Japanin demografinen umpikuja lähestyy

Transkriptio

1 Jussi Hyöty gsm Japanin demografinen umpikuja lähestyy Onko Japani teollistuneiden talouksien suunnannäyttäjä vai vain omalaatuinen kummajainen? Edelleenkin taloustietäjillä on vain arvauksia siitä, mikä sai maan luisumaan 20 vuoden deflatooriseen kehitykseen. Deflaatioon uskotaan jatkossakin, koska muuten valtio ei pystyisi rahoittamaan 7 %:n budjetin alijäämää 1 %:n korolla, vaikka valtion velka on yli kaksi kertaa talouden koko. Yhdysvaltain talouden uusin termi on Growth Recession. Markkinoiden uusimman uskomuksen mukaan Yhdysvallat ei ole vaipumassa uudestaan taantumaan, mutta talouden kasvu jää vaatimattomaksi. Viime viikon tärkeimmät taloudelliset tunnusluvat puhuvat samaa kieltä. Vähittäiskauppa kasvoi 0,4 %, mutta Michiganin kuluttajan luottamus heikkeni yhtä heikolle tasolle kuin vuosi sitten. Teollisuustuotannon kasvu hidastui 1,0 %:sta 0,2 %:iin ja pienten yritysten luottamus (NFIB) on edelleen pohjalukemissa. New Yorkin ja Philadelphian teollisuuden luottamusta kuvaavat indeksit viittaavat kansallisen ISM-indeksin laskevan edellisen yllätysnousun jälkeen. Jälleen kysymys kuuluu, miten Eurooppa ja yritysten tulokset kestävät Valuuttamarkkinoilla kytee kauppasota Kaikissa läntisissä talouksissa toiveet kohdistetaan yhä vahvemmin vientiin, kun valtiot joutuvat kurittamaan kotimarkkinoitaan joko menoleikkauksilla tai veroja kiristämällä. Viimeisin merkki protektionistisesta valuuttataistelusta on Japanin keskuspankin interventio jenin vahvistuttua alle 83 dollariin nähden. Japanin vientiteollisuus on sanonut pysyvänsä kilpailukykyisenä, kun jenin kurssi on heikompi kuin 93. Jenin kurssi tuskin on Japanin keskuspankin käsissä, vaan riippuu siitä, kuinka paljon FED jatkaa kvantitatiivista elvytystään. Valuutat pysyvät tämän viikon otsikoissa, koska Yhdysvalloissa kokoonnutaan keskustelemaan Kiinan valuuttapolitiikasta. Koska Yhdysvallat tavoittelee viennin kaksinkertaistamista luodakseen työpaikkoja, Kiinan Reninbin hidas vahvistuminen on poliittisille päättäjille ongelma. Velkakriisin lopullinen selvittely tapahtuu valuuttamarkkinoilla, mistä onkin ollut jo jonkin aikaa merkkejä. Osakeindeksit Spot 1vko OMX Helsinki 7, % STOXX % S&P 500 1, Nikkei 225 9, % Shanghai 18, % Hang Seng 2, % Yrityslainat Spot 1vko itraxx CDS Europe itraxx CDS X-over Senior financials Valtionlainat Spot 1vko Germany 2y 0.77 % 0.04% Germany 10y 2.43 % 0.03% USA 2y 0.47 % -0.10% USA 10y 2.74 % -0.06% Raaka-aineet Spot 1vko Brent oil % Gold 1, % Lähde: Bloomberg markkinatiedot Stoxx 50 (v) Saksa 10v (o) Yrityslainat, HY (v) S&P GSCI hyödyke (o)

2 Japanin demografinen umpikuja lähestyy Markkinoilla uskottiin pitkään, että Yhdysvaltain velkaantuminen voi jatkua hamaan tulevaisuuteen, koska ikäviä sivuvaikutuksia ei näkynyt missään. Subprime-kriisi saattoi olla todellinen onnenpotku, koska muuten velkaantuminen olisi jatkunut vielä paljon pidempään, ja sen jälkeen toipuminen olisi ollut vieläkin painajaismaisempaa. Samalla tavalla Japanin velkaongelmaa on alettu pitää pysyvänä olotilana, joka voi jatkua iäisyyden, mutta rajansa silläkin on. Japanin talouden koko on $ 5,4 biljoonaa ja valtion velan määrä 12 biljoonaa, joten maan suhteellinen velka on saavuttanut 22:n kyseenalaisen ennätyksen. Japanin budjetin alijäämä on 7 % BKT:stä eli vajaa 400 miljardia, mikä vastaa pyöreästi valtion vaihtelevia vuotuisia verotuloja. Japanin valtion ahdinko ei näy Tokion kaduilla. Toisin kuin Yhdysvalloissa, kotitaloudet eivät ole samalla tavalla velkaisia, vaan kotitalouksien velka suhteessa talouteen on pysynyt viimeiset 30 vuotta 6:ssa. Kun Yhdysvalloissa on kahden velkavuoren ongelma, Japanissa on vain yhden, mutta hyvin korkean. Japanissa kasvua ei rajoittaisi kotitalouksien velka samoin kuin Yhdysvalloissa, mutta japanilainen mielenlaatu on erilainen. Japanilainen kuluttaja haluaa pitää kontrollin omasta taloudestaan, eikä velalla kuluttaminen kuuluu hyvään kontrolliin. Japanin julkinen ja kotitalouksien velka Japanin valtion velka / BKT Japanin kotitalouksien velka / BKT Japanin julkinen ja kotitalouksien velka Historiallinen Yläraja Alaraja Keskimääräinen

3 Jos valtio on niin velkainen, niin kuinka on mahdollista, että jeni on tällä hetkellä kullan ohella turvasatama ja pitkä korko on 1 %:ssa? Japanin valtio on rahoittanut velkansa yli 90 %:sti kotimarkkinoilta, joten japanilainen säästäjä pitää valtion lainaa hyvänä sijoituksena, minkä täytyy perustua erittäin sitkeään käsitykseen deflaation jatkumisesta. Japanin väestön kasvu kääntyi negatiiviseksi jo 2000-luvun alussa. Ensimmäisessä vaiheessa ikääntyvät japanilaiset aloittivat sijoitusten siirtämisen turvallisina pidettyihin valtionlainoihin, mikä auttoi valtiota rahoittamaan vajettaan. Toisessa vaiheessa edelleen ikääntyvät japanilaiset alkavat kuitenkin käyttämään säästöjään elämiseen, jolloin säästämisaste lähestyy nollaa ja valtiolle tulee pulma rahoittaa lainantarpeensa kotimarkkinoilta. Ulkomaalaiset sijoittajat tuskin ovat halukkaita rahoittaman Japanin vajetta 1 %:n korolla, joten valtionvarainministeriö ja keskuspankki joutuvat ratkaiseman alenevan säästämisasteen ja budjetin alijäämän ongelman jollain muulla tavalla. Valtio on pystynyt velkaantumaan nykyiselle huipputasolle, koska riskiä karttava kotimainen sijoittaja on tyytynyt alhaiseen korkoon. Japani on menossa hiljalleen umpikujaan, koska velkainen talous ei kestä korkojen nousua, mikä on demografian heikentymisen takia väistämättä edessä. Ongelmaa rasittaa toisesta suunnasta kotimaisten sijoittajien kasvava halukkuus hajauttaa sijoituksiaan valtionlainoista kansainvälisille markkinoille, koska he tietävät tulevat ongelmat. Jopa valtiollinen Postal pankki on ilmoittanut kiinnostuksensa korvata kotimaisia sijoituksia ulkomaisilla. Jos Japanin valtio ei löydä ostajia lainoilleen, niin viimeinen ostaja on oma keskuspankki. Ennen viimeistä ostajaa Japanilla on kuitenkin vielä mahdollisuus myydä omaisuuttaan, kuten Yhdysvaltain valtion lainoja. Japanilla on hallussaan vajaat 1 Yhdysvaltain valtionlainoista, eli 820 miljardia dollaria. Ottaen huomioon budjetin alijäämän ja erääntyvät lainat, Yhdysvaltain valtion lainojen myynti ei auttaisi pitkään, mutta se voisi aiheuttaa melkoisen ketjureaktion markkinoilla. Inflaation karkaaminen käsistä on talouden häiriötila, mikä ei synny siitä, että talous kuumenee, vaan siitä, että ongelmia yritetään korjata rahaa printtaamalla. Japanilla näyttää olevan kaksi mahdollisuutta, joko menot laitetaan kuriin tai sitten inflaatio käynnistetään printtikoneilla. Valtion on vaikea lähteä suureen printtaukseen, koska voimakas inflaatio tekisi ammottavan aukon valtionlainoihin säästäneiden varallisuuteen. Kaksi vuosikymmentä Japanin taloutta Japanin talous on kasvanut vuoden 1990 jälkeen 4, eli vuosittain keskimäärin 0,2 % ja hinnat ovat nousseet samalla jaksolla 4,2 % eli vuositasolla 0,2 %. Japani on maailman neljänneksi suurin viejä ja viennin osuus taloudesta on noin 1. Vienti on kasvanut samalla jaksolla 53 % ja vuositasolla 2,9 %. Kotimainen kulutus on puolestaan kasvanut 29 % ja vuositasolla 1,3 % luvulla alussa kulutuksessa oli vielä vahva kasvujakso, mutta vuoden 1993 jälkeen kulutuksen kasvu on ollut enää 0,6 % vuositasolla. Samalla kuitenkin säästämisaste on laskenut 2:sta alle :iin, joten kulutus ei ole kasvanut, vaikka säästämisaste on laskenut. Japanissa ei ole siis ollut hintojen ja talouden vapaata pudotusta, vaan ennemminkin kitukasvuinen jakso, jossa kasvua on ylläpitänyt erittäin kilpailukykyinen vientiteollisuus.

4 Japanin talouskasvu ja inflaatio Japanin inflaatio Japanin BKT:n kasvu Japanin vienti ja kauppataseen ylijäämä Japanin vienti (v) Japanin kauppatase (o) Japanin kotimainen kulutus ja säästämisaste Japanin kotimainen kulutus Säästämisaste Japanissa

5 Miten tähän on tultu Maailma on pullollaan hyviä arvauksia siitä, miten Japani on onnistunut pääsemään tällaiseen tilaan. Pohdinnalla on mielekkyyttä, koska se auttaa ymmärtämään, miten Yhdysvallat ja Eurooppa selviävät tästä eteenpäin. Ensimmäinen helppo valinta on syyttää keskuspankkia ja valtionvarainministeriä. Entä jos nollakasvun siemen kylvettiin jo 1970-luvulla, kun jeniä pidettiin keinotekoisen heikkona, jolloin vientiteollisuus sai ansaitsematonta etua. Seuraavalla vuosikymmenellä Japanin talouskasvu oli liian vahvaa, mikä johti kiinteistöjen ja osakkeiden hintakuplaan vuosikymmenen lopulla. Purkaakseen kuplan keskuspankki nosti korkoja 1990-luvun alussa, mikä sai aikaan omaisuusarvojen romahduksen. Omaisuusarvojen romahdus tuskin riittää selitykseksi, mutta pankkisektorin jääminen pitkäksi aikaa halvaantuneeseen tilaan, voi selittää jotain. Pankeissa tehtiin ennemminkin roskien piilottelu, kuin kunnon puhdistus, jolloin kyky rahoittaa kasvua jäi heikoksi. Myöhemmin korot laskettiin nollaan, mutta sekään ei ole kääntänyt talouskehitystä parempaan. Nykyisessä tilanteessakaan korkojen pitäminen nollassa ei siis ole varma patenttilääke. Japanin valtio on elvyttänyt itsensä puuduksiin, kun sen velka on kasvanut tasaisesti viimeiset kaksi vuosikymmentä. Valtio on siis tehnyt kaikkensa budjettielvytyksellä, joten sekään ei ole patenttiratkaisu ongelmiin. Voiko elvytys olla sitten ongelma, koska se on ollut niin massiivista? Jos taloudessa on ylikapasiteettia, valtion massiivinen elvytys estää normaalin kysyntä/tarjonta tasapainon palautumisen. Massiivisella elvytyksellä estetään kriisin pohjan saavuttaminen, mutta sen lopputuloksena voi olla pitkä kitukasvuinen elpyminen, koska talouden normaalit korjaustoimenpiteet jäävät tekemättä. Vahva valuutta on deflatoorinen tekijä. Jeni vahvistui 1990-luvun alkupuolella, minkä jälkeen sillä on ollut muutamia heikkoja jaksoja, mutta kokonaisuutena se on vahvistunut. Osa ongelmaa näyttää siis olevan liian kilpailukykyinen vientisektori, jota vastaan muut maat eivät ole pystyneet kilpailemaan. Keskuspankki olisi voinut painaa enemmän rahaa ja heikentää valuuttaa sitä kautta, mutta se olisi tehnyt vientisektorista vain vieläkin kilpailukykyisemmän. Ongelman siemen saattaa siis olla kaukana historiassa, kun talouspolitiikassa suosittiin liikaa vientiyrityksiä kotitalouksien kustannuksella. Tätä taustaa vastaan on helppo ymmärtää, miksi Kiina ajaa niin pontevasti kotimarkkinoiden kasvattamista. Yleisessä linjassa Kiinahan näyttää muutenkin seuraavan Japanin jalanjälkiä. Jos tämä teoria olisi oikea, Saksa olisi ilman euro-kytkentää seuraava potentiaalinen deflatooriseen kehitykseen menevä maa. On olemassa vielä yksi erittäin hyvä selitys, demograafinen kehitys. Ehkä Japanissa ei ole mitään vialla, vaan talous kasvaa potentiaalinsa mukaan. Väestö tietää ikääntyvänsä, mikä selittää erittäin sitkeät koroissa näkyvät deflaatio-odotukset. Jos demograafinen selitys on oikea, kaikki elvytys kannattaa lopettaa, koska sillä saadaan vain negatiivisia pitkän aikavälin vaikutuksia. Nykyisessä tilanteessa velkakriisin jälkipyykki voi sumentaa vielä pitkään demografisten tekijöiden näkemistä, mikä tekee politiikan sovittamisesta erityisen vaikeaa.

6 Japanin osakeindeksi, Nikkei Japanin korot, ohjauskorko ja 10 vuoden valtion laina 1 9 % 8 % 7 % 6 % 4 % 3 % 2 % 1 % Japanin valtion lainan 10v korko Japanin ohjauskorko Japanin valuutta, jeni

7 Osakeindeksit Saksa 6 % Kiina 1 Ranska 3 % Intia Espanja Brasilia USA Venäjä Japani -3 % Hong Kong - Toimialaindeksit (Eurooppa) Öljy ja kaasu Kotitaloustav. Materiaalit Terveydenh. Investointitav. Ruoka Pankit Telepalvelut Teknologia - Sähkö - Toimialaindeksit (Eurooppa - Yhdysvallat) Öljy ja kaasu 6 % Kotitaloustav. Materiaalit 3 % Terveydenh. Investointitav. Ruoka Pankit Telepalvelut Teknologia -3 % Sähkö - Luottoriski (CDS) EA, IG (v) Teollisuus (v) USA, IG (v) EA, HY (o) USA, HY (o) Kuluttaja (v) Energia (v) Teknologia (v) Rahoitus (o) Raaka-aineet Rahti 7 % Ruoka 1 Metallit Vehnä Kupari Maissi Nikkeli -7 % Soijapapu

8 Osakkeiden volatiliteetti Korkoerot (10v) Saksa USA Espanja- Saksa (v) Portugali- Saksa (v) Kreikka- Saksa (o) % % Kulta ja inflaatio-odotukset Öljy ja dollari Kulta 1,290 3 % Öljy (v) USA, 5/5 1,270 EUR/USD (o) Saksa, 5/5 1,250 2 % ,230 1 % Valtionlainojen korot 10v Valtionlainojen korot 2v Saksa 3. Saksa 1. USA USA 0.8 % UK Ranska 2. UK Ranska 0.6 % % Valtioiden luottoriski 5v (CDS) Markkinakorot (Euribor) Irlanti (v) Euribor 3kk 0.63 % Espanja (v) 400 Euribor 1kk Kreikka (o) % 0.62 % % 0.61 % Valuuttakurssit Punta (v) Rupla (v) Jeni (o) 86 Yuan (o)

9 Myynnissä - Front Castor Telecom ja Front Regulus Venäjä saakka Deutsche Telekom France Telecom Telefonica Vodafone RDX index Front Castor Telecom Sertifikaatin sijoituskohteena toimii Euroopan neljä suurinta telecom-yritystä Globaalisti toimivat suuryritykset ovat vahvoilla nykyisessä haastavassa suhdanteessa. Välttämättömyyshyödykkeisiin kuuluvien telekommunikaatiopalvelujen tasainen kysyntä yhdessä yritysten vahvan taseen sekä tasaisen kassavirran kanssa tarjoavat yhtiöille resursseja vastata muuttuvan markkinan haasteisiin. Castor Telecom sertifikaatti hyödyntää markkinatilanteen tarjoamalla erinomaisen tuottopotentiaalin myös tasaisessa osakemarkkinassa. Front Regulus Venäjä Sijoituswarrantin sijoituskohteena toimii Venäjän osakemarkkina Venäjän talouden kasvun odotettu kiihtyminen luo tuottopotentiaalia Venäjän osakemarkkinoille. Vahvasti hyödykesektoriin painottuvaa osakemarkkinaa tukee samanaikaisesti öljyn ja muiden raaka-aineiden nousupaine. Mielenkiintoa Venäjän osakemarkkinoita kohtaan lisää tulosennusteisiin suhteutettuna osakemarkkinoiden alhaiset arvostustasot. Tämän viikkoraportin kuvaajien tiedot Tässä Frontin viikkoraportissa seurataan viikoittain tärkeimpien sijoittamiseen vaikuttavien markkinoiden liikkeitä ja talousindikaattoreita. Mittava määrä tietoja esitetään havainnollisuuden parantamiseksi graafisina kuvaajina. Tarkastelujakso on viimeiset kaksi viikkoa niin, että viimeinen havaintopäivä on edellisen viikon perjantai ja ensimmäinen perjantaista 10 työpäivää taaksepäin. Tarkemmat selosteet ja käytetyt lähteet kuvaajissa käytetyistä tiedoista on esitelty erillisellä liitesivulla, joka löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta Tässä viikkoraportissa kuvaajat on jaettu kahdelle sivulle, joista ensimmäinen kuvaa eri keskeisten omaisuuslajien osakkeet, luottoriski, raaka-aineet - kehittymistä. Osakeindeksien kehitystä tutkitaan maantieteellisesti ja toimialoittain sekä verrataan Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä kehitystä toisiinsa. Toisen kuvaajasivun tarkoituksena on antaa yleiskuvaa markkinoista tai sellaisista muuttujista joissa voidaan nähdä markkinasuuntaa tai esimerkiksi hermostuneisuutta. Tällä sivulla esitetään tärkeimmät korot ja korkoerot, valuutat ja valtioiden luottoriskien suojauskustannukset, kulta ja inflaatio-odotukset sekä keskeisten osakemarkkinoiden kurssivaihteluja kuvaavat volatiliteettitasot. Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan asiakkaan yksityiseen käyttöön. Esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita Front Capital Oy pitää luotettavina. Front Capital Oy ei takaa tietojen oikeellisuutta eikä vastaa esitetyn aineiston virheellisyydestä, puutteellisuudesta tai soveltumattomuudesta. Mikään julkaisussa esitetty aineisto ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Tehdessään sijoituspäätöksiä sijoittajan tulee perustaa päätöksensä omaan tutkimuksensa ja arvioonsa sijoituskohteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Tätä julkaisua tai sen osaa ei saa kopioida, jakaa tai julkaista ilman Front Capital Oy:n etukäteen antamaa kirjallista lupaa. Kaikki oikeudet pidätetään. Front Capital Oy Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Finland Puh: (09) Faksi: (09) etunimi.sukunimi@front.fi Front Capital Oy on sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta, Snellmaninkatu 6 ja Mikonkatu 8, PL 103, Helsinki, puhelin , Front Capital Oy on Sijoittajien Korvausrahaston jäsen. Lisää tietoa Front Capital Oy palveluntarjoajana löytyy Internet-sivuilta

10