Mikä suhdanne? Jussi Hyöty gsm /11 03/11 04/ /11 03/11 04/11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikä suhdanne? Jussi Hyöty 10.5.2011 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi 3.6 3.4 3.2 330 02/11 03/11 04/11 2700 02/11 03/11 04/11"

Transkriptio

1 Jussi Hyöty gsm Mikä suhdanne? Suhdanne on kehittynyt käsikirjoituksen mukaan, mutta jättimäinen elvytys sai aikaan nopean ja vahvan elpymisen, joka kuumensi joitakin talouden alueita mutta jätti toiset taantumaan. Kun elpyminen on ollut epäyhtenäistä, kansantaloudet joutuvat harjoittamaan erityyppisiä raha- ja budjettipolitiikkoja, jolloin globaalissa taloudessa on erivaiheessa olevia talouksia. Yllättäen tuotemarkkinoiden globalisaatio ja omaisuusluokkien riski-integraatio eivät ajaneetkaan kaikkia munia samaan koriin, vaan salkun hajauttamisessa on jälleen selkeitä etuja. Olemme tulleet suhdanteessa pisteeseen, jossa inflaatio on kiihtynyt ja rahapolitiikkaa kiristetään globaalisti, joten talouskasvussa on menossa pehmeämpi kohta. Koska velkaongelmiin liittyviä riskejä ei ole vielä raivattu tieltä, niiden hinnoittelu kärjistyy nousevien korkojen ja hidastuvan talouskasvun ympäristössä. Japanin katastrofin vaikutuksia ei voi luotettavasti erottaa muusta talouden kehityksestä, joten katastrofin kertaluonteisia kassavirtavaikutuksia voidaan hinnoitella pysyvimpinä suhdannevaikutuksina. Tilanne kääntyy parempaan suuntaan, kun inflaatio saadaan, erityisesti kehittyvillä markkinoilla, hallintaan ja Japanin uudelleenrakentamisesta saadaan selkeitä merkkejä. Jäljempänä on kuvattu suhdanteen etenemistä Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa, Espanjassa, Kiinassa ja Intiassa kuluttajamarkkinoilla, työmarkkinoilla, asuntomarkkinoilla, yritysmarkkinoilla ja pääomamarkkinoilla. Keskeinen kotimaista taloutta ohjaava tekijä näyttää olevan asuntomarkkinoiden kehitys, joka vaikuttaa kuluttajan luottamukseen ja valtion talouteen, kun taas pörssiyritykset ovat globalisoituneet. Inflaation taustalla on globaalit voimat, mutta inflaatio saavuttaa velkakriisin ja tuotannon rakenne-erojen takia yksittäiset taloudet eri tahtiin. Osakeindeksit Spot 1vko OMX Helsinki 7, STOXX S&P 5 1, Nikkei 225 9, Shanghai 19, % Hang Seng 2, Yrityslainat Spot 1vko itraxx CDS Europe itraxx CDS X-over Senior financials Valtionlainat Spot 1vko Germany 2y 1.7.1% Germany 1y % USA 2y.61 % -.5% USA 1y 3.29 % -.1% Raaka-aineet Spot 1vko Brent oil Gold 1, Lähde: Bloomberg markkinadata Nopeimmin suhdanteessa ovat edenneet kehittyvät taloudet, jotka joutuvat jo jarruttamaan kasvuaan korkoja nostamalla, antamalla valuuttojen vahvistua ja rajoittamalla antolainaustaan. Kehittyvillä markkinoilla on viitteitä asuntojen hintojen liiallisesta noususta ja velkaantumisesta. Yhdysvallat jatkaa elvyttävää politiikkaa kaikilla rintamilla, minkä lisäksi dollari on heikentynyt. Saksassa kaikki keskeiset talouden osatekijät ovat erinomaisessa kunnossa. Allokaatiossa suosimme rakenteellisista syistä Saksaa ja suhdannesyistä Yhdysvaltoja /11 3/11 4/ /11 3/11 4/11 6 Stoxx 5 (v) Saksa 1v (o) Yrityslainat, HY (v) S&P GSCI hyödyke (o)

2 Globaalissa taloudessa paikalliset taloudet etenevät omaan tahtiin Kaikissa maailman suurimmissa talouksissa teollisuus on saavuttanut huippusuhdanteen, mikä on vahva osoitus yritystalouden globalisoitumisesta. Suurin syy talouksien eritahtisuuteen nykyisessä suhdanteessa näyttää olevan asuntomarkkinat, jotka ovat kuumentuneet kehittyvillä markkinoilla, normaalisuhdanteessa Saksassa ja taantumassa Yhdysvalloissa, Espanjassa ja Britanniassa. Talouden suunnittelijoiden kannattaa olla erityisen valppaana asuntomarkkinoiden toimivuuden suhteen, vaikka vapaassa markkinamallissa hinnoittelun pitäisi olla tehokasta. Verrattua pääomamarkkinoihin asuntomarkkinoilla informaation välitys on epätäydellisempää ja likviditeetti heikompi, joten hinnoitteluvirheitä syntyy helposti. Ylikuumentunut asuntomarkkina johtaa kuplan puhkeamiseen, mikä jättää jälkeensä velkaantuneen kuluttajan, mikä johtaa säästämisasteen nousuun, alhaiseen kulutukseen, korkeaan työttömyyteen ja valtion velkaantumiseen. Budjetti- ja rahapolitiikan viritys tehdään kotimarkkinoiden tilan perusteella. Kriisissä talouden vetovastuu siirrettiin julkiselle sektorille ja nyt handover pitäisi tehdä takaisin yksityiselle sektorille ja rahapolitiikka normalisoida. Yhdysvalloissa talouspolitiikan päätavoite on tukea väljällä rahapolitiikalla kasvua, jotta asuntomarkkinat elpyvät ja työttömyys laskee. Euroopassa reunavaltiot pakkosäästävät ja rahapolitiikkaa kiristetään, vaikkakin hitaasti. Kehittyvillä markkinoilla painotus on siirtynyt kasvusta inflaation hillintään, jonka kiihtymistä vastaan taistellaan laajalla rintamalla. USA Saksa Kiina Asuntomarkkinat 2. Työmarkkinat 3. Kuluttajat 4. Yritykset 5. Inflaatio Yhdysvallat luottaa elvytykseen ja jatkaa sitä pitkään Yhdysvallat haluaa elvyttää tiensä ulos velkakriisistä. FED pitää korot alhaalla mahdollisimman pitkään ja luottaa markkinoiden kvantitatiiviseen elvytykseen (QE). QE2 viedään loppuun, QE3 on epätodennäköinen mutta ei poissuljettu, ja korkojen nostot alkavat aikaisintaan ensi vuonna. FED haluaa varmistaa, että yksityinen sektori pärjää omillaan, minkä takia elvytys viedään mieluummin pitkäksi kuin jätetään lyhyeksi. Kiihtyneeseen 2,:n inflaatioon ei reagoida, koska sen nähdään johtuvan tilapäisistä raaka-aineiden tarjontarajoitteista. Lisäksi taloudessa uskotaan olevan ylikapasiteettia, erityisesti työmarkkinoilla, joten hintapaineita ei pääse syntymään. Kolmatta vuotta jatkunut korkea työttömyys viittaa kuitenkin siihen, että työmarkkinoilla on rakenteellisia ongelmia ja Yhdysvallat voi joutua tottumaan eurooppalaista tasoa lähempänä olevaan

