Käytettävyyden huomioiminen IT-järjestelmien hankinnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytettävyyden huomioiminen IT-järjestelmien hankinnassa"

Transkriptio

1 Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Informaatioverkostojen koulutusohjelma Anna Törrönen Käytettävyyden huomioiminen IT-järjestelmien hankinnassa Diplomityö Helsinki, 19. helmikuuta 2012 Valvoja: Ohjaaja: Professori Marko Nieminen, Aalto-yliopisto Tekniikan tohtori Kari Pihkala, Accenture Oyj i

2 Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Informaatioverkostojen koulutusohjelma DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Anna Törrönen Työn nimi: Käytettävyyden huomioiminen IT-järjestelmien hankinnassa Päiväys: 19. helmikuuta 2012 Sivumäärä: Professuuri: Käyttöliittymät ja käytettävyys Koodi: T-121 Työn valvoja: Professori Marko Nieminen Työn ohjaaja: Tekniikan tohtori Kari Pihkala Tässä työssä selvitetään miten käytettävyysnäkökulma otetaan tällä hetkellä huomioon Luottokunnassa IT-järjestelmän hankintavaiheessa ja tehdään suosituksia, miten se voitaisiin vastaisuudessa ottaa vahvemmin mukaan. Tutkimuksen kohteena ovat Luottokunnan ja Accenturen yhteistyösopimuksen puitteissa toteuttamat kolme järjestelmäprojektia. Työ on tehty tutustumalla olemassa olevaan teoriaan sekä kirjallisen materiaalin ja haastatteluaineiston laadullisella analyysillä. Tutkimuksessa selvisi, että käytettävyyttä ei juuri huomioitu hankintaa edeltävässä vaatimus- tai määrittelymateriaalissa. Lisäksi käytettävyyden huomiointi vaihteli projektikohtaisesti, koska Luottokunnalta puuttui yrityksen tasoinen ohjeistus. Käytettävyyttä pidettiin kuitenkin tärkeänä laatuominaisuutena ja siihen halutaan panostaa, jos sen merkitys on projektin lopputuloksen kannalta keskeinen. Tutkimustulosten pohjalta Luottokunnalle annettiin suositukset käytettävyyden huomioinnista hankinnassa. Nämä suositukset koostuvat tarkemmasta käyttäjäryhmien määrittämisestä, käytettävyyden merkityksen arvioinnista ennen projektin hankintaa, käytettävyyden huomioimisesta prosessitasolla ja Luottokunnan käyttöliittymäohjeistuksen ja ulkoasumallin laatimisesta. Avainsanat: Kieli: Käytettävyys, hankintatoimi, käytettävyysvaatimukset, hankinnan määrittely, IT-järjestelmä suomi ii

3 Aalto University School of Engineering Degree Program of Information Networks ABSTRACT OF MASTER'S THESIS Author: Anna Törrönen Title of thesis: Taking Usability into Account in the Procurement Process of IT-systems Date: February 19, 2012 Pages: Professorship: Usability and User Interfaces Code: T-121 Supervisor: Professor Marko Nieminen Instructor: Kari Pihkala Ph.D. (Tech.) In this thesis we explore how usability is taken into account in the procurement process of an IT-system in Luottokunta. Also recommendations of how usability could be better addressed in the future are given. The research subject is three IT-system projects done under the collaboration agreement between Luottokunta and Accenture. The research is done by going through existing theory and by doing qualitative analysis of written material and interviews. In the research it became clear, that usability in not really taken into account in the requirement and denition material that predates the procurement decision. In addition, how usability was addressed varies from project to another, because Luottokunta was lacking any company level instructions on usability. Usability was however considered as an important quality factor and there is a desire to invest in it in cases were usability is a signicant factor for the end result of the project. Several recommendations of how usability should be taken into account by Luottokunta in the procurement process were given based on the research. These were more detailed denition of user groups, dening the signicance of usability before the project starts, addressing usability on the process level and creating Luottokunta's own user interface and appearance guides. Keywords: Language: Usability, procurement, usability requirements procurement denitions, IT-system Finnish iii

4 Esipuhe Tätä työtä ei olisi syntynyt ilman Luottokunnan ja Accenturen suostumusta ja koen olevani etuoikeutettu, että pääsin käsiksi näin hienoon tutkimusaineistoon. Haluan kiittää kaikkia haastatteluihin osallistuneita Luottokunnan ja Accenturen edustajia ja työtovereitani molemmista yrityksistä siitä, että he jaksoivat kysellä miten kirjoitushommat etenevät ja kuunnella pohdintojani aihepiiristä. Haluan erityisesti kiittää Tommi Pälliä ja Eeva Kekkosta, jotka järjestivät minulle tämän diplomityötilaisuuden. Tutkimus olisi edennyt hitaammin ja ollut laadultaan huomattavasti heikompi ilman valvojaani professori Marko Niemistä ja ohjaajani Kari Pihkalaa, joille myös haluan lausua kiitokset. Molemmat olivat oma-aloitteisia ja innostuneita työn valvomisessa ja sain paljon hyvää palautetta, joka ohjasi vahvasti työn kehitystä. Heille lupaamani diplomityön eri versioiden palautuspäivät olivat paras kannuste kirjoitustyön etenemisessä. Lisäksi haluan vielä kiittää ystäviä, perhettä, sukulaisia ja työkavereita siitä, ettei elämä ollut pelkkää diplomityötä tämän prosessin aikana. Speksiyhteisö, Anna Torvinen, Katri Vilkman, Oona Korhonen, Matti Koivisto ja Laura Kainulainen auttoivat minua diplomityössä ja erityisesti sen unohtamisessa. Äiti, isä, veli ja muut sukulaiset asettivat sopivaa painetta valmistumiselle kyselemällä, että milloin saa pitää juhlat ja hankkimalla etukäteen upeita valmistujaislahjoja. Ja silloin kun tuntui, ettei mikään etene ja valmistuminen on epätodennäköisempää kuin levitoimisen oppiminen, lähdin merenrantalenkille Usvan ja Zuleykan kanssa ja asiat olivat taas paljon paremmin. Järvenpäässä 19. helmikuuta 2012 Anna Törrönen iv

