaan kaupungin organisaatio 2009 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Ulkoinen tarkastus Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Aluetoimikunnat, Svenska kommittén Keskushallinto Toimialan johtaja Vapaa-aika ja asukaspalvelut Johtokunnat Liikelaitokset Hallitukset Yhtiöt Opetuslautakunta Ruotsinkiel. jaosto Ammatillisen koulut. jaosto Peruskoulujen johtokunnat Tilakeskuksen lautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Sivistystoimi Toimialan johtaja Tilakeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta Jaosto Kaupunkisuunn. lautakunta Kuntatekn. jaosto Ympäristölautakunta Rak.lupajaosto Apulaiskaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveystoimi Maankäyttö ja ympäristö 6

12 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuote supistui 7,8 prosenttia vuonna 2009 erityisesti viennin ja siihen kytkeytyvän teollisuuden tuotannon romahduksen myötä. Voimakkaasti supistuvia toimialoja olivat myös talonrakennus, tukkukauppa ja liikenne. Taantuman pohja saavutettiin Suomessa syksyllä Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi työ- ja elinkeinotoimistoissa henkilöllä vuoden 2009 aikana ja työttömiä työnhakijoita oli yhteensä vuoden 2009 lopussa. Lomautettujen määrä kasvoi noin henkilöllä vuoden 2009 aikana. Koko maassa palkansaajien työpanos laski 6 prosenttia, ansiotaso nousi 4 prosenttia ja palkkasumma laski prosentilla. Inflaatio oli vuonna 2009 nollatasoa ja 3 kuukauden euribor 1,3 prosenttia. Kuntien verotulot kasvoivat 0,5 prosenttia vuodesta 2008; kunnallisverot kasvoivat 2,4 prosenttia, yhteisöverot laskivat 21,9 prosenttia ja kiinteistöverot kasvoivat 6,6 prosenttia. Verotulojen heikko kehitys romahdutti erityisesti suurten kaupunkien tulokset. Yli asukkaan kunnissa yhteenlaskettu tulos oli 135 miljoonaa euroa miinuksella, kun tulos vuonna 2008 oli yli 400 miljoonaa euroa voitollinen. Kuntien yhteenlaskettu tulos oli ennakkotietojen mukaan 60 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna Kuntien toimintamenot kasvoivat noin 5 prosenttia vuonna Erityisesti suurten kaupunkien investoinnit ovat jatkuneet vuoden 2008 korkealla tasolla ja investoinnit tehdään velkarahalla. Kunnilla on velkaa yhteensä lähes 10 miljardia euroa, euroa asukasta kohden vuoden 2009 lopussa. Vuosikate oli negatiivinen 25 kunnassa ja tulos alijäämäinen 146 kunnassa vuonna Uudenmaan ja Helsingin seudun kehitys Uudenmaan väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan asukasta vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2009 Uudenmaan väkiluku kasvoi noin henkeä. Väkilukua kasvatti noin henkilöllä Sipoon lounaisosan liittäminen Helsinkiin vuoden 2009 alussa. Väkiluku kasvoi kaikissa muissa Uudenmaan kunnissa paitsi Hangossa. Suhteellisesti eniten kasvoi Siuntion väkiluku. Ennakkoarvioiden mukaan Suomen ja Uudenmaan kokonaistuotanto (BKT) supistui vuonna 2009 noin 8 prosenttia. Se on enemmän kuin edellisen laman pahimpana vuonna 1991, jolloin Suomen BKT supistui 6 prosenttia. Taantumasta huolimatta vanhojen asuntojen hinnat nousivat. Syynä olivat matalat korot, kotitalouksien keskimäärin hyvä tulokehitys ja uusien asuntojen vähäinen tarjonta. BKT:n supistumisen myötä työllisyystilanne heikkeni selvästi vuonna Uudellamaalla työttömiä oli joulukuussa 2009 noin , kun vuotta aiemmin heitä oli noin Työttömyysaste nousi 8,2 prosenttiin edellisen vuoden 5,8 prosentista. Työttömyys kasvoi suhteellisesti voimakkaimmin vuoden aikana kuljetus- ja liikennealalla (48,7 prosenttia), teollisuudessa (47,9 prosenttia) ja rakennusalalla (46,7 prosenttia). Nuorten työttömyys paheni selvästi keskimääräistä enemmän. Vuoden 2009 lopussa nuoria työttömiä oli kaksi kolmasosaa enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Avoimia työpaikkoja Uudellamaalla oli joulukuussa 2009 lähes Se on yli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Helsingin seudun suhdannetilaston mukaan yritysten liikevaihto oli lokakuussa 2009 noin 16 prosenttia edellisvuotta pienempi, maksetut palkat laskivat 1,6 prosenttia ja henkilöstömäärä väheni noin 6 prosentilla. Maakunnittain kuntien parhaat vuosikatteet asukasta kohden olivat Etelä-Savossa, Lapissa, Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla sekä heikoimmat Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Uudellamaalla kolmella suurella kaupungilla on erittäin suuri merkitys koko maakunnan yhteenlasketulle kunnallistaloudelle. Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate puolittui vuodesta 2008 vuoteen

