Kansalliskirjasto, Fabianian auditorio, Yliopistonkatu 1, 2. krs, Huone C221

Transkriptio

1 Kansallinen elektroninen kirjasto ESITYSLISTA 4/ (5) OHJAUSRYHMÄN KOKOUSKUTSU / ESITYSLISTA 4/2009 Aika klo Paikka Läsnä Esittelijä Kansalliskirjasto, Fabianian auditorio, Yliopistonkatu 1, 2. krs, Huone C221 Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto, puheenjohtaja Kristiina Hormia-Poutanen, kirjastoverkkopalveluiden johtaja, Kansalliskirjasto Kristiina Pekkala, hallituksen jäsen, SAMOK Päivi Kytömäki, ylikirjastonhoitaja, Oulun yliopisto Anne Luoto-Halvari, ylitarkastaja, OPM Timo Luopajärvi, pääsihteeri, ARENE ry Marja Malminen, kirjastotoimenjohtaja, Lahden kaupunginkirjasto Pirkko Nuolijärvi, johtaja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Hannele Niemi, vararehtori, Helsingin yliopisto Pirjo Sutela, kehityspäällikkö, Tietoratkaisut VTT Iris Tahvanainen, tietopalvelupäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Tapio Varis, professori, Tampereen yliopisto Barbro Wigell-Ryynänen, kirjastotoimentarkastaja, OPM Anu Sohlman, taloussihteeri, Kansalliskirjasto, sihteeri Arja Tuuliniemi, erikoissuunnittelija, Kansalliskirjasto Asiantuntijat Ari Rouvari, pääsuunnittelija, Kansalliskirjasto Paula Mikkonen, suunnittelija, Kansalliskirjasto Poissa Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttäneen pöytäkirja (Liite 1). 3. FinELibin ohjaus-, konsortio- ja asiantuntijaryhmien jäsenet kaudelle FinELibin ohjaus-, konsortio- ja asiantuntijaryhmien kolmivuotinen toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Kansalliskirjaston johtokunta nimittää uudet ryhmät seuraavalle toimikaudelle Todetaan Kansalliskirjaston johtokunnan päätös ryhmien jäsenistä. Arja Tuuliniemi esittelee.

2 Kansallinen elektroninen kirjasto ESITYSLISTA 4/ (5) 4. Elektronisten aineistojen lisensiointi ammattikorkeakouluissa täydennyskoulutuksen tarpeisiin Konsortioryhmä ja ohjausryhmä käsittelivät edellisissä kokouksissaan aineistohankintaa täydennyskoulutukseen ja tuolloin päätettiin, että aineistojen lisensiointiin palataan ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen osalta seuraavassa kokouksessa. Yliopistojen osalta täydennyskoulutuksen kenttä on ammattikorkeakouluja moninaisempi ja siksi lisensiointia yliopistojen täydennyskoulutukseen ei tässä vaiheessa selvitetä. Lisensiointi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen tarpeisiin edellyttää, että aineistoja käytetään ei-kaupallisiin tarkoituksiin ja että täydennyskoulutuksen opiskelijat lasketaan mukaan käyttäjälukuihin. AMKOTAssa, joka on opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen yhteinen päätös- ja tilastotietokanta on tiedot erityis- ja opettajakoulutuksesta. AMKOTAaan ei tilastoida muita täydennyskoulutettavia. Ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen osalta on selvitettävä täydennyskoulutuksen nykytilanne ja laajennustarve. Jos laajennustarve on olemassa, on selvitettävä millaista koulutusta täydennyskoulutuksena tarjotaan (erikoistumis-, täydennys-, muu koulutus), mikä on ei-kaupallista koulutusta, mitkä ovat käyttäjämäärät ja mistä lähteestä käyttäjämäärät saadaan sekä mille näistä ryhmistä laajennustarve on olemassa. Selvitystyötä varten perustetaan työryhmä, jossa on ammattikorkeakoulukirjastojen, täydennyskoulutusta tarjoavien yksiköiden ja FinELibpalveluyksikön edustus. Ryhmä tulee olla valittuna vuoden loppuun mennessä, jotta työryhmä voi aloittaa työskentelyn mahd. pian vuoden 2010 alussa ja työ on mahdollista saada päätökseen kesään 2010 mennessä. Konsortioryhmä esittää ohjausryhmälle työryhmän perustamista ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen osalta niin, että työryhmä voi aloittaa toimintansa helmikuussa Työryhmän tehtävänä on selvittää täydennyskoulutuksen nykytilanne, aineistojen laajennustarve ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutukseen, mahdollinen laajennuksen kohderyhmä täydennyskoulutuksessa, koulutuksen kaupallinen luonne, käyttäjämäärät ja niiden laskentaperiaatteet. Työryhmässä tulee olla edustus täydennyskoulutusta tarjoavista yksiköistä, ammattikorkeakoulukirjastoista ja FinELib-palveluyksiköstä. Työryhmä kuulee AMKOTA-tilastoinnin asiantuntijoita. Jos työryhmän selvityksen jälkeen on tarvetta laajentaa FinELibin aineistohankinta ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutukseen, lisätään täydennyskoulutus osaksi ammattikorkeakoulujen aineistohankintaa siltä osin kuin se FinELibin toimintaperiaatteiden mukaisesti on mahdollista. 5. Ohjausryhmän palaute toiminnasta kaudella FinELibin ohjausryhmä päättää toimikautensa nykyisessä kokoonpanossa