5 Sisältö 1 Johdanto Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Diplomityön rakenne Hankintatoimi Hankintatoimi Hankinnan määrittely ja toimittajan valinta IT-järjestelmien hankinnan erityispiirteet IT-ulkoistus ja strateginen kumppanuus Käytettävyysvaatimukset Vaatimukset Käytettävyysvaatimukset Käytettävyysvaatimusten todennettavuus ja mitattavuus Käytettävyysvaatimukset IT-järjestelmien hankinnassa Käytettävyysvaatimusten rooli IT-järjestelmien hankinnassa Hankkijan ja toimittajan rooli Käytettävyysvaatimukset tarjousvaiheessa Validien ja todennettavien käytettävyysvaatimusten luominen Tutkimuksen metodologia ja aineisto Aineiston laadullinen analyysi v

6 4.2 Kirjallinen materiaali Teemahaastattelut Tutkimuksen rajaukset Tutkimuksen tausta Tutkimuksen yritysosapuolet - Luottokunta ja Accenture Hankinta Luottokunnassa Tutkittavat projektit Korttitilitysten raportointipalvelu Business Eurocard -uudistus Luottokunta Sopimusportaali Tulokset Käytettävyyden huomioiminen hankinnan kirjallisessa materiaalissa Projekteista tunnistettavissa olevat käytettävyysvaatimukset Käytettävyyden huomioiminen projektien muussa hankinnan määrittelydokumentaatiossa Haastattelutulokset Hankintaprosessi ja hankinnan määrittely yleisellä tasolla Käytettävyyden huomiointi hankinnan määrittelyssä Tulosten analyysi ja johtopäätökset Tulosten analyysi Yhteenveto projektien käytettävyysvaatimuksista Yhteenveto käytettävyyden huomioinnista projektien muussa hankinnan määrittelydokumentaatiossa Yhteenveto käytettävyyden huomioinnin haastattelutuloksista Yhteenveto käytettävyyden huomioinnin nykytilasta hankintavaiheessa Luottokunnassa vi

7 7.2 Suositukset Luottokunnalle käytettävyyden huomioinnista hankinnan määrittelyssä Hankintaprosessi Hankinnan määrittely Käytettävyyden huomiointi hankinnan määrittelyssä Yhteenveto ja pohdinta Pohdintaa annetuista suosituksista Tutkimuksen luotettavuus ja yleistettävyys Jatkotutkimuskysymyksiä Lähdeluettelo 71 A Teemahaastattelujen rakenne 75 vii

8 Taulukot 1 Korttitilitysten raportointipalvelu -projektin käsitelty vaatimusja määrittelydokumentaatio Business Eurocard -uudistuksen käsitelty vaatimus- ja määrittelydokumentaatio Luottokunta Sopimusportaalin -uudistuksen käsitelty vaatimusja määrittelydokumentaatio Haastatellut henkilöt Korttitilitysten raportointipalvelu -projektin hankintaa edeltäneiden vaatimusten tyyppi ja määrä Eri projektien sisältämien käytettävyysvaatimusten määrä.. 59 viii

9 Luku 1 Johdanto Käytettävyys on laatuominaisuus, joka kuvaa tuotteen tai palvelun tehokkuutta, tuottavuutta ja miellyttävyyttä [13]. Käytettävyys on myös liiketoiminnallisesti merkittävää, koska se vaikuttaa esimerkiksi parantamalla tuottavuutta ja asiakasuskollisuutta ja vähentämällä virheitä ja tarvittavaa asiakastukea [6]. Käytettävyys ei ole käsitteenä tai alana enää uusi ja sen huomioinnilla on paljon myönteisiä vaikutuksia, mutta silti sen merkitys tunnutaan sivuutettavan turhan helposti. Lehdistä ja Internetistä löytyy artikkeleita, mielipidekirjoituksia ja blogeja, joissa parjataan milloin mitäkin uutta IT-järjestelmää tai -palvelua sen huonosta käytettävyydestä. VR:n verkkolippukaupan uudistus ja muutaman vuoden takainen sähköinen äänestys ovat esimerkkejä järjestelmistä, joissa käytettävyyteen ei ole kiinnitetty riittävää huomiota [18, 17]. VR:n lippukauppa ja sähköinen äänestys eivät ole omistajiensa tekemiä, sillä VR:n ja sähköisen äänestyksen tilanneen oikeusministeriön toimintaan ei kuulu IT-järjestelmien toteuttaminen. Nämä järjestelmät on hankittu ulkopuoliselta toimittajalta kilpailutuksen kautta. Hankkija, eli VR tai oikeusministeriö, on tehnyt toimittajille tarjouspyynnön, jossa he kuvaavat mitä tulevalta järjestelmältä toivotaan, ja tähän toimittajat ovat vastanneet omalla tarjouksellaan. Käytettävyyden kannalta ei ole epäolennaista mitä tarjousvaiheessa hankkijan ja toimittajan kesken sovitaan. Projektin aikataulu, budjetti ja resurssit asettavat puitteet myös mitä käytettävyyden eteen voidaan tai halutaan tehdä. Jos tarjouspyynnössä ei edellytetä järjestelmän käytettävyyttä, ei toimittaja lähde sitä tarjoamaan korkeampien kustannusten takia [4]. Toimittajan itsenäisesti lisäämät käytettävyystoimenpiteet nostavat tarjouksen hintaa ja sopimuksen voittaminen olisi hankalampaa. 1