13 1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Väestönkasvu palasi "normaalitasolle" Tilastokeskuksen mukaan Vantaan väkiluku oli vuodenvaihteessa 2009/2010. Väestö kasvoi vuoden 2009 aikana runsaalla henkilöllä. Väestönlisäys palautui kolmen suuremman vuosikasvun jälkeen menneiden vuosien "normaalitasolle". Kevään 2009 väestöennusteessa edellisten vuosien kasvun ennakoitiin taittuvan, mutta ei niin paljon kuin lopulta tapahtui: ennusteessa vuodenvaihteen väkiluvuksi ennakoitiin Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Vantaa menetti asukkaitaan muihin kuntiin: muuttotappiota kertyi 160 henkilöä, kun vielä vuonna 2008 muuttovoittoa saatiin 130 henkilöä. Merkitystään kasvattava siirtolaisuus sen sijaan lisäsi Vantaan asukasmäärää 600 henkilöllä, kuitenkin sekin 300 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Uusia vantaalaisia syntyi noin 2 720, mikä on puolisen sataa lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna ja vain kymmenisen vähemmän kuin mitä viime keväänä ennustettiin. Vantaalaisia kuoli vuoden 2009 aikana melko tarkalleen ennustettu määrä, noin eli sata enemmän kuin vuonna Väestöennusteen virhe syntyi lähes kokonaan ennakoitua pienemmästä muuttovoitosta. Espoossa maan sisäinen nettomuutto oli jo neljäntenä vuotena peräjälkeen tappiollista. Helsingissä taas maan sisäinen nettomuutto oli toisena vuonna peräkkäin reilusti voitollista. Nettosiirtolaisuus sen sijaan oli niin Espoossa kuin Helsingissäkin varsin suurta, Espoossa yli 900 ja Helsingissä yli henkilöä. Nettosiirtolaisuus oli koko maassa henkilöä, vajaa tuhat pienempi kuin vuonna Kuvio Väestönmuutos osatekijöittäin vuodesta henkilöä siirtolaisuus maassamuutto kuolleet syntyneet kokonaismuutos Kaikilla suuralueilla väki lisääntyi, suurin väestönlisäys Aviapoliksen ja Myyrmäen suuralueille Ennakkotiedon mukaan Aviapoliksen suuralueen väkiluku kasvoi vuoden 2009 aikana kuudella sadalla ja Myyrmäen suuralueen väkiluku yli viidellä sadalla asukkaalla. Koivukylässä ja Korsossa kasvua oli kolmisen sataa, Tikkurilassa pari sataa ja Kivistössä ja Hakunilassa noin sata henkilöä. Myyrmäessä väki kasvoi hieman ennustettua enemmän, Hakunilassa ennustetun suuruisesti, muilla alueilla hieman vähemmän kuin ennustettiin. Kaupunginosista suurinta väestönkasvu oli Myyrmäessä, Tammistossa ja Pakkalassa. Myyrmäen suuralueella väestönkasvu tuli Myyrmäen kaupunginosan ohella Kaivokselaan. Kivistön suuralueella eniten kasvoi Kivistön kaupunginosa. Tikkurilan suuralueella väestö kasvoi yli sadalla Tikkurilan ja Jokiniemen kaupunginosissa, Koivukylässä Ilolassa. Korsossa suurin väkiluvun lisäys oli Leppäkorvessa ja Nikinmäessä. Hakunilan suuralueen kaupunginosissa väestönmuutokset suuntaan tai toiseen olivat pieniä. 8

14 Ennakkotietojen mukaan väkimäärä kasvoi kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä aika lailla ennustetun mukaisesti. Alle kouluikäisten määrä lisääntyi koko kaupungin tasolla pääosin kuten ennustettiin. Kasvua tuli vuoden 2009 aikana Kivistöä lukuun ottamatta kaikilla suuralueilla, eniten Aviapoliksessa. Aviapoliksessa, Korsossa ja Hakunilassa kasvu oli ennustetun suuruista, Koivukylässä, Tikkurilassa ja Kivistössä hieman ennustetta vähäisempää. Myyrmäessä alle kouluikäisten kasvu oli noin 70 lasta suurempaa kuin ennustettiin. Peruskouluikäisten määrä väheni koko kaupungissa hieman ennustetta enemmän Myyrmäessä ja Tikkurilassa. Aviapoliksessa kasvu jäi hivenen ennustettua pienemmäksi. Muilla suuralueilla muutos oli ennustetun mukainen. Vanhuuseläkeikäisten määrän kasvu oli vain Myyrmäen suuralueella hieman ennustettua pienempi, muilla suuralueilla ennustetun mukainen. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2010 aikana runsaalla asukkaalla. Uusi, vuosia koskeva väestöennuste, tehdään keväällä. (Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri) Työttömiä oli joulukuun lopussa eli kolme tuhatta enemmän kuin vuotta aiemmin: nuorten työttömien määrä lähes kaksinkertaistui vuoden aikana Vantaan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 9,3 prosenttia, mikä oli Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan ja Hyvinkään jälkeen suurin Helsingin seutukunnassa. Koko Uudenmaan liiton alueella työttömyysaste oli 8,2 ja Uudenmaan TE-keskuksen alueella vielä alhaisempi, 7,7 prosenttia. Työttömiä oli Vantaalla nyt enemmän kuin joulukuun lopulla Alhaisimmillaan työttömien määrä oli Vantaalla vuoden 2009 aikana tammikuussa, jolloin heitä oli Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2009 joulukuun lopussa henkilöä. Se on 120 enemmän kuin vuotta aiemmin. Alimmillaan pitkäaikaistyöttömien määrä oli vuonna 2009 vielä elokuussa, jolloin heitä oli Taloudellinen taantuma näkyi vuonna 2009 alle 25-vuotiaiden työttömien määrän nopeana kasvuna: alla 25-vuotiaiden työttömien määrä (1 250) oli joulukuussa 560 eli 80 prosenttia isompi kuin vuoden 2009 alussa. Kesällä 2009 nuorten työttömien määrä oli suurimmillaan (1 500). Yhtä paljon nuoria työttömiä on Vantaalla ollut viimeksi vuoden 1997 kesällä. Kuvio Nuoret työttömät kuukausittain vuodesta 2000 työttömiä vuotiaat vuotiaat Myös lomautettujen määrä oli joulukuussa 2009 yli kaksi kertaa suurempi kuin vuotta aiemmin: lomautettuna oli nyt kaikkiaan lähes 920 vantaalaista. Näin paljon lomautettuja on ollut Vantaalla viimeksi huhtikuussa Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli viime vuodenvaihteessa 615 eli runsas sata vähemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Enimmillään avoimien työpaikkojen määrä oli vuoden 2008 helmikuussa, jolloin niitä oli lähes

15 Suuralueista työttömyys on vaikeinta Hakunilassa, jossa työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 10,7 prosenttia. Alimmillaan työttömyysaste oli Aviapoliksen suuralueella, jossa se oli 5,5 prosenttia. Työttömyys säilyy vaikeana ainakin vuonna (Lähde: Uudenmaan TE-keskuksen ja Vantaan Te-toimiston tilastot) Asuntoja valmistui alle tuhat, valtion tuella niistä tehtiin viidennes Vantaalle valmistui vuoden 2009 aikana 956 uutta asuntoa. Kahtena edellisenä vuotena uusia asuntoja valmistui kumpanakin 450 enemmän. Vantaan asuntostrategiassa asetetusta asunnon vuositavoitteesta jäätiin jo viidennen kerran ja nyt todella paljon. Asuntorakentamisen painopiste, jos se lasketaan valmistuneiden asuntojen määrällä, oli vuonna 2009 Aviapoliksen ja Myyrmäen suuralueilla. Valtion tuella (arava tai korkotuki) pystytettyjä vuokra-asuntoja vuonna 2009 valmistuneista asunnoista oli 193, vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ei yhtään. Kaupungin omia, VAV:n rakennuttamia, vuokraasuntoja ei valmistunut jo toisena vuonna peräjälkeen. Asumisoikeusasuntojakaan ei Vantaalle ole rakennettu viime vuosina. Pientalojen (omakoti-, pari- ja rivitalojen) osuus Vantaalle valmistuneista asunnoista oli 38 prosenttia. Omakotitaloja Vantaalle rakennettiin vuonna 2009 lähes 150 (40 prosenttia) vähemmän kuin edellisenä vuotena ja vain puolet vuoden 2007 määrästä. Uusien rivitaloasuntojen määrä väheni myös selvästi edellisiin vuosiin verrattuna, samoin kävi muiden erillisten pientalojen (pari- ja muut kytketyt pientalot) määrälle. Myös kerrostaloasuntoja rakennettiin lähes 250 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella voidaan ennustaa, että vuoden 2010 aikana asuntoja valmistuu Vantaalle enemmän kuin viime