Puu ja kuori inflaatio-odotukset nousevat

Transkriptio

1 Jussi Hyöty gsm Puu ja kuori inflaatio-odotukset nousevat Lähden rakentamaan sijoitusstrategiaa teemalla pitkäksi menee. Olen kuvannut keskuspankkien hankalaa tilannetta balansaattorin avulla, jossa hintakuvaan vaikuttavat normaalin inflaatio paineen lisäksi QE:n raaka-aineinflaatio ja talouden riskit. Keskuspankit ovat puun ja kuoren välissä, koska niiden pitäisi nostaa korkoja inflaatiopaineiden takia, mutta ne eivät voi tehdä sitä riskien takia. Riskien suuruus vaikuttaa siihen, miten pitkäksi elvytys menee ja pitkäksi menevässä elvytyksessä on riskinsä. Olemme ympäristössä, joka on suotuisa kiihtyville inflaatio-odotuksille ja inflaatio-odotuksilla on taipumus toteuttaa itseään. Euroopassa valtionlainojen korot ovat jatkaneet nousuaan siten, että Kreikan pitkä korko oli jo lähes 13 %, Irlannin yli 9,, Portugalin yli 7,5 %, Espanjan yli 5, ja Italian yli. Italian, jonka velkojen määrä vastaa Saksan velkoja, korko nousi yli :n, joten jopa Italia on lähestymässä ongelmamaiden joukkoa. Espanjassa asuntolainojen korko on muita maita yleisemmin, lähes 10 lainoista, vaihtuva, joten korkojen nostot menevät suoraan korkokustannuksiin. Tässä ympäristössä EKP:n ei ole helppo nostaa korkoja, vaikka Saksan talouskehitys sitä edellyttääkin. Raaka-aineinflaatiossa erityisessä asemassa on teollisuuden raakaaineen, öljyn, hinta. Markkinoilla on puhuttu öljyriippuvuuden pienenemisestä ja bensan hinnan noususta Yhdysvalloissa, mutta todellinen testi tapahtuu kehittyvissä talouksissa, joissa öljyriippuvuus on noin kolminkertainen suhteessa kehittyneisiin talouksiin. Nykyisellä öljyn hinnalla kehittyvien talouksien öljylasku on tällä hetkellä muodostumassa suuremmaksi kuin kehittyneissä talouksissa 1970-luvun lopussa öljykriisin aikaan. Ei ihme, että Kiina pääministeri Wen painottaa talouspuheessaan inflaation kiihtymisen hillitsemistä. Siirrämme sijoitusstrategiassamme painotustamme edelleen kehittyviltä markkinoilta kehittyneille markkinoille ja talouden arvoketjussa ylöspäin. Osakeindeksit Spot 1vko OMX Helsinki 7, % STOXX % S&P 500 1, % Nikkei , % Shanghai 19, % Hang Seng 2, % Yrityslainat Spot 1vko itraxx CDS Europe itraxx CDS X-over Senior financials Valtionlainat Spot 1vko Germany 2y % Germany 10y 3.21 % -0.06% USA 2y % USA 10y % Raaka-aineet Spot 1vko Brent oil % Gold 1, % Lähde: Bloomberg markkinadata Viime viikon ylivoimaisesti suurin uutinen oli Japanin maanjäristys. Japanilla on edessä massiivinen jälleenrakennus. Ongelmana on valtion velan erittäin korkea taso Stoxx 50 (v) Saksa 10v (o) Yrityslainat, HY (v) S&P GSCI hyödyke (o) 660

