Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 5/ (8) FinELib Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2.

Transkriptio

1 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 5/ (8) KONSORTIORYHMÄN PÖYTÄKIRJA Aika klo Paikka Läsnä Asiantuntijat Poissa Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2. krs, Huone C222 Ari Muhonen, ylikirjastonhoitaja, Teknillisen korkeakoulun kirjasto, puheenjohtaja (Mirja Iivosen sijainen) Sinikka Luokkanen, tietopalvelupäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu Minna Liikala, tietopalvelun ryhmäpäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ulla Nygrén, kirjasto-tietopalvelun johtaja, Turun kauppakorkeakoulu (Maria Schröderin sijainen) Janne Ranta, päällikkö, YLE Kirjasto-tietopalvelu Pirjo Lipasti, informaatikko, Helsingin kaupunginkirjasto Liisa Rossi, osastonjohtaja, Kuopion kaupunginkirjasto (Mervi Pekkalan sijainen) Arja Tuuliniemi, erikoissuunnittelija, Kansalliskirjasto Anu Sohlman, taloussihteeri, Kansalliskirjasto, sihteeri Väinö Ala-Härkönen, tietojärjestelmäasiantuntija, Kansalliskirjasto (Ari Rouvarin sijainen) Terhi Manninen, erikoissuunnittelija, Kansalliskirjasto Paula Mikkonen, suunnittelija, Kansalliskirjasto Mervi Pekkala, kirjastotoimen vs. apulaisjohtaja, Oulun kaupunginkirjasto Virpi Pietikäinen, suunnittelija, Kansalliskirjasto Ari Rouvari, pääsuunnittelija, Kansalliskirjasto Ulla Ohvo, tietopalvelupäällikkö, Saimaan ammattikorkeakoulu Esityslista 1. Kokouksen avaus, osallistujien toteaminen ja esityslistan hyväksyminen Todetaan osallistujat. Hyväksyttäneen esityslista. Konsortioryhmälle tiedoksi edellisen kokouksen pöytäkirja. (Liite 1). Puheenjohtaja Ari Muhonen avasi kokouksen klo ja totesi kokouksen osallistujat. Esityslista hyväksyttiin. 2. FinELibin ohjaus-, konsortio- ja asiantuntijaryhmien jäsenet kaudelle FinELibin ohjaus-, konsortio- ja asiantuntijaryhmien kolmivuotinen toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Kansalliskirjaston johtokunta nimittää uudet ryhmät seuraavalle toimikaudelle

2 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 5/ (8) Todetaan Kansalliskirjaston johtokunnalle menevä esitys ryhmien jäsenistä. Terhi Manninen esittelee. Terhi Manninen esitteli saapuneet nimitykset ryhmien jäsenistä ja kertoi, että nimitykset on pyydetty toimittamaan marraskuun loppuun mennessä. Osa on vielä saapumatta. Terhi Manninen kertoi, että asiantuntijaryhmiin pyydetään nimityksiä alkuvuodesta Todettiin, että yhdestä organisaatiosta voi olla useita henkilöitä eri asiantuntijaryhmissä. Lisäksi todettiin, että asiantuntijat edustavat ryhmissä tieteenalaa eivätkä omia kirjastojaan, ja että asiantuntijaryhmiltä pyydettävät aineistoesitykset eivät sido organisaatioita vielä aineistojen tilauksiin. Arja Tuuliniemi kertoi, että asiantuntijaryhmissä on laajasti eri tieteenalojen asiantuntemusta, mitä palveluyksiköllä ei ole. Päätettiin, että palveluyksikkö kirjaa asiantuntijaryhmien nimityspyyntöön tiedon siitä, että asiantuntijaryhmiin kootaan tieteenalojen edustajia ja yleisten kirjastojen ryhmässä tulee olla alueellinen edustavuus. 3. Elektronisten aineistojen lisensiointi ammattikorkeakouluissa täydennyskoulutuksen tarpeisiin Konsortioryhmä ja ohjausryhmä käsittelivät edellisissä kokouksissaan aineistohankintaa täydennyskoulutukseen ja tuolloin päätettiin, että aineistojen lisensiointiin palataan ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen osalta seuraavassa kokouksessa. Yliopistojen osalta täydennyskoulutuksen kenttä on ammattikorkeakouluja moninaisempi ja siksi lisensiointia yliopistojen täydennyskoulutukseen ei tässä vaiheessa selvitetä. Lisensiointi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen tarpeisiin edellyttää, että aineistoja käytetään ei-kaupallisiin tarkoituksiin ja että täydennyskoulutuksen opiskelijat lasketaan mukaan käyttäjälukuihin. AMKOTAssa, joka on opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen yhteinen päätös- ja tilastotietokanta on tiedot erityis- ja opettajakoulutuksesta. AMKOTAaan ei tilastoida muita täydennyskoulutettavia. Ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen osalta on selvitettävä täydennyskoulutuksen nykytilanne ja laajennustarve. Jos laajennustarve on olemassa, on selvitettävä millaista koulutusta täydennyskoulutuksena tarjotaan (erikoistumis-, täydennys-, muu koulutus), mikä on ei-kaupallista koulutusta, mitkä ovat käyttäjämäärät ja mistä lähteestä käyttäjämäärät saadaan sekä mille näistä ryhmistä laajennustarve on olemassa. Selvitystyötä varten perustetaan työryhmä, jossa on ammattikorkeakoulukirjastojen, täydennyskoulutusta tarjoavien yksiköiden ja FinELib-palveluyksikön edustus. Ryhmä tulee olla valittuna vuoden loppuun mennessä, jotta työryhmä voi aloittaa työskentelyn mahd. pian vuoden 2010 alussa ja työ on mahdollista saada päätökseen kesään 2010 mennessä.

3 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 5/ (8) Konsortioryhmä esittää ohjausryhmälle työryhmän perustamista ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen osalta niin, että työryhmä voi aloittaa toimintansa helmikuussa Virpi Pietikäinen esittelee. Arja Tuuliniemi kertoi, että FinELibin palveluyksikössä on selvitetty kesän aikana täydennyskoulutusta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutus on osoittautunut monitahoisemmaksi kuin aluksi ajateltiin ja siksi on vielä tehtävä lisäselvityksiä. Tuuliniemi esitti, että selvitystyötä varten tulee perustaa työryhmä, jossa tulee olla asiantuntemusta täydennyskoulutusta tarjoavista yksiköistä, AMKOTA-tilastoinnista, ammattikorkeakoulukirjastoista ja FinELib-palveluyksiköstä. Sinikka Luokkanen hämmästeli erikoistumisopintojen puuttumista käyttäjäluvuista. Keskusteltiin ryhmän koosta ja toimeksiannosta. Tuotiin esiin, että korkeakoulujen kaupallinen koulutus tulisi selvittää omana kokonaisuutenaan. Arja Tuuliniemi totesi, että kustantajat eivät ole olleet halukkaita antamaan kaikenkattavaa määritelmää kaupallisesta koulutuksesta vaan ovat halunneet tietää tapaus- ja aineistokohtaisesti yksityiskohdat ennen kuin ovat halunneet ottaa asiaan kantaa. Hän totesi, että pilotit ovat yksi tapa saada asiasta tietoa. Konsortioryhmässä pidettiin tärkeänä, että kirjastot ovat selvillä kaupallisen käytön määrittelyyn liittyvistä haasteista ja siitä toivottiin selvitystä. Päätettiin että palveluyksikkö tekee koosteen kaupallisuuden määrittelyyn liittyvistä asioista konsortioryhmälle. Päätettiin esittää ohjausryhmälle ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen selvittämiseksi työryhmää. Palveluyksikkö laatii ohjausryhmälle esityksen, josta käy ilmi tehtävänanto, ryhmän jäsenet ja työn tavoitteet. 4. Aineistohankintatilanne Arja Tuuliniemi kertoo syksyn aineistoneuvotteluista. Uusista aineistoista neuvotteluja vuodelle 2010 ei jatketa seuraavien aineistojen osalta: EPress, Suomen Media-arkisto ja DigiZeitschriften. Muutamiin uusittaviin aineistosopimuksiin on tullut merkittäviä muutoksia aineistojen sisältöön. Konsortioryhmä keskustelee syksyn aineistohankinnasta. Arja Tuuliniemi esitteli aineistoneuvottelujen tilannetta. Keskusteltiin yleisten kirjastojen etäkäytöstä ja todettiin että vuonna 2010 on yksi uusi aineisto, jossa etäkäyttö on mahdollista. Tilannekatsausta pidettiin mielenkiintoisena ja informatiivisena. 5. Konsortioryhmän palaute toimikaudesta FinELibin konsortioryhmä päättää toimikautensa nykyisessä kokoonpanossa Käydään keskustelua konsortioryhmän toiminnan kehittämiseksi (mm. kokousaineistot, asioiden esittelyt, ryhmän toiminta, konsortioryhmässä käsitellyt asiat). Paula Mikkonen esittelee.