10 LUKU 1. JOHDANTO 2 Yksi suurimmista järjestelmäprojektien epäonnistumisen syistä on väärin tai riittämättömästi ymmärretyt käyttäjätarpeet [13]. Tämän takia on olennaista, että järjestelmän kehityksen alkuvaiheessa kerätään riittävä ymmärrys niihin vaikuttavista tekijöistä. Tätä on kuitenkin mahdoton tehdä, jos työn realiteetit tulevat vastaan: ei ole aikaa, rahaa tai osaamista, jolla tämä tehtäisiin. Projektin alkuvaiheessa tehdään myös isot linjaukset, joilla on vaikutusta järjestelmän käyttökokemukseen. Silloin lyödään lukkoon esimerkiksi käytettävä toteutustapa, joka luo muulle tekemiselle rajoitukset ja mahdollisuudet. Käytettävyys ja käyttöliittymä eivät ole vain järjestelmän päälle liimattavia osia, vaan niiden asettamat vaatimukset tulisi huomioida jo projektin alusta asti. On löydettävissä jonkin verran tutkimuksia, joissa käsitellään tarjousprosessia ja hankinnan aikaista käytettävyyden huomioimista esimerkiksi vaatimuksina. Näissä tutkimuksissa on havaittu, että tarjouspyyntöjen käytettävyysvaatimukset ovat puutteellisia tai niitä ei yksinkertaisesti ole, jolloin vastuu käytettävyydestä ei siirry halutusti hankkijalta toimittajalle [22]. Tässä työssä tutustutaan käytettävyyden huomiointiin projektin hankintavaiheessa. Empiirisessä tutkimuksessa käydään läpi kolme projektia, joiden avulla selvitettiin, mikä on käytettävyyden huomioinnin nykytaso Luottokunnassa. Työn tavoitteena on myös selvittää, miten käytettävyysnäkökulma saadaan konkretisoitua ja tuotua mahdollisimman varhain mukaan projektiin. 1.1 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Tämän diplomityön tutkimuskysymykset ovat Miten käytettävyys otetaan huomioon IT-järjestelmien hankintavaiheessa Luottokunnassa? ja Miten käytettävyys voitaisiin huomioida paremmin hankintavaiheessa? Työn tavoitteena on ensin selvittää Luottokunnan käytettävyyden huomioinnin nykytilanne hankintavaiheessa. Tutkimuksen pohjalta pyritään esittämään, miten käytettävyyteen liittyviä asioita voitaisiin vastaisuudessa ilmaista ja tuoda paremmin esiin jo hankintavaiheessa. Koska aihepiiristä ei ole olemassa paljonkaan aikaisempaa tutkimusta tai se on tehty pääosin julkishallinnon näkökulmasta, tämä työ täydentää olemassa

11 LUKU 1. JOHDANTO 3 olevaa kirjallisuutta ja tuo mukaan yksityisen sektorin näkökulmaa käytettävyyden huomiointiin hankinnassa. 1.2 Diplomityön rakenne Tämä työ jakaantuu neljään kokonaisuuteen jotka ovat tutkimuksen teoriapohja, tutkimuksen tausta, tutkimuksen tulokset ja niiden analyysi sekä yhteenveto ja pohdinta. Tutkimuksen teoria rakentuu luvuista 2 Hankintatoimi ja 3 Käytettävyysvaatimukset, joissa käydään läpi hankintatoimea ja hankinnan määrittelyä yleisellä tasolla ja tarkemmin käytettävyysvaatimuksia. Työn empiriaosuus aloitetaan tutkimuksen taustoituksella. Luvussa 4 Tutkimuksen metodologia ja aineisto kerrotaan käytetystä metodologiasta ja luvussa 5 Tutkimuksen tausta tutkittavasta tapauksesta ja projekteista. Seuraavat kaksi lukua, 6 Tulokset ja 7 Tulosten analyysi ja johtopäätökset, käsittelevät tehdyn empiirisen tutkimuksen tuloksia, niiden analyysia ja tehtyjä johtopäätöksiä. Työ päättyy lukuun 8 Yhteenveto ja pohdinta, jossa työn tulokset vedetään yhteen sekä pohditaan tehtyä työtä ja sen laatua.

12 Luku 2 Hankintatoimi Tässä luvussa kerrotaan hankintatoimesta yrityksen toimintona ja siihen liittyvästä teoriasta. Luvussa käsitellään hankintatoimen yleiskuvauksen jälkeen hankinnan määrittelyä ja toimittajan valintaa, jotka liittyvät läheisesti tutkittavaan tapaukseen. Lopuksi käsitellään IT-järjestelmien hankinnan erityispiirteitä suhteessa muihin hankintoihin, IT-ulkoistuksia ja strategista kumppanuutta. 2.1 Hankintatoimi Hankintatoimi ohjaa organisaation ulkopuolisilta tahoilta tekemiä ostoja. Hankinnat ovat resursseja, tuotteita tai palveluita, joiden avulla saavutetaan organisaation yleisiä ja erityisiä liiketoiminnallisia tavoitteita tai ylläpidetään sen olemassa olevaa toimintaa. Hankinnat pyritään tekemään organisaation kannalta optimaalisesti, esimerkiksi hinnan, laadun ja toimitusajan suhteen. Usein hankintahintaa olennaisempaa on laskea hankinnan kokonaiskustannus, johon pyritään tunnistamaan hankittavan kohteen kaikki suorat ja epäsuorat kulut koko sen elinkaarelta. [29] Hankintaprosessi lähtee liikkeelle organisaation sisäisestä tarpeesta, jota organisaatio ei voi tai jota sen ei ole kannattavaa itse täyttää. Tästä tarpeesta tulee tehdä tarkempi määritys, esimerkiksi hankittavan tuotteen laatu ja määrä, jolloin saadaan muodostettua hankintakriteerit. Seuraava askel on ulkopuolisen toimittajan valinta, joten organisaation tulee ottaa selvää potentiaalisista toimittajista, valmistella hankintaa ja käydä neuvotteluja sopimuksen aikaansaamiseksi. Hankkijan tulee seurata toimittajan toimintaa, jotta varmistetaan hankinnan eteneminen. Kun haluttu kokonaisuus on toi- 4

13 LUKU 2. HANKINTATOIMI 5 mitettu, tehdään vielä laadunvarmistus ja arviointi, joilla varmistetaan että saadaan sitä mitä on tilattu. [29] Hankintaprosessi ei välttämättä etene lineaarisesti, vaan voi sisältää esimerkiksi useampia tarjouskierroksia ja potentiaalisten toimittajien karsimista [30]. Hankintaprosessiin voivat vaikuttaa sen ominaisuuksien lisäksi myös hankinnan strateginen merkitys, hankinnan hinta, siihen liittyvät riskit ja miten kyseinen hankinta vaikuttaa organisaation toimintaan. Mitä merkittävämpi, monimutkaisempi, kalliimpi ja riskialttiimpi hankinta, sitä enemmän eri osastojen ja alojen päätöksentekijöitä hankintaan liittyy. [29] 2.2 Hankinnan määrittely ja toimittajan valinta Hankintaprosessin ensimmäinen askel sisäisen tarpeen havaitsemisen jälkeen on hankinnan tarkempi määrittely. Hyvät määritykset ovat olennaisia, koska toimittajat tarjoavat hankkijalle tuotteita ja palveluita näiden pohjalta. [29] Määritykset esitetään usein vaatimuksina, jotka ovat sanallisia kuvauksia halutuista ominaisuuksista. VanWeelen mukaan [29] vaatimukset voidaan jakaa teknisiin ja toiminnallisiin vaatimuksiin. Teknisiä vaatimuksia ovat esimerkiksi halutun tuotteet kaaviokuva tai tietyn tekniikan käyttäminen sen valmistuksessa. Toiminnalliset vaatimukset sen sijaan kuvaavat korkeammalla tasolla mitä toimintoja halutun hankinnan tulee mahdollistaa, jolloin ne ovat avoimempia ja mahdollistavat paremmin toimittajan erikoisosaamisen hyödyntämisen. [29] Lauesen [20] laajentaa vaatimusten luokittelua teknisten ja toiminnallisten vaatimusten lisäksi ei-toiminnallisilla vaatimuksilla. Jos toiminnalliset vaatimukset kuvaavat mitä järjestelmän tulee tehdä, ei-toiminnalliset vaatimukset kuvaavat miten hyvin sen tulisi nämä toiminnot tehdä [20]. Ei-toiminnalliset vaatimukset kuvaavat siis järjestelmän laatua, esimerkiksi sen kestävyyttä, käytettävyyttä tai tietoturvallisuutta ja velvoittavat toimittajan ottamaan myös laadulliset aspektit toimituksessaan huomioon. Hankinnan prosessimallissa hankinnan määrittely tulisi olla tehtynä ennen toimittajan valintaa, mutta käytännössä nämä vaiheet limittyvät toisiinsa. Esimerkiksi teknisiä vaatimuksia tehtäessä mietitään jo joidenkin tiettyjen toimittajien komponentteja, jotta rakennettavan tuotteen toteutettavuutta ja hintaa voidaan arvioida. [29] Erityisesti jos hankinta on iso ja kompleksinen, hankkija voi toimia yhteistyössä toimittajien kanssa, jolloin neuvotteluissa tarkennetaan itse hankinnan vaatimuksia. [30]

