PIDETÄÄNKÖ JUMALANPALVELUS?

Transkriptio

1

2 2

3 3 PIDETÄÄNKÖ JUMALANPALVELUS? Kourallinen seurakuntalaisia viettää ehtoollista. Suntio on etupenkissä, kanttori urkuparvella. Kirkkoherra yskii ja mielii kotiin kuumetta potemaan. Puheille pyrkii seurakuntalainen, mutta kirkkoherra ei kykene sielunhädässä olevaa lohduttamaan. Iltapäivän aikana ehtii tapahtua järkyttäviä asioita, ja päivän päätteeksi olisi pidettävä vielä ehtoollispalvelus. Illalla kirkkoon saapuu vain yksi henkilö. Pidetäänkö jumalanpalvelus? Kysymys esitetään Ingmar Bergmanin hienossa elokuvassa Talven valoa (Nattvardsgästerna). Tänä vuonna elokuvan valmistumisesta on kulunut tasan viisikymmentä vuotta. Pidetäänkö jumalanpalvelus? Talven valoa avaa tilanteen, jossa kirkon työntekijä joutuu pohtimaan työnsä mielekkyyttä. Jos seurakunnasta yksi toisensa jälkeen lopetetaan urkuillat, tapahtumat ja tilaisuudet, mitä jää jäljelle? Osallisuus ihmisten arkeen, ehtoollisen vietto, Herran rukous ja kiitosvirsi? Seuraavilla sivuilla esitellään Kempeleen seurakunnan taloudenpitoa ja toimintaa vuodelta Ylläpidämme 40 työntekijän ja yli 300 vapaaehtoisen avulla vilkasta ja vireää toimintaa. Ulkoiset olosuhteet ovat kunnossa, ja lähes kaikilla alueilla tilastot osoittavat kasvua ja edistymistä. Pidetäänkö jumalanpalvelus? Vaikka tilanne on meillä täysin päinvastainen, kysymys on sama. Työn ydin on vain löydettävä runsaan ja kasvavan toiminnan keskeltä. Tehtävä ei välttämättä ole helppo, mutta alkuun pääsee, kun katselee jumalanpalvelusta uudesta näkökulmasta. Jumalanpalvelus ei ole yksi työmuoto muiden joukossa. Se on jotain perustavampaa, seurakunta itsessään. Seurakunta on pohjimmiltaan jumalanpalvelusyhteisö. Jumalanpalvelus on meille aina ja kaikissa tilanteissa sydämen asia. Se ei koskaan jää pitämättä. Pekka Rehumäki kirkkoherra

4 4

5 5

6 6 Kuva Pekka Rehumäki Yleisen seurakuntatyön tiimi pohtii kirkollisten toimitusten järjestämistä.

7 7 SEURAKUNTATYÖ 2012 Strategiset painopisteet Kirkkovaltuusto hyväksyi Kempeleen seurakunnan strategian vuonna Strategia kannustaa seurakuntaa ottamaan rohkeita askelia kohti 2020-lukua. Sen linjaukset muuttuvat käytännön toiminnaksi painopistealueiden myötä. Painopisteitä on kaikkiaan kolme: pyhä, rakenteet ja lähimmäisyys. Ne jalkautetaan toiminnaksi jokaisella kustannuspaikalla. Pyhä korostaa jumalanpalveluselämän tärkeyttä: kristillinen palvelu alkaa alttarilta ja palaa alttarille. Lähimmäisyys merkitsee vapaaehtoistoiminnan nostamista kaikkien työalojen tehtäväksi: vuonna 2020 vapaaehtoistoiminta on innostava ja keskeinen osa Kempeleen seurakunnan toimintaa. Rakenteilla tarkoitetaan vuonna 2008 aloitettua työyhteisön kehittämistyötä, erityisesti työalapohjaisten tiimien rakentamista. Työ on vienyt vuosia ja uudistanut seurakunnan työkulttuurin perin pohjin. Kirkko on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Tästä lähtökohdasta ja oman seurakunnan strategiset painopisteet huomioiden tiimit suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat omaa työtään. Yleisen seurakuntatyön tiimi kantaa päävastuun jumalanpalveluselämän kokonaisuudesta huolehtien siitä, että Sanan ja sakramenttien osallisuuteen pääsee kasvava joukko ihmisiä. Varhaiskasvatustiimi tukee kotien kristillistä kasvatusta tarjoten mahdollisimman monelle lapselle tilaisuuden kasteopetukseen. Nuorisotyön tiimin tehtävänä on auttaa varhaisnuoria ja nuoria kristilliseen uskoon, vastuuseen ja yhteyden kokemiseen seurakunnassa. Diakoniatyön tiimi välittää Jumalan huolenpitoa auttamalla hädänalaista ihmistä ja kantamalla erityistä huolta heikoimmista ja syrjäytyneimmistä. Seurakunnan perustehtävä on hengellinen, mutta siihen kantavat kortensa myös tukipalveluiden toimijat. Seurakuntapalvelun tiimin tarkoitus on tukea muuta toimintaa vastaten kirkkoherranvirastosta, hallinnon tukipalveluista ja tiedotuksesta. Talous- ja kiinteistötiimin tehtävänä on varmistaa, että seurakunnan työvälineet ovat kaikki huippukunnossa ja toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Se huolehtii myös siitä, että seurakuntatyö toimii kokonaisuudessaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kaikkien työmuotojen ja tukipalveluiden yhteinen tehtävä on rakentaa seurakuntaa jumalanpalvelusyhteisönä. Yleinen seurakuntatyö Kempeleen seurakunnan messu on herättänyt laajaa kiinnostusta. Päämessun kävijämäärät nousivat vuonna 2012 uudelle tuhatluvulle, yli kahdentoista tuhannen (12 021). Tavoitteeksi asetettu kävijän raja ylittyi reilusti. Kasvua kolmivuotiskaudella on ollut peräti 28,2 %. Erityisen tärkeää on ollut jokaisen messun suunnittelu yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Uusia ja hienoja kokemuksia olivat Meidän messu keväällä, itsenäisyyspäivän Suomalainen messu ja 3. adventtisunnuntain joululaulumessu. Vanhan kirkon messujen yhteyteen järjestettiin kesällä tapulikahvit, joihin aloite tuli vapaaehtoisilta. Jumalanpalveluselämää tukee musiikkityö, jonka tehtävänä on viestiä evankeliumia sanoin ja sävelin. Seurakunnan omat kuorot ja musiikin harrastajat osallistuivat messuihin säännöllisesti. Yhteistyötä tehtiin oman kunnan ja lähialueen muusikoiden ja seurakuntien kuorojen kanssa kutsumalla niitä avustamaan jumalanpalveluksiin ja eri työmuotojen järjestämiin tilaisuuksiin. Kesäillan musiikki vakiinnutti paikkansa musiikkitarjonnassa. Aikuistyö tarjoaa mahdollisuuden osallistua seurakunnan toimintaan pienemmissä puitteissa. Sen perusrungon muodostavat yhteysillat, aikuiskatekumenaatti, parisuhdetyö sekä miesten- ja naisten raamattu- ja keskustelupiirit. Ensimmäinen aikuiskatekumenaattiryhmä aloitti syksyllä. Aikuisväkeä kokoavat myös muut seurakuntatilaisuudet, joista Pekka Simojoen Majataloilta kokosi Kokkokankaan seurakuntakeskuksen täyteen väkeä. Marraskuisen seurakuntatapahtuman viisi tilaisuutta kokosi yli 400 osallistujaa. Sanan ja rukouksen -iltoihin osallistui vuoden mittaan lähes yhtä paljon ihmisiä. Vaikka vapaaehtoisia toimii kaikilla työaloilla, koordinoimisesta vastaa yleisen seurakuntatyön tiimi. Vuonna 2012 aloitti työnsä vapaaehtoistyön koordinaattori. Hänen tehtävänään on luoda vapaaehtoistoiminnasta selkeä kokonaisuus yhteisine toimintatapoineen, samalla kuitenkin kunkin työalan erityispiirteet säilyttäen. Yhteisiksi käytännöiksi on muodostunut puolentoista vuoden välein toteutettava Vapaaehtoispäivä, vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen ja vapaaehtoisten jouluruokailu. Siunaamisjumalanpalveluksesta on tullut koskettava ja merkityksellinen kokemus niin vapaaehtoisille kuin työntekijöillekin. Se ja vapaaehtoispäivä ovat herättäneet kiinnostusta muissa seurakunnissa. Vuoden 2012 lopussa seurakunnassa toimi vapaaehtoistehtävissä 273 aikuista ja 52 yöpappilaavustajaa.

8 8 Kuva Pekka Rehumäki Vapaaehtoispäivä on herättänyt kiinnostusta myös muissa seurakunnissa. Kasvatustyö Varhaiskasvatuksen tiimi vastaa siitä, että mahdollisimman monella lapsella on mahdollisuus osallistua kasteopetukseen päiväkerhoissa ja koululaisten kesäkerhoissa. Lisäksi tiimi tukee uskontokasvatusta viidessä päiväkodissa. Lokakuiseen kotikirkkoviikkoon osallistui lähes 900 pientä päiväkerholaista ja koululaista. Lastenohjaajien lisäksi myös muut seurakunnan työntekijät osallistuvat tapahtumaan. Koululaisten kesäkerhotoiminnassa osallistujamäärä kasvoi paljon, koska ikärajaa laajennettiin ja kerhot järjestettiin yhteistyössä varhaisnuorisotyön kanssa. Varhaisnuorisotyö auttaa lapsia seurakuntayhteyteen. Viikkotoiminnassa varhaisnuorilla on mahdollisuus kokea seurakuntayhteyttä muiden samanikäisten kanssa. Varhaisnuorten leirit ovat saavuttaneet suurta suosiota. Leiripaikka ja leirin tavat ovat oman leirikeskuksen valmistuttua tulleet tutuiksi. Leirejä pidettiin vuoden 2012 aikana neljä, kevät- ja syysleiri yhteistyössä kunnan nuorisotoimen kanssa. Leireillä osallistujia oli vuoden aikana yhteensä 133. Varhaiskasvatuksen ja varhaisnuorisotyön toimittamiin perhemessuihin osallistui kaikkiaan 1250 kävijää, lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna Rippikoulun kävi Kempeleen seurakunnassa noin 98 prosenttia ikäluokasta. Sähköinen ilmoittautuminen toteutettiin ensimmäistä kertaa seurakunnan omien nettisivujen kautta. Päiväkouluja oli kaksi, loput seitsemän olivat leiririppikouluja. Vanhempien tapaamisia järjestettiin suunnilleen kaksi kertaa ryhmää kohden. Aikaisemmista vuosista poiketen vanhemmat kutsuttiin heti ryhmäkohtaisiin aloitustilanteisiin. Osaavat työntekijät ja koulutetut isoset ovat luoneet rippikouluistamme myönteisen kuvan, mikä on näkynyt myös kasvaneessa isostoiminnassa. Siihen ilmoittautui vuonna 2012 noin puolet (113) kaikista rippikoululaisista. Konfirmaatiojumalanpalveluksiin osallistui vuonna 2012 yhteensä 2785 henkeä.

9 9 Kempeleen nuorista 98 % käy rippikoulun. Kuvassa leiriläisiä valmistautumassa rippikoulun loppukokeeseen. Kuva Pekka Rehumäki Seurakunta kutsuu nuoria rippikoulun jälkeen henkilökohtaiseen uskonelämään ja seurakuntayhteyteen. Nuorisotyön viikkotoiminta on ollut säännöllistä: nuorteniltojen, raamisten ja kesäajan nuotioiltojen keskimääräinen kävijämäärä on ollut 15 paikkeilla. Kokkokospel-tapahtuman yhteydessä järjestettiin rovastikunnallinen isosyö 237 nuorelle. Nuorisotyö tukee myös koulujen ja oppilaitosten kristillistä kasvatustyötä. Koulu- ja oppilaitostyön perusta ovat viikoittaiset päivänavaukset. Syyslukukaudella kaikille kouluille järjestettiin lisäksi koulukonsertti ja keväällä neljä alakoulua osallistui koulukinkereihin. Kaikki alueen koulut ja oppilaitokset osallistuivat vähintään kahdesti vuodessa kirkossa tai koulussa järjestettävään jumalanpalvelukseen. Koulujen yhteistyöhenkilöt osallistuivat kahteen yhteistyöpalaveriin. Diakonia ja lähetystyö Diakoniatyön tehtävä on auttaa hädänalaista ihmistä ja kantaa erityistä huolta heikoista ja syrjäytyneistä. Työalalla on järjestetty neljä kutsujumalanpalvelusta. Diakoniatyön vapaaehtoisiksi on ilmoittautunut uusia henkilöitä, ja noin 150 vapaaehtoisen joukko on diakoniatyölle suuri haaste. Avustuksiin varattu määräraha, euroa, ei riittänyt kattamaan myönnettyjä avustuksia. Diakoniatyö vastaa myös Yhteisvastuukeräyksestä, jonka järjestämiseen osallistuvat eri työalat yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Yhteisvastuukerääjinä toimivat vapaaehtoiset. Keräyksen tuotto Kempeleessä oli euroa. Se jäi haastavasta kohteesta huolimatta vain vähän tavoitteesta ( euroa). Vappumyyjäiset olivat tuottoisin tapahtuma (2 114 euro). Ulkomaista avuntarvetta ja kehitysyhteistyötä pidetään esillä, jotta seurakuntalaiset voisivat liittyä kirkon kansainväliseen vastuuseen. Lähetystyön tehtävänä on julistaa evankeliumia kaikkialla maailmassa sanoin ja teoin. Kotiseurakunnassa se merkitsee lähetystietouden, lähetyskasvastuksen, lähetysinnostuksen ja lähetyskannatuksen ylläpitämistä ja lisäämistä. Erityisiä lähetyspyhiä järjestettiin vuoden mittaan kolme. Messun jälkeen pidettiin tilaisuus, jossa vieraana oli lähetystyöntekijä tai lähetyskentällä vieraillut henkilö. Keväällä järjestettiin Suomen Lähetysseuran Lasten lähetysnäyttely, johon osallistui yhteensä 1073 lasta. Isänpäiväksi ideoitiin Lähetyslounas. Tilaisuuteen osallistui huomattavasti ennakoitua enemmän ihmisiä ja tuotoksi kertyi 2040 euroa. Isänpäivälounaalle on selkeä tilaus ja siitä on tarkoitus tehdä vuosittainen perinne. Tasauskeräyksen hyväksi järjestettiin konsertti. Tasauskeräyksen varainhankinta painottuu jatkossakin syksyyn, jotta varainkeruu ei mene päällekkäin keväisen Yhteisvastuukeräyksen kanssa. Tulevaisuudessa tavoitteena on vapaaehtoisen lähetyskannatuksen kasvattaminen lähemmäksi rovastikunnallista keskiarvoa. Tavoitteen saavuttamisessa varainhankintatapahtumat ovat keskeisellä sijalla.

10 10 Talousjohtajan katsaus Luottamushenkilöansiomerkit vuonna 2012: Seuraaville luottamushenkilöille jaettiin luottamushenkilöansiomerkit pitkästä luottamushenkilöpalveluksesta seurakuntamme hyväksi: seurakuntatyön kultainen ansiomerkki (30 vuoden palveluksesta): kirkkovaltuuston jäsen Taavi Jarva seurakuntatyön pronssinen ansiomerkki (10 vuoden palveluksesta): kirkkovaltuuston jäsen Kaisu Tauriainen kuva Tarja Karppinen Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Reino Laitinen (vas.) yhdessä seurakuntatyön ansiomerkkien saajien Kaisu Tauriaisen ja Taavi Jarvan kanssa. Henkilöstö Seurakunnan palveluksessa oli 35 toistaiseksi voimassa olevassa virka- tai työsuhteessa olevaa työntekijää ja neljä pidempiaikaista määräaikaisessa kokoaikaisessa virka- ja työsuhteessa olevaa työntekijää vuotta seurakuntamme kappalaisena palvellut Timo Riihimäki jäi eläkkeelle keväällä Uudeksi kappalaiseksi 10.9 alkaen valittiin Teemu Riihimäki. Elokuussa taloussihteeri Tuija Tauriainen siirtyi Kirkon palvelukeskuksen palvelukseen ja taloustoimiston uudeksi työntekijäksi valittiin merkonomi Catharina Cadenius. Lähetyssihteeri Minna Sorvala siirtyi seurakuntamme kokoaikaiseksi lähetys- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriksi 1.6 alkaen. Kempeleen seurakunnan palvelusvuosimuistamiset vuonna 2012: 30 vuotta: kanttori Marja-Liisa Jääskeläinen lastenohjaaja Eila Pelttari kappalainen Timo Riihimäki 25 vuotta: diakonissa Sirkka-Liisa Määttä 10 vuotta: lastenohjaaja Hilkka Vasala tiedotussihteeri Sari Karvonen taloussihteeri Tuija Tauriainen

11 11 5 vuotta: lastenohjaaja Hannele Haataja diakonissa Leena Hintsala hallintosihteeri Tarja Karppinen lastenohjaaja Sari Korhonen lastenohjaaja Tuula Pyykkönen kirkkoherra Pekka Rehumäki sekä koko Suomen ev.lut kirkon palvelusta jaettiin seuraava työntekijäansiomerkki: seurakuntatyön pronssinen ansiomerkki (10 vuoden palveluksesta). kappalainen Teemu Riihimäki Kuva Minna Sorvala Palvelusvuosimuistamisten saajat 1. adventtisunnuntaina: Pekka Rehumäki, Teemu Riihimäki, Sari Karvonen, Eila Pelttari, Marja-Liisa Jääskeläinen, Hannele Haataja, Sari Korhonen, Tuula Pyykkönen, Hilkka Vasala ja Tarja Karppinen. Kuvasta puuttuvat Sirkku Määttä, Leena Hintsala ja Tuija Tauriainen.

12 12 Kiinteistöt Vuonna 2012 kiinnitimme erityistä huomiota tilojemme toimivuuteen, turvallisuuteen ja nykyaikaisuuteen. Hankimme pappilaan uudet paloturvalliset verhot sekä mahdollistimme alakerran tilojen käytön myös vuokrauskäytössä. Pappilan yläkerran huoneeseen sijoitettiin nuorten muusikoiden harjoitustila. Kokkokankaan seurakuntakeskuksen yksi toimistohuone muutettiin yhdistetyksi kokous- ja majoitustilaksi. Kyseisessä tilassa on mahdollista majoittua kaksi henkilöä kerrallaan. Ratkaisu koettiin toimivaksi samalla käytävällä olevien pienkeittiöja suihkutilojen kanssa ja palaute tilassa majoittuneilta on ollut positiivista. Keskustan seurakuntakeskuksen pienempi kokoustila Wirkkala muutettiin kalusteiltaan perinteistä kokoustilaa toimivammaksi monitoimihuoneeksi. Tila onkin tämän uudistuksen myötä saatu tehokkaampaan ja monipuolisempaan käyttöön. Samassa yhteydessä uudistimme myös sekä tämän pienryhmätilan että viereisen kokoustila Toppeliuksen verhot. Ympäristödiplomi Kirkkohallitus myönsi ympäristödiplomin Kempeleen seurakunnalle Kirkon ympäristödiplomi on voimassa neljä vuotta, jonka jälkeen sitä on haettava uudelleen sen hetkisten vaatimusten mukaisesti. Ympäristödiplomin uusimistyö aloitettiin keväällä 2011 ja uusimistyö saatiin päätökseen maaliskuussa 2012, jonka jälkeen suoritettiin diplomin uusimiseen liittyvä virallinen auditointi. Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi seurakunnan uusitun ympäristödiplomin ja uusi diplomi on voimassa saakka. Seurakunnan jäsenet Seurakunnan jäsenmäärä lisääntyi 126 jäsenellä vuoteen 2011 verrattuna, ollen vuoden vaihteessa Seurakuntaan liittyi 40 uutta jäsentä ja erosi 148 jäsentä. Koko kunnan väestöstä seurakunnan jäseniä on 85.6 %, vähennystä vuoteen 2011 verrattuna 0,3 %-yks. Koko kirkon jäsenet Vuoden vaihteessa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului läsnäolevasta väestöstä 76,4 % (vuonna ,2 %). Väkiluvultaan suurin seurakunta oli Jyväskylän seurakunta (97 487) ja pienin Bergö (417). Kirkosta eronneita oli 11 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kirkosta erotaan useimmiten maailmankatsomuksellisten tekijöiden vuoksi sekä kirkon yleiseen linjaan ja kannanottoihin liittyvistä syistä. Kirkkoon liittyneitä oli enemmän kuin yhtenäkään aikaisempana vuonna, Useimmiten kirkkoon liitytään elämävaiheeseen liittyvistä syistä. Suurimpina syinä ovat kummiksi pyytäminen, rippikoulun käyminen tai kirkollinen vihkiminen. Lapsia kastettiin , mikä on 75,3 % syntyneistä. Edellisenä vuonna syntyneistä lapsista kastettiin 77,9 %. Avioliittoja, joissa jompikumpi puolisoista oli evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen, solmittiin yhteensä , eli 0,4 % vähemmän kuin viime vuonna. Kirkollisten vihkimisten osuus kaikista Suomessa solmituista avioliitoista oli 51 %. Kirkollisia vihkimisiä oli ja solmittuja avioliittoja koko maassa Kirkollinen vihkiminen on 2000-luvulla menettänyt suosiotaan merkittävästi. Vuonna 1995 aviopareista 78 % vihittiin kirkollisesti (Lähde: Tilastokeskus ja Kirkkohallitus) Seurakunnan talous Seurakunnan verotulot vuonna 2012 olivat yhteensä Talousarviossa verotulokertymäksi oli arvioitu Kirkollisverotulojen määrä pieneni 2,8 % ja yhteisöverojen 28,1 %. Yhteensä verotulot pienenivät 4,9 %. Vuoden 2012 tuloveroprosentti oli 1,45 ja yhteisöveron jako-osuus 2,30 %. Kaikkien seurakuntien kirkollisverotulot kasvoivat yhteensä 0,8 % ja yhteisöverot vähenivät 26,2 %, yhteensä verotulokertymät vähenivät 2,8 %. Toimintatuottoja seurakunnalle kertyi yhteensä , kasvua vuoteen 2011 verrattuna 36,3 %. Toimintakulujen määrä oli , kasvua vuoteen 2011 verrattuna 6,6 %.