4 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 5/ (8) Paula Mikkonen esitteli yhteenvedon konsortioryhmän toiminnasta ja aihekokonaisuuksista, jotka ovat olleet kolmevuotisen toimikauden aikana esillä kokouksissa ja pyysi konsortioryhmältä palautetta toiminnasta. Konsortioryhmässä on kuluneella toimikaudella käsitelty mm. FinELibin strategiaa sekä vuosittaisia toimintasuunnitelmia ja raportteja, lisensioinnin rakenteellista kehittämistä, hankintaprosessia ja periaatteita, konsortiolle tuotettavia palveluja ja kustannustenjakoa sekä katsauksia ajankohtaisista asioista, kuten Nelli-portaalista ja KDK-hankkeesta. Ulla Nygren toi esille kiitoksensa siitä, että FinELibin strategiaa on toteutettu mm. joustavien palveluratkaisujen osalta perusaineisto- ja rakenteellinen kehittäminen hankkeissa. Sinikka Luokkanen totesi, että palveluyksikössä ja kirjastoissa on ollut työntäyteinen toimikausi. Keskusteltiin mahdollisuuksista pitää kokoukset etänä ja sen tuomista käytännön eduista ja ongelmista. Sinikka Luokkanen totesi, että kirjastojen on hankittava kokemusta verkkotyöskentelystä, koska opiskelijat toimivat jo verkkomaailmassa. Keskusteltiin siitä, miten aikaisin ennen kokousta esityslistat tulisi lähettää. Esityslistat toivottiin saapuvan kaksi viikkoa ennen kokousta, jotta osallistujilla olisi mahdollista keskustella asioista edustamansa sektorin kanssa. Toisaalta todettiin, että ajankohtaisia asioita ei esityslistalle siinä tapauksessa saada. FinELibin viestinnästä todettiin, että viestintää pitäisi voida seurata yhdestä lähteestä. RSSsyötteitä toivottiin mm. niin, että tieto ajankohtaisista konsortioryhmän asiakirjoista voitaisiin saada syötteiden avulla. Arja Tuuliniemi kertoi että Kansalliskirjastossa ollaan suunnittelemassa syötteiden käyttöönottoa. Katsottiin, että asiantuntijaryhmien työtä tulisi hyödyntää enemmän ja kohdentaa hyöty järkevästi. Ajan hermolla pysymistä pidettiin myös tärkeänä. Todettiin, että lisätään joka kokouksen esityslistaan ajankohtaista-kohta, jossa voidaan kertoa konsortion jäsenkirjastojen/sektoreiden ajankohtaisia asioita. Esityslistan liitteitä toivottiin konsortion suojatulle sivustolle. Konsortioryhmän kokouksia pidettiin informatiivisina ja käsiteltyjä asioita mielenkiintoisina, esityslistoja pidettiin selkeinä ja informatiivisina. Verkkoa tullaan hyödyntämään kokouksissa ensi vuonna. Esityslistalle tulee vakioksi yhtenä asiana sektoreiden ajankohtaiset asiat. 6. FinELibin toiminta vuonna 2010 ja strategian päivittäminen Arja Tuuliniemi ja Ari Rouvari esittelevät FinELibin toimintaa vuonna Vuonna 2010 toimintaa leimaa KDK-asiakasliittymähanke sekä rakenteellinen kehittäminen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet. FinELibin toimintaa ohjaavat FinELibin strategian lisäksi Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston strategiat sekä Kansalliskirjaston ja opetusministeriön välinen tulossopimus. FinELibin strategia on laadittu vuonna 2006, Kansalliskirjaston strategia vuonna Helsingin yliopiston strategia on uusittu vuonna Keskustellaan konsortioryhmässä FinELibin toiminnasta vuonna Arvioidaan FinELibin strategiaa: strategian ohjaava vaikutus, strategian toteuttamisen onnistuminen, strategian suunta. Keskustellaan strategian päivittämisestä.