2 Normaali suhdannekierto käynnissä - tuskin Kriisin pitkä varjo Palaan vielä peruskysymykseen, onko kriisi ohi ja suhdanne kääntynyt. Alun perin yleinen käsitys oli, että kriisistä toipuminen kestää pitkään ja näin onkin, vaikka katsomalla joidenkin maiden talouskasvua ja osakemarkkinoita voisi päätellä kriisin olevan jo takanapäin ja talouden kasvun vankalla pohjalla. Kriisin anatomia on edennyt klassisesti ja jopa ennustettavasti. Kriisin jälkeistä vuotta 2009 hallitsi konsensuselvytys, jolloin markkinoille pumpattiin ennennäkemätön määrä likviditeettiä. Silloin huoli oli likviditeetin kuivaaminen ja on edelleen, koska Yhdysvaltain QE2 ohjelma jatkuu yhä. Vielä on näkemättä, miten markkinat ottavat vastaan QE2:n lopetuksen kesällä. Vuonna 2010 likviditeetin ja elvytyksen toinen puoli tuli esiin, kun jotkut valtiot olivat velkaantuneet kestämättömälle tasolle. Euroopan heikoimmille valtioille rakennettiin apupaketit, kun korot nousivat kestämättömälle tasolle. Viikonlopun järjestelyt tuovat helpotusta, mutta kestävää Euroopan laajuista vakautusohjelmaa odotetaan yhä. Vuonna 2011 massiivisen elvytyksen käynnistämä talous kävi joillakin alueilla jo ylikierroksilla ja Yhdysvallat jatkoi QE-elvytystään, kun muut keinot oli jo käytetty loppuun. Inflaatio, erityisesti raaka-aineinflaatio, kiihtyi, jolloin keskuspankit joutuvat siirtymään elvyttävästä vaiheesta kiristävään. Elpyminen oli niin nopea, että riskejä ei ehditty purkaa ennen kuin inflaatio jo kiihtyi, jolloin keskuspankit joutuivat puun ja kuoren väliin. Kriisi Likviditeettihuolet Velkahuolet Inflaatiohuolet Riskien hinnoittelu Osakemarkkinoilla valtion lainariskiä on hinnoiteltu välillä on/off tyyliin, koska kriisin ei ole uskottu realisoituvan. Näin onkin, koska EKP voi ostaa taseeseensa valtion lainoja, eikä valtionlainamarkkinoiden sulaminen ole vaihtoehto. On/off hinnoittelu antaa kuvan, että riskeistä ei tarvitse välittää, mutta näin ei ole. Riski on läsnä koko ajan, ja vaikuttaa keskuspankkien taisteluun inflaatiota vastaan. Riskien suuruus vaikuttaa siihen, miten pitkäksi elvytys menee. Pitkäksi menevä elvytys kiihdyttää inflaatiota ja syö kuluttajan ostovoimaa. Olemme ympäristössä, joka on suotuisa kiihtyville inflaatio-odotuksille. Inflaatiolle riittää kasvavat inflaatio-odotukset, koska ne tuppaavat toteuttamaan itsensä. Inflaation suuruus riippuu siis riskien suuruudesta. Talouden balansaattori Kuten edellisessä viikkokatsauksessa arvelin, keskuspankeilla on aikaisempaa vaikeampi tehtävä tasapainottaa taloutta. Normaalisti keskuspankit ensin elvyttävät ja sen jälkeen kiristävät siten, että inflaatio asettuu tavoitetasolle. Viiveiden takia tämäkin tehtävä on erittäin vaikea, ja virheitä tulee, mutta nyt tehtävässä on kaksi uutta ulottuvuutta.

