1 (8) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat

Transkriptio

1 1 (8) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Kainuussa vuodesta 2014 alkaen Vuodelle 2013 kunnille esitettiin neljä erilaista vaihtoehtoa kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseksi. Työnjako tähän asti on ollut siten, että aikuissosiaalityö sekä työ- ja elinkeinohallinto ovat vastanneet työnhakijoiden aktivointisuunnitelman laatimisesta ja varsinainen kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen ja ohjaus on ollut kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien hoitamaa. Kuntouttavaa työtoimintaa on järjestetty kehittämishankkeena Kainuussa vuodesta 2009 alkaen. Vuonna 2013 vaihtoehdot kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseksi Kainuussa olivat: 1) Kunta palkkaa kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat, kuntayhtymä hoitaa koordinoinnin, jonka kustannukset jaetaan kuntien kesken. 2) Kunta hoitaa kuntouttavan työtoiminnan itsenäisesti omana toimintana palkkaamalla kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat ilman kuntayhtymän järjestämää koordinointia. 3) Kuntayhtymä palkkaa sekä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat että koordinaattorin. Kunnat osoittavat tähän toimintaan erillisen määrärahan. 4) Kunta ei palkkaa kuntouttavan työtoiminnan ohjaajia. Kaikki muut jäsenkunnat valitsivat vaihtoehdon kolme paitsi Paltamo, Suomussalmi ja Puolankaa, jotka palkkasivat itse kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat kuntayhtymän hoitaessa koordinoinnin (vaihtoehto 1). Koordinoinnista kuntia laskutetaan asukaslukuperusteisesti vuonna Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä pyytää jäsenkuntien kannanottoa toiminnan järjestämiseksi 2014 alkaen. Kannanottoa pyydetään talousarvion valmistelun vuoksi mahdollisimman pian, viimeistään perjantaihin mennessä. Kirjalliset vastaukset pyydetään toimittamaan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kirjaamoon os. Tällä hetkellä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien ja koordinaattorin työsopimukset on laadittu määräaikaisesti vuoden 2013 loppuun asti, eikä määräaikaisia työsopimuksia voida jatkaa. Ratkaisu koskettaa myös toiminnan piirissä olevia asiakkaita. Toiminnan jatkuvuuden kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että kunnat vakinaistavat kuntouttavan työtoiminnan vuodesta 2014 alkaen palkkaamalla kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat (vaihtoehto 2). Toiminnan kehittämisen ja tuloksellisuuden näkökulmasta on niin ikään tarkoituksenmukaista, että kunnat palkkaavat myös koordinaattorin toiminnan ohjaamiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on osa kunnan tehtävää työttömien henkilöiden työllistymisen tukemiseksi (vrt. kuntakokeilu). Kajaanissa Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja Matti Heikkinen perhepalvelujohtaja Liite Lisätietoa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä

2 2 (8) 1) Lakiperusta ja rahoitus Työttömien henkilöiden työllistymisen tukeminen on kunnan tehtävä. Toiminnan perustan luo perustuslaki (731/1999, 18), jonka mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Samoin aluekehityslain (1651/2009, 4, 3. mom.) mukaan alueiden kehittämisen tavoitteena on kestävän työllisyyden edistäminen ja vastuu kuuluu saman lain mukaan kunnille ja valtiolle. Myös kuntalain (365/1995, 1.3) mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. (ks. Niemi 2012) Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännöstä ja kehittämisestä. Palvelusta säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa. (l. kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001) Kunnan on huolehdittava kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä sosiaalihuoltolain (710/1982, 17 ) sekä lain kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) mukaisesti. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta velvoittaa kunnat yhteistyöhön työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa. Laki velvoittaa kunnat myös järjestämään kuntouttavaa työtoimintaa niille asiakkaille, jotka täyttävät lain määrittelemät ehdot (mm. työttömyyden kesto, toimeentulo). Kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseksi valtio maksaa suoria korvauksia niiltä päiviltä, joilta asiakas on osallistunut työtoimintaan (10,09 e/henkilö/työtoimintapäivä) sekä laskennallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien kautta. Lisäksi työtoiminnan järjestäminen voi alentaa kuntien työmarkkinatukimaksuja (työmarkkinatukiuudistus v. 2006; l. julkisista työvoimapalveluista 2013). Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan kannalta on tapahtunut muutoksia, jotka ovat tulleet voimaan Muutokset parantavat osaltaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien henkilöiden yhdenvertaista kohtelua suhteessa muihin työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuvien henkilöiden kanssa. Työtoimintaa arvioidaan nyt samoin kuin muitakin työllistymistä edistäviä palveluita, jolloin henkilön katsotaan olleen työssäoloehdon voimassaolon suhteen työmarkkinoilla, jos hän on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa. Valtioneuvosto päätti valtiontalouden kehyksistä vuosille Päätöksen perusteella kuntien rooli tulee lähivuosina korostumaan pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoitamisessa. Valtiovarainministeriön julkaisun mukaan: Osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdollisuuksia työmarkkinatuella olleiden pääsyyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Rahoitusvastuun siirron suuruudeksi työmarkkinatuen osalta on arvioitu julkaisussa 150 miljoonaa euroa. (Valtiontalouden kehykset vuosille ). Tällä hetkellä työmarkkinatuen kustannukset jakautuvat siten, että yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden työmarkkinatuesta vastaavat kunnat puoleksi siltä ajalta, kun työtön henkilö ei osallistu aktivointitoimiin. Jos tämä varhennetaan 300 päivään, lisää se kuntien rahoitusosuutta työmarkkinatuesta. Toisaalta valtiontalouden kehyspäätöksessä on muutoksia, jotka koskevat alle kolmen vuoden työhistorian omaavia. Heidän ansiopäivärahakauden enimmäiskesto lyhenee ja työssäoloehto lyhenee ansiosidonnaiselle päivärahalle siirtymiseksi. Tällöin kuntien on helpompi työllisyystoimin vaikuttaa työttömien siirtymiseen ansiosidonnaiselle päivärahalle, mutta tällaisia henkilöitä arvioidaan olevan vain muutamia tuhansia Suomessa. (Hämäläinen ym. 2013)

3 3 (8) 2) Kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuuden näkymiä Kainuun ELY-keskuksen kesäkuun 2013 työllisyyskatsauksen mukaan Kainuun työttömyys on jumiutunut selvästi vuoden takaista korkeammalle. Työttömyys kasvoi 16 %, nuorisotyöttömyys lähes 40 %. Työttömien määrä kasvoi useimmissa Kainuun kunnissa. Työttömyyden kesto on selvästi pitkittynyt vuoden takaisesta. Kesäkuun lopussa työttömiä oli Kainuussa Alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä 931. Työttömien määrä, nuorisotyöttömyyden ja kainuulaisen rakenteellisen työttömyyden luonteen perusteella voidaan olettaa, että kuntouttavan työtoiminnan tarve kasvaa huomattavasti. Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen nuorisotakuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuu ei toteudu ilman sosiaali- ja terveyspalveluja. Nuorisotakuuseen kuuluu lupaus nuorten kuntoutuspalvelujen saatavuudesta. Laki julkisista työvoimapalveluista muuttui Nyt alle 25-vuotiaat ovat oikeutettuja työmarkkinatukeen, mikäli siirtyvät kuntouttavaan työtoimintaan vähintään 4 tunniksi viikossa. Yhtä toimeentulotuen varassa elävää tulotonta nuorta kohden maksetaan toimeentulotuen perusosaa ja asumiskustannuksia vähintään 700 euroa kuukaudessa. Kun nuori siirtyy kuntouttavaan työtoimintaan, hän saa työmarkkinatukea kuukaudessa noin 510 euroa, minkä verran tarve toimeentulotukeen pienenee. Säästö kutakin nuorta kohden on siis 510 euroa kuukaudessa. On muistettava, että usein näillä nuorilla on lisäksi muita toimeentulotuen tarpeita, joita ei näy tässä laskelmassa. Esimerkki 1. Tarkemman selvityksen mukaan pelkästään Kajaanin työvoiman palvelukeskuksen asiakkuudessa alle 25-vuotiaita tulottomia nuoria oli 40 henkilöä maaliskuussa Jos kaikki 40 saataisiin kuntouttavan työtoiminnan sosiaalipalveluun, säästö olisi 40 henkilöä x 510 euroa = euroa kuukaudessa. Vuodessa säästöä toimeentulotuen osalta kertyisi vähintään euroa. Työ- ja elinkeinohallinto on vähentänyt huomattavasti palkkatukimäärärahoja (25 milj. euroa vuonna 2012, 10 milj. euroa vuonna 2013). Työttömiä henkilöitä ohjataan aikaisempaa huomattavasti harvemmin palkkatuettuun työhön. Asiakkaat, joilla on kuntouttavan työtoiminnan tarve, eivät välttämättä kykene työkokeiluun tai palkkatyöhön. Kuntouttava työtoiminta on ainoa palvelu, jossa yhdistetään joustavasti ja yksilöllisesti työhallinnon ja aikuissosiaalityön palvelut asiakkaan tueksi. Kuntouttavassa työtoiminnassa voidaan työtoiminta-aika räätälöidä asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaan 4 8 tuntia päivässä 1 5 päivää viikossa. Työ- ja elinkeinohallinnossa keskitytään palvelumalliuudistuksen mukaan entistä enemmän työnvälitykseen ja yritysyhteistyöhön ja ohjataan yhä useampi asiakas sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työ- ja elinkeinohallinnolla ei ole tarjota näille asiakkaille soveltuvia palveluja. Käytännössä vastuu näistä asiakkaista siirtyy yhä enemmän kuntien työllisyyspalveluille ja aikuissosiaalipalveluihin. Kainuussa on paljon tulottomia toimeentulotukia saavia käytännössä työkyvyttömiä henkilöitä. Usein nämä henkilöt ovat yli 50-vuotiaita, mutta joukossa on myös nuoria henkilöitä. Heidän kuntoutustarpeensa tulee selvittää. Mikäli henkilö ei ole kuntoutettavissa työelämään, pitäisi hänen eläkemahdollisuutensa selvittää. Kuntouttavassa työtoiminnassa voidaan arvioida henkilön työssä suoriutumista, mikä on osa eläkemahdollisuuksien selvittelyprosessia. Mikäli henkilö todetaan työkyvyttömäksi, hänen oikea etuutensa on eläke. Esimerkki 2. Psykiatri, sosiaalilääketieteen dosentti Ilkka Taipale on laskenut (Luento Kuusamossa syksyllä

4 4 (8) 2013), että työkyvyttömän henkilön siirtyessä eläkkeelle, kunta säästää toimeentulotukimenoina 5000 euroa vuodessa. Vuonna 2006 astuneen työmarkkinatukiuudistuksen mukaan kunnat ovat maksaneet Kelalle puolet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien työmarkkinatukietuuksista. Valtioneuvoston kehyksistä vuosille tekemän päätöksen perusteella kunnat tulevat vuodesta 2015 alkaen maksamaan Kelalle ko. työmarkkinatukimaksuja jo 300 työmarkkinatukipäivän jälkeen. 3) Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Kainuussa Kuntouttavaa työtoimintaa on Kainuussa järjestetty ennen Kainuun maakunta -kuntayhtymää pääsääntöisesti kuntien omana toimintana. Kainuussa oli Kelan tilaston mukaan vuosina 2005 ja 2006 keskimäärin kuukauden lopussa 12 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Vuonna 2007 Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi tehdyn esiselvityksen mukaan todettiin tarve kehittää maakunnallisesti kuntouttavaa työtoimintaa ja arvioitiin palvelun tarvitsijoiden määrä kunnittain. Kuntouttavan työtoiminnan volyymi on kasvanut vuodesta 2008 siten, että toimintaan työmarkkinatuen perusteella osallistuneiden määrä sekä työtoimintapäivien lukumäärä on viisinkertaistunut (v osallistui 39 henkilöä, 4641 päivää; v henkilöä, ). Huom. lisäksi työtoimintaan osallistui vuonna 2012 toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saavia henkilöitä yhteensä 102. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on ilmoittanut Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosastolle, että Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimi huolehtii Kainuun kuntien puolesta (Vaalaa lukuun ottamatta) myös lain kuntouttavan työtoiminnan toimeenpanosta. Perusteluna on ollut perussopimuksen 3, jonka mukaan Kainuun maakunta -kuntayhtymä sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala huolehtii hallintokokeilulaissa maakunnalle määritellyistä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävistä sekä kokeilualueen kuntien yksimielisellä päätöksellä myös kaikista muista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävistä lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseksi järjestetyssä taloutta koskevassa neuvonpidossa todettiin, että kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen tehostamiseen ryhdytään ja että Kainuun maakunta -kuntayhtymän järjestämänä toiminta olisi maakunnallisesti tasa-arvoista. Myös kuntayhtymän koordinointitehtävä nähtiin tärkeänä. Tuolloin tuotiin esille, että vaikuttavasti järjestetyn kuntouttavan työtoiminnan tulot ja säästöt likipitäen kattavat kustannukset. Vastuu kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä olisi kuntayhtymällä ja rahoitus tapahtuisi kuntayhtymän perusrahoituksen ulkopuolelta projektitoiminnan kautta. Suunnitelman mukaisesti Kainuussa on vuosina kuntouttava työtoiminta toteutettu kehittämishankkeena, jolla kuntouttavan työtoiminnan volyymia on lisätty (ks. kuvio) sekä sen laatua ja vaikuttavuutta on parannettu. Paltamo jäi kehittämishankkeen ulkopuolella, koska se toteutti omaa täystyöllisyyskokeilua. Tiukan talousarvion vuoksi kuntouttavaa työtoimintaa ei ole pystytty vakinaistamaan osaksi perhepalveluja siten, että toiminnan rahoitus sisältyisi kuntien yleiseen rahoitusosuuteen.

5 5 (8) Saaja Kunna osuu euroa ( Kuvio. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet ja kuntien maksuosuudet työmarkkinatuesta Kainuun sairaanhoitopiirissä vuosina (Kelasto). Huom. kunnan osuuteen työmarkkinatuesta vaikuttavat kaikki kunnan työllisyystoimet, joilla edistetään pitkäaikaistyöttömien työllistymistä (mm. palkkatuki) ) Kuntouttava työtoiminta aikuissosiaalipalveluiden näkökulmasta Kuntouttava työtoiminta on yksi tärkeimmistä sosiaalisen kuntoutuksen työvälineistä. Sosiaalityön resurssit rajoittavat esimerkiksi sosiaaliohjaajien lähityötä kentällä. Kuntouttavassa työtoiminnassa sen sijaan ohjaajat käytännössä jalkautuvat asiakkaan elämisympäristöön. He tekevät enemmän kotikäyntejä ja ohjaavat näin asiakkaita asumista kuten vuokrien maksamista, asuntojen puhtaana pitämistä ja sääntöjen noudattamista. Näin sosiaalityössä vältetään kalliita vuokrarästien maksuja, asuntojen korjauskustannuksia ja häätöjä. Sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat tekevät viranomaispäätöksiä mm. asiakkaiden toimeentuloon liittyen toisin kuin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat. Kuntouttavan työtoiminnan työtapa mahdollistaa eri tavalla asiakkaiden ja ohjaajien välisen luottamuksen syntymisen, työllistymisen esteiden löytymisen ja psykososiaalisen kuntoutumisen arjessa. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat varmistavat asiakassuunnitelmien toteutumisen, moniammatillisen verkostotyön ja tukipalvelujen kytkeytymisen kuntoutumiseen. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat käytännössä saattavat asiakkaita eri palveluihin. Näin vähennetään ilmiötä, että asiakkaat eivät saavu esimerkiksi lääkärin tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle sovitusti. Kuntouttavassa työtoiminnassa tehtyjen havaintojen perusteella tukipalvelusuhteita voidaan myös hallitusti lopettaa, mikäli ne eivät edesauta asiakkaan tilannetta. Kuntouttavalla työtoiminnalla ennaltaehkäistään sosiaalihuollon menojen kasvua. Aikuissosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijät ja ohjaajat ovat toukokuussa 2013 tehdyssä kyselyssä todenneet kuntouttavasta työtoiminnasta mm. seuraavaa: Osa asiakkaista, jotka ovat olleet kuntouttavassa työtoiminnasta ovat päässeet pois sosiaalityön piiristä.

6 6 (8) Ennen hanketta esim. Kajaanin työvoiman palvelukeskuksen toimipisteessä oli kuntouttavassa työtoiminnassa henkilöä vuosittain. Hankkeen aikana määrät ovat 3-4 kertaistuneet. Työtoimintaa on kehitetty systemaattisesti ja siihen on luotu toimintamalli. Asiakas saa työtoimintapaikan lisäksi tarvittaessa palveluohjausta. Asiakkaan tilanne otetaan haltuun kokonaisvaltaisesti. Tämä on todettu tärkeäksi työvälineeksi, joskin palvelun saatavuus pitäisi olla kaikille, jotka sitä tarvitsevat ja ilman, että he joutuvat odottelemaan pitkiä aikoja. Hankkeen aikana lukemattomalla määrällä asiakkailta on ollut mahdollisuus katkaista toimettomuus kuntouttavan työtoiminnan avulla. Olen pettynyt, ettei hankkeen aikana ole saatu kuntouttavaa työtoimintaa osaksi aikuissosiaalipalveluja, työkaluksi. Aikuissosiaalityössä on vähäiset resurssit keskittyä niin kokonaisvaltaisesti kuntouttavaan työtoimintaan kuin pitäisi. Tällä hetkellä aikaa on tehdä vain lähinnä kuntouttavan päätökset. Jos kuntouttavan työtoiminnan tekemää työtä pitäisi paikata, nykyistä asiakasmäärää pitäisi huomattavasti pienentää, jotta pystyisi jalkautumaan kuntouttavan työtoiminnan paikoille. Lähiohjaus ja rahapäätösten tekeminen ei oikein aina sovi yhteen. Tällä hetkellä aika ei riitä missään määrin kuntouttavan ohjaajien työn tekemiseen liioin missään muodossa. Asiakkaat saisivat olla todella omatoimisia. Kuntouttavan paikkojen etsimiseen, sopimusten tekoon ja asiakkaiden tukemiseen sopimuskauden aikana tuskin liikenee aikaa lainkaan. Kuntouttava työtoiminta surkastuisi todella minimiin. 5) Kuntien maksuosuudet työtoiminnan järjestämisestä vuosina Alla olevaan taulukkoon on koottu kuntien maksuosuudet työtoiminnan järjestämisestä kunnittain vuosina Rahoitus vaihtelee kuntien välillä (mm. ohjaajien lukumäärä), minkä lisäksi eri vuosien välillä on eroja. Vuodesta 2013 alkaen kuntia on laskutettu työtoiminnan koordinoinnista asukaslukuun perustuen. Kunnat ovat vastanneet kehittämishankkeen rahoituksesta siltä osin kuin valtion avustus ei ole kattanut kaikkia toiminnan järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. Taulukko. Kuntien maksuosuudet työtoiminnan järjestämisestä vuosina Kunta Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi

7 7 (8)

8 8 (8) 6) Kuntouttava työtoiminnan järjestämisen vaikutus kustannuksiin Koska kuntouttavasta työtoiminnasta ei ole laadittu ulkoista arviota, on alla esitetty arvio kuntouttavan työtoiminnan kustannuksista ja vaikutuksista eri menoihin karkea arvio. Työtoiminnan järjestämisen kustannukset (TILINPÄÄTÖS) Toimintakulut henkilöstö palvelujen ostot muut kulut Toimintatuotot tuet ja avustukset (valtio) suoritteiden myynti (kunnat) Asiakkaalle maksettavat etuudet Kunnan osuus työmarkkinatuesta, jos työtoimintaa ei järjestetä (ARVIO) Kunnat yhteensä Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Kuntouttavan työtoiminnan kokonaisuus kunnan ja kuntayhtymän näkökulmasta (ARVIO) toimintakulut (toiminnan järjestäminen) asiakkaalle maksettavat etuudet (toimeentulotuen meno) toimintatuotot valtiolta kunnan osuus tm-tuesta, jos ei työtoimintaa erotus Tm-tukea saaneiden siirtymien kustannushyöty (ARVIO) Osallistujat työmarkkinatuen perusteella toim.tulotuen perusteella