13 Toimintakatteen määrä kasvoi 9,9 %-yks. enemmän kuin verotulot. Käyttötalouden toimintakate oli ja vuosikate Tilikauden tulos ennen poistoeron, varausten ja rahastojen muutosta osoittaa alijäämää Vuonna 2012 investointeihin käytettiin yhteensä Kyseisellä investointikaudella päivitettiin vuonna 2008 laadittu Kokkokankaan hautausmaahankesuunnitelma, jätettiin rakennuslupahakemus lupaviranomaiselle, laadittiin urakkaohjelmat ja aloitettiin urakoitsijoiden valinnat. Pyhän Kolminaisuuden kirkon kuvan- ja äänentoiston hankesuunnittelua ja toteutusta varten palkattiin projektikonsultti ja kartoitettiin eri työalojen tarpeet projektiin liittyen. Lisäksi hankittiin Kokkokankaan seurakuntakeskuksen keittiöön jäähdytyskaappi ja muutettiin Kokkokankaan seurakuntakeskuksen yksi toimistohuoneista palvelemaan sekä kokous- että vierailijoiden/esiintyjien majoitustilana sekä nykyaikaistettiin Keskustan seurakuntakeskuksen kokoustila Wirkkalan kalustus vastaamaan tilan tämänhetkisiä tarpeita. Seurakunnalla ei tilinpäätösvuonna ole lainaa. Suunnitelmanmukaisten poistojen määrä tilinpäätösvuonna oli euroa ja vuosikatteen osuus poistoista (%) on 79 %. Seurakunnan rahavarojen riittävyys päivinä on 123 pv. Seurakunnan omavaraisuusaste, joka mittaa seurakunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä on 95,1 %. 13 Seurakunta siirtyi Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi alkaen. Palvelukeskus tuottaa seurakunnille sähköisiä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Teimme palvelukeskuksen kanssa myös koulutusyhteistyötä, jonka aikana palvelukeskuksen henkilökunta tutustui tarkemmin seurakuntatyön sisältöön kirkkoherra Pekka Rehumäen ja kappalainen Vesa Äärelän opastuksella. Koulutusyhteistyö jatkuu myös vuoden 2013 aikana. Kuva Sari Karvonen Kipalaisia kylässä Kempeleen seurakunnassa tutustumassa seurakunnan toimintaan kirkkoherra Pekka Rehumäen johdolla. Yleinen talouskehitys Maailmantalouden ja maailmankaupan kasvu on hidasta ja erityisesti euroalueen talouskehityksen on ennustettu olevan heikkoa kokoa ennustekauden ( ) ajan. Ennuste pitää sisällään kuitenkin oletuksen euroalueen hitaasta toipumisesta. Suomen työllisyystilanne lähti heikkenemään vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2013 työttömyysasteen on ennustettu kohoavan 8,1 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen näkymät ovat vaisut, sillä reaalitulojen kehitys on heikkoa ja työllisyystilanne heikkenee. Kotitalouksien velkaantuminen jatkuu edelleen tulokehitystä nopeampana.

14 Vuoden 2013 ansioiden kasvun nousu hidastuu 2,4 %:iin ja inflaatio 2,2 %:iin. Arvonlisäverokantojen yhden prosenttiyksikön nosto kiihdyttää inflaatiota vuonna 2013 noin 0,6 prosenttiyksikköä. Taantuma heikentää julkisen talouden näkymiä edelleen (Lähde: Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 2/2012.) Pohjois-Pohjanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli tammikuun 2013 lopussa 13,6 %. Vuoden 2012 tammikuussa vastaava osuus oli 11,9 %. Kempeleessä työttömyysaste oli joulukuussa ,4 ollen vuotta aikaisemmin 9 %. Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 866, joista miehiä 507 ja naisia 359. Työttömistä työnhakijoista: alle 20-vuotiaita oli 31 alle 25-vuotiaita 119 yli 50-vuotiaita 276 yli 1 vuotta työttömänä olleita

15 Euroframen raportin mukaan euroalueen taantuma on syventynyt, mutta rahoitusmarkkinoiden rauhoittuminen antaa toivoa paremmasta loppuvuodesta Suomen kokonaistuotannon on ennustettu kasvavan 0,5 % vuonna 2013, ja ensi vuonna kasvua on ennustettu kertyvän 1,7 %. 15 Lähde: Euroframe, Economic Assessment of the Euro Area: Winter 2012/2013 Talouden keskeiset ennusteluvut ennuste määrän muutos, prosenttia 2013 ennuste 2014 ennuste BKT markkinahintaan, määrän muutos % -8,5 3,3 2,7-0,1 0,5 1,7 Kuluttajahintaindeksi, muutos % 0,0 1,2 3,4 2,8 2,2 2,1 Työllisyysaste, % 68,3 67,8 68,6 69,1 69,1 69,3 Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,7 8,1 8,0 Työttömyysaste, Pohjois-Pohjanmaa % 13,2 12,0 10,7 13,2 Työttömyysaste, Kempele % 11,8 10,3 9,0 11,4 Ansiotasoindeksi, muutos, % 4,0 2,6 2,7 3,5 2,4 2,5 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 1,2 0,8 1,4 0,5 0,3 1,9 (Lähde: Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 2/2012 ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

16 16 Seurakunnan talouden kehitys TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 Seurakunnan jäsenmäärä Jäsenmäärän muutos-% 1,42-0,01 1,06 0,91 Kunnan asukasluku Kunnan väestöstä seurakunnan jäseniä 87,8 % 86,6 % 85,9 % 85,6 % Tuloveroprosentti 1,35 1,45 1,45 1,45 Kirkollisverotulot Yhteisöverotulot Verotulot yhteensä verotulot / jäsen Toimintatuotot Toimintakulut toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % 6 % 5 % 5 % 7 % Toimintakate / jäsen Vuosikate / jäsen vuosikatteen osuus poistoista, % 169 % 176 % 188 % 79 % Investointimenot Investointitulot Investoinnit netto / jäsen Investointien tulorahoitus-% 35 % 63 % 1538 % 129 % Suunnitelmanmukaiset poistot

17 17 Tilikauden tulos Kassavarat Taseen loppusumma Lainat / jäsen Anneli Salo talousjohtaja

18 18 Kempeleen seurakunnan strategia MEIDÄN KIRKKO KEMPELEESSÄ 2020 UNELMIEN TYÖPAIKKA Kempeleen seurakunta tunnetaan vilkkaasta toiminnasta ja rikkaasta jumalanpalveluelämästä. Vuosikymmeniä jatkunut väestönkasvu on tuonut alueelle niin vaurautta kuin juurettomuutta. Meidän Kirkolla on oma tehtävänsä tässä haastavassa ympäristössä. Lisäksi se tarvitsee innostavan tavoitteen ja tulevaisuuteen kantavan arvopohjan. AUTAMME USKOON JA PALVELUUN Seurakunta on uskon ja rakkauden yhteisö, ja toimimme sen rakentamiseksi kaikissa ikäryhmissä. Uskosta kasvaa palvelu, siksi edistämme kaikessa sekä osallistumista että osallisuutta. Kristillinen palvelu alkaa alttarilta ja palaa alttarille. KASVAMME LÄHIMMÄISVASTUUN EDELLÄKÄVIJÖIKSI Vuonna 2020 vapaaehtoistoiminta on innostava ja keskeinen osa Kempeleen seurakunnan toimintaa. Sitä rakentaa kasvava vapaaehtoisen joukko. Yhdessä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa he ovat kaikki lähimmäisvastuun kantajia ja toimivat omassa tehtävässään yhteiseksi hyväksi. Kirkko täyttyy jumalanpalveluksissa. OPIMME KUNNIOITTAMAAN TOISIAMME Otamme vakavasti vastuun luomakunnasta. Työyhteisössä ja sen ulkopuolella kunnioitamme toinen toistamme. Erityistä huolta kannamme kaikkein pienimmistä ja heikoimmista. Kehitämme seurakunnan rakenteet ja työvälineet palvelemaan työntekoa. Kunnioituksesta kasvaa luottamus ja keskinäiselle luottamukselle rakentuu työ yhteiseksi hyväksi. Meidän Kirkko on uskoa ja rakkautta. Olemme sitä, mitä teemme; elämme sanomasta jota välitämme. Tärkeintä meille on yhteinen jumalanpalvelus, lähimmäisvastuussa kasvamme edelläkävijöiksi. Kunnioitamme Jumalan luomaa maailmaa kokonaisuudessaan: ihmisiä, inhimillistä järjestystä ja luontoa. Meidän Kirkosta rakentuu tavoiteltu työpaikka ja paikka työstää lähimmäisyyden unelmaa.

19 19

20 20 SEURAKUNNAN HALLINTO Luottamushenkilöorganisaatio KIRKKOVALTUUSTO 27 jäsentä pj. Reino Laitinen TILINTARKASTAJA Aarne Pohjola JHTT, HTM KIRKKONEUVOSTO 10 jäsentä pj. Kirkkoherra Yleisen seurakuntatyön johtokunta 6 jäsentä pj. Hannu Parviainen Diakoniatyön johtokunta 6 jäsentä pj. Suvi Silvola Lähetystyön johtokunta 6 jäsentä pj. Kaisu Tauriainen Kasvatustyön johtokunta 9 jäsentä pj. Timo Tuovinen asti, Tiina Rajala alkaen

21 21 Kirkkovaltuusto Seurakunnan ylimpänä päättävänä hallintoelimenä on toiminut vuosiksi valittu kirkkovaltuusto. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana on toiminut Reino Laitinen ja varapuheenjohtajana Hillevi Huovinen sekä sihteerinä hallintosihteeri Tarja Karppinen. Kokouksiin ovat lisäksi osallistuneet kirkkoneuvoston jäsenet, kirkkoherra sekä talousjohtaja. Kirkkovaltuuston jäsenet: Hahl-Marjokorpi Pirita (yksi kokous 19.6.alk) Holma Sisko Huovinen Hillevi Hänninen Kristiina Jarva Taavi Jokelainen Tommi Juvani Kaisu Järvenpää Lasse Kesti Riikka Kivelä Maria Könönen Elina (3.12. asti) Laava Jarkko Lahtinen Sakari Laitinen Reino Markkanen Anneli läsnäolo-% kokouksissa Määttä Pauli Parviainen Hannu Pulkkinen Ulla Rajala Tiina Rauma Tuula Rundgren Ritva Savela Seppo Siira Anni-Maija Silvola Suvi Tahkola Maija Taskila Paula Tauriainen Kaisu Tuovinen Timo (yksi kokous, asti) läsnäolo-% kokouksissa Kirkkovaltuusto on kertomusvuoden aikana käsitellyt kolmessa kokouksessaan kirkkolain ja järjestyksen edellyttämät asiat (yhteensä 37 ): Kirkkovaltuusto on käsitellyt seuraavat asiat: Määräaikaisen seurakuntapapin viran perustaminen Kappalaisen vaali Kempeleen seurakunnan laajaa yliopistotutkintoa edellyttävän kanttorin virka: viran perustaminen Kokkokankaan hautausmaa, uudishanke Vuoden 2011 tilinpäätös Tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen Kirkollisveron tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle 2013 Pyhän Kolminaisuuden kirkon arkkukatafalkkiprojektin loppuselvitys ja päätös valtuustoaloitteen loppuunsaattamisesta Eron myöntäminen Timo Tuoviselle seurakunnan luottamustoimista ja uuden jäsenen nimeäminen kirkkovaltuustoon valtuustokauden loppuun saakka ja uuden puheenjohtajan nimeäminen kasvatustyön johtokuntaan vuoden 2012 loppuun saakka Kokkokankaan hautausmaaprojektin toteutuksen nykytilanne Määräaikaisen seurakuntapastorin viran perustaminen Lähetyssihteerin virkanimikkeen muutos Suositussopimus toimituspalkkioista 2012 Talousarvio vuodelle 2013 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja hautainhoitorahaston talousarvio vuodelle 2013 Hautapaikkamaksut vuodelle 2013 Huomionosoitukset

22 22 Seurakunnan hallinnolle tehdyt aloitteet: Seurakunnan jäsenet: ei aloitteita. Luottamushenkilöaloitteet: kirkkovaltuuston kokous : Elina Könösen, Maija Tahkolan ja Anni-Maija Siiran aloite talousarvioavustusten jakamiseen liittyvästä paremmasta tiedottamisesta Kirkkovaltuuston käyttötalouden toteutumisvertailu: Talousarvio: Tilinpäätös: v v v v Kokousten määrä yhteensä 4/63 3/37 Toimintamenot Toimintatuotot Toimintakate /kokous /käsitelty pykälä /seurakunnan jäsen 1,89 1,35

23 23 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston puheenjohtajana on toiminut kirkkoherra Pekka Rehumäki, varapuheenjohtajana Pauli Määttä ja hänen henkilökohtaisena varajäsenenään Hannu Parviainen. Kirkkoneuvoston Läsnäolo-%: Henkilökohtaiset varajäsenet: jäsenet: kokouksissa Holma Sisko Jarva Taavi Juvani Kaisu Laava Jarkko Lahtinen Sakari Määttä Pauli Pulkkinen Ulla Tahkola Maija Rauma Tuula Silvola Suvi Ollikainen Antti Kivelä Maria Kaikkonen Keijo Jokelainen Tommi Parviainen Hannu Taskila Paula Taavettila Saija Rajala Tiina Kirkkoneuvosto on valmistellut ja hoitanut ohjesäännön mukaan toimivaltaansa kuuluvat asiat. Kirkkoneuvosto kokoontui 11 kertaa ja kokouksissa kirjattiin yhteensä 177 pykälää ja käsiteltiin seuraavat asiat: Kappalainen Vesa Äärelän sivutoimilupa-anomuksen puolto Ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävän kanttorin viranhaltija Marja-Liisa Jääskeläisen vuorotteluvapaa-anomus ajalle Diakoni ArvoYrjölän virkavapaa-anomus ajalle Diakoniatyöntekijä Elisa Metsänheimon nimittäminen Arvo Yrjölän virkavapaan sijaiseksi ajalle Työhyvinvointikoordinaattorikoulutus Diakonia- ja yhteiskunnallisen työn kappalaisen viran haettavaksi julistamista varten ilmoitettavat tehtävät ilmoitus Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille Määräaikaisen seurakuntapapin viran perustaminen Kempeleen seurakunnan tiimiprojektin väliraportti Kempeleen seurakunnan tiimiprojektin loppuraportti Keskustan seurakuntakeskuksen autolämpöpaikkojen vuokraaminen Perittävät maksut ja korvaukset Seurakuntien rakennemuutosprosessin ohjausryhmän loppuraportti / palautepyyntö Diakonissa Sirkka-Liisa Määtän vuorotteluvapaa-anomus ajalle Lastenohjaaja Mari Hattusen työvapaa-anomus ajalle Tilintarkastusmuistio 1/2011 Pyhän kolminaisuuden kirkon arkkukatafalkkiprojektin loppuselvitys ja päätös valtuustoaloitteen loppuunsaattamisesta Lämpötila- ja kosteusmittaukset Vanhan kirkon alla/tutkimuslupa KL- kuntahankinnat Oy:n ja Kirkon Keskusrahaston yhteishankintoihin osallistumisesta päättäminen Kasvatuksen työalojen perittävät maksut ja korvaukset vuonna 2012 Kasvatuksen työalojen maksettavat palkkiot ja korvaukset vuonna 2012 Ilmoitus valmisteluvaiheen kuulemisesta/ Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Ollakka, Ollakan teollisuusalueen laajennus Tukipilarikirkkotutustumiskierros Ympäristödiplomin uusiminen Vuoden 2011 tilinpäätös Vuoden 2012 lvuosilomasuunnitelman hyväksyminen Anomus seurakunnan tilojen käytöstä kansalaisopiston toiminnassa Kempeleen yläasteen toistuvaisanomus uuden kirkon käytöstä koulun kevätjuhlatilaisuuksiin

24 Seurakuntien rakennemuutosprosesssin ohjausryhmän loppuraportin palaute Kempeleen seurakunnalta Diakonissa Sirkka-Liisa Määtän vuorotteluvapaan ajankohdan muuttaminen Kempeleen seurakunnan ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä kanttorin virka Rekrytointityöryhmän kokoonpanon tarkentaminen Tila-anomus /Osmo Kaveri Suntion ammattitutkinnon työelämätiimi Käyttötilin lopetus Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtyminen Kappalaisen vaali Kempeleen seurakunnan laajaa yliopistotutkintoa edellyttävän kanttorin virka: viran perustaminen Kolehtisuunnitelma ajalle kesä-syyskuu 2012 Jumalanpalveluksen viettäminen Kempeleen seurakunnassa Kappalainen Vesa Äärelän sivutoimilupa-anomuksen puolto Diakoniatyön avustuskäytännön hyväksyminen vuodelle 2012 Diakoniatyön työalakirja vuodelle 2012 Kokkokankaan hautausmaan koordinaattori- ja konsulttitehtävien uuden tuntiveloitushinnan hyväksyminen Arkkitehtitoimisto Kari Sipilä Oy:n ja Geobotnia Oy:n veloitusperusteiden hyväksyminen Kokkokankaan hautausmaahankesuunnittelun päivitykseen liittyvissä tehtävissä Kokkokankaan hautausmaa, uudishanke Kokkokankaan hautausmaahankeen suunnittelutarjousten hyväksyminen Tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen Kirkollisveron tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle 2013 Vanhan Pappilan tilojen käyttöoikeusanomus/kempeleen nuorekkaat Martat ry Hautatoimen projektityöntekijän toimen, määräaikaisen kanttorin, määräaikaisen seurakuntapastorin ja kahden kesänuorisotyönohjaajan virkojen vaativuusryhmään sijoittaminen ja peruspalkan määrittäminen Eron myöntäminen Timo Tuoviselle seurakunnan luottamustoimista ja uuden jäsenen nimeäminen kirkkovaltuustoon valtuustokauden loppuun saakka ja uuden puheenjohtajan nimeäminen kasvatustyön johtokuntaan vuoden 2012 loppuun saakka Seurakuntarakenteiden kehittämishanke Tilankäyttöanomus/Kempeleen Parkinson-kerho Elisa Oyj:n telekaapelin rakentaminen leirikeskus Luurinmutkan maa-alueelle Valtuutus sopimusmuutosten tekemiseen Rauhala Yhtiöt Oy:n kanssa Varhaiskasvatuksen kerhomaksu Kempeleen Pyhän kolminaisuuden kirkon 20-vuotisjuhla 2013 Loppuvuoden 2012 kolehdit I Kappalaisen vaativuusryhmään sijoittaminen ja tehtäväkohtainen palkanosa Kirkon lapsi- ja nuorisotyön ansiomerkki Palvelusopimus, Kirkon palvelukeskus ja Kempeleen seurakunta Sopimus maksuliikepalveluiden välittämisestä, asiakkuuspankit, Kirkon keskusrahasto Kirkon palvelukeskus, Kipa Hautausmaan katselmus Jumalanpalveluksen viettäminen Kempeleen seurakunnassa Varhaiskasvatuksen työalajohtaja Saija Kivelän sivutoimiluvan jatkoanomus Rauhan Tervehdys ry:n vuosikokousedustajien valinta syyskokoukseen

25 Hautausmaakatselmuksen pöytäkirjan tarkastaminen Määräaikaisen seurakuntapapin perustaminen Kasvatuksen työalojen perittävät maksut ja korvaukset vuonna 2013 Kasvatuksen työalojen maksettavat palkkiot ja korvaukset vuonna 2013 Käyttötalouden toteutumavertailut Diakonissa Sirkka-Liisa Määtän eroanomus Diakoniatyöntekijä Jenni Siuvatin sijaisuuden jatkuminen ajalle Lähetyssihteerin virkanimikkeen muutos Suositussopimus toimituspalkkioista 2012 Kempeleen seurakunnan henkilöstön kehittämissuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2013 Talousarvio vuodelle 2013 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja hautainhoitorahaston talousarvio vuodelle 2013 Hautapaikkamaksut vuodelle Lastenohjaaja Erja Anttilan oppisopimuskoulutuksen suorittaminen loppuun ja työsuhteen vakinaistaminen alkaen Kirkkokolehdit Kempeleen seurakunnassa talvikaudella Kirkkoherra Pekka Rehumäen sivutoimilupa-anomus tuomiokapitulille vuodelle 2013 Ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävän kanttorin viran haettavaksi julistamisen jättäminen vuodelle 2013 Valtuustoaloite/avustuten jakamiseen liittyvä tiedottaminen Tilintarkastusmuistio Rahastoon liittyvän käyttötilin lopettaminen Maksamatta jätettyjen saatavien kirjaaminen luottotappioiksi Talous-, kiinteistö- ja hautatoimen toimistonhoitajan määräaikaisen toimen täyttäminen Taloussihteerin viran lakkauttaminen Käyttöoikeuksista päättäminen Hautauspalvelumaksut vuonna 2013 Haudanhoitomaksut vuonna 2013 Muut perittävät maksut ja korvaukset vuonna 2013 Eron myöntämien Elina Könöselle seurakunnan luottamustoimista ja uuden jäsenen nimeäminen kirkkovaltuustoon valtuustokauden loppuun Kirkkovaltuuston puheenjohtajan valinta vuosiksi Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajan valinta vuosiksi Kirkkoneuvoston jäsenten ja varajäsenten valinta vuosiksi Yleisen seurakuntatyön johtokunnan puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valinta vv Diakoniatyön johtokunnan puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valinta vv Lähetystyön johtokunnan puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valinta vv Kasvatustyön johtokunnan puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valinta vv

26 26 Kirkkoneuvoston käyttötalouden toteutumisvertailu: Talousarvio Tilinpäätös v v v v.2012 Kokousten määrä yhteensä 12/201 11/177 Toimintamenot Toimintatuotot Toimintakate /kokous /käsitelty pykälä /seurakunnan jäsen 3,50 3,51

27 27 Johtokunnat Yleisen seurakuntatyön johtokunta kokoukseen osallistumis% Varajäsenet Parviainen Hannu, puheenjohtaja 100 Hänninen Kristiina 100 Sakko Tarja Jokelainen Tommi 100 Hanski Pia Könönen Elina 50 Rautiala Elina Markkanen Anneli 100 Moilanen Vesa 100 Kirkkoneuvoston edustajana johtokunnassa: Rauma Tuula, osallistuminen 50 %. Johtokunnan kokouksia pidettiin yhteensä 2 kpl ja pykäliä käsiteltiin yhteensä 20. Diakoniatyön johtokunta kokoukseen osallistumis% Suvi Silvola, puheenjohtaja 100 Varajäsenet Aikio Mauri 50 Kiljo Hilkka Kesti Riikka 100 Hannila Kerttu Kähkölä Oiva 100 Holma Sisko Laurila Veijo 100 Rundgren Ritva 100 Kirkkoneuvoston edustajana johtokunnassa: Juvani Kaisu, osallistuminen 50 %. Johtokunnan kokouksia pidettiin yhteensä 2 kpl ja pykäliä käsiteltiin yhteensä 23. Lähetystyön johtokunta kokoukseen osallistumis% Tauriainen Kaisu, puheenjohtaja 100 Varajäsenet Hilli Riitta-Liisa 100 Ahola Mikael Jarva Taavi 100 Hanski Pia Laava Jarkko 100 Kähkölä Oiva Markkanen Anneli 100 Okkonen Jaakko 100 Kirkkoneuvoston edustajana johtokunnassa: Holma Sisko, osallistuminen 100 %. Johtokunnan kokouksia pidettiin yhteensä 2 kpl ja pykäliä käsiteltiin yhteensä 23. Kasvatustyön johtokunta kokoukseen osallistumis% Tuovinen Timo, puheenjohtaja ( asti) 50 Varajäsenet Huovinen Hillevi 50 Laava Jarkko Järvenpää Lasse 50 Kesti Riikka Kaisto Martti 100 Hahl-Marjokorpi Pirita Kivelä Maria 100 Rajala Tiina, puheenjohtaja ( alkaen) 100 Savela Seppo 0 Siira Anni-Maija 50 Taskila Paula 100 Kirkkoneuvoston edustajana johtokunnassa: Pulkkinen Ulla, osallistuminen 50 %. Johtokunnan kokouksia pidettiin yhteensä 2 kpl ja pykäliä käsiteltiin yhteensä 18.