3 Kansallinen elektroninen kirjasto ESITYSLISTA 4/ (5) Käydään keskustelua ohjausryhmän toiminnan kehittämiseksi (mm. kokousaineistot, asioiden esittelyt, ryhmän toiminta, ohjausryhmässä käsitellyt asiat). Paula Mikkonen esittelee. (Liite 2) 6. FinELibin toiminta vuonna 2010 ja strategian päivittäminen Arja Tuuliniemi ja Ari Rouvari esittelevät FinELibin toimintaa vuonna Vuonna 2010 toimintaa leimaa KDK-asiakasliittymähanke sekä rakenteellinen kehittäminen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet. (Liite 3) FinELibin toimintaa ohjaavat FinELibin strategian lisäksi Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston strategiat sekä Kansalliskirjaston ja opetusministeriön välinen tulossopimus. FinELibin strategia on laadittu vuonna 2006, Kansalliskirjaston strategia vuonna Helsingin yliopiston strategia on uusittu vuonna (Liitteet 4-7) FinELibin konsortioryhmä keskusteli vuoden 2010 toiminnasta ja FinELibin strategiasta kokouksessaan Konsortioryhmässä todettiin, että uusia hankkeita on vuoden 2010 suunnitelmassa paljon ja on mietittävä mitä voidaan priorisoida. Konsortioryhmä toivoo voivansa osallistua priorisointiin. Todettiin myös, että jo aloitettuihin hankkeisiin tulisi panostaa. Henkilökunnan jaksamisesta on pidettävä huolta. Jos toiminta laajenee eivätkä resurssit kasva, on mietittävä koko toimintaan rakenteellisia muutoksia, mm. mitkä palvelut ovat maksullisia mitkä maksuttomia. Todettiin, että vuonna 2011 on käytettävissä myös Kansalliskirjaston kansainvälisen arvioinnin tulokset. Konsortioryhmässä strategiasta käydyn keskustelun jälkeen todettiin, että strategia on syytä päivittää. Keskustellaan ohjausryhmässä FinELibin toiminnasta vuonna Arvioidaan FinELibin strategiaa: strategian ohjaava vaikutus, strategian toteuttamisen onnistuminen, strategian suunta. Päätetään strategian päivittämisestä. 7. Ajankohtaista kustannustoimialalta Arja Tuuliniemi esittelee kustannustoimialan ajankohtaisia asioita. Keskustellaan aiheesta. 8. Tiedotusasiat 8.1.KDK-tilannekatsaus