5 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 5/ (8) Arja Tuuliniemi esitteli suunnitelmia vuoden 2010 toiminnasta. Hän kertoi, että rakenteellinen kehittäminen jatkuu pilottien ja kansallisten lisenssien selvitystyön myötä. Yleisten kirjastojen perusaineistoille anotaan rahoitusta. Ns. Skotlannin malli on noussut esille yhtenä mahdollisuutena. Malliin on tarkoitus käydä tutustumassa paikan päällä. FinELib on opetusministeriön JURE-hankkeessa, joka jatkuu ensi vuodelle. FinELibin strategia päivitetään ensi vuonna. Paula Mikkonen kertoi että alkukeväästä 2010 toteutetaan kirjastoverkkopalvelujen yhteinen palvelukysely kirjastoille ja kirjastojen asiakkaille suunnattu käyttäjäkysely, johon FinELibin kysely on nyt yhdistetty. Isoja muutoksia vuonna 2010 ovat alv-lain muutos ja Helsingin yliopiston taloushallintojärjestelmän vaihtuminen. Haltin kehittäminen jatkuu vuonna Lisensiointiperiaatteita tarkistetaan ensi vuonna mm. pitkäaikaiskäytön ja musiikkiaineistojen osalta. Yleisten kirjastojen aineistojen etäkäyttöä pyritään laajentamaan. Vuonna 2010 kilpailutettavia aineistoja on yli 10. Uusia aineistoehdotuksia ei pyydetä vuonna 2010, mutta jatketaan neuvotteluja vuodelta 2009 siirtyneiden aineistojen osalta. Kansalliskirjaston kansainvälinen arviointi on ensi vuonna. Palveluyksikön henkilökunnan työaikaa varataan nykyistä enemmän kehittämiseen. Väinö Ala-Härkönen kertoi, että KDK-hankkeessa on asiakasliittymän hankinta käynnistynyt. Osallistumisilmoituksia saatiin kahdeksan ja kiinnostuneista yrityksistä on valittu kolme neuvotteluihin. Pilotointi alkaa näillä näkymin loppukesästä tai alkusyksystä Nellissä Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston omia portaaleja rakennetaan, myös Aalto-yliopiston kanssa käydään neuvotteluja. Nellin käyttö on merkittävästi kasvanut. Yleisillä kirjastoilla käyttö on vielä ollut vähäisempää mutta se kasvanee KDK:n myötä. Tällä hetkellä Nellissä testataan alustavasti avoimen lähdekoodin käyttöliittymää Xerxestä, joka ei kuitenkaan luultavasti tule syrjäyttämään nykyistä Nelli-käyttöliittymää. SFX:stä on tulossa uusi versio 4 kehityksen painopisteet ovat käytettävyydessä ja päivitystahdin nopeuttamisessa. Ex Libris on myös ilmoittanut, että heidän 2010 julkaistava keskitetty Primo Central indeksinsä tulee olemaan ilmainen kaikille MetaLib-tilaajille. Tämä helpottanee MetaLibin ylläpitoa ja nopeuttaa Nelli-hakuja. Haltia hyödynnetään KDK-pilotissa. SFX:n bx-suosituspalvelu on ollut heinäkuusta asti testikäytössä. On vielä epävarmaa, jatkuuko testikäyttö ensi vuoden puolella, mutta ainakin vuoden 2009 loppuun asti. Nellin integroiminen oppimisympäristöihin on myös painopisteenä vuonna Konsortioryhmässä todettiin, että uusia hankkeita on vuoden 2010 suunnitelmassa paljon ja on mietittävä mitä voidaan priorisoida. Konsortioryhmä toivoo voivansa osallistua priorisointiin. Todettiin myös, että jo aloitettuihin hankkeisiin tulisi panostaa. Henkilökunnan jaksamisesta on pidettävä huolta. Jos toiminta laajenee eivätkä resurssit kasva, on mietittävä koko toimintaan rakenteellisia muutoksia, mm. mitkä palvelut ovat maksullisia mitkä maksuttomia. Todettiin, että vuonna 2011 on käytettävissä myös Kansalliskirjaston kansainvälisen arvioinnin tulokset. Arja Tuuliniemi esitteli FinELibille vuosille tehdyn strategian ja totesi että nyt olisi aika päivittää sitä. Arja Tuuliniemi kertoi, että mukana päivityksessä tulisi olla konsortioryhmä, ohjausryhmä, palveluyksikkö ja työskentelyn tukena konsultti.

