Nokian uusi rooli? Jussi Hyöty gsm

Transkriptio

1 Jussi Hyöty gsm Nokian uusi rooli? Brasilian valtionvarainministeri sanoi suoraan sen, mitä muut eivät halua tai uskalla sanoa, valuuttamarkkinoilla on valuuttasota. Vajaa kaksi vuotta sitten Suuren Velkakriisin saattoi odottaa päätyvän lopulta valuuttamarkkinoille ja sammuvan siellä. Viime viikot ovat osoittaneet velkakriisin edenneen valuuttamarkkinoille, mutta tasapainon saavuttaminen ei olekaan vielä selvää, koska kaikki haluavat devalvoida valuuttansa luodakseen työpaikkoja. Kriisi kärjistyy Yhdysvaltain ja Kiinan kaupan epätasapainoon, joka saavutti uuden huippunsa kolmannella neljänneksellä. Obama on valtavassa paineessa työttömyyden pysyessä korkealla ja Kiina pelkää renminbin vahvistumisen johtavan konkurssiaaltoon ja yhteiskunnalliseen epävakauteen. Yhdysvaltain on tehtävä jotain, ja se voi käytännössä olla vain määrällinen elvytys, QE2. Yhdysvallat voi lisäksi syyttää Kiinaa kurssimanipulaatiosta, mikä johtaisi tullien pystyttämiseen ensin Yhdysvalloissa ja sitten Kiinassa ja niin edelleen. QE2 herättää suurta levottomuutta kansainvälisillä markkinoilla, koska sen ainut merkittävä vaikutus voi olla dollarin heikkeneminen. Jos Kiina pitää kiinni dollari sidoksestaan, joutuvat muut valuutta-alueet ottaman QE:n vaikutukset vastaan. Suurista talouksista Japani, Brasilia, Intia ja Etelä-Korea ovat jo ilmaisseet huolensa kilpailukykynsä heikkenemisestä valuuttojensa vahvistuessa. Jos Kiina antaa periksi ja antaa valuuttansa vahvistua, sen rakentama valtava kapasiteetti joutuu vaikeuksiin etsiessään kysyntää maailman markkinoilta. Jännitteiden kasvaminen kansainvälisessä politiikassa ja valuuttamarkkinoilla on markkinoiden tärkein ajuri, mutta palaan siihen myöhemmin. Tämän viikon teema on suomalaisittain Nokia, joka sai erävoiton kolmannella neljänneksellä, kun puhelinten kannattavuus oli 10,. Yhtiö ohjeistaa viimeisen neljänneksen kannattavuudeksi %, joten raportoitu kannattavuus ei näyttäsi juurikaan paranevan, mutta operatiivinen paranee. Elopin mukaan yhtiö määrittelee uudelleen roolinsa toimialalla, mikä voi tarkoittaa viilausta älypuhelimissa, tai sitten radikaalia uudelleenasemointia toimialalla, jolloin yhtiö olisi tekemässä suurta strategiamuutosta. Osakeindeksit Spot 1vko OMX Helsinki 7, % STOXX % S&P 500 1, % Nikkei 225 9, % Shanghai 20, % Hang Seng 2, % Yrityslainat Spot 1vko itraxx CDS Europe itraxx CDS X-over Senior financials Valtionlainat Spot 1vko Germany 2y % Germany 10y 2.47 % 0.10% USA 2y 0.36 % -0.01% USA 10y 2.56 % -0.01% Raaka-aineet Spot 1vko Brent oil % Gold 1, % Lähde: Bloomberg markkinadata Stoxx 50 (v) Saksa 10v (o) Yrityslainat, HY (v) S&P GSCI hyödyke (o)