14 LUKU 2. HANKINTATOIMI 6 Toimittajan valintaa varten suoritetaan tarjouskilpailu jossakin laajuudessa. Tarjouskilpailun laajuus ja avoimuus riippuvat voimakkaasti siitä toimiiko hankkijaorganisaatio julkisella vai yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla avoin tarjouskilpailu (engl. call-for-tenders), johon kaikki halukkaat toimittajat voivat osallistua, on lainsäädännöllinen vaatimus, jolla pyritään estämään korruptiota ja nepotismia. Esimerkiksi Euroopan unionin lainsäädännössä määritellään, että julkishallinnon organisaatioiden tulee tehdä julkinen tarjouspyyntö (engl. request for tender, RFT) hankittaessa ulkopuoliselta toimittajalta [22]. Tällöin viranomaisen tulee valita se toimittaja, jonka tarjous vastaa parhaiten tarjouspyynnössä määritettyjä vaatimuksia ja valittu toimittaja sitoutuu tuottamaan tarjouksensa mukaisen järjestelmän [22]. Yksityisellä sektorilla käytetään yleisemmin suljettua tarjouskilpailua. Suljetussa tarjouskilpailussa tarjouksen pääsevät tekemään vain ennalta määritellyt, potentiaaliset toimittajat [29]. Hankkijaorganisaatio kokoaa toimittajista niin sanotun pitkän listan, johon kerätään kaikki potentiaaliset, esiehdot täyttävät toimittajat [29]. Näille toimittajille voidaan lähettää tiedustelupyyntö (engl. request for information, RFI), jossa pyydetään heitä esimerkiksi kuvaamaan referenssitoimituksia ja muita tähän toimitukseen pätevöittäviä tietoja [29]. Tiedustelupyynnön lisäksi voidaan järjestää tapaamisia ja esimerkiksi tehdasvierailuja toimittajan kyvykkyyden selvittämiseksi [29]. Näiden tietojen perusteella kootaan niin sanottu lyhyt lista, jossa osa pitkän listan toimittajista on karsittu pois. Listan toimittajille voidaan lähettää tarjouspyyntö (engl. request for proposal, RFP). Toimittajat vastaavat tähän tarjouksella, joka vastaa tarjouspyynnössä määritettyjä vaatimuksia ja sisältää heidän hankinnalle tarjoaman hinnan. Hankkija analysoi tarjoukset ja vertaa niitä toisiinsa ja päättää lopulta yhden toimittajan, jonka kanssa sopimus tehdään. [29] 2.3 IT-järjestelmien hankinnan erityispiirteet IT-järjestelmähankinta ei ole yksiselitteinen kokonaisuus vaan voi sisältää esimerkiksi laitteistohankintoja, paketti- tai räätälöityjä ohjelmistoja ja niiden kehitystä, verkkoyhteyksiä, konesalihuoneiden rakentamista, huolto- ja ylläpitopalveluita ja ulkoistamista [19]. Uusi teknologia tuo tullessaan myös organisaation toimintaan ja prosesseihin vaikuttavia muutoksia, jotta tuottavuutta saadaan aidosti parannettua [5]. Verrattuna esimerkiksi raakamateriaalien hankintaan, joka on organisaation operatiivista toimintaa, uuden IT-järjestelmän hankinta on yleensä luonteeltaan strategista ja keskittyy yrityksen tuotteiden sijasta itse yrityksen toiminnan mahdollistamiseen.