3 Ensinnäkin jotkut keskuspankit, erityisesti Yhdysvaltain, on ottanut perinteisen korkoelvytyksen rinnalle QE-elvytyksen, joka nostaa raaka-aineiden hintoja ja vaikuttaa sitä markkinoiden kautta suoraan inflaatioon. Lisäksi Yhdysvaltain QE nostaa omaisuusarvoja ja heikentää dollaria. Heikentyvä dollari on ongelma erityisesti Euroopan kilpailukyvyttömille talouksille, joiden valtionlainojen korot ovat muutenkin tällä hetkellä korkealla. QE:n on loputtava joskus, minkä jälkeen selvästi suurin valtionlainojen ostaja poistuu markkinoilta, minkä pitäisi nostaa koroja, nostaa osakkeiden tuottovaatimusta ja laskea siten omaisuusarvoja. Toiseksi elvytys käynnisti talouden, mutta nosti riskejä. Riskit kasvavat, jos korkoja nostetaan, joten keskuspankit joutuvat pohtimaan, kuinka paljon korkoja uskaltaa nostaa. Yhdysvalloissa riskit ovat heikot asuntomarkkinat ja työmarkkinat. Euroopassa riskit ovat Espanjan haavoittuvaiset asuntolainamarkkinat ja reunamaiden valtiontalouksien heikko tila. Kiinassa riskit liittyvät yhteiskuntavakauteen, minkä takia kasvua on pidetty käynnissä työllisyyden kasvattamiseksi ja inflaation on annettu kiihtyä yli 4 %:n tavoitteen. Afrikan kuohunnan takia yhteiskuntarauha painaa vaakakupissa nyt normaalia enemmän, joten inflaation hillitsemiseksi painotusta on jouduttu siirtämään kasvusta hintojen nousun torjuntaan. Taloudessa on siis kaksi merkittävää uutta tekijää, QE-elvytys ja velkariskit, jotka molemmat ovat omiaan kiihdyttämään inflaatiota. Euroopassa ja Kiinassa inflaatio on jo yli tavoitteen, joten vaikka molempien alueiden keskuspankit ovat kiristävän politiikan kannalla, ne ovat jo jääneet korkokäyrällä jälkeen. Monimutkaistettu talouden balansaattori Raaka-aineinflaatio Inflaatio Pitkäksi menee Talous Teollisuuden aktiviteetti huipussaan Markkinat - Pako hyödykkeisiin - Dollari heikkenee - Omaisuusarvot nousevat Tavoiteinflaatio Riskit - Asuntomarkkinat - Työmarkkinat - Valtion talous - Demokratiavaje QE Keskuspankki Korkoelvytys Korkokiristys

4 Kehittyvät taloudet menossa kohti öljykriisiä? Pohjois-Afrikan kuohunta ei ollut sattumaa, vaan johtui demokratiavajeen ja korkean ruoan hinnan yhdistelmästä. Koska Egyptissä kuohui jo edellisen ruokakriisin aikana, ongelmat eivät tulleet yllätyksenä. Talouspolitiikassa joudutaan jatkossa entistä enemmän huomioimaan yhteiskuntavakauteen liittyvät tekijä. Öljymaiden kriisi on nostanut öljyn hinnan tasolle, joka on ongelma globaalin talouden kehitykselle. Kriisi voi olla ohi muutamassa viikossa, sitä tosin ei voi ennustaa, mutta öljyn hinta tuskin palaa samalle tasolle kuin ennen kriisiä, koska demokratiavaje ei poistu hetkessä. Öljyn hinta lähestyi jo 100 dollaria ennen Pohjois-Afrikan kriisiä, joten kriisin jälkeen uusi taso voisi olla 100 dollarin paikkeilla, joka ei olisi kriisitaso, mutta ongelmallinen taso. Markkinoilla on arvailtu, miten yhdysvaltalainen kuluttaja selviää korkeasta öljyn hinnasta, mutta todellinen testi tapahtuu kehittyvillä markkinoilla, missä öljyriippuvuus on selvästi korkeampi kuin Yhdysvalloissa. EIA on laskenut talouksien öljyriippuvaisuuksia vuodesta 1980 alkaen. Koska 1970-luvun toinen öljykriisi oli vuonna 1978, vuoden 1980 öljyriippuvuuden perusteella voi laskea, miten lähellä tällä hetkellä öljyriippuvaisimmat taloudet ovat öljykriisiä (kuvat jäljempänä). Kehittyneiden talouksien öljyriippuvuus on laskenut, joten nykyinen hintataso ei ole niille ongelma, mutta kehittyvien talouksien öljyriippuvuus on noin kolminkertainen kehittyneisiin talouksiin verrattuna. Jos öljyn hinta pysyy pidempään nykyisellä tasolla, kehittyvien maiden pitäisi mennä kohti öljykriisiä. Toisaalta vuoden 2008 kriisi muistetaan enemmän ruokakriisinä kuin öljykriisinä, joten kehittyvillä talouksilla näyttää olevan sellaista kykyä selvitä korkeasta öljyn hinnasta, mikä ei näy suoraan tilastoista. Öljyn reaalisen ja nimellisen hinnan kehitys Öljyn reaalihinta Öljyn nimellinen hinta