4 Kansallinen elektroninen kirjasto ESITYSLISTA 4/ (5) KDK-asiakasliittymän hankinta on käynnistynyt. Hankintailmoitus julkaistiin Osallistumisilmoituksia saatiin määräaikaan mennessä kahdeksan kappaletta,osallistumisilmoitusten arviointi on käynnissä. Valintapäätös siitä, keiden (3-5 toimittajaa) kanssa neuvottelut käynnistyvät tehdään vuoden 2009 aikana. KDK-toiminnan pysyvän hallinnointi- ja rahoitusmallin laatiminen on käynnistynyt. Asiasta keskustellaan KDK-seurantaryhmässä Tulosneuvottelut Kirjastosektoripalvelujen koordinointi Kansalliskirjaston toimialalaajennus ja uudet vastuut kirjastojen palveluyksikkönä tulivat voimaan kesällä Kirjastosektoripalveluiden koordinointi käsittää palvelujen johtamisen, yhteisesti taloushallinnon palvelut, tieteellisten kirjastojen yhteistilaston ylläpidon ja kehittämisen sekä keskitettyjen palvelujen palvelukyselyjen ja kirjastojen yhteisten asiakaskyselyjen koordinoinnin ja toteuttamisen, koulutustilaisuuksien tarjonnan sekä kirjastopalveluita koskevan tiedotuksen. Toimialalaajennuksen lisärahoitus oli Rahoitustaso oli kirjaston esittämään tasoa pienempi. Kirjastosektoripalvelujen koordinoinnin rahoitus 2009: yo-sektori amk-sektori yleiset kirjastot erikoiskirjastot - YHTEENSÄ Keskitetty rahoitus ei ole sisältänyt indeksikorotuksia. Vuonna 2009 kirjastosektoreiden koordinoinnin kustannukset ovat olleet ja vuonna 2010 ne tulevat olemaan n Vuonna 2010 rahoitusvaje kirjastosektoreiden koordinointipalvelujen kustannusten kattamiseksi on Lisärahoitustarve kohdistuu erityisesti erikoiskirjastosektoriin. Kirjastojen yhteiset palvelut Ammattikorkeakoulukirjastojen rahoitus on henkilöstökulujen kattamisessa merkittävästi alimitoitettu verkkoaineiston hankinnan ja tietokantojen ylläpidon osalta. Kaudella amk-sektorin saama verkkoaineiston hankintapalvelu on laajentunut (toinen aste, kun ylläpitäjä sama; avoin amk) ja hankittujen aineistojen määrä kasvanut. Verkkoaineistojen hallinnan edellyttämää Halti-tietokantaa on ollut välttämätöntä kehittää, eikä amk-sektorin rahoitus ole kattanut kehittämiskuluja. Myös Nelli-ylläpitokulut nousevat kaudella käytön edellyttämän lisäkapasiteetin hankinnan vuoksi. Kaudella amk-sektorin saama kirjastojärjestelmän ylläpito ja kehittäminen on laajentunut. Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen raportissa tuodaan esiin tarve kirjastojen nykyisten yhteisten palvelujen rahoitustason nostoon. Lokakuussa 2009 käytyjen tulosneuvottelujen keskeiset tulokset olivat positiivisia.

5 9. Muut asiat Kansallinen elektroninen kirjasto ESITYSLISTA 4/ (5) Tulosneuvotteluissa kirjastojen nykyisten yhteisten palveluiden perusrahoitustasoa nostettiin vuodelle Tietokantojen vapaa kansalaiskäyttö Tietokantojen vapaata kansalaiskäyttöä on esitetty pitkään mukaan keskitettyyn rahoitukseen. Kyseessä on myös kirjastosektoreiden yhteisesti ilmaistu tavoite. Rakenteellisen kehittämisen raportissa todetaan, että yhteistietokantojen vapaa kansalaiskäyttö on yksi tietoyhteiskunnan peruspalveluista. Tietokantojen vapaa kansalaiskäyttö on mukana keskitetyssä rahoituksessa vuodelle Kansalaiskäyttö toteutetaan pilottina. Asiasta on jo käyty jatkoneuvotteluja opetusministeriön kanssa. 10. Ohjausryhmän seuraava kokous 11. Kokouksen päättäminen LIITTEET Liite 1: Edellisen kokouksen 3/2009 pöytäkirja Liite 2: Ohjausryhmän palaute toimikaudesta 2007_2009 Liite 3: Toiminta vuonna 2010 Liite 4: Strategian päivittäminen Liite 5: FinELibin strategia ( Liite 6: Kansalliskirjastostrategia ( Liite 7: Helsingin yliopiston strategia (