15 LUKU 2. HANKINTATOIMI 7 Fisher [10] esittää, että hankintapäätöksen tekemisen prosessiin vaikuttaa pääasiallisesti kaksi tekijää, jotka ovat hankinnan monimutkaisuus ja taloudellinen epävarmuus, jotka liikkuvat skaalalla matala-korkea. Tuotteen korkeaa monimutkaisuutta kuvaavat esimerkiksi kustomointi, monimutkainen teknologia, asennuksen vaikeus ja oston jälkeisen tuen tarve, kun taas korkeaa taloudellista epävarmuutta kuvaavat esimerkiksi suuri sijoitettava summa, pitkäaikainen vaikutus, organisaation sopeutuksen tarve ja suuri vaikutus taloudelliseen tulokseen. [10] Tästä voidaan havaita, että uuden IT-järjestelmän hankintapäätös on sekä monimutkainen että taloudellisesti epävarma. Tämä tarkoittaa, että itse hankintapäätöksen tekeminen on monimutkaisempaa, aikaa vievempää ja useamman eri näkökulmien edustajien osallistumista vaativampi verrattuna yksinkertaisiin ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisiin hankintoihin [29]. Kyriazoglou [19] kuvaa kirjassaan IT Strategic and Operational Controls organisaation IT-järjestelmän hankintaprosessin luomisen ja hankintaprosessin keskeiset toiminnot. Lähtökohtana ovat IT-hankintaprosessin strategiset tavoitteet: nopea ja tehokas hankintojen käsittely, mahdollisimman korkealaatuisten IT-tuotteiden, ratkaisujen ja palveluiden hankinta sekä mahdollisimman hyvät hintajärjestelyt [19]. IT-hankintaprosessista tulee suunnitella hankintamenettelyt, luoda tarjousten arviointikriteerit, valvonta ja budjettihyväksyntä ja rajata mitä hankintoja prosessi koskee. Hankintaprosessin lisäksi määritetään IT-hankintabudjetti, joka voidaan määritellä vuosi- tai projektitasolla. [19] Kun toiminnalle on saatu nämä organisatoriset kehykset, voidaan niiden pohjalta tehdä hankintaehdotus tarpeellisesta hankinnasta. Ehdotuksessa kuvataan tarkasti mitä vaatimuksia hankittavaan tuotteeseen, ohjelmistoon tai palveluun liittyy [19]. Ehdotukseen voidaan suoraan lisätä aikaisemmin käytetyt ja uudet IT-toimittajat, jolta hankinnan voi tehdä [19]. Jos hankintaehdotus hyväksytään, lähdetään tutkimaan markkinoita tavoitteena saada tarjouksia toimittajilta. Jos kyseessä on pelkkä tiedustelu (engl. request for information), kerätään haluttu toimittajatieto, jonka perusteella prosessia voidaan jatkaa tai lopettaa se tähän. Jos tehdään tarjouspyyntö, sen tulisi sisältää haluttavan kokonaisuuden tekninen kuvaus, taloudellinen analyysi, oikeudelliset näkökohdat ja arviointiperusteet. Sen perusteella potentiaalisten toimittajien tulisi tietää kaikki tarpeet, vaatimukset, määritykset ja ehdot joiden perusteella organisaatio tekee valinnan voittavasta tarjouksesta. [19] Saadut tarjoukset arvioidaan teknisesti ja taloudellisesti ja niitä verrataan alkuperäiseen tarjouspyyntöön. Jos tarjous ei vastaa tarjouspyyntöä, se tulee

16 LUKU 2. HANKINTATOIMI 8 hylätä. Riippuen tapauksesta valinnassa tehdään painotuksia eri vaatimusten tärkeyden mukaan, minkä perusteella valitaan hankinnan toimittaja. [19] Jos kyseessä on hinnaltaan merkittävä tai strategisesti tärkeä IT-hankinta, hankkija- ja toimittajaorganisaatio tekevät siitä keskinäisen sopimuksen. Sopimuksessa voidaan määrittää esimerkiksi toimituksen laajuus ja aikataulu. Hankkija valvoo, että toimittaja toimittaa tai tuottaa kaikki sopimuksen määrittämät tuotteet ja palvelut sopimuksen ehtojen mukaisesti. Kun hankkijan ja toimittajan mielestä toimituksesta ei ole enää selvitystä vaativia avoimia asioita, järjestelmätoimitus on valmis. [19] IT-projektin selkeä rajaus on sen onnistumisen ehdoton edellytys. Jos projektin rajaus on kovin avoin eli se sisältää esimerkiksi määrittelemättömiä käyttäjäryhmiä, useita maantieteellisiä sijainteja, kirjaamattomia käyttäjätarpeita, sen sisältämien riskien määrä kasvaa huomattavasti. Hyvään rajaukseen kuuluvat esimerkiksi riittävät, hyvin dokumentoidut vaatimukset, jotka on hyväksytetty loppukäyttäjillä ja muilla sidosryhmillä, sovittu aikataulu toteutukselle, projektin virstanpylväät ja lopputuotteet, laatustandardit, hyväksymiskriteerit sekä virheidenkorjaus- ja valitusmenettelytavat. [19] IT-ulkoistus ja strateginen kumppanuus IT-ulkoistuksessa osa tai kaikki organisaation IT-toiminnoista siirretään ulkopuoliselle toimijalle. Koska IT on keskeinen ja strategisesti tärkeä osa organisaation toimintaa jälkiteollisessa taloudessa, kyse ei ole pelkästään palvelujen hankinnasta ulkopuoliselta toimittajalta, vaan hankkijan ja toimittajan välille syntyy väistämättä keskinäisesti riippuvainen strategisen kumppanuuden suhde [27]. IT-ulkoistuksen etuja ovat keskittyminen omaan ydintoimintaan, mahdolliset kustannussäästöt, teknologian tason nostaminen ja ulkoistuksen mahdollistama organisaation oman IT-kyvykkyyden vapautuminen rutiinien suorittamisen sijaan suunnittelemaan liiketoimintaan vaikuttavia strategisia toimia. Ulkoistuksen riskejä ovat ulkoistuksen vaikea peruminen, eli organisaation sisäisen IT-kyvykkyyden uudelleenkokoaminen, ja tietyn joustavuuden menettäminen, jos organisaatio sitoutuu määrättyyn teknologiaan tai lisensseihin. [27] Jotta ulkoistuksen riskit saadaan minimoitua, toimittajalla tulee olla syvällinen ymmärrys hankkijan liiketoiminnasta ja osapuolten välillä tulee vallita tiukka luottamus, jotta esimerkiksi strategisesti tärkeää tietoa voidaan käsitellä. Myös samankaltainen yrityskulttuuri ja strategiset tavoitteet tekevät ulkoistuksesta helpommin molempia osapuolia hyödyttävän. [27]

17 Luku 3 Käytettävyysvaatimukset Tässä luvussa kerrotaan käytettävyysvaatimuksista ja niihin liittyvästä teoriasta. Luvussa käsitellään ensin käytettävyysvaatimusten yläluokkaa vaatimuksia ja mitä ominaisuuksia on hyvillä vaatimuksilla. Tästä syvennetään käytettävyysvaatimuksiin ja niiden erityispiirteisiin keskittyen käytettävyysvaatimusten mitattavuuteen. Viimeiseksi käsitellään käytettävyysvaatimusten roolia IT-järjestelmien hankinnassa ja validien käytettävyysvaatimusten luomisen problematiikkaa. 3.1 Vaatimukset Vaatimukset ovat sanallisesti muotoiltuja kuvauksia, mitä tulevan järjestelmän tulee tehdä tai mitä ominaisuuksia sillä tulee olla. Eri lähteistä on löydettävissä erilaisia ominaisuuksia hyville vaatimuksille. Hyvät vaatimukset ovat esimerkiksi tarpeellisia, priorisoituja, yhtenäisiä, täydellisiä ja johdonmukaisia [9, 31]. Tässä työssä keskitytään erityisesti vaatimusten validiteettiin ja todennettavuuteen, koska näissä on havaittu ongelmia aikaisemmassa tutkimuksessa [22, 14]. Validit vaatimukset ovat oikeellisia, hyvin perusteltuja ja sovellettavissa kyseiseen tapaukseen. Todennettavat vaatimukset ovat osoitettavissa toteutetuiksi objektiivisella tavalla. Vaatimukset voidaan jakaa niiden tyypin mukaisesti erilaisiin luokkiin. Kappaleessa 2.2 Hankinnan määrittely ja toimittajan valinta esiteltiin tekniset, toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset. Teknisiä vaatimuksia ovat esimerkiksi käytettävä ohjelmointikieli tai valmistustekniikka [29]. Toiminnalliset vaatimukset sen sijaan kuvaavat korkeammalla tasolla mitä toimintoja järjestelmän tulee mahdollistaa [29]. Ei-toiminnalliset vaatimukset kuvaavat 9