28 28 Rovastikuntakokouksen edustajat, yksi kokous/vuosi Laitinen Reino kirkkovaltuuston puheenjohtaja Määttä Pauli kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Rehumäki Pekka kirkkoherra Salo Anneli talousjohtaja Eri työalojen rovastikuntavastaavina ovat seurakunnastamme vuonna 2012 toimineet: Pakkanen Soile rovastikuntavastaava/diakonia Rättyä Pia rovastikuntavastaava/kasvatus Edustajat/jäsenet kirkon yhteisissä hallintoelimissä v Ei edustajia/jäseniä

29 29 Tilintarkastus ja valvonta Tilintarkastaja Pohjola Aarne (JHTT, HTM) varatilintarkastaja Hellén-Toivanen Paula (JHTT) Varainhoitovuoden 2012 aikana tilintarkastusta on suoritettu yhteensä 5 työpäivää. Tilintarkastuksen käyttötalouslaskelman toteutumisvertailu: Talousarvio Tilinpäätös v v v v Tarkastuspäivien määrä yhteensä/vuosi Toimintatuotot Toimintakate /srk:n jäsen 0,35 0,17 Tarkastuspäivä/ Oikaistu tarkastuspäivä/ Keväällä 2011 suoritettuun vuoden 2010 tilinpäätöksen tarkastuspäiviin on osallistunut auktorisoidun tilintarkastajan lisäksi kaksi maallikkotilintarkastajaa, joiden laskutusosuus on ollut yhteensä Vuoden 2011 ja 2012 tilinpäätösluvut eivät näin suoraan ole vertailukelpoisia. 2.7 Muu yleishallinto Muun yleishallinnon Talousarvio Tilinpäätös käyttötalouslaskelman toteutumisvertailu v v v v Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate /srk:n jäsen 2,79 4,17

30 30

31 31

32 32

33 33

34 34

35 35

36 36

37 37 HENKILÖKUNTA Vakinainen henkilökunta Nimi nimike tulovuosi 1. Arola Helinä toimistonhoitaja Haataja Hannele lastenohjaaja Hattunen Mari lastenohjaaja 2010 (työloma ) 4. Hintsala Leena diakonissa 2006 (virkavapaa ) 5. Helenius Tanja lastenohjaaja Irjala Marjo C-kanttori Jarva Pasi emäntä Jääskeläinen Marja-Liisa B-kanttori 1985 (vuorotteluvapaa ) 9. Karppinen Tarja hallintosihteeri Karvonen Sari tiedotussihteeri Kelhä Markku kiinteistöhoitaja-suntio Kivelä Saija lapsityönohjaaja Korhonen Sari lastenohjaaja Määttä Sirkka-Liisa diakonissa 1987 (vuorotteluvapaa ) 15. Pakkanen Soile diakonissa Pikkarainen Paulus seurakuntapastori Pelttari Eila lastenohjaaja Pisilä Arto nuorisotyönohjaaja Puustinen Juha leirikeskusemäntä Pyykkönen Tuula lastenohjaaja 2006 (työloma Raappana Tapani seurakuntamestari Rantasuomela Anni toimistosihteeri Ravander Enni lastenohjaaja Rehumäki Pekka kirkkoherra Riihimäki Teemu kappalainen alkaen 26. Ristkari Antti nuorisotyönohjaaja Rättyä Pia nuorisotyönohjaaja Salo Anneli talousjohtaja Sorvala Minna lähetys- ja vapaaehtoistoiminnan 2005 koordinaattori 30. Tuisku Jaakko kappalainen 2005 ( virka- ja opintovapaa) 31. Törmikoski Aila lastenohjaaja Vasala Hilkka lastenohjaaja Veikkolainen Merja nuorisotyönohjaaja Yrjölä Arvo diakoni 2007 (virkavapaa ) 35. Äärelä Vesa kappalainen 2011

38 38 Kokoaikainen, määräaikainen henkilökunta Nimi nimike 1. Aittola Johanna vs. nuorisotyöntekijä ja Anttila Erja oppisop.suht. lastenohjaaja Catharina Cadenius projektityöntekijä/hautausmaahallinto Cadenius Catharina vs. taloussihteeri Helimo Tomi kesäkanttori Heloneva Esko vs. kappalainen Kaikkonen Heikki vs. diakoni Kairamo Susanna lastenohjaaja Kivi Jarmo projektityöntekijä/ympäristödiplomi Koivunen Samuel nuorisokesätyöntekijä Maalismaa Juha vs. kappalainen Mattila Janne oppisop.suht. seurakuntamestari Metsänheimo Elisa vs. diakonissa ja Ojala Anu seurakuntapastori Piirainen Jonna kappalainen Siuvatti Jenni vs. diakoniatyöntekijä Tuohino Mirva lastenohjaaja Åke Anna-Liisa lastenohjaaja Keskiviikko on seurakunnan työntekijöille kokouspäivä. Kokousrakenne koko vuodeksi hahmotellaan kirkkoherran työhuoneen ilmoitustaululla

39 39 Tiimirakenne: Tiimiesimiehet: Tiimiesimies/kirkkoherra Tiimien esimiehet talousjohtaja Yleisen seurakuntatyön tiimi: Tiimiesimies/kirkkoherra 1 1 Tiimiesimies/III kappalainen teologit kanttorit lähetyssihteeri kirkonpalvelija (toissijainen tiimi) tiedotussihteeri (toissijainen tiimi) Diakoniatyön tiimi: Tiimiesimies/I kappalainen Diakoniatyön tiimiesimies/ diakoniatyön viranhaltija Diakonian viranhaltijat Nuorisotyön tiimi: Nuorisotyön tiimiesimies/teologi nuorisotyöntekijät Varhaiskasvatuksen tiimi: Tiimiesimies/lapsityönohjaaja lastenohjaajat II kappalainen (toissijainen tiimi) Seurakuntapalvelutiimi: Tiimiesimies/toimistonhoitaja toimistosihteeri, tiedotussihteeri ja hallintosihteeri Talous- ja kiinteistötiimi: Tiimiesimies/talousjohtaja Tiimiesimies/toimistonhoitaja kirkonpalvelijat taloussihteeri emäntäpalvelut

40 40 Henkilöstön ammattijakauman kehitys Päätoimiset virka- ja työsuhteet Teologit 6 6 Kanttorit 2 2 Diakonian viranhaltijat 4 4 Nuorisotyöntekijät 4 4 Toimisto ja hallinto 6 6 Kirkonpalvelijat ja emäntäpalvelut 5 5 Lapsityöntekijät Lähetyssihteeri 1 1 Hautaustoimen henkilöstö 0 0 Yhteensä Vakinaisesta henkilökunnasta oli vuoden lopussa töissä 32 ja määräaikaisia oli 6. Henkilökunnasta naisia oli 25 ja miehiä 13. Henkilöstön keski-ikä oli 41,5 vuotta. 38 päivän vuosilomaoikeus oli 19 työntekijällä. Sairauslomapäiviä oli v yhteensä 456 ja edellisenä vuonna 340. Perhevapailla oli kaksi henkilöä, yhteensä 419 kalenteripäivää. Ikäryhmätaulukossa vakinaisesta henkilökunnasta alle 30-vuotiaita on 8 % ja yli 50-vuotiaita on 25 % henkilökunnasta. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Ikärajat Hlö määrä %-jakauma yht. 35

41 41 Henkilöstön vaihtuvuus: TOISTAISEKSI VOIMASSAOLEVASSA VIRKA-/TYÖSUHTEESSA VUONNA 2012 ALOITTANEET Henkilö Virka/toimi Palvelusuhteen alkamisaika Riihimäki Teemu kappalainen TOISTAISEKSI VOIMASSAOLEVASTA VIRKA-/TYÖSUHTEESTA VUONNA 2012 ERONNEET Henkilö Virka/toimi Palvelusuhteen alkamisaika - palvelusuhteen päättymispäivä Riihimäki Timo kappalainen Tauriainen Tuija taloussihteeri Eläkkeelle on jäänyt 1 henkilö ja Kirkon palveluskeskukseen on siirtynyt 1 henkilö.

42 42 TILAPÄINEN HENKILÖKUNTA VUONNA 2012 Isoset, leirien yövalvojat ja kerhonohjaajat: 85 isosta 11 leirien yövalvojaa 34 kerhonohjaajaa Sijaiset ja tarvittaessa töihin tulevat: 1 toimituspalkkioperusteinen kanttorisijainen 4 apuemäntää 3 toimituspalkkioperusteista pappia Projektityöntekijät: 2 tarvittaessa tulevaa hautausmaahallinnon projektityöntekijää Työharjoittelijat: 2 työharjoittelija diakoniatyössä 1 työharjoittelija nuorisotyössä 1 työharjoittelija taloustoimistossa SEURAKUNNAN VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÄT Seurakunnan eri tehtäväalueilla toimii 325 seurakuntalaista erilaisissa vapaaehtoistehtävissä. Monet vapaaehtoiset palvelevat useammassa eri työalan vapaaehtoistehtävässä.

43 43 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN Vakinaisen henkilökunnan pohjakoulutus : Tieteellinen jatkotutkinto (lisensiaatti tai tohtori) 1 kpl Ylempi korkeakouluaste 5 kpl Alempi korkeakouluaste 12kpl Toisen asteen tutkinto 15 kpl Ylempi perusaste 2 kpl Alempi perusaste 0 kpl Henkilöstökoulutus 2012 Koulutukseen osallistuneiden lukumäärä Koulutuskustannukset, sis. matkat, majoitus- ja ravitsemuspalvelut Kustannukset koulutettua henkilöä kohti Oppisopimuskoulutuksessa 36 työntekijää euroa n. 846 euroa/työntekijä 2 työntekijää, suntion ammattitutkinto ja lapsi- ja perhetyön perustutkinto

44 44 Henkilöstökulut: Henkilöstökulut Palkat Luottamushenkilöpalkkiot Henkilökunnan kokouspalkkiot Muut palkkiot Palkkakustannukset yhteensä Henkilöstösivukulut: Sosiaalivakuutusmaksut Eläkevakuutusmaksut Henkilöstösivukulut yhteensä Henkilöstökulut yhteensä Muut henkilöstökulut: Virkistystoiminta Matkakustannusten korvaukset Kuljetuspalvelut Koulutuspalvelut Henkilökunnan koulutus: matka- /majoitus-/ravitsemuspalvelut Työterveyshuolto Henkilökunnan muistamiset Muut henkilöstökulut yhteensä Henkilöstökulujen oikaisuerät (-) , Kaikki henkilöstökulut yhteensä Muutos edellisestä vuodesta 10 % 6 % Henkilöstökulut % toimintakuluista 52 % 48 % Henkilöstökulut % verotuloista 60 % 52 % Työntekijöiden palkkojen korotukset vuonna 2012 Peruspalkkoja tarkistettiin 2,0 % ja tuntipalkkaisten palkkoja 2,4 %:lla lukien. Toukokuun 2012 palkanmaksun yhteydessä maksettiin erillinen 150 euron kertaerä kaikille niille viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka olivat olleet keskeytymättä seurakunnan palveluksessa välisen ajan.

45 45 YHTEISTYÖTOIMIKUNTA 2012 Kirkon yhteistoimintasopimus vuodelta 2010 sisältää määräykset työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta. Yhteistyötoimikunnassa (YTT) käsitellään laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat asiat. Erityisenä tehtävänä on huolehtia työntekijöiden henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista, työolosuhteiden turvallisuudesta ja henkilöstön kehittämisen periaatteista. Toimikunnassa on seurakunnan koosta riippuen 4 12 jäsentä. Vähintään neljäsosan jäsenistä tulee edustaa seurakuntaa työnantajana. Kempeleen seurakunnan yhteistyötoimikunnan jäseninä toimivat vuonna 2012: Työnantajan edustajina: Pekka Rehumäki työsuojelupäällikkö, puheenjohtaja Anneli Salo, talousjohtaja Työntekijöiden edustajina: Soile Pakkanen työsuojeluvaltuutettu Arto Pisilä I työsuojeluvaravaltuutettu Tapani Raappana II työsuojeluvaravaltuutettu Hannele Haataja luottamusmies (Kirkon Alat ry) Antti Ristkari luottamusmies (Juko) Toimikunta kokoontui vuoden 2012 aikana neljä kertaa. Työterveyshuolto Työterveyshuollon kustannukset nousivat euroon. Vuonna 2011 vastaavien kustannusten määrä oli euroa ja vuonna 2010 oli euroa. Työhyvinvointi Vuoden 2012 aikana järjestettiin kaksi työyhteisön kehittämispäivää. Varhaisen tuen mallia on käytetty vuoden mittaan onnistuneesti. Varhaisen tuen keskusteluja on käyty eri yhteyksissä, ja kokemukset ovat olleet myönteiset. Työhyvinvointikysely toteutettiin EraPron toimesta marraskuussa Kyseessä oli seurantatutkimuksen kolmas osa. Kaikki työntekijät vastasivat kyselyyn, jonka aikaisemmat osat oli tehty vuosina 2008 ja Tulokset yllättivät myönteisesti, ja ne käytiin läpi työntekijäkokouksessa Vuonna 2008 runsas neljännes työntekijöistä (27 %) ilmoitti olevansa samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä kysymyksestä koen itseäni kiusattavan aina silloin tällöin. Vuonna 2012 kukaan ei kokenut enää samalla tavalla. Myös kokemus työn rasittavuudesta on parantunut. Kyselyn mukaan työssä jaksetaan entistä paremmin, ja työn rasittavuus on laskenut selvästi alle kirkon keskiarvon. Lisäksi työn mielekkääksi kokeminen on keskimääräistä parempaa. Kyselyn tehnyt työyhteisökonsultti totesi: Kun verrataan vuosien 2008 ja 2010 tuloksia tähän vuoteen, muutos on huikea. Suurin, mitä olen itse nähnyt. Koko työyhteisön opintopäivät olivat Ohtakarissa. Opintopäivien työryhmässä olivat Helinä Arola, Tanja Helenius ja Vesa Äärelä. Päivien kustannukset olivat euroa. Yksi työntekijöistä osallistui Odl:n Aslak-kuntoutukseen. Kuntoutus jatkuu vielä vuoden 2013 puolella. Työntekijöiden jouluruoka nautittiin ensimmäisenä adventtina Kokkokankaan seurakuntakeskuksessa. Päivä alkoi yhteisellä messulla Pyhän Kolminaisuuden kirkossa, jossa siunattiin uudet työntekijät tehtäviinsä. Jouluruoan yhteydessä pitkään palvelleita työntekijöitä muistettiin ansiomerkeillä. Samassa yhteydessä muistettiin työntekijöitä henkilökunnan muistamiskäytännön mukaisesti. Jouluruokailuun kutsuttiin ensimmäistä kertaa työntekijöiden perheet. Myös eläkkeelle jääneet seurakunnan työntekijät kutsuttiin puolisoineen mukaan. Virkistystoimintaan käytettiin määrärahoja yhteensä euroa. Summa koostuu työntekijöille annetuista liikunta- ja kulttuuriseteleistä (250 euroa/hlö), henkilökunnan naisten osallistumismaksusta naisten kympille (5 osallistujaa) ja henkilökunnan miesten osallistumismaksusta tervahiihtoon (5 osallistujaa). Työsuojeluvaravaltuutettu Tapani Raappana aloitti työhyvinvointikoordinaattorikoulutuksen. Koulutuksen projektityönä Tapani valmisti hyvinvointikyselypohjan, jota voidaan jatkossa käyttää tiimeittäin työhyvinvoinnin edistämiseen. Koulutus päättyy vuoden 2013 helmikuussa. Työsuojeluvaravaltuutettu Arto Pisilä kävi työsuojelun peruskurssin.

46 46

47 47

48 48 SEURAKUNNAN JÄSENET Seurakunnan jäsenmäärä: jäsentä, lisäystä edelliseen vuoteen 126 henkilöä Seurakuntaan kuuluminen ikäryhmittäin: Kirkkoon liittyminen vuoden 2012 aikana: kirkkoon liittyi 40 henkilöä vuonna 2011 kirkkoon liittyi 21 henkilöä lisäystä vuoteen 2011 verrattuna 90 %

49 49 Kirkosta eroaminen vuoden 2012 aikana: kirkosta erosi 148 jäsentä vuonna jäsentä lisäystä vuoteen 2011 verrattuna 1,4 % vuonna 2012 eronneista naisia oli 65 ja miehiä 83

50 50 Seurakuntaan muutti: henkilöä vuonna 2011 seurakuntaan muutti henkilöä Seurakunnasta muutti: henkilö vuonna 2011 seurakunnasta muutti henkilöä Kunnan asukasluku : henkilöä seurakuntaan kuulumisprosentti 85,6 % vuonna 2011 kunnan asukasluku oli seurakuntaan kuulumisprosentti oli 85,9 %

51 51

52 52 Seurakunnallinen toiminta 64 % Hautaustoimi 4 % Jumalanpalveluselämä Yleishallinto 15 % Kiinteistötoimi 17 %

53 TALOUSHALLINTO 2012 Talous- ja kiinteistötiimi / Anneli Salo Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Jumalanpalveluksen viettämisessä tämä seurakunnan tarkoitus toteutuu yhteisöllisesti, kaikkien koettavalla tavalla. Siksi joka sunnuntainen messu on seurakunnan ydin ja sydän, Jumalan pelastavan läsnäolon juhla. Talousjohtajan tehtävänä on suunnitella, toteuttaa, johtaa ja kehittää seurakunnan talous-, kiinteistö- ja hautausmaahallinnon palveluita osana seurakunnan perustehtävää. Talous- ja kiinteistötiimi vastaa siitä, että seurakunnan kiinteistöt ja niihin liittyvät piha-alueet sekä emäntä-, kiinteistöja seurakuntamestaripalvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla sekä seurakunnan omissa että vuokratilaisuuksissa ja että tiimin tuottamat palvelut toteutetaan sekä laadukkaasti että kustannustehokkaasti. Taloushallinnon työalan tarkoituksena on suunnitella, toteuttaa, johtaa ja kehittää seurakunnan taloushallinnon palveluita osana seurakunnan perustehtävää. Taloustoimiston työntekijöiden tavoitteena on rakentaa mahdollisimman monipuolista, laadukasta ja toimivaa sekä työaloja helpottavaa ja heidän tietotaitoaan lisäävää yhteistyötä kaikkien seurakunnan työntekijöiden kanssa. Laaditut talouden vuosikellot ovat aikatauluttaneet ja rytmittäneet hyvin toiminnan ja talouden suunnittelua sekä tilinpäätöksen laadintaa työaloillamme. Työalojen toiminta- ja taloussuunnitelmien valmistumisen jälkeen talousjohtaja ja kirkkoherra keskustelivat jokaisen tiimin edustajien kanssa nk. TA-tapaamisessa talousarviokauden 2013 sekä suunnittelukauden toiminnan ja talouden suunnittelusta ja toteutuksesta. Näitä yhteisiä tiimikeskustelutapaamisia tulemme jatkamaan edelleen. Tiimien lähiesimiehet kartoittivat tiimiensä atk-taitojen kehittämistarpeen ja sen perusteella laadimme koko työyhteisön ja eri tiimien tarpeista nousevan atk-koulutussuunnitelman vuosille ja suunnitelmaa on lähdetty toteuttamaan syksystä 2012 alkaen. Wordin perusteet kurssi Talous- ja kiinteistötiimin sekä Seurakuntapalvelutiimin työntekijöille toteutettiin kahdessa osassa loka-marraskuussa ja Varhaiskasvatuksen tiimille vuoden vaihteessa. Työyhteisön yhteisenä atk-koulutuksena toteutettiin Wordin nopit koulutus. Talous- ja kiinteistötiimin sekä Seurakuntapalvelutiimin työn tarpeita vastaamaan järjestettiin Asiointi surevan omaisen kanssa - koulutus, jossa käytiin keskustellen läpi erilaisia asiakaspalvelutilanteita ja toimimista niissä. Kouluttajanamme toimi johtava sairaalapastori Hannele Lusikka. Seurakunta siirtyi Kirkon palvelukeskuksen (Kipan) asiakkaaksi alkaen. Valmistautuminen kirjanpidon, palkanlaskennan, yleislaskutuksen, osto- ja myyntireskontran toimintojen siirtämiseen aloitettiin lokakuussa Siirto on vaatinut runsaasti aika- ja henkilöresursseja taloustoimiston työntekijöiltä sekä erityistä joustavuutta ja muutoshalukkuutta kaikilta työyhteisömme työntekijöiltä. On kuitenkin ollut ilo huomata, kuinka innokkaasti ja vastaanottavaisesti työntekijämme ovat muutoksen suhtautuneet. Tämä on huomioitu myös Kirkon palvelukeskuksessa, johon meidät on kutsuttu kertomaan muutosprosessimme toteutuksesta ja siihen liittyvistä käytännön toimenpiteistä. Taloushallinnon työalan tulevaisuuden suurimmat haasteet liittyvät tuleviin seurakuntien rakennemuutoshankkeisiin. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Talouden vuosikellon laatiminen TOTEUTUS TYÖALALLA - esitetään investointimäärärahan varaamista Pyhän Kolminaisuuden kirkon kuvan- ja äänentoistolaitteiston parantamiseksi - mietitään uusia toteutusmalleja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi talous- ja kiinteistötiimin työaloilla - osallistutaan aktiivisesti tiimityön kehittämiseen - kehitetään omaa johtamista kouluttautumisen ja avoimen vuorovaikutuksen avulla TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Talouden ja toiminnan suunnittelun sekä talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnan aikatauluttamiseksi laadittiin talouden vuosikellot. 2. Microsoft Office 2010 perustyökaluohjelmien monipuolisempi hyödyntäminen (tavoite ) 3. Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymiseen valmistautuminen ja siirtyvien toimintojen yhdenmukaistaminen - Työntekijöiden yhteinen Wordin nopit -koulutus järjestettiin työntekijäkokouksen yhteydessä marraskuussa Lisäksi Talous- ja kiinteistötiimin sekä Seurakuntapalvelutiimin työntekijöille järjestettiin Wordin perusteista kaksi iltapäivän mittaista koulutusta. - Seurakunta siirtyi Kirkon palvelukeskuksen (Kipan) asiakkaaksi alkaen. TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA omavaraisuusaste % rahavarojen Kipa-yhteistyö riittävyys pävinä 2010 TP , TP , TP , TA TTS TTS Vuosien tilinpäätösluvut pitävät sisällään myös seurakunnan henkilöstöhallinnosta aiheutuneet tulot ja menot. Talousarviokaudesta 2013 alkaen kyseiset ta-luvut on varattu omille kustannuspaikoilleen.