2 Mikä on Nokian uusi rooli? Nokia tarttuu oikeaan asiaan, kun se haluaa määritellä roolinsa uudelleen. Nokian rooli ja brändi ovat haalistuneet, joten uudistuminen lähtee juuri siitä, mitä Elop sanoo nyt. Olennaista on se, tapahtuuko oikea uudelleenmäärittely vai jäävätkö puheet ohjelmistostrategian tasolle. Ennen uuden roolin pohdintaa käyn läpi lyhyesti kuluvan vuoden kolme ensimmäistä neljännestä ja yhtiön lähtökohdat rakentaa uutta asemaa toimialalla. Vuosi 2010 peruspuhelinliiketoiminnan kilpailuetu hiipuu? Nokian puhelinten kannattavuus laski ensimmäisellä neljänneksellä 12 %:iin ja sen ohjeistettiin edelleen laskevan välille 9-12 %. Uusia älypuhelimia tuotiin markkinoille, mutta silti keskihinta laski 64 eurosta 62 euroon ja älypuhelimissa 186 eurosta 155 euroon. Yhtiö toi strategian mukaisesti älypuhelimia alempaan hintaluokkaan, minkä ansiosta markkinaosuus pysyi 41 %:ssa, mutta näin raju hinnan lasku kertoi älypuhelinten kilpailukyvyn heikentyneen nopeasti. Kokonaisuudessaan markkinaosuus laski edellisen neljänneksen 3:sta 33 %:iin. Toisella neljänneksellä puhelinten kannattavuus laski 9,:iin ja sen ohjeistettiin edelleen laskevan välille 7 1. Kannattavuus tipahti alemmalle tasolle kuin kertaakaan logistiikkakriisin jälkeen. Markkinaosuus oli ennallaan puhelimissa 33 %:ssa ja älypuhelimissa 41 %:ssa. Peruspuhelinten keskihinta pysyi 39 eurossa ja älypuhelinten laski edelleen 155 eurosta 143 euroon, joten kriisi syveni älypuhelimissa. Markkinaasemasta pidettiin kiinni, joten hintakilpailu otettiin vastaan heikentyneenä kannattavuutena. Kolmannen neljänneksen raportoitu kannattavuus oli puhelimissa 10,, mutta kertaluonteisten kulujen jälkeen operatiivinen kannattavuus oli 9,3 %. Markkinointikustannuksia siirrettiin lisäksi viimeiselle neljännekselle, joten puhelinten operatiivinen kannattavuus oli ohjeistuksen mukainen. Viimeisen neljänneksen kannattavuudeksi ohjeistettiin %. Markkinaosuus laski 3:iin, mutta keskihinta nousi 65 euroon 61 eurosta toimitusten painottuessa yläsegmenttiin alasegmentin kärsiessä komponenttipulasta. Peruspuhelimissa keskihinta nousi 39 eurosta 42 euroon heijastaen komponenttipulaa, ja älypuhelimissa keskihinta laski 136 euroon ja markkinaosuus 36 %:iin, joten ongelmat älypuhelimissa jatkuivat. Kuluvan vuoden aikana puhelinten operatiivinen kannattavuus on asettunut 1:n pintaan, kun vuonna 2007 peruspuhelintenkin kannattavuus oli yli 2. Markkinaosuus on laskenut -yksikköä 3:iin viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä, kun markkinaosuus oli parhaimmillaan ilman harmaita markkinoita 4:ssa. Yhtiö on menettänyt mittakaavaetuaan, joka on keskeinen etu halvimmissa puhelimissa. Komponenttipula haittasi erityisesti alasegmentin myyntiä, mutta ongelma on ollut yhteinen koko toimialalla. Nokia on tähän saakka ollut ainut yhtiö, jonka kannattavuus peruspuhelimissa on ollut hyvä, mutta nyt Nokiankin kannattavuus hiipuu selvästi. Yhtiön perinteisten kilpailuetujen merkitys on pienentynyt, joten se joutuu hakemaan uusia kilpailuetuja, mihin Elopinkin kommentti ilmeisesti viittaa. Uusi rooli on löydettävä nopeasti, jos älypuhelinten kasvu jatkuu vahvana ja kilpailu peruspuhelimissa yhä vain kiristyy.

3 Keskihinta, Q Q Q Q Q Q Q Matkapuhelimet (v) Yhdistelmälaitteet (o) 120 Markkinaosuus, % Q Q Q Q Q Q Q Matkaviestimet Yhdistelmälaitteet Liikevaihto, mrd Q Q Q Q Q Q Q Matkapuhelimet Yhdistelmälaitteet