18 LUKU 3. KÄYTETTÄVYYSVAATIMUKSET 10 laatuominaisuuksia tai järjestelmän yleisiä toimintaperiaatteita [20]. Näiden yläkategorioiden sisällä vaatimuksia voidaan jaotella eri tavoilla esimerkiksi vaatimusten kohteen tai lähteen mukaisesti käyttöliittymä- ja arkkitehtuurivaatimuksiin tai liiketoiminnallisiin ja asiakaspalvelun vaatimuksiin. Hankintaprosessin alkuvaiheessa hankkija kerää omalta organisaatioltaan vaatimuksia tulevan järjestelmän halutuista toiminnallisuuksista ja ominaisuuksista. Järjestelmän vaatimusmäärittelyä voidaan jatkaa hankinnan jälkeen yhteistyössä toimittajan kanssa. Lauesen [21] ja Faulkner [8] ovat listanneet erilaisia määrittelyaktiviteetteja, joita voidaan käyttää tähän työhön. Hyödynnettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi nykyisten käyttäjien muodolliset ja epämuodolliset haastattelut, kontekstuaaliset havainnointimenetelmät, kyselyt, eksperttikäyttäjien ottaminen mukaan suunnitteluryhmään, aivoriihet, kohderyhmät ja työpajat ja/tai kirjalliseen materiaaliin tutustuminen. [21, 8] Käyttäjiä osallistavien menetelmien, kuten työpajojen tai haastattelujen, tavoitteena ei ole kysyä käyttäjiltä, miten he haluavat järjestelmän rakentuvat, vaan tiedon kerääminen käyttäjien maailman jäsentämiseksi. Järjestelmän suunnittelijan vastuulla on tiedon analysointi ja tilanteen aito ymmärtäminen. [16] Tämän ymmärryksen pohjalta voidaan kirjoittaa järjestelmälle sen korkean tason vaatimukset. 3.2 Käytettävyysvaatimukset Käytettävyysvaatimusten tavoitteena on järjestelmän käytettävyyden takaaminen. Suosittu lähde käytettävyyden määrittämiseen on ISO , jonka mukaan käytettävyyden ominaisuudet ovat tuloksellisuus, tehokkuus ja mielekkyys [13]. Kuitenkin käytettävyysvaatimusten muodostamisen tulisi olla jokaiselle tapaukselle ja organisaatiolle yksilöllistä, koska muuten vaarana on mekaaninen standardin täyttämiseen pyrkiminen [4].

19 LUKU 3. KÄYTETTÄVYYSVAATIMUKSET 11 Käytettävyysvaatimukset ovat eri asia kuin käyttäjävaatimukset. Käyttäjävaatimukset kuvaavat mitä eri sidosryhmien tulee järjestelmällä saada aikaiseksi, kun taas käytettävyysvaatimukset ovat korkeamman tason laatuvaatimuksia. Käyttäjävaatimukset siis ovat järjestelmän toiminnallisia vaatimuksia (mitä järjestelmällä tehdään), kun taas käytettävyysvaatimukset kuuluvat ei-toiminnallisiin vaatimuksiin (miten järjestelmän tehtävät tehdään). Hankkijaa ja käyttäjiä ei tulisi kiinnostaa minkälaisia käyttöliittymäratkaisuja tai -elementtejä järjestelmässä käytetään, vaan oleellista on, miten ne toimivat käytännössä [16]. Tämän takia käytettävyysvaatimusten ei tulisi tarjousvaiheessa olla liian tarkkoja ja esimerkiksi määrittää eksplisiittisiä suunnitteluratkaisuja. Tällöin päästään täysimittaisesti käyttämään hyväksi ITjärjestelmän toimittajan erikoisosaamista suunnitteluratkaisujen tuottamisesta [15] Käytettävyysvaatimusten todennettavuus ja mitattavuus Wilson [32] nimeää yhtenä käyttäjäkeskeisen suunnittelun tulevaisuuden trendinä sijoitetun pääoman tuoton selkeämmän osoittamisen. Aiheesta on ollut jo pitkään keskustelua ja tutkimusta, mutta vuodesta 2000 alkanut talouden taantuma vahvisti tätä vaatimusta. Hän kehottaa käytettävyyden asiantuntijoita keräämään metriikoita, joilla osoitetaan, miten ei pelkästään tuotetta, vaan myös prosessia on parannettu. Voidaanko esimerkiksi osoittaa, että havaitsemalla virheet aikaisemmin, on vähennetty niiden korjaukseen kuluvaa aikaa. [32] Wilson tuo esille käytettävyysalan suuren ongelman eli tulosten todennettavuuden ja mitattavuuden vaikeuden. Miten osoitetaan, että käytettävyyteen laitettu panostuksella on ollut vaikutusta lopputulokseen? Erilaiset käytettävyyden määritelmät sisältävät listan termejä kuten helppokäyttöinen, käyttäjäystävällinen, miellyttävä ja tehokas joiden mittaaminen on vaikeaa ellei mahdotonta. Jos järjestelmän vaatimuksiin on listattu tämän kaltaisia termejä, miten voidaan varmistaa, että ne on saavutettu? Sanonta sitä saadaan, mitä mitataan kuvaa ohjelmistokehitystyön arkea. Käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman käytettävä järjestelmä, mutta jos käytettävyydelle ei ole määritetty mitään kriteeristöä tai mittaristoa, jää se usein vain sanahelinäksi. Sen takia on keskeistä määrittää mitkä ovat järjestelmän käytettävyysvaatimukset ja -tavoitteet. Täydellistä järjestelmää on mahdoton saavuttaa, joten yleensä sovitaan joku hyväksyttävä taso tai käytettävyysongelmien määrä, jolla