vuonna, noin kappaletta. Pientaloasuntoja on aloitettu edelleen vähemmän kuin yleensä. Asuntorakentamisen painopiste on Myyrmäki-Aviapolis-Tikkurila -akselilla. (Lähde: Rakennusvalvonnan tietojärjestelmä, tarkempia tietoja Rakentaminen Vantaalla 2009 ja Tilastokatsaus 1/2010) Kuvio Valmistuneet asunnot rakennuksen talotyypin mukaan Asuntoja Muut rakennukset Asuinkerrostalot Rivi- tai ketjutalot Muut erilliset pientalot Yhden asunnon talot Muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui ennätysmäärä Uusia työpaikkoja on Vantaalle syntynyt viime vuosina tasaista tahtia. Viimeisimmän virallisen tiedon mukaan työpaikkojen määrä kasvoi Vantaalla vuoden 2007 aikana peräti työpaikalla. Vuosittainen työpaikkalisäys on ollut vuotta 2005 lukuun ottamatta (jolloin Vantaan työpaikkamäärä väheni) selvästi suurempi verrattuna valmistuneisiin asuntoihin. Vuosien 2008 ja 2009 aikana Vantaan työpaikkamäärän kasvun arvioidaan kasvaneen pysähtyneen (Tilastokeskus: työvoimatutkimus). 10

16 Vuoden 2009 aikana uutta muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle k-m 2 (16 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2008 ja eniten koko 2000-luvulla. Kaksi kolmasosaa valmistuneesta kerrosalasta rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle ja Tikkurilaan runsas kymmenesosa. Valmistuneesta kerrosalasta puolet tehtiin uudisrakennuksiin ja toinen puoli olemassa olevien tilojen laajennuksiin. Kolme viidesosaa vuonna 2009 rakennetusta kerrosalasta tehtiin liikenteen rakennuksiin, viidennes varastorakennuksiin ja runsas seitsemäsosa toimisto- ja liikerakennuksiin. Kuluvana ja tulevana vuonna muun kuin asuntorakentamisenkin painopiste on edelleen Aviapoliksen suuralueella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna selvästi pienempi kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät kumpikin kolmanneksen ja liikenteen rakennukset kymmeneksen valmistuvasta kerrosalasta. (Lähde: Rakennusvalvonnan tietojärjestelmä, tarkempia tietoja Rakentaminen Vantaalla 2009 ja Tilastokatsaus 1/2010) Kuvio Valmistunut muu kuin asuinkerrosala käyttötarkoituksen mukaan k-m Muut rakennukset Julkiset rakennukset Varastorakennukset Teollisuusrakennukset Liikenteen rakennukset Toimisto- ja hallintorakennukset Myymälä-, majoitus- ja rav.rakennukset Verotulojen kehitys Kaupunki sai verotuloja yhteensä 763,6 miljoonaa euroa vuonna Verotulot kasvoivat 9,0 miljoonalla eurolla eli 1,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Verotulot alittivat alkuperäisen talousarvion 22,9 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota alennettiin syksyllä 2009 yhteensä 38,5 miljoonalla eurolla 748,0 miljoonaan euroon. Tämä arvio ylittyy tilinpäätöksessä noin 15,6 miljoonalla eurolla kunnallisveron verovuosien 2008 ja 2009 kuntaryhmän ja Vantaan jako-osuuksien korotusten johdosta. Yhteisöveroja kertyi kolmanneksen edellisvuotta vähemmän ja kiinteistöverot kasvoivat 4,2 prosenttia. Kunnallisveroja kaupunki sai yhteensä 670,9 miljoonaa euroa vuonna 2009; kasvua 4,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Talousarviovuodelta kunnallisveroa kertyi 603,0 miljoonaa euroa; kasvua noin 2,6 prosenttia edellisvuoden vastaaviin tilityksiin. Verovuodelta 2007 kaupunki sai jälkiveroa noin 23,6 ja verovuodelta 2008 tilityksiä 41,6 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2009 korotettiin kuntaryhmän jako-osuus vuoden 2009 ennakoista 60,39 prosenttiin. Vuoden 2008 verotuksen valmistuessa korotettiin marraskuun tilityksessä sekä kuntaryhmän että Vantaan jako-osuutta siten, että kaupungin saama oikaisu verovuodelta 2008 oli 14,9 miljoonaa euroa. Marraskuussa kaupungin tilityksestä vähennettiin ns. maksuunpanotilitys eli veropalautukset kuntalaisille yhteensä noin 54,4 miljoonaa euroa. Joulukuussa korotettiin sekä kuntaryhmän että Vantaan jako-osuutta 2009 tuloverosta ja kaupunki sai oikaisuna 14,2 miljoonaa euroa. Kuntaryhmän jako-osuus nousi 61,16 prosenttiin. Vantaalaisten ansiotulot kasvoivat koko maata nopeammin vuonna 2008 ja tämä heijastui korottavasti vuosien 2008 ja 2009 kunnan jako-osuuksiin. Vuoden 2008 kunnan jako-osuus on noin 0, ja vuonna 2009 noin 0,