3 korkeampaan työttömyyteen. Ohjauskorkoa ei haluta nostaa myöskään sen takia, että kohonneet korkokustannukset siirtyisivät ylivelkaantuneen kuluttajan lisäriesaksi, mikä vaarantaisi elpymisen jatkumisen. Asuntomarkkinoiden merkityksestä muistuttaa se, että koko globaali kriisi lähti liikkeelle Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta. IMF:n mukaan Yhdysvallat on ainut kehittynyt talous, joka kasvattaa budjetin alijäämää vuonna 211. Budjetin alijäämä on kolmatta vuotta yli biljoona dollaria. Jos uusia säästötoimia ei tehdä, Yhdysvallat on Japanin ohella ainut maa, jonka julkinen velka jatkaa kasvuaan vuonna 216. IMF:n mukaan valtion velka on pieni mutta merkittävä uhka maailman taloudelle, eli vaikeasti hinnoiteltava häntäriski. Poliittinen tahto velkaantuneisuuden hillitsemiseksi on kasvanut, joten budjettisäästöt ovat alkamassa, mikä voi entuudestaan lykätä rahapolitiikan kiristämistä. Kasvavaan velkaan ei ole reagoitu, koska dollari on maailman reservivaluutta, eikä velan määrä ole ollut uhka valuutan vakaudelle. Reservivaluutta on mahdollistanut korkean velkaantumisen alhaisin kustannuksin, mutta vahva valuutta on heikentänyt teollisuuden kilpailukykyä ja nostanut työttömyyttä. Reservivaluutta on ollut Yhdysvalloille etu, mutta sen haitat alkavat näkyä yhä enemmän työn uudelleen allokoituessa globalisoituvilla työmarkkinoilla. Yhdysvallat on viimeinen talous, jossa elvytys jatkuu kaikilla mahdollisilla keinoilla, koroilla, velkakirjojen ostamisella (QE), budjetilla ja valuutalla, vaikka kasvu on käynnistetty. Lyhyellä aikavälillä Yhdysvaltain osakemarkkinoilla on vielä sweet spot, mutta pidemmän aikavälin riskit ovat koholla, koska valtion velka kasvaa ja handover yksityiselle sektorille on tekemättä. Parhaassa asemassa ovat Yhdysvaltain suuret vientiyritykset, jotka hyötyvät sekä alhaisesta korosta että heikentyneet dollarista. Yhdysvaltalaisiin osakkeisiin sijoittaneet ovat kärsineet heikentyneestä dollarista, mutta QE:n lopetus kesällä vahvistaa dollaria, jolloin suotuisa ympäristö tulee paremmin myös valuuttakurssien jälkeen näkyviin. Britannia luottaa velkakuriin ja rakentaa myönteistä pitkää aikaväliä Keskuspankin odotettiin nostavan korkoja jopa neljä kertaa kuluvana vuonna inflaation kiihdyttyä :iin, joka on kaksi kertaa yli tavoitteen. Kun kasvu pysähtyi puoli vuotta sitten eikä vieläkään osoita toipumisen merkkejä, koronnostoihin ei haluta ryhtyä ja velkakirjojen ostamista jatketaan. Englannin keskuspankin rahapolitiikka on siten hyvin samantyyppistä kuin Yhdysvaltojen. Budjettipolitiikka on sitä vastoin aivan eri tyyppistä kuin Yhdysvalloissa. Rajuimmat otteet budjetin tasapainottamisessa ja velan hallinnassa on ottanut käyttöön Iso-Britannia. Britannian tavoittelee 6,9 % nettovelan pienentämistä (suhdannetasoitetusti) suhteessa talouteen vuoteen 216 mennessä. Säästöohjelmaan sisältyy jopa puolen miljoonan julkisen sektorin työpaikkaa leikkaus. Britannian haastetta kuvastaa se, että säästötoimia pitäisi jatkaa vielä ainakin neljä vuotta, vaikka talous on jo valmiiksi heikoissa kantimissa osaltaan juuri säästöjen ja korkean inflaation takia. Säästöjen loppuun vieminen edellyttää vahvaa globaalia talouskasvua ja menestystä vientimarkkinoilla. Alhaiset korot, QE-politiikka, säästöt ja heikko kasvu viittaavat kaikki heikentyvään valuuttaan. Britannian mahdollisuudet selvitä velkaongelmistaan oman kelluvan valuuttansa turvin, ja se näkyy myös valtionlainojen koroissa, ovat huomattavasti paremmat kuin euro-alueen kilpailukyvyttömien maiden, jotka eivät saa etua vientiteollisuudelleen heikentyvästä valuutasta.

4 Britannialle on ehdotettu rahapolitiikan sitomista nimelliskasvuun, jolloin kiristävää budjettia voitaisiin kompensoida elvyttävällä rahapolitiikalla. Ajatuksen mukaan hintaindikaattorit ovat usein epätarkkoja ja hitaita, mutta nimelliskasvu reagoi nopeasti talouden muutoksiin. Kommentti heijastaa täystyöllisyyden ja hintavakauden kaksoismandaattia, ja on sitäkin aktiivisempi. Rahapolitiikan mahdollisuudet kompensoida kiristävää budjettipolitiikkaa ovat rajoitetut, mutta korkojen nostojen lykkäys viittaa politiikan viemistä tähän suuntaan. Yhdysvaltain ja Britannian budjettipolitiikassa on tässä kriisissä ero: kun Yhdysvallat pyrkii ratkomaan nykyistä kasvuongelmaa, Britannia haluaa ratkaista velkaongelman ja luoda sitä kautta suotuisat olosuhteet pidemmän aikavälin kasvulle. Britannia on valmis ottamaan säästötoimista syntyvän tuskan vastaan nyt siinä toivossa, että pidemmän aikavälin kasvumahdollisuudet turvataan. Eurooppa Saksan ja Espanjan välissä Saksassa mikään ei ole sattumaa, eikä ole nykyinen noususuhdannekaan. Maa rakensi systemaattisesti kilpailukykynsä 2-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä eikä päästänyt asuntomarkkinoitaan inflatoitumaan, vaikka korot olivat ennätyksellisen alhaalla euroalueen perustamisen jälkeen. Saksan tahto näkyy EKP:n yhdessä ja ainoassa tavoitteessa, hintavakaudessa, minkä vaalimisessa pankki onkin onnistunut erinomaisesti. Jos Britannia ja Yhdysvallat tekevät erilaista budjettipolitiikkaa, niin EKP ja FED tekevät erilaista rahapolitiikkaa. EKP on huolissaan toisen kierroksen hintavaikutuksista second round effects toisin kuin FED, joka ei reagoi ylärivin inflaatioon. Syy erilaiseen suhtautumiseen voi olla historiassa. EKP:n ja Saksan keskuspankin trauma on Weimarin hyperinflaatiossa kun taas FED:n Suuren Laman deflaatiossa. FED:n hintavakauden viritys näkyi deflaatiopelkoina, kun hinnat laskivat hyvistä syistä tuottavuuden parantuessa vuonna 22. Saksan inflaatio, teollisuuden ennätyskorkea aktiviteetti ja hyvä työllisyys kertovat EKP:n olevan jo korkokäyrällä jäljessä ja korkojen nostojen jatkuvan. Kiristyvä rahapolitiikka nostaa lyhyen rahoituksen kustannuksia ja vahvistaa euroa, mikä on ongelma velkaantuneille ja kilpailukyvyttömille reunavaltioille. Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat lähellä hallittavaa paketointia, joten Euroopan näkymät tiivistyvät Espanjan korkeaan 2:n työttömyyteen ja miljoonaan myymättömään asuntoon. Espanjalaiset asuntolainat ovat kytketty pääosin vaihtuvaan korkoon, jolloin korkojen nousu on velkaisille kotitalouksille lisäongelma. Espanjan valtion velka suhteessa talouden kokoon on eurooppalaisittain kohtuullinen 6, mutta yksityisen sektorin velka on 17. Espanja kuuluu niihin talouksiin, joissa asuntomarkkinan kuplan puhkeaminen jätti jälkeensä velkaantuneen kuluttajan ja korkean työttömyyden. Kehittyvät markkinat korkoja nostetaan ja valuutat vahvistuvat Yhdysvaltain keskuspankin QE-politiikka on ohjannut sijoituksia raaka-aineisiin ja sitä kautta kiihdyttänyt raaka-aineinflaatiota, mutta tärkein syy raaka-aineinflaatioon on kehittyvien talouksien väljä rahapolitiikka. Kun rahan määrä ja lainamarkkinat ovat kasvaneet erittäin nopeasti, talous on saanut poikkeuksellisen kovan kasvusykäyksen, jonka seurauksena raaka-aineiden tuotanto ei ole pysynyt kysynnän tahdissa. Kiina vastaa kahdesta kolmasosasta alumiinin ja kuparin kysynnän kasvusta ja lähes kokonaan lyijyn, tinan ja sinkin. Talouden yksi suurimmista riskeistä on Kiinan kiinteistömarkkinoiden ylikuumentuminen. Rakentamisen osuus taloudesta ja asuntovarallisuuden suhde talouteen ovat nousseet

5 tasolle, jotka viittaavat hintakuplaan. Luottotappioiden riskit ovat ilmeisiä kaksi vuotta jatkuneen $ 2,7 biljoonan velkabuumin jälkeen, minkä takia pankkien antolainoitusta on rajoitettu ja suurien pankkien vakavaraisuuspuskureita ollaan nostamassa. Koronnostopaineita tulee kiihtyneestä inflaatiosta, mutta myös velan määrän kasvusta. Kehittyvät taloudet ovat laajasti ottaen jo kiristävässä korkosuhdanteessa. Kiina on nostanut korkoja neljä kertaa alkaen lokakuusta 21 ja Intia yhdeksän kertaa alkaen maaliskuusta 21, mutta silti Kiinan inflaatio on 5, ja Intian 8,. Markkinoilla on jo arveltu Kiinan kiristävän syklin olevan hiljalleen ohi, mikä vaikuttaa ennenaikaiselta, koska toisen kierroksen vaikutukset ovat toteutumassa. Edellisessä suhdanteessa kuuden kuukauden lainakorko kävi huipussaan nykyistä tasoa 1,-yksikköä korkeammalla inflaation ollessa 6,. Kiinan elvytyspaketti oli $ 585 miljardia kahdelle vuodelle. Viime aikojen rakentamisen hiipumisen arvioidaan johtuvan elvytysohjelmien loppumisesta. Trendikasvussa olevaan talouteen tehty näin raju elvytys oli omiaan kuumentamaan taloutta. Niin teollisuuden kuin kuluttajan voimakkaimman kasvun arvioidaan olevaan takanapäin, mihin kiristävällä korkopolitiikalla pyritäänkin. Kiinan johto on haasteen edessä, kun se joutuu jäähdyttämään taloutta niin, että ohjaus pysyy sen käsissä. Kiina hyväksyy edelleenkin vain hyvin asteittaisen valuuttansa vahvistumisen, vaikka vahvistuminen hillitsisi inflaatiota ja vahvistaisi kotimaista kysyntää. Kauppataseen ylijäämä oli ensimmäisellä neljänneksellä vain yhden miljardin, kun se oli vuotta aikaisemmin 14 miljardia, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että Suuri Tasapainottaminen (kansainvälisen kaupan yli- ja alijäämien) olisi alkanut vaan johtuu raaka-aineiden kallistumisesta. Kiinan viranomaiset ovat vihjanneet, että yli $ 3 biljoonan rajan puhkaisseen valuuttavarannon kasvattaminen pysähtyisi vasta vuonna 216, joten globaalin talouden tasapainottaminen tapahtuu hitaasti.

6 USA UK % 1 % 1 Ohjauskorko Ostopäällikköindeksi Kuluttajan luottamus Ohjauskorko Ostopäällikköindeksi Kuluttajan luottamus (GFK) Saksa Espanja % % Ohjauskorko Ostopäällikköindeksi Kuluttajan luottamus Ohjauskorko Teollisuuden luottamus Kuluttajan luottamus Kiina Intia % kk korko Ostopäällikköindeksi Kuluttajan luottamus 6/ 6/2 6/4 6/6 6/8 6/1 Ohjauskorko Teollisuuden luottamus Kuluttajan luottamus

7 USA 1 UK Ohjauskorko CPI CPI (core) PPI - Ohjauskorko CPI CPI (core) PPI Saksa 1 Espanja Ohjauskorko CPI CPI (core) PPI - 1/2 1/4 1/6 1/8 1/1 Ohjauskorko CPI CPI (core) PPI Kiina 1 Intia kk korko CPI CPI (Non food) PPI - Ohjauskorko CPI PPI

8 Suhdannekierto etenee eri tahtiin Normaali suhdanne onko sellaista Taloudessa on käynnissä epätasainen suhdannekierto, jossa kehittyvät taloudet etenevät vahvasti pitkällä suhdanteessa, kun taas kehittyneissä maissa on riskisiä sektoreita, jotka ovat jääneet jälkeen. Piirrän mahdollisimman normaalin suhdanteen kuvan seuraavien Yhdysvaltojen pitkien aikasarjojen perusteella (Bloomberg): teollisuuden luottamus (ISM), kuluttajan luottamus (Conference Board), asuntomarkkinat (Housing Starts), työmarkkinat (Unemployment) ja inflaatio (Head Consumer Prices, Core Consumer Prices, Producer Prices). Kuvien perusteella voi verrata, miten nykyinen suhdanne poikkeaa aikaisemmista ja arvioida, tuleeko pääomamarkkinoiden kehitys poikkeamaan totutusta. Normaalisti suhdanteen vahvistuessa teollisuuden luottamus paranee, kuluttajan luottamus paranee, asuntomarkkinat vahvistuvat ja työllisyys paranee. Normaalisuhdanteessa teollisuuden ja kuluttajan luottamus kulkevat yhdessä, vaikkakin voivat ylireagoida talouden näkymiin. Aina edellisen vuosikymmenen puoliväliin saakka inflaatio ja ydininflaatio ovat korreloineet vahvasti, joten toisen kierroksen vaikutukset ovat olleet hyvin nähtävissä. Kuluttaja jäi velkojen ja inflaation jumiin Tälle suhdanteelle ominaista on ollut tuotantovetoinen yritysten elpyminen, jonka taustalla on ollut erityisesti kehittyvien markkinoiden vahva kysyntä. Elvyttävät toimenpiteet eivät ole onnistuneet palauttaman normaalia kuluttajien luottamusta Yhdysvalloissa, Britanniassa tai Espanjassa. Elvyttäminen on jo vaihtunut Britanniassa ja Espanjassa säästämiseksi, mikä heikentää kuluttajan luottamusta. Suurista kehittyneistä teollisuusmaista vain saksalaisten kuluttajien luottamus on noussut normaalisti suhdanteen mukana. Kuluttajan luottamus näyttää olevan herkkä velkaantumiselle ja inflaatiolle. Asuntokuplan puhkeamisen jälkeen ylivelkaantuneen kuluttajan säästäminen kasvaa ja kulutus pienenee. Jos ruuan ja energian hinnat nousevat, yhä suurempi osa tuloista käytetään näihin pakollisiin ostoksiin, jolloin muu tavaroiden kulutus pienenee. Rahapolitiikan rooli on keskeinen niin asuntojen kuin hyödykkeidenkin hintojen kehityksessä. Liian löysällä rahapolitiikalla on ilmeiset riskinsä, ja nyt taloudessa on merkkejä siitä, että kriisin jälkeen rahapolitiikat ympäri maailmaa ovat liian löysiä. Saksan menestys voidaan pitkälti panna tiukan hintakurin piikkiin. Yhdysvaltalainen kuluttaja jäi tavallaan kahden huippusuhdanteen loukkuun. Asuntokuplan puhkeamisen jälkeen kuluttajan ylivelkaantuminen tuli esiin. Kuluttajan luottamus on lähtenyt nousuun, mutta on edelleen historiallisesti alhaisella tasolla, koska velan takaisinmaksu on hidasta, eivätkä asuntomarkkinat ole vielä elpyneet. Väljä rahapolitiikka maailmalla on johtanut ruuan ja energian hintojen nousuun, mikä heikentää kuluttajan luottamusta. Kuluttaja kärsii tavallaan kahden liian löysän rahapolitiikan seurauksista samaan aikaan: edellisen suhdanteen asuntokuplan puhkeamisesta ja nykyisen suhdanteen kiihtyneestä raaka-aineinflaatiosta.

9 Kuluttajamarkkinat ja Teollisuusmarkkinat (USA) Kuluttajamarkkinat ja Työmarkkinat (USA) % % 2/67 2/77 2/87 2/97 2/7 2/67 2/77 2/87 2/97 2/7 Kuluttajan luottamus Ostopäällikköindeksi Kuluttajan luottamus Työttömyys Kuluttajamarkkinat ja Asuntomarkkinat (USA) Inflaatio (USA) /67 2/77 2/87 2/97 2/7 2/67 2/77 2/87 2/97 2/7 Kuluttajan luottamus Asuntoaloitukset PPI Inflaatio Inflaatio (core) Kuluttajamarkkinat ja inflaatio (USA) Kuluttajamarkkinat ja inflaatio (USA) /67 2/72 2/77 2/82 2/87 Kuluttajan luottamus Inflaatio (core) 2 2/87 2/92 2/97 2/2 2/7 Kuluttajan luottamus Inflaatio (core) 6

10 Inflaatio tulee normaalia aikaisemmin Raaka-aineiden reaaliset hinnat laskivat yleisesti aina vuosituhannen vaihteeseen, mutta 2-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hinnat kääntyivät nousuun, joten tuotanto ei ole pysynyt kymmeneen vuoteen kysynnän vauhdissa. Raaka-aineiden pullonkaulaongelmat ovat syntyneet laajalla rintamalla, koska kaikkien keskeisten raaka-aineluokkien - energia, ruoka ja metallit - hinnat ovat nousseet yhtenäisesti. Vahva globaali kasvu on tullut yllätyksenä raaka-aineiden tuottajille ja tuotannon marginaalikustannukset ovat nousseet. Inflaatio on ollut pääosin raaka-aineiden hintojen noususta johtuvaa, mutta erityisesti kehittyvissä talouksissa palkat seuraavat raaka-aineiden hintoja, mikä nostaa myös ydininflaatiota ja tavaroiden hintoja globaaleilla markkinoilla. Kun kehittyvillä markkinoilla palkkainflaatio voi olla jopa 2:n luokkaa, välittyy kehittyvien markkinoiden inflaatio kehittyneisiin talouksiin globaalien tuotteiden ja tuontihintojen kautta. Jos tuontimaan valuutta vielä heikkenee, kuten Britanniassa, tulee inflaatio tuontihintojen kautta entistäkin voimakkaammin esiin. Inflaatio on sitä suurempi ongelma, mitä riippuvaisempi teollisuus on raaka-aineista, minkä takia nykyinen inflaatio on ollut erityisesti kehittyvien talouksien ongelma. Euro-alueella inflaatio on voimakkaampaa reunalla kuin ytimessä, mikä selittyy osittain erilaisella tuotannon raaka-aineriippuvuudella. Asuntomarkkinat tasapainoisia markkinoita harvassa Asuntomarkkinoiden kuumeneminen ja ylivelkaantuminen tapahtuivat selkeimmin Yhdysvalloissa, Irlannissa, Espanjassa ja Britanniassa. Asuntojen hinnat ovat laskeneet Espanjassa huipusta 1 ja Britanniassa 1, kun vastaavat luvut Yhdysvalloissa ja Irlannissa ovat 3 ja 3. Euroopan pankkikriisin kannalta keskeistä on, ovatko Espanjan asuntomarkkinat löytäneet pohjan, vai onko korjausliike vielä kesken. Vastaavasti Britannian asuntomarkkinoiden täytyy kestää alkanut vuosien säästökuuri. Historiallisesti asuntojen hinnat ovat laskeneet asuntokuplan jälkeen keskimäärin 3 kehittyneissä talouksissa. Kun suurten läntisten talouksien asuntomarkkinat ovat edelleen jäissä, niin sekä Intian että Kiinan markkinoiden pelätään kuumentuneen. Kiinan pääministerin mukaan maan asuntojen hinnat ovat ylettömän, exorbitant, korkealla. Intian asuntomarkkinoilla on samanlaisia epäilyksiä. Intian kalleimmalla alueella, Mumbaissa, on ennätyksellisen paljon myymättömiä asuntoja ja maan hinta on laskenut huipustaan 4. Työmarkkinat globalisaation nurja puoli tulee esiin Työmarkkinat ovat kehittyneet selvästi odotettua heikommin Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Espanjassa. Kaikissa näissä maissa on ollut ongelmia asuntomarkkinoilla, minkä lisäksi Britannia ja Espanja ovat leikanneet julkisen sektorin työpaikkoja osana säästöohjelmiaan. Vain Saksassa työttömyys on laskenut odotetusti ja on alimmalla tasolla lähes 2 vuoteen. Globalisaatio tarkoittaa tuloerojen tasoittumista ja työpaikkojen siirtymistä alhaisemman kustannustason maihin. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset suuret kansainväliset yritykset, jotka työllistävät joka viidennen työntekijän, ovat luoneet 2-luvun aikana 2,4 miljoonaa työpaikkaa ulkomaille, mutta samaan aikaan leikanneet 2,9 miljoonaa työpaikkaa kotimaassaan. Työmarkkinoiden globalisoituessa suhdanne- ja rakenteellisen työttömyyden erottaminen toisistaan hämärtyy, jolloin myös työmarkkinoiden ylikapasiteetin ja inflaatiopaineiden arviointi vaikeutuu.

11 Yritykset tuotantovetoinen kasvu jatkuu Suuret kansainväliset yritykset ovat sekä leikanneet kustannuksia siirtämällä toiminojaan alhaisemman kustannustason maihin että päässeet kehittyvien talouksien kasvuun mukaan. Yritysten luottamus on erittäin korkealla kaikkialla muualla paitsi suuri säästöjä tekevissä Euroopan heikon kilpailukyvyn maissa. Yhdysvalloissa ja Britanniassa yritysten ja kuluttajien luottamus ovat poikkeuksellisen kaukana toisistaan. Vaikka talousdatassa on ollut pehmeämpi kohta ja tuottajien hinnat (PPI) ovat nousseet reippaasti, yritysten tulokset ovat edelleen olleet odotuksiakin parempia. Kuluttajien hintojen muutoksissa on vaihtelevuutta maittain, mutta tuottajien hinnat näyttävät käyttäytyvän yhtenäisesti. Yritysten siirtyminen arvoketjussa ylöspäin näkyy siinä, että kohonneiden raaka-aineiden hintojen vaikutus kannattavuuteen on pienentynyt. Suotuisessa asemassa ovat sellaiset yritykset, jotka tuottavat raaka-aineita (tuottajat), ratkovat raaka-aineiden saatavuusongelmia (ratkaisijat) tai ovat hyvin tietointensiivisiä (riippumattomat). Ongelmallisessa asemassa ovat ne yritykset, jotka joutuvat siirtämään pass through kohonneet hinnat tuotteiden hintoihin (siirtäjät). Koska raaka-aineiden hinnat tuskin laskevat olennaisesti muuten kuin talouskasvun hidastumisen kautta, siirtäjillä voi olla pidempiaikaisia haasteita tehostaa tuotantoaan.