20 LUKU 3. KÄYTETTÄVYYSVAATIMUKSET 12 järjestelmä katsotaan riittävän hyväksi [21]. Erilaiset metriikat ovat hyödyllisiä testattaessa esimerkiksi järjestelmän suorituskykyä ja niillä saatava tieto on kvantitatiivista. Kuitenkin, jotta järjestelmä tulee arvioitua kattavasti ja osataan löytää parannuskohteita, tarvitaan myös kvalitatiivista tietoa. [8] Mahdollisia käytettävyyden mittareita ovat esimerkiksi tehtävän suorittamiseen käytettävä aika, (käytettävyys)ongelmien lukumäärä, näppäinpainallusten määrä, mielipidekyselyn tulokset, ymmärryksen mittaaminen sekä käyttöliittymäohjeiden ja -periaatteiden noudattaminen (engl. guideline adherence) [21]. Validien ja todennettavien käytettävyysvaatimusten luomisen problematiikkaa avataan enemmän kappaleessa Validien ja todennettavien käytettävyysvaatimusten luominen. Kappaleesssa niitä käsitellään tutkimustapauksen mukaisesti IT-järjestelmien käytettävyysvaatimusten näkökulmasta teoriasta löydettävien esimerkkien avulla. 3.3 Käytettävyysvaatimukset IT-järjestelmien hankinnassa Tässä kappaleessa keskitytään käytettävyysvaatimuksiin IT-järjestelmän hankintavaiheessa eri näkökulmista. Ensimmäisessä kappaleessa käytettävyys rinnastetaan järjestelmän muihin laatuominaisuuksiin. Toisessa kappaleessa keskitytään siihen, kuka on lopulta vastuussa käytettävyydestä ja miten vaatimukset vaikuttavat tähän. Kahdessa viimeisessä kappaleessa tutustutaan tutkimustapausten kautta käytettävyysvaatimuksiin tarjousvaiheessa ja validien ja todennettavien käytettävyysvaatimusten luomiseen Käytettävyysvaatimusten rooli IT-järjestelmien hankinnassa Käytettävyys on yksi IT-järjestelmän olennainen laatuaspekti, mutta se on kuitenkin vain yksi monista. IT-järjestelmän muita laatuaspekteja ovat esimerkiksi virheettömyys, saavutettavuus, suorituskyky, tietoturvallisuus ja ylläpidettävyys [21]. Osa näistä voidaan nähdä myös käytettävyyden osaalueina, esimerkiksi virheettömyys ja suorituskyky vaikuttavat vahvasti käyttökokemukseen, mutta niissä saavutettu taso riippuu pitkälti teknisistä lähtökohdista. Vaatimusten todennettavuuden vaikeus ei liity pelkästään käytettävyysvaa-

Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**?

Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**? Miten varmistaa käytettyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa**? Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) *asiakaskohtaisten ** julkisissa Navigoi oikein käytettävyyden

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi.

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/31689321.aspx Ulkoinen hankinta

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä Case Sahalahden esikäsittelylaitos Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari 6.10.2006, Antti Heikkilä 2009 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn käytön yleiset vaatimukset

Lisätiedot

Henkilökohtaisten avustajien palkanmaksusovellus pilvipalveluna.

Henkilökohtaisten avustajien palkanmaksusovellus pilvipalveluna. Henkilökohtaisten avustajien palkanmaksusovellus pilvipalveluna. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/48129115.aspx Ulkoinen hankinta ID 417256-2014 Hankinnan tyyppi Hankintailmoitus Asiakirjan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito

Lisätiedot

Kilpailutusprosessiin tehoa

Kilpailutusprosessiin tehoa A Basware Presentation Kilpailutusprosessiin tehoa käytännön kokemuksia ja vinkkejä RFx ohjelmiston käytöstä Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Tietoiskun ohjelma

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

OM 1/52/2010. Nuorten aloitekanavan määrittelytyön viimeistely ja toteutuksen kilpailutus

OM 1/52/2010. Nuorten aloitekanavan määrittelytyön viimeistely ja toteutuksen kilpailutus TEKNINEN IT-KONSULTOINTI Sivu 1 5.12.2013 OM 1/52/2010 Nuorten aloitekanavan määrittelytyön viimeistely ja toteutuksen kilpailutus 1. PERUSTIEDOT Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Isotooppitutkimuksiin ja hoitoihin tarvittavat valmisteet ajalle 1.3.2014 28.2.2016 ja optio ajalle 1.3.2016 28.2.2017.

Isotooppitutkimuksiin ja hoitoihin tarvittavat valmisteet ajalle 1.3.2014 28.2.2016 ja optio ajalle 1.3.2016 28.2.2017. Isotooppitutkimuksiin ja hoitoihin tarvittavat valmisteet ajalle 1.3.2014 28.2.2016 ja optio ajalle 1.3.2016 28.2.2017. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/41211258.aspx Ulkoinen hankinta

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-1966-9

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat

Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Tarjouspyynnön asettaminen tarjoajien saataville Hankintayksikön on asetettava tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden

Lisätiedot

EU:n jäsenvaltiot - Palveluhankintoja koskeva sopimus - hankintailmoitus - Rajoitettu menettely

EU:n jäsenvaltiot - Palveluhankintoja koskeva sopimus - hankintailmoitus - Rajoitettu menettely 1/6 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:203186-2010:text:fi:html FI-Helsinki: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2010/S 132-203186 HANKINTAILMOITUS

Lisätiedot

Yleisradio Oy, henkilöstöravintola, Vaasan toimintakeskus.

Yleisradio Oy, henkilöstöravintola, Vaasan toimintakeskus. Yleisradio Oy, henkilöstöravintola, Vaasan toimintakeskus. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/47853949.aspx Ulkoinen hankinta ID 399502-2014 Hankinnan tyyppi Hankintailmoitus Asiakirjan

Lisätiedot

Suomi-Mäntsälä: Rakennustöiden johto 2016/S Hankintailmoitus. Rakennusurakat

Suomi-Mäntsälä: Rakennustöiden johto 2016/S Hankintailmoitus. Rakennusurakat 1 / 5 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:232468-2016:text:fi:html -Mäntsälä: Rakennustöiden johto 2016/S 130-232468 Hankintailmoitus Rakennusurakat Direktiivi 2014/24/EU

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kaupallinen malli -ryhmä

Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallisen mallin merkitys Kompensaatiomalli Tarjouksen hintakomponentti Kannustinjärjestelmä Tavoitekustannuksen ylitys/alitus Tavoitekustannuksen muuttaminen Avaintulosalueet

Lisätiedot

Suomi-Lahti: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2016/S 042-069684. Hankintailmoitus. Palvelut

Suomi-Lahti: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2016/S 042-069684. Hankintailmoitus. Palvelut 1 / 5 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:69684-2016:text:fi:html Suomi-Lahti: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2016/S 042-069684 Hankintailmoitus

Lisätiedot

Perintäpalvelut. Tieto. Hankintayksikkö. Julkaisu pm 29.6.2012 4:23. Versio 1. URL http://dk.mercell.com/permalink/34694079.aspx

Perintäpalvelut. Tieto. Hankintayksikkö. Julkaisu pm 29.6.2012 4:23. Versio 1. URL http://dk.mercell.com/permalink/34694079.aspx Perintäpalvelut. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/34694079.aspx Ulkoinen hankinta ID 203322-2012 Hankinnan tyyppi Hankintailmoitus Asiakirjan tyyppi Contract notice Hankintamenettely

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Lakimies Jonna Törnroos Hankintalain sopimustyypit Hankintasopimukset Käyttöoikeussopimukset Tavarahankintasopimukset Palveluhankintasopimukset

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Förin uudistaminen, ylläpito ja liikennöinti

Förin uudistaminen, ylläpito ja liikennöinti Förin uudistaminen, ylläpito ja liikennöinti Tarjoukset tai osallistumishakemukset 14.4.2016 klo 14.00 mennessä osoitteeseen: I kohta: Hankintaviranomainen Hankintalaji Palvelut I.1 Nimi, osoite ja yhteyspiste(et)

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi

Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Diplomityöseminaari 1.3.2005 Kirsi Eulenberger-Karvetti Esityksen rakenne * Työn tausta * Työn tavoitteet * Katsaus käytettävyyteen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi ASIAKASPALVELUSUORITUSTEN ANALYSOINTI Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi Seuraavan, alla olevan helpon työkalun avulla voit itse nopeasti arvioida myynnissä ja asiakaspalvelussa työskentelevien

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

Hankintailmoitus, erityisalat: Vihdin kunta / Vihdin Vesi : Jätevedenpuhdistamolietteen käsittely

Hankintailmoitus, erityisalat: Vihdin kunta / Vihdin Vesi : Jätevedenpuhdistamolietteen käsittely Sivu 1/5 Tutustu julkisiin hankintoihin Etsi ilmoituksia Selaa arkistoa Täytä ilmoitus Hankintailmoitus, erityisalat: Vihdin kunta / Vihdin Vesi : Jätevedenpuhdistamolietteen käsittely Tarjoukset 31.12.2015

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU12963 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU12963 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy Asia

Lisätiedot

3. Suositusluonnoksen hyväksyminen työryhmän ehdottamilla muutoksilla

3. Suositusluonnoksen hyväksyminen työryhmän ehdottamilla muutoksilla Palautekooste toisen vaiheen palautteesta: JHS 129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen -suositusluonnoksen muutosehdotusten hyväksyminen 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 2 - Aalto yliopisto

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 02.03.2015 222 HEL 2013-012903 T 00 00 00 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 1 päättää

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia.

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia. Hallitus 3 24.01.2017 KONSULTTIEN VALINTA HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 -SUUNNITELMAN JA SEN SISÄLTÄMÄN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ) KONSULTOINNIN PUITEJÄRJESTELYYN VUOSINA 2017 2019 59/08.00.00.00/2017

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio (vertailuperuste 4.2) Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Järjestelmän ylläpidettävyyden arviointi...

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

FI-Oulu: Rakennustyöt 2011/S HANKINTAILMOITUS. Urakat

FI-Oulu: Rakennustyöt 2011/S HANKINTAILMOITUS. Urakat 1/6 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:165399-2011:text:fi:html FI-Oulu: Rakennustyöt 2011/S 101-165399 HANKINTAILMOITUS Urakat I JAKSO: HANKINTAVIRANOMAINEN I.1)

Lisätiedot

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Tiedonhankinta tehtiin avoimella kyselyllä syksyllä 2011. Kyselyyn vastasi 97 kone ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

FI-Haukipudas: Rakennustyöt 2012/S 200-328767. Hankintailmoitus. Rakennusurakat

FI-Haukipudas: Rakennustyöt 2012/S 200-328767. Hankintailmoitus. Rakennusurakat 1/6 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:328767-2012:text:fi:html FI-Haukipudas: Rakennustyöt 2012/S 200-328767 Hankintailmoitus Rakennusurakat Direktiivi 2004/18/EY

Lisätiedot

Projekti toteuttaa muutostarpeen

Projekti toteuttaa muutostarpeen Projekti toteuttaa muutostarpeen 13.2.2013 Ville Helminen /Nokia 1 Nokia 2013 2013-02-13 Ville Helminen Ville Helminen Senior process development manager EVTEK 2001-2006 Elisa Oyj 2002-2007 Nokia 2007-2013

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

I Kohta: Hankintaviranomainen. I.1) Nimi ja osoitteet. I.4) Hankintaviranomaisen tyyppi

I Kohta: Hankintaviranomainen. I.1) Nimi ja osoitteet. I.4) Hankintaviranomaisen tyyppi 1/14 20160728 I Kohta: Hankintaviranomainen I.1) Nimi ja osoitteet Virallinen nimi Kansallinen yritys- ja Postiosoite Postitoimipaikka Porvoo Postinumero 06100 Maa Suomi Tarja Juvonen +358 407522998 NUTS-koodi

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Suomi-Kouvola: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2015/S 038-065056. Hankintailmoitus. Palvelut

Suomi-Kouvola: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2015/S 038-065056. Hankintailmoitus. Palvelut 1/5 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:65056-2015:text:fi:html Suomi-Kouvola: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2015/S 038-065056 Hankintailmoitus

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus 1 TARJOUSPYYNTÖ OMPELUKONEIDEN JA SAUMUREIDEN KORJAUS- JA HUOLTOPALVELUISTA (puitejärjestely) 1. Hankinnan kuvaus Nurmijärven kunta pyytää tarjoustanne kunnan eri toimipisteisiin hankittujen ompelukoneiden

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...

Lisätiedot