54 KIRKONKIRJOJENPITO 2012 Seurakuntapalvelutiimi / Helinä Arola Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Kirkonkirjojenpidon tarkoitus on ylläpitää seurakunnan jäsentietojärjestelmää, jotta seurakuntalaisista säilyy kattava tieto syntymästä kuolemaan. Valtakunnallinen jäsentietojärjestelmä Kirjuri tulee käyttöön kaikissa seurakunnissa vuoden 2013 alussa. Kirkonkirjojenpito seurakuntapalvelutiimin osana vastaa siitä, että seurakuntalaiset saavat hyvää palvelua ja työntekijät tukea arjen töissä. Valtakunnallinen Kirjuri-järjestelmä on otettu Kempeleen seurakunnassa käyttöön toukokuussa Kirjurin käyttöönotto on tuonut muutoksia toimintakulttuuriin; päivittäiset ajankohtaisilmoitusten lukemiset kirkon nettisivuilta, säännölliset koko valtakuntaa koskevat nettikoulutukset (ohjeistukset, päivitykset ja nettikoulutukset). Kirkkohallitus kehittää Kirjuria edelleen käyttäjien ehdotusten pohjalta. Tällä hetkellä jokaisella seurakunnalla on ainoastaan paikalliset käyttöoikeudet, joten seurakuntalaisten palvelu yli seurakuntarajojen ei ole vielä mahdollista. Kirjurin valtakunnalliset oikeudet voi anoa, kunhan ohjelman valmiudet siihen ovat käytössä. Jatkamme edelleen rovastikunnallista yhteistyötä kirkonkirjojenpidon osalta. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. TOTEUTUS KIRKONKIRJOJENPIDOSSA Kirkolliset ilmoitukset (kasteista, aviokuulutuksista ja kuolleista) laaditaan viikoittain kirkkopäiväkirjassa jumalanpalvelukseen. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. KIRKONKIRJOJENPIDON TAVOITTEET (TA 2012) 1. Seurakuntalaisten palveleminen 2.Valtakunnallisen Kirjuri-jäsentietojärjestelmän käyttöönotto TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Sukuselvitykset on toimitettu tavoitteiden mukaisesti viikon sisällä 2. Valtakunnallinen Kirjuri-järjestelmä on otettu Kempeleen seurakunnassa käyttöön toukokuussa KIRKONKIRJOJENPITO TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Sukuselvitysten lukumäärä 2010 TP TP TP TA TTS TTS

55 KIRKKOHERRANVIRASTO 2012 Seurakuntapalvelutiimi / Helinä Arola Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Kirkkoherranviraston ja koko seurakuntapalvelun tiimin tarkoitus on toimia tukipalveluna muulle toiminnalle, jotta seurakuntalaiset saavat mahdollisimman kattavaa palvelua ja tietoa seurakunnasta. Kirkkoherranvirasto vastaa myös siitä, että seurakuntalaiset saavat hyvää palvelua ja työntekijät tukea arjen töissä. Tiimi tukee seurakunnan kaikkea toimintaa. Kirkkoherranvirastossa palvellaan kaikkien työalojen asiakkaita kohtaamalla ja puhelimitse. Asiakaspalvelu on toteutunut tavoitteiden mukaisesti; useiden palautteiden mukaan seurakuntalaiset ovat saaneet kattavan ja laadukkaan palvelun. Tunnuslukuna käytetyt asiakasmäärät pitävät sisällään hoidettujen asioiden lukumäärän, mutta kohdattuja asiakkaita on enemmän, esim. toimituksia varaamassa on yleensä useita henkilöitä. Seurakuntapalvelutiimin aikomus oli tehdä sisäinen asiakastyytyväisyyskysely Intraan, mutta sitä ei toteutettu vielä vuonna Kirkossa on meneillään suuria rakennemuutoksia: Kirjuri, Kirkon palvelukeskus, seurakuntien yhdistymiset ja toisaalta seurakuntien tuleva rakenneuudistus. Ne luovat uhkakuvia hyvän palvelun toteutumiselle. Vaarana on henkilökohtaista tukea vaativat palvelut keskitetään isoihin yksiköihin. Virastopalvelujen olisi suotavaa säilyä lähellä seurakuntalaisia. Kempeleessä puhelinasiakkaiden palvelu helpottuu ja paranee uuden mobiilivaihteen myötä keväällä SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. KIRKKOHERRANVIRASTON TAVOITTEET (TA 2012) 1. Seurakuntalaisten palveleminen ja työntekijöiden tukeminen. TOTEUTUS KIRKKOHERRANVIRASTOSSA Jumalanpalveluselämän suunnitteluun osallistuminen esim. jumalanpalvelustietojen päivityksen, tiedotuksen ja kirkkopäiväkirjojen toimittamisen kautta. Kirkkokahvien koordinointi yhdessä emäntäpalveluiden kanssa Säännölliset tiimikokoukset. Tiedotussihteeri osallistuu yleisen seurakuntatyön tiimin työhön. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Seurakuntalaiset ovat saaneet kattavan ja laadukkaan palvelun KIRKKOHERRANVIRASTO TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Asiakkaat Asiakkaat Puhelut ulkoinen sisäinen ulkoinen Puhelut sisäinen/vuosi TP TP TP /9 kk 652/9 kk 1956/9 kk 5,5 hlö/päivä 3,4 hlö/päivä 10 puhelua/päivä 2013 TA TTS TTS /9kk 3,5/päivä

56 56 Seurakuntatyön työpanos, tilinpäätös 2012: Seurakuntalaisten ikäjakauma, tilinpäätös 2012:

57 Seurakuntatyön annettujen talousarvioavustusten määrä oli yhteensä , joista nimikkoavustusten osuus ja Tämän lisäksi seurakunnan diakoniatyö jakoi diakonia-avustuksia yhteensä ja muita avustuksia Yhteisvastuukeräyksen tuotto oli yhteensä (v yhteensä euroa). Seurakuntaan jäävä 10 % yhteisvastuukeräysosuus (1 066 ) käytetään oman seurakunnan diakoniatoimintaan. 57 Annetut talousarvioavustukset vuonna 2012/jakauma:

58 JUMALANPALVELUSELÄMÄ 2012 Yleisen seurakuntatyön tiimi / Pekka Rehumäki Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Jumalanpalveluksen viettämisessä tämä seurakunnan tarkoitus toteutuu yhteisöllisesti, kaikkien koettavalla tavalla. Siksi joka sunnuntainen messu on seurakunnan ydin ja sydän, Jumalan pelastavan läsnäolon juhla. Yleisen seurakuntatyön tiimi vastaa siitä, että mahdollisimman moni pääsee Sanan ja sakramenttien osallisuuteen. Siksi se kantaa päävastuun myös jumalanpalveluselämän kokonaisuudesta. Koska jumalanpalveluselämä on niin keskeinen tekijä seurakunnan olemassaolon ja uudistumisen kannalta, sen valmisteluihin osallistuvat kaikki työalat tukitoimintoja myöten. Kempeleen seurakunnan messu on herättänyt laajaa kiinnostusta. Päämessun kävijämäärät nousivat vuonna 2012 uudelle tuhatluvulle (12 000), tavoitteeksi asetettu kävijä raja ylittyi reilusti. Uskomme, että kasvu on saatu aikaan pitkäjänteisellä työllä messun suunnittelua ja sisältöä kehittämällä. Konfirmaatiomessuihin osallistui lähes 2800 ja perhemessuihin yli 1250 henkeä. Joulunpyhien jumalanpalveluksiin osallistui lähes joka 10. seurakuntalainen. Erityisesti jäivät mieleen Meidän messu keväällä, itsenäisyyspäivän Suomalainen messu ja 3. adventtisunnuntain joululaulumessu. Konfirmaatiojumalanpalveluksissa on niin ikään ollut ilahduttavan paljon seurakuntalaisia. Kävijämäärien kasvu on vuodesta 2008 ollut jatkuvaa. Ratkaisevaksi on osoittautunut työntekijöiden ja seurakuntalaisten yhteinen sitoutuminen messun suunnitteluun ja viettoon. Joka keskiviikko klo välillä kokoontuvat palveluvuorossa olevat työntekijät ja seurakuntalaiset 1,5 viikon päässä olevaa messua suunnittelemaan. Työntekijöiden kesken on myös otettu tavaksi viettää yhteinen päivärukoushetki kerran viikossa. Yleisen seurakuntatyön tiimi ottaa vastaan palautteen ja käy ne läpi kokouksissaan kahdesti kuukaudessa. Tulevina vuosina on jatkuvaa kasvua tärkeämpää vakiinnuttaa jumalanpalveluskävijöiden määrä nykyiselle tasolle. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. TOTEUTUS JUMALANPALVELUSELÄMÄSSÄ - Erityistä huomiota kiinnitetään messun yhteisölliseen suunnitteluun ja toteutukseen. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. - Seurakuntalaisia otetaan mukaan messun toimittamiseen. - Yleisen seurakuntatyön tiimiesimieheksi on siirtynyt hallintokappalainen. JUMALANPALVELUSELÄMÄN TAVOITTEET (TA 2012) TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Sitoudutaan messun jatkuvaan sisällöllisen kehittämiseen ja parantamiseen. 2. Kasvatetaan seurakunnan päämessun ja erityisjumalanpalvelusten kävijämääriä. 3. Laajennetaan seurakunnan jumalanpalvelusten vaikutuspiiriä. 4. Nähdään jumalanpalveluselämä tärkeänä niin seurakuntalaiselle kuin työntekijällekin. 5. Muokataan rakenteita niin kokonaissuunnittelun kuin yksittäisen jumalanpalveluksen osalta. 6. Tuetaan kaikkien työmuotojen osallistumista jumalanpalvelusten tekemiseen. 7. Kehitetään työntekijöiden roolia siten, että seurakuntalaisten asema vahvistuu. 1. Yleisen seurakuntatyön tiimi kävi kokouksissa kriittisesti läpi menneet ja tulevat palvelukset. 2. Päämessuun osallistui noin kävijää, joista konfirmaatiomessuun noin kävijää. 3. Virtuaalikirkon käyttöönotosta luovuttiin toistaiseksi kustannussyistä. 4. Vuoden aikana paneuduttiin työyhteisökoulutuksissa messun teologiaan ja käytäntöön. 5. Messun valmistelu seurakuntalaisten kanssa tuli tavaksi, samoin kokonaissuunnitelman laatiminen. 5. Työmuodot kehittyvät tässä eri tahtiin, edistystä kuitenkin kaikissa tiimeissä. 5. Jp-avustajat ovat ryhmittäin ja kolmesti vuodessa kokoontuneet työntekijöiden kanssa. JUMALANPALVELUSELÄMÄ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA jp lkm /jp vertailujp ka konfirmaatio perhejp 2010 TP / / TP / / TP / / TA / / TTS / / TTS / /1 500

59 HAUTAAN SIUNAAMISET 2012 Yleisen seurakuntatyön tiimi / Teemu Riihimäki Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Jumalanpalveluksen viettämisessä tämä seurakunnan tarkoitus toteutuu yhteisöllisesti, kaikkien koettavalla tavalla. Siksi joka sunnuntainen messu on seurakunnan ydin ja sydän, Jumalan pelastavan läsnäolon juhla. Yleisen seurakuntatyön tiimi vastaa siitä, että mahdollisimman moni pääsee Sanan ja sakramenttien osallisuuteen myös hautaan siunaamisissa. Hautaan siunaamiset järjestetään omaisten pyynnöt toimittajasta ja tiloista huomioon ottaen herkkyydellä ja hyvin palvellen. Keskeistä on seuraava tavoite: Läheisiään hautaan siunatessaan saattava seurakunta saa elää armollisen Jumalan yhteydessä. Uskomme, että kristillinen palvelu alkaa alttarilta ja palaa alttarille. Kempeleen seurakunnassa toimitettiin vuonna 2012 yhteensä 44 hautaan siunaamista. Siunatuista 28 oli Kempeleen seurakunnan jäseniä, 8 henkilöä muiden ev. lut. seurakuntien jäseniä ja 8 muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia tai kirkkoon kuulumattomia henkilöitä. Hautaan siunaamisista 39 toteutettiin arkkuun siunauksina ja 5 tuhkahautauksina. Ennen hautajaisia siunaustoimituksen pappi kävi toimituskeskustelut omaisten kanssa. Viraston työntekijät kohtasivat surevat ja sopivat heidän kanssaan hautaan siunaamisen järjestelyistä. Hiljainen huone oli käytössä surukeskusteluissa. Tavoitteena oli, että seurakunta kohtaisi lähiomaiset vähintään viisi kertaa. Seurakunta kohtasi useimmat lähiomaiset virastokäynnillä kuoleman kohdattua, toimituskeskustelussa, sanomakellojen kuulemisessa, hautajaisissa ja Messussa, jossa omaiset kuulivat läheisensä kiitoksen. Lisäksi useat omaiset osallistuivat läheisensä menettäneiden iltaan ja muutamat sururyhmään lokakuu 2012-tammikuu 2103 Kempeleen seurakunnassa. Uskomme, että hautaan siunaamisissa seurakunta on kohdannut jäsensä hyvin. Surevilla omaisilla on ollut mahdollisuus kokea armollisen Jumalan läsnäoloa sanassa ja sakramenteissa. Surun keskellä lähiomaiset ovat saaneet pysähtyä Kirkon perussanoman äärelle yleisen seurakuntatyön tiimi keskusteli PKK:ssa hautaan siunaamisista ja päivitti yhteisiä toimintatapoja Kempeleen seurakunnan hautaan siunaamisissa. Tiimi otti vastaan vuoden aikana palautteet hautaan siunaamisista ja keskusteli niistä. Tulevina vuosina hautaan siunaamisissa kohdataan yhtäältä entistä laajemmin saattavan seurakunnan moninaisuus. Toisaalta seurakunta haluaa entistä vahvemmin vaikuttaa siihen, että seurakuntalaiset pääsevät hautaan siunaamisissa Jumalan sanan ja sakramenttien äärelle. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. TOTEUTUS HAUTAAN SIUNAAMISISSA - Hautaan siunaamisissa saattava seurakunta pysähtyy alttarin äärelle yhteisönä, jota sana ja sakramentit ruokkivat. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. - Saattava seurakunta otetaan mukaan hautaan siunaamisen toimittamiseen (virsivalinnat, siunaustoimituksen jumalanpalvelusluonne ja vuorovaikutuksellisuus) sekä rohkaistaan palvelutehtäviin muistotilaisuudessa (muistopuhe, laulu, runot jne.). Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. - Hautaan siunaamisista keskustellaan Yleisen seurakuntatyön tiimissä ja kehitetään toimituksia yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Saadut kokemukset ja palautteet huomoidaan. HAUTAAN SIUNAAMISEN TAVOITTEET (TA 2012) TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Lähiomaisten kohtaaminen vähintään 5 kertaa. Lähiomaiset onnistuttiin kohtaamaan hyvin tavoitteen mukaisesti. Vähintään viisi kertaa tavoite täyttyi. HAUTAAN SIUNAAMINEN TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA uurnahautauksia arkkuhautauksia siunausten lkm 2010 TP TP TP TA TTS TTS

60 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET 2012 Yleisen seurakuntatyön tiimi / Jaakko Tuisku Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Kirkollisilla toimituksilla eli kasuaalitoimituksilla tarkoitetaan lähinnä kasteita ja avioliittoon vihkimisiä. Kirkollisissa toimituksissa seurakunnan tarkoitus toteutuu kirkkoa vahvistavalla tavalla. Kirkollisissa toimituksissa seurakunta tavoittaa jäsenensä elämän käännekohdissa, kun lapset kastetaan seurakunnan jäseniksi ja avioliitot solmitaan Jumalan silmien alla. Kirkolliset toimitukset ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Yleisen seurakuntatyön tiimi vastaa siitä, että toimitukset hoidetaan hartaudella ja lämmöllä. Papit ovat keskustelleet yhtenäisistä ja hyvistä toimituskäytännöistä. Kempeleessä kirkollisten toimitusten kautta tavoitetaan suuri määrä seurakuntalaisia. Toimituskeskustelujen tavoitteena on vahvistaa seurakuntalaisten sidettä seurakuntaan. Tavoitteeksi asetettu seurakuntalaisen kohtaaminen kolme kertaa toimitusten yhteydessä on toteutunut normaalin työnteon yhteydessä. Ensimmäinen kohtaaminen syntyy yhteydenotossa ja tapaamisen sopimisesta, toinen tapaamisesta kasvotusten ja kolmas tapaaminen itse toimituksessa. On luontevaa ja tärkeää, että papit kohtaavat seurakuntalaiset henkilökohtaisesti. Näin suhde seurakuntaan syntyy luontevasti. Tapaamiset auttavat seurakuntalaisia kohtaamaan toimitukset Jumalan suomina elämän käännekohtina. Toimituskeskusteluissa on hyvä edelleenkin tiedostaa seurakunnan mahdollisuudet. Toimituskeskusteluissa on mahdollisuus kokeilla myös uudenlaisia työtapoja, kuten parisuhteen tai vanhemmuuden palikoita. Kastekoteihin on hyvä olla yhteydessä vähintään toimitusta edellisenä viikkona. Vihkiparien kanssa yhteys voi muodostua jo aiemmin, usein vihkiparin ottaessa yhteyttä hyvissä ajoin. Kastejuhlan yhteydessä on mahdollisuus toimittaa myös kodin siunaus. Tämän mahdollisuuden esillä pitämiseen tulee pappeja edelleen kannustaa. Kirkollisten avioliittoon vihkimisten määrä on laskenut. Seurakuntalaisia tulee kannustaa kirkollisen avioliittoon vihkimisen järjestämisessä, korostaen kirkon omia vahvuuksia, kuten hengellistä syvyyttä ja toimituksen juhlavuutta. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Toimitusta tarvitsevat seurakuntalaiset kohdataan kolme kertaa TOTEUTUS TYÖALALLA Liitetään vihkimisten lisäksi kasteet tiiviimmin osaksi seurakunnan jumalanpalveluselämää. Kehitetään kirkollisia toimituksia portiksi seurakunnan elämään ja toimintaan. Vastuu kustannuspaikasta siirretään lapsi ja perhetyön papille. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Papit kohtaavat seurakuntalaiset luontevasti kolme kertaa toimitusten yhteydessä. TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA kasteita vihkimisiä tunnusluku 2010 TP TP TP TA TTS TTS

61 AIKUISTYÖ 2012 Yleisen seurakuntatyön tiimi / Vesa Äärelä Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Yleisen seurakuntatyön tiimi vastaa siitä, että mahdollisimman moni pääsee Sanan ja sakramenttien osallisuuteen. Tämän saavuttaakseen aikuistyön tulee tarjota aikuisväestölle mahdollisuuden osallistua seurakunnan toimintaan tavalla, joka koskettaa ihmisen elämää yhteisöllisellä, pienpiiri- ja yksilökohtaamisen tasoilla sekä tarjoaa mahdollisuuden ja kanavan vastuun kantamiseen vapaaehtoisena. Nämä toiminnot mahdollistavat elävän jumalanpalvelusyhteyden syntymisen. Kempeleen seurakunnan aikuistyön (204) perusrungon muodostavat Yhteysillat, aikuiskatekumenaatti, parisuhdetyö sekä miesten- ja naisten raamattu- ja keskustelupiirit. Yhteysillat muutettiin syksyllä kerran kuussa toteutettaviksi resurssipulan vuoksi. Kävijämäärä on välillä. Aikuiskatekumenaattiryhmä aloitti syksyllä ja ryhmäläisiä on mukana kahdeksan, yksi vapaaehtoinen vetäjä ja allekirjoittanut. Kokoontuminen joka toinen tai kolmas viikko. Parisuhdetyön tapahtumia järjestetään kevät ja syyskaudella: luentoja, pizzaa ja parisuhdetta, jouluista illallista sekä parisuhdekursseja. Miesten- ja naisten raamattu- ja keskustelupiirit (neljä ryhmää) kokoontuvat säännöllisesti joka toinen viikko vapaaehtoisvoimin. Kävijämäärä Yhteysilloissa näyttäisi olevan kiinni myös illan aiheesta, ja keväällä 2013 aiheet nousevatkin ajankohtaisista kirkollisista ja yhteiskunnallisista teemoista. Katekumenaattiryhmä on päässyt hyvin liikkeelle ja on osoittanut tarpeellisuutensa. Parisuhdetyössä on osallistujia ollut hyvin yleensä sen verran kuin on voitu ottaa mukaan. Lisäksi oltiin mukana järjestämässä Rikasta minua kurssi Kiimingissä. Vuoden 2013 alusta Kempele tekee parisuhdetyötä yhteistyössä Oulun seurakuntien kanssa, mikä tarjoaa entistä paremmat resurssit. Yhteysiltojen tulevaisuus on edelleen pohdittava. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET TOTEUTUS AIKUISTYÖSSÄ 2012 Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. - Yhteysillat, katekumenaatti, parisuhdetyö, miesten ja naisten raamattu- ja keskustelupiirit. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. AIKUISTYÖN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Kasvava seurakuntayhteyden tiedostaminen ja siinä eläminen. 2. Vapaaehtoisten merkittävä osuus suunnittelussa ja toteutuksessa. 3. Yksilön kysymysten kohtaaminen eri ryhmissä. - Vapaaehtoisten jatkuva rekrytointi ja ohjaus, sekä tarvittavan koulutuksen tarjoaminen. - Säännölliset suunnittelupalaverit myös vapaaehtoisten kanssa Yhteysiltojen ja parisuhdetyön merkeissä. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Seurakunnan jumalanpalveluselämään osallistuminen lisääntynyt. Aikuistyön suoranainen merkitys mahdoton arvioida. 2. Vapaaehtoiset mukana suunnittelussa ja toteutuksessa kaikissa työmuodoissa. Tarvitaan uusia sitoutuneita vapaaehtoisia. 3. Suullisen palautteen mukaan ainakin piireissä ja katekumenaattiryhmässä tämä toteutuu hyvin. TOIMINTA Yhteysillat Raamattu- ja keskustelupiirit Parisuhdetyö Katekumenaatti os. per ilta 2010 TP TP ryhmää / osall. 5 tapah/128 osall TP ryhmää / osall. 5+1 tapah/ ryhmä/yht TA TTS TTS