17 Yhteisöveroja kaupunki sai 39,2 miljoonaa euroa vuonna 2009: kolmanneksen edellisvuotta vähemmän. Valtio nosti toukokuussa kuntaryhmän jako-osuuden 32,03 prosenttiin vuosille ja vuoden 2009 osalta oikaisut tilitettiin kunnille touko- ja kesäkuussa. Vantaan yhteisövero-osuus laski vuoden 2008 noin 0,038033:sta 0,033298:aan vuonna Yritykset maksoivat ennakkoon verovuoden 2010 tilityksiä noin 3,3 miljoonan euron verran. Kiinteistöveroja kaupunki sai yhteensä 53,4 miljoonaa euroa vuonna 2009; 4,2 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Kiinteistöveron toteutuma jäi noin miljoona euroa alle talousarviossa arvioidun. Vajeesta 0,5 miljoonaa euroa johtui kiinteistöveromuutoksista aiemmilta vuosilta ja osa kertyy vuonna 2010 tai jää kertymättä. Kiinteistöveroprosentit pysyivät ennallaan vuonna Kiinteistöveroista vajaa viidennes tulee vakituisista asuinrakennuksista ja noin 78 prosenttia yleisestä kiinteistöverosta. Rakentamattomista rakennustonteista kertyy noin miljoona euroa. Kaupungin verotulot vuonna euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Valtionosuuksien kehitys Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia yhteensä 110,5 miljoonaa euroa vuonna Valtionosuudet kasvoivat 4,4 miljoonaa euroa, 4,2 prosenttia edellisvuodesta. Talousarvio alittui lähes kahdella miljoonalla eurolla. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli -59,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 tasausrajana oli 91,86 prosenttia laskennallisesta verotulosta asukasta kohden ja tasausvähennys oli 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Vuonna 2008 tasaus oli -53,3 miljoonaa euroa. Kaupunki joutui maksamaan valtiolle yleistä valtionosuutta noin 4,4 miljoonaa euroa, kun talousarviossa arviona oli miinusta 0,5 miljoonaa euroa. Yleinen valtionosuus jäi Vantaalla 3,9 miljoonaa euroa talousarviota pienemmäksi pääosin siitä syystä, ettei verovähennysten kompensaatiota voitu talousarviossa ennakoida. Tämä kompensaatio oli Vantaan osalta -3,9 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia kaupunki sai yhteensä noin 37,6 miljoonaa euroa eli noin 0,6 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Tilinpäätöksessä on huomioitu Opetusministeriön vuoden 2009 lopussa tekemä lopullinen päätös vuoden 2009 valtionosuudesta ja siihen liittyvä helmikuussa 2010 takaisin perittävä lähes 0,8 miljoonan euron oikaisu. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vähenivät noin 1,4 miljoonalla eurolla edellisvuodesta lähinnä perusopetuksen oppilasmäärien pienentymisen johdosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia kaupunki sai yhteensä noin 77,3 miljoonaa euroa vuonna 2009; kasvua noin 10,4 miljoonaa edellisvuoteen verrattuna. Suurin osa kasvusta johtuu verovähennysten kompensaatiosta, joka huomioitiin alentamalla kunnan rahoitusosuutta. Olosuhdekertoimista kaupungin kannalta sairastavuuskerroin on merkittävin epäkohta, koska Vantaa saa vain kolme neljäsosaa laskennallista kustannusosuutta asukasta kohden koko maahan verrattuna. Koko maan keskiarvolla kaupunki olisi saanut lähes 18 miljoonaa euroa enemmän valtionosuuksia. Päivähoitokertoimen kautta kaupunki saa neljä prosenttia asukasta kohden yli maan keskiarvon ja tämän rahallinen vaikutus on noin 4,2 miljoonaa euroa lisää valtionosuutta. Verrattuna sairastavuuskertoimeen päivähoitokerroin huomioi vain lievästi päivähoidon tarvetta ja järjestämisvelvollisuutta kaupungissa. 12