6 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 5/ (8) Keskusteltiin strategian sisällöstä. Keskustelusta kävi ilmi, että strategia koko konsortion strategiana, eikä vain palveluyksikön strategiana ei ollut selvä kaikille konsortioryhmän jäsenille. Konsortioryhmässä keskusteltiin siitä, kuka on konsortion asiakas, kirjastot vai loppukäyttäjät. Konsortioryhmässä todettiin, että strategiassa on termejä, joiden sisältö ei konsortiolle ole selvä ja joiden merkityksestä pitää keskustella. Keskusteltiin mm. siitä, mitä tunnettuus tarkoittaa, kenen pitää tuntea FinELibin toimintaa? Huippuosaaminen-termistä myös keskusteltiin ja pohdittiin onko se liian kaukainen tavoite. Pohdittiin myös termejä oppiminen (otettiin mukaan yleisten kirjastojen tarpeista), luotettavuus ja luottamus (mikä ero?). Onko konsortio edistänyt relevanttien aineistojen nopeaa saantia? Keskusteltiin myös siitä, tarvitaanko päivitystyössä konsulttia. Pohdittiin, kuka on viimekädessä vastuussa strategian päivityksestä ja puhutaanko strategian päivittämisestä vai uusimisesta. Arja Tuuliniemi totesi, että ohjausryhmä sääntöjensä mukaan vastaa FinELib-konsortion toiminnan linjauksista. Todettiin, että strategian toteuttamisessa ei ole riittävän hyvin onnistuttu, koska niin moni asia oli konsortioryhmälle epäselvä. Strategian päivitystyössä on kiinnitettävä huomiota siihen, että avataan termejä: mitä kullakin asialla tarkoitetaan koko konsortion, palveluyksikön, jäsenorganisaatioiden ja kirjastojen näkökulmasta. (Liitteet 5, 6). Keskustelun perusteella todettiin, että strategia on syytä päivittää. Sovittiin että sopiva tarkistusjakso on kolmen vuoden jakso (vuosille ). 7. Ajankohtaista kustannustoimialalla ja konsortiossa 7.1. Reed Elsevierille uusi johtaja Erik Engström 7.2. JISC Collections ostanut Contents Complete Ltd:n 8. Muut asiat 9. Tiedotusasiat 9.1. Palvelusopimusten tilanne Kokoukseen mennessä oli saatu tieto yhdestä organisaatiosta joka ei uusi verkkoaineistojen palvelusopimusta. Nelli-portaalin palvelusopimusten yhden liitteen allekirjoitusten viivästyminen on viivästyttänyt palvelusopimusten palautusta. Puuttuva liite saataneen kirjastoille joulukuun alussa Tulosneuvottelut Asiaa ei käsitelty kokouksessa. Alla oleva teksti on lisätty pöytäkirjaan kokouksen jälkeen. Kirjastosektoripalvelujen koordinointi Kansalliskirjaston toimialalaajennus ja uudet vastuut kirjastojen palveluyksikkönä tulivat voimaan kesällä Kirjastosektoripalveluiden koordinointi käsittää palvelujen johtamisen, yhteisesti taloushallinnon palvelut, tieteellisten kirjastojen yhteistilaston ylläpidon ja kehittämisen sekä keskitettyjen palvelujen palvelukyselyjen ja kirjastojen yhteisten asiakaskyselyjen koordinoinnin ja toteuttamisen, koulutustilaisuuksien tarjonnan sekä