62 62

63 MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET 2012 Yleisen seurakuntatyön tiimi / Paulus Pikkarainen Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Muut seurakuntatilaisuudet -kustannuspaikka on tarkoitettu tapahtumille, jotka yhdistävät seurakunnan eri työmuotoja. Tällaisia tapahtumia ovat säännölliset Sanan ja rukouksen illat, seurat ja kertaluonteiset suuret tapahtumat. Kaikissa näissä toiminnoissa keskeisellä sijalla ovat raamattuopetus, musiikki ja henkilökohtainen rukouspalvelu. Vuonna 2012 kustannuspaikan merkittävin tapahtuma oli Pekka Simojoen isännöimä Majatalo ilta. Ilta oli suuri kustannuserä seurakunnalle, mutta sen kulut onnistuttiin jakamaan eri kustannuspaikkojen kesken. Erityisenä tapahtumana voidaan pitää myös Pirkko Jalovaaran rukousiltaa 25.4., johon osallistui yli 300 henkeä toteutettiin ekumeeninen rukousilta yhdessä ortodoksisen kirkon kanssa. Mukana ortodoksisesta kirkosta oli myös metropoliitta Panteleimon. Vuoden aikana järjestettiin seitsemän Sanan ja rukouksen iltaa. Kolme illoista oli yhteiskristillisiä ja tilaisuuksissa oli puhujia sekä Vapaakirkosta että Helluntaiseurakunnasta. Sanan ja rukouksen -iltoihin osallistui yhteensä 390 henkeä. Marraskuussa järjestettiin perinteeksi muodostunut seurakuntatapahtuma. Tulevina vuosia seurakuntatapahtuma pyritään järjestämään kaksi kertaa vuodessa. Ympäri vuoden kodeissa ja seurakunnan tiloissa kokoontuivat herätysliikkeiden seurat. Vuoden 2012 kaksi erityistapahtumaa, Pekka Simojoen ja Pirkko Jalovaaran vierailut, olivat onnistuneita. Vierailut tavoittivat suuren joukon ihmisiä ja palvelivat evankeliumin sanomaa. Iltoihin osallistuneilla oli mahdollisuus kuulla raamattuopetusta, musiikkia sekä käydä sielunhoidossa. Marraskuisen seurakuntatapahtuman viisi tilaisuutta kokosivat yhteensä 440 osallistujaa (ml. sunnuntain messu). Sanan ja rukousten iltojen kohdalla on erityisesti iloittu yhteiskristillisistä illoista, jotka ovat tavoittaneet väkeä yli kirkkorajojen. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. TOTEUTUS TYÖALALLA - Ihmisiä kutsutaan seurakunnan yhteyteen ja palveluun sekä ylläpitämään ja syventämään hengellistä elämää järjestämällä Sanan ja rukouksen iltoja ja seurakuntatapahtumia Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Sanan ja rukouksen iltoja pidetään 6. - Vapaaehtoisten kutsuminen, kouluttaminen ja tukeminen. - Sanan ja rukouksen - iltoja ja muita srktapahtumia suunnittelee työntekijöistä ja vapaaehtoisista koottu työryhmä. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Sanan ja rukouksen iltoja pidettiin 7. Niistä kolme oli yhteiskristillisiä. Seurakuntatapahtuman yhteydessä järjestettiin kaksi Sanan ja rukouksen iltaa. 2. Syyskuussa toteutetaan Pekka Simojoen ja EtCeteran toteuttama Majataloilta. Ilta toteutetaan yhteistyössä usean työalan kanssa. 3. Viikonlopun mittainen seurakuntatapahtuma marraskuussa TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS Sanan ja rukouksen - illat - Majataloilta järjestettiin syyskuussa. - Seurakuntatapahtumaa vietettiin Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. TOIMINTA Osallistujat Srktapahtum./ osallistujat 2010 TP TP TP / TA / TTS / TTS /850

64 64

65 TIEDOTUS JA VIESTINTÄ 2012 Seurakuntapalvelutiimi / Sari Karvonen Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Tiedotuksen ja viestinnän tarkoitus on jakaa seurakuntalaisille ajankohtaista tietoa ja materiaalia seurakunnan toiminnasta eri viestintävälineiden kautta. Tiedotus seurakuntapalvelutiimin osana vastaa siitä, että seurakuntalaiset saavat hyvää palvelua ja työntekijät tukea arjen töissä. Tiimi tukee seurakunnan kaikkea toimintaa. Tiedotuksen ja viestinnän osuus seurakunnan toiminnassa on merkittävästi kasvanut viime vuosina. Sunnuntain pääjumalanpalvelus on tärkeässä osassa tiedottamista. Sosiaalinen media (facebook) ja sähköiset tapahtumakalenterit ovat lisänneet seurakunnan näkyvyyttä. Tiedotteita on julkaistu lehdistössä hyvin. Seurakunnan uudet nettisivut otettiin käyttöön vuoden 2012 tammikuussa. Kävijämäärä on lähes kolminkertaistunut (tosin vanhan ja uuden sivuston kävijätilastot eivät ole ehkä täysin vertailukelpoisia). Verkkosivujulkaisuohjelma mahdollisti seurakunnan sisäisen Intranetin kaikkien työntekijöiden saataville. Intranet toimii sähköpostin ohella sisäisenä ilmoituskanavana sekä tiedon varastoinnin ja siirron välineenä. Luottamushenkilöille avattiin oma intra keväällä Hallintosihteeri kehittää ja ylläpitää sitä luottamushenkilöiden ehdotusten ja lainsäädännön pohjalta. Seurakuntaan vuoden 2012 alussa hankittu järjestelmäkamera on ollut ahkerassa käytössä. Tiedotussihteerin lisäksi työalat lainaavat ja ottavat kuvia järjestämissään tilaisuuksissa ja kartuttavat näin seurakunnan valokuva-arkistoa sekä historiallisesti että tiedotuksellisesti. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. TOTEUTUS TIEDOTUKSESSA -Tiedotus osallistuu jumalanpalveluselämän suunnitteluun yleisen seurakuntatyön tiimin kautta. Evankeliumia viedään tiedotuksen keinoin kaiken ikäisille Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. -Tiedotus osallistuu vapaaehtoisten koordinointiin, yhteydenpitoon ja kutsumiseen yhteisiin tilaisuuksiin -Tiedotussihteeri osallistuu yleisen seurakuntatyön tiimin työhön. TIEDOTUKSEN TAVOITTEET (TA 2012) TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Seurakunnan sisäisen Intranetin siirto -Seurakunnan sisäinen Intranet on saatu www-sivujen yhteyteen kaikkien työntekijöiden saataville kaikkien työntekijöiden saataville ja toimii Sujuu-verkkojulkaisuohjelmassa 2. Luottamushenkilöille Intranet nettipohjaisena -Luottamushenkilöintra on avattu luottamushenkilöille keväällä 2012 samassa seurakunnan www-sivujen yhteyteen. verkkojulkaisuohjelmassa 3. Seurakunnalle järjestelmäkamera -Uusi järjestelmäkamera hankittiin vuoden 2012 alussa ja on mahdollistanut laadukkaiden kuvien tallentamisen TIEDOTUS TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Tiedotteet kpl/vuosi Seurakunnan kotisivujen kävijätilasto/vuosi 2010 TP (vanhat sivut) 2011 TP (vanhat sivut) 2012 TP (uudet sivut) 2013 TA TTS TTS

66 MUSIIKKITYÖ 2012 Yleisen seurakuntatyön tiimi / Marja-Liisa Jääskeläinen Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Yleisen seurakuntatyön tiimi vastaa siitä, että yhä useammat pääsevät Sanan ja sakramenttien osallisuuteen ja että seurakunnan jokaisessa jumalanpalveluksessa olisi yhdessä tekemisen ja kokemisen iloa. Musiikkityö vie evankeliumin ilosanomaa eteenpäin jumalanpalveluksissa, toimituksissa ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Erilaisia konsertteja järjestettiin pitkin vuotta. Kesäillan musiikki-sarja näyttää vakiinnuttaneen paikkansa musiikkitarjonnassa. Seurakunnan musiikkityö osallistui aktiivisesti myös Yhteisvastuukeräyksen tukemiseen. Erityisesti pyrimme rikastuttamaan jumalanpalveluselämää siten, että seurakunnan omat kuorot ja musiikin harrastajat osallistuivat messuihin säännöllisesti. Lisäksi teimme yhteistyötä oman kunnan ja lähialueen muusikoiden ja seurakuntien kuorojen kanssa kutsumalla niitä avustamaan jumalanpalveluksiin ja eri työmuotojen järjestämiin tilaisuuksiin. Resurssit eivät ihan riittäneet toteuttamaan pääjumalanpalvelusten musiikillisen rikastuttamisen tavoitteita, vaikka kuorotoiminta jatkui aktiivisena. Tulevina vuosina on edelleen tärkeää huolehtia siitä, että eri-ikäiset ja tasoiset musiikin harrastajat voivat osallistua seurakunnan musiikkitoimintaan ja olla samalla rikastuttamassa jumalanpalveluselämää. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. TOTEUTUS MUSIIKKITYÖSSÄ - Jumalanpalveluksia suunnitellaan yhdessä työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa ja käytetään kuoroja ja muuta musiikkia rikastuttamassa jumalanpalveluksia. - Kuorotoiminta on osa vapaaehtoistyötä Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. MUSIIKKITYÖN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Kahdessa kolmasosassa seurakunnan pääjumalanpalveluksia on kuoro tai vierailija musiikin rikastuttamiseksi. 2. Seurakunnan kaikki kahdeksan kuoroa ovat elinvoimaisia ja kehittyvät jumalanpalveluksen avustajina. 3. Musiikkitilaisuuksia järjestetään ympäri vuoden. - Tiimityön kautta musiikkikasvatuksesta vastaaminen TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Pääjumalanpalveluksia oli 66. Kuorot tai vierailijat avustivat 35 kertaa. 2. Mukulakuoro muuttui musiikkipainotteiseksi päiväkerhoryhmäksi. Kuoroja on 7, laulajia 104, harjoituksia 194, esiintymisiä 68, joista 16 jumalanpalveluksia. 3. Musiikkitilaisuuksia järjestettiin 31, kuulijoita Kesäkonsertteja oli 4, joissa kävijöitä 306. MUSIIKKITYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Kuorot Soitinyhtyeet (236/204) Musiikkitilaisuudet (220/236/260) 2010 TP / 130 kuorol 6 / 16 jäs 40/4892 osall 2011 TP / / / TP / / / TA TTS TTS

67 PÄIVÄKERHOTYÖ 2012 Varhaiskasvatustiimi / Saija Kivelä Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Päiväkerhotyössä tämä toteutuu kasteopetuksen keinoin päiväkerhoissa ja koululaisten kesäkerhoissa sekä tukemalla päivähoidon uskontokasvatusta mentoroinnin avulla. Varhaiskasvatuksen tiimi vastaa siitä, että mahdollisimman monella lapsella on mahdollisuus osallistua kasteopetukseen. Siksi varhaiskasvatuksen tiimi on tukemassa kotien kristillistä kasvatusta ja päivähoidon uskontokasvatusta. Kasteopetus toteutuu seurakunnan päiväkerhoissa tavoitteellisesti ja lapsilähtöisesti. Päiväkerhojen sisällöissä on huomioitu jumalanpalveluskasvatus ja päiväkerholaisia perheineen kutsutaan säännöllisesti osallistumaan ja toteuttamaan perhemessua. Päiväkerhoryhmien muodostamisessa on kiinnitetty huomiota tarkoituksenmukaisten ryhmien perustamiseen sekä lasten ikärakenne että alueelliset lapsimäärät huomioiden. Päivähoidon uskontokasvatuksen mentorointi on aloitettu itäisellä alueella viidessä päiväkodissa. Kotikirkkoviikon avulla juurrutamme kempeleläisten lasten juuret Kempeleen seurakuntaan. Kotikirkkoviikkoa on toteuttamassa varhaiskasvatustiimin lisäksi yhteistyössä muut seurakunnan työntekijät. Vanhemmuuden tukemisessa on käytetty erilaisia menetelmiä yhteistyössä toteutetuista tapahtumista vanhempainiltoihin. Kasvatuksen kehittämisasiakirjan tekeminen ei ole edennyt. Päiväkerhotyötä on kehitetty usean vuoden ajan. Päiväkerhojen suunnitteluun ja toteutukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Koululaisten kesäkerhotoiminnassa osallistujien määrä lisääntyi paljon, koska ikärajaa laajennettiin ja kerhotoimintaa järjestettiin yhteistyössä varhaisnuorisotyön kanssa. Päivähoidon uskontokasvatuksen mentoroinnissa edettiin päivähoidon henkilökunnan koulutuksen jälkeen käytännön tekemiseen. Kotikirkkoviikko on vakiinnuttanut paikkansa varhaiskasvatustiimin toiminnassa. Vanhemmuusaiheisia vanhempainiltoja käytiin pitämässä myös päivähoidossa. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. TOTEUTUS PÄIVÄKERHOTYÖSSÄ - Huomion kiinnittäminen kerhokohtaiseen, lapsilähtöiseen toiminnan suunnitteluun. Pyhäpainopisteen toteuttaminen kirkkovierailujen ja pääsiäisvaelluksen kautta. - Päivähoidon uskontokasvatuksen mentoroinnin aloittaminen. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. - Kasvatuksen työalan kehittäminen. PÄIVÄKERHOTYÖN TAVOITTEET (TA 2012) TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Tarjota lapsilähtöistä, tavoitteellista kasteopetusta. 1. Kasteopetus toteutui lapsilähtöisesti ja tavoitteellisesti. 2. Tukea päivähoidon uskontokasvatusta mentoroinnin avulla. 3. Auttaa kempeleläisiä lapsia muodostamaan juuret Kempeleen seurakuntaan. 4. Tukea vanhemmuutta. 2. Päivähoidon uskontokasvatuksen mentorointi aloitettiin syyskuussa Kotikirkkoviikolle osallistuivat päiväkerholaiset, esiopetus, 3. ja 6. luokan oppilaat. 4. Vanhemmuutta tuettiin niin yksittäisissä kohtaamisissa kuin vanhempainilloissa. Aihetta pidettiin esillä koko vuosi. 5. Yhteistyön kehittäminen kasvatuksen työalalla. 5. Yhteistyötä kehitettiin kasvatuksen työalalla osallistumalla yhteiseen koulutukseen sekä eri työmuotojen välillä. 6. Kasvatuksen kehittämisasiakirjan tekemisen käynnistäminen. 6. Kasvatuksen kehittämisasiakirjan tekeminen ei vielä lähtenyt liikkeelle. PÄIVÄKERHOTYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Päiväkerholaisia Kesäkerholaisia Mentorointikertoja 2010 TP TP TP TA TTS TTS

68 68

69 PYHÄKOULUTYÖ 2012 Varhaiskasvatustiimi / Saija Kivelä Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Pyhäkoulutyössä tämä toteutuu kasteopetuksen keinoin pyhäkouluissa. Varhaiskasvatuksen tiimi yhdessä vapaaehtoisten pyhäkoulunopettajien kanssa vastaa siitä, että lapsilla on mahdollisuus kokea lapsen kokoista pyhää aikuisten jumalanpalveluksen keskellä. Kempeleen seurakunnan messun yhteyteen nivoutuu saarnan aikana vapaaehtoisten pyhäkoulunopettajien ohjaama lasten pyhäkoulu. Myös Yhteysilloissa toimii lapsille oma pyhäkoulu. Pikkulapsityötä seurakunnassa tehdään lähettämällä syntymäpäiväkortit 1-, 2- ja 3-vuotiaille seurakuntalaisille sekä järjestämällä vuosittain 4-vuotiaille yhteiset syntymäpäiväjuhlat. Pyhäkoululaisten määrä on hieman vähentynyt, koska Yhteysillat järjestetään nykyisin kerran kuukaudessa. Pyhäkoulutoimintaa on kehitetty osana Kempeleen seurakunnan jumalanpalveluselämää. Vapaaehtoiset pyhäkoulunopettajat toimivat aktiivisesti vastuunkantajina myös muissa vapaaehtoistehtävissä. Pyhäkoulun toteuttaminen aikuisten jumalanpalveluksessa sekä Yhteysilloissa antaa lapsella mahdollisuuden ihmettelyyn ja pohdintaan lapsen tasoisesti. Pikkulapsityön kautta tavoitamme kaikki seurakunnan pienimmät jäsenet. Seurakunnan omien syntymäpäiväkorttien valmistelu ei ole edennyt, koska ensin valmisteltiin seurakunnan uusi logo ja visuaalinen ilme. Tulevaisuudessa olisi hyvä kiinnittää huomiota vapaaehtoisten pyhäkoulunopettajien rekrytointiin ja kouluttamiseen. Tulevaisuudessa voisi myös miettiä pyhäkoululaisten osallistumista messun toteutukseen. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET TOTEUTUS PYHÄKOULUTYÖSSÄ Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. PYHÄKOULUTYÖN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Aikuisten jumalanpalveluksen keskellä lapsen kokoinen pyhä. 2. Oman seurakunnan näköisen pikkulapsityön toteuttaminen. - Pyhä-painopisteen toteuttaminen pyhäkoulutyön arjessa. - Vapaaehtoistyön kehittäminen ja tukeminen. - Pikkulapsityön kehittäminen. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Lapsen kokoinen pyhä toteutuu messussa sekä Yhteysilloissa. 2. Syntymäpäiväkorttiasia ei ole edennyt. PYHÄKOULUTYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS Pyhäkoululais et TOIMINTA Vapaaehtoisia pyhäkoulun opettajia 2010 TP TP TP TA TTS TTS

70 VARHAISNUORISOTYÖ 2012 Nuorisotyöntiimi / Merja Veikkolainen Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Nuorisotyön tiimin tehtävänä on auttaa niin nuoria kuin varhaisnuoria kristilliseen uskoon, vastuuseen ja yhteyden kokemiseen seurakunnassa. Varhaisnuorisotyössä pyritään kasvattamaan lapsia seurakuntayhteyteen ja autetaan heitä löytämään oma paikkansa ja tehtävänsä omassa seurakunnassa sekä Jumalan luomassa maailmassa. Viikkotoiminnassa ja muissa toiminnoissa varhaisnuorella on mahdollisuus oman uskonelämänsä hoitamiseen ja hän saa kokea Jumalan läsnäolon ja olla sanan äärellä omana itsenään yhdessä muiden samanikäisten kanssa. Kempeleen seurakunnan varhaisnuorten leirit ovat saavuttaneet suurta suosiota. Leirejä on toteutettu vuoden 2012 aikana neljä kappaletta, jossa leirivuorokausia on tullut yhteensä 11. Kaksi leiriä, kevät ja syysleiri, on toteutettu yhteistyössä kunnan nuorisotoimen kanssa. Yhteistyö on koettu hyväksi ja hioutunut toimivaksi ratkaisuksi. Leireillä osallistujia oli vuoden aikana yhteensä 133. Leirien suosion uskomme tulevan siitä, että leiritoiminta oman leirikeskuksen valmistuttua on saatu vakituiseksi toiminnaksi. Leiripaikka ja leirin tavat ovat tulleet varhaisnuorille tutuiksi. Myös toiminnan sisältöjen ja ohjelmien suunnittelussa olemme onnistuneet. Niistä on saatu varhaisnuoria kiinnostavia ja heidän tarpeitaan palvelevia monipuolisia kokonaisuuksia. Tulevaisuudessa tärkeää on taata, että mahdollisimman moni halukas pääsee mukaan leireille ja muuhun toimintaan. On tärkeää huomioida, että myös ensikertalaisilla olisi oma paikkansa toiminnassa. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Tavoitteena antaa varhaisnuorelle kokemus hyväksytyksi tulemisesta ja auttaa kasvamaan vastuullisuuteen. 2. Varhaisnuorten toiminnan laadullinen kehittäminen 3. Yön yli kestävien leirien paikan vakiinnuttaminen varhaisnuorisotyön toiminnassa. TOTEUTUS TYÖALALLA - Kerhot, kerhonohjaajat ja kerholaiset ovat osallisena varhaisnuorten kirkkopyhien suunnittelussa ja toteutuksessa. - Varhaisnuoret otetaan mukaan messun toimittamiseen. - Kerhonohjaajien säännölliset kerran kuukaudessa tapahtuvat kokoontumiset TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Varhaisnuoria on otettu mukaan vastuutehtävien hoitamiseen jumalanpalveluksissa ja leireillä. 2. Kerhotoiminnan sisältöihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Työntekijä on laatinut ohjelmarungot ja sisällöt sekä hartausohjelmiston kerhokausille. Näin on varmistuttu hartauksien kuulumisesta ja sisällöstä kerhon kokoontumisissa. 3. Leirin paikka toiminnassa on vakiintunut. Leireillä on vakio-osallistujia, mutta aina mukaan mahtuu myös uusia. Leirit täyttyvät nopeasti ja halukkaita on enemmän kuin voimme ottaa mukaan. TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Kerhonohjaajia Uudet/vanhat Kerholaisia Leiriosallistumis et 2010 TP / TP / TP / TA TTS TTS

71 PARTIO 2012 Nuorisotyön tiimi / Antti Ristkari Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Nuorisotyön tiimin tehtävänä on auttaa niin nuoria kuin varhaisnuoria kristilliseen uskoon, vastuuseen ja yhteyden kokemiseen seurakunnassa. Partio on vapaaehtoisesti toteutettua toimintaa. Seurakunta on partiolippukunta Samposten taustayhteisö. Seurakunta tukee lippukunnan toimintaa antamalla käyttöön toimitiloja, osan yhden työntekijän työpanoksesta sekä toiminta-avustusta. Kempeleen seurakunta on antanut Samposten käyttöön Kokkokankaan seurakuntakeskuksesta partiokolon ja hautusmaan huoltorakennuksesta tilan. Tiloissa kokoontui vuoden aikana 12 ryhmää joissa johtajia 19 ja jäseniä 114. Seurakunnan partiotyöntekijän työajasta on määritelty 10 % partiotyöhön aiemman 5 % sijasta. Osittain tämän johdosta on kustannuspaikan menot ovat kasvaneet. Partiolaiset ovat olleet toteuttamassa seurakunnan ja leirien jumalanpalveluksia, joita yleisesti kutsutaan partiokirkoiksi, jotta partiolaiset tuntisivat ne omikseen. Samposten toiminta on ollut laaja-alaista käsittäen kaikki ikäkaudet. Lisäksi järjestettiin sudenpentu- ja seikkailijakilpailut joihin osallistui 300 kilpailijaa. Partio kasvattaa vapaehtoisuuteen ja vastuunkantoon, tämä näkyy nuoriso- ja erityisnuorisotyössä. Partiolaiset lähtevät aktiivisesti mukaan isos- ja avustajatoimintaan. Tulevaisuuden haasteina ovat lapset jotka eivät pärjää muissa harrastuksissa ja tulevat partioon. Heidän kanssaan toimimiseen tarvitaan aikuisia resursseja, joiden pestaamiseen tulee kiinnittää huomiota. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. TOTEUTUS TYÖALALLA - Partiomessujen järjestäminen Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. - Partiotoiminta on vapaaehtoistoimintaa Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2012) Tukea lippukunnan uskonnollista kasvatusta. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vuoden aikana on pidetty partiokirkkoja. Hartaudet kuuluvat osana ryhmien kokoontumisiin. Leireillä on järjestetty omat jumalanpalvelukset ja hartaudet. TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA partiokirkot partiotyönteki jän vapaaehtoisina seurakunnassa ryhmäkokoon tumiset 2010 TP TP TP TA TTS TTS