4 Kolmikannasta hyvä lähteä liikkeelle Elop valotti sen verran uutta roolia, että differointi tulee olemaan sen ytimessä, ja kulmakivet tulevat olemaan laite, ohjelmistot ja palvelut yhdessä. Kulmakivet ovat tuttuja, mutta painotukset voivat olla selkeästi uusia. N8 osoittaa sen, että laite on hyvä. Ohjelmistoissa Symbian 4 alusta ei tulekaan kertarysäyksellä, vaan Symbian 3 alustaa kehitetään asteittain Symbian 4:n suuntaan. Meego - puhelimet tulevat ensi vuonna kauppoihin. Eniten työ on kesken palveluissa, joissa saavutukset kolmen vuoden jälkeen eivät ole riittäviä. Aikaisemmat korjaavat toimet eivät ole vielä lunastaneet lupauksia, joten nyt edessä on pakkorako, koska paluuta vanhaan mittakaavastrategiaan ei ole. Jos yhtiö epäonnistuu Symbian ja Meego projekteissaan, yläsegmentti karkaa kauas. Nokia on perusteiltaan erilainen yhtiö kuin Apple ja Google, joten suora kilpailu näitä perinteisiä kilpailijoita vahvempia yhtiöitä vastaan olisi avomaataistelu vieraalla maalla. Nokia voi kiertää avomaataistelun ja lähteä kehittämään liiketoimintaansa hyvän globaalin yhteiskuntajäsenyyden, kestävän kehityksen ja hyödyllisyyden suuntaan, jolloin liiketoiminnan painopiste pysyisi kehittyvillä markkinoilla ja tuotteen kilpailutekijät olisivat niin älypuhelimessa kuin peruspuhelimessa ylivoimainen hinta / laatu suhde, toiminnallisuus ja hyötypalvelut. Saavutukset tällä alueella ovat jo mittavia: Dow Jones Sustainability Index Review valitisi Nokian toisen kerran peräkkäin kestävän kehityksen johtavaksi yritykseksi teknologiasektorilla ja Intiassa The Economic Times Brand Equity valitsi Nokian kolmannen kerran peräkkäin luotettavimmaksi brändiksi. Myös Google on jo liikkunut näkyvästi tähän suuntaan, joten tähän brändiasemaan on jo tunkua. Apple on puolestaan valinnut hyvin korkean ja kalliin yläsegmentin. Arvolatautunut tarpeellisuus brändi voi kuulostaa tylsältä, mutta se on huomattavasti kestävämpi paikka, kuin Applen tuulinen korkealla lentävä brändi. Nokialla on kaikki resurssit tehdä muutos. Yhtiön nettokassa on 4,4 miljardia ja oma pääoma 15 miljardia, tosin taseessa on Navteq ostoksen myötä 5,5 miljardia liikearvoa. Osinkopolitiikka on vakaata ja osinkotuotto teknologiayhtiölle erittäin korkea, jopa :n tuntumassa. Tuotekehitykseen investoidaan 6 miljardia ja markkinointiin 4 miljardia vuodessa. Tuotekehityksessä Microsoft on selkeästi Nokiaa edellä, mutta Apple ja Google jäävät kauas taakse. Microsoft on myös selkeä johtaja markkinoinnissa, ja Apple ja Nokia tasavertaisia Microsoftin takana, mutta Google jää selvästi muista jälkeen. Jos NSN irrotetaan yhtiöstä, yhtiön tase tehostuu olennaisesti, mutta tuotekehitysbudjetti laskee noin 3,5 miljardiin ja markkinointibudjetti 2,5 miljardiin.

5 Puhelinten kasvu ja kannattavuus Q98 1Q99 1Q00 1Q01 1Q02 1Q03 1Q04 1Q05 1Q06 1Q07 1Q08 1Q09 1Q10-4 Liikevaihdon muutos Liikevoitto 1 Pääomarakenne Nettokassa Omavaraisuus Investoinnit tuotekehitykseen, markkinointiin, tuotantoon T&K / Liikevaihto Markkinointi / Liikevaihto Investoinnit / Liikevaihto

6 Kilpailijavertailu, tuotekehitysbudjetti Google Apple Microsofti Nokia Nokia poisl. NSN Kilpailijavertailu, markkinointibudjetti Google Apple Microsofti Nokia Nokia poisl. NSN Kilpailijavertailu, markkina-arvo Google Apple Microsofti Nokia

7 Osakeindeksit Saksa 6 % Kiina 1 Ranska Espanja 3 % Intia Brasilia USA Venäjä Japani -3 % Hong Kong - Toimialaindeksit (Eurooppa) Öljy ja kaasu Kotitaloustav. 3 % Materiaalit Terveydenh. Investointitav. Ruoka Pankit Telepalvelut Teknologia - Sähkö -3 % Toimialaindeksit (Eurooppa - Yhdysvallat) Öljy ja kaasu Kotitaloustav. 3 % Materiaalit Terveydenh. Investointitav. Ruoka Pankit Telepalvelut Teknologia - Sähkö -3 % Luottoriski (CDS) EA, IG (v) Teollisuus (v) USA, IG (v) EA, HY (o) USA, HY (o) Kuluttaja (v) Energia (v) Teknologia (v) Rahoitus (o) Raaka-aineet Rahti Ruoka 1 Metallit Vehnä Kupari Nikkeli - Maissi Soijapapu