18 Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet vuonna euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Valtionosuudet Yleinen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen Sosiaali- ja terveydenhuollon OPM mukainen oikaisu euroa peritään Vuoden 2009 talousarvion toteutuminen ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2009 talousarvion Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat helmikuussa Vuoden 2009 aikana maailmanlaajuinen rahoituskriisi ja sitä seurannut taloustaantuma loivat paineita kaupungin toiminnan rahoituspohjalle toisaalta verorahoituksen kasvun hiipuessa ja toisaalta investointisekä käyttötalousmenojen kasvupaineen jatkuessa jatkuvasti voimakkaasti kasvavassa pääkaupunkiseudun kaupungissa. Toimialat raportoivat neljännesvuosikatsauksissaan vuoden 2009 toteutuneesta ja loppuvuoden 2009 ennakoidusta talouden toteumasta. Kevään 2009 aikana kaupunginhallitus päätti talousohjelmassa säästötoimenpiteistä, joiden toteutumisesta toimialat raportoivat neljännesvuosikatsauksissaan. Kaupunginjohtajan johdolla pidetyissä ns. navigointitilaisuuksissa on käyty keskustelut toimialojen kanssa vuoden 2009 talouden tasapainottamistoimenpiteistä ja keskeisistä tuottavuushankkeista. Valtuustoryhmien syyskuussa 2009 solmiman Vantaa-sopimuksen sisältö otettiin huomioon taloussuunnitelman valmistelussa, ja sovittujen hankkeiden valmistelu alkoi osin jo loppuvuoden 2009 aikana. Toimialojen säästötoimenpiteistä huolimatta kaupunginvaltuusto joutui myöntämään lisäyksiä vuoden 2009 talousarvion käyttötalousmenoihin 41,4 miljoonaa euroa. Lisämäärärahoja myönnettiin mm. Kehä III -hankkeen edistämiseen sekä sosiaali- ja terveystoimelle toimeentulotukeen sekä HUS:n palveluostoihin. Määrärahamuutoksien myötä talousarvion 2009 tuloja alennettiin 30,8 miljoonaa euroa, ja investointimenoja lisättiin 8,9 miljoonalla eurolla. Tulojen alentaminen muodostui pääosin verotuloarvion tarkistamisesta alaspäin 38,5 miljoonalla eurolla. Määrärahamuutoksista johtuneeseen investointimenojen yhteenlaskettuun lisäykseen sisältyi mm. Finavian vesilaitoksen hankinta. Määrärahamuutokset tehtiin kaupunginvaltuuston talousarvion 2009 yhteydessä hyväksyttyihin sitovuustasoihin nähden. Muutettuun talousarvioon nähden toimintatulot alittuivat 2,0 miljoonalla eurolla ja toimintakulut alittuivat 5,6 miljoonalla eurolla. Niin ikään muutettuun talousarvioon nähden verotulot ylittyivät, kun verovuoden 2008 verotuksen valmistuessa kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin ja marraskuussa tilitetty oikaisu tuotti 14,9 miljoonaa euroa. Myös joulukuun verotilityksen yhteydessä kuntaryhmän jako-osuuden korotus verovuoden 2009 ennakoista tuotti 14,2 miljoonan euron oikaisun. Valtionosuudet alittuivat 2,0 miljoonalla eurolla, ja yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat lainanhoitokulujen laskemisen myötä 13,4 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua parempana. Talousarvion sitovuustasoihin nähden Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialan bruttobudjetoitujen yksiköiden menot ylittyivät 1,0 miljoonalla eurolla. Sivistystoimen bruttobudjetoitujen yksiköiden menot puolestaan alittuivat muutettuun talousarvioon nähden 8,3 miljoonalla eurolla. Kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlaskettu tilikauden tulos muodostui 14,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. 13

19 1.1.5 Vantaan kaupungin henkilöstö Vantaalaiset työyhteisöt ovat vahvoja ja innovatiivisia. Näitä ominaisuuksia tarvitaan, kun taloudellinen tilanne pakottaa miettimään työn tekemisen tapoja yhä uudelleen. Vantaalainen osaaminen lisääntyi aktiivisella ja monipuolisella kouluttautumisella. Esimiesvalmennuksella sekä aktiivisen välittämisen toimintatavoilla vahvistettiin voimavarojamme. Kaikilla henkilöstöjohtamisen alueilla on tehty työtä, joka tähtää perustehtävässä onnistumiseen ja henkilöstön jaksamiseen. Johtaminen tukee tuloksellisuutta. Johdon ja esimiesten valmennuksissa on keskitytty yhteisen johtamistehtävän kehittämiseen ja vahvistamiseen. Asiaa on tarkasteltu yksittäisen jäsenen, ryhmän ja ryhmänä johtamisen näkökulmista. Vantaan kaupungin esimiesten johtamistaitoja selvitettiin 360 asteen arvioinnilla. Henkilöstösuunnitelman henkilöstömäärät alittuivat selvästi. Vantaan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa henkilöä, eli 78 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilöstömäärä sisältää kaikki sekä toistaiseksi voimassa olevat että määräaikaiset palvelussuhteet (myös työllistetyt ja oppisopimussuhteiset) lukuun ottamatta lyhytaikaisia sijaisia. Vantaan kaupungilla laaditaan vuosittain erillinen henkilöstökertomus. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteisiin mennään hitaasti. Kaupunki tavoittelee naisten ja miesten määrän välisen suhteen tasoittumista sekä maahanmuuttajataustaisten työtekijöiden määrän kasvua. Naisia on edelleen 79,1 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä ja maahanmuuttajataustaisten määrä kasvoi enemmän kuin henkilöstösuunnitelmassa tavoiteltiin. Kaupunki kiinnostaa työnhakijoita. Avoimien työpaikkojen määrä laski, koska täyttölupia rajoitettiin ja sijaisia otettiin entistä enemmän Seuren kautta. Hakijoiden kokonaismäärä säilyi silti ennallaan. Eläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi edelleen. Ilahduttavaa on, että ennenaikainen eläkkeelle jäänti on hieman laskenut samoin muu lähtövaihtuvuus. Sairauspoissaolojen kasvuun puututtiin hyvissä ajoin. Aktiivisen välittämisen toimintamallia on käytetty ja samalla koko ajan kehitetty jo yli kahden vuoden ajan. Vuonna 2008 sairauspoissaolojen kasvu saatiin taittumaan ja vuonna 2009 se saatiin kääntymään voimakkaaseen laskuun sairauspoissaolojen määrän alennuttua edelliseen vuoteen verrattuna seitsemällä prosentilla. Työyhteisöjen kehittämisen tavoitteena on tukea niiden selviytymistä perustehtävässään ja lisätä yhteisöjen taitoja käsitellä ongelmatilanteita. Sosiaali- ja terveystoimessa käynnistyi Madaltuvat rakenteet - hanke, jossa terveysasemien vastaanottotoimintaan luodaan tiimityön malli. Henkilöstön koulutustaso on noussut tavoitteen mukaisesti. Ylemmän ja alemman korkeakouluasteen, sekä keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut selvästi edellisestä vuodesta. Oppisopimuskoulutuksessa tutkinnon suoritti 47 henkilöä. Palkkamenot kasvoivat vuonna ,2 prosenttia, kun edellisenä vuonna kasvua oli 7,8 prosenttia. Vuonna 2009 palkkoja ja palkkioita maksettiin 355,4 miljoonaa euroa, mikä on 17,6 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2009 palkkamenoja nostattivat kunnallisen työmarkkinaratkaisun palkankorotukset. Kaupunki työnantajana ja ammattijärjestöt suosittelivat henkilöstölle vapaaehtoisen palkattoman loman pitämistä. Säästölomia pidettiin yhteensä työpäivää ja niistä kertyi yli kahden miljoonan euron säästö. 14

20 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Toiminnalliset riskit Lakisääteisten velvoitteiden toteuttaminen ja kiristyvät laatumitoitukset edellyttävät jatkuvia henkilöstölisäyksiä erityisesti sivistystoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoilla. Henkilöstön saatavuuden vaje kasvavan kysynnän vuoksi näkyy monissa ammattiryhmissä, erityisesti hoito- ja kasvatustehtävissä, mikä muodostunee riskiksi tavoitteiden toteutumiselle tulevina vuosina. Riskin toteutumisen ehkäisemiseksi tehdään jatkuvasti erityisiä toimenpiteitä rekrytoinnin edistämiseksi henkilöstön saatavuuden kannalta kriittisiin tehtäviin. Palvelutarve kokonaisuudessaan kasvaa pitkällä aikavälillä väestön lisääntyessä ja ikääntyessä. Kaupungin väestö on kasvanut viime vuosina yli asukkaalla vuodessa ja väkiluvun ennustetaan kasvavan jatkossakin keskimäärin asukkaalla vuosittain. Samalla eläkeiän saavuttaneiden vantaalaisten määrä kasvaa nopeasti. Nykyisen palveltutason ylläpitäminen edellyttää aktiivista vaihtoehtojen hakemista henkilöstön määrän kasvulle esimerkiksi sisäisillä palvelurakenteiden muutoksilla sekä lisäämällä ostopalveluja. Kansainvälinen talouskriisi syöksi Suomen kansantalouden poikkeuksellisen jyrkkään taantumaan vuoden 2008 lopulla. Valtiovarainministeriö arvioi talouden vuonna 2009 