7 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 5/ (8) kirjastopalveluita koskevan tiedotuksen. Toimialalaajennuksen lisärahoitus oli Rahoitustaso oli kirjaston esittämään tasoa pienempi. Kirjastosektoripalvelujen koordinoinnin rahoitus 2009: yo-sektori amk-sektori yleiset kirjastot erikoiskirjastot - YHTEENSÄ Keskitetty rahoitus ei ole sisältänyt indeksikorotuksia. Vuonna 2009 kirjastosektoreiden koordinoinnin kustannukset ovat olleet ja vuonna 2010 ne tulevat olemaan n Vuonna 2010 rahoitusvaje kirjastosektoreiden koordinointipalvelujen kustannusten kattamiseksi on Lisärahoitustarve kohdistuu erityisesti erikoiskirjastosektoriin. Kirjastojen yhteiset palvelut Ammattikorkeakoulukirjastojen rahoitus on henkilöstökulujen kattamisessa merkittävästi alimitoitettu verkkoaineiston hankinnan ja tietokantojen ylläpidon osalta. Kaudella amk-sektorin saama verkkoaineiston hankintapalvelu on laajentunut (toinen aste, kun ylläpitäjä sama; avoin amk) ja hankittujen aineistojen määrä kasvanut. Verkkoaineistojen hallinnan edellyttämää Halti-tietokantaa on ollut välttämätöntä kehittää, eikä amksektorin rahoitus ole kattanut kehittämiskuluja. Myös Nelli-ylläpitokulut nousevat kaudella käytön edellyttämän lisäkapasiteetin hankinnan vuoksi. Kaudella amk-sektorin saama kirjastojärjestelmän ylläpito ja kehittäminen on laajentunut. Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen raportissa tuodaan esiin tarve kirjastojen nykyisten yhteisten palvelujen rahoitustason nostoon. Lokakuussa 2009 käytyjen tulosneuvottelujen keskeiset tulokset olivat positiivisia. Tulosneuvotteluissa kirjastojen nykyisten yhteisten palveluiden perusrahoitustasoa nostettiin vuodelle Tietokantojen vapaa kansalaiskäyttö Tietokantojen vapaata kansalaiskäyttöä on esitetty pitkään mukaan keskitettyyn rahoitukseen. Kyseessä on myös kirjastosektoreiden yhteisesti ilmaistu tavoite. Rakenteellisen kehittämisen raportissa todetaan, että yhteistietokantojen vapaa kansalaiskäyttö on yksi tietoyhteiskunnan peruspalveluista. Tietokantojen vapaa kansalaiskäyttö on mukana keskitetyssä rahoituksessa vuodelle Kansalaiskäyttö toteutetaan pilottina. Asiasta on jo käyty jatkoneuvotteluja opetusministeriön kanssa Alv-koulutukseen osallistui yli 50 konsortion jäsentä FinELib-konsortion jäsenille järjestettiin koulutus arvonlisäverolain muutoksista Koulutusta pidettiin mielenkiintoisena vaikkakin haasteellisena. Asioita oli paljon ja ne käsittelivät useiden eri organisaatioiden toimintamalleja ICOLC Paris Ei käsitelty.

8 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 5/ (8) 10. Seuraava kokous Seuraava kokous tullaan pitämään helmikuun alkupuolella 2010, joko vko 6 tai 7. Tarkempi ajankohta sovitaan myöhemmin. Arja Tuuliniemi kiitti konsortioryhmän jäseniä hyvästä työpanoksesta kaudella Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo LIITTEET Liite 1: Konsortioryhmän kokouksen 4/2009 pöytäkirja ( ma_poytakirja_4_2009.pdf) Liite 2: FinELibin strategia ( Liite 3: Kansalliskirjastostrategia ( Liite 4: Helsingin yliopiston strategia ( Liite 5: FinELibin toiminta 2010 Liite 6: FinELibin strategia