8 Osakkeiden volatiliteetti Korkoerot (10v) Saksa USA Espanja- Saksa (v) Portugali- Saksa (v) Kreikka- Saksa (o) Kulta ja inflaatio-odotukset Öljy ja dollari Kulta 1,390 3 % Öljy (v) USA, 5/5 1,350 EUR/USD (o) 85 1,310 Saksa, 5/5 1,270 2 % ,230 1 % Valtionlainojen korot 10v Valtionlainojen korot 2v Saksa 3. Saksa 1.2 % USA UK 2. USA UK % 0.6 % Ranska Ranska 0.4 % % Valtioiden luottoriski 5v (CDS) Markkinakorot (Euribor) Irlanti (v) % Euribor 3kk 0.9 Espanja (v) 400 Euribor 1kk 0.8 Kreikka (o) % % 0.6 Valuuttakurssit Punta (v) Rupla (v) Jeni (o) 0.89 Yuan (o)

9 Myynnissä - Front Polaris Eurooppa saakka Eurostoxx 50 Front Polaris Eurooppa Sertifikaatin kohde-etuutena toimivat Euroopan suurimmat yritykset (Eurostoxx50- indeksi). Globaalisti toimivat suuryritykset ovat vahvoilla nykyisessä suhdanteessa. Suuryritysten vahva kassavirta ja tase yhdessä hajautetun liiketoiminnan kanssa tarjoavat puskuria lyhytaikaisiin suhdannevaihteluihin. Epävarmuustekijöitä lyhyellä aikavälillä lisäävät valtiotalouksien säätötoimien vaikutukset sekä talouskasvun kehitys. Polaris Eurooppa sertifikaatti hyödyntää nykyisen markkinatilanteen tarjoamalla tuottopotentiaalia sekä nousevassa että laskevassa markkinassa. Sijoitusaika tuotteessa on 2,5 vuotta. Tämän viikkoraportin kuvaajien tiedot Tässä Frontin viikkoraportissa seurataan viikoittain tärkeimpien sijoittamiseen vaikuttavien markkinoiden liikkeitä ja talousindikaattoreita. Mittava määrä tietoja esitetään havainnollisuuden parantamiseksi graafisina kuvaajina. Tarkastelujakso on viimeiset kaksi viikkoa niin, että viimeinen havaintopäivä on edellisen viikon perjantai ja ensimmäinen perjantaista 10 työpäivää taaksepäin. Tarkemmat selosteet ja käytetyt lähteet kuvaajissa käytetyistä tiedoista on esitelty erillisellä liitesivulla, joka löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta Tässä viikkoraportissa kuvaajat on jaettu kahdelle sivulle, joista ensimmäinen kuvaa eri keskeisten omaisuuslajien osakkeet, luottoriski, raaka-aineet - kehittymistä. Osakeindeksien kehitystä tutkitaan maantieteellisesti ja toimialoittain sekä verrataan Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä kehitystä toisiinsa. Toisen kuvaajasivun tarkoituksena on antaa yleiskuvaa markkinoista tai sellaisista muuttujista joissa voidaan nähdä markkinasuuntaa tai esimerkiksi hermostuneisuutta. Tällä sivulla esitetään tärkeimmät korot ja korkoerot, valuutat ja valtioiden luottoriskien suojauskustannukset, kulta ja inflaatio-odotukset sekä keskeisten osakemarkkinoiden kurssivaihteluja kuvaavat volatiliteettitasot. Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan asiakkaan yksityiseen käyttöön. Esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita Front Capital Oy pitää luotettavina. Front Capital Oy ei takaa tietojen oikeellisuutta eikä vastaa esitetyn aineiston virheellisyydestä, puutteellisuudesta tai soveltumattomuudesta. Mikään julkaisussa esitetty aineisto ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Tehdessään sijoituspäätöksiä sijoittajan tulee perustaa päätöksensä omaan tutkimuksensa ja arvioonsa sijoituskohteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Tätä julkaisua tai sen osaa ei saa kopioida, jakaa tai julkaista ilman Front Capital Oy:n etukäteen antamaa kirjallista lupaa. Kaikki oikeudet pidätetään. Front Capital Oy Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Finland Puh: (09) Faksi: (09) etunimi.sukunimi@front.fi Front Capital Oy on sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta, Snellmaninkatu 6 ja Mikonkatu 8, PL 103, Helsinki, puhelin , Front Capital Oy on Sijoittajien Korvausrahaston jäsen. Lisää tietoa Front Capital Oy palveluntarjoajana löytyy Internet-sivuilta

10