supistuneen 7,6 prosenttiyksiköllä, mikä on huomattavasti enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Verovähennysten kasvun johdosta veroaste laskee ja kuntien rahoitusalijäämä kasvaa edelleen. Vaikka Vantaan työllisyysaste on ollut maan korkeimpia, se on kuitenkin taantuman seurauksena alentunut ja työttömyysaste kohonnut yli 9 prosentin ollen Helsingin seudun korkein. Työttömyys on kohdannut useimmin nuoria, alle 30-vuotiaita. Kasvava työttömyys, asukkaiden toimeentulon vaikeutuminen, syrjäytymisen lisääntyminen ja terveyserojen kasvaminen sisältävät merkittävän riskin kaupungin tavoitteiden toteutumiselle kuluvana ja tulevina vuosina. Vuoden 2009 syksyllä valtuustoryhmät pl. Perussuomalaiset allekirjoittivat sopimuksen Vantaan kaupungin talouden ja toiminnan kehittämistoimenpiteistä ja tasapainotuksesta vuosiksi (Vantaa-sopimus). Sopimuksen tavoitteena on vakauttaa kaupungin talous maltillisilla veronkorotuksilla sekä uudistamalla palvelutuotantoa ja -verkkoja. Sopimuksen keskeisinä pääpainopisteinä ovat varhaiskasvatuksen sekä perus- ja jatko-opetuksen tason säilyttäminen vähintään vuoden 2009 tasolla, laadukkaiden perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen turvaaminen, varautuminen kasvavaan vanhustyöhön tulevaisuudessa sekä kaupunkirakenteen ja kaupungin elinkeinotoiminnan edelleen kehittäminen voimassa olevien suunnitelmien mukaisesti sekä työttömyyden ja sen haittavaikutusten torjuminen. Kaikessa toiminnassaan kaupunki kiinnittää erityisesti huomiota kestävän kehityksen periaatteisiin, kaupungille laadittavan tuottavuusohjelman tavoitteisiin, yleiseen säästäväisyyteen sekä yhteisvastuun ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Kaupunginhallitus tekee sopimuksen toteutumisesta väliarvion viimeistään vuoden 2011 lopussa. Tämän arvion perusteella sopimusta voidaan tarkistaa tai muuttaa sopijapuolten niin päättäessä. Rahoitus- ja vahinkoriskit Vantaan kaupunginhallituksen hyväksymän yleisohjeen mukaisesti kaupungin rahoitus- ja korkoriskien hallinnan tavoitteena on suojata Vantaan kaupunkikonsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Lainanoton kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla kaupunkikonsernin lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vantaan kaupungin rahoituksen tulosalueen keskeisin tehtävä on rahoituksen saatavuuden ja kaupungin maksuvalmiuden turvaaminen. Rahoitusriskiä hallinnoidaan välttämällä jälleenrahoitettavaksi tulevien lainojen liiallista keskittymistä ajallisesti ja varainhankintalähteittäin sekä sijoitetun ylimääräisen likviditeetin avulla. Vuoden 2008 kesällä alkaneesta rahoituskriisistä huolimatta kaupungin vuoden 2009 pitkäaikainen varainhankinta pystyttiin järjestämään erittäin kohtuullisilla ehdoilla likviditeettipuskuria hyödyntäen. 15

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 31.12. Väestömäärän kehitys jatkuu myönteisenä Joensuun väestömäärä oli marraskuun lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 75 92. Väestömäärä oli 386 edellisen vuoden marraskuuta

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 99 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina Koskela,

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54635 54664 54652 54633 54572

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto 23.5.2011

TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto 23.5.2011 TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto 23.5.2011 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 23.05.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 99 21.3.2016 69 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 31.7.216 Väestömäärä kesäkuussa 75 422 Joensuun väestömäärä oli kesäkuun lopussa 75 422. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden kesäkuuhun nähden 481 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 Kaupunginvaltuusto 11.5.2009 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot