Mikä suhdanne? Jussi Hyöty gsm /11 03/11 04/ /11 03/11 04/11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikä suhdanne? Jussi Hyöty 10.5.2011 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi 3.6 3.4 3.2 330 02/11 03/11 04/11 2700 02/11 03/11 04/11"

Transkriptio

1 Jussi Hyöty gsm Mikä suhdanne? Suhdanne on kehittynyt käsikirjoituksen mukaan, mutta jättimäinen elvytys sai aikaan nopean ja vahvan elpymisen, joka kuumensi joitakin talouden alueita mutta jätti toiset taantumaan. Kun elpyminen on ollut epäyhtenäistä, kansantaloudet joutuvat harjoittamaan erityyppisiä raha- ja budjettipolitiikkoja, jolloin globaalissa taloudessa on erivaiheessa olevia talouksia. Yllättäen tuotemarkkinoiden globalisaatio ja omaisuusluokkien riski-integraatio eivät ajaneetkaan kaikkia munia samaan koriin, vaan salkun hajauttamisessa on jälleen selkeitä etuja. Olemme tulleet suhdanteessa pisteeseen, jossa inflaatio on kiihtynyt ja rahapolitiikkaa kiristetään globaalisti, joten talouskasvussa on menossa pehmeämpi kohta. Koska velkaongelmiin liittyviä riskejä ei ole vielä raivattu tieltä, niiden hinnoittelu kärjistyy nousevien korkojen ja hidastuvan talouskasvun ympäristössä. Japanin katastrofin vaikutuksia ei voi luotettavasti erottaa muusta talouden kehityksestä, joten katastrofin kertaluonteisia kassavirtavaikutuksia voidaan hinnoitella pysyvimpinä suhdannevaikutuksina. Tilanne kääntyy parempaan suuntaan, kun inflaatio saadaan, erityisesti kehittyvillä markkinoilla, hallintaan ja Japanin uudelleenrakentamisesta saadaan selkeitä merkkejä. Jäljempänä on kuvattu suhdanteen etenemistä Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa, Espanjassa, Kiinassa ja Intiassa kuluttajamarkkinoilla, työmarkkinoilla, asuntomarkkinoilla, yritysmarkkinoilla ja pääomamarkkinoilla. Keskeinen kotimaista taloutta ohjaava tekijä näyttää olevan asuntomarkkinoiden kehitys, joka vaikuttaa kuluttajan luottamukseen ja valtion talouteen, kun taas pörssiyritykset ovat globalisoituneet. Inflaation taustalla on globaalit voimat, mutta inflaatio saavuttaa velkakriisin ja tuotannon rakenne-erojen takia yksittäiset taloudet eri tahtiin. Osakeindeksit Spot 1vko OMX Helsinki 7, STOXX S&P 5 1, Nikkei 225 9, Shanghai 19, % Hang Seng 2, Yrityslainat Spot 1vko itraxx CDS Europe itraxx CDS X-over Senior financials Valtionlainat Spot 1vko Germany 2y 1.7.1% Germany 1y % USA 2y.61 % -.5% USA 1y 3.29 % -.1% Raaka-aineet Spot 1vko Brent oil Gold 1, Lähde: Bloomberg markkinadata Nopeimmin suhdanteessa ovat edenneet kehittyvät taloudet, jotka joutuvat jo jarruttamaan kasvuaan korkoja nostamalla, antamalla valuuttojen vahvistua ja rajoittamalla antolainaustaan. Kehittyvillä markkinoilla on viitteitä asuntojen hintojen liiallisesta noususta ja velkaantumisesta. Yhdysvallat jatkaa elvyttävää politiikkaa kaikilla rintamilla, minkä lisäksi dollari on heikentynyt. Saksassa kaikki keskeiset talouden osatekijät ovat erinomaisessa kunnossa. Allokaatiossa suosimme rakenteellisista syistä Saksaa ja suhdannesyistä Yhdysvaltoja /11 3/11 4/ /11 3/11 4/11 6 Stoxx 5 (v) Saksa 1v (o) Yrityslainat, HY (v) S&P GSCI hyödyke (o)

2 Globaalissa taloudessa paikalliset taloudet etenevät omaan tahtiin Kaikissa maailman suurimmissa talouksissa teollisuus on saavuttanut huippusuhdanteen, mikä on vahva osoitus yritystalouden globalisoitumisesta. Suurin syy talouksien eritahtisuuteen nykyisessä suhdanteessa näyttää olevan asuntomarkkinat, jotka ovat kuumentuneet kehittyvillä markkinoilla, normaalisuhdanteessa Saksassa ja taantumassa Yhdysvalloissa, Espanjassa ja Britanniassa. Talouden suunnittelijoiden kannattaa olla erityisen valppaana asuntomarkkinoiden toimivuuden suhteen, vaikka vapaassa markkinamallissa hinnoittelun pitäisi olla tehokasta. Verrattua pääomamarkkinoihin asuntomarkkinoilla informaation välitys on epätäydellisempää ja likviditeetti heikompi, joten hinnoitteluvirheitä syntyy helposti. Ylikuumentunut asuntomarkkina johtaa kuplan puhkeamiseen, mikä jättää jälkeensä velkaantuneen kuluttajan, mikä johtaa säästämisasteen nousuun, alhaiseen kulutukseen, korkeaan työttömyyteen ja valtion velkaantumiseen. Budjetti- ja rahapolitiikan viritys tehdään kotimarkkinoiden tilan perusteella. Kriisissä talouden vetovastuu siirrettiin julkiselle sektorille ja nyt handover pitäisi tehdä takaisin yksityiselle sektorille ja rahapolitiikka normalisoida. Yhdysvalloissa talouspolitiikan päätavoite on tukea väljällä rahapolitiikalla kasvua, jotta asuntomarkkinat elpyvät ja työttömyys laskee. Euroopassa reunavaltiot pakkosäästävät ja rahapolitiikkaa kiristetään, vaikkakin hitaasti. Kehittyvillä markkinoilla painotus on siirtynyt kasvusta inflaation hillintään, jonka kiihtymistä vastaan taistellaan laajalla rintamalla. USA Saksa Kiina Asuntomarkkinat 2. Työmarkkinat 3. Kuluttajat 4. Yritykset 5. Inflaatio Yhdysvallat luottaa elvytykseen ja jatkaa sitä pitkään Yhdysvallat haluaa elvyttää tiensä ulos velkakriisistä. FED pitää korot alhaalla mahdollisimman pitkään ja luottaa markkinoiden kvantitatiiviseen elvytykseen (QE). QE2 viedään loppuun, QE3 on epätodennäköinen mutta ei poissuljettu, ja korkojen nostot alkavat aikaisintaan ensi vuonna. FED haluaa varmistaa, että yksityinen sektori pärjää omillaan, minkä takia elvytys viedään mieluummin pitkäksi kuin jätetään lyhyeksi. Kiihtyneeseen 2,:n inflaatioon ei reagoida, koska sen nähdään johtuvan tilapäisistä raaka-aineiden tarjontarajoitteista. Lisäksi taloudessa uskotaan olevan ylikapasiteettia, erityisesti työmarkkinoilla, joten hintapaineita ei pääse syntymään. Kolmatta vuotta jatkunut korkea työttömyys viittaa kuitenkin siihen, että työmarkkinoilla on rakenteellisia ongelmia ja Yhdysvallat voi joutua tottumaan eurooppalaista tasoa lähempänä olevaan

3 korkeampaan työttömyyteen. Ohjauskorkoa ei haluta nostaa myöskään sen takia, että kohonneet korkokustannukset siirtyisivät ylivelkaantuneen kuluttajan lisäriesaksi, mikä vaarantaisi elpymisen jatkumisen. Asuntomarkkinoiden merkityksestä muistuttaa se, että koko globaali kriisi lähti liikkeelle Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta. IMF:n mukaan Yhdysvallat on ainut kehittynyt talous, joka kasvattaa budjetin alijäämää vuonna 211. Budjetin alijäämä on kolmatta vuotta yli biljoona dollaria. Jos uusia säästötoimia ei tehdä, Yhdysvallat on Japanin ohella ainut maa, jonka julkinen velka jatkaa kasvuaan vuonna 216. IMF:n mukaan valtion velka on pieni mutta merkittävä uhka maailman taloudelle, eli vaikeasti hinnoiteltava häntäriski. Poliittinen tahto velkaantuneisuuden hillitsemiseksi on kasvanut, joten budjettisäästöt ovat alkamassa, mikä voi entuudestaan lykätä rahapolitiikan kiristämistä. Kasvavaan velkaan ei ole reagoitu, koska dollari on maailman reservivaluutta, eikä velan määrä ole ollut uhka valuutan vakaudelle. Reservivaluutta on mahdollistanut korkean velkaantumisen alhaisin kustannuksin, mutta vahva valuutta on heikentänyt teollisuuden kilpailukykyä ja nostanut työttömyyttä. Reservivaluutta on ollut Yhdysvalloille etu, mutta sen haitat alkavat näkyä yhä enemmän työn uudelleen allokoituessa globalisoituvilla työmarkkinoilla. Yhdysvallat on viimeinen talous, jossa elvytys jatkuu kaikilla mahdollisilla keinoilla, koroilla, velkakirjojen ostamisella (QE), budjetilla ja valuutalla, vaikka kasvu on käynnistetty. Lyhyellä aikavälillä Yhdysvaltain osakemarkkinoilla on vielä sweet spot, mutta pidemmän aikavälin riskit ovat koholla, koska valtion velka kasvaa ja handover yksityiselle sektorille on tekemättä. Parhaassa asemassa ovat Yhdysvaltain suuret vientiyritykset, jotka hyötyvät sekä alhaisesta korosta että heikentyneet dollarista. Yhdysvaltalaisiin osakkeisiin sijoittaneet ovat kärsineet heikentyneestä dollarista, mutta QE:n lopetus kesällä vahvistaa dollaria, jolloin suotuisa ympäristö tulee paremmin myös valuuttakurssien jälkeen näkyviin. Britannia luottaa velkakuriin ja rakentaa myönteistä pitkää aikaväliä Keskuspankin odotettiin nostavan korkoja jopa neljä kertaa kuluvana vuonna inflaation kiihdyttyä :iin, joka on kaksi kertaa yli tavoitteen. Kun kasvu pysähtyi puoli vuotta sitten eikä vieläkään osoita toipumisen merkkejä, koronnostoihin ei haluta ryhtyä ja velkakirjojen ostamista jatketaan. Englannin keskuspankin rahapolitiikka on siten hyvin samantyyppistä kuin Yhdysvaltojen. Budjettipolitiikka on sitä vastoin aivan eri tyyppistä kuin Yhdysvalloissa. Rajuimmat otteet budjetin tasapainottamisessa ja velan hallinnassa on ottanut käyttöön Iso-Britannia. Britannian tavoittelee 6,9 % nettovelan pienentämistä (suhdannetasoitetusti) suhteessa talouteen vuoteen 216 mennessä. Säästöohjelmaan sisältyy jopa puolen miljoonan julkisen sektorin työpaikkaa leikkaus. Britannian haastetta kuvastaa se, että säästötoimia pitäisi jatkaa vielä ainakin neljä vuotta, vaikka talous on jo valmiiksi heikoissa kantimissa osaltaan juuri säästöjen ja korkean inflaation takia. Säästöjen loppuun vieminen edellyttää vahvaa globaalia talouskasvua ja menestystä vientimarkkinoilla. Alhaiset korot, QE-politiikka, säästöt ja heikko kasvu viittaavat kaikki heikentyvään valuuttaan. Britannian mahdollisuudet selvitä velkaongelmistaan oman kelluvan valuuttansa turvin, ja se näkyy myös valtionlainojen koroissa, ovat huomattavasti paremmat kuin euro-alueen kilpailukyvyttömien maiden, jotka eivät saa etua vientiteollisuudelleen heikentyvästä valuutasta.

4 Britannialle on ehdotettu rahapolitiikan sitomista nimelliskasvuun, jolloin kiristävää budjettia voitaisiin kompensoida elvyttävällä rahapolitiikalla. Ajatuksen mukaan hintaindikaattorit ovat usein epätarkkoja ja hitaita, mutta nimelliskasvu reagoi nopeasti talouden muutoksiin. Kommentti heijastaa täystyöllisyyden ja hintavakauden kaksoismandaattia, ja on sitäkin aktiivisempi. Rahapolitiikan mahdollisuudet kompensoida kiristävää budjettipolitiikkaa ovat rajoitetut, mutta korkojen nostojen lykkäys viittaa politiikan viemistä tähän suuntaan. Yhdysvaltain ja Britannian budjettipolitiikassa on tässä kriisissä ero: kun Yhdysvallat pyrkii ratkomaan nykyistä kasvuongelmaa, Britannia haluaa ratkaista velkaongelman ja luoda sitä kautta suotuisat olosuhteet pidemmän aikavälin kasvulle. Britannia on valmis ottamaan säästötoimista syntyvän tuskan vastaan nyt siinä toivossa, että pidemmän aikavälin kasvumahdollisuudet turvataan. Eurooppa Saksan ja Espanjan välissä Saksassa mikään ei ole sattumaa, eikä ole nykyinen noususuhdannekaan. Maa rakensi systemaattisesti kilpailukykynsä 2-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä eikä päästänyt asuntomarkkinoitaan inflatoitumaan, vaikka korot olivat ennätyksellisen alhaalla euroalueen perustamisen jälkeen. Saksan tahto näkyy EKP:n yhdessä ja ainoassa tavoitteessa, hintavakaudessa, minkä vaalimisessa pankki onkin onnistunut erinomaisesti. Jos Britannia ja Yhdysvallat tekevät erilaista budjettipolitiikkaa, niin EKP ja FED tekevät erilaista rahapolitiikkaa. EKP on huolissaan toisen kierroksen hintavaikutuksista second round effects toisin kuin FED, joka ei reagoi ylärivin inflaatioon. Syy erilaiseen suhtautumiseen voi olla historiassa. EKP:n ja Saksan keskuspankin trauma on Weimarin hyperinflaatiossa kun taas FED:n Suuren Laman deflaatiossa. FED:n hintavakauden viritys näkyi deflaatiopelkoina, kun hinnat laskivat hyvistä syistä tuottavuuden parantuessa vuonna 22. Saksan inflaatio, teollisuuden ennätyskorkea aktiviteetti ja hyvä työllisyys kertovat EKP:n olevan jo korkokäyrällä jäljessä ja korkojen nostojen jatkuvan. Kiristyvä rahapolitiikka nostaa lyhyen rahoituksen kustannuksia ja vahvistaa euroa, mikä on ongelma velkaantuneille ja kilpailukyvyttömille reunavaltioille. Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat lähellä hallittavaa paketointia, joten Euroopan näkymät tiivistyvät Espanjan korkeaan 2:n työttömyyteen ja miljoonaan myymättömään asuntoon. Espanjalaiset asuntolainat ovat kytketty pääosin vaihtuvaan korkoon, jolloin korkojen nousu on velkaisille kotitalouksille lisäongelma. Espanjan valtion velka suhteessa talouden kokoon on eurooppalaisittain kohtuullinen 6, mutta yksityisen sektorin velka on 17. Espanja kuuluu niihin talouksiin, joissa asuntomarkkinan kuplan puhkeaminen jätti jälkeensä velkaantuneen kuluttajan ja korkean työttömyyden. Kehittyvät markkinat korkoja nostetaan ja valuutat vahvistuvat Yhdysvaltain keskuspankin QE-politiikka on ohjannut sijoituksia raaka-aineisiin ja sitä kautta kiihdyttänyt raaka-aineinflaatiota, mutta tärkein syy raaka-aineinflaatioon on kehittyvien talouksien väljä rahapolitiikka. Kun rahan määrä ja lainamarkkinat ovat kasvaneet erittäin nopeasti, talous on saanut poikkeuksellisen kovan kasvusykäyksen, jonka seurauksena raaka-aineiden tuotanto ei ole pysynyt kysynnän tahdissa. Kiina vastaa kahdesta kolmasosasta alumiinin ja kuparin kysynnän kasvusta ja lähes kokonaan lyijyn, tinan ja sinkin. Talouden yksi suurimmista riskeistä on Kiinan kiinteistömarkkinoiden ylikuumentuminen. Rakentamisen osuus taloudesta ja asuntovarallisuuden suhde talouteen ovat nousseet

5 tasolle, jotka viittaavat hintakuplaan. Luottotappioiden riskit ovat ilmeisiä kaksi vuotta jatkuneen $ 2,7 biljoonan velkabuumin jälkeen, minkä takia pankkien antolainoitusta on rajoitettu ja suurien pankkien vakavaraisuuspuskureita ollaan nostamassa. Koronnostopaineita tulee kiihtyneestä inflaatiosta, mutta myös velan määrän kasvusta. Kehittyvät taloudet ovat laajasti ottaen jo kiristävässä korkosuhdanteessa. Kiina on nostanut korkoja neljä kertaa alkaen lokakuusta 21 ja Intia yhdeksän kertaa alkaen maaliskuusta 21, mutta silti Kiinan inflaatio on 5, ja Intian 8,. Markkinoilla on jo arveltu Kiinan kiristävän syklin olevan hiljalleen ohi, mikä vaikuttaa ennenaikaiselta, koska toisen kierroksen vaikutukset ovat toteutumassa. Edellisessä suhdanteessa kuuden kuukauden lainakorko kävi huipussaan nykyistä tasoa 1,-yksikköä korkeammalla inflaation ollessa 6,. Kiinan elvytyspaketti oli $ 585 miljardia kahdelle vuodelle. Viime aikojen rakentamisen hiipumisen arvioidaan johtuvan elvytysohjelmien loppumisesta. Trendikasvussa olevaan talouteen tehty näin raju elvytys oli omiaan kuumentamaan taloutta. Niin teollisuuden kuin kuluttajan voimakkaimman kasvun arvioidaan olevaan takanapäin, mihin kiristävällä korkopolitiikalla pyritäänkin. Kiinan johto on haasteen edessä, kun se joutuu jäähdyttämään taloutta niin, että ohjaus pysyy sen käsissä. Kiina hyväksyy edelleenkin vain hyvin asteittaisen valuuttansa vahvistumisen, vaikka vahvistuminen hillitsisi inflaatiota ja vahvistaisi kotimaista kysyntää. Kauppataseen ylijäämä oli ensimmäisellä neljänneksellä vain yhden miljardin, kun se oli vuotta aikaisemmin 14 miljardia, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että Suuri Tasapainottaminen (kansainvälisen kaupan yli- ja alijäämien) olisi alkanut vaan johtuu raaka-aineiden kallistumisesta. Kiinan viranomaiset ovat vihjanneet, että yli $ 3 biljoonan rajan puhkaisseen valuuttavarannon kasvattaminen pysähtyisi vasta vuonna 216, joten globaalin talouden tasapainottaminen tapahtuu hitaasti.

6 USA UK % 1 % 1 Ohjauskorko Ostopäällikköindeksi Kuluttajan luottamus Ohjauskorko Ostopäällikköindeksi Kuluttajan luottamus (GFK) Saksa Espanja % % Ohjauskorko Ostopäällikköindeksi Kuluttajan luottamus Ohjauskorko Teollisuuden luottamus Kuluttajan luottamus Kiina Intia % kk korko Ostopäällikköindeksi Kuluttajan luottamus 6/ 6/2 6/4 6/6 6/8 6/1 Ohjauskorko Teollisuuden luottamus Kuluttajan luottamus

7 USA 1 UK Ohjauskorko CPI CPI (core) PPI - Ohjauskorko CPI CPI (core) PPI Saksa 1 Espanja Ohjauskorko CPI CPI (core) PPI - 1/2 1/4 1/6 1/8 1/1 Ohjauskorko CPI CPI (core) PPI Kiina 1 Intia kk korko CPI CPI (Non food) PPI - Ohjauskorko CPI PPI

8 Suhdannekierto etenee eri tahtiin Normaali suhdanne onko sellaista Taloudessa on käynnissä epätasainen suhdannekierto, jossa kehittyvät taloudet etenevät vahvasti pitkällä suhdanteessa, kun taas kehittyneissä maissa on riskisiä sektoreita, jotka ovat jääneet jälkeen. Piirrän mahdollisimman normaalin suhdanteen kuvan seuraavien Yhdysvaltojen pitkien aikasarjojen perusteella (Bloomberg): teollisuuden luottamus (ISM), kuluttajan luottamus (Conference Board), asuntomarkkinat (Housing Starts), työmarkkinat (Unemployment) ja inflaatio (Head Consumer Prices, Core Consumer Prices, Producer Prices). Kuvien perusteella voi verrata, miten nykyinen suhdanne poikkeaa aikaisemmista ja arvioida, tuleeko pääomamarkkinoiden kehitys poikkeamaan totutusta. Normaalisti suhdanteen vahvistuessa teollisuuden luottamus paranee, kuluttajan luottamus paranee, asuntomarkkinat vahvistuvat ja työllisyys paranee. Normaalisuhdanteessa teollisuuden ja kuluttajan luottamus kulkevat yhdessä, vaikkakin voivat ylireagoida talouden näkymiin. Aina edellisen vuosikymmenen puoliväliin saakka inflaatio ja ydininflaatio ovat korreloineet vahvasti, joten toisen kierroksen vaikutukset ovat olleet hyvin nähtävissä. Kuluttaja jäi velkojen ja inflaation jumiin Tälle suhdanteelle ominaista on ollut tuotantovetoinen yritysten elpyminen, jonka taustalla on ollut erityisesti kehittyvien markkinoiden vahva kysyntä. Elvyttävät toimenpiteet eivät ole onnistuneet palauttaman normaalia kuluttajien luottamusta Yhdysvalloissa, Britanniassa tai Espanjassa. Elvyttäminen on jo vaihtunut Britanniassa ja Espanjassa säästämiseksi, mikä heikentää kuluttajan luottamusta. Suurista kehittyneistä teollisuusmaista vain saksalaisten kuluttajien luottamus on noussut normaalisti suhdanteen mukana. Kuluttajan luottamus näyttää olevan herkkä velkaantumiselle ja inflaatiolle. Asuntokuplan puhkeamisen jälkeen ylivelkaantuneen kuluttajan säästäminen kasvaa ja kulutus pienenee. Jos ruuan ja energian hinnat nousevat, yhä suurempi osa tuloista käytetään näihin pakollisiin ostoksiin, jolloin muu tavaroiden kulutus pienenee. Rahapolitiikan rooli on keskeinen niin asuntojen kuin hyödykkeidenkin hintojen kehityksessä. Liian löysällä rahapolitiikalla on ilmeiset riskinsä, ja nyt taloudessa on merkkejä siitä, että kriisin jälkeen rahapolitiikat ympäri maailmaa ovat liian löysiä. Saksan menestys voidaan pitkälti panna tiukan hintakurin piikkiin. Yhdysvaltalainen kuluttaja jäi tavallaan kahden huippusuhdanteen loukkuun. Asuntokuplan puhkeamisen jälkeen kuluttajan ylivelkaantuminen tuli esiin. Kuluttajan luottamus on lähtenyt nousuun, mutta on edelleen historiallisesti alhaisella tasolla, koska velan takaisinmaksu on hidasta, eivätkä asuntomarkkinat ole vielä elpyneet. Väljä rahapolitiikka maailmalla on johtanut ruuan ja energian hintojen nousuun, mikä heikentää kuluttajan luottamusta. Kuluttaja kärsii tavallaan kahden liian löysän rahapolitiikan seurauksista samaan aikaan: edellisen suhdanteen asuntokuplan puhkeamisesta ja nykyisen suhdanteen kiihtyneestä raaka-aineinflaatiosta.

9 Kuluttajamarkkinat ja Teollisuusmarkkinat (USA) Kuluttajamarkkinat ja Työmarkkinat (USA) % % 2/67 2/77 2/87 2/97 2/7 2/67 2/77 2/87 2/97 2/7 Kuluttajan luottamus Ostopäällikköindeksi Kuluttajan luottamus Työttömyys Kuluttajamarkkinat ja Asuntomarkkinat (USA) Inflaatio (USA) /67 2/77 2/87 2/97 2/7 2/67 2/77 2/87 2/97 2/7 Kuluttajan luottamus Asuntoaloitukset PPI Inflaatio Inflaatio (core) Kuluttajamarkkinat ja inflaatio (USA) Kuluttajamarkkinat ja inflaatio (USA) /67 2/72 2/77 2/82 2/87 Kuluttajan luottamus Inflaatio (core) 2 2/87 2/92 2/97 2/2 2/7 Kuluttajan luottamus Inflaatio (core) 6

10 Inflaatio tulee normaalia aikaisemmin Raaka-aineiden reaaliset hinnat laskivat yleisesti aina vuosituhannen vaihteeseen, mutta 2-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hinnat kääntyivät nousuun, joten tuotanto ei ole pysynyt kymmeneen vuoteen kysynnän vauhdissa. Raaka-aineiden pullonkaulaongelmat ovat syntyneet laajalla rintamalla, koska kaikkien keskeisten raaka-aineluokkien - energia, ruoka ja metallit - hinnat ovat nousseet yhtenäisesti. Vahva globaali kasvu on tullut yllätyksenä raaka-aineiden tuottajille ja tuotannon marginaalikustannukset ovat nousseet. Inflaatio on ollut pääosin raaka-aineiden hintojen noususta johtuvaa, mutta erityisesti kehittyvissä talouksissa palkat seuraavat raaka-aineiden hintoja, mikä nostaa myös ydininflaatiota ja tavaroiden hintoja globaaleilla markkinoilla. Kun kehittyvillä markkinoilla palkkainflaatio voi olla jopa 2:n luokkaa, välittyy kehittyvien markkinoiden inflaatio kehittyneisiin talouksiin globaalien tuotteiden ja tuontihintojen kautta. Jos tuontimaan valuutta vielä heikkenee, kuten Britanniassa, tulee inflaatio tuontihintojen kautta entistäkin voimakkaammin esiin. Inflaatio on sitä suurempi ongelma, mitä riippuvaisempi teollisuus on raaka-aineista, minkä takia nykyinen inflaatio on ollut erityisesti kehittyvien talouksien ongelma. Euro-alueella inflaatio on voimakkaampaa reunalla kuin ytimessä, mikä selittyy osittain erilaisella tuotannon raaka-aineriippuvuudella. Asuntomarkkinat tasapainoisia markkinoita harvassa Asuntomarkkinoiden kuumeneminen ja ylivelkaantuminen tapahtuivat selkeimmin Yhdysvalloissa, Irlannissa, Espanjassa ja Britanniassa. Asuntojen hinnat ovat laskeneet Espanjassa huipusta 1 ja Britanniassa 1, kun vastaavat luvut Yhdysvalloissa ja Irlannissa ovat 3 ja 3. Euroopan pankkikriisin kannalta keskeistä on, ovatko Espanjan asuntomarkkinat löytäneet pohjan, vai onko korjausliike vielä kesken. Vastaavasti Britannian asuntomarkkinoiden täytyy kestää alkanut vuosien säästökuuri. Historiallisesti asuntojen hinnat ovat laskeneet asuntokuplan jälkeen keskimäärin 3 kehittyneissä talouksissa. Kun suurten läntisten talouksien asuntomarkkinat ovat edelleen jäissä, niin sekä Intian että Kiinan markkinoiden pelätään kuumentuneen. Kiinan pääministerin mukaan maan asuntojen hinnat ovat ylettömän, exorbitant, korkealla. Intian asuntomarkkinoilla on samanlaisia epäilyksiä. Intian kalleimmalla alueella, Mumbaissa, on ennätyksellisen paljon myymättömiä asuntoja ja maan hinta on laskenut huipustaan 4. Työmarkkinat globalisaation nurja puoli tulee esiin Työmarkkinat ovat kehittyneet selvästi odotettua heikommin Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Espanjassa. Kaikissa näissä maissa on ollut ongelmia asuntomarkkinoilla, minkä lisäksi Britannia ja Espanja ovat leikanneet julkisen sektorin työpaikkoja osana säästöohjelmiaan. Vain Saksassa työttömyys on laskenut odotetusti ja on alimmalla tasolla lähes 2 vuoteen. Globalisaatio tarkoittaa tuloerojen tasoittumista ja työpaikkojen siirtymistä alhaisemman kustannustason maihin. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset suuret kansainväliset yritykset, jotka työllistävät joka viidennen työntekijän, ovat luoneet 2-luvun aikana 2,4 miljoonaa työpaikkaa ulkomaille, mutta samaan aikaan leikanneet 2,9 miljoonaa työpaikkaa kotimaassaan. Työmarkkinoiden globalisoituessa suhdanne- ja rakenteellisen työttömyyden erottaminen toisistaan hämärtyy, jolloin myös työmarkkinoiden ylikapasiteetin ja inflaatiopaineiden arviointi vaikeutuu.

11 Yritykset tuotantovetoinen kasvu jatkuu Suuret kansainväliset yritykset ovat sekä leikanneet kustannuksia siirtämällä toiminojaan alhaisemman kustannustason maihin että päässeet kehittyvien talouksien kasvuun mukaan. Yritysten luottamus on erittäin korkealla kaikkialla muualla paitsi suuri säästöjä tekevissä Euroopan heikon kilpailukyvyn maissa. Yhdysvalloissa ja Britanniassa yritysten ja kuluttajien luottamus ovat poikkeuksellisen kaukana toisistaan. Vaikka talousdatassa on ollut pehmeämpi kohta ja tuottajien hinnat (PPI) ovat nousseet reippaasti, yritysten tulokset ovat edelleen olleet odotuksiakin parempia. Kuluttajien hintojen muutoksissa on vaihtelevuutta maittain, mutta tuottajien hinnat näyttävät käyttäytyvän yhtenäisesti. Yritysten siirtyminen arvoketjussa ylöspäin näkyy siinä, että kohonneiden raaka-aineiden hintojen vaikutus kannattavuuteen on pienentynyt. Suotuisessa asemassa ovat sellaiset yritykset, jotka tuottavat raaka-aineita (tuottajat), ratkovat raaka-aineiden saatavuusongelmia (ratkaisijat) tai ovat hyvin tietointensiivisiä (riippumattomat). Ongelmallisessa asemassa ovat ne yritykset, jotka joutuvat siirtämään pass through kohonneet hinnat tuotteiden hintoihin (siirtäjät). Koska raaka-aineiden hinnat tuskin laskevat olennaisesti muuten kuin talouskasvun hidastumisen kautta, siirtäjillä voi olla pidempiaikaisia haasteita tehostaa tuotantoaan.

12 Ohjauskorot 1 Valtionlainojen korot 1v 1/12 USA UK EKP Kiina Intia USA UK Saksa Espanja Kiina Osakeindeksit Asuntojen hinnat USA (v) UK (v) Saksa (v) Espanja (v) Kiina (o) 4 USA UK Saksa Espanja Kiina Työttömyys 2 Kuluttajan luottamus USA UK Saksa Espanja Kiina 2 12/4 12/6 12/8 12/1 USA UK (NBS) Saksa Espanja Kiina

13 Inflaatio (head) 1 Inflaatio (core) - - USA UK Saksa Espanja Kiina - - USA UK Saksa Espanja Kiina PPI USA UK Saksa Espanja Kiina Ostopäällikköindeksi/Teollisuuden luottamus /6 3/7 3/8 3/9 3/1 3/11 USA UK Saksa Espanja (Teollisuuden luottamus) Kiina Vienti / 3/2 3/4 3/6 3/8 3/1 USA UK Saksa Espanja Kiina BKT / 3/2 3/4 3/6 3/8 3/1 USA UK Saksa Espanja Kiina Intia

14 USA UK % Asuntojen hinnat Työttömyys Asuntojen hinnat Työttömyys Saksa Espanja % 11 % 1 9 % 19 % /3 1/5 1/7 1/9 1/11 Asuntojen hinnat Työttömyys 7 4 3/ 3/2 3/4 3/6 3/8 3/1 Asuntojen hinnat Työttömyys 11 % 9 % Kiina Intia % % /5 9/7 9/9 12/2 12/4 12/6 12/8 Asuntojen hinnat Työttömyys Sementin tuotanto Työttömyys

15 Hajauta salkku Tuotemarkkinoiden globalisaation ja pääomamarkkinoiden yhtenäisen riskin hinnoittelun piti yhtenäistää markkinoiden käyttäytymistä, mutta ainakin väliaikaisesti korrelaatiot markkinoiden eri osa-alueiden välillä ovat pienentyneet, jolloin hajauttamisen edut ovat kasvaneet. Osakkeet ja korot ovat reagoineet eri tavoin talouden tärkeimmän ohjauskeinon, ohjauskoron kehitykseen. Normaalin suhdannekierron näkee Intian markkinoilla, joilla osakkeet ja korot ovat nousseet samaa tahtia ohjauskoron kanssa. Kiinan osakemarkkinat ovat jääneet syksyn 29 tasolle, vaikka talous on kasvanut koko ajan vahvasti. Intian osakemarkkinat ovat kuitenkin vain lievästi kalliimmat kuin Kiinan, PE 17,6 vrt. P/E 16,9. Vaikka kehittyneet taloudet ovat elvytyksen suhteen erilaisissa vaiheissa, kaikkien suurten markkinoiden P/E:t ovat suuriin piirtein samalla alueella: Yhdysvallat 14, Iso-Britannia 12 ja Saksa 13. Yhdysvallat jatkaa edelleen hyvin elvyttävällä linjalla, Britannia on tekemässä ennätyssäästöjä ja Saksassa kaikki tuntuu olevan poikkeuksellisen hyvin. Espanjan markkinoilla korkea riski näkyy niin alhaisena osakkeiden arvostuksena, P/E 9, kuin myös valtion lainojen korkeana korkona. Yhdysvaltain osakemarkkina näyttää parhaimmalta suhdannesyistä ja Saksan markkina rakenteellisista syistä. Ei kannata olettaa, että kuluva suhdanne etenee kuten aikaisemmat. Jättimäinen elvytys, epätavanomaiset keskuspankkien keinot, pullonkaulat raaka-ainetuotannossa, ylivelkaantuminen ja nopea yritysten elpyminen muuttavat normaalia suhdannekiertoa. Jos katsoo vain markkinoiden historiallista kehitystä, voi tällä kertaa mennä markkinoiden lukemisessa harhaan. Jäljempänä on joukko poikkeavia oletuksia, jotka voivat auttaa navigoimaan tämän epätavanomaisen suhdanteen läpi. Pitkien korkojen hinnoissa on riskipreemio: turvallisissa lainoissa negatiivinen ja riskisissä lainoissa positiivinen, jolloin korot eivät kerro vain odotetun inflaation hinnoittelusta vaan myös riskin hinnoittelusta. Osakkeiden tuotto/riski-suhde on parantunut suhteessa korkoihin, mikä on suosinut osakkeita omaisuusluokka-allokaatiossa. Valtion lainojen riskipreemion takia turvallisten lainojen tuotto on liian alhainen ja riskisten lainojen riski liian suuri. Euroopan reunavaltioiden riskien takia ohjauskoron nostojen vaikutukset ovat normaalia suurempia talouteen. Reunavaltioiden riskit siirtyvät helposti liian pitkälle menevään korkoelvytykseen, vaikka EKP pitää kiinni inflaatiomandaatistaan ja itsenäisyydestään. EKP:n ja FED:n rahapolitiikat poikkeavat selkeästi toisistaan. Suurentunut korkoero heikentää dollaria, mikä nostaa edelleen raaka-aineiden hintoja. Usein vahvistuva euro tulkitaan hyväksi eurooppalaisille osakkeille, mutta nyt valuuttojen arvoja ohjaa enemmän riskit kuin kasvunäkymät. Suhteessa ohjauskorkoihin sykliset osakkeet ovat hinnoitelleet suhdannehuippua normaalia aikaisemmin. Aikaisemmissa suhdanteissa teollisuuden aktiviteetti on parantunut korkojen nostamisen tahdissa, mutta nyt osakkeiden hinnat ovat jo nousseet reippaasti, mutta korot ovat jääneet pohjalle.

16 Raaka-aineiden hintojen nousu ja inflaation kiihtyminen tapahtuvat normaalia nopeammin, koska raaka-aineiden saatavuudessa on pullonkauloja, keskuspankit jäävät jälkeen korkokäyrällä ja QE ohjaa sijoituksia hyödykkeisiin. Esimerkiksi yhdysvaltalainen kuluttaja ei ole vielä toipunut velkakriisistä, kun se joutuu kohtaamaan kiihtyvän inflaation. Kuluttaja- (asuntomarkkinoiden) ja teollisuuden suhdannekierron eriaikaisuus ja valtiontalouksien velka tekevät rahapolitiikan suunnittelusta normaalia vaikeampaa. Vuonna 28 globaalia inflaatiota vastaan taisteltiin globaalilla rahapolitiikan kiristämisellä, mutta nyt rahapolitiikkaan vaikuttaa useampia tekijöitä. Toimialarotaation - etusykliset, sykliset, myöhäissykliset ja defensiiviset rinnalle tulee toimialojen jako raaka-ainekierron mukaan tuottajat, (saatavuusongelmien) ratkojat, (hintojen) siirtäjät ja riippumattomat. Suhdannekuva osoittaa, että maailman taloudessa on eri suhdanteessa eteneviä talouksia, vaikka globaalien yritysten näkymät ovat yhtenäisiä. Jatkossa eri alueiden ja sektoreiden kehitykset voivat poiketa selkeästikin toisistaan. Hajautetussa salkussa suosimme edelleen osakkeita enemmän kuin korkoja. Maantieteellisesti painotamme Saksan ja Euroopan ydinvaltioiden sekä Yhdysvaltain markkinoita. Kehittyvien markkinoiden painon olemme laskeneet neutraaliin, koska uskomme korkojen kiristyksen jatkuvan. HY -yrityslainat ovat myös salkussamme ylipainossa. Olemme laskeneet hyödykkeiden painoa, koska kehittyvien talouksien kiristävällä rahapolitiikalla pyritään hillitsemään kasvua, mikä tulee edelleen näkymään raaka-aineiden kysynnässä ja hinnoissa.

17 USA UK % 4 1 % 2 Ohjauskorko Valtionlainan korko 1v Osakeindeksi Ohjauskorko Valtionlainan korko 1v Osakeindeksi Saksa Espanja % 1 % Ohjauskorko Valtionlainan korko 1v Osakeindeksi Ohjauskorko Valtionlainan korko 1v Osakeindeksi Kiina Intia % % 15 1 % kk korko Valtionlainan korko 1v Osakeindeksi 6/ 6/2 6/4 6/6 6/8 6/1 Ohjauskorko Valtionlainan korko 1v Osakeindeksi

18 Tämän viikkoraportin kuvaajien tiedot Tässä Frontin viikkoraportissa seurataan viikoittain tärkeimpien sijoittamiseen vaikuttavien markkinoiden liikkeitä ja talousindikaattoreita. Mittava määrä tietoja esitetään havainnollisuuden parantamiseksi graafisina kuvaajina. Tarkastelujakso on viimeiset kaksi viikkoa niin, että viimeinen havaintopäivä on edellisen viikon perjantai ja ensimmäinen perjantaista 1 työpäivää taaksepäin. Tarkemmat selosteet ja käytetyt lähteet kuvaajissa käytetyistä tiedoista on esitelty erillisellä liitesivulla, joka löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta Tässä viikkoraportissa kuvaajat on jaettu kahdelle sivulle, joista ensimmäinen kuvaa eri keskeisten omaisuuslajien osakkeet, luottoriski, raaka-aineet - kehittymistä. Osakeindeksien kehitystä tutkitaan maantieteellisesti ja toimialoittain sekä verrataan Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä kehitystä toisiinsa. Toisen kuvaajasivun tarkoituksena on antaa yleiskuvaa markkinoista tai sellaisista muuttujista joissa voidaan nähdä markkinasuuntaa tai esimerkiksi hermostuneisuutta. Tällä sivulla esitetään tärkeimmät korot ja korkoerot, valuutat ja valtioiden luottoriskien suojauskustannukset, kulta ja inflaatio-odotukset sekä keskeisten osakemarkkinoiden kurssivaihteluja kuvaavat volatiliteettitasot. Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan asiakkaan yksityiseen käyttöön. Esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita Front Capital Oy pitää luotettavina. Front Capital Oy ei takaa tietojen oikeellisuutta eikä vastaa esitetyn aineiston virheellisyydestä, puutteellisuudesta tai soveltumattomuudesta. Mikään julkaisussa esitetty aineisto ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Tehdessään sijoituspäätöksiä sijoittajan tulee perustaa päätöksensä omaan tutkimuksensa ja arvioonsa sijoituskohteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Tätä julkaisua tai sen osaa ei saa kopioida, jakaa tai julkaista ilman Front Capital Oy:n etukäteen antamaa kirjallista lupaa. Kaikki oikeudet pidätetään. Front Capital Oy Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Finland Puh: (9) Faksi: (9) Front Capital Oy on sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta, Snellmaninkatu 6 ja Mikonkatu 8, PL 13, 11 Helsinki, puhelin , Front Capital Oy on Sijoittajien Korvausrahaston jäsen. Lisää tietoa Front Capital Oy palveluntarjoajana löytyy Internet-sivuilta

Keskuspankit inflaatioansassa

Keskuspankit inflaatioansassa Jussi Hyöty 18.2.2011 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi Keskuspankit inflaatioansassa Markkinoiden puheenaihe tällä hetkellä on hintojen nousu. Hyvä uutinen on se, että kiihtyvää inflaatiota on jo

Lisätiedot

American style deflation, mitä se on?

American style deflation, mitä se on? Jussi Hyöty 24.8.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi American style deflation, mitä se on? Yhdysvaltojen deflaatiohuolet voi tiivistää 5-vuoden valtion lainan korkoon, joka on uponnut 50 vuoden

Lisätiedot

Rotaatiomallista raaka-ainemalliin

Rotaatiomallista raaka-ainemalliin Jussi Hyöty 1.6.211 gsm 39 9168 jussi.hyoty@front.fi Rotaatiomallista raaka-ainemalliin 197-luvulla raaka-aineiden hintojen nousu perustui öljyn tuotantoshokkiin, mutta vuosien 28 ja 21 raaka-aineiden

Lisätiedot

Reflaatio-strategia, markkinoiden yksimielisyys

Reflaatio-strategia, markkinoiden yksimielisyys Jussi Hyöty 11.1.2011 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi Reflaatio-strategia, markkinoiden yksimielisyys Odotamme talouden kasvun jatkuvan ja markkinoiden riskien säilyvän korkealla. Koska häntäriskejä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Puu ja kuori inflaatio-odotukset nousevat

Puu ja kuori inflaatio-odotukset nousevat Jussi Hyöty 14.3.2011 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi Puu ja kuori inflaatio-odotukset nousevat Lähden rakentamaan sijoitusstrategiaa teemalla pitkäksi menee. Olen kuvannut keskuspankkien hankalaa

Lisätiedot

Likviditeettiansa, kasvuansa ja inflaatioansa

Likviditeettiansa, kasvuansa ja inflaatioansa Jussi Hyöty 14.9.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi Likviditeettiansa, kasvuansa ja inflaatioansa Kriisin jälkihoidon ensimmäinen tehtävä oli varmistaa markkinoiden likviditeetti. Kun likviditeettiä

Lisätiedot

Suuret yritykset selviävät

Suuret yritykset selviävät Jussi Hyöty 28.9.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi Suuret yritykset selviävät Velkakriisi muutti osakkeiden ja valtionlainojen suhdetta markkinoilla. Korkojen ja osakkeiden erkaantuminen omille

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

QE2 Muuttuiko pelin henki?

QE2 Muuttuiko pelin henki? Jussi Hyöty 10.11.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi QE2 Muuttuiko pelin henki? Yhdysvallat ilmoitti odotetusti viime viikolla uudesta $ 600 miljardin elvytyksestä, QE2, jonka markkinat ottivat

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Kuukausikatsaus Myynnissä olevat tuotteet Kesäkuu 2011

Kuukausikatsaus Myynnissä olevat tuotteet Kesäkuu 2011 Front Capitalin uudet sijoitusvaihtoehdot kesäkuussa Front Capital siirtyi viime kuussa kokonaan sähköisen markkinointimateriaalin ja tiedottamisen käytäntöön. Tässä Kuukausikatsauksessa keskitymme kertomaan

Lisätiedot

PRINT, PRINT, PRINT! Jussi Hyöty 11.10.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi 2.4 2.3 2.2. Yrityslainat, HY (v) S&P GSCI hyödyke (o)

PRINT, PRINT, PRINT! Jussi Hyöty 11.10.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi 2.4 2.3 2.2. Yrityslainat, HY (v) S&P GSCI hyödyke (o) Jussi Hyöty 11.10.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi PRINT, PRINT, PRINT! Yhdysvaltain talous ei ole kyennyt luomaan riittävästi työpaikkoja ja deflaatioriski on olemassa, joten QE1:n jälkeen luvassa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Markkinakatsaus, kesäkuu 2010

Markkinakatsaus, kesäkuu 2010 Markkinakatsaus, kesäkuu 21 Valtioiden kujanjuoksu jatkuu mutta talous elpyy Front Capital Oy Aleksanterinkatu 48 A 6krs 1 Helsinki Finland Puhelin: 9-6829 8 Faksi: 9-6829 81 etunimi.sukunimi@front.fi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Yhdysvalloissa paussi vai trendin käänne?

Yhdysvalloissa paussi vai trendin käänne? Jussi Hyöty 17.8.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi Yhdysvalloissa paussi vai trendin käänne? Suomessa kerrotaan jatkuvasti hyviä uutisia niin kuluttajien kuin teollisuudenkin luottamuksen paluusta.

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Ei helppoa ulospääsyä

Ei helppoa ulospääsyä Jussi Hyöty 30.11.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi Ei helppoa ulospääsyä We cannot keep explaining to our voters and our citizens why the taxpayer should bear the cost of certain risks and not

Lisätiedot

Japanin demografinen umpikuja lähestyy

Japanin demografinen umpikuja lähestyy Jussi Hyöty 21.9.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi Japanin demografinen umpikuja lähestyy Onko Japani teollistuneiden talouksien suunnannäyttäjä vai vain omalaatuinen kummajainen? Edelleenkin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Nokian uusi rooli? Jussi Hyöty 26.10.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi 2.6 2.5 2.4 2.3 2.2 2.1

Nokian uusi rooli? Jussi Hyöty 26.10.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi 2.6 2.5 2.4 2.3 2.2 2.1 Jussi Hyöty 26.10.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi Nokian uusi rooli? Brasilian valtionvarainministeri sanoi suoraan sen, mitä muut eivät halua tai uskalla sanoa, valuuttamarkkinoilla on valuuttasota.

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2015

Markkinakatsaus. Helmikuu 2015 Markkinakatsaus Helmikuu 2015 Talouskehitys Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan yritysten suhdannekuva on Suomessa edelleen vaimea, mutta teollisuuden tuotanto olisi kasvamassa loivasti lähikuukausina

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu kasvun riskit markkinoiden tunnelmat jatkuuko osakemarkkinoiden

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Nokia - Kieltäminen, Hyväksyminen, Toimeksi

Nokia - Kieltäminen, Hyväksyminen, Toimeksi Jussi Hyöty 3.2.2011 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi Nokia - Kieltäminen, Hyväksyminen, Toimeksi Älypuhelinten markkinat kasvoivat viimeisellä neljänneksellä 73 % ja Androidin 61, kun taas Symbianin

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Front Kuukausikatsaus

Front Kuukausikatsaus Front Kuukausikatsaus Epävarmuus väistyy sijoitusmarkkinoilla Epävarmuus on vähentynyt tuntuvasti sijoitusmarkkinoilla EKP:n joulukuun alussa tekemien päätösten jälkeen ja vuosi 2012 on alkanut poikkeuksellisen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi

Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi Markkinaympäristö talouden fundamentit edelleen kunnossa Maailmantalouden kasvu on edelleen vahvaa, joskin hidastunut viime vuodesta

Lisätiedot

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien pähkäilyä ja luottamuksen mittausta Viime viikon antia: Euroalueen nousu jatkuu BoE korjasi linjaansa Suomesta karmeat

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät Syyskuu 2015

Talouden näkymät Syyskuu 2015 Talouden näkymät Syyskuu 2015 Maailmantalous kasvaa verkkaisesti indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15

Lisätiedot

Onko edessä pitkä hitaan kasvun jakso? Globaali toimintaympäristö (5 D:tä):

Onko edessä pitkä hitaan kasvun jakso? Globaali toimintaympäristö (5 D:tä): Talouden näkymät? Jari Järvinen Toukokuu 215 Twitter: @jarvinen_jari YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja Keskeiset kysymykset: Globaali toimintaympäristö? Kansainvälisen

Lisätiedot

Globaali suhdannekuva vahva positiivinen talouskasvuyllätys on mahdollinen kehittyneissä maissa

Globaali suhdannekuva vahva positiivinen talouskasvuyllätys on mahdollinen kehittyneissä maissa >JXRRQUJRJZYJ[Y ZV[RVR[[ *()) 1 Markkinanäkemys Globaali suhdannekuva vahva positiivinen talouskasvuyllätys on mahdollinen kehittyneissä maissa Inflaation nousu on johtanut rahapolitiikan kiristämiseen

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Front Kuukausikatsaus

Front Kuukausikatsaus Front Kuukausikatsaus Joulukuu 2011 sijoitusmarkkinoilla Markkinoilla odotettiin lisätoimenpiteitä Euroopan valtiovelkakriisin hallitsemiseksi ja Italian osalta käytännön toimenpiteitä uudelta hallitukselta.

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat

Lisätiedot

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki 20.4.2010 1 Teemat: Valtioiden velkaantuminen markkinoiden keskeisen huomion kohteena Vuoden ensimmäisten kuukausien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Tammikuu 2016

Markkinakatsaus. Tammikuu 2016 Markkinakatsaus Tammikuu 2016 Talouskehitys Maailmanpankki laski globaalia kasvuennustetta, kuluvan vuoden kasvuvauhti 2,9 prosenttia Yhdysvalloista edelleen vahvoja työllisyyslukuja, työttömyysaste viisi

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012 Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan lokakuu 2012 Miltä maailma näyttää 12 kk:n horisontilla? Globaali kasvu jatkuu ja elpyy 2013 Kiina ja Yhdysvallat elvyttävät Euroopan velkakriisi laimenee

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

valtteri.ahti@evli.com Pääomamarkkinat kaisa.parkkila@evli.com Pääomamarkkinat

valtteri.ahti@evli.com Pääomamarkkinat kaisa.parkkila@evli.com Pääomamarkkinat valtteri.ahti@evli.com Pääomamarkkinat kaisa.parkkila@evli.com Pääomamarkkinat Talvi on tulossa. Kurjuuden vääjäämättömyys ei ole pelkästään Stark-suvun motto vaan moderni mörkö talousviisaiden takaraivossa.

Lisätiedot

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Osakemarkkinoiden heikkojen jaksojen päättyminen osunut yksiin korkomarkkinoiden käänteiden kanssa

Osakemarkkinoiden heikkojen jaksojen päättyminen osunut yksiin korkomarkkinoiden käänteiden kanssa Osakemarkkinoiden heikkojen jaksojen päättyminen osunut yksiin korkomarkkinoiden käänteiden kanssa 10000 Dow Jones Ind. Average Index, excl. dividends Osakemarkkinoiden Arvostuskupla 2000 Yksityisen sektorin

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Front Kuukausikatsaus

Front Kuukausikatsaus Front Kuukausikatsaus Kuukausikatsaus Marraskuu 2011 Lokakuu 2011 sijoitusmarkkinoilla positiivisempi tunnelma Lokakuussa oli positiivisempi tunnelma markkinoilla verrattuna alkusyksyyn. Yhdysvaltojen

Lisätiedot

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen Inflaatio ratkaisee Viikkokatsaus Suvi Kosonen 24.2.2014 Euroalueelta inflaatio, jenkkidata heikkoa Tulevaa: Euroalueen inflaatio, rahan määrä ja talouselämän luottamus USA:sta asuntomarkkinadataa, luottamuslukuja,

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Markkinanäkymät 2012. AnttiKatajisto

Markkinanäkymät 2012. AnttiKatajisto Markkinanäkymät 2012 AnttiKatajisto 2011 Globaali BKT United States 22 % China 10 % Japan 8 % Germany 5 % France 4 % Brazil 4 % United Kingdom 3 % Italy 3 % Russia 3 % Canada 2 % India 2 % Spain 2 % Korea

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot