Sport -kerhojen tavoitteena oli luoda matalan kynnyksen kerhotoimintaa, johon jokaisen lapsen on helppo osallistua. Tämän lukuvuoden päätavoitteena

Transkriptio

1 Aikuinen roolimalli

2 KarhuBasket

3 Karhun poijat

4 Karhun kerhot Karhu Sport -kerhot, kausi : Alakouluilla yhteensä 189 lasta. Alle kouluikäisten kerhoissa oli 52 lasta. Sport -kerhoja järjestettiin 24, syksyllä kerhokertaa ja keväällä kerhokertaa. Sport-kerhoihin kuuluivat myös 6 Sport -päivää lukuvuoden aikana (3 syksyllä 2015, 3 keväällä 2016).

5 Sport -kerhojen tavoitteena oli luoda matalan kynnyksen kerhotoimintaa, johon jokaisen lapsen on helppo osallistua. Tämän lukuvuoden päätavoitteena oli lasten oman sisäisen liikunnallisen motivaation lisääminen sekä lasten oman osallisuuden kehittäminen. Kerhojen liikunnallinen sisältö suunniteltiin lasten kanssa yhdessä ja toteutettiin lasten omien toiveiden pohjalta. Kerhojen sisältö oli monipuolista liikkumista erilaisista pallopeleistä kaikenlaisiin temppuratoihin. Ajatuksena on ollut lasten perusmotoristen taitojen kehittäminen ja ylläpitäminen. Sport -päivät olivat tarkoitettu kerholaisten perheille.

6 Hollihaan koulu, Kokkola Toiminta-ajatus "Hollihaan koulu on turvallinen ja monikulttuurinen suomalainen koulu, jossa fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi luovat pohjan parhaalle mahdolliselle oppimiselle."

7 Koulu on monikulttuurinen suomalainen koulu, jossa toimi myös valmistavan opetuksen ryhmä. Koulun oppilaissa ja henkilökunnassa on noin 20 eri kansallisuutta. Koulussa on toiminut lähes 20 vuotta Kokkolan kielikylpyyhdistyksen (KIM) ylläpitämä aamu- ja iltapäiväkerho, jolla on omat ajanmukaiset toimitilat koulukiinteistössä. Toimin kaksi vuotta ( ) eri maista tulleiden oppilaiden luokanopettajana ja opinto-ohjaajana.

8 Luokassa on yleensä 10 oppilaita 1 6 luokista ja eri maista, joten ryhmä on erittäin heterogeeninen. Omassa opinto-ohjauksen ryhmässäni oli mamu-luokan oppilaita lähinnä suomenkielen ja matematiikan tunneilla. Osa tunneista käytettiin käyttäytymisen ongelmien ratkomiseen ja suomalaisen kulttuurin omaksumiseen, jotta oppilaiden sosiaaliset taidot kehittyisivät vastaamaan yleisten normien vaatimuksia. Ryhmä: Tytöt (7 v. ja 8 v.) olivat sisarukset ja he olivat muuttaneet perheensä kanssa Myanmarista, josta oli tullut myös kaksostytöt (7 v.), yksi poika oli adoptoitu Brasiliasta (11 v.), kaksi poikaa (12 v.) oli muuttanut perheidensä kanssa Somaliasta ja yksi poika (7 v.) oli muuttanut äitinsä kanssa Romaniasta muun perheen jäätyä kotimaahan.

9 Maahanmuuttajalasten elämässä tapahtuu valtava mullistus, kun he liittyvät suomalaiseen yhteisöön. Kodin, koulun ja koko yhteiskunnan erilaisuus luo mahdollisuuden onnistumiselle ja uudelle elämälle tai muodostuu painajaiseksi ja syrjäyttää lapsen yhteisönsä ulkopuolelle. Lapsen perheen kasvatusvastuu erilaisen kulttuurin kohtaamiseen alkaa vasta, kun vanhemmat ovat kotoutuneet. Huolimatta kriittisestä suhtautumisestani ideologioiden onnistumiseen, luotan siihen, että suomalaisen koulumaailman muuttuminen mahdollistaa avoimen ja hyväksyvän ilmapiirin luomisen.

10 Lapsi

11 Opettaja PELKO

12 Mahdoton tehtävä? Aikuinen ei voi mitenkään asettua pienen lapsen kokemukseen pakolaisleiriltä vaikka lukisi kuinka paljon teoriaa taustoista. Aikuisen on myös hyvin vaikeaa ohjata lasten keskusteluja silloin, kun taustalla on väkivaltaisten kokemusten värittämä elämä (televisioelämää). Kouluttautuneet ja suvaitsevat opettajat pyrkivät kehittämään työtään, mutta valitettavan usein opettajat suhtautuvat negatiivisesti maahanmuuttajalasten opetukseen ja laiminlyövät velvollisuutensa. Liian usein eriyttäminen tapahtuu vain puheissa ja oman kielen ja kulttuurin muistaminen jää juhlapäiviin ja aamunavauksiin.

13 Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöt Eri kulttuureista tulevat oppilaat joutuvat helposti vaikeuksiin yrittäessään selviytyä suomalaisen kulttuurin vaatimuksista. Tarkkaavaisuus ja käytöshäiriöt johtuvat usein oppilaiden kokemista turhautumisen tunteista vaikeissa vuorovaikutus- ja oppimistilanteissa. Kielellisten ongelmien suuntaaminen toimintaan voi aiheuttaa ongelmakierteen. Motivaatio ja palkitseminen toimivat havaintojen ja toiminnan suuntaajana. Opettajan ammattitaito tapojen ja uskomusten yhteensovittamisessa on erittäin tärkeää.

14 Sosiaalisten taitojen kerho Opettelimme tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Lisäksi harjoittelimme voittamista ja häviämistä, saamista ja antamista jne. Kulttuuritaustoiltaan erilaiset ja eri-ikäiset lapset opettelivat toimimaan toistensa kanssa. Opimme eri kulttuurien tavoista toimia ristiriitatilanteissa, törmäsimme sekä kohteliaisuus- että suvaitsevaisuusongelmiin miltei joka kokoontumiskerta. Enkä ollut yllättynyt siitä, että suomalaislapset olivat yleensä niitä, jotka ongelmia aiheuttivat. Maahanmuuttajalapset olivat oppineet hyvin nopeasti, maahan tullessaan, varovaisiksi ja sivusta seuraajiksi. Vasta kun he näkivät miten tilanteessa voi toimia, he rentoutuivat ja olivat täysillä mukana.

15 Kenkiä ja liikkavaatteita salilta

16 Uimari

17 Kielelliset ongelmat Maahanmuuttajalasten suomenkielen puheen oppiminen tapahtuu nopeimmin, kun lapset leikkivät ikätovereidensa kanssa tai osallistuvat taide- ja taitoaineiden opetukseen integroidusti (pintasujuva kielitaito). Lapset voivat antaa väärän kuvan suomenkielen osaamisestaan käyttämällä pintasujuvaa kieltä eli he käyttävät helppoja sanoja ja näyttelevät ymmärtävänsä kuulemaansa puhetta. Kuullunymmärtämisen ja puheentuottamisen oppimisessa on tärkeää, että lapsi oppii myös kielen eri vivahteet ja merkitykset, joita hän tarvitsee oppiakseen luki- ja matemaattiset taidot.

18 Reikä sukassa, täh? Mitä se haittaa?

19 Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet Maahanmuuttajaoppilaiden lukivaikeuksien takana on toiminnallisen tekstitaidon puuttuminen. Eli häneltä puuttuu käytänteisiin eli ajatteluun, puheeseen, arvostuksiin ja uskomuksiin kuuluva kielitaito. Riittävän kielitaidon avulla oppilas ymmärtää opetettavien asioiden merkityksiä ja pystyy liittämään eri merkityksiä toisiinsa ja eri asiayhteyksiin.

20 Ahvenen sielunelämää?

21 Nalleperhe selvittelee välejä

22 Matemaattiset oppimisvaikeudet Heikon kielitaidon omaava lapsi oppii teknisen laskutaidon. Soveltavissa tehtävissä hänen kielitaitonsa ei kuitenkaan riitä. Kielitaidon lisäksi matemaattiset soveltavat tehtävät vaativat kulttuuritietämystä. Lasketaan kaikkea, mitä meille tapahtuu

23 Opettajan antamat apuvälineet Kertotaulun vyökoe

24 Pelit

25 Leikit

26 Johtopäätökset Pienten ryhmien kokoontumiset lisäävät oppimisen iloa. Oppilaat, joilla oli muina päivinä poissaoloja koulusta, tulivat kouluun aina pienryhmäpäivinä. Oppilaat kokivat oppivansa paremmin, kun opettaja ohjasi heitä henkilökohtaisesti. Oppilaat pitivät opettajaa merkittävänä tukena koulussa ja hakivat opettajan huomiota aktiivisesti myös välituntien ja muiden oppituntien aikana. Osa pojista keksi syitä päästäkseen pienryhmään ja käyttäytyi ongelmallisesti, jotta pääsisi pois normaalitunneilta. Oppilaat olivat valmiita tekemään sopimuksia ja sitoutumaan normaaliluokkatyöskentelyyn, kun heidän valmiutensa kielellisesti ja kulttuurisesti olivat kehittyneet riittävästi.

27 Kahden havaintovuoden aikana saadut tulokset osoittavat sen, että teoria maahanmuuttajalasten opetuksen laadukkaasta järjestämisestä ei ole käytännössä onnistunut, eikä teoreettisesti hyviin käytäntöihin päästä kuin harvoissa yksittäistapauksissa. Maahanmuuttajalasten opettajien koulutuksen ja työn toteutukseen tulisi saada paljon enemmän voimavaroja, jotta oppilaille saataisiin mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen. Lisäksi sosiaalisen avoimen ja hyväksyvän kulttuurin luominen koulumaailmaan vaatii vielä vuosien työn, ja tämän kehityksen tulisi lähteä liikkeelle erityisesti opettajien ja muiden koulun aikuisten ajatusmaailmassa.