12 Ohjauskorot 1 Valtionlainojen korot 1v 1/12 USA UK EKP Kiina Intia USA UK Saksa Espanja Kiina Osakeindeksit Asuntojen hinnat USA (v) UK (v) Saksa (v) Espanja (v) Kiina (o) 4 USA UK Saksa Espanja Kiina Työttömyys 2 Kuluttajan luottamus USA UK Saksa Espanja Kiina 2 12/4 12/6 12/8 12/1 USA UK (NBS) Saksa Espanja Kiina

13 Inflaatio (head) 1 Inflaatio (core) - - USA UK Saksa Espanja Kiina - - USA UK Saksa Espanja Kiina PPI USA UK Saksa Espanja Kiina Ostopäällikköindeksi/Teollisuuden luottamus /6 3/7 3/8 3/9 3/1 3/11 USA UK Saksa Espanja (Teollisuuden luottamus) Kiina Vienti / 3/2 3/4 3/6 3/8 3/1 USA UK Saksa Espanja Kiina BKT / 3/2 3/4 3/6 3/8 3/1 USA UK Saksa Espanja Kiina Intia

14 USA UK % Asuntojen hinnat Työttömyys Asuntojen hinnat Työttömyys Saksa Espanja % 11 % 1 9 % 19 % /3 1/5 1/7 1/9 1/11 Asuntojen hinnat Työttömyys 7 4 3/ 3/2 3/4 3/6 3/8 3/1 Asuntojen hinnat Työttömyys 11 % 9 % Kiina Intia % % /5 9/7 9/9 12/2 12/4 12/6 12/8 Asuntojen hinnat Työttömyys Sementin tuotanto Työttömyys

15 Hajauta salkku Tuotemarkkinoiden globalisaation ja pääomamarkkinoiden yhtenäisen riskin hinnoittelun piti yhtenäistää markkinoiden käyttäytymistä, mutta ainakin väliaikaisesti korrelaatiot markkinoiden eri osa-alueiden välillä ovat pienentyneet, jolloin hajauttamisen edut ovat kasvaneet. Osakkeet ja korot ovat reagoineet eri tavoin talouden tärkeimmän ohjauskeinon, ohjauskoron kehitykseen. Normaalin suhdannekierron näkee Intian markkinoilla, joilla osakkeet ja korot ovat nousseet samaa tahtia ohjauskoron kanssa. Kiinan osakemarkkinat ovat jääneet syksyn 29 tasolle, vaikka talous on kasvanut koko ajan vahvasti. Intian osakemarkkinat ovat kuitenkin vain lievästi kalliimmat kuin Kiinan, PE 17,6 vrt. P/E 16,9. Vaikka kehittyneet taloudet ovat elvytyksen suhteen erilaisissa vaiheissa, kaikkien suurten markkinoiden P/E:t ovat suuriin piirtein samalla alueella: Yhdysvallat 14, Iso-Britannia 12 ja Saksa 13. Yhdysvallat jatkaa edelleen hyvin elvyttävällä linjalla, Britannia on tekemässä ennätyssäästöjä ja Saksassa kaikki tuntuu olevan poikkeuksellisen hyvin. Espanjan markkinoilla korkea riski näkyy niin alhaisena osakkeiden arvostuksena, P/E 9, kuin myös valtion lainojen korkeana korkona. Yhdysvaltain osakemarkkina näyttää parhaimmalta suhdannesyistä ja Saksan markkina rakenteellisista syistä. Ei kannata olettaa, että kuluva suhdanne etenee kuten aikaisemmat. Jättimäinen elvytys, epätavanomaiset keskuspankkien keinot, pullonkaulat raaka-ainetuotannossa, ylivelkaantuminen ja nopea yritysten elpyminen muuttavat normaalia suhdannekiertoa. Jos katsoo vain markkinoiden historiallista kehitystä, voi tällä kertaa mennä markkinoiden lukemisessa harhaan. Jäljempänä on joukko poikkeavia oletuksia, jotka voivat auttaa navigoimaan tämän epätavanomaisen suhdanteen läpi. Pitkien korkojen hinnoissa on riskipreemio: turvallisissa lainoissa negatiivinen ja riskisissä lainoissa positiivinen, jolloin korot eivät kerro vain odotetun inflaation hinnoittelusta vaan myös riskin hinnoittelusta. Osakkeiden tuotto/riski-suhde on parantunut suhteessa korkoihin, mikä on suosinut osakkeita omaisuusluokka-allokaatiossa. Valtion lainojen riskipreemion takia turvallisten lainojen tuotto on liian alhainen ja riskisten lainojen riski liian suuri. Euroopan reunavaltioiden riskien takia ohjauskoron nostojen vaikutukset ovat normaalia suurempia talouteen. Reunavaltioiden riskit siirtyvät helposti liian pitkälle menevään korkoelvytykseen, vaikka EKP pitää kiinni inflaatiomandaatistaan ja itsenäisyydestään. EKP:n ja FED:n rahapolitiikat poikkeavat selkeästi toisistaan. Suurentunut korkoero heikentää dollaria, mikä nostaa edelleen raaka-aineiden hintoja. Usein vahvistuva euro tulkitaan hyväksi eurooppalaisille osakkeille, mutta nyt valuuttojen arvoja ohjaa enemmän riskit kuin kasvunäkymät. Suhteessa ohjauskorkoihin sykliset osakkeet ovat hinnoitelleet suhdannehuippua normaalia aikaisemmin. Aikaisemmissa suhdanteissa teollisuuden aktiviteetti on parantunut korkojen nostamisen tahdissa, mutta nyt osakkeiden hinnat ovat jo nousseet reippaasti, mutta korot ovat jääneet pohjalle.

16 Raaka-aineiden hintojen nousu ja inflaation kiihtyminen tapahtuvat normaalia nopeammin, koska raaka-aineiden saatavuudessa on pullonkauloja, keskuspankit jäävät jälkeen korkokäyrällä ja QE ohjaa sijoituksia hyödykkeisiin. Esimerkiksi yhdysvaltalainen kuluttaja ei ole vielä toipunut velkakriisistä, kun se joutuu kohtaamaan kiihtyvän inflaation. Kuluttaja- (asuntomarkkinoiden) ja teollisuuden suhdannekierron eriaikaisuus ja valtiontalouksien velka tekevät rahapolitiikan suunnittelusta normaalia vaikeampaa. Vuonna 28 globaalia inflaatiota vastaan taisteltiin globaalilla rahapolitiikan kiristämisellä, mutta nyt rahapolitiikkaan vaikuttaa useampia tekijöitä. Toimialarotaation - etusykliset, sykliset, myöhäissykliset ja defensiiviset rinnalle tulee toimialojen jako raaka-ainekierron mukaan tuottajat, (saatavuusongelmien) ratkojat, (hintojen) siirtäjät ja riippumattomat. Suhdannekuva osoittaa, että maailman taloudessa on eri suhdanteessa eteneviä talouksia, vaikka globaalien yritysten näkymät ovat yhtenäisiä. Jatkossa eri alueiden ja sektoreiden kehitykset voivat poiketa selkeästikin toisistaan. Hajautetussa salkussa suosimme edelleen osakkeita enemmän kuin korkoja. Maantieteellisesti painotamme Saksan ja Euroopan ydinvaltioiden sekä Yhdysvaltain markkinoita. Kehittyvien markkinoiden painon olemme laskeneet neutraaliin, koska uskomme korkojen kiristyksen jatkuvan. HY -yrityslainat ovat myös salkussamme ylipainossa. Olemme laskeneet hyödykkeiden painoa, koska kehittyvien talouksien kiristävällä rahapolitiikalla pyritään hillitsemään kasvua, mikä tulee edelleen näkymään raaka-aineiden kysynnässä ja hinnoissa.

17 USA UK % 4 1 % 2 Ohjauskorko Valtionlainan korko 1v Osakeindeksi Ohjauskorko Valtionlainan korko 1v Osakeindeksi Saksa Espanja % 1 % Ohjauskorko Valtionlainan korko 1v Osakeindeksi Ohjauskorko Valtionlainan korko 1v Osakeindeksi Kiina Intia % % 15 1 % kk korko Valtionlainan korko 1v Osakeindeksi 6/ 6/2 6/4 6/6 6/8 6/1 Ohjauskorko Valtionlainan korko 1v Osakeindeksi

18 Tämän viikkoraportin kuvaajien tiedot Tässä Frontin viikkoraportissa seurataan viikoittain tärkeimpien sijoittamiseen vaikuttavien markkinoiden liikkeitä ja talousindikaattoreita. Mittava määrä tietoja esitetään havainnollisuuden parantamiseksi graafisina kuvaajina. Tarkastelujakso on viimeiset kaksi viikkoa niin, että viimeinen havaintopäivä on edellisen viikon perjantai ja ensimmäinen perjantaista 1 työpäivää taaksepäin. Tarkemmat selosteet ja käytetyt lähteet kuvaajissa käytetyistä tiedoista on esitelty erillisellä liitesivulla, joka löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta Tässä viikkoraportissa kuvaajat on jaettu kahdelle sivulle, joista ensimmäinen kuvaa eri keskeisten omaisuuslajien osakkeet, luottoriski, raaka-aineet - kehittymistä. Osakeindeksien kehitystä tutkitaan maantieteellisesti ja toimialoittain sekä verrataan Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä kehitystä toisiinsa. Toisen kuvaajasivun tarkoituksena on antaa yleiskuvaa markkinoista tai sellaisista muuttujista joissa voidaan nähdä markkinasuuntaa tai esimerkiksi hermostuneisuutta. Tällä sivulla esitetään tärkeimmät korot ja korkoerot, valuutat ja valtioiden luottoriskien suojauskustannukset, kulta ja inflaatio-odotukset sekä keskeisten osakemarkkinoiden kurssivaihteluja kuvaavat volatiliteettitasot. Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan asiakkaan yksityiseen käyttöön. Esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita Front Capital Oy pitää luotettavina. Front Capital Oy ei takaa tietojen oikeellisuutta eikä vastaa esitetyn aineiston virheellisyydestä, puutteellisuudesta tai soveltumattomuudesta. Mikään julkaisussa esitetty aineisto ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Tehdessään sijoituspäätöksiä sijoittajan tulee perustaa päätöksensä omaan tutkimuksensa ja arvioonsa sijoituskohteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Tätä julkaisua tai sen osaa ei saa kopioida, jakaa tai julkaista ilman Front Capital Oy:n etukäteen antamaa kirjallista lupaa. Kaikki oikeudet pidätetään. Front Capital Oy Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Finland Puh: (9) Faksi: (9) Front Capital Oy on sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta, Snellmaninkatu 6 ja Mikonkatu 8, PL 13, 11 Helsinki, puhelin , Front Capital Oy on Sijoittajien Korvausrahaston jäsen. Lisää tietoa Front Capital Oy palveluntarjoajana löytyy Internet-sivuilta

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. tammikuu 2017

Markkinakatsaus. tammikuu 2017 Markkinakatsaus tammikuu 2017 Talouskehitys IMF:n odotukset Maailman BKT-kasvun suhteen ennallaan (3,4 prosenttia 2017 ja 3,6 prosenttia 2018). Talousennusteisiin liittyy kuitenkin tällä hetkellä tavallista

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016 Markkinakatsaus Lokakuu 2016 Talouskehitys IMF nosti euroalueen kasvuennustettaan 1,7 prosenttiin kuluvalle vuodelle, ensi vuoden kasvun kuitenkin ennustetaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Euroalueella Brexit

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien pähkäilyä ja luottamuksen mittausta Viime viikon antia: Euroalueen nousu jatkuu BoE korjasi linjaansa Suomesta karmeat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2016

Markkinakatsaus. Marraskuu 2016 Markkinakatsaus Marraskuu 2016 Talouskehitys Donald Trump voitti yllättäen presidenttivaalit Yhdysvalloissa Trump sanoi mm. uudelleenrakentavansa maan infrastruktuurin ja on aiemmin puhunut verojen leikkaamisesta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. joulukuu 2016

Markkinakatsaus. joulukuu 2016 Markkinakatsaus joulukuu 2016 Talouskehitys Maailman BKT kasvun odotetaan olevan 3,1 prosenttia 2016, vuosille 2017-2018 kasvun odotetaan olevan vähän kovempi. Taloudellisiin ennusteisiin liittyy kuitenkin

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi Suomen Pankki Talouden näkymistä Kehysriihi 1 Osakkeiden ja raaka-aineiden hinnat heiluneet alkuvuonna 140 120 100 Osakkeiden hinnat, euroalue* Osakkeiden hinnat, Yhdysvallat** Öljyn hinta*** Indeksi,

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Front Kuukausikatsaus

Front Kuukausikatsaus Front Kuukausikatsaus Epävarmuus väistyy sijoitusmarkkinoilla Epävarmuus on vähentynyt tuntuvasti sijoitusmarkkinoilla EKP:n joulukuun alussa tekemien päätösten jälkeen ja vuosi 2012 on alkanut poikkeuksellisen

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014 Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja Pasi Sorjonen 03/02/2014 Keskuspankit sekä työllisyys- ja luottamusluvut vievät huomion Viime viikon antia: Fed pienensi odotetusti ostoohjelmaansa Hyviä Q4 BKT-lukuja

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Tervetuloa TBF-maailmaan (Too Big to Fail)

Tervetuloa TBF-maailmaan (Too Big to Fail) Jussi Hyöty 15.12.2010 gsm 050 539 9168 jussi.hyoty@front.fi Tervetuloa TBF-maailmaan (Too Big to Fail) Velkakriisi sai ikävän käänteen 29.11. maanantaina, kun Espanjan ja Italian korot harppasivat 25

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen Inflaatio ratkaisee Viikkokatsaus Suvi Kosonen 24.2.2014 Euroalueelta inflaatio, jenkkidata heikkoa Tulevaa: Euroalueen inflaatio, rahan määrä ja talouselämän luottamus USA:sta asuntomarkkinadataa, luottamuslukuja,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Tammikuu 2016

Markkinakatsaus. Tammikuu 2016 Markkinakatsaus Tammikuu 2016 Talouskehitys Maailmanpankki laski globaalia kasvuennustetta, kuluvan vuoden kasvuvauhti 2,9 prosenttia Yhdysvalloista edelleen vahvoja työllisyyslukuja, työttömyysaste viisi

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä?

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Sijoitusristeily 23.-24.3.2007 Tomi Salo Pj Helsingin Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Pitkää nousua takana pörssinousu

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Makrokatsaus. Heinäkuu 2016

Makrokatsaus. Heinäkuu 2016 Makrokatsaus Heinäkuu 2016 Myönteistä kehitystä kesämarkkinoilla Heinäkuu oli hyvä kuukausi rahoitusmarkkinoilla. Brittien ei EU:lle aiheutti negatiivisia reaktioita markkinoilla, mutta nyt suunta kääntyi

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013 Fed kertoo taaperostaan Pasi Sorjonen 16/12/2013 Alkaako Fed taapertaa nyt vai kuukauden kuluttua? Viime viikon antia: Yhdysvalloissa sopu budjetista Tulevaa: Tavallista tärkeämpi keskuspankkien viikko

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Makrokatsaus. Kesäkuu 2016

Makrokatsaus. Kesäkuu 2016 Makrokatsaus Kesäkuu 2016 Iso-Britannia äänesti ei EU:lle 2 Kesäkuuta leimasivat ensin Ison-Britannian EUkansanäänestyksen odottelu ja sen jälkeen äänestyksen jälkimainingit. Britit äänestivät 23. kesäkuuta

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Makrokatsaus. Joulukuu 2016

Makrokatsaus. Joulukuu 2016 Makrokatsaus Joulukuu 2016 Hyvä kuukausi osakemarkkinoilla Joulukuu oli hyvä kuukausi useimmilla osakemarkkinoilla, ja monet laajat eurooppalaiset osakeindeksit nousivat 7 8 prosenttia. Myös Yhdysvalloissa

Lisätiedot

Inflaatio hidastuu innostuuko EKP? Pasi Sorjonen

Inflaatio hidastuu innostuuko EKP? Pasi Sorjonen Inflaatio hidastuu innostuuko EKP? Pasi Sorjonen 29.9.2014 Inflaatio hidastuu lisää saako se EKP:n toimimaan? Tulevaa Yhdysvallat: Työmarkkinat palautuvat EKP:n osto-ohjelma kiinnostaa Euroalue: Inflaatio

Lisätiedot

Markkinanäkymät 2012. AnttiKatajisto

Markkinanäkymät 2012. AnttiKatajisto Markkinanäkymät 2012 AnttiKatajisto 2011 Globaali BKT United States 22 % China 10 % Japan 8 % Germany 5 % France 4 % Brazil 4 % United Kingdom 3 % Italy 3 % Russia 3 % Canada 2 % India 2 % Spain 2 % Korea

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

2012 6 Kuukausikatsaus

2012 6 Kuukausikatsaus 2012 6 Kuukausikatsaus Epävarmuus palasi rahoitusmarkkinoille Epävarmuus palasi rahoitusmarkkinoille toukokuussa ja markkinatunnelma alkoi synkkyydessään muistuttaa jo viime syksyn tilannetta. Erityisesti

Lisätiedot

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/21 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen Teemat Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Maailmantalouden näkymät Euroalueen taloustilanne

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP täräyttää Toimintatorstaina Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP viettää vihdoin Toimintatorstaita Tällä viikolla: EKP laskee korkoa BoE odottaa Yhdysvallat: Työmarkkinat tapetilla Suomen BKT supistui Q1:llä?

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan?

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Hämeen Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu yritysten tulosodotukset kasvun riskit markkinoiden

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot