KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA
|
|
- Aila Saaristo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite nro: 4 KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 PROJEKTISUUNNITELMA KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA 1. TAUSTAA Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan elokuun lopussa 2008 Kainuussa rakennetyöttömiksi luokiteltuja henkilöitä oli Rakenteellisen työttömyyden osuus työvoimasta oli 7,7 %, kun se koko maassa oli 4,2 %. Rakenteellinen työttömyys syö monin tavoin Kainuun elinvoimaa, minkä vuoksi sen vähentäminen on otettu maakunnassa yhdeksi strategiseksi päämääräksi. Kuntouttava työtoiminta on tärkeä työväline työttömän työnhakijan työllistymispolun alkuvaiheessa rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Kainuussa kuntouttavaa työtoimintaa ei järjestetä riittävässä laajuudessa. Vuonna 2007 kuntouttavaan työtoimintaan sijoitettujen henkilöiden määrä oli keskimäärin 11 kuukaudessa, kun Kainuun rakennetyöttömyyden vähentämisen esiselvityksessä tarpeen arvioitiin olevan vuositasolla keskimäärin 376 henkilöä. Sosiaalitoimen nykyiset voimavarat eivät riitä kuntoutujien ohjaukseen, minkä vuoksi kuntouttavaa työtoimintaa ei ole kehitetty Kainuussa. Toiminnan kehittämiseksi tarvitaan lisäresursseja. Työ- ja elinkeinoministeriön linjausten mukaan työllisyydenhoidon painopiste siirtyy voimakkaasti osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen. On vaarana, että työvoimatoimistoissa työttömien työnhakijoiden palvelutarvetta arvioitaessa yhä suurempi osa vaikeasti työllistyvistä henkilöistä ohjautuu muiden kuin työvoimatoimistojen palveltavaksi. Kuntouttavan työtoiminnan merkitys työllistymiseen ohjaavan palveluketjun alkupäässä korostuu. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisestä järjestettiin Kajaanissa taloutta koskeva neuvonpito, johon osallistui Kainuun maakunta kuntayhtymän ja kuntien edustajia. Siinä todettiin kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen tärkeys ja sovittiin, että suunnittelua jatketaan Kainuun maakunta kuntayhtymän KAIRA-hankkeen toimesta. Rahoitus järjestetään kuntayhtymän perusrahoituksen ulkopuolelta projektitoiminnan kautta siten, että sekä kuntayhtymä että kunnat osallistuvat siihen
2 2(15) omarahoituksella. Projektisuunnitelma ja sen toteuttamista koskeva esitys jätetään sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn. 2. MITÄ KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA ON JA KENELLE SE ON TARKOITETTU? Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, jota koskeva laki ( /189) astui voimaan Se parantaa pitkään työttömänä olleen henkilön elämänhallintaa ja luo edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttavaa työtoimintaa voidaan järjestää kunnan omana toimintana, ostopalveluna tai sen järjestämisestä voidaan sopia kirjallisesti toimintaan sitoutuvan rekisteröidyn yhdistyksen, säätiön tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Valtio maksaa korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 kultakin työtoimintapäivältä (= henkilöltä, joka on työtoiminnassa ko. päivänä). Laissa asiakkaaksi määritellään työtön henkilö, joka saa työttömyyden perusteella toimeentulotukea tai työmarkkinatukea. Laki velvoittaa alle 25-vuotiaita. Esimerkkejä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista (ks. myös liite 3): pitkäaikaistyötön, aktivointiehdon täyttävä (yli 500 päivää työmarkkinatukea saanut) työnhakija, osatyökykyinen (vajaakuntoinen) aktivointiehdon täyttävä työnhakija, syrjäytymisvaarassa oleva alle 25-vuotias nuori, toimeentulotuen varassa elävä henkilö, kotouttamisohjelman läpikäynyt maahanmuuttaja, työelämään palaava mielenterveyskuntoutuja tai muun sairauden vuoksi pitkällä sairauslomalla ollut työtön työnhakija, joka ei tunne omia voimavarojaan työssä jaksamisessa, päihderiippuvainen henkilö, jonka päihdeongelma ei ole aktiivivaiheessa, henkilö, joka tarvitsee arvion työkyvystä eläkeselvittelyyn ja työelämään tuleva ammattitaidoton kotiäiti. Asiakas voi olla kuntouttavassa työtoiminnassa yhdestä viiteen päivänä viikossa neljästä kahdeksaan tuntia päivässä. Viikkotuntimäärä ei saa kuitenkaan ylittää 40 tuntia. Asiakas voi olla kuntouttavassa työtoiminnassa enintään 230 päivänä vuodessa korkeintaan 24 kuukauden ajan. Sosiaalitoimen työntekijä ja työvoimaneuvoja laativat asiakkaan kanssa aktivointisuunnitelman enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. 3. PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin välittömät tavoitteet asiakkaan kannalta ovat: asiakkaan saattaminen koulutukseen ja/tai työmarkkinoille (kuntouttavan
3 3(15) työtoiminnan aikana asiakkaalle haetaan aktiivisesti koulutus- tai työpaikkaa), kuntouttavan työtoiminnan nivominen osaksi asiakkaan katkeamatonta palveluketjua, kuntoutuksellisten sisältöjen kehittäminen asiakkaan tarpeiden mukaisesti (esimerkiksi arkirytmi, elämisen hillintä, ravitsemus, terveys, hygienia, sosiaaliset taidot ja muut hyvinvointia lisäävät asiat), asiakkaan hyvinvoinnin lisääntyminen (terveystarkastus ja eteenpäin ohjaaminen tarvittaessa, sosiaaliset kontaktit), asiakkaan ohjaaminen työkyvyn arviointiin, mikäli hänen työkykynsä on olennaisesti alentunut, ja asiakkaan asumisen ohjaus tarvittaessa. Projektin välittömät tavoitteet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen kannalta ovat: laadukas, tuloksellinen kuntouttava työtoiminta Kainuuseen, riittävä määrä työtoimintapaikkoja kunnissa, kuntayhtymässä, yhdistyksissä ja seurakunnilla, laadukas ja ammattitaitoinen ohjaus, joka järjestetään riittävän laajasti, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien Kainuun verkoston luominen, Kainuun kuntouttavan työtoiminnan sisältöjen ja mallin kehittäminen ja kuntouttavan työtoiminnan vakiinnuttaminen osaksi palvelujärjestelmää. Projektin välillisiä tavoitteita ovat: Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentäminen, uusien rakennetyöttömien määrä pidetään mahdollisimman pienenä, toimeentulotukimenojen kasvun hidastuminen, kuntien Kelalle maksettavien työmarkkinatukimaksujen pieneneminen pysyvästi, kuntien verotulojen lisääntyminen, väestön terveyserojen kaventuminen ja kuntouttavan työtoiminnan merkityksen tunnustaminen osana kainuulaisen työllisyydenhoidon strategiaa. 4. PROJEKTIN TOIMINTA Projektin toteuttaminen tapahtuu kiinteässä yhteistyössä Kainuun kuntien, Kainuun työ- voimatoimistojen, Kainuun työvoiman palvelukeskuksen, Kainuun maakunta - kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen, Kelan, yhdistysten, seurakuntien ja asiaan liittyvien hankkeiden kanssa. Toiminnalla haetaan vaikuttavuutta vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistyvyyteen. 1 Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat Projektiin palkataan Kainuun maakunta kuntayhtymän työntekijöiksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaajia kuntien kanssa neuvotellun tarpeen mukaisesti. Hyrynsalmi 1