72 RIPPIKOULUTYÖ 2012 Nuorisotyöntiimi / Pia Rättyä Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Nuorisotyön tiimin tehtävänä on auttaa niin nuoria kuin varhaisnuoria kristilliseen uskoon, vastuuseen ja yhteyden kokemiseen seurakunnassa. Rippikoulutyön tarkoitus on antaa nuorille tilaa ja rakennusaineita oman uskon rakentamiseen sekä uskonelämän hoitamiseen. Rippikoulu ja konfirmaatio saavat merkityksensä pyhän kasteen ja ehtoollisen sakramenteista, joiden välissä ne ovat niin kirkon uskon kuin ihmisen elämänkaarenkin näkökulmasta. Ne mahdollistavat löytämään seurakuntayhteyden ja nuori saa kokea Pyhän Jumalan läsnäoloa yhdessä toisten nuorten kanssa luontevana osana rippikoulua ja sen jälkeen. Kempeleen seurakunnan rippikoulutyö on vahvalla perustalla ja siihen käytetään aikaa yhdessä kaikkien rippikoulutyössä mukana olevien kanssa arvioiden toteutuneita ja suunnitellen tulevia rippikouluja. Lisäksi opetustiimeissä tehdään ryhmäkohtaiset opetussuunnitelmat. Rippikoulun suosio näkyy seurakunnassamme. Rippikoulun kävi vuonna 2012 kotiseurakunnassa yhteensä 173 rippikoululaista (koko ikäluokka 235). Kotiseurakunnan ulkopuolella eri järjestöjen ja harrastuspainotteisen rippikoulun kävi kaikkiaan 56 nuorta. Rippikoulun kävi siis noin 98 prosenttia ikäluokasta. Kempeleen rippikoulut olivat joko leiririppikouluja (7) tai päivärippikouluja (2). Vanhemmille suunnattuja ryhmäkohtaisia tapaamisia järjestettiin suunnilleen kaksi kertaa ryhmää kohden. Tämä on aikaisempiin vuosiin verrattuna toiminut paremmin, koska vanhemmat kutsuttiin heti ryhmäkohtaisiin aloitustilanteisiin mukaan. Uskomme, että olemme saaneet rakennettua hyvin järjestetyt rippikoulut. Tähän ovat vaikuttaneet elämä usko rukous -oppikokonaisuudet, kotiseurakuntajakso, hyvät puitteet, resurssit ja tilat. Myös osaavat työntekijät ja koulutetut isoset ovat luoneet rippikouluistamme myönteisen kuvan rippikoululaisille ja perheille. Tämä myönteisyys on näkynyt kasvaneessa isostoiminnassa, johon ilmoittautui mukaan rippikouluista noin puolet (113). Pitkäjänteisen kahden vuoden koulutuksen aikana karsiutumista isostoiminnassa tapahtuu vuosittain jonkin verran. Uutena resurssina rippikouluihin tuli isosten avuksi isosten iso, joiden tehtävänkuva muotoutuu ensimmäisen toimintakauden palautteiden ja arvioinnin myötä. Pitkän uran isosen paikalla tehnyt isosen iso saa tuoda tukensa ja kokemuksensa nuoremmille isosille sekä rippikoululaisille. Sähköinen rippikouluilmoittautuminen toteutettiin ensimmäisen kerran seurakunnan omien nettisivujen kautta. Sähköinen ilmoittautuminen on osoittautunut hyväksi käytännöksi leirijakojen suhteen. Tulevaisuudessa sähköisen ilmoittautumisen palvelukapasiteettia olisi hyvä saada lisää, ettei se ruuhkautuisi ilmoittautumisten yhteydessä. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TOTEUTUS TYÖALALLA - Konfirmaatiomessut suunnitellaan yhdessä kunkin rippikoulun tiimillä. Jokaisella nuorella on kummi/läheinen siunaamassa konfirmaatiossa. Leirijumalanpalvelukset ja hartaudet järjestetään päivittäin rippikouluryhmissä. Rippikoululaisille on pidetty ryhmäkohtaisesti jumalanpalvelusopetus kirkossa. - Rippikoulussa nuoria kutsutaan seurakunnan isos- ja vapaaehtoistoimintaan mukaan. - Toiminnan puitteet rakentuvat riittävän ja osaavan henkilöstön ja koulutettujen isosten kautta. TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Järjestetään yhdistelmärippikouluryhmiä 7 ja päivärippikouluryhmiä kaksi. Talviripari Luurinmutkassa koulujen hiihtolomaviikolla ja päivärippikouluryhmä 1 talvella. 6 kesärippikoulua pidetään kesällä omassa leirikeskuksessa Luurinmutkassa ja päivärippikoulu 2 kesällä vanhassa pappilassa. Leireillä huomioidaan turvallisuusohjeistus ja huolehditaan työvoimaan riittävyydestä. 2. Luodaan päivärippikoulusta elämyksellinen ja leiririppikoulun kanssa vertailukelpoinen rippikoulumuoto. 3. Pidetään kaikkien ryhmien yhteinen vanhempien rippikoulu- ja tutustumisilta Luurinmutkassa huhti-toukokuussa. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Kaikki suunnitellut rippikoulut toteutuivat. Talvikaudella pidettiin päivärippikoulu1 Kempeleessä ja hiihtolomalla talviripari Luurinmutkassa. Kesäkaudella kesä-heinäkuussa pidettiin päivärippikoulu 2 Kempeleessä ja 6 kesärippikoululeiriä Luurinmutkassa. Aikaisempien vuosien mukaan työntekijätiimien lisäksi oli yövalvoja, isoset ja ensimmäistä kertaa myös isosten isot jokaisessa ryhmässä. 2. Päivärippikouluissa pidettiin isosten vetäminä raamikset, päivittäiset riparikisat ja ohjelmakevennykset. Näillä saatiin koulumaisuutta kevennettyä. 3. Vanhempien tutustumiskäynti Luurinmutkan leirikeskukseen järjestettiin toukokuulla. TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS Rippikoululai set TOIMINTA Kotisrk:n ulkopuolella käyneet Ikäluokkaa vanhempia rippikoululaisi a 2010 TP TP TP P/81, T/92 = 173 P/30, T/26 = 56 P/3, T/1 = TA TTS TTS

73 73

74 NUORISOTYÖ 2012 Nuorisotyön tiimi / Arto Pisilä Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Nuorisotyön tiimin tehtävänä on auttaa niin nuoria kuin varhaisnuoria kristilliseen uskoon, vastuuseen ja yhteyden kokemiseen seurakunnassa. Nuorisotyö antaa nuorille mahdollisuuden henkilökohtaiseen uskonelämään ja kristillisen yhteyden kokemiseen. Nuorisotyö tukee nuorta ottamaan myös vastuuta seurakunnan tehtävästä ja Jumalan tahdon toteuttamisesta maailmassa. Nuorisotyön viikkotoiminta on ollut säännöllistä. Viikoittaisten nuorteniltojen, kerran kuukaudessa pidettyjen raamisten ja kesäajan nuotioiltojen keskimääräinen kävijämäärä on ollut 15 nuorta. Syksyllä alkoivat uudestaan kuukausittaiset gospelhartaudet kirkossa. Isostoiminnan osallistujamäärät olivat suuremmat kuin koskaan ennen ja ensimmäistä kertaa ensimmäisen isosvuoden ryhmä jouduttiin jakamaan kahdelle leirille. Kokkokospel-tapahtuman yhteydessä järjestettiin rovastikunnallinen isosyö. Tapahtumassa oli kaikkiaan mukana 237 nuorta. Seiskaluokkalaisten tuntivierailuja ja koulupäivystyksiä on ollut vuoden aikana yhteensä 92 kertaa. Nuorten tavoittamisessa ja mukaan kutsumisessa jalkautuminen on erityisen tärkeää. Viikoittaisilla kouluvierailuilla ja sosiaalisen median aktiivisella käytöllä on ollut suora yhteys viikkotoiminnan kävijämääriin. Nuoria on myös kutsuttu viikkotoiminnan toteuttamiseen, mikä on lisännyt osallistumista. Tulevien vuosien haasteet ovat edelleen samat pitää näkyä siellä missä nuoretkin ovat, ja antaa nuorille tilaa ja mahdollisuuksia tehdä asioita itse. Vuodesta 2013 alkaen isostoiminta siirtyy rippikoulutyön alle. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. TOTEUTUS NUORISOTYÖSSÄ - Kutsutaan nuoria mukaan hartauselämän suunnitteluun ja toteutukseen. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. NUORISOTYÖN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Viikkotoiminnan kautta nuoret kohdataan säännöllisesti. 2. Vapaaehtoistyön kehittäminen 3. Leiritoiminnan vahvistaminen osana toimintaa. - Nuoret ovat mukana sekä viikkotoiminnan että yksittäisten tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. - Yläkoulu- ja lukiopäivystys laajennetaan Ylikylän yhtenäisperuskouluun. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Viikkotoiminta on ollut säännöllistä. Myös kesäajalle pystyttiin järjestämään kokoavaa toimintaa. Viikkotoiminnoissa on ollut edellisvuotta vähemmän kävijöitä. Kuitenkin tavoitetut nuoret ovat olleet aktiivisia ja sitoutuneita. 2. Nuoret ovat olleet mukana nuorteniltojen, isosleirien ja Kokkokospelin suunnittelussa ja toteutuksessa. 3. Nuorten joululeiri jäi pitämättä aikataulullisista syistä. NUORISOTYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA nuortenillat osallistuj at leirit ja matkat osallistuj at 2010 TP TP TP TA TTS TTS

75 ERITYISNUORISOTYÖ 2012 Nuorisotyön tiimi / Antti Ristkari Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Erityisnuorisotyö on etsivää, kohtaavaa ja läsnä olevaa työtä, jossa toimitaan yhdessä niiden lasten, nuorten ja perheiden kanssa jotka tarvitsevat elämässään syystä tai toisesta erityistä tukea. Erityisnuorisotyön periaatteisiin kuuluu ihmisten kohtaaminen omana itsenään, arjen keskellä ja ilman ehtoja. Nuorisotyön tiimin tehtävänä on auttaa niin nuoria kuin varhaisnuoria kristilliseen uskoon, vastuuseen ja yhteyden kokemiseen seurakunnassa. Kempeleen seurakunnan erityisnuorisotyön kokoavana työmuotona on yökahvilatoiminta. Yöpappilan nimeä kantava kahvilatoiminta on vakiinnuttanut paikkansa kempeleläisen nuorison perjantai-illan vietossa. Pienen notkahduksen jälkeen uudet nuoret ovat löytäneen yöpappilan, kävijämäärä nousi edellisvuodesta 15 prosenttia. Kävijöitä on noin 60 nuorta illassa. Vapaaehtoisia avustajia perjantaisin on yleensä 10. Avustajille järjestettiin vuoden aikana 2 leiriä (keväällä ja syksyllä.) Syksyn leiri keskittyy uusien avustajien kouluttamiseen. Lisäksi vuoden aikana oli 4 koulutusiltapäivää. Pienryhmätoiminta kohdistuu nuoriin ja lapsiin jotka tarvitsevat tukea elämässään. Toiminta pienessä ryhmässä, kooltaan 4 8 henkeä, antaa mahdollisuuden kohdata yksilöt. Tulevaisuudessa erityisnuorisotyö painottuu yksilö- ja pienryhmätoimintaan. Toimiva yhteistyö koulujen, koulukuraattorien ja kunnan nuorisotoimen kanssa antaa mahdollisuuden yhdessä vastata nuorten ja perheiden erityisiin tarpeisiin. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. TOTEUTUS TYÖALALLA - Osallistutaan jumalanpalveluksiin toimijoina. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. - Avustajatoiminnan kehittäminen Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Yökahvilatoiminta jatkuu matalan kynnyksen kokoavana toimintamuotona. 2. Tavoitettavuuden ja kohtaamistilanteiden lisääminen. 3. Yhteistyön lisääminen muiden nuorten parissa toimijoiden kanssa. 4. Pienryhmätoiminta. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Yökahviloiden kävijämäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 15 %. 2. Kohtaamisen mahdollisuutta lisättiin osallistumalla koulupäivystyksiin ja kunnan nuorisotyön tapahtumiin. 3. Yhteistyö koulujen kuraattorien kanssa tiivistyi. Olimme mukana nuorisoverkoston työskentelyssä. 4. Pienryhmiä oli vuoden aikana kaksi. Lisäksi erityisluokkien viikoittainen tapaaminen. TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA avustajat yöpappila kävijät 2010 TP TP TP TA TTS TTS

76 PERHEKERHOTYÖ 2012 Varhaiskasvatuksen tiimi / Saija Kivelä ja Jaakko Tuisku Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Perhekerhotyö käsittää seurakunnassa perhetyön sen laaja-alaisuudessaan. Perhekerhotyö ei ole vain perhekerhoja, vaan jokaisen työmuodon tehtävä. Perhetyö on ennen kaikkea työalat ylittävää yhteistyötä. Se on perhelähtöisen otteen esiin tuomista ja verkostoitumista. Varhaiskasvatuksen tiimi tukee kempeleläisten perheiden hengellistä elämää, jaksamista sekä yhteyttä seurakuntaan. Varhaiskasvatuksen tiimin lisäksi perhetyö kokoontuu säännöllisesti eri työmuotojen edustajien yhteistyöpalavereihin. Kempele on aktiivinen lapsiperhevoittoinen kunta. Seurakunnan haaste on kutsua perheet seurakunnan yhteyteen. Perhemessut ovat erityisesti perheille järjestettyjä jumalanpalveluksia. Perhemessuja on järjestetty kuukausittain. Erityisenä haasteena on ehtoolliskasvatuksen antaminen. Jokainen perhekerho ja perhetapahtuma aloitetaan hartaudella. Matalankynnyksen toimintaa ovat olleet erilaiset maksuttomat perhetapahtumat, kuten helmikuinen perherieha. Parisuhdetta on tuettu säännöllisillä pizzaa ja parisuhdetta -illoilla. Seurakunta kertoi vanhemmuuden palikoista päiväkotien vanhempainilloissa. Erityinen haaste on ollut saada perheet mukaan jumalanpalveluselämään. Työtä on tehtävä vielä sen kanssa, että perheet ymmärtäisivät pyhän tarkoittavan myös hengellistä elämää. Matalan kynnyksen toiminta tavoittaa hyvin ja laajasti kempeleläiset perheet. Tätä toimintaa tulee edelleen aktivoida ja kehittää. Seurakunnan työmuotojen yhteistyötä myös laajentaa. Vanhemmuuden tukeminen toteutuu luontevasti verkostoitumalla. Perhetyötä kehitetään tulevina vuosina monimuotoiseen suuntaan. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. TOTEUTUS PERHEKERHOTYÖSSÄ - Perhekerhojen säännölliset kokoontumiset. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. PERHEKERHOTYÖN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Herätellä pyhän merkitystä lapsiperheissä. 2. Järjestää ns. matalan kynnyksen toimintaa, johon perheiden on helppo osallistua. 3. Vanhemmuuden tukeminen. - Toiminnan suunnittelussa huomioidaan erilaiset erilaisissa elämäntilanteissa elävät perheet. - Perhetapahtumien kehittäminen. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Perhekerhot ja perhetapahtumat aloitettiin hartaudella. Perhemessuja järjestettiin kuukausittain. 2. Perhetapahtumat, kuten perherieha keräsi runsaasti perheitä. 3. Vanhemmuuden palikoiden käyttö erilaisissa tilanteissa. Säännölliset parisuhdeillat. PERHEKERHOTYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Perhekerhojen osallistumiskertoja Kohdennettuja/ painotettuja Perhetapahtumia perhekerhoryhmiä 2010 TP TP TP TA TTS TTS

77 YLEINEN DIAKONIATYÖ 2012 Diakoniatyön tiimi / Jenni Siuvatti ja Soile Pakkanen Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Diakoniatyön tehtävä on auttaa hädänalaista ihmistä ja kantaa erityistä huolta heikoimmista ja syrjäytyneimmistä. Diakoniatyön tiimi välittää auttamisellaan Jumalan huolenpitoa ja rohkaisee seurakuntalaista osallistumaan jumalanpalveluksiin. Siksi se järjestää kutsujumalanpalveluksia ja kantaa lähimmäisiä esirukouksissa. Koska jumalanpalveluselämä on niin keskeinen tekijä seurakunnan olemassaolon ja uudistumisen kannalta, sen valmisteluihin osallistuvat kaikki työalat tukitoimintoja myöten. Työalalla on järjestetty neljä kutsujumalanpalvelusta, jotka on koettu tärkeiksi. Vapaaehtoisiksi on ilmoittautunut uusia henkilöitä. Avustuksiin varattu määräraha, , ei ole ollut riittävä kattamaan myönnettyjä avustuksia. Määräraha on ylittynyt 9 170,16. Kirkon diakoniarahastosta ja Sipilä-säätiöstä on haettu ja saatu avustusta yhteensä Avustustilanteissa on katsottu asiakkaiden kokonaistilanne. Työntekijöiden työnjakoa on tarkistettu usein kuluneen vuoden aikana vastaamaan työntekijöiden omaa osaamista. Uskomme, että kutsujumalanpalvelukset ovat auttaneet seurakuntalaisia uskoon ja palveluun. Diakoniatyöntekijät ovat pyrkineet tukemaan vapaaehtoisia, mutta ovat kokeneet että siihen ei ole ollut riittävästi aikaa. Avustuksiin varattu määräraha ei ole riittänyt, koska yhteiskunnan yleisesti heikentynyt tilanne on ilmennyt muun muassa tiukentuneina toimeentulotukipäätöksinä, joka on heijastunut diakoniaavustusten tarpeen kasvuna. Avustustoimintaan tulee kehittää uusia toimintamalleja, ja tulevina vuosina on tärkeää saada yhteistyö toimimaan kunnan sosiaalitoimen kanssa, jotta asiakkaat tulevat autetuksi kokonaisvaltaisesti. Työntekijöiden vaihtuvuus työalalla on ollut poikkeuksellisen suurta, minkä vuoksi työnjakoa on jouduttu tarkistamaan useamman kerran. Vapaaehtoisuus mahdollistetaan muun muassa ystäväpalvelutoiminnan kehittämisellä. Vapaaehtoisien tukemiselle tulee löytyä riittävästi aikaa. Diakoniatyöntekijöiden jaksamista tuetaan kuukausittaisilla voimavaratiimeillä. Tulevaisuudessa tulee harkita viidennen diakoniaviran perustamista, jotta diakoniatyön haasteisiin voitaisiin vastata paremmin. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET TOTEUTUS TYÖALALLA Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. - Välitetään auttamisella Jumalan huolenpitoa. Rohkaistaan seurakuntalaista osallistumaan jumalanpalveluksiin. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. - Tarjotaan seurakuntalaiselle mahdollisuus kohdata apua tarvitseva ihminen lähimmäispalvelun avulla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. - Tiimi pyrkii kokoontumaan viikoittain ja sitoutuu sille asetettuiin tavoitteisiin. TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2012) TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Työalalla pidetään neljä omaa kutsujumalanpalvelusta 1. Diakoniatyön tiimi järjesti neljä kutsujumalanpalvelusta, mutta työalamessu ei 2. Etsitään ja tuetaan diakoniatyön vapaaehtoisia toteutunut. 2. Diakoniatyöhön on saatu uusia vapaaehtoisia. Vapaaehtoisia on tuettu mahdollisuuksien 3. Tarkistetaan avustuskäytäntöjä mukaan. 3. Avustuskäytänteiden kehittämisen tarve on huomioitu. Uusia käytänteitä on suunniteltu 4. Tarkistetaan työntekijöiden työnjakoa vuodelle Työntekijöiden työnjakoa on tarkistettu vastaamaan jokaisen omaa osaamista. DIAKONIATYÖN TUNNUSLUVUT 2012 TALOUS TOIMINTA Asiakaskontaktit Kotikäynnit Vapaaehtoisten määrä 2010 TP TP TP TA TTS TTS

78 78

79 SIELUNHOITO 2012 Yleisen seurakuntatyön tiimi/ Paulus Pikkarainen Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Sielunhoitotyön tavoitteena on auttaa seurakuntalaisia elämän eri vaiheissa. Sielunhoitokeskusteluissa seurakuntalainen voi luottaa tulevansa kuulluksi ja kohdatuksi. Hän saa jakaa mielessään olevia asioita sielunhoitajan ja Jumalan kanssa. Kempeleen seurakunnassa sielunhoitotyötä tekevät sekä seurakunnan työntekijät että vapaaehtoiset sielunhoitoavustajat. Sielunhoito on koko seurakunnan ja jokaisen kristityn tehtävä: Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain (Gal.6:2). Vapaaehtoisten sielunhoitoavustajien rinkiin kuului vuonna henkilöä. He toimivat pääasiassa jumalanpalveluksissa sekä Sanan ja rukouksen -illoissa. Vuodelle 2012 asetettiin tavoitteeksi, että vapaaehtoiset sielunhoitoavustajat kokoontuvat kahteen työnohjaukseen. Näistä toteutui vain yksi, kun keväällä kokoonnuttiin sielunhoitajien kiitospäivälliselle. Myös tavoitteeksi asetettu sairaalasielunhoitajan pitämä koulutuspäivä jäi toteutumatta. Kalajoen kristillisen opiston Toivon Lähde rukousavustajien koulutukseen ei tänä vuonna osallistunut sielunhoitoavustajia. Tavoitteiden toteutumattajäämisen taustalla on sielunhoitoavustajien ryhmän vakiintuneisuus. Sielunhoitoavustajat ovat tehtävässään kokeneita ja tarvitsevat vähän ohjausta. Monet avustajista ovat osallistuneet aiemmin rukousavustajien koulutukseen. Kaikille sielunhoitajille on tarjottu sekä palveluvuorojen jakamisen yhteydessä (3 kertaa vuodessa) että kevään kiitospäivällisellä mahdollisuus tuoda esille tehtävästä nousevia haasteita. Vuonna 2013 ja tulevaisuudessa tehtävässä kehittymisen mahdollisuutta on syytä pitää esillä. Vuoden 2012 tavoitteet kaksi kertaa vuodessa toteutuvasta työnohjauksesta sekä sairaalasielunhoitajan vierailusta ovat edelleen ajankohtaisia. Tulevaisuuden tavoitteena on myös miespuolisten sielunhoitoavustajien löytäminen ja mukaan kutsuminen. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TOTEUTUS TYÖALALLA - Koulutetut vapaaehtoiset toimivat sielunhoitoavustajina jumalanpalveluksissa ja Sanan ja rukouksen illoissa. TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Sielunhoitoavustajille järjestetään työnohjausta 2 kertaa vuodessa. 2. Seurakunta lähettää 5 sielunhoitoavustajaa Kalajoen Kristillisen opiston järjestämälle Toivon Lähde- rukousavustajien koulutukseen. 3. Sairaalasielunhoitajan pitämä koulutuspäivä kaikille sielunhoitoavustajille. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Työnohjauksia järjestettiin yksi. Lisäksi 3 kertaa vuodessa toteutuneessa palveluvuorojen jakotilaisuudessa sielunhoitoavustajille tarjottiin keskustelumahdollisuutta. - Rukousavustajien koulutukseen ei tänä vuonna osallistunut sielunhoitoavustajia. Tilannetta tarkastellaan uudestaan vuonna Koulutuspäivä ei toteutunut. TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Vapaaehtoisia Vapaaehtoisten Ohjauskertoja keskusteluja 2010 TP TP TP TA TTS TTS