5 Öljyriippuvuus suhteessa talouteen, Barrelia/BKT(miljoonaa dollaria) Tänään Öljylasku suhteessa talouteen, %/BKT 14 % 12 % 1 8 % 6 % 4 % 2 % 1980 Tänään Pitkäksi menee -sijoitusstrategia Päällimmäisin markkinoihin vaikuttava tekijä on talouden vahva kasvu, joten maailmantalouden hyytyminen ei ole lähinäköpiirissä. Yritysten tulokset jatkavat kasvuaan todennäköisesti ainakin alkuvuoden. Teollisuuden vahva kasvu on kuitenkin omiaan edelleen nostamaan raaka-aineiden hintoja, mikä tulee heikentämään yritysten kannattavuutta. EKP:n vihjaus korkojen nostosta vahvisti ydinvaltioiden osakekursseja ja heikensi reunavaltioiden kursseja, joten huoli reunavaltioiden riskien kasvamisesta on todellinen, mutta toisaalta Saksan talouden nähtiin jo käyvän ylikierroksilla. Kiinassa kiristävät kommentit otettiin myös positiivisesti vastaan osakemarkkinoilla, joten sielläkin on pelätty ylikuumenemista. Markkinoilla on siis sama huoli kuin minulla siitä, että nykyisessä monimutkaisessa tilanteessa elvytys menee helposti liian pitkäksi. Korot Pitkä elvytys tarkoittaa automaattisesti inflaation kiihtymistä ja nousevia korkoja, joten alipainotamme edelleen korkoja. Euroopan kriisin ratkaisemattomuus, ohjauskorkojen

6 nostaminen ja korkea öljyn hinta ohjaavat kuitenkin tällä hetkellä sijoituksia turvasatamiin, joten lyhyellä aikavälillä korkojen suhteellinen asema osakkeisiin on parantunut. Lisäksi epätietoisuus Japanin tilanteesta poistaa ainakin joksikin aikaa yhden turvasataman sijoittajien valikoimasta, jolloin paine muihin turvasatamiin kasvaa. Osakkeet Markkinoilla on ollut arvioita, että rahapolitiikan kiristäminen ei ole ongelma, koska historiallisesti osakkeet ovat nousseet kiristyksen tahdissa. Kuten edellisessä katsauksessa kirjoitin, tämä kerta on erilainen, koska teollisuuden aktiviteetti, raaka-aineiden hinnat, inflaatio ja osakkeet ovat nousseet suhdanteessa normaalia aikaisemmin. Jotta riskiset omaisuusluokat voisivat nousta suhdanteen mukana, normaalin kierron mukaisesti, talouden kasvun pitäisi kompensoida koronnostojen hidastava vaikutus, eli teollisuuden aktiviteetin pitäisi nousta nykyiseltä korkealta tasoltaan edelleen. Kehittyvät taloudet (EM) ovat kaikkein raaka-aineriippuvaisimpia, joten nämä taloudet kärsivät eniten raaka-aineiden hintojen noususta, erityisesti öljyn. Koska raakaaineriippuvuus on tiedostettu ongelma Kiinassa, talouden rakennetta muokataan investoinneista ja viennistä kulutukseen ja innovaatioihin. Suosimme siten kehittyvien markkinoiden osakkeista kulutusyhtiöitä ja teknologiayhtiöitä. Kiinan talouskasvun jarruttaminen vaikuttaa kehittyneiden talouksien (DM) syklisiin yrityksiin. Suosimme kehittyneillä markkinoilla edelleen vahvan taseen, hyvän kassavirran, vakaan liiketoimintamallin ja korkean osinkotuoton yrityksiä, mutta myös korkealla arvoketjussa olevia teknologiayrityksiä. Teknologiayritysten joukossa parhaimmassa asemassa ovat yritykset, jotka ovat tietointensiivisiä ja toimivat raaka-aineteollisuudessa, lääketeollisuudessa tai vihreän energian parissa. Jos riskit jatkavat nousuaan, tietointensiiviset, arvoketjussa korkealla olevat osakkeet, eivät menesty, mutta osinko-osakkeet menestyvät. Emme muuta osakkeiden painoa, mutta siirrämme painotusta kehittyviltä markkinoilta kehittyneille. Koska elvytys on lähestymässä loppuaan, suosimme defensiivisiä osakkeita syklisiä enemmän. Hyödykkeet Kiinan talouspolitiikan siirtyminen vahvemmin inflaation torjuntaan, tarkoittaa epävarmuuden kasvua teollisuusmetalleissa. Kuohunta Pohjois-Afrikassa pitää yllä korkeaa öljyn hintaa, mikä nostaa myös muiden energiahyödykkeiden hintoja substituutiovaikutuksen kautta. Japanin ydinvoimaloiden seisokit estävät teollisuuden tuotannon pyörimistä, mutta samalla muiden energianlähteiden kysyntä kasvaa. Öljyn hinnan nousu ruokkii edelleen ruuan hinnan nousua. Useiden maataloushyödykkeiden hinnat ovat jo huippukorkealla, muttei vehnän tai riisin, joten niiden hinnoissa voi olla nousupainetta öljyn hinnan pysyessä korkealla. Koska yleinen käsityksemme on pitkäksi menevä elvytys, pidämme hyödykkeet edelleen ylipainossa suosituimmuusjärjestyksessä maatalous, energia ja metallit. Kiinan rahapolitiikan kiristämisen jatkuminen luo kuitenkin painetta alaspäin hyödykkeissä.

7 Allokaatiosuositus Valtionlainat 15% Yrityslainat Korkea riski (HY) 10% Matala riski (IG) 5% Osakkeet Kehittyvät < 15% Kehittyneet 30% Hyödykkeet 10% Käteinen 15%

8 Osakeindeksit Saksa Kiina Ranska Espanja USA Intia Brasilia Venäjä Hong Kong Japani Toimialaindeksit (Eurooppa) Öljy ja kaasu Kotitaloustav. Materiaalit Terveydenh. Investointitav. Ruoka Pankit Telepalvelut Teknologia -1 Sähkö Toimialaindeksit (Eurooppa - Yhdysvallat) Öljy ja kaasu Kotitaloustav. Materiaalit Terveydenh. Investointitav. Ruoka Pankit Telepalvelut Teknologia -1 Sähkö Luottoriski (CDS) EA, IG (v) Teollisuus (v) USA, IG (v) EA, HY (o) USA, HY (o) Kuluttaja (v) Energia (v) Teknologia (v) Rahoitus (o) Raaka-aineet Rahti Metallit Kupari Nikkeli Ruoka Vehnä Maissi Soijapapu

9 Osakkeiden volatiliteetti Korkoerot (10v) Saksa USA Espanja- Saksa (v) Portugali- Saksa (v) Kreikka- Saksa (o) Kulta ja inflaatio-odotukset Öljy ja dollari Kulta 1,460 3 % Öljy (v) USA, 5/5 1,420 EUR/USD (o) 115 1,380 Saksa, 5/5 1,340 2 % ,300 1 % Valtionlainojen korot 10v Valtionlainojen korot 2v Saksa 4. Saksa 2. USA USA UK 3. UK 1. Ranska Ranska Valtioiden luottoriski 5v (CDS) Markkinakorot (Euribor) Irlanti (v) Euribor 3kk Euribor 1kk 1.0 Espanja (v) Valuuttakurssit Punta (v) Rupla (v) Jeni (o) Yuan (o)

10 Myynnissä - Front Castor Pharma saakka Merck & Co., Inc. Pfizer Inc. Roche Holding AG Sanofi-Aventis SA FrontCastor Pharma Sertifikaatin kohde-etuutena toimivat neljä maailman suurimpiin kuuluvaa lääketeollisuusyhtiötä. Lääketeollisuutta pidetään keskimääräistä vähäriskisempänä toimialana, johon talouden suhdanteet eivät merkittävästi vaikuta. Lääketeollisuus on tasaisen kysynnän ja siten hyvän taantumakestävyytensä ansiosta mielenkiintoinen toimiala sijoittajalle. Sertifikaatti tarjoaa 14 %:n vuotuisen kupongin kohde-etuusosakkeiden laskiessa korkeintaan 2 lähtötasosta ja samanaikaisesti suojaa osakkeiden 5:n sijoitusaikaista laskua vastaan. Tämän viikkoraportin kuvaajien tiedot Tässä Frontin viikkoraportissa seurataan viikoittain tärkeimpien sijoittamiseen vaikuttavien markkinoiden liikkeitä ja talousindikaattoreita. Mittava määrä tietoja esitetään havainnollisuuden parantamiseksi graafisina kuvaajina. Tarkastelujakso on viimeiset kaksi viikkoa niin, että viimeinen havaintopäivä on edellisen viikon perjantai ja ensimmäinen perjantaista 10 työpäivää taaksepäin. Tarkemmat selosteet ja käytetyt lähteet kuvaajissa käytetyistä tiedoista on esitelty erillisellä liitesivulla, joka löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta Tässä viikkoraportissa kuvaajat on jaettu kahdelle sivulle, joista ensimmäinen kuvaa eri keskeisten omaisuuslajien osakkeet, luottoriski, raaka-aineet - kehittymistä. Osakeindeksien kehitystä tutkitaan maantieteellisesti ja toimialoittain sekä verrataan Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä kehitystä toisiinsa. Toisen kuvaajasivun tarkoituksena on antaa yleiskuvaa markkinoista tai sellaisista muuttujista joissa voidaan nähdä markkinasuuntaa tai esimerkiksi hermostuneisuutta. Tällä sivulla esitetään tärkeimmät korot ja korkoerot, valuutat ja valtioiden luottoriskien suojauskustannukset, kulta ja inflaatio-odotukset sekä keskeisten osakemarkkinoiden kurssivaihteluja kuvaavat volatiliteettitasot. Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan asiakkaan yksityiseen käyttöön. Esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita Front Capital Oy pitää luotettavina. Front Capital Oy ei takaa tietojen oikeellisuutta eikä vastaa esitetyn aineiston virheellisyydestä, puutteellisuudesta tai soveltumattomuudesta. Mikään julkaisussa esitetty aineisto ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Tehdessään sijoituspäätöksiä sijoittajan tulee perustaa päätöksensä omaan tutkimuksensa ja arvioonsa sijoituskohteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Tätä julkaisua tai sen osaa ei saa kopioida, jakaa tai julkaista ilman Front Capital Oy:n etukäteen antamaa kirjallista lupaa. Kaikki oikeudet pidätetään. Front Capital Oy Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Finland Puh: (09) Faksi: (09) etunimi.sukunimi@front.fi Front Capital Oy on sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta, Snellmaninkatu 6 ja Mikonkatu 8, PL 103, Helsinki, puhelin , Front Capital Oy on Sijoittajien Korvausrahaston jäsen. Lisää tietoa Front Capital Oy palveluntarjoajana löytyy Internet-sivuilta