4 4(15) Kajaani 4 Kuhmo 2 Paltamo 1 Puolanka 1 Ristijärvi 0,5 Sotkamo 1 Suomussalmi 2 Yhteensä 12,5 ohjaajaa Ohjaajat toimivat Kainuun maakunta -kuntayhtymän kehittämisyksikön alaisina omana tiiminään. Toiminnan sisällöllinen kehittäminen tapahtuu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialan kehittämistoiminnan ja aikuissosiaalityön kanssa. Yhdellä ohjaajalla on vastuu tiimistä oman työnsä ohella. Ohjaajien tehtäviä: sosiaalityöntekijöiden ja työvoimaneuvojien (ja Kelan työntekijöiden) mukana valitsemassa asiakkaita, joille kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan, mukana aktivointisuunnitelman laatimisessa, kuntoutujan kuntoutuksellisten tarpeiden tyydyttämisestä huolehtiminen, kuntoutujan luottamuksellinen lähiohjaus (asiakkaan arjenhallinnassa, aktivointisuunnitelman toteuttamisessa), asiakkaan suoriutumisen arviointi, kuntoutujan työmarkkinoille saattaminen, jatkopolkujen etsiminen yhdessä asiakkaan kanssa, työtoimintapaikkojen etsintä kuntayhtymästä, kunnista, yhdistyksistä ja seurakunnista, kuntoutujan ohjaus työtoimintapaikassa (tarpeen mukaan), sopimusten solmiminen sijoituspaikkojen kanssa, aloituskorttien ja työpäivien ilmoituskorttien toimittaminen palkkatoimistoon tilitysten hoitajalle, tilastointi ja muut käytännön asiat ja kuntouttavan työtoiminnan sisältöjen ja mallin kehittäminen yhteistyössä ohjaajien verkoston ja muiden toimijoiden kanssa. Kuntoutujien määrä yhtä ohjaajaa kohti voi olla henkilöä, lyhytaikaisesti enintään 15 henkilöä. Tätä suurempi ohjattavien joukko on käytännössä mahdoton, mikäli ohjauksen halutaan olevan laadukasta ja tuloksellista. Ohjaajille järjestetään työnohjausta työn henkisen vaativuuden vuoksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen edellyttää Kainuun maakunta -kuntayhtymältä asiaan kuuluvien tilitysten hoitamista. Tilitysten hoitamiseen ja projektin taloushallintoon tarvitaan toimistotyöntekijäresurssia esimerkiksi niin, että työtehtävät sisällytetään jonkun toimistotyöntekijän työnkuvaan. Henkilöstötoimistossa on arvioitu, että ko. työtehtävät vaativat kahden viikon ajan kuukaudessa. 2 Työtoimintapaikat
5 5(15) Keskeistä kuntouttavan työtoiminnan ajatuksen ja tulosten kannalta on sisällöltään monipuolisten työtoimintapaikkojen löytyminen kunnista, kuntayhtymästä, järjestöistä ja seurakunnista. Asiakkaiden koulutus-, työ- ja elämänhistoria, sukupuoli ja ikä sekä henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet ovat hyvin erilaisia ja niihin pitää pystyä vastaamaan kuntouttavassa työtoiminnassa. Työtoimintapaikkojen etsiminen on ohjaajien tehtävä samoin kuin ohjaus työtoimintapaikalla. Jos työtoimintapaikalla on mahdollisuus huolehtia ohjauksesta siinä laajuudessa kuin on tarpeellista, voidaan ohjausvastuuta siirtää työtoimintapaikalle. Siinä tapauksessa myös valtion korvaus 10,09 /työtoimintapäivä voidaan siirtää työtoimintapaikan järjestäjälle. Ohjausvastuun siirtämistä varten projektissa kehitetään kriteeristö (mahdollisesti Raahen pisteytysjärjestelmän mukaisesti). Ohjauksen korkeatasoinen laatu on toiminnan vaikuttavuuden edellytys. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. Kuntouttava työtoiminta ei korvaa työpaikalla tehtävää normaalia palkkatyötä vaan täydentää sitä. Kuntoutuja ei toimi yksin, vaan esimerkiksi työparina. Työtehtävät ovat luonteeltaan avustavia. Asiakas ei välttämättä siirry työtoimintapaikkaan välittömästi kuntouttavan työtoiminnan alettua. Jos asiakkaalla on paljon kuntoutuksellista tarvetta, hän käy läpi aloitusjakson, jossa paneudutaan arkirytmin, ravitsemuksen, terveyden, sosiaalisten taitojen ja muiden hyvinvointia lisäävien seikkojen parantamiseen. 3 Prosessi aktivointihaastattelu ja aktivointisuunnitelman laatiminen (asiakas, sosiaalityöntekijä, työvoimaneuvoja ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja) asiakkaan profiloituminen kuntouttavaan työtoimintaan, selkeät tavoitteet kullekin jaksolle riittävän pitkä alkujakso kuntouttavan työtoiminnan kotipesässä (kiinteässä yhteydessä pajaan tms. rakenteeseen), enemmän kuntouttavia elementtejä siirtyminen alkujaksolta ulkopuoliseen työtoimintapaikkaan, ohjaus seuraa aluksi mukana mahdollisuuksien mukaan ohjaus siirtyy ulkopuolisen sijoituspaikan vastuulle jos ohjaus on ulkopuolisen sijoituspaikan vastuulla, valtion korvaus maksetaan sille pisteytyksen mukaisesti jatkuva asiakkaan valmiuksien kehittäminen, tavoitteena koulutukseen ja/tai työelämään siirtyminen yhteistyö tukevien palvelujen (terveys-, mielenterveys-, päihde-, velkaneuvontaym.) kanssa tarvittaessa 4 Vaikutukset asiakkaalle toimeentulo paranee hieman (8 /päivä ilman tarveharkintaa, verottomana, ei alenna muita etuuksia) matkakustannukset katetaan harkinnanvaraisella toimeentulotuella terveyden edistäminen (terveystarkastukset, ohjaus eteenpäin tarvittaessa)
6 6(15) säännöllisyys ja rytmi elämään henkinen ja fyysinen hyvinvointi lisääntyvät itsetunto vahvistuu sosiaaliset vuorovaikutustaidot paranevat yhteiskunnallinen osallisuus ja vastuu itsestä lisääntyvät asumisen ongelmat vähenevät (vuokrarästit ja häiriökäyttäytyminen) rohkeus hakeutua koulutukseen ja työelämään lisääntyy elämäntilanne selvitetään kokonaisvaltaisesti, asiakkuus oikeassa paikassa virkailijavastuulla, ohjaus eteenpäin tarvittaessa esimerkiksi eläkeselvittelyihin kerrannaisvaikutukset perheelle ja lähipiirille myönteiset, huono-osaisuuden kasautuminen ei etene, ehkäistään huono-osaisuuden periytymistä yhteiskunnallinen tasa-arvo lisääntyy 5. TULOSTEN ARVIOINTI Arvioinnissa käytettäviä mittareita: siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin rakenteellista työttömyyttä kuvaavat tilastot Kelan työmarkkinatukitilastot, yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden lukumäärä työvoimatoimikuntien karenssipäätösten määrä kuntien ja kuntayhtymän taloudelliset säästöt kuntoutujien oma arvio, laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien arvio toiminnan vaikuttavuudesta Kainuu mahdollisesti tapauksena Stakesin nelivuotisessa siirtymiä koskevassa tutkimuksessa 6. PROJEKTIN TOTEUTUS JA AIKATAULU Projektia hallinnoidaan Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan kehittämistoiminnan kautta. Toiminnan sisältöjä kehitetään yhteistyössä ko. kehittämistoiminnan ja aikuissosiaalityön kanssa. Projektin taloushallinnosta ja kuntouttavan työtoiminnan tilityksistä huolehtii osa-aikainen toimistotyöntekijä. Projektin kehittämis-/ohjausryhmän muodostavat Kainuun maakunta -kuntayhtymän kehittämispäällikkö, perhepalvelujohtaja ja perhepalvelupäällikkö (aikuissosiaalipalvelut), KAIRA-hankkeen projektikoordinaattori ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien tiimivastaava sekä edustajat Kainuun työvoiman palvelukeskuksesta, alueen työvoimatoimistoista, kunnista, työttömien yhdistyksistä ja kolmannen sektorin sijoituspaikoista. Projekti kestää neljä vuotta. Se toteutetaan ajalla alustavia toimenpiteitä lokakuu sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös projektin toteuttamisesta loka-joulukuu projektin käynnistämisen valmistelut kunnittain
7 7(15) joulukuu kuntien päätökset projektiin osallistumisesta, ohjaajien paikat hakuun 2009 projekti käynnistyy tammi-helmikuu ohjaajien rekrytointi, työtilojen ja laitteiden hankinta helmikuu ohjaajat aloittavat, perehdytys ja koulutus, verkostopalaverit alkavat, sijoituspaikkojen etsintä alkaa helmi-maaliskuu ensimmäiset aktivointisuunnitelmat huhti-joulukuu työskentely asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen ohjaajien, yhteistyökumppaneiden ja kuntoutujien toimesta, mallin kehittäminen 2012 kuntouttavan työtoiminnan mallin vakiinnuttaminen pysyväksi toimintamuodoksi 7. TIEDOTUS Projektisuunnitelmasta tiedotetaan kuntia, työvoimatoimistoja, Kainuun työvoiman palvelukeskusta ja Kainuun maakunta kuntayhtymän toimialoja syksyllä Projektin käynnistymisestä tiedotetaan julkisessa mediassa kuntien rahoituspäätösten varmistuttua. Projektin etenemisestä tiedotetaan mediaa tarvittaessa, esimerkiksi arviointien yhteydessä. Projektin onnistumisen kannalta on tärkeää, että tiedonkulku eri toimijoiden sosiaalitoimen, työhallinnon, Kelan, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien, kuntien ja eri sijoituspaikkojen kesken toimii ajantasaisesti. Kehittämisryhmä toimii yhtenä tiedotuksen kanavana eri organisaatioihin. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat toimivat kehittämisverkostona, joka jatkuvasti kokoaa ja jakaa käytännön kokemuksia, konsultoi ja antaa vertaistukea. Tiimivastaavalla on keskeinen rooli tiedotuksessa. 8. KUSTANNUSARVIO Projektin kustannukset jakautuvat vuosittain ja kunnittain seuraavasti: Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi
8 8(15) Yhteensä Tarkempi kustannusarvio on liitteessä 1. Arviot kuntouttavan työtoiminnan kautta saatavista säästöistä ovat liitteessä RAHOITUSSUUNNITELMA Projektin kustannukset katetaan seuraavasti: Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Valtion korvaus Yhteensä
9 9(15) KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 LIITE 1 KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA KUSTANNUSARVIO 2009 Laskelmat perustuvat seuraaviin arvioihin 1) Yhtä ohjaajaa kohden 10 kuntoutujaa kerrallaan, 15 henkilöä vuodessa 2) Toimintaraha ja matkakulukorvaus yhtä asiakasta kohden 735 vuodessa 3) Valtion korvaus 10,09 /työtoimintapäivä henkilöä kohden 150 päivää vuodessa = 1514 /vuosi 4) Tiimivastaavan erillislisä 150 /kk ja lomaraha 90 + sivukulut 27,2 %= 2404 /vuosi (yhtä ohjaajaa kohden 185 ) 5) Toimistotyöntekijän palkkauskustannukset 50 % työaika, palkka 900 / kk ja lomaraha sivukulut 27,2 % = / vuosi (yhtä ohjaajaa kohden 1110 ) 6) Ryhmätyönohjaus 130 /tunti, 10 x vuodessa, 3 tuntia kerrallaan = 3900 (yhtä ohjaajaa kohden 300 vuodessa) 7) Vuosien laskelmissa on palkkakustannusten nousu laskettu 4 % mukaan ja tilavuokrien nousu 5 % mukaan. KUNTAKOHTAISET LASKELMAT 1. HYRYNSALMI (1 ohjaaja) 1.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin Telepalvelumaksut Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (71 m2 x 3,90 x 12 kk) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Tiimivastaavan erillislisän kuntaosuus (yhtä ohjaajaa kohden) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (10 hlöä x 735 ) Kuntoutujien vakuutukset (10 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot Valtion korvaus 10,09 (15 henkilöä vuodessa 150 työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä
10 10(15) Tarvittava rahoitus kunnalta KAJAANI (4 ohjaajaa) 2.1 Menot Ohjaajien palkka (2 000 /kk + lomarahat x 4 hlöä) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin Telepalvelumaksut Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (40 m2 x 10 x 12 kk) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Tiimivastaavan erillislisän kuntaosuus (neljää ohjaajaa kohden) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (40 hlöä x 643 ) Kuntoutujien vakuutukset (40 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot Valtion korvaus 10,09 (60 henkilöä vuodessa 150 työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä Tarvittava rahoitus kaupungilta Lisätietoja Kajaanista Kajaanin kaupunki maksaa Kumppaniksi ry:lle kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10 henkilölle. 3. KUHMO (2 ohjaajaa) 3.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin Telepalvelumaksut
11 11(15) Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (40 m2 x 5 x 12 kk) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Tiimivastaavan erillislisän kuntaosuus (2 ohjaajaa kohden) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (20 hlöä x 735 ) Kuntoutujien vakuutukset (20 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot Valtion korvaus 10,09 (30 henkilöä vuodessa työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä Tarvittava rahoitus kaupungilta PALTAMO (1 ohjaaja) 4.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin Telepalvelumaksut Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (toimistohuone Työvoimatalossa 20 m2 x 3,90 x 12 kk) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Tiimivastaavan erillislisän kuntaosuus (yhtä ohjaajaa kohden) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (10 hlöä x 735 ) Kuntoutujien vakuutukset (10 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot Valtion korvaus 10,09 (15 henkilöä vuodessa työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä Tarvittava rahoitus kunnalta Lisätietoja Paltamosta: Kuntouttava työtoiminta saatetaan hoitaa Paltamon Töitä Kaikille -hankkeen kokonaisrahoituksen turvin
12 12(15) 5. PUOLANKA (1 ohjaaja) 5.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin Telepalvelumaksut Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (toimisto pajalla 20 m2 x 3,90 x 12 kk) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Tiimivastaavan erillislisän kuntaosuus (yhtä ohjaajaa kohden) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (10 hlöä x 735 ) Kuntoutujien vakuutukset (10 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot Valtion korvaus 10,09 (15 henkilöä vuodessa työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä Tarvittava rahoitus kunnalta RISTIJÄRVI (osa-aikainen ohjaaja, työaika 50 %) 6.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin Telepalvelumaksut Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (toimisto 20 m2 x 3,90 x 12 kk) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Tiimivastaavan erillislisän kuntaosuus (yhtä ohjaajaa kohden) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (5 hlöä x 735 ) Kuntoutujien vakuutukset (5 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot
13 13(15) Valtion korvaus 10,09 (8 henkilöä vuodessa työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä Tarvittava rahoitus kunnalta Lisätietoja: osa-aikainen työntekijä ei pysty ohjaamaan kuntoutujaa, joka on yli 20 tuntia viikossa kuntouttavassa työtoiminnassa 7.SOTKAMO (1 ohjaaja) 7.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin Telepalvelumaksut Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (toimisto 20 m2 x 3,90 x 12 kk) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Tiimivastaavan erillislisän kuntaosuus (yhtä ohjaajaa kohden) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (10 hlöä x 735 ) Kuntoutujien vakuutukset (10 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot Valtion korvaus 10,09 (15 henkilöä vuodessa työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä Tarvittava rahoitus kunnalta SUOMUSSALMI (2 ohjaajaa) 8.1 Menot Ohjaajan palkka (2 000 /kk + lomarahat) Sivukulut 27,2 % (palkasta ja lomarahoista) Matkakulut (koulutus, oma työnohjaus, asiakkaan ohjaaminen) Koulutukset Ryhmätyönohjaus Työasema-laitevuokrat Matkapuhelin Telepalvelumaksut Postitus, monistus Toimistotarvikkeet Tilat (kunnan sisäinen tilavuokra)
14 14(15) Tarvikkeet (toimintaan) Työvälineet (toimintaan) Hallintokulut (tietohallinto 280, palkat 160, tositteet 160 ) Tiimivastaavan erillislisän kuntaosuus (2 ohjaajaa kohden) Osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkauskustannuksen kuntaosuus Toimintarahat ja matkakulukorvaukset kuntoutujille (20 hlöä x 735 ) Kuntoutujien vakuutukset (20 hlöä x 15 ) Yhteensä Tulot Valtion korvaus 10,09 (30 henkilöä vuodessa työtoimintapäivää/henkilö) Yhteensä Tarvittava rahoitus kunnalta PROJEKTIN KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUNTARAHOITUS YHTEENSÄ VALTION KORVAUS YHTEENSÄ RAHOITUS YHTEENSÄ
15 15(15) KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 ARVIO KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KAUTTA AIKAAN SAATAVISTA SÄÄSTÖISTÄ Säästöt perustuvat seuraaviin seikkoihin 1) Kelalle maksettava työmarkkinatukimaksu 1 henkilöä kohden keskimäärin (Alla kohta 1.) 2) Toimeentulotukimenot lisääntyvät /henkilö/kk, mikäli henkilö putoaa työmarkkinatuelta, minkä jälkeen hänen ainoa toimee 2.) 3) Asumisen ongelmat vähenevät (vuokrarästit, korjauskustannukset). (Ei ole arvioitu tässä.) 4) Kunnat saavat lisätuloja, kun asiakkaat siirtyvät työelämään. (Ei ole arvioitu tässä.) 5) Mikäli kuntouttavan työtoiminnan asiakas todetaan työkyvyttömäksi, hän siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle. (Ei ole arvioitu tässä.) HUOM! Arviot kannattaa huomioida kuntouttavan työtoiminnan taloudellisia tavoitteita asetettaessa. 1. KUNNAN TYÖMARKKINATUKIMAKSUJEN PIENENEMINEN Kunnan on maksettava 50 % yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden henkilöiden työmarkkinatukimaksuista. Kun asiakas siirtyy työmarkkinatuelta kuntouttavaan työtoimintaan vähintään 1 päiväksi (4 tunniksi), kunnan velvollisuus maksaa työm HUOM! Näissä tapauksissa Kela maksaa asiakkaalle ylläpitokorvausta 8 /työtoimintapäivä eli säästöä myös kuntayhtymälle. Kelan maksulistalta poistuvien henkilöiden määrä /vuosi TOIMEENTULOTUKIMENOJEN KASVUN HIDASTUMINEN Henkilö, joka ole kykeneväinen hänelle osoitettuun työhallinnon toimenpiteeseen, saattaa työvoimatoimikunnan päätöksellä menettää Toimeentulotukimenot ovat tämän jälkeen keskimäärin 450 kuukaudessa enemmän henkilöä kohti. (Alla kustannukset asiakasta koh Näitä tapauksia arvioitiin koko Kainuussa olevan 100 henkilöä vuonna Henkilömäärä /vuosi KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 LIITE 3. KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ASIAKKAAT JA RAHAVIRRAT Yhteensä 188 asiakasta/vuosi 1. Asiakkaat, joiden pääasiallinen toimeentulo on toimeentulotuki Arvio asiakasmäärästä: 2/3 asiakkaista eli 125 henkilöä Kuntayhtymä maksaa asiakkaalle 8 /toimintapäivä toimintarahaa Kuntayhtymä maksaa asiakkaalle matkakulut Työhallinto maksaa korvausta toiminnan järjestäjälle (kuntayhtymä) 10,09 /toimintapäivä Säästö pidemmällä aikavälillä: toimeentulotukimenojen kasvun hidastuminen, edellyttää, että asiakas siirtyy työelämään, 2. Asiakkaat, jotka ovat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella Arvio asiakasmäärästä: 1/3 asiakkaista eli 63 henkilöä Kela maksaa asiakkaalle 8 /toimintapäivä ylläpitokorvausta Kuntayhtymä maksaa asiakkaalle matkakulut Työhallinto maksaa korvausta toiminnan järjestäjälle (kuntayhtymä) 10,09 /toimintapäivä Säästö suoraan kunnalle seuraavassa kuussa: Asiakas poistuu vähintään kolmeksi kuukaudeksi yli 500 päivää työmarkkinatuella 3. Asiakkaat, jotka ova olevia mielenterveysku Ei arviota, joka tapaukse Kela maksaa toiminnan kuntoutuspalvelusta sop Työhallinto maksaa korv järjestäjälle (kuntayhtym /toimintapäivä
16 16(15) esim. palkkatuettuun työhön olevien listalta, jonka mukaan kunta maksaa 50 % työmarkkinatukea Kelalle
KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA
KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 Liite nro: 2 PROJEKTISUUNNITELMA KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA 1. TAUSTAA Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsauksen
LisätiedotKUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA
Kaira-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 PROJEKTISUUNNITELMA KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA 1. TAUSTAA Kainuun TE-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan
LisätiedotValtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen
Maakuntavaltuusto 114 28.09.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 297 04.11.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 358 16.12.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 166 16.06.2010 Valtuustoaloite: Kuntouttavan
LisätiedotTyötön eri palveluissa Kuntoutus työllistymisen tukena
Työtön eri palveluissa Kuntoutus työllistymisen tukena Sirpa Syrjäläinen asiantuntija, kuntoutuspalvelut Varsinais-Suomen TE-toimisto 1 TE-palvelut www.te-palvelut.fi 2 1 Ammatillisen kuntoutuksen tarpeen
LisätiedotVAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT HELSINKILÄISET
VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT HELSINKILÄISET Rekisteripohjainen tutkimus kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea lokakuussa 2010 saaneista helsinkiläisistä 1 Vaikeasti työllistyvät työnhakijat Tutkimuksen kohderyhmänä
LisätiedotTyöllisyys. Kaupunginvaltuuston seminaari 13.10.2015
Työllisyys Kaupunginvaltuuston seminaari 13.10.2015 Kuntien rooli työllisyydenhoidossa Valtio on siirtämässä vastuuta vaikeimmin työllistyvien osalta entistä enemmän kunnille. Kunnat olleet pitkään työttömänä
LisätiedotTunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?
Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon? Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi -koulutus 8.12.2015 Katariina Korkeila Turun hyvinvointitoimiala, terveyspalvelut
LisätiedotKUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN OHJEITA ASIAKKAILLE JA TYÖTOIMINTAPAIKOILLE
KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN OHJEITA ASIAKKAILLE JA TYÖTOIMINTAPAIKOILLE RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Laissa kuntouttavasta
LisätiedotMikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016
Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.
LisätiedotTyöttömyys painui taas jyrkästi alas elokuussa
1 (7) Julkistettavissa 20.9. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys painui taas jyrkästi alas kuussa Nuorisotyöttömyys väheni yli neljänneksen, pitkäaikaistyöttömyys ei ollenkaan Työttömyys
Lisätiedot1 (8) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä 16.8.2013. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat
1 (8) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Kainuussa vuodesta 2014 alkaen Vuodelle 2013 kunnille esitettiin neljä erilaista vaihtoehtoa
LisätiedotEtelä-Savossa huhtikuussa työttömiä työnhakijoita 400 edellisvuotta enemmän
NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa huhtikuussa työttömiä työnhakijoita 400 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2012 22.5.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa
LisätiedotTerveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille
Terveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille 2 Hyvä yhteistyökumppani! PÄRE- projekti on laatinut yhteistyössä Kainuun ammattiopiston, lukion ja Ylä-Kainuun lastensuojelun
LisätiedotPalkkatukiuudistus, Hallituksen esitys 198/2014
Palkkatukiuudistus, Joulukahvitilaisuus, asiantuntija Anna Palinsaari 1 Palkkatukiuudistus, Hallitus antoi esityksen julkisia työvoima- ja yrityspalveluita koskevista lakimuutoksista eduskunnalle 16.10.2014.
LisätiedotNuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna 2013. Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus
Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna 2013 Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus 6.6.2013 Mikä nuorisotakuu? Nuorisotakuulla tarkoitetaan: Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle
LisätiedotKlubitalot neljä case-elinkaarilaskelmaa kustannuksista ja hyödyistä. Harri Hietala
Klubitalot neljä case-elinkaarilaskelmaa kustannuksista ja hyödyistä Harri Hietala Elinkaarilaskelmien oletuksia 2 Laskelmat on laadittu neljälle henkilöprofiilille: toteutuneesta sekä aktiivisesta ja
LisätiedotYli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodessa Etelä-Savossa lähes kahdellasadalla. Työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012 21.8.
NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodessa Etelä-Savossa lähes kahdellasadalla Työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012 21.8.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat
LisätiedotTE-palvelut TYP-verkostolle Pohjois-Pohjanmaalla
TE-palvelut TYP-verkostolle Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja 1 15.12.2015 Toimisto Otsikko Kartoitusjakso ja työllistymissuunnitelma TE-toimisto, kunta, Kela
LisätiedotKesäkuun työllisyyskatsaus 6/2014
NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Tuunia Keränen 0295 020 914 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa torstaina 31.7. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa Uudellamaalla Uudenmaan elinkeino-,
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotOmaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla ja vuorotteluvapaasijaisuudet vähentävät erityisesti naisten työttömyyttä
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla ja vuorotteluvapaasijaisuudet vähentävät erityisesti naisten työttömyyttä Työllisyyskatsaus, lokakuu 2012 20.11.2012
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS ETELÄ-SAVOSSA TAMMIKUU 2O12
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS ETELÄ-SAVOSSA TAMMIKUU 2O12 Julkaistavissa 21.2. klo 9.00 -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2013. Tilannekatsaus 29.11.2013. Työttömien määrä kasvoi
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2013 Tilannekatsaus 29.11.2013 Työttömien määrä kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli marraskuun 2013 tilannekatsauspäivänä 32315 työtöntä työnhakijaa.
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 01 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 01 toisella neljänneksellä, prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0, prosenttiyksikköä. Helsingissä
LisätiedotTammikuun työllisyyskatsaus 1/2013
NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 26.2. klo 9.00 Nuorisotyöttömiä lähes viidennes
LisätiedotNuorisotyöttömien lasku taittunut, avoimia työpaikkoja runsaasti
Uusimaa TIEDOTE Lisätiedot: Jaakko Pesola 040 725 5814 Jouni Nupponen 050 395 5170 Työllisyyskatsaus, tammikuu Julkaisuvapaa 21.2. klo 9.00 Nuorisotyöttömien lasku taittunut, avoimia työpaikkoja runsaasti
LisätiedotYHDISTYS TYÖNANTAJANA 3.10.2013
YHDISTYS TYÖNANTAJANA 3.10.2013 Työllistämistuet käyttöön! 1 Uuden lainsäädännön vaikutuksia työnhakijalle, jolla on vamma tai sairaus Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) 4.10.2013
LisätiedotPOLKU maahanmuuttajan polku kotoutumisen kautta työelämään
POLKU maahanmuuttajan polku kotoutumisen kautta työelämään 1.1.2013 31.12.2014 (24 kk) Toteuttaja: Rahoitus: Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Itä-Suomen ohjelmaosio, ESR TL 4, Kainuun ELY-keskus
LisätiedotKeski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.8.2012
n tiedote 21.8.2012 Tilannekatsaus 31.7.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyydessä edelleen kasvua 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston
LisätiedotJulkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun mahdollinen siirto valtiolta kunnille
Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun mahdollinen siirto valtiolta kunnille Keskustelutilaisuudet 25. ja 26.11.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen HALLITUSOHJELMAN STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:
LisätiedotRakennetyöttömyyden ennaltaehkäisy ja seurausten hoito. Jaakko Leskinen Sosiaalipalvelujohtaja, Forssan kaupunki Lahdessa 1.10.
Rakennetyöttömyyden ennaltaehkäisy ja seurausten hoito Jaakko Leskinen Sosiaalipalvelujohtaja, Forssan kaupunki Lahdessa 1.10.2013 Matalan koulutustason monistavaa tehdastyötä Forssassa, Suomessa tai Pohjois-Euroopassa?
LisätiedotFORSSAN OHJAAMO. Satakunnan toimijoiden vierailu 14.4.2016. Jukka Lidman Projektipäällikkö Ohjaamo Forssa jukka.lidman@forssa.
FORSSAN OHJAAMO Satakunnan toimijoiden vierailu 14.4.2016 Jukka Lidman Projektipäällikkö Ohjaamo Forssa jukka.lidman@forssa.fi 040 6685 157 Ohjaamotoiminta Ohjaamo on valtakunnallisesti koordinoitu nuorten
Lisätiedot2. Perhehoidossa oleva henkilö saa perheenomaista hoitoa ja läheisiä ihmissuhteita
Perhehoidon laatuvaatimukset 1. Perhehoito on lakien ja määräysten mukaista ja valvottua 2. Perhehoidossa oleva henkilö saa perheenomaista hoitoa ja läheisiä ihmissuhteita 3. Perhehoito on asiakaslähtöistä:
LisätiedotSeppo Soine-Rajanummi, Suomen Syöpäyhdistys
Seppo Soine-Rajanummi, Suomen Syöpäyhdistys seppo.soine-rajanummi@cancer.fi Suomen Syöpäyhdistyksen terveyden edistämisen hanke 2015-2018 Hankkeen kohderyhmänä alle 25 vuotiaat työelämän ja opiskelun ulkopuolella
LisätiedotNuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön ajankohtaiset asiat ELY-keskuksessa
Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön ajankohtaiset asiat ELY-keskuksessa Alueellisen nuorisotoimen nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämispäivä Tiina Mattila 28.5.2013 Nuorten
LisätiedotEtelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta lähes kaikissa ammattiryhmissä. Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2013 23.4.
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta lähes kaikissa ammattiryhmissä Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2013 23.4.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat
LisätiedotTyöttömiä Etelä-Savossa 600 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyyskatsaus, elokuu 2012 25.9.2012 klo 9:00
NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa 600 enemmän kuin vuosi sitten Työllisyyskatsaus, elokuu 2012 25.9.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun lopussa
LisätiedotNuoret ja työttömyysturva. Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto
Nuoret ja työttömyysturva Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Työttömyysetuus Työttömyysetuutta maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi siltä ajalta, kun hän etsii uutta työtä
LisätiedotHANKETAPAAMINEN. Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179
HANKETAPAAMINEN Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 2 Näytön aika Virta-Kainuu Na-He ry Kotvanen Kuhmon työsilta Suomut ry Kaito Kaira Osallisuus
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaasan sairaanhoitopiirin ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Göran Honga 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotEtelä-Savossa lähes 700 työtöntä enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 27.1.2016 klo 9.00
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2016 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa lähes 700 työtöntä enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa Työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 27.1.2016 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa
LisätiedotPirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,8 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,6 %.
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.1.2014 Tilannekatsaus 31.12.2013 Työttömyys kasvoi erittäin paljon Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa yleensä joulukuussa kausiluonteisista syistä johtuen;
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.9.2014. Elokuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.8.2014)
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.9.2014 Elokuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.8.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui toisena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 8,0 7,9
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotLUONNOS ELINVOIMAPOLIITTINEN KUMPPANUUSSOPIMUS. Kumppanuuden osapuolet
ELINVOIMAPOLIITTINEN KUMPPANUUSSOPIMUS Kumppanuuden osapuolet Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia (y-tunnus 2109309-0) Urheilukatu 6 95400 Tornio Palvelunumero 040 713 9305 Sähköposti ammattiopisto@lappia.fi
LisätiedotVAMMAISPALVELUHAKEMUS
1 VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Haettavat palvelut (Huomioi, että hakemus täytetään vain niiden palveluiden osalta, joita haetaan)
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
37 TYÖLLSYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSNGSSÄ 3. VUOSNELJÄNNEKSELLÄ Helsingin työllisyysaste oli vuoden kolmannella neljänneksellä 74,1 prosenttia, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Työllisten
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.7.2016. Kesäkuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.6.2016)
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.7.2016 Kesäkuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.6.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen kasvu kääntyi alenevaan suuntaan Pirkanmaan TE-toimistossa oli
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
35 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 73,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,6 prosenttiyksikköä.
LisätiedotLuovissa saat olla oma itsesi. Opintoja omien tavoitteiden mukaan. Luovuus
Lyhyesti Luovista Luovissa saat olla oma itsesi Luovi on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen erityisoppilaitos. Luovin henkilöstö huomioi jokaisen opiskelijan yksilönä. Luovilaiset ymmärtävät, että
LisätiedotMATALAN KYNNYKSEN TOIMINTAA NUORILLE YHTEISTYÖNÄ
MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTAA NUORILLE YHTEISTYÖNÄ Nuorten syrjäytyminen ja palveluiden ulkopuolelle jääminen on kestoteema. Syrjäytymisen inhimillinen puoli ja sen pitkäaikaisvaikutukset ja nuorten syrjäytymisen
LisätiedotTyöelämälähtöiset palvelupolut työllistymisen tukena
Työelämälähtöiset palvelupolut työllistymisen tukena 2015-2018 Kirsi Portaankorva ja Tiina Pulju Lapin ELY-keskus Kuntainfo - Lapin ELY-keskuksen hallinnoima oman tuotannon ESR-hanke - toimintalinja 3:
LisätiedotPirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,5 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,5 %.
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.2.2014 Tilannekatsaus 31.1.2014 Työttömyyden kasvuvauhti hidastui Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli tammikuun 2014 lopussa 35068 työtöntä työnhakijaa.
LisätiedotTyömarkkinatilastoista, niiden käytöstä ja tulkinnoista
Työmarkkinatilastoista, niiden käytöstä ja tulkinnoista Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.3.2015 Pohjois-Pohjanmaan väestö 2013 VÄESTÖ 403 287 TYÖVOIMA 184 542 TYÖVOIMAN ULKOPUOLISET 218
LisätiedotHämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi
Hämeen ELY-keskus tiedottaa TAMMIKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 22.02.2011 klo 9.00 Hämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen
LisätiedotKunta Osoite Aukioloajat. Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola
LIITE 1 9.11.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet (verkostolla oltava vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Osoite Saimaankatu 64, 3 krs., 15140 Lahti Aukioloajat Ma-pe 9.00-12
Lisätiedotperusopetuslain muuttamisesta
Rinnakkaisteksti Laki perusopetuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 16 ja 17, 30 :n 1 momentti, 31 a :n 2 momentti,
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä pilotti Yhteenveto webropol-seurannasta (keskeisimpiä osioita)
Sosiaalityö päivystyksessä pilotti Yhteenveto webropol-seurannasta (keskeisimpiä osioita) Integraatio - työryhmä 27.1.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Tavoitteet:
LisätiedotAntavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille?
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille? Sari Kauranen, psykologi Verve Oulu Kokemuksia ja havaintoja kahdesta näkökulmasta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 129/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 toisella neljänneksellä 74,0 prosenttia. Työllisyysaste aleni vuoden takaisesta hivenen. Positiivisena
LisätiedotKumppanuushanke Verso on Rovaniemen kaupungin ja Rovalan Setlementti ry:n yhteistyöprojekti.
Kumppanuushanke Verso on Rovaniemen kaupungin ja Rovalan Setlementti ry:n yhteistyöprojekti. Miksi työpaja työpaikalla? Työpaja työpaikalla -toiminnan kautta pääset tutustumaan työelämään. Toiminta sisältää
LisätiedotVäestömuutokset - Tammi-toukokuu 2015 Tilastotiedote 9/2015
Väestömuutokset - Tammi-toukokuu 2015 Tilastotiedote 9/2015 Kuopion väestömuutos tammi - toukokuussa 2015 Kuopion ennakkoväkiluku toukokuun 2015 lopussa oli 110985. Tammi-toukokuussa Kuopion väestömuutos
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 1.4.2016 80 000 000,00 Yrityksen kehittämisavustus ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus,
LisätiedotTE-toimiston tehtävät ja palvelut kotouttamisessa 20.4.2016
TE-toimiston tehtävät ja palvelut kotouttamisessa 20.4.2016 Palveluesimies Sanna Rautio-Väliheikki Palvelujohtaja Mari Tuomikoski TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden
LisätiedotYrittäjän työssäoloehdon laskenta
Sivu 1/6 Yrittäjän työssäoloehdon laskenta Peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on lähinnä edellisen 48 kuukauden aikana työskennellyt
LisätiedotJoustava perusopetus. - taustaa ja perusteita
Joustava perusopetus - taustaa ja perusteita Paasitorni 27.9.2010 Jopo-toiminnan taustaa Ensimmäiset 26 kuntaa käynnistivät toiminnan vuonna 2006. Lukuvuonna 2007-2008 toimintaa oli 72:ssa kunnassa. Lukuvuonna
LisätiedotONKO TILAA? ONKO TILAUSTA? Hanasaaren kulttuurikeskus Espoo 2. 3. 3011
ONKO TILAA? ONKO TILAUSTA? Hanasaaren kulttuurikeskus Espoo 2. 3. 3011 2007 päätös sosiaalisen yrityksen perustamisesta kaupunginhallituksessa 28.10. 2008 aloitettiin palvelutuotanto 17.11.2008 sosiaaliseksi
LisätiedotOma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Oma väylä -hanke 2.9.2014 Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017 Palveluntuottaja Tämän lomakkeen kohdassa 1 tunnit sisältävät kaikki kuntoutusprosessin
LisätiedotVOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT
VOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT VOO LOPPUSEMINAARI TAMPEREEN KYLPYLÄ Ylihoitaja Tuija Sulonen Päijät-Hämeen alueella toimijoina ovat erikoissairaanhoidon osalta olleet Koulutuskeskus Salpaus ja Päijät-Hämeen
LisätiedotKehitysvammaisten asumisen ohjelma
Kehitysvammaisten asumisen ohjelma Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumistilanne Kehitysvammaisista oli vuoden 2009 lopussa Laitoshoidossa
LisätiedotUraseurantahankkeiden ohjausryhmän 1. kokous
Uraseurantahankkeiden ohjausryhmän 1. kokous Helsinki 12.1.2016 Merja Ukkola Ohjausryhmän kokoonpanosta tavoitteena mahdollisimman laaja-alainen asiantuntemus valinta asiantuntemuksen perusteella ja läheltä
LisätiedotSukupuoli. Ikä. Koulutustausta. Asiakaspalaute Eteenpäin messut ja AO-viikko 2009 vastauksia 20. Peruskoulu 5 % Nainen 85 % Mies 15 % 18-25 0 % 26-35
Asiakaspalaute Eteenpäin messut ja AO-viikko 2009 vastauksia 20 Sukupuoli Nainen 8 Mies 1 Ikä 18-25 26-35 3 36-45 3 46-55 3 56-65 65- Koulutustausta Peruskoulu kansakoulu lukio oppikoulu ammatillinen peruskoulutus
LisätiedotValtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015. Palautekyselyn tuloksia. www.tpy.fi
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015 Palautekyselyn tuloksia Alueellinen toiminta TPY:ssä Yhdistyksen alueelliseen toimintaan lukeutuvat alueelliset koulutukset ja työpajojen alueellisten
LisätiedotTALOUSARVIO 2015. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila
TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila SOTEN 2015 TA-raami 66 600 000 (2014 + 1 %) Tiedossa olevat pakolliset 2015 menolisäykset vuoteen 2014 verrattuna Huom!
LisätiedotPitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) 10.2.2012
Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) 10.2.2012 1 10.2.2012 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 Omahoidon tuki Potilaan oman osuuden korostaminen Tehokkaiden omahoidon tukistratregioiden käyttö: tilannearvio,
LisätiedotKuvat: Raakel Nieminen
Kuvat: Raakel Nieminen "Quo vadis iuvenis - minne menet nuori?" - nuorisotyöllisyysprojekti on EU-rahoitteinen projekti, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Forssan kaupungin Liikunta- ja nuorisopalvelujen
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.1.2014 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotJämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset
Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen
LisätiedotTyöttömyyden vuositason kasvu hidastui viidentenä kuukautena peräkkäin
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.12.2014 Marraskuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 28.11.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui viidentenä kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa
LisätiedotMiten nuorisotakuu toteutetaan? Projektipäällikkö Timo Kettunen
Miten nuorisotakuu toteutetaan? Projektipäällikkö Timo Kettunen Esimerkkejä yhteiskunta-ja koulutustakuun rapinnoista Kaupunki Yrittäjyyskasvatus: Verkosto koottu, uudet avaukset Yritysyhteistyö Business
LisätiedotItsehallintoalueen valmistelutilaisuus 19.4.2016. Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen puheenjohtaja
Itsehallintoalueen valmistelutilaisuus 19.4.2016 Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen puheenjohtaja Työllisyys- ja työttömyysaste (15-64-v.) Etelä-Savon maakunnassa 1998-2015, % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
LisätiedotLÄHEISET MUKAAN KUTSUVA DOKUMENTOINTI ROVANIEMEN KAUPUNGISSA
Rovaniemen kaupunki Lastensuojelun alkuarviointitiimi Ennaltaehkäisevä lastensuojelu LÄHEISET MUKAAN KUTSUVA DOKUMENTOINTI ROVANIEMEN KAUPUNGISSA ESIMERKKEJÄ EFFICAN ASIAKIRJARAKENTEISTA Lähemmäs 2013-2016
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen
Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen Vammaisten palveluista hallitusohjelmassa Jatketaan vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanoa. Erityisenä
LisätiedotMitä on kestävä kehitys
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät
LisätiedotKuopion kaupungin työllistymispalvelut. Keski-Karjalan työllisyysfoorumi 30.11.2010 Pirjo Oksanen, Tuetun työllistämisen yksikkö
Kuopion kaupungin työllistymispalvelut Keski-Karjalan työllisyysfoorumi 30.11.2010, Tuetun työllistämisen yksikkö KUOPIO (tiedot lokakuulta 2010) Väkiluku 93 162 - Kuntaliitos vuodenvaihteessa + 3 500
LisätiedotSyyskuun työllisyyskatsaus 9/2014
NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 Syyskuun työllikatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomessa oli kuun lopussa 20042 työtä vailla olevaa työnhakijaa.
LisätiedotTYÖLLISTÄMISRAPORTTI 1.1. 30.9.2014
TYÖLLISTÄMISRAPORTTI 1.1. 30.9.2014 Naantalin työllisyystilanne 30.9.2014 ELY -keskuksen julkaiseman 9/2014 kuukausikatsauksen mukaan Naantalin työvoima oli syyskuun lopussa 9 115 henkilöä, joista työttömänä
LisätiedotOmaehtoinen opiskelu. www.mol.fi. Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu
Omaehtoinen opiskelu www.mol.fi Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu Vuoden 2010 alusta lukien voit tietyin edellytyksin opiskella päätoimisia
LisätiedotELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA
ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA Elinikäisen oppimisen tarpeet ja rakenteet Paula Määttä Jyväskylän yliopisto (2000-2005): Opetuksen kehittämisryhmän pj. Avoimen yliopiston johtokunnan pj. Täydennyskoulutuskeskuksen
LisätiedotTarjoajalla on oltava hankinnan kohteen laatu ja laajuus huomioon ottaen kokemusta seuraavilla alueilla:
Kysymykset ja vastaukset 1 (5) Avainkumppanin hankinta johtamisen kehittämisen projektiin Espoon kaupungin hankintapalveluun saapui kysymyksiä koskien Avainkumppanin hankinta johtamisen kehittämisen projektiin
LisätiedotJoulukuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 27.1.2016 klo 9.00 Nyt myös Pohjanmaan ELY-alueen työttömyysaste yli 10 prosenttia. Uusien avoimien työpaikkojen
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Päivitys vuosille 2014-2016 LSHP perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Yleiset tavoitteet Vuonna 2017 sosiaalipalvelut,
LisätiedotJATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON
Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan (HOPS) kirjataan tohtorin tutkintoon sisällytettävät
LisätiedotTyöttömyyden vuositason kasvu hidastui neljäntenä kuukautena peräkkäin
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.11.2014 Lokakuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.10.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui neljäntenä kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa
LisätiedotEsitelmä saattohoidosta 22.9.2015
Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä Lapin sairaanhoitopiirin asiakasraadille Lapin keskussairaalassa tapahtuvasta saattohoidosta Tarja Huumonen Diakonissa-sairaanhoitaja AMK Saattohoito Saattohoidolla
LisätiedotEhkäisevä päihdetyö nyt ja tulevaisuudessa
Ehkäisevä päihdetyö nyt ja tulevaisuudessa Hyvinvointi hakusessa - riippuvuus riskinä -hanke Kainuun hankeosion seminaari 23.1.2014 23.1.2014 1 Sisältö Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Kainuussa laatu tulevaisuus
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen. - Keski-Suomen TE-toimisto -
Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen - Keski-Suomen TE-toimisto - Nuorisotakuun toimet työpolitiikan saralla Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömäksi
LisätiedotAikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa
Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan
Lisätiedot