80 LÄHETYSTYÖ 2012 Yleisen seurakuntatyön tiimi / Minna Sorvala Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Jumalanpalveluksen viettämisessä tämä seurakunnan tarkoitus toteutuu yhteisöllisesti, kaikkien koettavalla tavalla. Siksi joka sunnuntainen messu on seurakunnan ydin ja sydän, Jumalan pelastavan läsnäolon juhla. Lähetystyön tehtävänä on julistaa evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta kaikkialla maailmassa sanoin ja teoin. Kotiseurakunnassa se merkitsee lähetystietouden, -kasvatuksen, -innostuksen ja -kannatuksen ylläpitämistä ja lisäämistä. Erityisiä lähetyspyhiä järjestettiin tavoitteen mukaan vuoden aikana kolme. Näissä oli vieraana lähetystyöntekijä tai lähetyskentällä vieraillut henkilö. Pyhien vietto nivoutui messuun, jonka jälkeen oli lähetystilaisuus. Vapaaehtoistoiminnan työryhmässä oli yksi lähetystyön johtokunnan jäsen sekä yksi lähetystyön vapaaehtoistehtävissä toimiva. Viikoilla seurakunnan tiloissa oli Suomen Lähetysseuran lasten lähetysnäyttely. Näyttelyyn osallistui yhteensä vuotiasta lasta. Isänpäivänä järjestettiin isänpäivälounas lähetystyön hyväksi. Lounaalle osallistui huomattavasti ennakoitua enemmän ihmisiä ja tuotoksi kertyi 2040,80 euroa. Isänpäivälounaalle oli selkeä tilaus ja siksi lounaasta järjestetään vuosittainen perinne. Tasauskeräyksen hyväksi järjestettiin Toivon valo konsertti yhteistyössä Elliots ry:n kanssa. Konserttiin osallistui 93 henkilöä. Tasauskeräyksen varainhankinta painottuu jatkossakin syksyyn, jotta varainkeruu ei mene päällekkäin keväisen Yhteisvastuukeräyksen kanssa. Tulevaisuudessa tavoitteena on vapaaehtoisen lähetyskannatuksen kasvattaminen lähemmäksi rovastikunnallista keskiarvoa. Tavoitteen saavuttamisessa varainhankintatapahtumat ovat keskeisellä sijalla. Samoin on tärkeää, että seurakuntalaisia muistutetaan helpoista tavoista tukea lähetystyötä taloudellisesti. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TOTEUTUS LÄHETYSTYÖSSÄ 1. Missionaarisuus on läsnä jumalanpalveluksissa. 2. Vahvistetaan vapaaehtoistyötä ja vakiinnutetaan muistamiseen liittyvät käytänteet. 3. Lähetyssihteerin ja teologin yhteistyömallin luominen. LÄHETYSTYÖN TAVOITTEET (TA 2012) TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Pääjumalanpalveluksessa vierailee lähetystyön asiantuntijoita. 1. Vuoden aikana seurakunnan pääjumalanpalveluksen yhteydessä järjestettiin kolme lähetystilaisuutta. 2. Seurakunnan vapaaehtoistoiminnan työryhmässä on lähetystyön edustus. Kehittämishankkeen tuloksia hyödynnetään lähetystyön vapaaehtoistoiminnassa. 2. Vapaaehtoistoiminnan työryhmässä oli yksi lähetystyön johtokunnan jäsen sekä yksi lähetystyön vapaaehtoistehtävissä toimiva. 3. Vakiinnutetaan lähetyslounas ja tasauskeräys osaksi työmuodon toimintakalenteria. 3. Isänpäivänä järjestettävä lähetyslounas löysi paikkansa toimintakalenterista. Tasauskeräyksen tukeminen etsii vielä lopullista muotoaan. LÄHETYSTYÖ TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Vapaaehtoinen lähetyskannatus per jäsen Kauneimmat joululaulut tilaisuudet/osallistujat Lähetyspyhien lähetystilaisuuksiin osallistuneiden lkm tilaisuudet/osallistujat 2010 TP ,55 5/ TP ,39 8/1923 2/ TP ,39 8/2141 3/ TA ,50 8/2200 3/ TTS ,60 8/2250 3/ TTS ,75 8/2300 3/115

81 KANSAINVÄLINEN DIAKONIATYÖ 2012 Diakoniatiimi / Soile Pakkanen Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Diakoniatiimin tehtävänä on kansainvälisen diakoniatyön esillä pitäminen ja uusien näköalojen avaaminen kehitysmaiden ihmisten elämään. Ulkomaista avuntarvetta sekä kehitysyhteistyötä pidetään esillä, jotta seurakuntalaisilla olisi mahdollisuus liittyä kirkon kansainvälisen vastuun kantamiseen. Diakoniatyö huolehtii erityisten kirkkopyhien myötä, että kansainvälisyys tulee esille jumalanpalveluselämässä. Työala vastaa myös Yhteisvastuukeräyksestä, jonka järjestämiseen osallistuvat eri työalat yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Yhteisvastuukerääjinä toimivat vapaaehtoiset. Yhteisvastuukeräyksen tuotto Kempeleessä oli ,09. Keräystuotto jäi vain reilu 300 keräystavoitteesta, joka oli Vuoden 2012 Yhteisvastuun kotimainen kohde oli Takuusäätiön käynnistämä pienluottohanke ja kansainvälinen kohde Ugandassa toteutettava pienrahoitustoiminta. Vuosia keräykseen osallistuneet henkilöt ovat nyt jääneet pois eikä uusia kerääjiä ole tullut tilalle, minkä vuoksi useita alueita jäi ilman kerääjiä. Sen sijaan vapaaehtoiset ovat kokeneet tapahtumien järjestämisen sekä kauppojen edessä tapahtuvan lipaskeräyksen mieluisiksi tavoiksi osallistua. Vappumyyjäiset olivat tuottoisin tapahtuma, joka nettosi 2114,20. Kirkon Ulkomaanavun kirkkopyhää ei saatu järjestettyä, mutta tilalla oli Kirkon Ulkomaanavuntapahtuma teemanaan Naisten Pankki. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Kempeleen Nuorekkaat Martat järjestön kanssa. Tulevaisuudessa tulisi kehittää uusia toimintatapoja Yhteisvastuun ovelta ovelle -keräämisen tilalle. Kirkon Ulkomaanapu tulisi saada esille käytännönläheisellä tavalla, jotta ihmiset osallistuisivat toimintaan. Vuonna 2013 tavoitteena on järjestää kansainvälisiä ruokakulttuuri-iltoja. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. TOTEUTUS TYÖALALLA Kirkon ulkomaanavun kirkkopyhä. Yhteisvastuukeräyksen avausmessu. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Työalalla pidetään kaksi kirkkopyhää 2. Ulkomaisen avuntarpeen ja kehitysyhteistyön esillä pitäminen. 3. Tarjotaan seurakuntalaisille mahdollisuus liittyä kirkon kansainvälisen vastuun kantamiseen. Yhteisvastuukeräys. Eri työalojen vapaaehtoisten järjestämä tapahtuma. Yhteisvastuukeräystoimikunnan ja KUA:n yhteyshenkilöiden palaverit TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Yhteisvastuukeräyksen avausmessuun osallistui 157 hlöä. Kirkon ulkomaanavun tapahtuman osallistujamäärä oli 23 hlö. - Toteutunut Yhteisvastuukeräys, tuotto ,09. - Yhteisvastuukeräyksen vapaaehtoisia lähes 80 henkilöä, mikä oli tavoitteenakin. KANSAINVÄLISEN DIAKONIATYÖN TUNNUSLUVUT 2012 TALOUS TOIMINTA yv-keräystuotto yv-kerääjiä tunnusluku 2010 TP , TP , TP , TA , TTS , TTS

82 VAPAAEHTOISTOIMINTA 2012 Yleisen seurakuntatyön tiimi / Minna Sorvala Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Jumalanpalveluksen viettämisessä tämä seurakunnan tarkoitus toteutuu yhteisöllisesti, kaikkien koettavalla tavalla. Siksi joka sunnuntainen messu on seurakunnan ydin ja sydän, Jumalan pelastavan läsnäolon juhla. Vapaaehtoistoiminta vastaa siitä, että vapaaehtoistoiminta on yksi, selkeä kokonaisuus seurakunnassa yhteisine toimintatapoineen, mutta jossa kunkin työalan erityispiirteet säilyvät. Kempeleen seurakunta on ollut kahden vuoden ajan mukana kirkkohallituksen vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeessa, jonka tavoitteena on ollut vahvistaa seurakuntien vapaaehtoistoimintaa. Toimintakertomusvuonna vapaaehtoistoiminnan työryhmä osallistui hiippakunnan alueella järjestettyihin kirkkohallituksen kehittämispäiviin sekä kokoontui omassa seurakunnassa. Vapaaehtoistoiminnan esite valmistui ja laitettiin jakoon alkuvuodesta ja samalla avattiin seurakunnan nettisivuille sähköinen lomake vapaaehtoiseksi ilmoittautumista varten. Seurakunnan yhteisiksi vapaaehtoistoiminnan käytännöiksi on muodostunut 1,5 vuoden välein toteutettava vapaaehtoispäivä, vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen ja vapaaehtoisten jouluruokailu. Vuoden 2012 lopussa seurakunnassa toimi vapaaehtoistehtävissä 273 aikuista ja 52 yöpappila-avustajaa. Vuoden 2012 kesäkuusta lähtien lähetyssihteeri-vapaaehtoistyön koordinaattorin työaika Kempeleessä on ollut yhteensä 100% aiemman 60% sijaan. Uutena toimintamuotona käynnistyivät kesän messujen yhteyteen tapulikahvit, joihin aloite tuli vapaaehtoisilta itseltään. Vapaaehtoispäivä on ollut suosittu tapahtuma, jonka sisältö on rakentunut kaikille yhteisistä ohjelmista, ruokailusta sekä kanavatyöskentelystä, jossa kukin osallistuja on saanut valita oman kiinnostuksensa mukaisen toiminnan. Syyskauden alussa vapaaehtoiset kutsuttiin messuun, jossa heidät siunattiin lähimmäisen tehtävään. Siunaaminen on ollut koskettava ja merkityksellinen kokemus niin vapaaehtoisille kuin työntekijöillekin. Sekä vapaaehtoispäivä että siunaaminen on herättänyt kiinnostusta useissa seurakunnissa. Tulevaisuudessa erityisesti messuvapaaehtoisten toimintaa tullaan monipuolistamaan uusilla tehtävillä messussa. On myös tärkeää kiinnittää huomiota vapaaehtoisten kouluttamiseen. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET TOTEUTUS VAPAAEHTOISTOIMINNASSA Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. 1. Vapaaehtoistehtäviin lähdetään jumalanpalveluksesta käsin. Vapaaehtoiset siunataan tehtäväänsä toimintavuoden alussa. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. 2. Vapaaehtoistoiminta on ennen kaikkea palvelutehtävä, jossa toimitaan lähimmäisten hyväksi. 3. Vapaaehtoistoiminnan työryhmä ja Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. vapaaehtoistyön koordinaattori etsivät yhteisiä toimintatapoja koko seurakunnan yhteiselle vapaaehtoistoiminnalle. Luodaan käytännöt vapaaehtoisten muistamisesta, koulutuksesta ja virkistyksestä. Vapaaehtoistoiminnan työryhmässä on mukana vapaaehtoisia ja työntekijöitä eri työmuodoilta. VAPAAEHTOISTOIMINNAN TAVOITTEET (TA 2012) TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Koko seurakunnan yhteiset vapaaehtoistapahtumat kokoavat seurakuntalaisia yhteen kaikista työmuodoista. 1. Kaikissa yhteisissä vapaaehtoisten tapaamisissa on ollut osallistujia kaikilta työaloilta. 2. Vapaaehtoistoiminnan esite ja sähköinen ilmoittautuminen sekä työmuotojen oma rekrytointi tavoittaa uusia seurakuntalaisia vapaaehtoistoiminnan piiriin. 2. Vapaaehtoistoiminnan esite lähti jakoon tammikuussa ja samaan aikaan avattiin sähköinen ilmoittautumislomake. Uusia vapaaehtoisia on tullut sähköisen ilmoittautumisen kautta 6 ja muuta kautta 12. VAPAAEHTOISTOIMINTA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA aikuisia vapaaehtoisia Kokoavat tilaisuudet (lkm) 2010 TP TP TP TA TTS TTS

83 83

84 392 KOULU- JA OPPILAITOSTYÖ 2012 Nuorisotyön tiimi / Paulus Pikkarainen Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Koulu ja oppilaitostyö on osa nuorisotyön tiimin toimintaa ja sitoutuu tiimin tehtävään autamalla nuoria kristilliseen uskoon, vastuuseen ja yhteyden kokemiseen. Nämä ja seurakunnan yhteiset tavoitteet pyritään saavuttamaan tukemalla koulujen ja oppilaitosten kristillistä kasvatustyötä. Tärkeä osa koulu- ja oppilaitostyön toimintaa on myös opettajien tukeminen. Koulu ja oppilaitostyö ei ole vain oppilaita, vaan myös opettajia ja koulujen muuta henkilökuntaa varten. Vuodeksi 2012 koulu ja oppilaitostyölle asetettiin tavoitteeksi toiminnan säännönmukaistaminen sekä yhteistyön vahvistaminen koulujen yhteyshenkilöiden kanssa. Kumpikin tavoite linkittyy osaltaan koulu ja oppilaitostyön lähihistoriaan, jossa kustannuspaikasta vastaava pappi on vaihtunut usein. Laatimalla selkeä toimintakalenteri ja yhteistyömalli on pyritty rakentamaan vuosittaiset kehykset koulutyölle. Toimintakalenterin ansiosta koulut tietävät millaista vuosittaista toimintaa seurakunnan koulu ja oppilaitostyö tarjoaa sekä millainen rooli eri tapahtumien toteuttamisessa on koulujen yhteyshenkilöillä. Toimintakalenterin vakiinnuttaminen onnistui vuonna 2012 hyvin. Koulu ja oppilaitostyön perustyö muodostuu viikoittaisista päivänavauksista (pl.ammattikoulu, lukiolla päivänavaus n.1-2 kertaa kuussa). Syyslukukaudella kaikille kouluille järjestettiin koulukonsertti ja keväällä neljä alakoulua osallistui koulukinkereihin. Lisäksi kaikki alueen koulut ja oppilaitokset osallistuivat vähintään kahdesti kirkossa tai koulussa järjestettävään jumalanpalvelukseen. Koulujen yhteistyöhenkilöt osallistuivat kahteen yhteistyöpalaveriin. Vakiintuneiden tapahtumien lisäksi koulu- ja oppilaitostyötä toteutettiin tuntivierailujen, koulupäivystysten ja kirkkovierailujen kautta. Vierailujen määrää pyritään lisäämään tulevina vuosina. Tavoitteena on, että koulu- ja oppilaitostyö ohjautuisi yhä enemmän alueen koulujen tarpeita vastaavaksi. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. TOTEUTUS TYÖALALLA 1. Kouluja ja oppilaitoksia kutsutaan osallistumaan koulujumalanpalveluksiin sekä niiden toteuttamiseen. 2. Koulutyön toimintakalenterin tapahtumat vakiinnutetaan. 84 Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Koulutyö on mahdollisimman säännönmukaista. 2. Vahvistetaan seurakunnan työntekijöiden ja koulujen yhteyshenkilöiden välistä yhteistyötä. 3. Kaikessa koulu ja oppilaitostyössä on esillä evankeliumin sanoma. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Koulu- ja oppilaitostyössä on onnistuttu vakiinnuttamaan syksyn (ryhmäytyspäivät. koulukonsertit, yhteistyöpalaveri) ja kevään (koulukinkerit, yhteistyöpalaveri) tapahtumat. Päivänavauksia pidettiin viikoittain ja jokainen koulu osallistui vuoden aikana vähintään kaksi kertaa jumalanpalvelukseen. - Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö ja viestintä toteutuu pääosin koulujen yhteyshenkilöiden kautta. Yhteyshenkilöt osallistuivat syksyllä ja keväällä yhteistyöpalaveriin. TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Virsimerkkejä Kirkkovierailut Koulukinkerit keränneet luokat (pl.kotikirkkoviikko) 2010 TP TP TP TA TTS TTS

85 85 SEURAKUNNAN EMÄNTÄPALVELUT 2012 Talous- ja kiinteistötiimi / emäntäpalvelut Pasi Jarva Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Jumalanpalveluksen viettämisessä tämä seurakunnan tarkoitus toteutuu yhteisöllisesti, kaikkien koettavalla tavalla. Siksi joka sunnuntainen messu on seurakunnan ydin ja sydän, Jumalan pelastavan läsnäolon juhla. Talous- ja kiinteistötiimin tehtävänä on suunnitella, toteuttaa, johtaa ja kehittää seurakunnan talous-, kiinteistö- ja hautausmaahallinnon palveluita osana seurakunnan perustehtävää. Tiimi vastaa siitä, että seurakunnan kiinteistöt ja niihin liittyvät piha-alueet sekä emäntä-, kiinteistö- ja seurakuntamestaripalvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla sekä seurakunnan omissa että vuokratilaisuuksissa ja että tiimin tuottamat palvelut toteutetaan sekä laadukkaasti että kustannustehokkaasti. Seurakunnan emäntäpalvelut ovat monipuolisesti mukana seurakunnan toiminnassa seurakunnan perustehtävän ja strategiset linjaukset sisäistäen ja niitä omassa toiminnassaan toteuttaen. Emäntäpalvelut toteuttavat yhdessä vapaaehtoisten kanssa vuoden aikana Jumalanpalvelusten yhteydessä järjestettävät kirkkokahvitukset sekä kesäaikana järjestetyt Vanhan kirkon tapulikahvitukset. Emäntäpalvelut järjestivät vuoden aikana yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa kolmet myyjäiset sekä neljä eri leivontapäivää eri tapahtumia ja myyjäisiä varten. Emäntäpalvelut olivat toteuttamassa myös vanhustenviikon juhlaa, itsenäisyyspäivän juhlaa, isänpäivälounasta sekä vapaaehtoisten jouluruokailua. Seurakunnan omat emäntäpalvelut ovat lunastaneet paikkansa seurakunnan tilaisuuksien tarjoilujen laadukkaina ja kustannustehokkaina toteuttajina sekä seurakunnan omissa kiinteistöissä että seurakunnan tiloja vuokraavien keskuudessa. Uskomme että emäntäpalveluiden yhteistyö vapaaehtoisten, eri järjestöjen ja tavarantoimittajien kanssa on ollut avointa ja kannustavaa. Mm. kevään ja syksyn jumalanpalvelusten kahvikeittovuorot olemme päättäneet yhteisessä tilaisuudessa vapaaehtoisten kanssa. Tulevaisuudessa on tärkeää saada vapaaehtoistyö jatkumaan yhtä hienona kokonaisuutena kuin millaisena se seurakunnassamme tällä hetkellä toteutuu. Seurakunnan omat emäntäpalvelut ovat aloittaneet toimintansa Vielä tilinpäätösvuonna 2012 emäntäpalveluilla ei ole ollut omaa kustannuspaikkaa vaan emäntäpalveluiden tulot ja menot ovat mukana eri työalojen toteutumissa. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2012) 4. Emäntäpalveluiden vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 5. Oppilaitosyhteistyön kehittäminen 6. Yhteistyön aloittaminen lähialueen tuottajien kanssa TOTEUTUS TYÖALALLA - Kirkkokahvijärjestelyiden koordinointi yhteistyössä Seurakuntapalvelutiimin kanssa ja kirkkokahvitusten toteuttaminen yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa. - vapaaehtoisemäntien/-isäntienaktivointi, koordinointi ja tukeminen omien emäntäpalveluiden ammattitaidolla, organisointitaidolla ja asiantuntijuudella. - tiimitoimintaa kehitetään avoimen vuorovaikutuksen ja osallistuvan toiminnan avulla. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - Emäntäpalvelut järjestivät yhdessä vapaaehtoisten kanssa laskiais-, vappu- ja joulumyyjäiset. Vapaaehtoisten kanssa yhteistyössä toteutettiin neljä leivontapäivää. Myös muita tilaisuuksia kuten isänpäivälounas toteutettiin yhteistyössä vapaehtoisten kanssa. - Oulun Seudun Ammattiopiston Kempeleen yksikön Cateringalan opiskelijoiden ja opettajien kanssa tehtiin yhteistyötä Vanhusten viikon juhlan järjestämisen osalta. Lisäksi aloitimme neuvottelut saman oppilaitoksen puutarhayksikön kanssa vihersisustus- ja leikkokukkayhteistyön osalta. 7. Yhteistyön lisääminen seurakunnan omien työalojen kanssa TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA myyjäiset / kpl lähialueen tuottajien määrä / kpl - Emäntäpalvelut tilaavat tuotteita säännöllisesti usealta lähialueen leipomo-, vilja- ja perunatuottajalta. - Seurakunnan kotisivuille on tehty valmiita tarjoilukokonaisuuksia helpottamaan seurakuntalaisten, työntekijöiden sekä yritysten mahdollisuuksia löytää sopivimpia tarjottavavaihtoehtoja. seurakunnan emäntäpalveluiden tuottamat pitopalvelutoiminnan tulot /vuosi 2010 TP TP TP TA TTS TTS

86 86 HAUTAUSTOIMEN PALVELUT 2012 Talous- ja kiinteistötiimi / Anneli Salo Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Jumalanpalveluksen viettämisessä tämä seurakunnan tarkoitus toteutuu yhteisöllisesti, kaikkien koettavalla tavalla. Siksi joka sunnuntainen messu on seurakunnan ydin ja sydän, Jumalan pelastavan läsnäolon juhla. Talousjohtajan tehtävänä on suunnitella, toteuttaa, johtaa ja kehittää seurakunnan talous-, kiinteistö- ja hautausmaahallinnon palveluita osana seurakunnan perustehtävää. Talous- ja kiinteistötiimi vastaa siitä, että seurakunnan kiinteistöt ja niihin liittyvät piha-alueet sekä emäntä-, kiinteistöja seurakuntamestaripalvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla sekä seurakunnan omissa että vuokratilaisuuksissa ja että tiimin tuottamat palvelut toteutetaan sekä laadukkaasti että kustannustehokkaasti. Hautaustoimen palvelut vastaavat siitä, että hautaukset ja hautausmaan hoito toteutetaan kristillisiä arvoja, vainajia ja heidän omaisiaan kunnioittaen. Toukokuussa järjestetyt hautausmaan siivoustalkoot järjestettiin nyt toisen kerran peräkkäin ja talkoille on löytynyt oma palvelupaikkansa seurakunnassamme. Työntekijöiden osallistuminen talkoisiin yhdessä seurakuntalaisten kanssa on koettu työyhteisössä tärkeäksi yhteiseksi palvelutehtäväksi. Haluammekin, että keväiset, yhteiset siivoustalkoot muodostuvat vähitellen perinteeksi ja toteutuvat myös otettuamme uuden hautausmaan Kokkokankaalla käyttöömme. Marraskuussa, vuoden pimeimpään aikaan vietettävän pyhäinpäivän iltakirkon lämmin tunnelma ja vainajien muistaminen sekä siihen liittyvä seurakunnan tukipalveluiden palvelutehtävä tuohus- ja hautakynttilän sytyttämisen muodossa on koettu tärkeäksi palvelutehtäväksi sekä omaisten että työntekijöiden keskuudessa. Palkkasimme hautatoimen projektin nopeampaa etenemistä varten yhden kokoaikaisen projektityöntekijän Hän siirtyi vs. taloussihteeriksemme 8.8 alkaen. Emme palkanneet projektiin uutta kokoaikaista työntekijää vaan kaksi tarvittaessa tulevaa tuntipalkkaista työntekijää. Heidän tehtävänään on ollut syöttää hauta- ja vainajatietoja sähköiseen järjestelmään. Projekti jatkuu vuonna 2013 tietojen syöttämisellä ohjelmaan. Taloustoimiston toimistonhoitajan, joka aikaisemmin hoiti kokoaikaisena hautatoimen projektia, tehtäväkuvaan sisältyy myös hautatoimen projektitehtävät, joita hän hoitaa jatkossa noin yhden päivän viikossa. Hautaustoimen työalan tulevaisuuden tavoitteet liittyvät Kokkokankaan hautausmaahankkeen ensimmäisen vaiheen toteuttamiseen ja uuden hautausmaan käyttöönottoon sekä hautapaikka-, vainaja- ja haltijatietojen sähköiseen hallintaan. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2012) 1. Hautaustoimen palvelussopimusten läpikäyminen. 2. Hinnaston läpikäyminen Kirkkohallituksen ohjeiden mukaisesti kustannuksia vastaavaksi. 3. Hautatoimen projektin jatkaminen. TOTEUTUS TYÖALALLA - Pyhäinpäivän iltakirkossa luettavien vainajien nimen yhteydessä jokaiselle vainajalle sytytetään tuohuskynttilä ja iltakirkon päätteeksi omaisille annetaan valmiiksi sytytetty hautakynttilä vainajan haudalle tai muualle haudattujen muistomerkille vietäväksi. - keväisin tiimi järjestää hautausmaan siivoustalkoot - tiimitoimintaa kehitetään avoimen vuorovaikutuksen ja osallistuvan toiminnan avulla TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - siirsimme palvelusopimusten läpikäymisen tehtäväksi vuosien aikana, jolloin määrittelemme oman toiminnan ja ulkoistettujen palveluiden kokonaisuudet sekä näiden tarkennetut rajapinnat - laadimme ja tarkastimme hinnaston vastaamaan kirkkohallituksen ohjeistusta - selvitimme 1900-luvun alusta lukien haudan hallintaaikaperusteet, syötimme hautatiedot hautatoimen ohjelmaan sekä aloitimme vainajatietojen syöttämisen 4. Uuden hautausmaan hankesuunnitelma päivitetään vuoden 2012 aikana. - päivitimme vuonna 2008 laadittu hankesuunnitelman, jätimme rakennuslupahakemukset lupaviranomaiselle, laadimme urakkaohjelmat alan asiantuntijoiden avulla ja aloitimme urakoitsijavalinnat TYÖALA TUNNUSLUKUINA TALOUS TOIMINTA Arkkuhautauksia Uurnahautauksia Haudanhoitosopimuksia 2010 TP TP TP TA TTS TTS

87 87

88 88 KIINTEISTÖTOIMEN PALVELUT 2012 Talous- ja kiinteistötiimi / Anneli Salo Seurakunta on olemassa, että ihmiset löytäisivät armollisen Jumalan ja elämän hänen yhteydessään. Jumalanpalveluksen viettämisessä tämä seurakunnan tarkoitus toteutuu yhteisöllisesti, kaikkien koettavalla tavalla. Siksi joka sunnuntainen messu on seurakunnan ydin ja sydän, Jumalan pelastavan läsnäolon juhla. Talousjohtajan tehtävänä on suunnitella, toteuttaa, johtaa ja kehittää seurakunnan talous-, kiinteistö- ja hautausmaahallinnon palveluita osana seurakunnan perustehtävää. Talous- ja kiinteistötiimi vastaa siitä, että seurakunnan kiinteistöt ja niihin liittyvät piha-alueet sekä emäntä-, kiinteistöja seurakuntamestaripalvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla sekä seurakunnan omissa että vuokratilaisuuksissa ja että tiimin tuottamat palvelut toteutetaan sekä laadukkaasti että kustannustehokkaasti. Kiinteistöpalveluiden tehtävänä on seurakunnan perustehtävää tukien vastata seurakunnan kiinteistöistä, niihin liittyvästä korjausrakentamisesta ja hankinnoista sekä taloudellisesta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Vuonna 2012 kiinnitimme erityistä huomiota tilojemme toimivuuteen, turvallisuuteen ja nykyaikaisuuteen. Pappilaan hankittiin uudet paloturvalliset verhot sekä mahdollistimme alakerran tilojen käytön myös vuokrauskäytössä. Pappilan yläkerran huone muutettiin nuorten muusikoiden harjoitustilaksi. Kokkokankaan seurakuntakeskuksen nk. kanttoreiden huone muutettiin yhdistetyksi kokous- ja majoitustilaksi. Kyseisessä tilassa on mahdollista majoittua kaksi henkilöä kerrallaan. Ratkaisu koettiin toimivaksi samalla käytävällä olevien pienkeittiö- ja suihkutilojen kanssa ja palaute tilassa majoittuneilta on ollut positiivista. Keskustan seurakuntakeskuksen pienempi kokoustila Wirkkala muutettiin kalusteiltaan perinteistä kokoustilaa toimivammaksi monitoimihuoneeksi. Tila onkin tämän uudistuksen myötä saatu tehokkaampaan ja monipuolisempaan käyttöön. Samassa yhteydessä uudistimme myös sekä tämän pienryhmätilan että viereisen kokoustila Toppeliuksen verhot. Pyhän Kolminaisuuden kirkon kuvan- ja äänentoiston parantamiseen varattiin määrärahaa vuosille sekä Kokkokankaan seurakuntakeskuksen vastaavaan projektiin vuosille Projektin suunnittelun ja toteutuksen konsultoinnista vastaa Rimako Oy:n Matti Antikainen. Projektin suunnittelun edetessä olemme ottaneet huomioon myös tarpeen Vanhan kirkon jumalanpalvelusten kuulumisen kotisivujemme nettiradion kautta. Seurakunnan ympäristödiplomin uudistamistyö saatiin päätökseen ja kirkkohallituksen täysistunnon keväällä 2012 hyväksymä ympäristödiplomi on voimassa saakka. Kirkkoneuvosto valitsi seurakunnan ympäristövastaavaksi seurakuntamestari Tapani Raappanan, jonka tehtävänä on huolehtia henkilöstön ympäristökoulutuksesta, yleisestä ympäristötiedottamisesta henkilöstölle ja seurakuntalaisille, ympäristöohjelman toteutumisen seurannasta ja päivittämisestä, yhteistyöstä ympäristötyötä tekevien viranomaisten ja yhdistysten kanssa, ympäristölainsäädännön muutosten seuraamisesta ja ympäristöepäkohtiin puuttumisesta ja aloitteiden tekemisestä omassa seurakunnassa. Kiinteistötoimen työalan tulevaisuuden tavoitteet liittyvät kiinteistöjemme tehokkaampaan ja monipuolisempaan käyttöön sekä vuokrauskertojen ja tulojen lisäämiseen sekä ympäristöasioiden kehittämiseen seurakunnassamme. SEURAKUNNAN PAINOPISTEET Pyhä - jumalanpalveluselämää kehitetään yhteisöllisesti. Lähimmäisyys - vapaaehtoisuutta edistetään kaikilla työaloilla. Rakenteet - toimintarakenteita vahvistetaan tiimityön ja johtamisen kautta. TYÖALAN TAVOITTEET (TA 2012) 1) Siivouspalveluiden kilpailuttaminen tai muuttaminen seurakunnan omaksi toiminnaksi. 2) Voimassaolevien kiinteistöpalveluksien sisältö tarkistetaan ja kilpailutetaan tarvittaessa. 3) Tiekirkkotoiminnan aloittamiseen liittyvä selvitystyö toteutetaan omana työnä vuoden 2012 aikana. 4) Piha-alueiden kunnossapidon tasoa nostetaan entuudestaan. 5) Seurakuntamestarit huolehtivat kirkkojen siisteydestä niin, että ulkopuolisten siivouspalveluiden osuutta voidaan vähentää lisäsiivousten osalta. TOTEUTUS TYÖALALLA - kirkonpalvelijat ovat työhönsä sitoutuneita ja antavat oman laadukkaan panoksensa jumalanpalvelusten toteuttamiseen - pyydämme seurakuntalaisia ja alueen yhteisöjä jumalanpalveluksiin kolehdinkantajiksi - tiimitoimintaa kehitetään avoimen vuorovaikutuksen ja osallistuvan toiminnan avulla TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN - jatkoimme siivoussopimusta SOL Palvelut Oy:n kanssa saakka - tarkistustyö on kesken ja jatkuu vuoden 2013 aikana - Tiekirkkotoimintaa ei voida aloittaa vuoden 2013 aikana - piha-alueiden kunnossapitoon on kiinnitetty erityistä huomiota suunnitelmallisuuden, sopimusten sisältötarkistusten ja sisäisten työjärjestelyjen kautta - projekti ei ole edennyt toivotulla tavalla ja lisäsiivousten määrää ei ole voitu vähentää. Tavoite on otettu huomioon vuoden 2013 tavoitteissa. TALOUS vuokratulot /vuosi TYÖALA TUNNUSLUKUINA TOIMINTA korjausrakentaminen /vuosi kulttuuriperinnön hoito /vuosi 2010 TP TP TP TA TTS TTS

89 89 Kuva Pekka Rehumäki Kokkokankaan seurakuntakeskuksessa on upeat puitteet juhlien järjestämiseen.

90 90

91 91

92 92 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 2012 Talousarvio+ muutos Toteutuma Poikkeama Käyttö% Pääluokan osuus kaikkien työmuotojen toimintakatteesta Yleishallinto: Tulot ,3 % Menot ,5 % Toimintakate ,0 % 15 % Seurakunnallinen toiminta: Tulot ,2 % Menot ,4 % Toimintakate ,2 % 64 % Hautaustoimi: Tulot ,3 % Menot ,1 % Toimintakate ,0 % 4 % Kiinteistötoimi: Tulot ,5 % Menot ,2 % Toimintakate ,6 % 17 % Käyttötalous yhteensä: Tulot ,9 % Menot ,7 % Toimintakate ,5 %

93 93 TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Talousarvio + muutos Toteutuma Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot: % Korvaukset palveluista % Korvaukset muilta seurakunnilta % Maksutuotot % Vuokratulot % Kolehdit ja muut keräystuotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintakulut: % Henkilöstökulut % Palvelujen ostot % Vuokrat % Aineet, tarvikkeet % Annetut avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakate % Verotulot % Verotuskustannukset % Keskusrahastomaksut % Rahoitustuotot ja kulut: % Korkotuotot % Muut rahoitustuotot % Arvonalentumiset sijoituksista % Muut rahoituskulut % Vuosikate % Suunnitelman mukaiset poistot % Satunnaiset tuotot Erillisenä kirjanpitona hoidetut rahastot: Tuotot % Kulut % Siirto rahastosta/rahastoon % Tilikauden tulos %

94 94 VEROTULOT Vuosi 2012: talousarvio verotulojen kertyminen tuloarvion ylitys/alitus Kirkollisvero Yhteisövero-osuus Yhteensä Verotulojen kehitys Kempeleen seurakunnassa: Kirkollisverot 2,9 % 8,2 % 3,6 % - 2,8 % Yhteisöverot -27,2 % 19,7 % 17,4 % - 28,1% Verotulot yhteensä 0,1 % 9,0 % 4,6 % - 4,9 % Tuloveroprosentti 1,35 1,45 1,45 1,45 Verotulojen kehitys kaikissa seurakunnissa yhteensä: Kirkollisverot 0,5 % -2,0 % 1,7 % 0,8 % Yhteisöverot -21,4 % 18,1 % 18,2 % - 26,2 % Verotulot yhteensä -2,2 % 0,0 % 3,7 % -2,8 % Kirkollisverotilitysten määrä väheni 127:ssä (41 %) ja kasvoi 184:ssä (59 %) seurakunnassa. Verotilitysten kehitys seurakunnissa ja kunnissa: Kirkollisverot 0,5 % -2,0 % 1,7 % 0,8 % Kunnallisverot 2,4 % 2,1 % 2,9 % 3,8 % Erotus 1,9 %-yks. 4,1 %-yks. 1,2 %-yks. 3 %-yks. Kirkollisverojen kehitys prosentteina pitäisi olla kunnallisverojen kanssa samaa suuruusluokkaa, koska niillä on sama veropohja. Kuitenkin esim. vuonna 2010 kirkollisverotulot kehittyivät oleellisesti heikommin kuin kunnallisverot. Suurin syy tähän on kirkosta eroaminen, jonka taloudellinen merkitys kirkolle toteutuu sattumanvaraisesti eroajan tulojen mukaan.

95 95 Kirkollisverot: Vuoden 2012 kirkollisverotilitysten yhteismäärä kasvoi koko kirkossa 0,8 %. Kempeleen seurakunnassa verotulot vähenivät 2,8 %. Tilitysten määrän vähenemiseen vaikuttivat marraskuun maksuunpanotilitys, jolloin seurakunnallemme tilitettyä verotilityskertymää oikaistiin vuoden 2011 osalta vähentävästi yhteensä Joulukuussa verohallinnossa tehtiin kirkollisveron jako-osuuden päivitys. Kirkollisveron jako-osuus vuodelta 2012 aleni 3,32 %:iin. Jako-osuuden pienentymisestä johtuen joulukuun verotilityksessä oikaistiin tammi-marraskuun tilitykset, jotka oli tehty korkeammalla (3,42 %) jako-osuudella. Joulukuussa tarkistettiin myös yksittäisten veronsaajien jako-osuuksia eli osuutta oman veronsaajaryhmän veroista. Laskennassa on muokattu kunkin veronsaajan verovuoden 2011 maksuunpantua tuloveron määrää mahdollisilla kunnallis-/kirkollisveroprosenttien muutoksilla (2011->2012) sekä asukas-/jäsenmäärämuutoksilla. Näiden oikaisujen kirkollisverotulojen vähentävä vaikutus seurakunnallemme oli yhteensä Joulukuussa 2012 tehty ansio- ja pääomatuloverojen oikaisu aiheutti veronsaajaryhmätasolla kuntaryhmälle 76 milj. euron (-0,5 %) ja seurakuntaryhmälle 23 milj. euron (-2,9 %) negatiivisen oikaisun. Suluissa olevat prosentit tarkoittavat muutosta verrattuna siihen, paljonko verovuodelta oli marraskuun loppuun mennessä tilitetty. Veronsaajaryhmien oikaisut perustuvat valtiovarainministeriön laskelmiin ja niissä on käytetty laskennan apuna verovuotta 2011 (=viimeksi valmistunut verotus). Siihen asti osuuksien laskennan pohjana oli käytetty 2010 verovuoden tietoja. Kirkollisveron jako-osuus on lukien 3,25 %. Jako-osuus alenee vuoden 2012 tarkistetusta jako-osuudesta 2,2 %. Vuoden takaisesta tasosta jako-osuus on laskenut lähes 5 %. Tällä on suora vaikutus seurakunnille tilitettäviin kirkollisveroihin. Jako-osuuden alenemiseen on vaikuttanut eniten seurakuntien jäsenmäärän väheneminen (Lähde: Verohallinto.) Yhteisöverot: Vuoden 2012 yhteisöverojen tilitysmäärä aleni koko kirkossa 26,2 %. Kempeleen seurakunnan osalta vähennys oli 28,1 %. Seurakuntien jako-osuus yhteisöveron kokonaistuotosta pieneni vuoden ,55 prosentista 2,3 prosenttiin. Yhteisöjen veroprosentti aleni 1,5 %-yksikköä (Lähde: Verohallinto.) Suomen ev. lut. kirkon osuus yhteisöveron tuotosta on verotilityslain perusteella: vuosi pysyvä-% tilapäiset korotukset jako-osuus ,86 % 0,44 %-yksikköä 2,30 % ,85 % 0,41 %-yksikköä 2,26 % ,85 % 0,38 %-yksikköä 2,23 % ,85 % 0,39 %- yksikköä 2,24 % Seurakuntien osuus yhteisöveron tuotosta on jaettu vuodesta 2006 alkaen siten, että 50 % jaetaan kuntien asukasluvun suhteessa ja 50 % kuntakohtaisen yhteisöverojen jakauman perusteella. Menettelyllä turvataan se, että hautaustoimilain mukaisesti kaikki seurakunnat saavat ainakin kohtuullisen korvausosuuden valtiolta hautaustoimen menoihinsa sekä kirkonkirjojen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Kempeleen seurakunnassa ko. kulujen osuus on n euroa.

96 96 TALOUSARVION INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN Keskustan seurakuntakeskuksen kaukolämpölaitteiston uusinta ( ): Talousarvio Toteutuma Käyttö% % - Hanke siirrettiin toteutettavaksi vuoden 2013 aikana, koska syksyllä 2012 järjestetyssä tarjouskilpailussa ei vastaanotettu yhtään tarjousta. Vanhan kirkon sähkölaitteiston uusiminen: Talousarvio Toteutuma Käyttö% % - Hankkeen suunnittelu ja toteutus siirrettiin toteutettavaksi vuosien 2013 ja 2014 aikana verotulojen vähenemisen vuoksi. Kokkokankaan hautausmaahanke: Talousarvio Toteutuma Käyttö% % - Vuonna 2008 laadittu hankesuunnitelma päivitettiin kevään 2012 aikana ja hankesuunnitelma hyväksyttiin kirkkovaltuustossa Syksyn aikana laadittiin urakkaohjelmat, jätettiin rakennuslupahakemus lupaviranomaiselle ja aloitettiin urakoitsijavalinnat. Äänen- ja kuvantoistojärjestelmän parantaminen/pyhän Kolminaisuuden kirkko: Talousarvio Toteutuma Käyttö% % - Hankkeen suunnittelua ja toteutusta varten palkattiin projektikonsultti ja kartoitettiin eri työalojen tarpeet projektiin liittyen. Irtaimistojen hankinnat: Talousarvio Toteutuma Käyttö% % - Kyseisestä määrärahasta hankittiin Kokkokankaan seurakuntakeskuksen keittiöön jäähdytyskaappi ja muutettiin Kokkokankaan seurakuntakeskuksen yksi toimistohuoneista palvelemaan sekä kokous- että vierailijoiden/esiintyjien majoitustilana sekä nykyaikaistettiin Keskustan seurakuntakeskuksen kokoustila Wirkkalan kalustus vastaamaan tilan tämänhetkisiä käyttötarpeita. Investoinnit yhteensä: Talousarvio Toteutuma Käyttö% %

97 97 TALOUSARVION RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Varsinainen toiminta ja investoinnit Talousarvio Toteutuma Erotus Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset Lainojen lisäys Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat yhteensä ja niiden muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos

98 98

99 99

100 100 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Muutos % 2012/2011 Toimintatuotot ,3 % Korvaukset palveluista Maksutuotot Vuokrat Kolehdit ja muut keräystuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut ,6 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vuokrat Aineet, tarvikkeet Annetut avustukset Maksettavat verot Muut toimintakulut Toimintakate ,0 % Toimintakate, /jäsen 195,47 187,85 180,53 4,1 % Verotulot ,9 % Kirkollisverot Osuus yhteisöverotuloista Verotuskustannukset Keskusrahastomaksut Toiminta-avustukset Rahoitustuotot- ja kulut ,7 % Korkotuotot Muut rahoitustuotot Arvonalentumiskirjaukset sijoituksista Muut rahoituskulut Vuosikate ,3 % Poistot käyttöomaisuudesta/sumu- ja kertapoistot Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot

101 101 Tuotot Kulut Siirto rahastosta/rahastoon Tilikauden tulos ,2 % Tilikauden ylijäämä ,2 % Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuottojenosuus 6,67 5,22 4,75 toimintakuluista, % Vuosikatteen osuus poistoista, % Vuosikate, / jäsen 13,26 34,60 32,84

102 102 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta TOTEUTUMA 2012 TOTEUTUMA 2011 TOTEUTUMA 2010 TULORAHOITUS Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät TULORAHOITUS INVESTOINNIT Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta Rahoitustoiminnan rahavirta Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomat lyhytaikaiset velat Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettorahavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Kassavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Investoinnit /jäsen 10,25 2,25 52,33 Investointien tulorahoitus -% 129, ,11 62,76 Rahavarojen riittävyys, pv Lainanhoitokate Tulorahoituksen riittävyys: Seurakunnan taloustilanteen kehityssuunta lievästi heikkenevä vahvistuu heikkenevä Seurakunnan talouden kokonaisarvio tasapainossa tasapainossa tasapainossa Vuosikate on määrältään pienempi kuin poistot.

103 103 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , , ,73 Aineelliset hyödykkkeet , , ,10 Maa- ja vesialueet , , ,41 Hautausmaat (kiinteistöineen) , , ,87 Rakennukset , , ,86 Kiinteät rakenteet , , ,46 Koneet ja kalusto , , ,76 Arvo- ja taide-esineet , , ,19 Keskeneräiset työt , , ,55 Sijoitukset 7 366, , ,63 Osakkeet ja osuudet 7 366, , ,63 Toimeksiantojen varat , , ,64 Vaihtuvat vastaavat , , ,23 Saamiset , , ,23 Pitkäaikaiset saamiset 9 505, , ,90 Lyhytaikaiset saamiset , , ,53 Rahoitusarvopaperit , , ,36 Rahat ja pankkisaamiset , , ,44 VASTAAVAA , , ,60 VASTATTAVAA Oma pääoma , , ,35 Peruspääoma , , ,51 Ed. tilikausien yli-/alijäämä , , ,95 Tilikauden ali-/ylijäämä , , ,89 Toimeksiantojen pääomat , , ,64 Vieras pääoma , , ,61 Pitkäaikainen Lainat Lyhytaikainen , , ,61 Ostovelat 0, , ,90 Muut velat , , ,21 Siirtovelat , , ,50 VASTATTAVAA , , ,60 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste-% 95,1 95,6 96,1 Rahoitusvarallisuus, /jäsen 55,42 52,89 20,76 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 12,7 11,0 10,0

104 104

105 105

106 106 HAUTAINHOITORAHASTON TULOSLASKELMA Toimintatuotot , , ,10 Maksutuotot , , ,10 Toimintakulut , , ,04 Henkilöstömenot -931,99-808,29-859,13 Palvelujen ostot , , ,97 Aineet, tarvikkeet , ,75-373,94 TOIMINTAKATE -149,26-189,62-83,94 Rahoitustuotot 150,00 191,62 210,16 Korkotuotot 150,00 191,62 210,16 VUOSIKATE 0,74 2,00 126,22 TILIKAUDEN TULOS 0,74 2,00 126,22 Uusia viiden vuoden pitkäaikaissopimuksia tehtiin 8 kpl (7 kpl vuonna 2011). Pitkäaikaissopimuksia on yhteensä 45 kpl (43 kpl vuonna 2011) ja kesähoitosopimuksia 40 kpl (38 kpl vuonna 2011). HAUTAINHOITORAHASTON TASE VASTAAVAA TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT , , ,27 Siirtosaamiset 5 775, , ,86 Rahat ja pankkisaamiset 5 442, ,49 232,41 VASTAAVAA , ,27 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 377,07 376,33 374,33 Edellisten tilikausien yli/alijäämä 376,33 374,33 248,11 Tilikauden ylijäämä 0,74 2,00 126,22 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut siirtovelat 2,50 2,00 VIERAS PÄÄOMA 10838, , ,94 Pitkäaikaiset sopimusosuudet 6 144, , ,04 Lyhytaikaiset sopimusosuudet 4 693, , ,90 VASTATTAVAA , , ,27

107 107